KOULUMATKAN KULKUTAVAN JA VAPAA- AJAN LIIKUNNAN YHTEYS VIIDES- JA KAHDEK- SASLUOKKALAISTEN FYYSISEEN TOIMINTA- KYKYYN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUMATKAN KULKUTAVAN JA VAPAA- AJAN LIIKUNNAN YHTEYS VIIDES- JA KAHDEK- SASLUOKKALAISTEN FYYSISEEN TOIMINTA- KYKYYN"

Transkriptio

1 KOULUMATKAN KULKUTAVAN JA VAPAA- AJAN LIIKUNNAN YHTEYS VIIDES- JA KAHDEK- SASLUOKKALAISTEN FYYSISEEN TOIMINTA- KYKYYN Janne Kulmala & Ville Riihimäki Pro gradu -tutkielma Kasvatustiede Opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto 1/2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä.

2 TURUN YLIOPISTO Opettajankoulutuslaitos KULMALA, JANNE & RIIHIMÄKI, VILLE: Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys viides- ja kahdeksasluokkalaisten fyysiseen toimintakykyyn Pro gradu -tutkielma, 65 s., 10 liites. Kasvatustiede Tammikuu 2017 Tiivistelmä Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin koulumatkaliikunnan yhteyttä fyysiseen toimintakykyyn. Fyysistä toimintakykyä mitattiin Move! -seurantajärjestelmän tulosten avulla. Lisäksi tarkastelimme, miten vapaa-ajan liikunta on koulumatkan kulkutavan kanssa yhteydessä Move! -seurantajärjestelmän tuloksiin. Tutkimusaineisto kerättiin viides- ja kahdeksasluokkien oppilailta kolmesta eri Länsi-Suomen koulusta syyslukukaudella Tutkimukseen osallistui yhteensä 219 oppilasta. Aineiston tilastolliseen analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteyttä Move! -seurantajärjestelmän tuloksiin selvitettiin käyttämällä χ 2 -riippumattomuustestiä (Khiin neliö -testi) ja ristiintaulukointia. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin χ 2 -riippumattomuustestin (Khiin neliö -testi) p-arvoa (p < 0,05). Tutkimuksessa havaittiin, että ylävartalon kohotusta mittaavassa testissä passiivisesti koulumatkansa kulkevat oppilaat pärjäsivät aktiivisesti koulumatkansa kulkevia oppilaita paremmin. Ainoastaan liikkuvuutta mittaavassa testissä aktiivisesti koulumatkansa kulkevat pojat saivat passiivisesti koulumatkansa kulkevia oppilaita enemmän hyviä tuloksia. Oppilaat, jotka kulkevat koulumatkansa passiivisesti, mutta liikkuvat vapaa-ajallaan aktiivisesti, pärjäsivät muita ryhmiä paremmin etunojapunnerruksissa, 20 metrin viivajuoksussa, ylävartalon kohotuksessa ja heitto-kiinniotto yhdistelmässä. Liikkuvuustestissä parhaiten pärjäsivät sekä koulumatkallaan että vapaa-ajallaan aktiivisesti liikkuvat oppilaat. Molemmissa vapaa-ajallaan aktiivisesti liikkuvien ryhmissä oppilaat saivat eniten hyviä tuloksia jokaisessa fyysistä toimintakykyä mittaavassa testissä. Koska tässä tutkimuksessa saadut tulokset poikkesivat aiemmista tutkimustuloksista, tulee saatuihin tuloksiin suhtautua varauksellisesti. Syyt poikkeaviin tuloksiin voivat olla siinä, että oppilaat eivät ole tarpeeksi motivoituneita tekemään Move! -mittauksia, oppilasparit arvioivat hyväksyttyjä suorituksia eri tavalla kuin opettajat tai Move! -mittaustulokset eivät ole kirjattu kyselyssä määrälliseen muotoon. Asiasanat Koulumatkaliikunta, vapaa-ajan liikunta, fyysinen toimintakyky, Move! -seurantajärjestelmä

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KOULUMATKALIIKUNTA Koulumatka Koulumatkan aktiiviset ja passiiviset kulkutavat Koulumatkan kulkutapaan yhteydessä olevat tekijät Koulumatkan pituus Koulumatkaan käytettävä aika Oppilaan sukupuolen ja iän yhteys koulumatkan kulkutapaan Vanhempien ja turvallisuuden yhteys koulumatkan kulkutapaan Sään ja vuodenaikojen yhteys koulumatkan kulkutapaan Koulumatkaliikunnan tutkitut hyödyt FYYSINEN AKTIIVISUUS JA VAPAA-AJAN LIIKUNTA Ripeä liikunta Lasten ja nuorten liikkumattomuus Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen Oppilaiden vuosia kestäneen fyysisen aktiivisuuden hyödyt FYYSINEN TOIMINTAKYKY JA SEN MITTAAMINEN KOULUIKÄISILLÄ Fyysisen toimintakyvyn määritelmä Move! -seurantajärjestelmä Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen metrin viivajuoksu Vauhditon 5-loikka Ylävartalon kohotus Etunojapunnerrus Kehon liikkuvuus Heitto-kiinniottoyhdistelmä YHTEENVETO TEOREETTISESTA VIITEKEHYKSESTÄ TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmä Koulumatkaliikunta... 29

4 7.2.2 Vapaa-ajan liikunta Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Aineiston analysointi Tulosten hyödyntäminen Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TULOKSET Koulumatkan kulkutavan yhteys fyysiseen toimintakykyyn Koulumatkan kulkutavan yhteys 20 metrin viivajuoksuun Koulumatkan kulkutavan yhteys vauhdittomaan 5-loikkaan Koulumatkan kulkutavan yhteys etunojapunnerruksiin Koulumatkan kulkutavan yhteys ylävartalon kohotukseen Koulumatkan kulkutavan yhteys heitto-kiinniotto yhdistelmään Koulumatkan kulkutavan yhteys liikkuvuuteen Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys fyysisen toimintakyvyn tuloksiin Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys 20 metrin viivajuoksuun Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys vauhdittomaan 5-loikkaan Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys etunojapunnerruksiin Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys ylävartalon kohotukseen Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys heitto-kiinniotto yhdistelmään Koulumatkan kulkutavan ja vapaa-ajan liikunnan yhteys liikkuvuuteen POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 5 1 JOHDANTO Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on ollut paljon esillä viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. (Kokko & Hämylä 2015). Lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta on pyritty lisäämään peruskouluissa Liikkuva koulu -hankkeen avulla vuodesta 2010 lähtien (Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen loppuraportti 2012). Fyysisen aktiivisuuden suositusten (2008, 18) mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua yhdestä kahteen tuntia päivässä. Tämän lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut uuden fyysisen aktiivisuuden suosituksen (2016, 9) alle kahdeksanvuotiaille lapsille, jonka mukaan tuon ikäisten lasten tulisi liikkua ainakin kolme tuntia päivässä. Suomalaisista alakoululaisista 50 prosenttia ja yläkoululaisista 17 prosenttia yltää yhden tunnin minimimäärään fyysistä aktiivisuutta päivässä (Tammelin, Laine & Turpeinen 2013, 25). Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014a) onkin kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen. Perusopetuksessa kokonaistuntimäärä nousi 18 vuosiviikkotunnista 20 vuosiviikkotuntiin alkaen. (Valtion liikuntaneuvoston lausunto opetussuunnitelman perusteista 2014.) Koulumatkaliikunnan merkitystä fyysisen aktiivisuuden lisääjänä ei sovi vähätellä. Koulumatkaliikunnan lisäämisen on huomattu olevan yhteydessä lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin positiivisesti. Pyöräilevät nuoret ovat muita notkeampia, heillä on parempi lihaskestävyys sekä aerobinen kapasiteetti kuin passiivisilla koulumatkaliikkujilla (Andersen, Lawlor, Cooper, Froberg, & Andersen 2009, 406). Tutkimuksissa saatujen tulosten perusteella koulumatkansa pyöräilevien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä liikalihavuudesta kärsiminen oli alhaisempi kuin niillä, jotka kulkevat koulumatkansa moottoriajoneuvolla (Østergaard, Børrestad, Tarp, & Andersen 2012, 1; Mendoza, Watson, Nguyen, Cerin, Baranowski, & Nicklas 2011, 7). Koulumatkat olisivat hyvä mahdollisuus lisätä oppilaiden päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Kahden kilometrin koulumatkan kulkemiseen kävellen kuluu noin 15 minuuttia ja edestakaisin kuljettuna se lisäisi päivittäistä liikuntaa 30 minuuttia. Puolituntia liikuntaa jokaisena koulupäivänä lisää fyysistä aktiivisuutta merkittävästi varsinkin niille, jotka eivät liiku urheiluseurojen harrastuksissa tai omatoimisesti riittävästi. (Tammelin ym. 2013, 75.)

