LUONNOS KOMMENTOINTIA VARTEN. Lihavuus laskuun. - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS KOMMENTOINTIA VARTEN. Lihavuus laskuun. - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta"

Transkriptio

1 LUONNOS KOMMENTOINTIA VARTEN Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Ohjelman tausta 2.1. Lihavuuden yleisyys ja ajallinen kehitys 2.2. Lihavuuden vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen 3. Ohjelman valmisteluprosessi 4. Kansallinen lihavuusohjelma Kohderyhmät 4.2. Tavoitteet 4.3. Keskeiset teemat 4.4. Toimenpide-ehdotukset 4.5. Toimeenpano ja seuranta Kirjallisuus

3 3 Lihavuuden määritelmä Lihavuudella tarkoitetaan kehon liian suurta rasvakudoksen määrää. AIKUISET Painoindeksi Käytetyin mittari lihavuuden arvioimiseksi on laskea painoindeksi (kg/m 2, body mass index, BMI). WHO:n mukaan aikuisten ylipainon raja-arvoksi on määritelty painoindeksi 25 kg/m 2 ja lihavuuden 30 kg/m 2. Painoindeksi (BMI) alle 18.5 Alipaino Normaali paino Ylipaino Lihavuus Vaikea lihavuus 40 tai enemmän Sairaalloinen lihavuus Vyötärön ympärysmitta Vatsan seudulle, vatsaontelon sisään ja sisäelimiin kertynyt ylimääräinen rasva ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena. Vyötärölihavuuden raja-arvot: Vyötärön ympärysmitta miehillä > 100 cm Vyötärön ympärysmitta naisilla > 90 cm LAPSET Pituuspaino ja painoindeksi Lapsilla ylipainon ja lihavuuden määrittäminen on haasteellisempaa kuin aikuisilla kesken olevan kasvun ja kehityksen takia. Uudistetut suomalaiset kasvukäyrät ja kasvun seulasäännöt mahdollistavat lapsen ikään ja sukupuoleen suhteutetun painon arvioinnin sekä pituuspainon että painoindeksin avulla. Alle kaksivuotiaiden painoa arvioidaan pituuspainon avulla, yli kaksivuotiaiden painoa voidaan arvioida sekä pituuspainon että painoindeksin avulla. Pituuspainoprosentilla tarkoitetaan poikkeamaa samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainosta. Painoindeksikäyrästöillä ylipainon ja lihavuuden BMI-persentiilirajat on määritetty siten, että 18 vuoden iässä BMI-arvoja 25 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 vastaavat BMI-persentiilit määrittävät myös 2-18-vuotiaiden ylipainon ja lihavuuden. Lapsen BMI-arvo voidaan muuttaa myös ISO-BMI:ksi, joka kuvaa painoindeksiä, joka lapsella on tulevaisuudessa aikuisena, jos hänen painoindeksinsä pysyy iän karttuessa samassa kohdassa jakaumaa. ISO-BMI-laskuri: Lasten lihavuuden määrittely: Ylipaino Lihavuus Pituuspaino < 7v % yli 20 % Pituuspaino > 7 v % yli 40 % ISO-BMI 1 > 2 v kg/m2 yli 30 kg/m2 1 ISO-BMI eli aikuista vastaava painoindeksi kuvaa painoindeksiä, joka lapsella on tulevaisuudessa aikuisena, jos hänen painoindeksinsä pysyy ikätovereihin verrattuna samalla tasolla. Lähteet: Lasten lihavuus: Käypä hoito suositus, 2012 (viitattu ). Lihavuus (aikuiset), Käypä hoito suositus, 2011 (viitattu ).

4 Kansallisen asiantuntijaryhmän kokoonpano (lisätään myöhemmin) 4

5 5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjelmaryhmän kokoonpano Vartiainen Erkki, ylijohtaja (THL), puheenjohtaja Laatikainen Tiina, professori (THL), varapuheenjohtaja Absetz Pilvikki, erikoistutkija (THL) Heloma Antero, ylilääkäri (THL) Holmila Marja, tutkimusprofessori (THL) Jalava Katja, johdon assistentti (THL), tekninen sihteeri Jallinoja Piia, tutkimuspäällikkö (Kuluttajatutkimuskeskus) Jousilahti Pekka, tutkimusprofessori (THL) Kautiainen Susanna, Suomen Akatemian tutkijatohtori (Tampereen yliopisto, THL) Laaksonen Maarit, erikoistutkija (THL) Lindström Jaana, erikoistutkija (THL) Mäki Päivi, kehittämispäällikkö (THL), asiantuntijasihteeri Männistö Satu, akatemiatutkija (THL) Parviainen Eeva, markkinoinnin asiantuntija (THL) Raulio Susanna, erikoistutkija (THL) Sainio Päivi, kehittämispäällikkö (THL) Salo Jarmo, asiantuntijalääkäri (THL) Stenholm Sari, erikoistutkija (THL) Suokas Jaana, erikoistutkija (THL ja HUS) Vasankari Tommi, professori (THL ja UKK-instituutti) Virtanen Suvi, tutkimusprofessori (THL) Warpenius Katariina, tutkija (THL)

6 6 1. Johdanto Elintason nousu, elinympäristön ja elintapojen muuttuminen ovat vaikuttaneet ylipainoisuuden ja lihavuuden yleistymiseen. Elinympäristö on muuttunut lihavuutta edistäväksi eli obesogeeniseksi ympäristöksi, jossa passiivinen, istuva elämäntapa sekä jatkuvasti saatavilla oleva liiallinen tai epäterveellinen ruoka yhdessä lisäävät lihomisriskiä. Lihominen on seurausta pitkäaikaisesta energiaepätasapainosta, jolloin ravinnosta saadaan kulutusta enemmän energiaa. Terveellinen ruokavalio yhdessä liikunnan kanssa on ensisijainen keino estää ylipainon kertymistä. Huolestuttavaa on, että työikäisistä suomalaisista vain noin puolet liikkuu riittävästi. Jopa kolmasosa peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista liikkuu liian vähän. Noin neljäsosa nuorista viettää viihdemedian ääressä yli 4 tuntia päivässä. Lihavuudesta on tullut kansanterveydellinen ongelma, jonka ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan yhteisiä toimia. Lihavuuden ehkäisy onkin nostettu monien ohjelmien ja strategioiden painopistealueeksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mutta toistaiseksi niillä on ollut hyvin vähän vaikutusta väestön lihomiskehitykseen. Kansainvälinen konsensuslausuma lasten lihavuudesta on julkaistu vuonna Vuonna 2007 julkaistussa EU:n strategiassa, Valkoinen kirja ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvistä terveyskysymyksistä, on kirjattu useita toimenpiteitä lihavuusepidemian ehkäisemiseksi. Valkoisen kirjan pohjalta on tehty EU-tason säädöksiä, kuten ravitsemus- ja terveysväittämiä elintarvikkeiden merkinnöissä, esillepanossa ja mainonnassa koskevat säännöt (Komission asetus N:o 353/2008). WHO:n ruokaa ja ravitsemusta koskevan toimintasuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on lasten ja nuorten lihavuuskehityksen kääntäminen laskuun. Terveyden edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ovat valtakunnallisten ohjelmien, kuten Terveys kansanterveysohjelman ja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) päätavoitteita. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (2008) on määritelty tavoitteet ja kehittämislinjat eri ikä- ja väestöryhmille. Periaatepäätöksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että lihavuus sekä muut ravintoon ja riittämättömään liikuntaan liittyvät terveyshaitat vähenevät. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ravinto ja liikunta tasapainoon -suositus (2005) sisältää ravitsemusja liikuntasuositukset lapsille, nuorille ja aikuisväestölle. Lasten liikunnalle on lisäksi suositukset erikseen alle kouluikäisille (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositus 2005) ja kouluikäisille (Fyysisen

