Kansallisen lihavuusohjelman esittely

Transkriptio

1 Kansallisen lihavuusohjelman esittely Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL Päivi Mäki Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta 1

2 THL:n asiantuntijatyöllä väestön lihominen pysäytetään ja käännetään laskuun väestön terveyden lisäämiseksi ja toimintakykyisten työvuosien kartuttamiseksi. Tämä toteutuu ravitsemuksen ja liikunnan keinoin sekä viestinnän ja kumppanuuden toimilla

3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjelmaryhmän kokoonpano Vartiainen Erkki, ylijohtaja (THL), puheenjohtaja Laatikainen Tiina, professori (THL), varapuheenjohtaja Absetz Pilvikki, erikoistutkija (THL) Heloma Antero, ylilääkäri (THL) Holmila Marja, tutkimusprofessori (THL) Jalava Katja, johdon assistentti (THL), tekninen sihteeri Jallinoja Piia, tutkimuspäällikkö (Kuluttajatutkimuskeskus) Jousilahti Pekka, tutkimusprofessori (THL) Kautiainen Susanna, Suomen Akatemian tutkijatohtori (Tampereen yliopisto, THL) Laaksonen Maarit, erikoistutkija (THL) Lindström Jaana, erikoistutkija (THL) Mäki Päivi, kehittämispäällikkö (THL), asiantuntijasihteeri Männistö Satu, akatemiatutkija (THL) Parviainen Eeva, markkinoinnin asiantuntija (THL) Raulio Susanna, erikoistutkija (THL) Sainio Päivi, kehittämispäällikkö (THL) Salo Jarmo, asiantuntijalääkäri (THL) Stenholm Sari, erikoistutkija (THL) Suokas Jaana, erikoistutkija (THL ja HUS) Vasankari Tommi, professori (THL ja UKK-instituutti) Virtanen Suvi, tutkimusprofessori (THL) Warpenius Katariina, tutkija (THL)

4 Ohjelman taustaksi Kartoitettiin käynnissä olevia lihavuuteen liittyviä hankkeita Haastateltiin keskeisiä toimijoita, kuten terveydenhuollon ammattilaisia, tutkijoita, päättäjiä, kansanterveys- ja liikuntajärjestöjen sekä muiden järjestöjen edustajia. Selvitettiin vaikuttavia toimintatapoja puuttua lihavuuden lisääntymistä edistäviin tekijöihin Etsittiin parhaita vaikuttamisväyliä lihavuuden ehkäisemiseksi Määriteltiin lihavuutta ehkäisevien toimenpiteiden kannalta keskeiset sidosryhmät ja kumppanuudet Suunniteltiin konkreettiset lihavuuden ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet kohderyhmittäin

5 Kansallinen lihavuusohjelma

6 Ohjelman päätavoitteena on väestön lihomiskehityksen kääntäminen laskuun Entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen Aikuisille tyypillinen iän myötä tapahtuva lihominen pysähtyy Lihavuuteen liittyvien sairauksien suhteen riskissä olevat laihtuvat tai eivät liho edelleen

7 Ohjelman kohderyhmät Lasta odottavat perheet 0-12-vuotiaat lapset vuotiaat nuoret Aikuisväestö (18 74-vuotiaat) Korkean riskin väestö* * Korkean riskin väestöllä tarkoitetaan aikuisia, joilla on lihavuuteen liittyviä sairauksia, kuten diabetes, tai niiden riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine.

8 Erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita terveyden edistämiselle ja lihavuuden ehkäisylle Kaikissa ikäryhmissä terveellinen, monipuolinen ravinto ja liikunta ovat tärkeitä terveyden edistämiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi Lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen tukeminen Aikuisiälle tyypillisen iän myötä tapahtuvan painon nousun pysäyttäminen tuo merkittäviä terveyshyötyjä diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskin suhteen Lihavuus pahentaa monien sairauksien oireita ja hankaloittaa niiden hoitoa. Toisaalta esimerkiksi juuri todettu diabetes voi toimia myös motivaation herättäjänä ja helpottaa elintapamuutoksen toteuttamista ja uusien tapojen omaksumista.