6 6 Teknologisoituminen ja istuva elämäntyyli ovat lisääntyneet viime vuosina ja yleisen arkiliikunnan määrä on vähentynyt yhteiskunnassamme. Puolestaan vapaa-ajan liikuntaharrastuneisuus on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta osa kuntotekijöistä on kuitenkin mennyt heikompaan suuntaan. (Huotari 2012, 71.) Vuonna 2016 alakouluissa voimaan tullut uusi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 2014a, 274, 435), tuo mukanaan oppilaiden fyysistä toimintakykyä mittaavan Move! -seurantajärjestelmän. Yläkouluissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet astuu voimaan vuoden 2018 syksyllä. Seurantajärjestelmä kehitettiin, koska lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on ollut laskussa ja sen seuraamiseen on tarvittu pätevä mittaristo, jonka avulla saadaan tietoa oppilaiden fyysisestä toimintakyvystä ja sen muutoksista. (Jaakkola, Sääkslahti, Liukkonen & Iivonen 2012, 7-8.) Aktiivinen koulumatkaliikunta on yleistä arkiliikuntaa lisäävä keino, jonka avulla voidaan olla positiivisesti yhteydessä lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn parantamiseen. Tässä tutkimuksessa tutkitaan, onko koulumatkaliikunta yhteydessä fyysisen toimintakyvyn Move! -seurantajärjestelmän eri osa-alueisiin, kuten voimaan, kestävyyteen, nopeuteen, liikkuvuuteen, tasapainoon ja motorisiin perustaitoihin (ks. Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja. 2012, 3). Tämän tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on myös vapaa-ajan liikunnan harrastamisen yhteys Move! -seurantajärjestelmän tuloksiin, sillä liikuntaharrastuksissa opitaan taitoja ja kykyjä sekä kehitetään fyysisiä ominaisuuksia, joita Move! -seurantajärjestelmä mittaa.

7 7 2 KOULUMATKALIIKUNTA 2.1 Koulumatka Matka, jonka oppilas kulkee kodista kouluun ja koulusta kotiin, kutsutaan koulumatkaksi. Koulumatkan pituus lasketaan lyhimmäksi jalankuljetuksi matkaksi koulun ja kodin välillä. (Liikenneturva 2011, 5.) Suomen perusopetuslain (628/ 1998, 32 ) mukaan oppilaan on saatava tukea koulumatkansa kulkemiseen, jos koulumatka on yli viisi kilometriä. Perusopetuslaissa on määrätty myös, että oppilaalla, jolla on ikäänsä nähden liian vaarallinen, vaikea tai rasittava koulumatka tulee hänen saada avustusta koulumatkan kulkemiseen. (Perusopetuslaki 1998). Kunnilla on myös mahdollisuus myöntää koulukuljetuksia oman harkintansa mukaan lyhemmiltäkin matkoilta. Myöntämisperusteisiin vaikuttavat esimerkiksi vaaralliset tieosuudet, liikenneyhteydet sekä kunnan koko. (Suomen Kuntaliitto 2011.) 2.2 Koulumatkan aktiiviset ja passiiviset kulkutavat Oppilaat kulkevat koulumatkansa fyysisesti aktiivisesti tai passiivisesti. Aktiiviseksi tavaksi kulkea koulumatkaa tarkoitetaan matkaa, jossa oppilas joutuu käyttämään fyysistä ponnistelua päästäkseen kouluun tai sieltä takaisin. Aktiivisiksi kulkumuodoiksi määritellään pyöräily, kävely tai vaikkapa potkulautailu. (Mendoza ym. 2011, 3; Andersen ym. 2009, 407.) Maissa, joissa on selvät vuodenaikojen vaihtelut, voidaan kouluun kulkea myös hiihtäen. Passiivisessa koulumatkan kulkutavassa oppilas kulkee kodin ja koulun välisen matkan niin, että hänen ei tarvitse tehdä fyysistä ponnistelua päästäkseen perille. Kaikki koulumatkat, jotka kuljetaan moottoriajoneuvolla, ovat passiivisia koulumatkamuotoja. Moottoriajoneuvoja ovat muun muassa auto, linja-auto, mopo tai juna. (Andersen ym. 2009, 407; Cooper, Wedderkopp, Jago, Kristensen, Moller, Froberg, Page & Andersen 2008, 324.)

8 8 On myös mahdollista, että koulumatka kuljetaan sekä aktiivisia että passiivisia kulkutapoja käyttäen. Tällaisessa tapauksessa oppilas käyttää fyysistä aktiivisuutta kävellessään tai pyöräillessään bussipysäkille, tai bussikyydin jälkeen vielä kulkemaan huomattavan matkan kouluun kävellen. (Merom, Tudor-Locke, Bauman & Rissel 2006, 680.) Suomessa kaikista peruskouluikäisistä oppilaista 31 prosenttia kulkee koulumatkansa kävellen. Pyöräilijöiden osuus on 28 prosenttia. Näin ollen noin kolme viidestä (59 %) oppilaasta kulkee koulumatkansa aktiivisesti. (Turpeinen, Lakanen, Hakonen, Havas, & Tammelin 2013, 36.) 2.3 Koulumatkan kulkutapaan yhteydessä olevat tekijät Koulumatkan pituus Koulumatkan pituus on yhteydessä koulumatkan kulkutapaan. Oppilaiden pitkä kodin ja koulun välinen etäisyys vähensi oppilaiden aktiivista koulumatkan kulkemista. (D`Haese, De Meester, De Bourdeaudhuij, Deforche & Cardon 2011, 9.) Suomalaisten oppilaiden koulumatkojen pituudessa on eroja yläkoululaisten ja alakoululaisten välillä. Yläkoululaisten koulumatkat ovat keskimäärin alakoululaisia pidempiä. Viidesluokkalaisten yleisin koulumatkan pituus on alle kilometrin, kun taas yläkouluikäisten yleisin mitta koulumatkalle on yhdestä kolmeen kilometriin. Kolmanneksella yläkouluikäisistä koulumatkan pituus on yli viisi kilometriä. (Kokko & Hämylä 2015, 61.) Merom tutki yhdessä tutkimusryhmänsä (2006, 680) kanssa australialaisten lasten aktiivista koulumatkan kulkutapaa. Tutkimuksen kohteena olivat 5-12-vuotiaat oppilaat. Oppilaista noin 30 prosenttia kulki koulumatkansa aktiivisesti. Mitä pidemmäksi oppilaan koulumatka kasvoi, sitä useammin oppilas kulki koulumatkansa passiivisesti. Oppilaista 23 prosenttia kulki 750 metrin ja 1500 metrin välisen koulumatkan kokonaan passiivisesti. Yli 1500 metrin matkoilla kokonaan passiivisten kulkijoiden osuus kasvoi 43 prosenttiin. (Merom ym. 2006, 682.) Belgiassa tehdyn tutkimuksen mukaan kodin ja koulun etäisyys on yhteydessä koulumatkan kulkutapaan kuudennen luokan oppilailla. Kun oppilaan koulumatka oli yli kolme