7 7 aktiivisuuden suositukset 7-18-vuotiaille). Aikuisten liikunnasta on annettu Käypä hoito -suositus (päivitetty ), jonka tavoitteena on mm. edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Makeis- ja virvoitusjuoma-automaattien vähentymiseen kouluissa ja oppilaitoksissa on osaltaan vaikuttanut Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen (nyk. THL) vuonna 2007 antama suositus makeis- ja virvoitusjuoma-automaateista. Suosituksen mukaan välipala-automaattien tulisi tarjota koululaisten terveyden ja kasvun kannalta suositeltavia tuotteita, eikä kouluaikana tulisi säännöllisesti myydä makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja. Joukkoruokailun merkitys terveyden, työvireyden ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä on tärkeä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi vuonna 2008 kouluruokailusuosituksen, joka sisältää myös koululaisten välipalaa koskevat suositukset. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistiin joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa. Suosituksen mukaan ravitsemuslaatu on otettava huomioon ehdottomana valintakriteerinä julkisten ruokapalvelujen hankinnassa. Suositus sisältää ehdotuksen ravitsemuskriteereistä sekä ohjeita laadukkaiden elintarvikkeiden hankintaan. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on yhdessä asiantuntijaryhmien kanssa antanut Käypä hoito - suosituksen sekä aikuisten että lasten lihavuudesta. Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus keskittyy lihavuuden hoitoon terveydenhuollossa rajaten lihavuuden ehkäisyn suosituksen ulkopuolelle. Aikuisten suositus on päivitetty vuonna Lasten lihavuus Käypä hoito - suosituksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa. Suositus on päivitetty vuonna Konsensuskokous Lihavuus painavaa asiaa painosta järjestettiin vuonna Konsensuslausuma sisälsi eri tahoille esitettyjä toimenpide-ehdotuksia lihavuuden ehkäisemiseksi ja lihomiskehityksen pysäyttämiseksi. Konsensuskokouksen kokonaisvaikuttavuus on kuitenkin Suomen Akatemian ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin vuonna 2010 perustaman vaikutusten arviointityöryhmän raportin mukaan ollut vähäistä. Arviointiraportin mukaan mm. Käypä hoito - suositukset toteutuvat huonosti. Arviointityöryhmän mukaan Käypä hoito -suositusten toteutuminen edellyttäisi selkeää järjestelmää terveydenhuollossa, yhteistoimintaa, koulutusta ja toimintaperiaatteiden organisointia. Arvioinnin mukaan myös terveyden edistämiseen liittyvien valtakunnallisten ohjelmien koordinointiin ja toteutukseen liittyvien vastuutahojen määrittämistä tulisi tarkentaa.

8 8 Uusi lainsäädäntö, kuten Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011), velvoittaa, mutta myös mahdollistaa lasten ja lapsiperheiden laadukkaiden ehkäisevien palvelujen yhdenvertaisen toteutumisen eri puolilla Suomea. Asetus säätää neuvoloiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon terveystarkastusten ja -neuvonnan määrästä ja sisällöstä. Terveystarkastuksissa, erityisesti laajoissa terveystarkastuksissa, huomioidaan lapsen terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi entistä kokonaisvaltaisemmin koko perheen hyvinvointi. Asetus antaa erinomaisen mahdollisuuden säännölliselle lasten kasvun ja terveydentilan seurannalle sekä koko perheen hyvinvoinnin tukemiselle ja terveysneuvonnalle. Terveydenhuoltolaki ( /1326) edellyttää terveyden edistämisen sisällyttämistä osaksi kunnan strategista toimintaa ja taloussuunnittelua, määrittämään terveyden ja hyvinvoinnin vastuutahot sekä tekemään hallinnonalojen välistä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Terveydenhuoltolaki edellyttää myös asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin, palvelujen ja toteutettujen toimenpiteiden seurantaa. Yhteistyölle ja päätösten terveysvaikutusten huomioimiselle kunnan eri hallinnonalojen toiminnassa on siis lain velvoite. 2. Ohjelman tausta 2.1 Lihavuuden yleisyys ja ajallinen kehitys Lihavuus on lisääntynyt merkittävästi sekä Suomessa että muualla maailmassa lukujen jälkeen. Lihavuus on Suomessa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten lihavuus on hieman keskitasoa yleisempää, mutta harvinaisempaa kuin Etelä-Euroopassa tai Iso-Britanniassa. Lasten lihavuutta koskevat väestötason vertailut ovat haasteellisia, mutta kuten aikuisten lihavuuskin, lasten lihavuus näyttää olevan yleisintä Etelä- Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Lapset ja nuoret Ylipainon kehittyminen alkaa usein jo varhain lapsuudessa. Suomalaisessa sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventio -tutkimuksessa (STRIP) havaittiin, että 13-vuotiaana ylipainoisten lasten paino nousi nopeammin kuin muiden samanikäisten lasten paino jo 2 3-vuotiaasta lähtien. Vuosina

9 Lasten terveysseurantatutkimuksen (LATE) mukaan 3- ja 5-vuotiaista tytöistä noin 15 % ja pojista 10 % oli ylipainoisia, lihavia oli pojista 1 % ja tytöistä noin 4 %. Kouluikäisistä tytöistä noin 20 % ja pojista 21 % oli ylipainoisia, heistä lihavia oli noin 4 % tytöistä ja 5 % pojista. LATEtutkimuksen tulokset perustuvat terveystarkastuksessa mitattuihin pituus ja painotietoihin. Nina Vuorelan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella tekemässä lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon potilaskertomustietoihin perustuvassa väitöstutkimuksessa verrattiin vuosina 1974, 1981, 1991, 1995 ja 2001 syntyneiden lasten ylipainon esiintyvyydessä tapahtuneita ajallisia muutoksia. Tutkimuksessa havaittiin, että vuonna 1974 syntyneisiin lapsiin verrattuna myöhemmin syntyneet lapset olivat taaperoikäisinä hoikempia, mutta viiden ikävuoden jälkeen painavampia. Murrosikäisistä nuorista, erityisesti pojista, on kasvanut aiempaa pidempiä, mutta myös painavampia painoindeksillä arvioituna. Vuosien 2010 ja 2011 Kouluterveyskyselyn mukaan 16 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista oli ylipainoisia. Pojilla ylipaino oli yleisempää kuin tytöillä (19 % vs. 12 %). Lukion ensimmäisellä ja toisella vuosikurssilla opiskelevista pojista 17 % ja tytöistä 11 % oli ylipainoisia. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla ylipainoisuus oli yleisempää kuin lukiossa. Ammatillisessa oppilaitoksessa ensimmäisellä tai toisella vuosikurssilla opiskelevista pojista 25 % ja tytöistä 17 % oli ylipainoisia. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan ylipainoisten osuus vuotiaista suomalaisista on noin kolminkertaistunut 1970-luvun lopun ja 2010-luvun alun välisenä aikana. Nuorten terveystapatutkimuksen julkaisemattoman tiedon mukaan noin neljäsosa (23 %) vuotiaista pojista ja vajaa viidesosa (17 %) samanikäisistä tytöistä oli ylipainoisia vuonna Samaan aikaan ylipainon yleistymisen kanssa myös nuorten lihavuuden vaikeusaste on kasvanut. Sekä Nuorten terveystapatutkimuksen että Kouluterveyskyselyn tulokset perustuvat nuorten itse raportoimiin pituus- ja painotietoihin. Väestöryhmien väliset terveyserot näkyvät lasten ylipainon yleisyydessä. Ylipainoisuus on yleisempää vähemmän koulutusta saaneiden vanhempien lapsilla sekä maaseutumaisessa ympäristössä asuvilla kuin korkeammin koulutettujen vanhempien lapsilla ja kaupunkiympäristössä asuvilla. Lasten painon kehityksen ajallisten muutosten säännölliseen seurantaan ei ole tällä hetkellä valtakunnallista järjestelmää. Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus (AvoHILMO) on

