Move! - mittaustulosten tulkinta ja esimerkkejä jatkotoimenpiteistä. Kirsti Siekkinen Terveyden edistämisen asiantuntija, TtM, ft LIKES 2.11.

Transkriptio

1 Move! - mittaustulosten tulkinta ja esimerkkejä jatkotoimenpiteistä Kirsti Siekkinen Terveyden edistämisen asiantuntija, TtM, ft LIKES

2 Sisältö 1. Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmänä 2. Mittaustuloksiin vaikuttavista tekijöistä 3. Esimerkkejä Move!-mittausten tiedon hyödyntämisestä ja jatkotoimenpiteistä

3 Move! Fyysinen toimintakyky= Elimistön toiminnallinen kyky selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista (Rissanen 1999) Taustalla huoli lasten ja nuorten heikentyneestä toimintakyvystä: monien kouluikäisten fyysinen toimintakyky ei riitä kaikista arjen tilanteista selviämiseen. heikentyneen fyysisen toimintakyvyn taustalla voi olla monenlaisia tarinoita, myös psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn haasteita.

4 Move! suomentule.fi Liikunta ja liikkuminen ovat keskeisiä terveyden säilyttämisen ja kohentamisen kannalta. Vähäinen liikunnan määrä on yleisimpien kansantautiemme merkittävä riskitekijä. Liikunnan avulla voidaan ehkäistä tai myöhentää monien sairauksien ilmaantumista. Tuki- ja liikuntaelimistön terveys ja hyvä toiminta muodostavat terveyden ja toimintakyvyn pohjan. (opiskelukyky, työkyky) Toimintakyky on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat mm. perintö- ja ympäristötekijät. Toimintakykyisyys vaihtelee päivittäin ja sen heikkenemistä voidaan korjata ja korvata erilaisin keinoin.

5 Move! Move! on nykyoppilaan tarpeisiin perustuva seurantajärjestelmä, joka tuottaa tietoa oppilaan fyysisestä toimintakyvystä. Move!-mittauksia voidaan hyödyntää mm. pedagogisessa mielessä kohdennettuna koko oppilasryhmään eri oppiaineissa. työkaluna tunnistamaan ne oppilaat, joilla on fyysisen toimintakyvyn haasteita. Palautetta annettaessa on tärkeää tiedostaa ja huomioida asioita, joilla on vaikutus mittaustulokseen. On tärkeää luoda yhteistyössä tukitoimenpiteitä erityisesti niille lapsille ja nuorille, joilla on haasteita toimintakyvyssä.

6 Miksi tarvitaan tietoa fyysisestä toimintakyvystä? A) Nykytilan selvittämiseksi ja varhaisen tuen käynnistämiseksi Auttaa oppilasta ja hänen perhettään ymmärtämään fyysisen toimintakyvyn yhteydet oppilaan terveyteen, päivittäiseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja opiskeluun. Hyvällä toimintakyvyllä on välittömiä vaikutuksia oppilaan arjen mahdollisuuksiin, jaksamiseen, opiskelukykyyn ja terveyteen. B) Lapsen ja nuoren tulevaisuuden vuoksi Toimintakyvyn taustalla olevat kuntotekijät seuraavat usein nuoruudesta aikuisuuteen. Hyvä kestävyys- ja lihaskunto ovat yhteydessä pienempään riskiin sairastua II-tyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Toimintakyvyn heikkous voi pahimmillaan merkitä luopumista opiskelu- ja ammattihaaveista.

7 Move! -mittausten tiedon hyödyntäminen Oppilaalle Move! tuottaa tietoa ja palautetta omasta fyysisestä toimintakyvystään ja vinkkejä sen kehittämisestä. Edu.fi/Move!: Oppilaspalaute Huoltajat saavat tietoa lastensa fyysisen hyvinvoinnin edellytyksistä sekä siitä, mihin lasten hyvinvointiin liittyviin asioihin heidän tulisi kiinnittää huomiota. Edu.fi/Move!: Huoltajapalaute Terveydenhoitaja saa järjestelmästä tietoa oppilaan jaksamista ja hyvinvointia mahdollisesti haittaavista tekijöistä. Edu.fi/Move!: Opettajat ja terveydenhuolto -palaute Opettaja saa tietoa siitä, mihin fyysisen toimintakyvyn osa-alueisiin tulee opetuksen suunnittelussa kiinnittää huomiota ja miten hyödyntää mittauksia tukemaan opetuksen tavoitteita. Edu.fi/Move!: Opettajat ja terveydenhuolto palaute Kouluyhteisö MOVE!-mittauksista saatava koulu-/kuntakohtainen palaute mahdollistaa yhteistyön tiivistymisen eri toimijoiden kesken ja antaa mahdollisuuden hyödyntää mittaustuloksia fyysistä aktiivisuutta tukevien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Valtakunnan tasolla Move! tuottaa objektiivista tietoa lasten ja nuorten fyysisestä toimintakyvystä esimerkiksi poliittisen päätöksenteon tueksi. Lähde: edu.fi/move