9 9 kilometriä, yleisimmin kulkutapana käytettiin moottoriajoneuvoa. Belgiassa tehtyjen suositusten mukaan alle kolmen kilometrin koulumatkat tulisi kulkea pyörällä ja alle puolentoista kilometrin matkat kävellen. Tutkijoiden mukaan koulut voisivat kannustaa passiivisesti kulkevia oppilaita jäämään puolentoista kilometrin päähän koulusta, jolloin he voisivat liikkua loppumatkan kävellen. (D`Haese ym. 2011, 9.) Koulumatkaan käytettävä aika Koulumatkan kesto on yksi syy siihen, miten oppilaat kulkevat koulumatkansa. Koulumatkan keston yhteyttä koulumatkan kulkutapaan on tutkittu Suomessa sekä kansainvälisesti. (Kokko & Hämylä 2015, 62; Børrestad, Østergaard, Andersen, & Bere 2012, ; Mendoza ym. 2011, 3; Cooper ym. 2008, 326; Merom ym. 2006, 680.) Suomalaisessa tutkimuksessa peruskoulun oppilailta selvitettiin kyselyn avulla koulumatkaan kuluvaa aikaa. Koulumatkan aktiivisuuden määrää selvitettiin kysymällä oppilailta, kuinka monta minuuttia he yleensä kävelevät tai pyöräilevät edestakaisin koulumatkan aikana. Yli kymmenen minuutin matkoja tarkasteltiin tarkemmin, sillä niiden katsotaan olevan yhteydessä fyysisen aktiivisuuden hyötyihin. Noin puolella oppilaista koulumatkaan kuluva aika ylittyi kymmenen minuuttia. Talvella käveleminen on pyöräilyä yleisempää, joten koulumatkan ajallinen kesto kasvaa huomattavasti muihin vuodenaikoihin verrattuna. Talvella matka-ajan kasvaessa monet valitsevat kulkemistavaksi passiivisemman kulkutavan, kuten auton tai bussin. (Kokko & Hämylä 2015, 62.) Tanskalaisessa tutkimuksessa tutkittiin nuorten koulumatkapyöräilyn yhteyttä fyysiseen kuntoon. Tutkimus oli pitkittäistutkimus, jossa verrattiin vuosilta 1997 ja 2003 saatuja tuloksia. Oppilailta selvitettiin koulumatkaan kuluvaa aikaa. Oppilaiden vastaus vaihtoehdot luokiteltiin neljään ryhmään (5-15 min, min, min sekä yli 60 min). Tutkimukset osoittivat, että koulumatkaan kuluvassa ajassa ei ollut eroa vuosien 1997 ja 2003 tutkimuksissa, joissa oppilailla kului pyöräillen tai kävellen koulumatkaan korkeintaan 15 minuuttia. Bussilla ja autolla matkaavien matkustukseen kuluva aika oli useimmiten suurempi kuin muilla koulumatkalaisilla. (Cooper ym. 2008, 326.)

10 Oppilaan sukupuolen ja iän yhteys koulumatkan kulkutapaan Oppilaan ikä ja sukupuoli näkyvät koulumatkaliikunnan aktiivisuudessa. Suomessa tehdyn Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen loppuraportin (2012, 38 40) mukaan vanhemmat oppilaat liikkuvat koulumatkansa vähemmän aktiivisesti kuin nuoremmat. Aktiivisimmin koulumatkansa kulkevat neljännestä luokasta kuudenteen luokkaan kuuluvat oppilaat. Tutkimuksen pilottivaiheen aikana oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrää pyrittiin lisäämään koulumatkaliikunnan avulla. Oppilaiden fyysisesti aktiivinen koulumatkan kulkeminen lisääntyi yleisesti alakoululaisilla. Ensimmäisestä kolmanteen luokkaan kuuluneiden oppilaiden fyysisesti aktiivinen koulumatkan kulkeminen muuttui fyysisesti aktiivisemmaksi. Heidän pyörällä kulkemisensa lisääntyi ja autokyydillä kulkeminen väheni kahden vuoden aikana. Myös neljännestä kuudenteen luokkaan kuuluneiden oppilaiden pyöräileminen lisääntyi ja passiivisten kulkuneuvojen käyttö väheni. Yläkoululaisten moottoriajoneuvolla kulkemisessa ei puolestaan tapahtunut muutosta hankkeen aikana. Kuitenkin osa yläkoululaisista vaihtoi kävelemisen pyörällä kulkemiseen. Neljäsosa yläkoululaisista kulki alle kolmen kilometrin ja lähes puolet kolmesta viiteen kilometriin olevat koulumatkansa moottoriajoneuvolla, kuten autolla, bussilla tai mopolla. (Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen loppuraportti 2012, ) Australialaisia peruskoulun oppilaita tutkittaessa, Merom ja hänen kollegansa (2006, 682) löysivät huomattavan eron koulumatkojen kulkemisessa eri-ikäisillä oppilailla. Tutkimuksen mukaan vuotiaat oppilaat kävelivät säännöllisesti yli kymmenen minuutin matkan kouluun 5-10-vuotiaita useammin. Kävelijöiden ero oli noin kahdeksan prosenttiyksikköä ikäryhmien välillä. (Merom ym. 2006, 682.) Liikkuva koulu -hankkeen aikana kerättyjen tietojen mukaan koulumatkaliikunnassa on sukupuolien välisiä eroja (Tammelin ym. 2013, 48). Myös Filippiineillä tehdyssä tutkimuksessa sukupuolten välillä oli eroja koulumatkan kulkutavoissa (Tudor-Locke, Ainsworth, Adair & Popkin 2003, 467). Suomessa pojat kulkevat tyttöjä yleisemmin koulumatkansa pyörällä, kun taas tytöt kulkevat koulumatkansa poikia useammin kävellen. Alakoulussa sukupuolien väliset erot olivat pienempiä kuin yläkoulussa. Etenkin yläkoulussa yhdestä kolmeen kilometriin pitkistä koulumatkoista pojista 61 prosenttia kulki matkansa pyörällä, kun tyttöjen pyöräilijöiden osuus on 11 prosenttia. (Tammelin ym. 2013, 48.) Filippiineillä havaittiin, että tytöt kulkivat poikia useammin passiivisen ja aktiivisen

11 11 koulumatkan yhdistelmillä. Pojista noin 30 prosenttia kulki koulumatkansa osaksi kävellen ja osaksi moottoriajoneuvoa käyttäen, kun tyttöjen vastaava osuus oli 42 prosenttia. (Tudor-Locke, Ainsworth, Adair & Popkin 2003, 467.) Puolestaan Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu eroa sukupuolten välillä, kun vertailtiin koulumatkaliikunnan aktiivisuutta ja passiivisuutta (Cooper, Page, Foster & Qahwaji 2003, 274). Suomessa saatiin samanlaisia tuloksia kuin Iso-Britanniassa, kun vertailtiin tyttöjen ja poikien eroa moottoriajoneuvolla kulkemisessa (Turpeinen ym. 2013, 51) Vanhempien ja turvallisuuden yhteys koulumatkan kulkutapaan Meromin ja hänen kollegoidensa (2006, 683) mukaan koulumatkan pituus, lapsen ikä, vanhempien käsitykset koulumatkan turvallisuudesta ja vanhempien kokema lapsen itsenäinen taso ovat yhteydessä aktiiviseen koulumatkaliikuntaan. Kouluissa annetaan ohjeistuksia ja suosituksia koulumatkojen kulkemisesta. Ohjeistukset koskevat usein peruskoulun nuorimpia oppilaita. Monissa kunnissa ja kouluissa on rajoitettu ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden yksin pyörällä kulkemista sen turvallisuuden takia. Koulumatkan kulkemisen tapaa koulu ei voi kuitenkaan kieltää vaan oppilaan huoltajan tehtävänä on päättää, miten lapsi kulkee koulumatkansa. Näin ollen vanhemman tehtävänä on harkita lapsen tiedot ja taidot suhteessa koulumatkan turvallisuuteen. (Turpeinen ym. 2013, 14.) Perusopetuslain (628/ 1998, 6 ) mukaan perusopetus tulisikin järjestää lähikouluissa koulumatkojen turvallisuuden sekä mahdollisimman lyhyiden koulumatkojen takia (Perusopetuslaki 1998). Kunnilla on mahdollisuus myöntää oman harkintakykynsä mukaan oppilaille maksuttomia koulukyytejä, mikäli kodin ja koulun välillä on vaaralliseksi luokiteltuja tieosuuksia. (Suomen kuntaliitto 2011.) Vilkkaasti liikennöidyt tiet, heikko katuvalaistus sekä isot risteykset ovat yhteydessä passiivisen kulkutavan valintaan (Timperio, Ball, Salmon, Roberts, Giles-Corti, Simmons, Baur & Crawford 2006, 50). Cooper ja hänen tutkimusryhmänsä (2003, 275) eivät löytäneet syytä siihen, miksi lapset kulkevat kouluun joko kävellen tai auton kyydillä, mutta todennäköisesti matkustustavasta päättävät lapsen vanhemmat. Australialaisen tutkimuksen mukaan lapsen aktiiviseen kulkemiseen liittyy olennaisesti myös vanhempien usko kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyihin. (Merom ym. 2006, 684.)