10 10 laajentunut kattamaan perusterveydenhuollon avohoidon vuonna AvoHILMO-tiedonkeruu tuottaa tilastotietoa terveystarkastuksissa mitatuista pituus- ja painotiedoista, kun raportointi on otettu valtakunnallisesti kattavasti käyttöön. Aikuisväestö Aikuisväestön ylipainosta ja lihavuudesta sekä niiden ajallisesta kehityksestä on maassamme hyvät seurantatutkimukset (FINRISKI-tutkimus, Terveys tutkimus ja Terveys seurantatutkimus sekä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys tutkimus eli AVTK). FINRISKI-tutkimusten mukaan suomalaisten miesten painoindeksi on noussut luvulta ja naisten 1980-luvulta lähtien. Viimeisen kymmenen vuoden aikana molempien sukupuolien lihomiskehitys on kuitenkin pysähtynyt. Lihavuus on kuitenkin edelleen Suomessa suuri kansanterveydellinen ongelma. FINRISKI tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työikäisestä miehestä ja puolet naisista on vähintään ylipainoisia (BMI 25+ kg/m2). Joka viides suomalainen aikuinen on lihava (22 %, BMI 30+ kg/m2). Miesten keskimääräinen painoindeksi on 27,1 kg/m2 ja naisten 26,0 kg/m2. Vyötärölihavia (miehet > 100 cm ja naiset >90 cm) on sekä miehistä että naisista kolmannes. Kilot kertyvät ikääntyessä. Pääkaupunkiseudulla asuvat ja eniten koulutetut ovat laihimpia. 2.2 Lihavuuden vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen Lihavuus aiheuttaa ja edistää monia pitkäaikaissairauksia. Lihavuus lisää riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin sekä useisiin syöpiin. Lihavuus on yhteydessä myös lisääntyneeseen kuolleisuusvaaraan, joka suurenee selvästi painoindeksin ylittäessä arvon 30 kg/m2. Sairauksien riskiä lisää vyötärölihavuus ja varhain alkanut lihavuus. Vyötärölihavuus on tunnusomaista erityisesti metaboliselle oireyhtymälle. Pitkäkestoiset interventiotutkimukset ovat osoittaneet, että jo 5 % laihtuminen vähentää esimerkiksi diabetesriskin alle puoleen. Suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study) tehostettua ravitsemus- ja liikuntaohjausta saaneet henkilöt laihtuivat keskimäärin 5 % ja heidän diabetesriskinsä pieneni 58 % verrattuna niihin, jotka eivät saaneet ohjausta. Ohjauksen vaikutus elintapoihin ja diabetesriskiin oli nähtävissä vielä 13 vuotta tutkimuksen alun jälkeen. Laihtuminen alentaa yleensä myös verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin.

11 11 Lihavuus aiheuttaa myös useita muita terveyshaittoja, kuten kuukautishäiriöitä, hedelmättömyyttä sekä raskaus- ja synnytyskomplikaatioita. Lihavuus ja siihen liittyvät sairaudet heikentävät terveyteen liittyvää elämälaatua monin eri tavoin. Fyysinen toiminta- ja työkyky huononee ja lisäksi lihavuus saattaa aiheuttaa psykososiaalisia ongelmia, kuten syrjintää ja ennakkoluuloja, vaikeuksia työelämässä, opiskelussa tai sosiaalisessa kanssakäymisessä. Iäkkäillä henkilöillä lievä ylipaino ei ole haitallista, mutta lihavuus heikentää selvästi liikkumiskykyä ja päivittäisistä toimista selviytymistä. Erityisen kohtalokasta iäkkäille henkilöille on lihavuuden ja huonon lihaskunnon yhdistelmä. Lapsuusiän ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä ylipainoon aikuisiässä. Ylipainoisten lasten riski tulla ylipainoisiksi aikuisiksi on vähintään kaksinkertainen ja ylipainoisten nuorten riski nelinkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Lapsuusiän lihavuus liittyy sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, poikkeaviin veren rasva-arvoihin ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin. Riskitekijöiden yleisyys lisääntyy jo lihavilla lapsilla. Riski sydän- ja verisuonitauteihin pienenee merkittävästi, mikäli lihava lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Useimmille aikuisille tyypillisen iän myötä tapahtuvan painonnousun pysäyttämisellä tai hillitsemisellä olisi suuri merkitys kansanterveydelle ja taloudelle. Lihavuuteen liittyvät sairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Lihavan väestönosan terveysmenot ovat henkilöä kohti vuodessa vähintäänkin 25 % korkeammat kuin normaalipainoisilla. Eri arvioiden mukaan Suomen kaikista terveysmenoista noin 1,4-7 % aiheutuu lihavuudesta. Markku Pekurisen tekemän arvion mukaan vuonna 2011 lihavuudesta aiheutui yhteiskunnalle arviolta noin 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset. Valtaosa kuluista muodostui lääkekustannuksista, vuodeosastohoitopäivistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Lihavuudesta aiheutuu lisäksi välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset. 3. Ohjelman valmistelu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) käynnistyi vuonna 2011 laitoksen uuden strategian mukaisesti työ väestön lihomiskehityksen pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi laskuun, päämääränä väestön terveyden lisääminen ja toimintakykyisten työvuosien kartuttaminen. Tätä työtä varten perustetun THL:n monitieteisen ohjelmaryhmän tehtävänä oli kartoittaa lihavuuden ehkäisyn

12 12 kannalta keskeiset kansalliset toimet ja toimijat, tehdä suunnitelman lihavuuden ehkäisyyn tähtäävistä kansallisista tavoitteista ja toimista sekä THL:n roolista niiden toteuttamisessa (ohjelmaryhmän kokoonpano s. 5). Ohjelmaryhmän tavoitteet: Löytää parhaat, vaikuttavat toimintatavat puuttua lihavuuden lisääntymistä edistäviin tekijöihin. Etsiä parhaat vaikuttamisväylät lihavuuden ehkäisemiseksi. Kartoittaa lihavuutta ehkäisevien toimenpiteiden kannalta keskeiset sidosryhmät ja kumppanuudet. Suunnitella konkreettiset lihavuuden ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet kohderyhmittäin. Kansallisen lihavuusohjelman pohjaksi ohjelmaryhmä kartoitti käynnissä olevia lihavuuteen liittyviä hankkeita Suomessa sekä haastatteli keskeisiä toimijoita, kuten äitiysneuvola-, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyötä tekeviä lääkäreitä ja terveydenhoitajia, tutkijoita, päättäjiä, kansanterveys- ja liikuntajärjestöjen sekä muiden järjestöjen edustajia. Lihavuusteemaan liittyvien toimien ja toimijoiden kartoituksessa sekä ohjelman suunnittelussa käytettiin loogisen viitekehyksen lähestymistapaa (Logical Framework Approach-metodia, LFA). Kansallisen lihavuusohjelman valmistelussa on pyritty huomioimaan laajasti muita painonhallintaan, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä kansainvälisiä ja kansallisia ohjelmia ja suosituksia. Kansallisten ravitsemus- ja liikuntasuositusten lisäksi ohjelmaan on sisällytetty Käypä hoito suositusten sekä Lihavuus painavaa asiaa painosta konsensuskokouksen sekä konsensuskokouksen vaikutusten arviointiraportin linjauksia. Lisäksi ohjelman valmistelutyön aikana on tutustuttu muiden maiden lihavuuden ehkäisystrategioihin. Luonnos Lihavuusohjelmaksi esitellään järjestettävässä Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta -seminaarissa. Seminaarissa kuullaan kommenttipuheenvuoroja, joiden perusteella ohjelma viimeistellään yhteistyössä THL:n ohjelmaryhmän ja kansallisen asiantuntijaryhmän kanssa (kokoonpano s. 4). Tämä kappale viimeistellään ja täydennetään seminaarin jälkeen.