8 Move!-mittausosiot Viivajuoksu (20 m) Vauhditon 5-loikka Ylävartalon kohotus Heitto-kiinniottoyhdistelmä Etunojapunnerrus Liikkuvuusmittaukset

9 Mitä mittausosiot mittaavat? Mittausosio Ominaisuudet/taidot 1 20 m viivajuoksu Kestävyys, liikkumistaidot 2 Vauhditon 5-loikka Alaraajojen voima, nopeus, dynaamiset tasapainotaidot, liikkumistaidot 3 Heitto-kiinniotto-yhdistelmä Käsittelytaidot, havaintomotoriset taidot sekä yläraajojen voima 4 Ylävartalon kohotus Keskivartalon voima 5 Etunojapunnerrus Yläraajojen voima 6 Kehon liikkuvuus: Kyykistys Alaselän ojennus täysistunnassa Oikean ja vasemman olkapään liikkuvuus Lantion ja alaraajojen liikkuvuus Alaselän ja lonkan alueen nivelien liikelaajuus Yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuus

10 Mittaustulosten palautteesta Palaute kertoo, kuinka oppilas on suoriutunut fyysistä toimintakykyä mittaavista osioista saman ikäisiin ja saman sukupuolen edustajiin verrattuna. Palautteen tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys ohjata oppilasta kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään Lähde: edu.fi/move

11 Palaute Move!-mittauksista Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky ylläpitää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Lähde: edu.fi/move

12 Mittaustuloksiin vaikuttavista tekijöistä Mittausliikkeiden hallinta Tehdäänkö liikkeet ensimmäisen kerran mittauspäivänä vai onko liikkeitä harjoiteltu etukäteen koulussa ja/tai kotona? Mittaustilanne Onko oppilaat vertaismittaajina? Onko mahdollisuus käyttää muita aikuisia mittaajina? Onko mittaajan tehtäviä ehditty harjoitella? Motivaatiotekijät Millainen motivaatioilmapiiri on mittaustilanteessa? Millainen fiilis on mittauspäivänä oppilailla/opettajalla? Onko mittauksen tarkoitus ja tavoite oppilaille selkeä?

13 Oppilaan kuntotekijät Korkea kehon rasvan määrä heikentää tuloksia kaikissa mittausosioissa, mutta erityisesti 20 m viivajuoksussa, etunojapunnerruksessa ja 5- loikassa. (Joensuu ym. 2017) Korkea rasvaprosentti ja vähäinen reippaan liikunnan määrä on epäedullinen yhdistelmä fyysisen toimintakyvyn kannalta (Haapala ym. 2016): reippaan liikunnan määrä näkyy yleisesti ottaen parempana toimintakykynä mittauksissa. reippaan liikunnan avulla voidaan kuitenkin osittain kompensoida korkean rasvan määrän haitallisia vaikutuksia. liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla on keskimäärin parempi fyysinen toimintakyky kuin passiivisilla lapsilla, vaikka molemmilla olisi korkea rasvaprosentti (Haapala ym. 2016).

14 Murrosiän kehityksen vaiheen vaikutukset mittaustuloksiin Mittaustulokset parantuvat murrosiässä luonnostaan fyysisen kasvun ja biologisen kypsymisen myötä. Varhaiskypsyydestä on etua voimaa ja nopeutta vaativissa mittauksissa, erityisesti pojilla. Tytöillä murrosiän edetessä kehon rasvaprosentti normaalisti kasvaa, mikä voi näkyä varhaiskypsien tyttöjen fyysisessä toimintakyvyssä. Nopea pituuskasvu saattaa ilmetä väliaikaisena liikekömpelyytenä tai liikkuvuuden rajoittuneisuutena. Liikunnallisesti aktiivisilla, normaalipainoisilla oppilailla havaittiin oletusarvoa heikompia tuloksia Onko liikunta-aktiivisuus riittävän monipuolista? Onko liikunta-aktiivisuus liian kuormittavaa? Liittyikö mittaustilanteisiin joitakin epävarmuustekijöitä?

15 TULE-terveys ja Move! Tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan havainnointi MOVE!- mittauksissa, esimerkkejä kehon hallinnan haasteista ja vinkkejä niiden korjaamiseen. Linkki aineistoon esityksen lopussa.