9 Kansallisen lihavuusohjelman keskeiset teemat Terveyden edistäminen ja lihavuuden ehkäisy huomioidaan kaikessa kunta-, alue- ja kansallisen tason strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa Päättäjillä on käytettävissään ajantasaista tietoa tutkimuksista, tilastoista ja hyvistä käytännöistä Yhteistyökumppanit verkostoituvat ja sitoutuvat lihavuuden ehkäisyyn Ympäristö on fyysiseen aktiivisuuteen edistävä ja kannustava Kaikilla on mahdollisuus tehdä terveellisiä ruokavalintoja Lihavuuden ehkäisy sisältyy terveys-, opetus- ja liikunta-alan ammatti- ja täydennyskoulutukseen Ravitsemus- ja liikuntasuositukset, hoitosuositukset ja toimivat työtavat tunnetaan ja ovat käytössä Motivoivaa, osallistavaa ja voimaannuttavaa elintapaohjausta ja terveysseurantaa koko väestölle sekä tukea terveellisille valinnoille

10 Tarvitaan sekä koko väestöön että yksilöihin kohdentuvia toimenpiteitä Elinympäristö on muuttunut lihavuutta edistäväksi eli obesogeeniseksi ympäristöksi, jossa passiivinen, istuva elämäntapa sekä jatkuvasti saatavilla oleva liiallinen tai epäterveellinen ruoka yhdessä lisäävät lihomisriskiä Elinympäristöä voidaan kehittää ja muuttaa siten, että terveelliset valinnat ja painonhallinta helpottuvat Yhteiskunta voi tukea ja edistää terveellisiä elintapoja monin tavoin

11 Ehdotuksia toimenpiteiksi

12 Valtionhallinto ja päättäjät Terveys ja hyvinvointi huomioidaan ja terveysvaikutukset arvioidaan kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa kaikilla hallinnonaloilla. Terveellisten elintarvikkeiden (esim. kasvikset, hedelmät, marjat, vähäsuolaiset täysjyväviljavalmisteet) arvonlisäveroa alennetaan ja epäterveellisten elintarvikkeiden (erityisesti sokeripitoiset juomat ja ruoat, sokerivero) arvonlisäveroa korotetaan. Alkoholin arvonlisäverotusta korotetaan. Valtakunnallisten terveyden edistämisohjelmien toteutumista tuetaan, seurataan ja arvioidaan Joukkoruokailua (henkilöstöravintolat) tuetaan verotuksellisin keinoin. Lapsiin kohdistuvaa mainontaa säädellään lainsäädännöllä ja suosituksilla.

13 Kunnat, kuntapäättäjät Huomioidaan terveys ja arvioidaan terveysvaikutukset kaikessa päätöksenteossa, taloussuunnittelussa ja toiminnassa. Lisätään hallintorajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Huomioidaan liikunnan edistäminen ja turvallisuusnäkökulmat kunnallisessa päätöksenteossa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Määritellään terveyden edistämisen ja lihavuuden ehkäisytoimien johtaminen, vastuutahot, rakenteet ja hoitoketjut. Asetetaan terveydenhuoltolain säädösten mukaisesti strategisessa suunnittelussa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, ml. lihavuuden ehkäisyn tavoitteet, ja määritellään niitä tukevat toimenpiteet.