12 12 Moottoriajoneuvoliikenne on kasvanut kaupungistumisen myötä. Koulumatkojen kulkureitin katkaisevat suuri liikenteiset tiet vähentävät omaehtoista ja itsenäistä liikkumista. Lisääntyvä liikenne on saanut vanhemmat kuljettamaan lapsensa kouluun ja harrastuksiin, koska vanhemmilla on usein epärealistiset mielikuvat lasten itsenäisen liikkumisen turvallisuudesta. Vakavien onnettomuuksien riskit ovat todella pienet ja siksi tulisikin kiinnittää huomiota enemmän passiivisen elämäntavan tuomiin terveysriskeihin. (Broberg 2015, 6, 8.) Sään ja vuodenaikojen yhteys koulumatkan kulkutapaan Vuodenajalla on myös merkitystä aktiivisen kulkutavan valintaan. Tämä näkyy selkeimmin niissä maissa, joissa on selkeät vuodenaikojen vaihtelut. Suomessa vuonna 2014 tehdyssä LIITU -tutkimuksessa selvisi, että oppilaat kulkevat talvisin vähemmän aktiivisella tavalla koulumatkansa kuin syksyisin ja keväisin (Kokko & Hämylä 2015, 61). Puolestaan Liikkuva koulu -hankkeessa koulumatkan kulkemista selvittäessä huomattiin, että syksyllä ja talvella kuljetaan enemmän kävellen sekä moottoriajoneuvolla, kun taas keväisin pyöräily lisääntyy muihin vuoden aikoihin verrattuna. (Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen loppuraportti 2012, 39.) Alakouluikäiset kulkevat talvella yli kilometrin koulumatkaa selvästi vähemmän aktiivisesti kuin muina vuodenaikoina. Suurin osa oppilaista kulki keväisin ja syksyisin alle kilometrin koulumatkansa pyörällä tai kävellen. Myös yhdestä kolmeen kilometrin matkaa kuljettiin aktiivisesti, mutta kolmesta viiteen kilometrin matkoilla aktiivisten kulkijoiden määrä laski selvästi. Keväisin ja syksyisin yläkouluikäisistä yhdeksäsluokkalaiset kulkivat koulumatkansa passiivisemmin kuin seitsemäsluokkalaiset. Mopoilu lienee syynä passiivisempaan liikkumiseen. Yhdeksäsluokkalaisista suurin osa kulki talvella koulumatkansa aktiivisemmin kuin muina vuodenaikoina. (Kokko & Hämylä 2015, ) Huono sää voidaan kokea epämiellyttäväksi, kun kuljetaan lyhyitä tai pitkiä koulumatkoja ulkona. Irlantilaisen tutkimuksen mukaan sää ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi siihen, miten oppilaat kulkevat kouluun. Tutkimuksen kohteena olivat vuotiaat

13 13 nuoret. Tutkimukseen osallistuneista oppilaista vain noin kolme prosenttia kertoi passiiviselle koulumatkaliikunnalle syyksi sääolosuhteet. (Nelson, Foley, O'Gorman, Moyna & Woods 2008, 1, 7.) Kuitenkin Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan kylmä ja luminen sää mahdollisesti vähentävät oppilaiden aktiivista koulumatka kulkemista (Turpeinen ym. 2013, 57). Samanlaisia tuloksia on saatu myös Sveitsissä. Tutkimuksessa vanhemmilta kysyttiin, miksi he kuljettavat lapsiaan autolla kouluun. Vanhemmista 20,8 prosenttia perusteli kuljettamisen vedoten huonoon säähän. (Bringolf-Isler, Grize, Mäder, Ruch, Sennhauser & Braun-Fahrländer 2008, 69.) 2.4 Koulumatkaliikunnan tutkitut hyödyt Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kävellen koulumatkansa kulkeville lapsille kertyi 8-14 minuuttia kohtalaisen voimakasta liikuntaa arkiaamuisin kello kahdeksan ja yhdeksän välillä. Koko päivän aikana pojille, jotka kulkivat koulumatkansa kävellen, kertyi 45 minuuttia enemmän kohtalaisen voimakasta fyysistä aktiivisuutta verrattuna autokyydillä kulkeviin poikiin. Pojat, jotka kävelivät kouluun, olivat viikolla selvästi fyysisesti aktiivisempia kuin autokyydillä matkansa taittaneet pojat. Tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen selitys kävelijöiden koulupäivän jälkeiseen runsaampaan aktiivisuuteen voisi olla se, että koulumatkojen kulkeminen kävellen kannustaa poikia aktiivisuuteen. Tutkimukseen osallistuneista pojista 97,9 prosenttia ja tytöistä 82,6 prosenttia ylsi Iso-Britannian kansalliseen tavoitteeseen, vähintään 60 minuuttia kohtalaisen voimakasta fyysistä aktiivisuutta viitenä päivänä viikossa, huolimatta siitä matkustiko autokyydillä vai kävellen. (Cooper ym. 2003, ) Tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti pyöräilystä on merkittäviä hyötyjä. Andersen kumppaneineen (2009, 406) havaitsivat, että koulumatkansa pyöräilevät nuoret ovat muita notkeampia, heillä on parempi lihaskestävyys sekä aerobinen kapasiteetti. Tutkimuksista voidaan päätellä, että säännöllinen pyöräily kouluun vahvistaa aerobista kuntoa ja kestävyyttä tukilihaksissa paremmin kuin kävely ja passiivinen kulkeminen. Cooper ja hänen kollegansa (2008, ) saivat puolestaan tuloksia, joiden mukaan pyöräilijöiden sydän- ja hengityselimistön kunto oli muita ryhmiä parempi. Lisäksi pyöräilijöillä oli parempi kunto kuin niillä oppilailla, jotka kävelivät kouluun. Tämä näkyi erityisesti poikien tuloksissa. Kyseisen tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä,

14 14 että koulumatkapyöräily on yhteydessä parempaan sydän- ja hengitysteiden kuntoon. Tanskassa saatujen tulosten perusteella koulumatkansa pyöräilevien riski sairastua sydänja verisuonitauteihin oli alhaisempi kuin niillä, jotka eivät pyöräilleet koulumatkaansa (Østergaard ym. 2012, 1). Aktiivisen koulumatkaliikunnan puolesta puhuvat myös tulokset, joista on selvinnyt, että aktiivinen koulumatkaliikunta on yhteydessä alhaisempaan painoindeksiin. Kohtuullisesti rasittava fyysinen aktiivisuus ennen ja jälkeen koulupäivän selittää osaltaan aktiivisen koulumatkaliikunnan ja vyötärönympäryksen suhteen toisiinsa. (Mendoza ym. 2011, 7.) Lisäksi koulumatkaliikunnan on nähty olevan positiivisesti yhteydessä toiminnanohjaukseen ainakin murrosikäisillä tytöillä (Van Dijkl, De Groot, Van Acker, Savelberg, & Kirschner 2014, 9). Toiminnanohjauksella tarkoitetaan sellaista tiedollista toimintaa, joka ohjaa ja säätelee ihmisen ajattelua, tarkkaavaisuutta ja muistia (Syväoja, Kantomaa, Laine, Jaakkola, Pyhältö, & Tammelin 2012, 14).