16 Esimerkkejä Move!-mittausten hyödyntämisestä ja jatkotoimenpiteistä Ennen mittauksia Puheeksi ottaminen MOVE!-mittausten merkityksen kertominen oppilaille ja huoltajille Mitä, miksi, milloin? Mitä mittausten jälkeen? Motivaatioilmaston luominen Mittausosioihin tutustuminen ja eri kunto-ominaisuuksien harjoitteleminen (oppituntien aikana, välitunneilla, kotona, kerhoissa jne.) MOVE!-mittauksiin liittyvä materiaali

17 Mittausten jälkeen Yksilö-/ryhmäpalaute MOVE!-mittausten tarkoitus ja merkitys Mitä jäi mittauksista mieleen? Mitä opin itsestäni/kehoni fyysisestä toimintakyvystä? Miten mittausten jälkeen edetään? Laajat terveystarkastukset ja Move! Miten yksilönä/ luokkana voidaan toimintakykyä ja sen osa-alueita kehittää? Oppilaiden osallistaminen suunnitteluun. Opetukseen integrointi Terveystieto ja biologia: fyysisen toimintakyvyn ja sen osa-alueiden käsittely MOVE!-mittausten pohjalta. Kotitalous ja terveystieto: MOVE!-mittausten aihepiiriä tukeva materiaali (esim. ravinnon merkitys jaksamiseen ja hyvinvointiin, liikunta ja ravitsemus, luusto ja ravitsemus). Liikuntatunnit, liikunnan tukiopetuksessa tai muilla oppitunneilla: fyysisen toimintakyvyn, erityisesti esille nousseiden heikkojen osa-alueiden kehittäminen (esim. liikkuvuus). Ammatinvalinnan ohjauksessa: oppilaan tukeminen toimintakyvyn kehittämisessä myös ammatinvalinnan näkökulmasta.

18 Kestävyyskunto, terveys ja työkyky -materiaali ja ennustelaskuri

19 Harjoitusliikkeitä fyysisen toimintakyvyn kehittämisen tueksi

20 Lapsen/nuoren ohjaus koulun harrastuskerhoihin, kohdennetuihin ryhmiin. Vertaistuen hyödyntäminen (liikkarit tms., liikunta-agentit, liikuntatutorit). Tukioppilaiden antama vertaistuki: Lapsen/nuoren ohjaus kunnan, urheiluseurojen, yksityisten palveluntuottajien jne. tarjoamiin harrasteryhmiin. Harrastekalenteri? Perheliikuntaan kannustaminen. Lähiliikunta- ja luontoliikuntapaikkojen tarjoamat mahdollisuudet:

21 Yksilöllinen tuki Laajat terveystarkastukset/liikunnan puheeksi ottaminen: Miten Move!-mittaukset sujuivat? Oliko jotain, mikä jäi mittausten jälkeen mietityttämään? Olisiko sinulla/teillä perheenä mielessä keinoja, millä voisit/voisitte yhdessä kehittää kuntoa? Kertoisitteko niistä? - Neuvokas perhe-materiaali, Move!-treenit jne. - Koulun kerhot tai ns. kutsukerhot ( Move!-kerhot ) - Lapsen/nuoren ohjaus kunnan, urheiluseurojen ym. tarjoamiin sopivan (matalan) kynnyksen harrasteryhmiin. - Seurantakäynti - Tarvittaessa yksilölliseen ohjaukseen ohjaaminen (ft, liikuntaneuvonta, koulu-pt jne.)

22 Yksilöllinen kuntovalmennus (liikunta-, hyvinvointi-, elintapaohjaus) Lasten ja nuorten liikunnan palveluketjun tunteminen. Lasten (perheiden) ja nuorten liikuntaneuvonta. Koulu-Personal trainer, koulun liikunnanohjaajat, koulu-fysioterapeutit.

23 Kouluyhteisö/Move! MOVE-päivä tai Move! osana liikuntapäivää koko koulun teemapäivä hyvinvoinnin ympärille suunniteltuna. Kouluyhteisön ja mahdollisuuksien mukaan vanhempien osallistaminen. Toimenpidesuunnitelmat Move!-mittausten kunta- /koulukohtaisten tulosten pohjalta ja kehittävän toiminnan integrointi koulun Liikkuva koulu toimintaan. Kouluyhteisön jäsenten työjaosta sopiminen toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen suhteen. Oppilaiden osallistaminen. Jaettu vastuu.

24 Kunta/Move! Yhteistyön tiivistäminen koulujen kanssa lapsen/nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten liikunnan palveluketjun tunnetuksi tekeminen. Fyysistä toimintakykyä tukevan toiminnan kehittäminen erityisesti lapsille ja nuorille, jotka vähän liikkuvia tai fyysisiltä toimintakyvyltään heikoimpia Lasten ja nuorten liikuntaneuvonta Harrasteliikunta, sopivan (matalan) kynnyksen liikunta, taloudellinen tuki. Kuntouttavan toiminnan palveluketjun tunnetuksi tekeminen (sote).

25

26 Materiaalia: %20-%20Hermanni%20Oksanen.pdf

27 liikkuvakoulu.fi