14 Kunnat, kuntapäättäjät (jatkuu) Varmistetaan, että kunnissa on riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä, riittävästi täydennyskoulutusta ja osaamista Varmistetaan, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat eri-ikäisten ravinto-, liikunta- ja painonhallintaan liittyvät suositukset Varmistetaan joukkoruokailun ravitsemuksellinen laatu (ehdottomana valintakriteerinä julkisten ruokapalvelujen hankinnassa) sekä edistetään ja tuetaan joukkoruokailun käytön lisäämistä. Varmistetaan kouluruokailun asianmukainen resursointi. Kehitetään kaikista päivähoitopaikoista ja kouluista terveyttä edistäviä. Tuetaan vähän liikkuvien väestöryhmien liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten aloittamista. Edistetään työpaikkaliikuntaa ja työmatkaliikuntaa.

15 Terveydenhuolto Lihavuuden ehkäisy ja hoito huomioidaan aikaisempaa tehokkaammin kaikissa terveydenhuollon palveluissa. Taataan riittävät resurssit, koulutus ja osaaminen Otetaan ylipainoiset ihmiset mukaan suunnittelemaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä palveluita. Tarjotaan kattavaa palveluvalikkoa elintapamuutosten tueksi Kehitetään potilaan tai asiakkaan sähköistä asiointia ja omahoitoa Tehostetaan osallistavaa ja voimaannuttavaa työtapaa ja motivoivan haastattelun käyttämistä Lisätään psykologista asiantuntemusta ja käyttäytymismuutostekniikoiden käyttöä elintapaohjauksessa ja painonhallintaryhmissä.

16 Terveydenhuolto Varmistetaan, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat ravinto-, liikunta- ja painonhallintaan liittyvät suositukset ja niiden käytöstä on tehty työpaikkakohtaiset sopimukset ja järjestetty asianmukainen perehdytys. Terveystarkastukset ja -neuvonta järjestetään asetuksen (338/2011) mukaisesti koko perheen hyvinvointi huomioiden. Lasten kasvunseurantaan sekä elintapa-arviointiin ja - ohjaukseen toimivaksi todettuja työkaluja otetaan käyttöön Riskihenkilöt tunnistetaan järjestelmällisesti kaikissa terveydenhuollon palveluissa ja hoito suunnitellaan kokonaisvaltaisesti riskitekijätason mukaisesti Tehostetaan painon ja vyötärönympäryksen mittaamista, lihavuuden tunnistamista (BMI) ja kirjaamista Otetaan ylipaino aktiivisesti puheeksi ja tarjotaan miniinterventiota kaikissa kohtaamisissa sekä selkiytetään hoitoketjuja.

17 Terveydenhuolto Kaikissa terveydenhuollon palveluissa tehostetaan ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa, huomioidaan myös alkoholinkäyttö ja tupakointi ohjausta tarpeen mukaan painonhallinnan kannalta tärkeät elämänvaiheet erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien, kuten syrjäytymisriskissä olevien, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, palvelut vuorotyötä ja epätyypillisiä työaikoja tekevät Kiinnitetään huomiota työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle jääviin. Koulutetaan terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan syömishäiriöt (erityisesti ahmintahäiriöt) perusterveydenhuollossa varhain ja ohjaamaan asiakkaat suositusten mukaiseen hoitoon.

18 Varhaiskasvatus ja koulut Kehitetään kaikista päivähoitopaikoista ja kouluista terveyttä edistäviä Vahvistetaan ennaltaehkäisevän toiminnan roolia koulujen hyvinvointi- ja päihdestrategioissa. Edistetään terveellistä, ravitsemussuositusten mukaista koulu- ja päiväkotiruokailua sekä välipalatarjontaa Lisätään lasten osallisuutta ruokailun suunnitteluun, ruoan valmistukseen ja tarjoiluun. Päivähoitoruokailun ja kouluruokailun asemaa vahvistetaan paikallisissa varhaiskasvatus-, opetussuunnitelmissa ja vaikutetaan ruokailukulttuuriin Kouluruokailua kehitetään laaja-alaisena yhteistyönä Vahvistetaan terveyttä, ravitsemusta koskevia opetussisältöjä (koulussa kotitalouden, terveystiedon oppiaineet) sekä liikunnan osuutta opetussuunnitelmissa (päivähoito ja koulut). Huomio toisen asteen koulutukseen ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