15 15 3 FYYSINEN AKTIIVISUUS JA VAPAA-AJAN LIIKUNTA Tässä luvussa määritellään käsite ripeä liikunta, joka on terveysvaikutuksiltaan olennainen osa fyysistä aktiivisuutta. Fyysiseen aktiivisuuteen liittyy myös termi liikkumattomuus, joka on terveysvaikutuksiltaan vastakkainen käsite ripeälle liikunnalle. Luvussa käsitellään myös vapaa-ajan liikunnan harrastamista, koska se on yksi oppilaan fyysistä aktiivisuutta lisäävistä tekijöistä. Vapaa-ajan liikuntaharrastuksissa opitaan taitoja, kykyjä sekä kehitetään fyysisiä ominaisuuksia, jotka voivat olla yhteydessä fyysiseen toimintakykyyn, jota käsittelemme luvussa neljä. Lisäksi luvun lopussa käsitellään oppilaiden fyysisen aktiivisuuden historiaa koulumatkojen kulkemisen ja vapaa-ajan liikuntaharrastusten kautta osana fyysistä toimintakykyä parantavana tekijänä. 3.1 Ripeä liikunta Fyysinen aktiivisuus on sellaista luustonlihaksilla aiheutettua ruumiillista toimintaa, joka saa aikaan energiankulutusta (Caspersen, Powell & Christenson 1985, 126). Lasten ja nuorten normaalin kasvun ja kehityksen kannalta on välttämätöntä, että lapset ja nuoret saavat riittävästi fyysistä aktiivisuutta. Fyysinen aktiivisuus tukee sekä lapsen fyysistä, motorista ja kognitiivista kasvua, että kehitystä monella tavalla. (Syväoja ym. 2012, 24.) Fyysinen aktiivisuus, joka on intensiteetiltään tarpeeksi kuormittavaa ja saa hengästymään sekä hikoilemaan, mielletään ripeäksi liikunnaksi. Fyysinen aktiivisuus voidaan jaotella neljään eri osa-alueeseen, sen kuormittavuuden perusteella. Fyysisen aktiivisuuden osa-alueita ovat paikallaanolo, kevyt liikunta, keskiraskas liikunta ja raskas liikunta. Keskiraskaan ja raskaan liikunnan yhdistelmästä (engl. modarate to vigorous physical activity) käytetään usein nimitystä ripeä liikunta. Esimerkiksi reipas kävely, kevyt palloilu, juoksu ja hyppiminen ovat ripeää liikuntaa. Ripeän liikunnan raja-arvot määrittelevät tutkimuksissa sen, onko liikkuminen ollut fyysisesti aktiivista ja suositusten mukaista (kuvio 1). Tutkimuksissa puhutaan usein myös reippaasta liikunnasta, joka on ripeän liikunnan synonyymi. (Tammelin ym. 2013, 21, 53.)

16 16 KUVIO 1. Ripeä liikunta osana fyysistä aktiivisuutta (mukaeltu Tammelin ym.2013, 21) Liikkuva koulu -interventiotutkimuksessa selvitettiin oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulussa ja koulun ulkopuolella. Tutkimuksessa vain 50 prosenttia alakoululaisista ja 17 prosenttia yläkoululaisista ylsi yhden tunnin ripeän liikunnan minimimäärään päivässä. (Tammelin ym. 2013, 25.) Fyysisen aktiivisuuden suositusten (2008, 18) mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua yhdestä kahteen tuntia päivässä ja uusimman varhaisvuosien suosituksen (2016, 9) mukaan alle kahdeksan vuotiaiden lasten tulisi liikkua ainakin kolme tuntia päivässä. Liikunnan tulisi olla ripeää liikuntaa, joka on monipuolista sekä lapsen että nuoren kehitykselle sopivaa. Kun lapset ja nuoret liikkuvat riittävästi ja monipuolisesti motorisia taitoja kehittäen, se näkyy heissä korkeampana terveydellisenä kuntona ja parempina suorituskyvyn tuloksina. (Stodden, Goodway, Langendorfer, Roberton & Rudisill 2008, 298). 3.2 Lasten ja nuorten liikkumattomuus Maailman terveysjärjestön (WHO 2009, 10) mukaan liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin kuolleisuutta aiheuttava riskitekijä. Lapsen ja nuoren fyysisesti passiivinen elämäntapa näkyy passiivisuutena myös aikuisuudessa. Lisääntyvä istuva elämäntyyli vaikuttaa ihmisten terveyteen. Liikunnan puute on yhteydessä ylipainoon, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tämän takia liiallista istumista kuten television katselua ja videopelien pelaamista tulisi välttää. (Syväoja ym. 2012, 24-25; Strong, Malina, Blimke, Daniels, Dishman, Gutin, Hergenroeder, Must, Nixon, Pivarnik, Rowland, Trost & Trudeau 2005, 737.) Kansanterveyden näkökulmasta lasten liikkumattomuuteen tulisi puuttua ja panostaa siihen suurempia voimavaroja (Huotari 2012, 75).

17 17 Lisätyllä fyysisellä aktiivisuudella voidaan vaikuttaa positiivisesti tuki- ja liikuntaelinten terveyteen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä liikalihavuuden vähenemiseen (Strong ym. 2005, ). Lasten ja nuorten liikunnan määrä vähenee huomattavasti murrosiässä (Husu, Paronen, Suni & Vasankari 2011, 24.) Liikkuva koulu -hankkeen vapaa-ajan ripeän liikunnan kyselystä kuitenkin kävi ilmi, että yläkoululaisten vapaa-ajan liikkuminen hieman lisääntyy, vaikka aktiivisuus kokonaisuudessa laskeekin yläkoulussa. Neljännestä kuudenteen luokkiin kuuluvista tytöistä viisi prosenttia ja pojista kuusi prosenttia ei liiku lainkaan vapaaaikanaan. Yläkoululaista tytöistä kolme prosenttia ja pojista viisi prosenttia ei liiku vapaaaikanaan lainkaan. (Tammelin ym. 2013, 55.) Huotarin (2012, 75) mukaan liikunnallisesti passiivisilla nuorilla on huonompi fyysinen kunto ja suurempi riski aikuisiän matalaan kuntotasoon kuin liikunnallisesti aktiivisilla. 3.3 Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen Liikunnan harrastaminen kattaa kaiken liikunnallisen harrastuksen vapaa-ajalla. Siihen kuuluvat harrastaminen liikuntaseuroissa sekä omatoiminen liikkuminen yksin ja yhdessä kaverien kanssa. Liikunnan harrastaminen on fyysistä aktiivisuutta lisäävä tekijä. Liikunnan harrastaminen on suurimmillaan vuotiailla lapsilla. Heistä puolet ei kuitenkaan yllä liikuntasuosituksissa suositeltuun liikuntamäärään. (Husu ym. 2011, 22 24, 28.) Kansallisen liikuntatutkimuksen ( , 14 15) mukaan 3-18-vuotiaista lapsista ja nuorista urheiluseurojen järjestämissä harjoituksissa kävivät eniten 7-14-vuotiaat, joista yli puolet (n. 55 %) osallistuivat urheiluseuran harrastuksiin. Kuitenkin 3-18-vuotiailla urheiluseuroissa harrastamista (43 %) yleisempää oli omatoiminen, yksin tai kavereiden kanssa harrastettu liikunta (85 %). Lähes puolet (48 %) kyselyyn vastanneista harrasti liikuntaa omatoimisesti kavereidensa kanssa ja yksin liikkujia oli yli kolmannes (37 %) vastaajista. (Kansallinen liikuntatutkimus , 30.) Anna Brobergin (2015, 8) kirjoittaman artikkelin mukaan lasten omaehtoiset leikit tuottavat enemmän ripeää liikuntaa kuin ohjatut liikuntaharrastukset. Suomessa vuosien välillä kerätyn aineiston mukaan tytöt harrastivat poikia vähemmän ripeää liikuntaa vapaa-ajallaan. (Luopa, Lommi, Kinnunen & Jokela 2010,

18 ). Myös Tammelinin ja hänen kollegoiden (2013, 55) vuoden 2010 tulokset antoivat samanlaisia tuloksia. Alakoulun pojista 22 prosenttia ja tytöistä 12 prosenttia harrasti vapaa-ajallaan ripeää liikuntaa vähintään seitsemän tuntia viikossa. Yläkoululaisilla erot olivat hieman pienemmät. (Tammelin ym. 2013, 55.) Ala- ja yläkoululaisten eniten harrastettujen liikuntamuotojen joukkoon lukeutui pyöräily, kävely ja hölkkääminen. Noin 40 prosenttia ala- ja yläkoululaisista harrasti niitä säännöllisesti. Alakoululaiset pelaavat ja leikkivät ulkona yläkoululaisia enemmän. Myös jalkapallon ja salibandyn harrastaminen on yleisempää alakoululaisten keskuudessa. (Tammelin ym. 2013, 58.) Sukupuolten eroja tarkasteltaessa pojat harrastavat vapaa-ajallaan tyttöjä enemmän pallopelejä, kun taas tytöt harrastavat poikia enemmän jumppaa, kävelylenkkeilyä ja tanssia. Pojat harrastivat tyttöjä enemmän myös kuntosaliharjoittelua ja moottoriurheilua. (Tammelin ym. 2013, ) Kansallisen liikuntatutkimuksen ( , 31) mukaan tytöt liikkuvat omatoimisessa harrastuksessa poikia enemmän yksin, kun pojat puolestaan harrastavat omatoimista liikuntaa hieman tyttöjä enemmän yhdessä kavereiden kanssa. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta osa kuntotekijöistä on kuitenkin mennyt heikompaan suuntaan. Yhteiskunnan teknologisoitumisen epäillään olevan syynä tähän trendiin, koska yleinen arkiliikunta on vähentynyt yhteiskunnassamme. Liikuntaharrastukset ovat nyt yhä tärkeämmässä roolissa lasten ja nuorten terveyden kannalta. (Huotari 2012, 71.) 3.4 Oppilaiden vuosia kestäneen fyysisen aktiivisuuden hyödyt Suomessa ja useassa muussa maassa liikuntakasvatuksen tavoitteena on antaa työkalut liikunnallisen elämäntavan rakentamiselle. Kyseinen ajatus perustuu oletukseen, jonka mukaan koululiikunnalla ja muilla fyysisen aktiivisuuden liittyvillä yhteiskunnallisilla toimenpiteillä on myöhempään elämään ulottuvia vaikutuksia. Olennaista on myös se, että fyysisellä aktiivisuudella on tietynlaista jatkuvuutta. Jatkuvuudella tarkoitetaan sitä, että ihmiset, jotka ovat fyysisesti aktiivisia tietyssä iässä, ovat todennäköisesti sitä myös myöhemminkin. (Telama, Hirvensalo & Yang 2014, 5.) Kun fyysinen aktiivisuus on ollut