13 13 4. Kansallinen lihavuusohjelma Kohderyhmät Kansallisessa lihavuusohjelmassa huomioidaan laajasti väestön elämän eri vaiheet (lapsen odotus, lapsuus, nuoruus ja aikuisuus). Kaikissa ikäryhmissä terveellinen, monipuolinen ravinto ja liikunta ovat tärkeitä terveyden edistämiseksi, lihavuuden ehkäisemiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi. Valtionneuvoston periaatepäätös Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (2008) kattaa eri ikäryhmien ravinto- ja liikuntasuositukset, myös ikääntyneet, tästä syystä vanhusväestöä (yli 75-vuotiaat) ei tässä ohjelmassa käsitellä erikseen. Yhtenä kohderyhmänä on korkean riskin väestö. Korkean riskin väestöllä tarkoitetaan aikuisia, joilla on lihavuuteen liittyviä sairauksia, kuten diabetes, tai niiden riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine. Lihavuusohjelman kohderyhmät: 1. Lasta odottavat perheet vuotiaat lapset vuotiaat nuoret 4. Aikuisväestö (18 74-vuotiaat) 5. Korkean riskin väestö Jokaisessa elämänvaiheessa on erilaiset mahdollisuudet ja haasteet terveyden edistämistyölle ja lihavuuden ehkäisylle. Lasta odottavat perheet ovat elämäntilanteessa, jossa vanhempien motivaatio ja voimavarat elintapamuutosten tekemiseen ovat yleensä paremmat kuin muulloin. Äidin elintavoilla (mm. tupakoinnilla) ja painolla on vaikutuksia äidin oman hyvinvoinnin ja terveyden (mm. raskausdiabetes) lisäksi myös lapsen terveyteen (sikiöaikainen ohjelmointi) ja elintapoihin mm. lapsen ruokamieltymysten kehittymiseen. Syntymäpainon ja varhaisen kasvun tiedetään olevan yhteydessä painoon myöhemmin aikuisiässä. Kodin ja perheenjäsenten vaikutus lasten terveyteen on suuri. Vanhempien lihavuus on yksi merkittävä lapsuusiän lihavuuden riskitekijä johtuen sekä perinnöllisistä tekijöistä että ympäristötekijöistä, kuten elintavoista. Lapsena omaksutut elintavat, kuten ravinto- ja liikuntatottumukset säilyvät usein aikuisuuteen asti. Lasten lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on

14 14 lapsen terveys ja hyvinvointi sekä koko perheen terveellisten elintapojen tukeminen. Päivähoito ja koulu voivat tukea perheitä terveellisten elintapojen omaksumisessa. Aikuisiällä hidas painon lisääntyminen helposti jatkuu. Jo painon nousun pysäyttäminen tuo merkittäviä terveyshyötyjä diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskin suhteen. Lihavuuteen liittyviä sairauksia kuten verenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat tärkeä ryhmä terveydenhuollon palvelujen käyttäjistä. Lihavuus pahentaa monien sairauksien oireita ja hankaloittaa niiden hoitoa. Toisaalta esimerkiksi juuri todettu diabetes voi toimia myös motivaation herättäjänä ja helpottaa elintapamuutoksen toteuttamista ja uusien tapojen omaksumista. 4.2 Tavoitteet Ohjelman päätavoitteet 1. Entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen. 2. Aikuisväestön keskimääräinen paino ja vyötärön ympärys eivät enää kasva. 3. Lihavuuteen liittyvien sairauksien suhteen korkeassa riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen. Koko väestöä koskevat tavoitteet 1. Väestöryhmien väliset erot lihavuuden yleisyydessä kaventuvat. 2. Yksilöiden tasapuolinen mahdollisuus terveellisiin elintapavalintoihin lisääntyy ja helpottuu. 3. Ravitsemussuositusten mukaisesti syövien määrä kasvaa täysjyväviljan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä lisäämällä samalla kun tyydyttynyttä rasvaa sisältävien ja sokeripitoisten elintarvikkeiden kulutus korvataan terveellisimmillä vaihtoehdoilla. 4. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuus kasvaa. 5. Lihavuuden merkitys kansantautien riskitekijänä on yleisesti tiedossa. Lasta odottavat perheet 1. Koko perheen terveelliset elintavat, kuten terveelliset ruoka- ja liikuntatottumukset, säännöllinen ateriarytmi, riittävä uni ja lepo, lisääntyvät.

15 15 2. Äidin painonnousu on raskautta edeltävään painoon nähden suositusten mukainen. Isän paino ei nouse. 3. Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus toteutuu asetuksen (338/2011) mukaisesti ja molemmat vanhemmat osallistuvat laajaan terveystarkastukseen ja he saavat laadukasta elintapaohjausta. Lapset 0-12 v 1. Lasten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen, kuten terveellisten ruoka- ja liikuntatottumusten, säännöllisen ateriarytmin, riittävän unen ja levon, edistäminen. 2. Kouluruokailuun osallistuvien ja siellä terveellisesti syövien osuus lisääntyy. 3. Lastenneuvolan terveystarkastukset toteutuvat asetuksen (338/2011) mukaisesti, molemmat vanhemmat osallistuvat laajoihin terveystarkastuksiin ja he saavat laadukasta elintapaohjausta. 4. Lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa otetaan käyttöön uusi kasvustandardi ja kasvun seulasäännöt sekä näyttöön perustuvat ohjeet siitä, kuinka toimitaan, jos lapsi jää kiinni kasvuseulaan. 5. Lasten lihavuuden Käypä hoito -suositukset toteutuvat. 6. Säännöllinen, valtakunnallinen lasten terveysseurantajärjestelmä saadaan kattavasti käyntiin. Seurantajärjestelmä tuottaa keskeiset lasten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat indikaattorit kasvusta, ravitsemuksesta, fyysisestä aktiivisuudesta, unesta ja mielenterveydestä. 7. Lapsille suunnattua mainontaa rajoitetaan sekä lainsäädännön ja suositusten toteutuminen varmistetaan. Nuoret v 1. Suositusten mukaisesti liikkuvien osuus lisääntyy. 2. Liikunnallisessa aktiivisuudessa ikävuoden välillä tapahtuva lasku vähenee. 3. Hyötyliikunta lisääntyy ja ruutuaika vähenee. 4. Koulu- ja opiskelijaruokailuun osallistuvien ja siellä terveellisesti syövien osuus lisääntyy. 5. Terveellisiä välipaloja syövien osuus lisääntyy. 6. Sokeristen juomien ja muiden runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden sekä rasvaisten ruokien käyttö vähenee.