19 Varhaiskasvatus ja koulut Kehitetään päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuuksia mm. yhteistyössä teknisen toimen ja yhdyskuntasuunnittelun kanssa päivähoitopaikkojen, koulujen liikuntatilat, piha-alueet ja lähiympäristöt Perustetaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, jotka ovat kaikkien saatavissa ilmaiseksi tai kohtuuhinnalla erityisesti lapsille ja vanhemmille, joiden liikunta-aktiivisuus on muuten vähäistä Mahdollistetaan vähän liikkuville kokemus liikunnasta mielihyvän, mukavien hetkien ja seuran sekä hyvän olon lähteensä. Edistetään liikuntasuositusten toteutumista lisäämällä lasten ja vanhempien tietoisuutta liikunnan terveysvaikutuksista ja istumisen (ruutuaika) vaikutuksista terveyteen.

20 Liikuntatoimi Huomioidaan terveyden ja liikunnan edistäminen päätöksenteossa ja lisätään moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa. Perusterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, liikuntatoimen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen yhteistyötä tehostetaan. Kehitetään päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä muiden kuntatoimijoiden kanssa Perustetaan motivoivia, matalan kynnyksen liikuntapalveluja, -ryhmiä ja -kerhoja kaikkien saatavissa ilmaiseksi tai kohtuuhinnalla esimerkiksi neuvolan, koulun, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon, liikuntatoimen ja liikuntajärjestöjen tai urheiluseurojen yhteistyönä.

21 Liikuntatoimi Kiinnitetään erityistä huomiota murrosikäisiin nuoriin, jotka usein lopettavat liikunnan harrastamisen. Motivoidaan nuoria ja luodaan mahdollisuuksia kiinnostaviin liikuntaharrastuksiin myös ilman kilpailupakkoa tai kohtuuttomaksi käyvää harjoituskertojen määrää. Tuetaan vähän liikkuvien liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten aloittamista Edistetään työpaikka- ja työmatkaliikuntaa.

22 Tekninen toimi, yhdyskuntasuunnittelu Lisätään hallintorajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa. Huomioidaan terveyden ja liikunnan edistäminen ja turvallisuusnäkökulmat kunnallisessa päätöksenteossa ja yhdyskuntasuunnittelussa kevyen liikenteen väylät, puistot, lähiliikunta-alueet, liikuntapaikat, palvelut, asuinalueet Taataan päiväkotien ja koulujen liikuntamahdollisuudet (mm. päivähoitopaikkojen, koulujen ja oppilaitosten liikuntatilat, piha-alueet ja lähiympäristöt). Huomioidaan suunnittelussa ratkaisut, jotka edistävät työpaikkaliikuntaa ja työmatkaliikuntaa.

23 Koulutusorganisaatiot Lisätään terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia arvioida elintapoja ja ohjata kansalaisia terveellisiin elintapoihin. Lisätään ravitsemus- ja liikuntatietoutta terveydenhuoltoalan (lääkärit, hoitajat) peruskoulutuksessa. Tarjotaan täydennyskoulutusta terveydenhuoltoalan henkilöstölle ravitsemuksesta, liikunnasta ja painonhallinnasta ja niihin liittyvistä ohjausmenetelmistä. Lisätään varhaiskasvattajien ja opettajien koulutukseen terveyden edistämisen sisältöjä huomioiden myös ammatillisissa oppilaitoksissa opettavien opettajien koulutus. Vahvistetaan ravintola- ja suurkeittiöhenkilöstön ravitsemusosaamista.