19 jo pidemmän ajan jakson jatkuvaa, myös sen hyödyt voivat näkyä lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä selkeämmin. 19 Vuosia aktiivisesti harrastettuun liikuntaan liittyy olennaisena osana myös taitojen oppiminen. Motorisia taitoja opitaan koko eliniän, mikäli harjoittelu on laadukasta ja sitä toistetaan riittävän usein (Jaakkola 2010, 79). Sen minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa, sopii hyvin liikuntataitojen hallitsemiseen. Aiemmin opittu taito on suhteellisen pysyvää. Taidon oppija pystyy palauttamaan opitun taidon mieleensä ja toistamaan sen pitkienkin harjoittelutaukojen jälkeen. Fyysisestä suorituskyvystä ei voi todeta samaa, sillä suorituskyky heikkenee nopeasti, jos harjoittelu ei ole säännöllistä. Oleellista on myös se, että aiemmin opittua taitoa pystytään soveltamaan erilaisissa ympäristöissä. (Jaakkola 2010, 31.) Kestävyyskunto ja nopeusvoima ovat Huotarin (2004, 116) tutkimuksen mukaan yhteydessä liikuntaharrastukseen. Toisaalta fyysisen aktiivisuuden suosituksissa kouluikäisille 7 18-vuotiaille (2008, 67) todetaan harrastamisen yhteyden olevan kohtalaisen vähäinen kestävyyskuntoon. Tämä johtunee siitä, että lasten liikunta on usein hyvin lyhytjaksoista, jolloin se ei kehitä kestävyyskuntoa. Säännöllisen liikunnan harrastamisen hyödyistä on sen sijaan näyttöjä. Huotarin tutkimuksen aineistosta selviää, että liikunnan säännöllisyys on yksi kuntoa selittävä tekijä, sillä päivittäin liikkuvat olivat paremmassa kunnossa kuin muut tutkimukseen osallistuneet ryhmät. (Huotari 2004, 116.) Sen sijaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen historiaa ja sen yhteyttä kuntotekijöihin on tutkittu melko vähän. Tutkimukset perustuvat useasti edellisen vuoden aikaiseen liikunnan harrastamiseen, eikä niinkään lapsen tai nuoren pidempään liikuntaharrastuksen historiaan. Säännöllisellä koulumatkan kulkemisella pystytään lisäämään lasten ja nuorten päivittäistä fyysistä aktiivisuutta (Telama ym. 2014, 5). Yang (2013, 4) havaitsi yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa säännöllisesti aktiivista kulkutapaa käyttävien oppilaiden olevan aktiivisempia koulupäivän jälkeen kuin passiivisesti kulkevat. Myös koulumatkansa pyöräilevillä nuorilla on muita nuoria parempi liikkuvuus, lihaskestävyys ja aerobinen kapasiteetti (Andersen ym. 2009, 406). Säännöllisyyden lisäksi koulumatkaliikunnan tulee olla jatkuvaa, jotta siitä on hyötyä. Ei riitä, että kulkee aktiivisesti viikon tai kuukauden, sillä fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen tai sen parantaminen vaatii pidemmän ajanjakson toteutuakseen. (Jaakkola 2010, 31.)

20 20 4 FYYSINEN TOIMINTAKYKY JA SEN MITTAAMINEN KOU- LUIKÄISILLÄ 4.1 Fyysisen toimintakyvyn määritelmä Toimintakyvystä ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä kaikkien hyväksymää määritelmää. Se voidaan kuitenkin jakaa kolmeen toimintakyvyn osa-alueeseen, kuten Rissanen (1999, 30) ja myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014, 148, 273, 433) tekee jakaessaan sen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Rissanen (1999, 31 32) on kuuden eri tutkimuksen avulla tehnyt määritelmän, jonka mukaan fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan: elimistön toiminnallista kykyä selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista. Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan selviytymistä sellaisista arjen askareista, jotka vaativat ruumiillista työskentelyä (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille 2008, 89). Fyysinen toimintakyky koostuu ensisijaisesti tuki- ja liikuntaelinten, sekä hengitys- ja verenkiertoelinten toimintakyvystä. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueita ovat lihasvoima, maksimaalinen hapenottokyky ja liikkuvuus. Fyysisen kunto ja fyysinen suorituskyky ovat käsitteitä, jotka usein yhdistetään fyysiseen toimintakykyyn. (Rissanen 1999, 32; Kalaja 2013, 186.) Lasten ja nuorten motoristen taitojen ja fyysisen toimintakyvyn positiiviseen kehittymiseen on huoltajilla ja kasvuympäristöllä ensisijaisen tärkeä rooli. Riittävästi virikkeitä ja haasteita tarjoava kasvualusta antaa mahdollisuuden harjoitella ja kehittää näitä taitoja ja kykyjä. (Jaakkola ym. 2012, 9; Kalaja 2013, 189.) Hyvinvoinnin perusteiden kulmakivenä on hyvä fyysinen toimintakyky. Koulun liikuntakasvatuksella on keskeinen tehtävä opettaa oppilaita ymmärtämään, huolehtimaan ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyä. Liikuntatunneilla pyritään luomaan positiivisia tuntemuksia liikunnasta, motivoida ja kannustaa oppilaita liikkumaan. Pelkkä koululiikunta ei kuitenkaan yksistään riitä toimintakyvyn kehittämiseen vaan lisäksi tarvitaan koulun ulkopuolella tapahtuvaa liikuntaa, kuten harrastusten, koulumatkaliikunnan tai vaikkapa lumenluonnin avulla tapahtuvaa liikuntaa. Vain riittävän kuormittavalla ja usein tapahtuvalla fyysisellä rasituksella pystytään kehittämään fyysistä toimintakykyä ja ylläpitämään sitä. Mikäli liikunnan toistuvuus ja rasittavuus vähenevät, silloin myös fyysinen

21 21 toimintakyky heikkenee. Lisäksi lapsuudessa ja nuoruudessa fyysinen toimintakyky kehittyy kasvun, varttumisen ja kypsymisen myötä. (Kalaja 2013, 189, ; POPS , 273, Move! -seurantajärjestelmä Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (FTS) ja sen kehittelyn taustalla on käytetty Rissasen (1999, 31 32) määritelmää fyysisestä toimintakyvystä. Seurantajärjestelmällä mitataan fyysistä toimintakykyä erilaisten liikunnallisten testien avulla, jotka mittaavat motorisia perustaitoja ja kuntotekijöitä. Fyysinen toimintakyky määrittyy testeistä saatujen tulosten avulla. (Jaakkola ym. 2012, 8). Kuntotestien tulokset ovat osoittaneen nuorten fyysisen kunnon laskeneen viimeisten vuosikymmenten saatossa ja yhä yleisempää on, että fyysiset voimavarat eivät riitä selviytymiseen kaikista arjen askareista. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä on kehitetty mittaamaan viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaiden fyysistä toimintakykyä. Seurantajärjestelmän avulla saadaan kerättyä tietoa opettajille, oppilaille, vanhemmille ja kouluterveydenhuollolle lasten toimintakyvystä ja pystytään kehittämään sen eri osa-alueita. Tiedonkeruu tapahtuu liikuntatunneilla tehtävien fyysistä toimintakykyä mittaavien testien avulla. (Jaakkola ym. 2012, 7 8; Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille 2008, 14.) Lähtökohtana seurantajärjestelmän kehittelylle oli määritellä fyysistä toimintakykyä vaativia arkisia haasteita, joiden selviytymiseen tulisi koululaisilla olla edellytykset. Näitä arjen fyysisiä haasteita ovat: 1. Viiden kilometrin koulumatkan kulkeminen kävellen tai pyöräillen. 2. Oppilas jaksaa omin lihasvoimin nostaa ja kantaa koulu- ja harrastusvälineitä. 3. Anatomisten liikelaajuuksien luonnollinen ylläpitäminen varsinkin lonkankoukistajissa ja ylävartalossa, joiden avulla pystytään muun muassa ennaltaehkäisemään istuvan elämäntavan negatiivisia vaikutuksia. 4. Liikenteessä omin avuin kulkeminen: osaa havainnoida ympäristöä ja reagoida siihen tarkoituksenmukaisesti.