16 16 7. Elintapaohjausta järjestetään myös ilman opiskelupaikkaa oleville ja opiskeluhuollon ulkopuolelle jääville nuorille. Aikuisväestö 1. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä lisääntyy ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee. 2. Ihmisillä on mahdollisuus saada tukea ja kannustusta elintapamuutoksiin, jotka parantavat työssä jaksamista ja painonhallintaa. Huomioidaan myös työterveyshuollon ulkopuolelle jäävät aikuiset. 3. Työpaikka- ja opiskelijaruokailumahdollisuus on järjestetty kaikilla työpaikoilla ja oppilaitoksissa sen käyttöaste kasvaa 4. Työpaikoilla tarjottavat ateriat ovat ravitsemussuositusten mukaisia. Korkean riskin omaavat keski-ikäiset 1. Korkean riskin henkilöiden osuus ikäluokasta pienenee. 2. Paino laskee vähintään 5 %. 3. Lihavuuden puheeksi ottaminen ja mini-interventio toteutuvat kaikissa kohtaamisissa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa (ml. mielenterveyspalvelut). 4. Riskihenkilöt tunnistetaan järjestelmällisesti kaikissa terveydenhuollon palveluissa (iästä riippumatta) ja hoito suunnitellaan kokonaisvaltaisesti riskitekijätason mukaisesti. 5. Riskihenkilöille on tarjolla tehokkaita interventioita sekä omahoidon tukea. 6. Toimenpiteet kohdistetaan hoidon tarpeen mukaan (vrt. Lihavuuden käypä hoito). 7. Käytössä olevat potilastietojärjestelmät mahdollistavat riskihenkilöiden tunnistamisen sekä riskitekijöiden, painon, painoindeksin, elintapatietojen ja hoidon kirjaamisen, seurannan ja käytön tutkimuksissa. 8. Suuren riskin omaaville on tarjolla matalan kynnyksen liikuntapaikkoja.

17 Keskeiset teemat Lihavuusohjelman keskeiset teemat, joihin toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan: 1. Terveyden edistäminen ja lihavuuden ehkäisy huomioidaan kaikessa kunta-, alue- ja kansallisen tason strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. 2. Päättäjillä on käytettävissään ajantasaista tietoa tutkimuksista, tilastoista ja hyvistä käytännöistä. 3. Yhteistyökumppanit verkottuvat ja sitoutuvat lihavuuden ehkäisyyn. 4. Ympäristö on fyysiseen aktiivisuuteen edistävä ja kannustava. 5. Kaikilla on mahdollisuus tehdä terveellisiä ruokavalintoja. 6. Lihavuuden ehkäisy sisältyy terveys-, opetus- ja liikunta-alan ammatti- ja täydennyskoulutukseen. 7. Ravitsemus- ja liikuntasuositukset, hoitosuositukset ja toimivat työtavat tunnetaan ja ovat käytössä. 8. Motivoivaa, osallistavaa ja voimaannuttavaa elintapaohjausta ja terveysseurantaa koko väestölle sekä tukea terveellisille valinnoille. 4.4 Toimenpide-ehdotukset Lihavuusohjelmassa esitetään toimenpiteitä väestön lihavuuden ehkäisyyn, aikuisiän lihomisen pysäyttämiseen ja lihavuuteen liittyvien sairauksien suhteen korkeassa riskissä olevien järjestelmälliseen tunnistamiseen terveydenhuollossa ja hoitopolkujen kehittämiseen. Vaikka ihmiset ovat pitkälti vastuussa terveydestään, yhteiskunta voi tukea ja edistää terveellisiä elintapoja monin tavoin. Elinympäristöä voidaan kehittää ja muuttaa siten, että terveelliset valinnat ja painonhallinta helpottuvat. Kansallisen lihavuusohjelman onnistuminen edellyttää sekä koko väestöön ja yhteisöihin että yksilöihin kohdentuvia toimenpiteitä. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen pyritään ravitsemuksen ja liikunnan keinoin sekä viestinnän ja kumppanuuden toimilla. Keskeisiä kumppaneita ovat mm. kunnat, terveydenhuolto, varhaiskasvatus, opetustoimi, liikuntatoimi, yhdyskuntasuunnittelu, puolustusvoimat, järjestöt, elinkeinoelämä ja media. Seuraavaksi esitetään luettelo toimenpide-ehdotuksista, joita yhteiskunnan eri tahot voivat tehdä lihomisen ehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi.

18 18 VALTIONHALLINTO JA PÄÄTTÄJÄT 1. Terveys ja hyvinvointi huomioidaan ja terveysvaikutukset arvioidaan kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa kaikilla hallinnonaloilla. 2. Valtakunnallisten terveyden edistämisohjelmien toteutumista tuetaan, seurataan ja arvioidaan. 3. Terveellisten elintarvikkeiden (esim. kasvikset, hedelmät, marjat, vähäsuolaiset täysjyväviljavalmisteet) arvonlisäveroa alennetaan ja epäterveellisten elintarvikkeiden (erityisesti sokeripitoiset juomat ja ruoat, sokerivero) arvonlisäveroa korotetaan. 4. Joukkoruokailua (henkilöstöravintolat) tuetaan verotuksellisin keinoin. 5. Alkoholin arvonlisäverotusta korotetaan. 6. Lapsiin kohdistuvaa mainontaa säädellään lainsäädännöllä ja suosituksilla. KUNNALLISHALLINTO 1. Terveys ja hyvinvointi huomioidaan ja terveysvaikutukset arvioidaan kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa, taloussuunnittelussa ja hallinnonalojen välisessä toiminnassa. 2. Terveyden edistämisen ja lihavuuden ehkäisytoimien johtaminen, vastuutahot, rakenteet ja hoitoketjut määritellään. 3. Terveydenhuoltolain säädösten mukaisesti strategisessa suunnittelussa asetetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, ml. lihavuuden ehkäisyn tavoitteet, ja määritellään niitä tukevat toimenpiteet. 4. Lisätään hallintorajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. 5. Varmistetaan, että kunnissa on riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä, riittävästi täydennyskoulutusta ja osaamista erityisesti lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevissä palveluissa sekä ravitsemus- ja liikuntapalveluissa. 6. Varmistetaan, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat eri-ikäisten ravinto-, liikunta- ja painonhallintaan liittyvät suositukset, kuten kansalliset ravinto- ja liikuntasuositukset, terveyspoliittiset ohjelmat ja Lihavuuden Käypä -hoitosuositukset, ja osaavat soveltaa niitä työssään. 7. Varmistetaan joukkoruokailun ravitsemuksellinen laatu (ehdottomana valintakriteerinä julkisten ruokapalvelujen hankinnassa) sekä edistetään ja tuetaan joukkoruokailun käytön lisäämistä. 8. Varmistetaan kouluruokailun asianmukainen resursointi.