24 Järjestöt Lisätään väestön tietämystä terveellisistä elintavoista ja painonhallinnasta samansuuntaisilla, positiivisilla, selkeillä, yksinkertaisilla ja teoriaan pohjautuvilla viesteillä. Tuodaan vahvasti esille lihavuuden merkitys yleisten kansantautien riskitekijänä ja edistäjänä. Tehdään yhteistyötä kuntatoimijoiden kanssa terveyden edistämisessä. Tiivistetään yhteistyötä liikunta-, ravitsemus- ja kansanterveysjärjestöjen välillä. Tehdään yhteistyötä ruoka- ja juomateollisuuden sekä kaupan kanssa innovatiivisten, terveellisten tuotteiden tuottamiseksi Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Järjestöt Pyritään vaikuttamaan kotona, päivähoidossa, kouluissa ja työpaikoilla tarjolla olevien ruokien ja juomien terveellisyyteen Perustetaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja kerhoja eri ikäryhmille ja väestöryhmille ja tuetaan erityisesti vähän liikkuvien liikuntaharrastuksia ja liikuntaharrastusten aloittamista. Liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen esimerkki ja tuki terveellisissä elintavoissa, liikunnassa ja ruokavaliossa (ml. tarjolla ja myynnissä olevien tuotteiden terveellisyys). Kiinnitetään huomiota murrosikäisiin nuoriin, jotka usein lopettavat liikunnan harrastamisen. Motivoidaan nuoria ja luodaan mahdollisuuksia kiinnostaviin liikuntaharrastuksiin myös ilman kilpailupakkoa tai kohtuuttomaksi käyvää harjoituskertojen määrää. Lisätään alkoholi- ja tupakkavalistusta.

26 Puolustusvoimat Kutsuntatarkastuksissa tunnistetut painoongelmaiset ohjataan erityistoimien piiriin (terveydenhuolto tai puolustusvoimat) huomioiden myös siviilipalvelusta suorittavat. Lisätään terveellisten ruokien ja juomien tarjontaa puolustusvoimissa ja tuetaan terveellisten ruokatottumusten omaksumista ja säilymistä myös palvelusajan jälkeen. Lisätään varusmiesten liikuntataitoja ja tuetaan terveellisten liikuntatapojen omaksumista ja säilymistä myös palvelusajan jälkeen.

27 Työnantajat ja ammattijärjestöt Edistetään ja tuetaan työpaikka- ja työmatkaliikuntaa mm. tarjoamalla asialliset pukeutumis- ja pesutilat työpaikoilla sekä säilytyspaikat liikuntavälineille. Edistetään ja tuetaan terveellistä työpaikkaruokailua, esimerkiksi Sydänmerkkiateriat, joiden hintaa voidaan tukitoimin laskea. Järjestetään työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaavaa työkykyä ylläpitävää toimintaa (TYKY) henkilöstön työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ja tukemiseksi.

28 Elinkeinoelämä, elintarviketeollisuus, kauppa, ravintolapalvelujen tuottajat Tiedotetaan kuluttajille selkeästi ja johdonmukaisesti tuotteiden ravintosisällöstä ja vaikutuksesta terveyteen (mm. pakkausmerkinnät, erilaisten symbolien, kuten Sydänmerkin, käyttö), jotta terveellisten valintojen tekeminen helpottuisi. Toimitaan vastuullisesti terveysnäkökulmat huomioiden tuotekehittelyssä, pakkauskokojen suunnittelussa, hinnoittelussa, tarjonnassa ja tuotteiden markkinoinnissa. Tehostetaan terveellisten elintarvikkeiden ja juomien markkinointia Esityksen nimi / Tekijä 28

29 Elinkeinoelämä, elintarviketeollisuus, kauppa, ravintolapalvelujen tuottajat Kehitetään elintarvikkeita terveellisemmiksi mm. vähentämällä niiden sokeri- ja suolapitoisuutta, lisäämällä kuitu-, hedelmä- ja kasvissisältöjä sekä parantamalla rasvan laatua. Ateriapalveluita tarjoavissa yrityksissä lisätään tarjolla olevia painonhallintaa tukevia, terveellisiä vaihtoehtoja ja aterioiden merkintöjä. Hyödynnetään terveellisyyttä myyntivalttina. Rajoitetaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa ja noudatetaan lapsiin kohdistuvasta elintarvikemarkkinoinnista annettuja suosituksia kaikissa markkinointimuodoissa.