22 22 5. Pystyy ylläpitämään tasapainon ja liikkumaan erilaisilla alustoilla, esimerkiksi epätasaisella tai liukkaalla. 6. Riittävä kestävyyskunto ja ruumiinosien liikkeiden yhteensovittaminen vedessä liikuttaessa. (Jaakkola ym. 2012, 9 10.) 4.3 Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen tapahtuu kuuden testin avulla (20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka, ylävartalon kohotus, etunojapunnerrus, kehon liikkuvuus ja heitto-kiinniotto yhdistelmä). Testit mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, tasapainoa, liikkuvuutta sekä motorisia perustaitoja. Seuraavista testeistä saadut tulokset määrittävät oppilaan fyysisen toimintakyvyn tason. (Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen loppuraportti 2012, 62) metrin viivajuoksu Testissä juostaan viivojen väliä, jotka ovat 20 metrin etäisyydellä toisistaan. Ääninauhalta tulevan äänimerkin soidessa juostaan 20 metrin matka ja jäädään odottamaan uutta äänimerkkiä, jonka jälkeen juostaan takaisin. Äänimerkkien välinen aika lyhenee minuutin välein. Tulokseksi merkitään aika jonka oppilas jaksaa juosta äänimerkkien tahdissa ja ylitettyjen viivojen lukumäärä. (Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 6-7). Viivajuoksulla saadaan tietoa kestävyydestä ja liikkumistaidoista. Lisäksi se mittaa epäsuorasti maksimaalista hapenottokykyä. Kestävyyttä ja liikkumistaitoja tarvitaan arkielämässä koulumatkan kulkemiseen, sekä liikuttaessa erilaisilla alustoilla ja vedessä. (Jaakkola ym. 2012, 102, 110; Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 6-7).

23 Vauhditon 5-loikka Vauhdittomassa 5-loikassa mitataan matkaa, jonka oppilas pystyy viidellä vuoroloikalla hyppäämään. Lähtö tapahtuu tasajalkaponnistuksella ja viimeinen loikka päättyy alastuloon tasajaloin. (Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 8) Osiossa saadaan tietoa oppilaiden alaraajojen nopeudesta, voimakkuudesta, liikkumistaidoista ja dynaamisesta tasapainosta. Arkielämässä näitä taitoja tarvitaan koulumatkojen kulkemiseen, välineiden nostamiseen ja kantamiseen, liikuttaessa erilaisilla alustoilla ja vedessä, sekä tasapainon ylläpitämiseen. (Jaakkola ym. 2012, 104, 110; Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 8) Ylävartalon kohotus Ylävartalon kohotus suoritetaan alustalla, johon on laitettu paperinpala pään paikalle ja merkitty kaksi viivaa (viivojen etäisyys: viidesluokkalaisilla 8cm ja kahdeksasluokkalaisilla 12cm), joista ensimmäiselle asetetaan sormet aloitusvaiheessa. Alustalle asetutaan selinmakuulle, polvet koukussa noin sadan asteen kulmassa, kantapäät alustalla ja kädet vartalon vieressä. Suoritus tapahtuu ääninauhalta tulevasta äänimerkistä. Äänimerkistä ylävartaloa kohotetaan niin paljon, että sormet yltävät jälkimmäiselle viivalle ja tämän jälkeen palataan lähtöasentoon (sormet lähemmälle viivalle ja pää paperin päälle). Oikein suoritettujen liikkeiden lukumäärä lasketaan. (Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 9-10.) Osiolla mitataan keskivartalon voimaa ja vatsalihasten lihaskestävyyttä. Arkielämässä vatsalihaksia tarvitaan esimerkiksi esineiden kuten sohvan tai auton renkaan nostamiseen ja kantamiseen. (Jaakkola ym. 2012, 106, 111; Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 9).

24 Etunojapunnerrus Etunojapunnerruksissa asetutaan päinmakuulle. Kämmenet asetetaan hartioiden leveydelle niin, että sormet osoittavat eteenpäin ja peukalot koskettavat olkapäitä. Pojilla varpaat ja tytöillä polvet asetetaan lantion leveydelle. Tarkoituksena on nostaa kädet suoriksi ojennettuina, suorana ja jännitettynä olevaa vartaloa irti lattiasta kämmenien, sekä varpaiden tai polvien ollessa tukipisteinä. Ylösnousun jälkeen laskeudutaan noin 10 cm päähän lattiasta, jonka jälkeen liike pyritään toistamaan niin monta kertaa 60 sekunnin aikana kuin ehtii tai jaksaa. (Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, ) Etunojapunnerruksilla mitataan voimaa ja kestävyyttä yläraajojen, sekä hartiaseudun lihaksistosta. Lisäksi onnistunut suoritus vaatii myös staattista kestävyyttä vartalonlihaksilta, jotka tukevat liikettä, kuten keskivartalo. Arjessa yläraajojen voimaa ja kestävyyttä tarvitaan välineiden nostossa ja kannossa, sekä ruumiinosien liikkeiden yhteensovittamista. (Jaakkola ym. 2012, 107, ; Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 11) Kehon liikkuvuus Osiossa mitataan kolmella tavalla vartalon luonnollista anatomista liikkuvuutta. Kaikissa tehtävissä onnistunut suoritus merkitään numerolla yksi (1) ja epäonnistunut numerolla nolla (0). Ensimmäinen tehtävä on kyykistys ja sillä mitataan alavartalon venyvyyttä ja liikelaajuutta lonkan koukistajista alaspäin. Tavoitteena on pystyä kyykistymään selkä suorassa niin alas kuin mahdollista, samalla kun jalat ovat lantion leveydellä ja kantapäät pysyvät kiinni lattiassa, kädet pystyssä pään vieressä ja polvet ovat enintään 90 asteen kulmassa. Lantiokulma ei saa mennä 45 astetta pienemmäksi, eivätkä polvet saa mennä varpaiden etupuolelle. (Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, ) Toisena tehtävänä on alaselän ojennus täysistunnassa, joka mittaa alaselän, lonkan ja takareisien liikelaajuutta ja venyvyyttä. Tarkoituksena on pystyä istumaan lattialla selkä ja jalat suorana kädet jalkojen päällä. (Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 15.)

25 25 Kolmannessa tehtävässä mitataan olkapäiden sekä hartian alueen lihasten liikkuvuutta ja venyvyyttä. Tehtävänä on pystyä seisottaessa selkäsuorana koskettamaan lapaluiden kohdalla käsiä, kun toinen käsi tulee olkapään yli selän puolelle ja toinen alakautta. Suoritus tehdään sekä oikealta, että vasemmalta puolelta. (Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 16.) Osiolla mitataan vartalon normaalia anatomista liikkuvuutta. Arkielämässä pystytään ehkäisemään ennalta istuvan elämäntavan negatiivisia vaikutuksia, jos anatomisten liikelaajuuksien luonnollisesta ylläpidosta huolehditaan etenkin lonkankoukistajien ja ylävartalon osalta. (Jaakkola ym. 2012, 103, 111.) Heitto-kiinniottoyhdistelmä Tehtävänä on heittää tennispalloa 20 kertaa seinässä olevaan 1,5 metriä x 1,5 metriä olevaan alueeseen määrätyltä etäisyydeltä (viidesluokkalaiset tytöt seitsemän metriä ja pojat kahdeksan metriä, kahdeksasluokkalaiset tytöt kahdeksan metriä ja pojat kymmenen metriä). Heiton jälkeen tennispallo pyritään ottamaan kiinni yhden pompun jälkeen. Tulos määräytyy onnistuneiden heitto-kiinniottoyhdistelmien mukaan. (Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, ) Mittausosiolla saadaan tietoa yläraajojen voimakkuudesta, sekä käsittely- ja havaintomotorisista taidoista. Arjessa näitä taitoja tarvitaan liikenteessä omin avuin kulkemiseen, sillä siellä täytyy osata havainnoida ympäristöä ja reagoida siihen tarkoituksenmukaisesti. (Jaakkola ym. 2012, 105, 113; Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo: Opettajan käsikirja 2012, 17.)