19 19 9. Kehitetään kaikista päivähoitopaikoista ja kouluista terveyttä edistäviä. 10. Huomioidaan liikunnan edistäminen ja turvallisuusnäkökulmat kunnallisessa. päätöksenteossa ja yhdyskuntasuunnittelussa. 11. Tuetaan vähän liikkuvien väestöryhmien liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten aloittamista. 12. Edistetään työpaikkaliikuntaa ja työmatkaliikuntaa. TERVEYDENHUOLTO 1. Otetaan ylipainoiset ihmiset mukaan suunnittelemaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä palveluita. 2. Tarjotaan kattavaa palveluvalikkoa elintapamuutosten tueksi mukaan lukien netti-, puhelin-, ryhmäohjaus. 3. Lihavuuden ehkäisy ja hoito huomioidaan aikaisempaa tehokkaammin kaikissa terveydenhuollon palveluissa. 4. Taataan riittävät resurssit, koulutus ja osaaminen perusterveydenhuoltoon ja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden ehkäiseviin palveluihin huomioiden ravitsemukseen ja liikuntaan erikoistuneet ammattihenkilöt. 5. Lisätään psykologista asiantuntemusta ja käyttäytymismuutostekniikoiden käyttöä elintapaohjauksessa ja painonhallintaryhmissä. 6. Varmistetaan, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat eri-ikäisten ravinto-, liikunta- ja painonhallintaan liittyvät suositukset, kuten kansalliset ravinto- ja liikuntasuositukset, terveyspoliittiset ohjelmat ja Lihavuuden Käypä -hoitosuositukset, ja että niiden käytöstä on tehty työpaikkakohtaiset sopimukset ja järjestetty asianmukainen perehdytys. 7. Äitiys- ja lastenneuvoloiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset ja - neuvonta järjestetään valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti koko perheen hyvinvointi huomioiden. 8. Lasten kasvunseurantaan sekä elintapa-arviointiin ja -ohjaukseen soveltuvia, toimivaksi todettuja työkaluja otetaan käyttöön lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. 9. Tehostetaan osallistavaa ja voimaannuttavaa työtapaa ja motivoivan haastattelun käyttämistä potilaskohtaamisissa.

20 Riskihenkilöt tunnistetaan järjestelmällisesti kaikissa terveydenhuollon palveluissa (iästä riippumatta) ja hoito suunnitellaan kokonaisvaltaisesti riskitekijätason mukaisesti (esim. elintapahoito, lääkehoito ja elintapahoito, elintapahoito ja lihavuusleikkaus riittävän ajoissa). 11. Tehostetaan painon ja vyötärönympäryksen (vyötärönympärys: nuoret, aikuisväestö) mittaamista, lihavuuden tunnistamista (BMI) ja kirjaamista potilasjärjestelmiin. 12. Otetaan aktiivisesti puheeksi lihavuus ja ylipaino ja tarjotaan mini-interventiota kaikissa kohtaamisissa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa (ml. mielenterveyspalveluissa) sekä selkiytetään hoitoketjuja. 13. Kaikissa terveydenhuollon palveluissa tehostetaan ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa. 14. Ohjauksessa huomioidaan myös alkoholinkäyttö ja tupakointi, jotka vaikuttavat ruokahaluun ja aiheuttavat useita terveysriskejä. Tupakasta vieroituksessa käytetään Käypä hoito - suosituksen (Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus) mukaisia ohjausmenetelmiä, jotta tupakoinnin lopettamiseen liittyvä painonnousu ehkäistään. 15. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa kiinnitetään erityistä huomiota lapsiperheiden ohjaukseen (mm. täysimetyksen toteutuminen 4-(6) kk, perheen yhteiset ateriat ja säännöllinen ateriarytmi, terveellinen ruokavalio, välipalat, eri ruokiin tutustumisen merkitys, liikunta ja uni), jotta vanhemmat pystyvät tekemään terveellisiä valintoja. 16. Huomioidaan painonhallinnan kannalta tärkeät elämänvaiheet, kuten naimisiin meno, lapsen odotus, työttömäksi jääminen, vaihdevuodet ja eläkkeelle siirtyminen. 17. Kohdennetaan ohjausta erityisesti niihin väestöryhmiin, joissa epäterveelliset elintavat ja lihavuus ovat yleisempiä (mm. vähemmän koulutusta saaneet). 18. Kiinnitetään terveydenhuoltolain mukaisesti huomiota työ- ja opiskeluterveyshuollon ulkopuolelle jääviin. 19. Huomioidaan painonhallinta erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien, kuten syrjäytymisriskissä olevien, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, palveluissa. 20. Työterveyshuollon palveluissa huomioidaan terveyden ja terveellisten elintapojen edistäminen ja lihavuuden ehkäisy. Painonhallinta huomioidaan erityisesti vuorotyötä ja epätyypillisiä työaikoja tekevien tapaamisissa. 21. Kehitetään potilaan tai asiakkaan sähköistä asiointia ja omahoitoa (mm. liikuntaaktiivisuuden ja ruokavalion omaseuranta). 22. Tehostetaan perusterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, liikuntatoimen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen yhteistyötä.

21 Koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan syömishäiriöt (erityisesti ahmintahäiriöt) perusterveydenhuollossa varhain ja ohjaamaan asiakkaat suositusten mukaiseen hoitoon. VARHAISKASVASTUS JA KOULUT 1. Kehitetään kaikista päivähoitopaikoista ja kouluista terveyttä edistäviä 2. Vahvistetaan ennaltaehkäisevän toiminnan roolia koulujen hyvinvointi- ja päihdestrategioissa. 3. Edistetään terveellistä, ravitsemussuositusten mukaista koulu- ja päiväkotiruokailua sekä välipalatarjontaa (välipala-automaatit; välipalojen terveellisyys, ei runsaasti rasvaa, sokeria tai suolaa sisältäviä tuotteita, ei makeita juomia). 4. Päivähoidossa ja koulussa lisätään lasten osallisuutta ruokailun suunnitteluun, ruoan valmistukseen ja tarjoiluun. 5. Päivähoitoruokailun ja kouluruokailun asemaa vahvistetaan paikallisissa varhaiskasvatus-, opetus- ja vuosisuunnitelmissa ja vaikutetaan ruokailukulttuuriin (varhaiskasvattajien ja opettajien malli ja mukana olo ruokailussa). 6. Kouluruokailua kehitetään laaja-alaisena yhteistyönä, jossa ovat mukana oppilaiden, opiskelijoiden, vanhempien, opetushenkilöstön, kouluterveydenhuollon sekä kouluruokailusta vastaavien tahojen lisäksi myös päätöksentekijät. 7. Vahvistetaan terveyttä, terveellistä ruokavaliota koskevia opetussisältöjä ja -määriä (koulussa kotitalouden, terveystiedon oppiaineet) sekä liikunnan osuutta (liikunnan tuntimäärät ja liikunta hoitopäivän tai koulupäivän aikana ml. välitunnit) päivähoidon, esikoulun ja peruskoulun varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa. 8. Vahvistetaan liikunnan, terveystiedon ja kotitalouden opetuksen asemaa toisen asteen koulutuksessa ja huomioiden erityisesti ammatilliset oppilaitokset. 9. Kehitetään päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä teknisen toimen ja yhdyskuntasuunnittelun kanssa (mm. päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, koulumatkat, piha-alueet ja lähiympäristöt). 10. Tehostetaan lastenneuvoloiden, kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, liikuntatoimen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen yhteistyötä. 11. Perustetaan motivoivia, matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja -kerhoja, jotka ovat kaikkien lasten ja lapsiperheiden saatavissa ilmaiseksi tai kohtuuhinnalla, esimerkiksi neuvolan, koulun, kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon, liikuntatoimen ja liikuntajärjestöjen

22 22 tai urheiluseurojen yhteistyönä. Näitä ryhmiä tarjotaan erityisesti lapsille ja vanhemmille, joiden liikunta-aktiivisuus on muuten vähäistä. 12. Edistetään liikuntasuositusten toteutumista lisäämällä lasten ja vanhempien tietoisuutta liikunnan terveysvaikutuksista ja istumisen (ruutuaika) vaikutuksista terveyteen. 13. Mahdollistetaan vähän liikkuville kokemus liikunnasta mielihyvän, mukavien hetkien ja seuran sekä hyvän olon lähteensä. LIIKUNTATOIMI 1. Huomioidaan terveyden ja liikunnan edistäminen päätöksenteossa ja lisätään moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa. 2. Kehitetään päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä. varhaiskasvatuksen, opetustoimen, teknisen toimen ja yhdyskuntasuunnittelun kanssa (mm. päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, piha-alueet ja lähiympäristöt). 3. Perustetaan motivoivia, matalan kynnyksen liikuntapalveluja, -ryhmiä ja -kerhoja, jotka ovat kaikkien saatavissa ilmaiseksi tai kohtuuhinnalla, esimerkiksi neuvolan, koulun, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon, liikuntatoimen ja liikuntajärjestöjen tai urheiluseurojen yhteistyönä. 4. Perusterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, liikuntatoimen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen yhteistyötä tehostetaan. 5. Kiinnitetään erityistä huomiota murrosikäisiin nuoriin, jotka usein lopettavat liikunnan harrastamisen. Motivoidaan nuoria ja luodaan mahdollisuuksia kiinnostaviin liikuntaharrastuksiin myös ilman kilpailupakkoa tai kohtuuttomaksi käyvää harjoituskertojen määrää. 6. Tuetaan vähän liikkuvien liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten aloittamista 7. Edistetään työpaikka- ja työmatkaliikuntaa. TEKNINEN TOIMI, YHDYSKUNTASUUNNITTELU 1. Lisätään hallintorajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa. 2. Huomioidaan terveyden ja liikunnan edistäminen ja turvallisuusnäkökulmat kunnallisessa päätöksenteossa ja yhdyskuntasuunnittelussa (kevyen liikenteen väylät, puistot, lähiliikuntaalueet, liikuntapaikat, palvelut, asuinalueet). 3. Taataan päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuudet (mm. päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, piha-alueet ja lähiympäristöt).

23 23 4. Huomioidaan suunnittelussa ratkaisut, jotka edistävät työpaikkaliikuntaa ja työmatkaliikuntaa. KOULUTUSORGANISAATIOT 1. Lisätään terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia arvioida elintapoja ja ohjata kansalaisia terveellisiin elintapoihin. 2. Lisätään ravitsemus- ja liikuntatietoutta terveydenhuoltoalan (lääkärit, hoitajat) peruskoulutuksessa. 3. Tarjotaan täydennyskoulutusta terveydenhuoltoalan henkilöstölle ravitsemuksesta, liikunnasta ja painonhallinnasta ja niihin liittyvistä ohjausmenetelmistä. 4. Lisätään varhaiskasvattajien ja opettajien koulutukseen terveyden edistämisen sisältöjä huomioiden myös ammatillisissa oppilaitoksissa opettavien opettajien koulutus. 5. Vahvistetaan ravintola- ja suurkeittiöhenkilöstön ravitsemusosaamista. JÄRJESTÖT 1. Lisätään väestön tietämystä terveellisistä elintavoista ja painonhallinnasta samansuuntaisilla, positiivisilla, selkeillä, yksinkertaisilla ja teoriaan pohjautuvilla viesteillä. 2. Tuodaan vahvasti esille lihavuuden merkitys yleisten kansantautien riskitekijänä ja edistäjänä. 3. Tehdään yhteistyötä kuntatoimijoiden kanssa terveyden edistämisessä. 4. Tiivistetään yhteistyötä liikunta-, ravitsemus- ja kansanterveysjärjestöjen välillä. 5. Tehdään yhteistyötä ruoka- ja juomateollisuuden sekä kaupan kanssa innovatiivisten, terveellisten tuotteiden tuottamiseksi. 6. Pyritään vaikuttamaan elintarvikekauppaan ja ravintoloiden ym. ruokatarjontaan (pakkauskoot, hinnat, tarjoustuotteet). 7. Pyritään vaikuttamaan kotona, päivähoidossa, kouluissa ja työpaikoilla tarjolla olevien ruokien ja juomien terveellisyyteen. 8. Lisätään perheiden osaamista välipalahankinnoissa ja tarjonnassa. 9. Perustetaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja kerhoja eri ikäryhmille ja väestöryhmille ja tuetaan erityisesti vähän liikkuvien liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten aloittamista. 10. Liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen esimerkki ja tuki terveellisissä elintavoissa, liikunnassa ja ruokavaliossa (ml. tarjolla ja myynnissä olevien tuotteiden terveellisyys).

24 Kiinnitetään huomiota nuoriin, jotka usein murrosiässä lopettavat liikunnan harrastamisen. Motivoidaan nuoria ja luodaan mahdollisuuksia kiinnostaviin liikuntaharrastuksiin myös ilman kilpailupakkoa tai kohtuuttomaksi käyvää harjoituskertojen määrää. 12. Lisätään alkoholi ja tupakkavalistusta. PUOLUSTUSVOIMAT 1. Kutsuntatarkastuksissa tunnistetut paino-ongelmaiset ohjataan erityistoimien piiriin (terveydenhuolto tai puolustusvoimat) huomioiden myös siviilipalvelusta suorittavat. 2. Lisätään terveellisten ruokien ja juomien tarjontaa puolustusvoimissa ja tuetaan terveellisten ruokatottumusten omaksumista ja säilymistä myös palvelusajan jälkeen. 3. Lisätään varusmiesten liikuntataitoja ja tuetaan terveellisten liikuntatapojen omaksumista ja säilymistä myös palvelusajan jälkeen. TYÖNANTAJAT, AMMATTIJÄRJESTÖT 1. Edistetään ja tuetaan työpaikka- ja työmatkaliikuntaa mm. tarjoamalla asialliset pukeutumisja pesutilat työpaikoilla sekä säilytyspaikat liikuntavälineille. 2. Edistetään ja tuetaan terveellistä työpaikkaruokailua, esimerkiksi Sydänmerkki-ateriat, joiden hintaa voidaan tukitoimin laskea. 3. Järjestetään työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaavaa työkykyä ylläpitävää toimintaa (TYKY) henkilöstön työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ja tukemiseksi. ELINKEINOELÄMÄ; ELINTARVIKETEOLLISUUS, KAUPPA, RAVINTOLAPALVELUJEN TUOTTAJAT 1. Tiedotetaan kuluttajille selkeästi ja johdonmukaisesti tuotteiden ravintosisällöstä ja vaikutuksesta terveyteen (mm. pakkausmerkinnät, erilaisten symbolien, kuten Sydänmerkin, käyttö), jotta perusteltujen, terveellisten valintojen tekeminen helpottuisi. 2. Toimitaan vastuullisesti terveysnäkökulmat huomioiden tuotekehittelyssä, pakkauskokojen suunnittelussa (myös edullisia pieniä pakkauskokoja), hinnoittelussa, tarjonnassa ja tuotteiden markkinoinnissa. 3. Tehostetaan terveellisten elintarvikkeiden ja juomien markkinointia. 4. Kehitetään elintarvikkeita terveellisemmiksi mm. vähentämällä niiden sokeri- ja suolapitoisuutta, lisäämällä kuitu-, hedelmä- ja kasvissisältöjä sekä parantamalla rasvan laatua.

25 25 5. Ateriapalveluita tarjoavissa yrityksissä lisätään tarjolla olevia painonhallintaa tukevia, terveellisiä vaihtoehtoja ja aterioiden merkintöjä. 6. Hyödynnetään terveellisyyttä myyntivalttina. 7. Rajoitetaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa ja noudatetaan lapsiin kohdistuvasta elintarvikemarkkinoinnista annettuja suosituksia kaikissa markkinointimuodoissa. TUTKIMUSLAITOKSET (THL, TYÖTERVEYSLAITOS, YLIOPISTOT) 1. Tuotetaan luotettavaa, vertailukelpoista seurantatietoa väestön terveydestä, lihavuudesta ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä kuntien, aluetason ja valtakunnallisen päätöksenteon pohjaksi. 2. Lisätään tutkimustietoa lihavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, elintapamuutosten tekemisestä sekä muutoksen esteistä. 3. Parannetaan kansallisia tietokantoja ja raportointijärjestelmiä sekä niiden toimivuutta. 4. Kehitetään edelleen lasten terveysseurantaa siten, että säännöllinen seuranta lasten terveydentilasta, painonkehityksestä ja elintavoista toteutuu. 5. Kehitetään ja testataan teoriaperustaisia interventioita lihavuuden vähentämiseksi eri kohderyhmissä ja toimintaympäristöissä. 6. Koordinoidaan lihavuuden vähentämiseen tähtäävien terveyden edistämistoimien ja hyvien käytäntöjen jalkauttamista. 7. Arvioidaan elintapaohjausmenetelmiä ja välitetään tietoa niistä alan ammattilaisille. 8. Viestitään lihavuuden ehkäisyohjelmasta laaja-alaisesti huomioiden eri yhteistyökumppanit. 9. Tuetaan yhteistyökumppaneiden (kuten kansanterveysjärjestöt ja muut järjestöt) viestintää samansuuntaisilla viesteillä. 10. Osallistutaan opetus- ja terveydenhuoltohenkilöstön painonhallintaa ja terveellisiä elintapoja koskevaan kouluttamiseen. MEDIA 1. Viestitään vastuullisesti, myönteisesti ja motivoivasti terveydestä, terveellisestä ja tasapainoisesta ruokavaliosta, liikunnasta ja normaalipainon hyvistä vaikutuksista elämään. 2. Tuodaan vahvasti esille lihavuuden merkitys yleisten kansantautien riskitekijänä ja edistäjänä. 3. Rajoitetaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa ja noudatetaan lapsiin kohdistuvasta elintarvikemarkkinoinnista annettuja suosituksia.

26 Toimeenpano ja seuranta Keinoja lihavuuden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on esitelty tässä ohjelmassa. Kansallinen lihavuusohjelma on yhteistyöhanke, jota toteutetaan yhdessä paikallisten ja kansallisten kumppaneiden kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. kunnat, terveydenhuolto, koulut, päivähoito, liikuntatoimi, yhdyskuntasuunnittelu, puolustusvoimat, kansanterveysjärjestöt, liikuntajärjestöt, ammattijärjestöt, työnantajat, koulutusorganisaatiot, elintarviketeollisuus, kaupat ja ruokapalveluiden tuottajat, tutkimuslaitokset sekä media. Tavoitteena on, että yhteistyökumppanit huomioisivat ohjelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset omassa työssään ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutumiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista eri politiikanaloille ja hallintotasoille ulottuvaa lähestymistapaa, laajaa yhteiskunnallista vaikuttamista sekä paikallista, alueellista ja kansallista yhteistyötä, kumppaneiden sitoutumista ja verkostoitumista. Kansallista lihavuusohjelmaa toteutetaan ennen kaikkea paikallisella tasolla ihmisten asuinympäristöissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, vapaa-ajan harrastuksissa ja palveluissa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paikallisella tasolla tehtävän työn lisäksi poliittisen päätöksenteon tukea, esimerkiksi kansallisten ohjelmien valmistelua ja toteuttamista, lainsäädännöllistä ja verotuksellista tukea. Keskeiset kumppanit ovat kattavasti edustettuina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettamassa kansallisessa asiantuntijaryhmässä (kokoonpano s. 4), joka osallistuu ohjelman valmisteluun ja viimeistelyyn. Kansallisen asiatuntijaryhmän tarkoitus on antaa asiantuntijatukea ohjelman lopullisten tavoitteiden määrittämiseen, vastata niiden niveltymisestä toteuttajatahojen toimintaympäristöihin, edistää eri toimijoiden verkostoitumista ja sitoutumista sekä tukea, seurata ja arvioida ohjelman toteutusta. Kansallisen asiantuntijaryhmän lisäksi THL:ssa toimii ohjelmatyöryhmä, joka osallistuu ohjelman toteutuksen toimeenpanoon asiantuntijatuen, tutkimuksen, terveysseurannan, informaatio-ohjauksen ja eri kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön keinoin. Kansallisella ohjelmalla halutaan haastaa mukaan yhteistyöhön kaikki toimijat yhteiskunnan eri sektoreilta. Ohjelman toteutukseen voi osallistua toimeenpanemalla esitettyjä toimenpideehdotuksia omassa organisaatiossaan ja ympäristössään. THL toimii yhteistyössä kumppaneiden kanssa toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi, tukee ja seuraa ohjelman etenemisestä sekä raportoi tehdyistä toimenpiteistä.

Kansallisen lihavuusohjelman esittely

Kansallisen lihavuusohjelman esittely Kansallisen lihavuusohjelman esittely Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL 27.10.2012 Päivi Mäki 26.10.2012 Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta 1 THL:n asiantuntijatyöllä väestön lihominen

Lisätiedot

Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015 Toimenpide-ehdotuksia lasten ja vanhempien ylipainon ja lihavuuden ehkäisyyn

Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015 Toimenpide-ehdotuksia lasten ja vanhempien ylipainon ja lihavuuden ehkäisyyn Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015 Toimenpide-ehdotuksia lasten ja vanhempien ylipainon ja lihavuuden ehkäisyyn Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL 18.10.2012 Päivi Mäki 18.10.2012 Kansallinen lihavuusohjelma

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä

Lisätiedot

L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020

L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 1 L i h a vu u s l as k uun - o h j elma 2013 2020 2 Sisällys 1 Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteet... 3 2 Ohjelman taustaa... 3 3 Toteutus... 4 4 Seinäjoen kaupungin lihavuusohjelman keskeiset teemat...

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe kokonaisuus www.neuvokasperhe.fi V I E S T I N T Ä Mahdollisuuksien tarjoaminen Osallistaminen Arvostaminen Voimavarojen lisääminen

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

OHJAUS. Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012 2015

OHJAUS. Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012 2015 OHJAUS Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta 13 2013 Ohjaus 13/2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansallisen lihavuusohjelman ohjelmaryhmä Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Helinä Mesiäislehto-Soukka TtT, KM, YTM, lehtori Seamk:issa Puheenjohtajana Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueella

Lisätiedot

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN JA RAVINNON KEHITTÄMISLINJOISTA

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN JA RAVINNON KEHITTÄMISLINJOISTA Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008:10 Valtioneuvoston periaatepäätös TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN JA RAVINNON KEHITTÄMISLINJOISTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Toimiva malli lasten ylipainon ehkäisemiseksi. 30.5.2013 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Toimiva malli lasten ylipainon ehkäisemiseksi. 30.5.2013 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Toimiva malli lasten ylipainon ehkäisemiseksi 30.5.2013 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 5/31/13 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Lapsiperheiden liikunnan edistäminen Pirkanmaalla Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, LT, dos UKK-instituutti Lapsiperheiden hyvinvointi Mitä lapsiperheille kuuluu? Lapsiperhetutkimusten

Lisätiedot