30 Tutkimuslaitokset Tuotetaan luotettavaa, vertailukelpoista seurantatietoa väestön terveydestä, lihavuudesta ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä kuntien, aluetason ja valtakunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Lisätään tutkimustietoa lihavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, elintapamuutosten tekemisestä sekä muutoksen esteistä. Parannetaan kansallisia tietokantoja ja raportointijärjestelmiä sekä niiden toimivuutta. Kehitetään edelleen lasten terveysseurantaa siten, että säännöllinen seuranta lasten terveydentilasta, painonkehityksestä ja elintavoista toteutuu. Kehitetään ja testataan teoriaperustaisia interventioita lihavuuden vähentämiseksi eri kohderyhmissä ja toimintaympäristöissä.

31 Tutkimuslaitokset Koordinoidaan lihavuuden vähentämiseen tähtäävien terveyden edistämistoimien ja hyvien käytäntöjen jalkauttamista. Arvioidaan elintapaohjausmenetelmiä ja välitetään tietoa niistä alan ammattilaisille. Viestitään lihavuuden ehkäisyohjelmasta laaja-alaisesti huomioiden eri yhteistyökumppanit. Tuetaan yhteistyökumppaneiden (kuten kansanterveysjärjestöt ja muut järjestöt) viestintää samansuuntaisilla viesteillä. Osallistutaan opetus- ja terveydenhuoltohenkilöstön painonhallintaa ja terveellisiä elintapoja koskevaan kouluttamiseen.

32 Media Viestitään vastuullisesti, myönteisesti ja motivoivasti terveydestä, terveellisestä ja tasapainoisesta ruokavaliosta, liikunnasta ja normaalipainon hyvistä vaikutuksista elämään. Tuodaan vahvasti esille lihavuuden merkitys yleisten kansantautien riskitekijänä ja edistäjänä. Rajoitetaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa ja noudatetaan lapsiin kohdistuvasta elintarvikemarkkinoinnista annettuja suosituksia.

33 Ohjelman viimeistely ja toimeenpano Ohjelma viimeistellään seminaarissa esitettyjen kommenttipuheenvuorojen ja saadun palautteen perusteella kansallinen asiantuntijaryhmä ja ohjelmaryhmä Kansallinen asiatuntijaryhmä: antaa asiantuntijatukea ohjelman lopullisten tavoitteiden määrittämiseen vastaa niiden niveltymisestä toteuttajatahojen toimintaympäristöihin edistää eri toimijoiden verkostoitumista ja sitoutumista sekä tukea seuraa ja arvioi ohjelman toteutusta THL toimeenpanee ja tukee ohjelmaa mm. asiantuntijatuen, tutkimuksen, terveysseurannan, informaatioohjauksen ja eri kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön keinoin

34 Ohjelman toteuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista eri politiikanaloille ja hallintotasoille ulottuvaa lähestymistapaa laajaa yhteiskunnallista vaikuttamista poliittisia päätöksiä, esimerkiksi kansallisten ohjelmien valmistelua ja toteuttamista, lainsäädännöllistä ja verotuksellista tukea paikallista, alueellista ja kansallista yhteistyötä kumppaneiden sitoutumista ja verkostoitumista

35 Kansallinen lihavuusohjelma haastaa terveydenhuollon ammattilaiset, päättäjät, kunnat, kansanterveys- ja liikuntajärjestöt sekä kaupan, teollisuuden ja median kansallisiin talkoisiin ja toteuttamaan ohjelmassa esitettyjä väestön lihavuutta ehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä

36

37 Kiitos mielenkiinnosta!