26 26 5 YHTEENVETO TEOREETTISESTA VIITEKEHYKSESTÄ Oppilas tekee jokaisena koulupäivänä valinnan joko yksin tai yhdessä vanhempien kanssa, miten hän koulumatkansa kulkee. Luvussa kaksi kuvattujen tutkimusten perusteella oppilaan koulumatkan kulkutapa määräytyy siihen yhteydessä olevien tekijöiden perusteella. Oppilas kulkee koulumatkansa joko aktiivisesti tai passiivisesti. Oppilailla on vapaa-aikanaan myös liikuntaharrastuksia, jolloin oppilas on fyysisesti aktiivinen. Liikunnan harrastaminen voi olla ohjattua esimerkiksi urheiluseuroissa tai omaehtoista yksin tai ystävien kanssa lähiliikuntapaikassa. Oppilas voi olla myös fyysisesti passiivinen vapaa-ajallaan, jolloin kouluajan ulkopuolinen aika kuluu esimerkiksi ruudun ääressä istumiseen. Miten nämä edellä kuvatut koulumatkan kulkutapa ja vapaa-ajan aktiivisuus tai passiivisuus näkyvät oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tuloksissa? Etenkin silloin, kun selvitetään oppilaan koulumatkojen kulkutapojen ja liikuntaharrastuksien historiaa (ks. Kuvio 2). KUVIO 2. Koulumatkan kulkutavan mahdollinen yhteys fyysiseen toimintakykyyn

Selviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin

Selviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin Marie Rautio-Sipilä 9.6.2017 Marie Rautio-Sipilä/Turun Lasten Parlamentti 13.3.2018 Move! Fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille Toimintakyky

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

MOVE! -tulokset syksy 2016

MOVE! -tulokset syksy 2016 MOVE! -tulokset syksy 2016 Move! - mikä ja miksi? Fyysisen toimintakyvyn mittaus-, seuranta- ja palautejärjestelmä Uuden opetussuunnitelman mukaisesti osa liikunnanopetusta Maailmanlaajuisesti harvinainen

Lisätiedot

Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo

Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo Olosuhteet Move-mittausosiot tehdään sisällä liikuntasalissa Tilan pituus vähintään 25 m (20 m viivajuoksua varten) Tasainen seinäalue leveydeltään vähintään kaksi

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus 26.1.2018 Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008): 10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Piritta Asunta¹, Niko Leppä², Pauli Rintala¹ ¹Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta ²Jyväskylän kaupunki, perusopetus

Piritta Asunta¹, Niko Leppä², Pauli Rintala¹ ¹Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta ²Jyväskylän kaupunki, perusopetus Piritta Asunta¹, Niko Leppä², Pauli Rintala¹ ¹Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta ²Jyväskylän kaupunki, perusopetus 1 2 Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo Mittaristo ja kaikki materiaalit

Lisätiedot

Lauran. 25 min Anna n. 15 min Keskustelu n. 5min

Lauran. 25 min Anna n. 15 min Keskustelu n. 5min Lauran. 25 min Anna n. 15 min Keskustelu n. 5min 1 Liikkuva koulu on yksi hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön koordinoima valtakunnallinen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn Seurantajärjestelmä Ett uppföljninssystem för fysisk funktionsförmåga. Tulokset syksy 2017 Resultat hösten 2017

Fyysisen toimintakyvyn Seurantajärjestelmä Ett uppföljninssystem för fysisk funktionsförmåga. Tulokset syksy 2017 Resultat hösten 2017 Fyysisen toimintakyvyn Seurantajärjestelmä Ett uppföljninssystem för fysisk funktionsförmåga Tulokset syksy 2017 Resultat hösten 2017 Lähtökohdat Move!-mittaukset suoritetaan kouluissa syyskuun loppuun

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

KOULUMATKAN PASSIIVISESTI KULKEVIEN SYITÄ PASSIIVISEEN KULKEMISEEN

KOULUMATKAN PASSIIVISESTI KULKEVIEN SYITÄ PASSIIVISEEN KULKEMISEEN KOULUMATKAN PASSIIVISESTI KULKEVIEN SYITÄ PASSIIVISEEN KULKEMISEEN 4. 9.-luokkalaisten koulumatkaliikunta Linnakoski Anniina & Mäenpää Mari Pro gradu -tutkielma Kasvatustiede Opettajankoulutuslaitos Turun

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

TULOSLIITE JULKAISUUN

TULOSLIITE JULKAISUUN TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24 Rukan Alppikoulun valintakokeiden fysiikkatestit: Testataan hakijan fyysistä kuntoa lajin vaatimin edellytyksin ja testein. Testit pisteytetään 0-5 pistettä per testi. Testejä ovat seuraavat: - Istumaannousu

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen ARVIOINTI Nimi: Laji: Koulu: 1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen Sekä levyn että vartalon siirrot lasketaan 20 sekunnin suorituksen aikana. 1 piste, kun vasemmalta siirretty levy koskettaa lattiaa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Liikkumisohjelma. Valtuustoseminaari Projektipäällikkö Minna Paajanen

Liikkumisohjelma. Valtuustoseminaari Projektipäällikkö Minna Paajanen Liikkumisohjelma Valtuustoseminaari 31.1.2019 Projektipäällikkö Minna Paajanen Helsinki nostaa liikkumisen lisäämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pilottihankkeeksi. Liikkumisohjelma palauttaa

Lisätiedot

Move! - mittaustulosten tulkinta ja esimerkkejä jatkotoimenpiteistä. Kirsti Siekkinen Terveyden edistämisen asiantuntija, TtM, ft LIKES 2.11.

Move! - mittaustulosten tulkinta ja esimerkkejä jatkotoimenpiteistä. Kirsti Siekkinen Terveyden edistämisen asiantuntija, TtM, ft LIKES 2.11. Move! - mittaustulosten tulkinta ja esimerkkejä jatkotoimenpiteistä Kirsti Siekkinen Terveyden edistämisen asiantuntija, TtM, ft LIKES 2.11.2018 Sisältö 1. Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmänä

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto Teuva Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen

Lisätiedot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com

Lisätiedot

MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN

MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN MOVE! KOULULAISTEN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN MITTARISTON KEHITTÄMINEN Arja Sääkslahti Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen toimeksianto Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

1 / 12 26.9.2011 9:40 Kahdenjalankyykyn opettaminen keppi pitkittäin [ref# 1592] Pidä katse ylhäällä Kepin tulee koskettaa selkää kolmesta kohtaa (takaraivo, hartiat ja ristiselkä) koko kyykyn ajan Hyvä

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26

KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26 KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017 Prepared by: Mika Martikainen Date: 04.04.2017 08:26 MIKA MARTIKAINEN COACHING PL 226 70101, Kuopio 0408295515 mika@murtokohta.fi INFO "keskivartalojumppa"

Lisätiedot

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti

Lisätiedot

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Koulumatkabarometri 2018 Esittelyaineisto

Koulumatkabarometri 2018 Esittelyaineisto Koulumatkabarometri 2018 Esittelyaineisto MIKÄ KOULUMATKABAROMETRI? Koulumatkabarometri on 4.-6. -luokan oppilaille suunnattu koulumatkaliikkumista kartoittava kyselytutkimus. Kysely toteutetaan kahden

Lisätiedot

FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ MOVE! Työkalu oppilaiden toimintakyvyn edistämiseksi

FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ MOVE! Työkalu oppilaiden toimintakyvyn edistämiseksi FYYSISEN TOIMINTAKYVYN SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ MOVE! Työkalu oppilaiden toimintakyvyn edistämiseksi Varkaus 11.4.2017 Mikko Huhtiniemi, LitM, tohtorikoulutettava Liikuntatieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018: LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS : OIKEUS LIIKKUA Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus, ja he kokevat olevansa varsin tyytyväisiä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen

Lisätiedot

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot