Selvitys eduskunnan vastauksessa (EV 130/2003 vp) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä (HE 132/2003 VP) annettuihin lausumiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys eduskunnan vastauksessa (EV 130/2003 vp) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä (HE 132/2003 VP) annettuihin lausumiin"

Transkriptio

1 EDUSKUNTA Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Selvitys eduskunnan vastauksessa (EV 130/2003 vp) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä (HE 132/2003 VP) annettuihin lausumiin Työministeriö lähettää oheisena eduskunnan vastauksessa (EV 130/2003 VP) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä (HE 132/2003 VP) annettuihin lausumiin tarkoitetun selvityksen seurannan ja arvioinnin tuloksista. Työministeriö ilmoittaa käynnistävänsä mm. selvityksestä tehtävien johtopäätösten pohjalta valmistelun hallituksen esitykseksi tarvittaviksi lakimuutoksiksi siten, että muutokset voisivat tulla voimaan lukien. Edelleen työministeriö tekee mahdollisesti tarvittavia ohjeistusmuutoksia omalla hallinnonalallaan sekä pyrkii vaikuttamaan eri hallinnonaloihin sosiaalisten yritysten perustantaan ja toimintaan vaikuttavien myönteisten toimintatapojen aikaansaamiseksi. Työministeri Tarja Filatov Kansliapäällikkö Markku Wallin Liitteet: Selvitys Selvityksen liitteinä: kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto ja sosiaali- ja terveysministeriön lausunto

2 1 TYÖMINISTERIÖ Selvitys eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle sosiaalisten yritysten lain (1351/2003) toimeenpanosta ja toimivuudesta Johdanto Eduskunta antoi vastauksessaan (EV 130/2003 vp) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 132/2003 VP) seuraavat lausumat: 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön toimeenpanon edellyttämästä tehokkaasta tiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi, toimiiko sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö ja saadaanko sen avulla luotua maahan sosiaalista yritystoimintaa; miten sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestettyä; onko lain kohderyhmän rajausta vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin syytä joltain osin tarkistaa; ja vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua sekä antaa seurannan ja arvioinnin tuloksista selvityksen työelämä- ja tasaarvovaliokunnalle vuoden 2006 alkupuolella.

3 2 TIIVISTELMÄ...3 SOSIAALISTEN YRITYSTEN SYNTY Hakemusten ja päätösten lukumäärät...5 Rekisterissä olevat yritykset...6 Rekisteröityjen yritysten koko on pienentynyt...7 Vuodesta 2005 rekisteröidyt sosiaaliset yritykset lähinnä Pirkanmaalta...7 LAINSÄÄDÄNNÖN TOIMIVUUS...9 Sosiaalisten yritysten tukeminen...9 Palkkatuki...9 Työllisyyspoliittinen projektituki...11 Sosiaalisten yritysten rekisteröintimenettely...12 Sosiaalisten yritysten rahoitus ja niiden tarvitsemat yrityspalvelut...12 Sosiaalisten yritysten taloudellinen tilanne ja rahoitus...12 Sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelut...13 Kohderyhmien rajaus...14 Vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua...15 Sosiaalisten yritysten lain toimeenpano...15 Tiedottaminen...16 Vates-säätiön tuki- ja neuvontapalvelu...16 Yhteistoiminta Equal-ohjelman kanssa...17 Työministeriön järjestämä työhallinnon henkilöstön koulutus...17 Työministeriön antamat ohjeet työhallinnolle...18 MIKSI SOSIAALISIA YRITYKSIÄ EI OLE SYNTYNYT ENEMMÄN...19 Sosiaalisten yritysten arviot rekisteröitymisalttiuteen vaikuttavista tekijöistä...19 TOIMENPITEITÄ SOSIAALISTEN YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄN JA VAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMISEKSI...20 Palkkatuki...21 Sosiaalisten yritysten yritystukirahoitus...23 Sosiaaliset syyt kriteereinä julkisissa hankinnoissa...24 Sosiaaliselle yritykselle korvaus edelleen sijoittamisesta...24 Arvonlisäverohelpotukset...25 Sosiaalisten yritysten tunnettuuden lisääminen...25 Sosiaalisen yrityksen määrittely...25

4 3 TIIVISTELMÄ Lausuma 1 Lain toimeenpano on toteutettu asianmukaisesti suhteessa lainsäädännön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja käytettävissä olleisiin riittäviin voimavaroihin. Lausuma 2 Toimiiko sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö ja saadaanko sen avulla luotua maahan sosiaalista yritystoimintaa Sosiaalisten yritysten rekisterissä oli rekisteröitynä yhteensä 49 yritystä. Rekisteröitäessä nämä yritykset työllistivät yhteensä 305 henkilöä, joista vajaakuntoisia oli 104 ja pitkäaikaistyöttömiä 41. Syntyneet sosiaaliset yritykset ovat olleet muutamaa vuonna 2004 rekisteröityä yritystä lukuun ottamatta mikroyrityksiä. Sosiaalisten yritysten henkilöstön koko on ollut rekisteröintihetkellä keskimäärin 6,2 henkilöä, joista vajaakuntoisia 2,1 ja pitkäaikaistyöttömiä 0,8. Kaikki vuoden 2006 ensimmäisellä kolmanneksella rekisteröidyt 17 yritystä ovat lähtöisin Pirkanmaan maakunnan alueelta ja kaikista vuonna 2005 rekisteröidyistä 21 yrityksestä oli 10 pirkanmaalaisia. Lakia säädettäessä oli tarkoituksena, että sosiaalisia yrityksiä suositaan muita yrityksiä tuntuvasti pitkäkestoisemmilla palkkatuilla. Sosiaalisille yrityksille vuosina tehtyjen työllistämistukipäätösten keskimääräinen kesto pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä oli vajaa puolet kahden vuoden enimmäiskestosta ja vajaakuntoisten työllistämisestä kolmannes kolmen vuoden enimmäiskestosta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdyt palkkatukisijoitukset ovat niin ikään selvästi alle enimmäiskestojen. Työllisyyspoliittisen projektituen myöntäminen tehtiin mahdolliseksi sosiaalisille yrityksille niiden perustamisen tai sosiaaliseksi yritykseksi muuntautumisen helpottamiseksi. Projektitukea ei voida myöntää varsinaiseen liiketoimintaan. Sosiaaliset yritykset ovat olleet rahoituksen suhteen lähes samassa asemassa muiden yritysten kanssa, vaikka sosiaalisen yrityksen henkilöstöstä on vähintään 30 vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.

5 4 Miten sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestettyä Rekisteröityjen sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut on saatu järjestetyksi. Useille sosiaalisille yrityksille on tunnusomaista liikevaihto- ja rahoitustilanteen heikkous. Rahoituksen niukkuus on haitannut huomattavaa osaa sosiaalisista yrityksistä. Rahoituksen järjestämistä vaikeuttaa, että useiden sosiaalisten yritysten tulorahoitus on normaaliin liiketoimintaan verrattuna pieni. Onko lain kohderyhmän rajausta vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin syytä joltain osin tarkistaa Sosiaalisten yritysten kohderyhmän rajausta vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien välillä ei ole perusteita tarkistaa. Vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua Sosiaalisten yritysten tukimuodot eivät ole vääristäneet kilpailua. Sosiaalisten yritysten lukumäärä on vähäinen. Sosiaalisille yrityksille myönnettyjen palkkatukien kestot ovat olleet sallittuja enimmäiskestoja huomattavasti lyhyempiä ja työllisyyspoliittista projektitukea on voitu myöntää vain rajoitetusti, sosiaaliset yritykset eivät ole saaneet erityistä etua verrattuna muihin yrityksiin.

6 5 SOSIAALISTEN YRITYSTEN SYNTY Hakemusten ja päätösten lukumäärät Alla olevasta kuviosta ja taulukosta ilmenevät hakemusten lukumäärät sosiaalisten yritysten rekisteriin, hakemusten vaiheet sekä rekisteriin hyväksytyt yritykset Hakemukset ja päätökset sosiaalisten yritysten rekisteriin lukumäärä vuosi 2004 vuosi rekisteröity hylätty peruutettu käsittelyssä hakemuksia vuosi 2004 vuosi yhteensä rekisteröity hylätty peruutettu käsittelyssä 5 5 yhteensä Yksi vuonna 2004 rekisteröity yritys poistettiin rekisteristä vuonna 2005, joten rekisterissä oli sosiaalisia yrityksiä 49.

7 6 Rekisterissä olevat yritykset Alla olevasta luettelosta ilmenevät rekisteröidyt sosiaaliset yritykset, niiden kotikunta, koko henkilöstön määrä sekä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien lukumäärät rekisteröintihetkellä. Yritys rekist.pvm kotikunta kokohenk. vajaak. pitkäaik. TERVATULLI OY Oulu RAINAN TEKOPOINT OY Naantali WARKOP OY Varkaus TYKE OY Ulvila WOODFOX OY Seinäjoki OSUUSKUNTA KANKURIN ILO Lahti SUOMEN SETLEMENTTISÄÄTIÖ Helsinki NEO-ACT OY Helsinki ELWIRA OY Kemijärvi BOVALLIUS-PALVELUT OY Pieksämäki OULUN PÖNKÄ RY Oulu OSUUSKUNTA NELIKATAJA Kannus TAPANI UOTINEN OY Iisalmi MIKEMET OY Mikkeli KUNTOUTUSKESKUS MENTAL Suodenniemi SUOMEN TYÖLLISTÄMISPALVELU Helsinki MERDIT OY Karstula RAMATRA OY Tampere KOTI JA KUUSI OSK Lahti KINDMAN KY Helsinki PPCT FINLAND OY Tampere ERÄJÄRVEN KEHITTÄMISYHD Eräjärvi EKOKAARINA RY Kaarina TAIJANA OY Kyröskoski LAUKKULAAKSO OY Äetsä TAMMINIEMEN SAHA JA HÖYLÄ Vilppula EKOKIERTO OY Riihimäki VILLA VEERTTI OY Punkalaidun JOLAWOOD DESIGN Tampere OY WASHER VHJ AB Korsholm NETTIDVD NORDIC Tampere JUHTA OY Joensuu POSTIMYYNTI ANKI OY Nokia TYRVÄÄN INVESTOINTIPALVELU Vammala LASTENASUSTE NELIAPILA Virrat MOISION TEKNIIKKA KY Lempäälä TMI MIKKOLAN RATSASTUSKOULU Vilppula VESAJÄRVEN KIINTEISTÖPALVELUT KY Hämeenkyrö METALLITUOTE SAARELA OY Vammala ESHA-TUOTE OY Hämeenkyrö TS-ISÄNNÖINTIPALVELU AY Tampere MERIOKSA KY Juupajoki ULMI KY Hämeenkyrö KULTAHAVERIN VAPAA-AIKA OY Viljakkala PUUSEPÄNWERSTAS J-P SIRKKA KY Hämeenkyrö KEIKYÄN KIVIVEISTÄMÖ OY Äetsä KANGASALAN KIERRÄTYSTURVA KY Kangasala ROLLPLAST OY Virrat M. & O. KALLIOSALO AVOIN YHTIÖ Vammala lukumäärä 49 yhteensä keskiarvo 6,2 2,1 0,8 mediaani 3,0 1,0 0,0

8 7 Rekisteröityjen yritysten koko on pienentynyt Vuoden 2004 jälkeen rekisteröityjen sosiaalisten yritysten koko on pienentynyt. Tämä ilmenee edellä olevasta luettelosta sekä seuraavasta kuviosta ja taulukosta, jossa on tarkasteltu sosiaalisten yritysten koko henkilöstön lukumäärän keskiarvon sekä sosiaalisten yritysten työllistämien vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien keskiarvoja rekisteröintihetkellä vuosittain. Sosiaalisten yritysten henkilöstön lukumäärä keskimäärin rekisteröintihetkellä vuosina : koko henkilöstö, vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät henkilöä vuosi 2004 vuosi koko henkil. vajaakunt. pitkäaiktt keskiarvo vuosi 2004 vuosi koko henkil. 18,0 3,7 1,8 vajaakunt. 5,5 1,2 1,1 pitkäaiktt 2,7 0,5 0,1 Sosiaalisten yritysten koon kehittymisestä rekisteröitymisen jälkeen on saatavissa tietoa LTT-Tutkimus Oy:n työministeriön toimeksiannosta tekemästä arvioinnista sosiaalisten yritysten lain toimivuudesta ja toimeenpanosta 1. Vuoden 2005 lopussa tehdyn kyselyn mukaan Rekisteröityneet sosiaaliset yritykset ovat tyypillisesti mikroyrityksiä. Kyselyyn vastanneet yritykset jakautuivat henkilöstömäärältään niin, että 1-5:n työntekijän yrityksiä oli 7, 6-10:n työntekijän yrityksiä oli 4 ja yli 10 henkilöä työllistäviä oli 7. Kolme yritystä ei ilmoittanut henkilöstönsä kokoa. Vuodesta 2005 rekisteröidyt sosiaaliset yritykset lähinnä Pirkanmaalta Kaikki kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella rekisteröidyt 17 sosiaalista yritystä ovat lähtöisin Pirkanmaan maakunnan alueelta. Vuonna 2005 rekisteröidyistä 21 sosiaalisesta yrityksestä 10 oli pirkanmaalaisia. Vuodesta 2005 alkaen rekisteröidyistä sosiaalisista yrityksistä on runsas 70 pirkanmaalaisia. 1 Karjalainen Jari, Andersen Atso, Kuosa Iikka, Pättiniemi Pekka (2006), Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano, Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 307

9 8 Pirkanmaan suurta osuutta vuodesta 2005 alkaen rekisteröidyistä sosiaalisista yrityksistä selittää tamperelaisen uusyrityskeskus Ensimetrin hallinnoima maakunnallinen Euroopan sosiaalirahaston Equal-ohjelmasta rahoitettu Syke-projekti. Kaikki Pirkanmaan sosiaaliset yritykset ovat hakeutuneet rekisteriin Syke-projektin ohjaamina. Syke-projektin tehtävänä on sosiaalisen yrittäjyyden lisääminen Pirkanmaalla. Syke-projektin kustannusarvio ajalle on 1,6 miljoonaa euroa. Syke projekti on huomattavan rahoituksensa, hyvän yhteistyönsä työvoimatoimistojen kanssa, asianmukaisesti suunnitellun ja toteutetun, kaikki Pirkanmaan seutukunnat kattavan palveluverkostonsa ja tehokkaan markkinointinsa avulla onnistunut myötävaikuttamaan sosiaalisten yritysten syntymiseen. Suuri osa Pirkanmaan sosiaalisista yrityksistä on kuitenkin 1-2 hengen mikroyrityksiä, jotka tavallisimmillaan työllistävät yhden vajaakuntoisen, joten sosiaalisten yritysten määrälliset työllisyysvaikutukset eivät Pirkanmaallakaan ole olleet huomattavia, vaikka otetaan lukuun, että muutamat sosiaaliset yritykset ovat lisänneet henkilöstöään. Sen enempää Vates-säätiön vetämä vuoden 2004 alusta toiminut koko maan kattanut sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelu kuin Vates-säätiön tuki- ja neuvontapalvelua paremmin resursoitu Pirkanmaan Syke-projekti eivät ole saaneet merkittäviä määrällisiä työllisyysvaikutuksia aikaan. On ilmeistä, ettei nykyisin säännöstöin ole edellytyksiä saada aikaiseksi riittävästi sosiaalisia yrityksiä. Sosiaalisten yritysten rekisterissä oli yhteensä 49 yritystä. Rekisteröitäessä yritykset työllistivät yhteensä 305 henkilöä, joista vajaakuntoisia oli 104 ja pitkäaikaistyöttömiä 41. Syntyneet sosiaaliset yritykset ovat olleet muutamaa ensimmäisinä vuonna 2004 rekisteröityä sosiaalista yritystä lukuun ottamatta mikroyrityksiä. Kuluvana vuonna huhtikuun loppuun mennessä rekisteröityjen 17 sosiaalisen yrityksen henkilöstön lukumäärän keskiarvo on 1,8 henkilöä, joista vajaakuntoisia on keskimäärin 1,1 ja pitkäaikaistyöttömiä 0,1 henkilöä. Kaikki kuluvana vuonna huhtikuun loppuun mennessä rekisteröidyt sosiaaliset yritykset ovat lähtöisin Pirkanmaalta, viime vuonna rekisteröidystä kaikkiaan 21 sosiaalisesta yrityksestä oli pirkanmaalaisia 10. Vuosina rekisteröidyistä sosiaalisista yrityksistä on näin ollen runsas 70 Pirkanmaalta.

10 9 LAINSÄÄDÄNNÖN TOIMIVUUS Sosiaalisten yritysten lainsäädännön toimivuuden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat sosiaalisten yritysten tukeminen pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämiseksi sekä sosiaalisten yritysten rekisteröinti. Sosiaalisten yritysten tukeminen Sosiaalisten yritysten lain lähtökohta on, että sosiaaliset yritykset ovat oikeutettuja vain samaan tukeen kuin muut yritykset. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan työllisyysmäärärahoista maksettava palkkatuki ja työllisyyspoliittinen projektituki. Näiden valtion talousarvion työministeriön pääluokasta maksettavien sosiaalisten yritysten muita yrityksiä suotuisamman kohtelun perusteena on, että pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työkyky on ainakin työsuhteen alussa alentunut ja vajaakuntoisten usein pysyvästikin. Sosiaaliset yritykset tarvitsevat korvausta kyetäkseen toimimaan taloudellisesti kannattavasti. Sosiaaliselle yritykselle pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen työllistämisestä myönnettävän palkkatuen määrä ei säädöksien mukaan poikkea muulle yrityksille maksettavan palkkatuen määrästä. Sen sijaan sosiaaliselle yritykselle myönnettävän palkkatuen kesto on tarkoitettu pidemmäksi kuin muulle yritykselle. Työllisyyspoliittista projektitukea ei voida myöntää muulle yritykselle kuin sosiaaliselle yritykselle. Sosiaaliselle yrityksellekään ei projektitukea voida myöntää varsinaiseen liiketoimintaan. Palkkatuki Vuoden 2005 loppuun sosiaalisille yrityksille tarkoitettujen palkkatukimuotojen nimet olivat työllistämistuki ja yhdistelmätuki. Työllistämistuessa oli keskeisenä lähtökohtana, että sosiaaliselle yritykselle myönnettäisiin työllistämistuki pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen työllistämisestä pidemmäksi ajaksi kuin muulle yritykselle. Työllistämistukea voitiin vuosina myöntää pitkäaikaistyöttömän työllistävälle sosiaaliselle yritykselle kahdeksi vuodeksi ja vajaakuntoisen työllistävälle kolmeksi vuodeksi. Seuraavasta taulukosta ilmenevät sosiaalisille yrityksille tehdyt työllistämistukisijoitukset työllistettävien kohderyhmittäin sekä sijoitusten määrän keskiarvo /pv ja sijoitusten kestojen keskiarvo. Kestolla tarkoitetaan tässä yhteydessä koko sijoitusjaksoa.

11 10 Työllistämistukisijoitukset (60 ja 68) vuosina sijoituksia yht. ka /pv/sij ka kestovrk/sij pitkäaikaistyöttömät (02) 27 32, vajaakuntoiset (03) , nuoret (01) 36 22, vuotiaat (05) 1 35,72 82 muut (04) 1 19, kaikki , Taulukosta ilmenee, että sosiaalisiin yrityksiin tehtyjen vajaakuntoisten työllistämistukisijoitusten kesto on keskimäärin hieman yli vuoden ja pitkäaikaistyöttömien hieman alle vuoden. Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työttömien työllistämisestä maksettava tuki on ollut lähellä maksimiarvoa, 35,72 /pv. Yhdistelmätuen työllistämistukiosaan pitkäaikaistyöttömälle olisi tarkastelukautena ollut mahdollisuus tehdä vuoden sijoitus ja vajaakuntoiselle joissakin tapauksissa jopa kahden vuoden sijoitus. Alla olevasta taulukosta ilmenee, että sosiaalisille yrityksille tehdyt yhdistelmätukeen sisältyvät työllistämistukisijoitukset ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden kestoisia. Jollei tukea ole haettu pidemmälle ajalle kuin esimerkiksi kuudeksi kuukaudeksi, sitä ei voida myöskään pidemmälle ajalle myöntää. Yhdistelmätuen työllistämistukisijoitukset (69) sijoituksia yht ka /pv ka pv/sij pitkäaikaistyöttömät (02) 51 19, vajaakuntoiset (03) 45 19, vuotiaat (05) 0 0,00 0 muut (04) 3 19, kaikki 99 19, Vuoden 2006 alusta toteutetussa työllistämistukijärjestelmän uudistuksessa työllistämistuki- ja yhdistelmätuki muuttuivat palkkatueksi, mutta tuen sisältö ei sosiaalisten yritysten näkökulmasta muuttunut olennaisesti. Seuraavassa on tietoja uuden työllistämistukijärjestelmän mukaisista sosiaalisille yrityksille tehdyistä palkkatukipäätöksistä. Palkkatukisijoitukset (60 ja 68) sijoituksia yht. ka /pv/sij ka pv/sij pitkäaikaistyöttömät (02) 9 37, vajaakuntoiset (03) 31 37, yht 40 37, Sosiaaliselle yritykselle maksettava palkkatuki pitkäaikaistyöttömän ja muun kuin vaikeasti työllistyvän vajaakuntoisen työllistämisestä on perustuki 60:n lisätuella korotettuna, 37,60 /pv.

12 11 Palkkatukisijoitukset työmarkkinatuella (69 ja 89) (500 päivää) sijoituksia yht. ka /pv/sij ka pv/sij pitkäaikaistyöttömät (02) 25 38, vajaakuntoiset (03) 11 44, yht 36 40, Vaikeasti työllistyvällä työttömällä, työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai 500 päivää työttömyyspäivärahaa saaneella työttömällä, joka on tuella palkattaessa työmarkkinatukeen oikeutettu, voitaisiin myöntää ensimmäiseltä vuodelta perustuki 90:lla korotettuna (44,65 /pv), ja sen jälkeen perustuki. Sijoituksen keskimääräinen kesto on ollut 174 päivää. Vaikeasti työllistyvälle vajaakuntoiselle voitaisiin myöntää kahdelta vuodelta perustuki 90:lla korotettuna (44,65 /pv), minkä jälkeen perustuki. Sijoituksen keskimääräinen kesto on ollut 249 päivää. Työllisyyspoliittinen projektituki Työllisyyspoliittisen projektituen myöntämisestä on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1355/2002). Projektitukea voidaan myöntää sosiaaliselle yritykselle vain silloin, kun yrityksen yhtiöjärjestyksessä tai vastaavassa asiakirjassa on ilmaistu, että yrityksen tarkoituksena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Projektitukea ei kuitenkaan voida myöntää liiketoimintaan. Tuen suuruus voi olla enimmillään 75, mutta sosiaaliselle yritykselle kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Työministeriö on antanut yksityiskohtaisia ohjeita projektituesta sosiaalisille yrityksille kirjeellään (1436/30/2004) sekä kirjeellään (O/17/2005 ) Työllisyyspoliittista projektitukea on myönnetty vuoden 2004 alusta kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Myönnetystä projektituesta on osoitettu varsinaiseen sosiaalisen yrityksen toiminnan perustamiseen ja vakiinnuttamiseen euroa. Loppuosa, euroa, on myönnetty sosiaalisten yritysten edellytysten selvittämiseen ja kartoittamiseen. Tähän summaan sisältyy myös Vates-säätiön tuki- ja neuvontapalvelun toimintaan myönnetty yhteensä euron määräraha. Työllisyyspoliittista projektitukea ei voida myöntää varsinaiseen yritystoimintaan. Suurin osa myönnetystä projektituesta on osoitettu sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelun järjestämiseen sekä sosiaalisten yritysten toiminnan käynnistämisedellytysten selvittämiseen ja kartoittamiseen. Työllisyyspoliittista projektitukea ei voida myöntää varsinaiseen yritystoimintaan.

13 12 Sosiaalisten yritysten rekisteröintimenettely Tähänastisten kokemusten perusteella on ilmeistä, ettei itse sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitymisen menettely ole sosiaaliseksi yritykseksi aikovan näkökulmasta ongelma. Tätä arviota vahvistaa LTT-Tutkimus Oy:n tutkimus. Sosiaalisten yritysten rahoitus ja niiden tarvitsemat yrityspalvelut Sosiaalisten yritysten taloudellinen tilanne ja rahoitus LTT-Tutkimus Oy selvitti rekisterissä olleiden 32 sosiaalisen yrityksen taloudellista tilannetta. Tutkimuslaitoksen mukaan: Suomen Asiakastieto Oy:n tietojen valossa 14 sosiaalisella yrityksellä oli jonkinasteista taloudellista toimintaa.. Kokonaisuutena ottaen tarkasteltujen yritysten liiketoiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne on vaikea ja ne eivät todennäköisesti selviä tulorahoituksen turvin. Talouslukujen valossa sosiaalisten yritysten liiketoiminta on vaatimatonta. Yritysjoukolle on tunnusomaista liikevaihto- ja rahoitustilanteen heikkous. Vuonna 2004 näiden 14 yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 14,2 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettuna yritykset tuottivat noin 390 tuhatta euroa tappiota. Yhteensä kuuden yrityksen toiminta oli liiketuloksella mitattuna kannattavaa. Velkaantumisasteet olivat melko korkeita ja joillakin hyvin korkeita. Pääomalainojen rooli on tarkasteltujen yritysten joukossa korostunut. Neljä yritystä oli rahoittanut toimintaansa pääomalainoilla. LTT-Tutkimus Oy painottaa kuitenkin, että 12 sosiaalista yritystä oli ilmoittautunut kaupparekisteriin vuonna 2004 tai sen jälkeen ja että näiden osalta tilikausi saattoi vielä olla meneillään LTT-Tutkimus Oy:n tehdessä analyysiään. LTT-Tutkimus Oy kysyi myös sosiaalisten yritysten lain toimeenpanoa ja toimivuutta käsitelleessä selvityksessään internetpohjaisella kyselyllä sosiaalisilta yrityksiltä, miten vaikeaa rahoituksen saaminen on sosiaalisille yrityksille ollut ja onko rahoituksen saatavuus haitannut yritysten nykyistä toimintaa tai niiden kehittämistä. Kysely kohdistettiin 27 sosiaaliselle yritykselle, joista vastasi 21. Vastausjakauma ilmenee seuraavasta kuviosta.

14 Rahoituksen hankkiminen oli vaikeaa kun aloitimme sosiaalisen yritystoiminnan Niukkuus rahoituksesta on haitannut yrityksemme toimintaa aloittamisen jälkeen Niukkuus rahoituksesta on vaikuttanut yrityksemme mahdollisuuksiin laajentaa toimintaa Rahoituksen kustannukset ovat kohtuullisia yrityksemme toiminnan luonne huomioon ottaen Rahoitukseen liittyvät asiat ovat keskeisiä yrityksemme tulevaisuuden kannalta Täysin samaa mieltä (1) Jokseenkin samaa mieltä (2) En osaa sanoa (3) Jokseenkin eri mieltä (4) Täysin eri mieltä (5) LTT-Tutkimus Oy mukaan on tehtävissä johtopäätös, että rahoituksen niukkuus on haitannut huomattavaa osaa yrityksiä perustamisen jälkeen, koska noin kolme neljäsosaa yrityksistä vastasi täysin tai jokseenkin samaa mieltä, näitä asioita selvittäneisiin väitteisiin. Sosiaalisille yrityksille on ollut tunnusomaista liikevaihto- ja rahoitustilanteen heikkous. Rahoituksen niukkuus on haitannut huomattavaa osaa sosiaalisista yrityksistä. Sosiaalisten yritysten tulorahoitus on ollut normaaliin liiketoimintaan verrattuna pieni Sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelut Työministeriö on myöntänyt Vates-säätiölle maan kattavan sosiaalisten yritysten tukija neuvontapalvelun järjestämiseen vuosiksi yhteensä euroa. Muutoin sosiaalisten yritysten käytettävissä ovat olleet samat yrityspalvelut kuin muilla yrityksillä. LTT-Tutkimus Oy kysyi sosiaalisilta yrityksiltä näiden näkemyksiä tärkeimpien yrityspalvelutuottajien neuvontavalmiuksista neuvoa ja opastaa sosiaalista yrittämistä koskevissa kysymyksissä. Kysely kohdistettiin 27 sosiaaliselle yritykselle, joista vastasi 21. Sosiaalisten yritysten vastausjakauma oli seuraava:

15 14 Seudulliset yrityspalvelupisteet Työvoimatoimistot Uusyrityskeskukset Vates ja muut sosiaalisten yritysten alueelliset neuvojat EU-projektit (esim. Equal) Kuntien yrityspalvelut Muut yrityspalvelupisteet Erittäin hyvät Melko hyvät En osaa sanoa Melko heikot Erittäin heikot 100 Yli 60 sosiaalisista yrityksistä arvioi seudullisilla yrityspalvelupisteillä olevan vähintään melko hyvät valmiudet ja vain runsas 20 piti seudullisten yrityspalvelupisteiden valmiuksia melko heikkoina tai erittäin heikkoina. Vates-säätiön vetämän ja työministeriön rahoittaman neuvonta- ja tukipalvelun valmiuksia yli kolmannes piti vähintään melko hyvinä, viidennes melko heikkoina tai erittäin heikkoina, muut eivät osanneet sanoa arvioitaan. Uusyrityskeskusten valmiuksia kolmannes piti vähintään melko hyvinä, toinen kolmannes piti niitä melko heikkoina tai erittäin heikkoina ja kolmas kolmannes ei osannut sanoa arviotaan. Työvoimatoimistojen valmiuksia yli 40 sosiaalisista yrityksistä piti vähintään melko hyvinä. Yli 50 vastanneista sosiaalisista yrityksistä piti työvoimatoimistojen valmiuksia erittäin heikkoina tai melko heikkoina. On syytä huomata, että työvoimatoimistojen tehtävänä ei ole neuvonta yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Vastanneiden sosiaalisten yritysten vastaukset perustuvat näiden omiin kokemuksiin. Tämän mukaan sosiaalisten yritysten yrityspalvelut voidaan arvioida tyydyttävästi järjestetyksi. Kohderyhmien rajaus Ottaen huomioon rekisteröityjen sosiaalisten yritysten ja näiden työllistämien vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien pienehkön lukumäärän ei riittävää aineistoa kohderyhmien mahdollisesta rajauksen muutostarpeista ole toistaiseksi käytettävissä.

16 15 Tosiasia kuitenkin on, että vajaakuntoisilla ja pitkäaikaistyöttömillä on ollut ja tulee vastakin olemaan merkittäviä työllistymisvaikeuksia. Vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien oikeutusta työllistettävien kohderyhmänä ei ole perusteita asettaa kyseenalaiseksi. LTT-Tutkimus Oy kysyi tutkimuksessaan sosiaalisten yritysten näkemystä kohderyhmäperusteiseen määrittelyyn. Kyselyyn vastanneista sosiaalisista yrityksistä 48 vastanneista pitää nykyistä määrittelyä sopivana, mutta 43 puolestaan katsoi, että sosiaalisten yritysten nykyinen, kohderyhmään perustuva määrittely tulisi korvata sosiaalisen yrityksen yhteiskunnallisen tavoitteen määrittelyllä. Sosiaalisten yritysten kohderyhmärajausta vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien välillä ei ole perusteita tarkistaa. Vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua Sosiaalisten yritysten lukumäärä on vähäinen ja sosiaaliset yritykset ovat pieniä. Sosiaalisille yrityksille myönnettyjen työllistämistukien kestot ovat olleet enimmäismääriä huomattavasti lyhyempiä. Työllisyyspoliittista projektitukea on voitu myöntää säännösten mahdollistamiin tarkoituksiin. LTT-Tutkimus Oy:n selvityksen mukaan sosiaalisten yritysten liiketoiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne on vaikea. Lisäksi on huomattava, että sosiaalisen yrityksen asema on avoin ja kaikkien saatavilla. Sosiaaliset yritykset ja niiden tukeminen eivät ole voineet vääristää kilpailua. Työministeriössä laaditun, käytännöstä otettuun esimerkkiin perustuvan laskelman 2 nojalla, yli 10 henkilöä työllistävän yrityksen tuen suuruus olisi ollut enimmilläänkin n. 10 yrityksen palkkauskustannuksista vuoden 2004 joulukuun työllistämistuki- ja yhdistelmätuen tasoilla. Sitä vastoin pienissä 1-5 hengen yrityksissä tuen osuus on selvästi suurempi. Sosiaalisten yritysten lain toimeenpano Eduskunta edellytti sosiaalisten yritysten lakiin antamassaan ensimmäisessä lausumassaan, että hallitus huolehtii sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön toimeenpanon edellyttämästä tehokkaasta tiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta. Työministeriö asetti työhallinnon, sosiaali- ja terveysministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistyöjärjestö TVY ry:n ja Vates-säätiön edustajista koostuvan sosiaalisten yritysten lain toimeenpanon 2 Pukkio Matti, Missä mennään, mitä tavoitellaan, Seminaariraportti sosiaalisista yrityksistä , Savion Kirjapaino 2004

17 16 ohjausryhmän Ryhmää täydennettiin vuonna 2004 kahden sosiaalisen yrityksen edustajalla. Vuonna 2004 toimeenpanoryhmä kokoontui 8 kertaa ja vuonna 2005 yhteensä 5 kertaa. Vuonna 2006 ohjausryhmä on kokoontunut 2 kertaa tähän mennessä. Toimeenpanoryhmän toimikausi päättyy Lain toimeenpanon valmistelut käynnistyivät työministeriössä jo ennen toimeenpanon ohjausryhmän asettamista. Marraskuussa 2003 aloitettiin esitteen suunnittelu sosiaalisista yrityksistä. Tiedottaminen Lain toimeenpanon ohjausryhmä julkaisi vuoden 2004 tammikuussa ensimmäisen painoksen tuottamastaan sosiaalisten yritysten esitteestä ja saman vuoden joulukuussa uudistetun painoksen (molemmat painokset yhteensä kpl). Esitettä jaettiin tammikuussa 2004 mm. työvoimatoimistoille ja TE-keskuksille. Keväällä 2004 tuotettiin myös sosiaalisten yritysten esitteet ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi teetätettiin sosiaalisten yritysten logo, jota sosiaaliset yritykset voivat halutessaan käyttää. Vuoden 2004 alussa työhallinnon verkkosivustolle perustettiin sosiaalisille yrityksille oma sivusto. Työministeriö järjesti toukokuussa 2004 tiedotustilaisuuden työministeri Tarja Filatovin johdolla. Tilaisuudessa esiteltiin lakia ja ensimmäiset kuusi sosiaalisten yritysten rekisteriin merkittyä yritystä. Toimeenpanon ohjausryhmä on tiedottanut sosiaalisten yritysten sidosryhmille sosiaalisten yritysten lukumäärän ja työllistävyyden kehittymisestä syksystä 2004 alkaen 3-4 kuukauden välein. Lain toimeenpanoryhmän puheenjohtaja ja sihteeri samoin kuin ryhmän monet muut jäsenet ovat osallistuneet alustajina lukuisiin seminaareihin ja tiedotustilaisuuksiin eri puolilla Suomea. Laki on herättänyt kiinnostusta ja kyselyjä myös kansainvälisissä yhteyksissä. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti helmikuussa 2005 useiden tahojen kuulemistilaisuuden sosiaalisten yritysten lain toimivuudesta ja toimeenpanosta. Toimeenpanoryhmä esitteli kuulemistilaisuudessa yhteenvedon vuoden 2004 kokemuksista ja arvioi tulevaisuuden kehitystä. Vates-säätiön tuki- ja neuvontapalvelu Aikaisemmin mainitussa Vates-säätiön toteuttamassa työllisyyspoliittisesta projektituesta rahoitetun valtakunnallisen sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelun ohjausryhmässä on työhallinnon edustus.

18 17 Vates-säätiön tukipalvelulla on ollut eri puolilla maata toimintapistettä. Tukipalvelun tavoitteena on ollut ennen muuta yksittäisten sosiaalisten yritysten neuvonta. Tukipalvelu järjesti vuosien aikana yli 400 neuvonta-, tiedotusja konsultaatiotapahtumaa. Tukipalvelulla on ollut myös keväästä 2004 oma sivustonsa Vates-säätiön verkkosivuilla. Tukipalvelu toteutti vuoden 2005 loppupuolella yrityksille suunnatun valtakunnallisen puhelinkampanjan. Kampanjalla tavoitettiin yritystä, joista noin 750 oli kiinnostunut lisäinformaatiosta. Vuoden 2006 alkupuolella tukipalvelu on keskittynyt nimenomaisesti näiden yritysten informointiin ja palveluun tavoitteena saada kiinnostuneet harkitsemaan sosiaalisen yrityksen perustamista. Yhteistoiminta Equal-ohjelman kanssa Jo ennen sosiaalisten yritysten lain voimaantuloa oli työministeriön hallinnoiman Euroopan sosiaalirahaston Equal-ohjelmassa käynnistynyt sosiaalisen yritystoiminnan ja yhteisötalouden teema. Sosiaalisten yritysten lain toimeenpanon ohjausryhmä on ollut kiinteässä yhteistoiminnassa Equal-ohjelman kanssa. Equal-ohjelma tuotti vuonna 2004 kirjan 3 yhteisötaloudesta ja sosiaalisesta yritystoiminnasta. Equal ohjelman teematyö antoi joulukuussa 2004 kehittämissuositukset 4 sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa. Equal-ohjelman projekteihin kuuluvan HOT-hankkeen, Stakesin hallinnoiman Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun kaupungeissa toteutettavan hyvinvointialan palveluja tuottavien sosiaalisten yritysten perustamiseen tähtäävän hankkeen, osana toimi 11/ /2005 SYFo, sosiaalisen yritystoiminnan forum. SYFo oli kokeneista elinkeinoelämän, järjestötoiminnan, tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan toimijoista kokoonpantu ajatusmylly sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa. Sosiaalisten yritysten toimeenpanon ohjausryhmän jäseniä osallistui SYFon toimintaan. SYFo tuotti manifestin 5 sosiaalisen yritystoiminnan edistämisestä Suomessa, johon sisältyi merkittäviä ehdotuksia sosiaalisten yritysten kehittämiseksi. Työministeriön järjestämä työhallinnon henkilöstön koulutus Työministeriö järjesti maalis-huhtikuussa 2004 viisi alueellista yksipäiväistä työkokousta TE-keskuksille ja työvoimatoimistoille aiheesta Sosiaaliset yritykset uusia mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistymisen edistämiseksi. 3 Ville Grönberg (toim), Yhteisö talous ja sosiaalinen yrittäjyys, Vammala Eveliina Pöyhönen ja Ville Grönberg (toim), Sosiaaliset yritykset osaksi valtavirtaa, Helsinki Sosiaalisen Yritystoiminnan Forum, Manifesti sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa, Savion Kirjapaino Oy, 2006

19 18 Tilaisuuksissa työministeriön edustajat esittelivät sosiaalisista yrityksistä annetun lain tavoitteita ja sosiaalisia yrityksiä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen välineinä sekä sosiaalisille yrityksille myönnettäviä työhallinnon tukia. Vates-säätiön edustaja kertoi kokemuksista ja hyvistä käytännöistä vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä. Työvoimatoimistoista sekä työvoiman yhteispalvelupisteistä ja palvelukeskuksista tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 185 henkilöä ja TE-keskuksien työvoima- ja yritysosastoilta 52 henkilöä Muut seminaari- ja koulutustilaisuudet Sosiaalisten yritysten lain toimeenpanon ohjausryhmä järjesti joulukuussa 2004 sosiaalisille yrityksille ja näiden sidosryhmille avoimen seminaarin lain toimivuuden ja toimeenpanon kokemusten arvioimiseksi. Seminaariin, jossa puheenvuoron käytti mm. työministeri Tarja Filatov, osallistui 180 henkilöä. Seminaarista tuotettiin raportti. Työministeriö järjesti yhteistyössä Vates-säätiön kanssa kesäkuussa 2005 TEkeskusten työvoimaosastoille ja sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelupisteille työkokouksen sosiaalisista yrityksistä ja niiden toiminnan tukemisesta. Työkokouksessa käsiteltiin mm. sosiaalisten yritysten rekisteröintiä ja työllisyyspoliittisen projektituen myöntämistä sekä kuultiin tukipalvelun ja TEkeskuksen edustajan kokemuksia lain toimeenpanosta. Työkokoukseen osallistui 50 henkilöä. Työministeriön antamat ohjeet työhallinnolle Toimeenpanoryhmä lähetti TE-keskusten johtajille sekä TE-keskusten yritys- ja työvoimaosastoille kirjeen, jossa informoitiin sosiaalisten yritysten lakiesityksen eduskuntakäsittelystä. Toimeenpanoryhmä lähetti Tasavallan Presidentin samana päivänä vahvistaman lain ja siihen liittyvät julkisen työvoimapalvelun lain ja työttömyysturvalain muutokset TE-keskusten johtajille sekä TE-keskusten yritys- ja työvoimaosastoille ja kaikille työvoimatoimistoille. Työministeri Tarja Filatov lähetti kirjeen TE-keskuksille, TE-keskusten työvoimaosastoille ja työvoimatoimistoille, jossa kiinnitettiin huomiota lain toimeenpanoon. Kirjeessä tähdennettiin, että sosiaaliset yritykset ovat oikeutettuja pitkäkestoisiin työllistämistukiin ja että työllisyyspoliittiseen projektitukeen on varattu merkittävästi määrärahaa. Kirjeessä myös suositettiin, että työvoimatoimistot myöntäessään sosiaalisille yrityksille työllistämistukia käyttäisivät mahdollisuuksien mukaan enimmäismääriä. Työministeriö on antanut ohjeita työllisyyspoliittisen projektituen ja työllistämistukien myöntämisestä sosiaalisille yrityksille. Seuraavissa työministeriön ohjeissa on mainittu tuet sosiaalisille yrityksille: 1) Sosiaaliset yritykset ja niiden toiminnan tukeminen ja em. ohjekirjeen täydennys Projektituki sosiaaliselle yritykselle, yrityksen rekisteröinti ; 2) Ohje työllisyyspoliittisesta

20 19 projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta ja 3) Työllistämistukijärjestelmää koskeva ohje, viimeisin päivätty MIKSI SOSIAALISIA YRITYKSIÄ EI OLE SYNTYNYT ENEMMÄN Sosiaalisten yritysten lakiesityksen perusteluissa arvioitiin, että lain vaikutusten vakiinnuttua sosiaalisten yritysten palveluksessa voisi olla joitakin tuhansia työntekijöitä. Työministeriön LTT-Tutkimus Oy:ltä tilaamassa selvityksessä pyrittiin kartoittamaan sosiaalisten yritysten rekisteröitymiseen vaikuttavia syitä. Sosiaalisten yritysten arviot rekisteröitymisalttiuteen vaikuttavista tekijöistä LTT-Tutkimus Oy:n selvityksessä sosiaalisten yritysten rekisteröitymisalttiuteen vaikuttavia tekijöitä kartoitettiin esittämällä sosiaalisille yrityksille ryhmä tekijöitä, joiden rekisteröintiä hankaloittava vaikutus heitä pyydettiin arvioimaan. Saaduista vastauksista poistettiin en osaa sanoa -vastaukset. Vastausjakauma ilmenee alla olevasta kuviosta: Riskialttius suhteessa tuottoon Projektituen kriteerit Pääoman puute Muiden tukien (Ray, kunnat)menetys Vakuuksien puute Työllistämistukien euromäärä Projektituen euromäärä Työvoimakustannusten nousu rekisteröidyttäessä Työllistämistukien kesto laissa Sopivan liikeidean kehittäminen Riittävä liiketoimintaosaaminen Sopivien tuettujen työntekijöiden saanti Kohderyhmäkiintiön koko 30 Tuettujen henkilöiden osa-aikatyön alaraja Lain rajaamat kohderyhmät Sosiaalinen yritys"-käsitteen imago Kohderyhmäkiintiön laskentaperiaatteet Sopivien muiden työntekijöiden saanti Lakia koskevan tiedon saanti Rekisteröintimenettely 0 10 Ei vaikuta lainkaan Hankaloittaa hieman Hankaloittaa paljon Estää rekisteröitymistä

21 20 Vastausjakaumaa tarkasteltaessa on huomattava, että tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia. LTT-Tutkimus Oy:n internetpohjainen kysely kohdistettiin 27 rekisteröidylle sosiaaliselle yritykselle. Sosiaalisista yrityksistä vastasi kyselyyn 21. Lisäksi on otettava lukuun, että saaduista vastauksista on poistettu kaikki neutraalit vastaukset. Vastausjakaumassa kiinnittää huomiota, että eniten rekisteröitymistä estäviksi tai vähintäänkin hieman hankaloittaviksi tekijöiksi sosiaaliset yritykset arvioivat kolme sosiaalisen yrityksen lainsäädännöstä tai sen toimeenpanosta pääosin riippumatonta tekijää: sosiaalisen yritystoiminnan riskialttiuden, pääoman puutteen ja sopivan liikeidean kehittämisen. Vastanneista sosiaalisista yrityksistä arvioi 90 työllistämistukien euromäärän estävän tai hankaloittavan ainakin hieman sosiaalisten yritysten perustamista. Koska sosiaalisille yrityksille myönnetyt työllistämistuet ovat aikaisemmin esitetyn mukaisesti olleet lähellä maksimia, on pääteltävä, että sosiaaliset yritykset toivoisivat sosiaalisille yrityksille myönnettävien tukien olevan nykyisen lainsäädännön sallimaa suurempia. On odotusten mukaista, että lähes 95 sosiaalisista yrityksistä pitää projektituen kriteereitä ja lähes 90 pitää projektituen euromääriä vähintäänkin hieman rekisteröitymistä hankaloittavana tekijöinä. Projektitukea ei voida myöntää yritystoimintaan. Sosiaalisilla yrityksillä on vähän toimintaa, jolla ei olisi yhteyttä yritystoimintaan. TOIMENPITEITÄ SOSIAALISTEN YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄN JA VAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMISEKSI Sosiaalisten yritysten lain tarkoituksena on tarjota työntekomahdollisuuksia vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Lain perusteluissa mainitaan tavoitteiksi myös rakenteellisen työttömyyden alentaminen. Määrittelemällä sosiaalisen yrityksen käsite ja taloudellinen tuki pyritään vakiinnuttamaan olemassa olevaa yritystoimintaa ja edistämään uusien sosiaalisten yritysten perustamista. Viime aikojen suotuisasta työllisyyskehityksestä huolimatta monilla työttömien ryhmillä, esimerkiksi vajaakuntoisilla ja pitkäaikaistyöttömillä on ollut vaikeuksia työllistyä. Sosiaalisia yrityksiä samoin kuin monia muita toimenpiteitä tarvitaan yhä enemmän vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistämiseksi. Näköpiirissä on myös entistä selvemmin, että väestön ikääntyessä varsinkin hyvinvointi- ja hoivapalveluista tulee yhä enemmän kysyntää eri puolilla maata. Sosiaaliset yritykset on välineitä palvelutarjonnan lisäämiseen. Sosiaalisten yritysten ja niiden perustamista ja toimintaa edistävän lainsäädännön tarve on kiistaton. Siksi seuraavassa esitetään muutamia ehdotuksia toimenpiteiksi sosiaalisten yritysten lukumäärän ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

22 21 Palkkatuki Lakia sosiaalisista yrityksistä valmisteltaessa samoin kuin lain toimeenpanon aikana keskeisiä kysymyksiä on ollut sosiaaliselle yritykselle vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä maksettava palkkatuen määrä. Koska sosiaalisille yrityksille myönnettävän palkkatuen pelättiin vaarantavan kilpailua, päädyttiin lakia säädettäessä ratkaisuun, jossa tukea sosiaaliselle yritykselle voidaan maksaa enintään samansuuruinen määrä kuin muulle yritykselle. Sosiaalisten yritysten lakia säädettäessä päätettiin, että sosiaalisia yrityksiä suositaan vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä maksettavan muuta yritystä suuremman tuen määrän sijasta muulle yritykselle myönnettävää tukea pidemmällä tuen kestolla. Kuluvan vuoden alussa voimaan tullutta työllistämistukijärjestelmää uudistettaessa lähdettiin edelleenkin periaatteesta, että sosiaalisia yrityksiä suositaan nimenomaisesti palkkatuen normaalia pitkäaikaisemmilla kestoilla. Sosiaalisille yrityksille myönnettyjen palkkatukien keskimääräinen kesto ei ollut vuosina eikä vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä lähellä säännöksissä sallittuja enimmäiskestoja, mikä johtuu mm. siitä, että sosiaaliset yritykset eivät ole hakeneet tukea enimmäiskeston ajaksi. Sosiaaliset yritykset itse asiassa menettivät työllistämistukijärjestelmää uudistettaessa suhteellista etuaan muihin yrityksiin verrattuna. Palkkatukea on vuoden alusta voitu myöntää muullekin kuin sosiaaliselle yritykselle yrityksen palkatessa määräaikaiseen työsuhteeseen vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän. Aikaisemmin määräaikaisesta työsuhteesta voitiin maksaa palkkatukea vain sosiaaliselle yritykselle. Sosiaalinen yritys työllistää näin ollen tällä hetkellä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella likipitäen samoin ehdoin kuin muukin yritys, vaikka sosiaalisen yrityksen henkilöstöstä aina on 30 vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä, joiden työpanos ei tehokkuudeltaan ole verrattavissa muiden työntekijöiden työpanokseen. On myös otaksuttavissa, että ainakin joissakin tapauksissa vajaakuntoisuus voi aiheuttaa tavanomaista enemmän poissaoloja. Tilannetta ei voi pitää tyydyttävänä. Sosiaalisen yrityksen näkökulmasta on ratkaisevaa, että sosiaalinen yritys saisi muuta yritystä tuntuvamman korvauksen työllistäessään 30 työntekijöistään henkilöillä, joiden työkyky on tavanomaista alhaisempi. Tuen määrän olisi oltava riittävä korvaamaan sosiaalisille yrityksille pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työttömien tavanomaista alemman työpanoksen aiheuttama haitta. Vaikka palkkatuen määrä nousikin hieman kuluvan vuoden alusta, ei nykyinenkään taso, 808 tai 960 euroa kuukaudessa, vajaat tai runsas euroa vuodessa, ole riittävä, eikä varsinkaan, kun otetaan huomioon, ettei sosiaaliselle yritykselle myönnettävä tuki ole määrältään suurempi kuin muulle yritykselle maksettava.

23 22 Sosiaalisille yrityksille myönnettävän palkkatuen määrää harkittaessa on syytä tarkastella tukityöllistämisen kustannuksia laajemmin. Vuonna 2005 työllistettiin valtiolle palkkatuella keskimärin henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 790 ja vajaakuntoisia 200. Valtion palkkauskustannukset henkilöä kohden olivat euroa vuodessa, n euroa kuukaudessa. Vuoden 2007 talousarvioesitystä valmisteltaessa yhden henkilön palkkauskustannuksen suuruudeksi on arvioitu n euroa kuukaudessa, vuodessa. Vuonna 2005 työllistettiin kuntiin palkkatuella keskimäärin henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia 860. Valtion kustannukset olivat henkilöä kohden euroa vuodessa. Kun otetaan huomioon kuntien kustannukset, päädytään likipitäen samoihin yhteiskunnalle henkilön työllistämisestä aiheutuviin kustannuksiin kuin pelkästään valtiolle työllistettäessä. Vuonna 2005 työllistettiin yksityiselle sektorille, johon luetaan yritykset, järjestöt ja muut yksityiset työnantajat, keskimäärin henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia 970. Kustannus valtiolle henkilöä kohden oli keskimäärin euroa vuositasolla. On huomattava, että varsinkin järjestöt saavat usein palkkatuen lisäksi toimintaansa muita julkisia tukia. Vuoden 2007 talousarvioesityksessä yksityisellä sektorilla ja kunnilla yhden henkilön palkkatukikustannuksiksi vuodessa on arvioitu valtiolle keskimäärin euroa. Jos sosiaalisille yrityksille myönnettäisiin palkkatuki pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen työllistämisestä määrältään 1,6 kertaisena nykytasoon verrattuna, saavutettaisiin mitä ilmeisimmin nykyistä suurempia työllisyysvaikutuksia. Korotus merkitsisi valtiolle henkilöä kohden euron kuukausikustannuksia ja vuosikustannusta, kun korotus lasketaan nykyiseen 808 euron kuukausikustannukseen. Vastaavasti korotettuna nykyinen 960 euron kuukausikustannus nousisi henkilöä kohden euroon ja vuodessa euroon. Mikäli sosiaaliset yritykset työllistäisivät vuositasolla keskimäärin n vajaakuntoista ja pitkäaikaistyötöntä työntekijää olisivat bruttokustannukset valtiolle n miljoonaa euroa vuodessa. Edellä esitetty tarkastelu käsittää vain bruttokustannukset. Esimerkiksi säästöt työttömyysturvamenoissa sekä asumis- ja toimeentulotukimenoissa vähentävät huomattavasti nettokustannuksia. Todellisten kustannusten arvioiminen edellyttäisi myös työn arvon arvioimista. Olisi syytä harkita sen varmistamista, että sosiaalinen yritys voisi palkkatukea hakiessaan entistä paremmin ennakoida palkkatuen määrän ja keston. Palkkatukien määrän merkitys tuli esiin myös LTT-Tutkimus Oy:n selvityksessä. Sosiaalisen yritystoiminnan forum on manifestissaan esittänyt sosiaalisille yrityksille myönnettävien tukien lisäämistä. Palkkatuen määrän ja keston ennakoinnin varmistamiseksi työministeriö harkitsee hallinnointimuutosta talousarvioonsa: sosiaalisten yritysten määräraha keskitettäisiin joko suoraan työministeriöön tai jaettaisiin TE-keskuksille korvamerkittynä. Näin

24 23 menetellen työvoimatoimiston kulloinenkin määrärahatilanne ei vaikuttaisi sen sosiaaliselle yritykselle myöntämän palkkatuen määrään ja kestoon. Sosiaalisten yritysten palkkatuen määrän korottaminen mitä ilmeisimmin lisäisi mielenkiintoa sosiaalisen yrityksen perustamiseen tai sosiaaliseksi yritykseksi muuntautumiseen. Olisi harkittava sosiaaliselle yrityksille maksettavan palkkatuen määrän korottamista nykyisistä enimmäismääristä, jotta sosiaalisille yrityksille voitaisiin korvata vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien keskimääräistä heikompi työpanos. Sosiaalisten yritysten yritystukirahoitus Työllisyyspoliittinen projektituki oli tarkoitettu edistämään sosiaalisen yrityksen perustamista ja toiminnan vakiinnuttamista. Projektitukea ei voida osoittaa sosiaalisen yrityksen varsinaiseen yritystoimintaan. On myös huomattava, että projektituki voi sosiaaliselle yritykselle enimmilläänkin olla 50 hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, kun se järjestöille voi olla 75. Koska sosiaalisilla yrityksillä on poikkeuksellisen työntekijärakenteensa vuoksi tavanomaista enemmän vaikeuksia toimintansa käynnistämisessä ja vakiinnuttamisessa tulisi harkita, että sosiaalisille yrityksille myönnettäisiin projektitukena 75 hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Yksi mahdollisuus olisi kehittää projektituen tilalle nimenomaisesti sosiaalisille yrityksille tarkoitettu kehittämistuki ja nostaa samalla tukitason osuutta kokonaiskustannuksista. Tämä valinta edellyttäisi kuitenkin ilmeisesti EU-säännösten mukaista notifiointimenettelyä. Toinen ja ilmeisesti tarkoituksenmukaisempi mahdollisuus on kauppa- ja teollisuusministeriön työministeriölle antamassa lausunnossa esitetty näkemys. KTM:n mukaan Laissa sosiaalisen yrityksen määrittelyn lähtökohtana ovat työllistettävien kohderyhmät, vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät. Tämä on johtanut siihen, että sosiaalisessa yrityksessä korostuu sen normaali yritysluonne sillä erityispiirteellä, että vähintään 30 prosenttia sen työntekijöistä kuuluu määriteltyihin kohderyhmiin. Yrityksenä sillä on oikeus normaaleihin yritystukiin. Nämä tuet eivät kuitenkaan aina riitä nostamaan tuottavuudeltaan normaaliyrityksiä selvästi alhaisempia sosiaalisia yrityksiä tasavertaiseen kilpailuasemaan muiden kanssa. Tämän johdosta yritystukien myöntämisperiaatteita voitaisiin tarkistaa siten, että sosiaalisille yrityksille voitaisiin tuet myöntää normaalitasosta korotettuina kuitenkin säädösten määrittelemien enimmäistukien puitteissa. Erillisen yritystukijärjestelmän laatimista pientä yritysryhmää varten ei sitä vastoin pidetä perusteltuna.

25 24 Työministeriö esittää, että kauppa- ja teollisuusministeriö tarkistaa yritystukien myöntämisperiaatteita sosiaalisille yrityksille siten, että sosiaalisille yrityksille voitaisiin myöntää tuet normaalitasosta korotettuina säädösten määrittelemien enimmäistukien rajoissa. Työministeriö selvittää, onko perusteita nostaa sosiaalisille yrityksille myönnettävän projektituen osuus 75 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista. Sosiaaliset syyt kriteereinä julkisissa hankinnoissa Valtio ja varsinkin kunnat ovat siirtäneet ja ovat yhä useammin siirtämässä palvelutuotantoaan yksityisille yrityksille ja järjestöille. Kunnat tulevat lähivuosina tarvitsemaan mm. väestön ikääntymiseltä yhä enemmän hyvinvointi- ja hoivapalveluja. Julkisissa hankinnoissa on mahdollisuus käyttää myös sosiaalisia kriteereitä toimittajia valittaessa. Hyvinvointi- ja hoivapalveluissa sosiaalisille yrityksille tarjoutuisi markkinoita. Työministeriö pyrkii vaikuttamaan, että julkisissa hankinnoissa käytetään myös sosiaalisia kriteereitä, jotta sosiaaliset yritykset tulisivat tasavertaiseen asemaan muiden yritysten kanssa tarjouskilpailuissa. Sosiaaliselle yritykselle korvaus edelleen sijoittamisesta Sosiaalinen yritys voi sijoittaa vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän työntekijänsä työhön toiseen yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Sosiaalinen yritys voi kuitenkin periä työn järjestäjältä enintään työllistämisestä aiheutuvien kustannusten ja sille maksettavan palkkatuen erotuksen päivää kohti. Olisi harkittava, voisiko sosiaalinen yritys periä työn järjestäjältä kohtuullisen korvauksen sijoittaessaan edelleen vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän. Edelleen sijoittaminen on ilmeisen tarkoituksenmukainen väylä kehittää ja testata vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työvalmiuksia. Esimerkiksi palvelualoilla edelleen sijoittaminen voisi myös olla yksi keino lisätä palvelujen tarjontaa. Edelleen sijoittamisella myötävaikutetaan jossain määrin myös edellytyksiin välityömarkkinoiden syntyyn. Sosiaalisten yritysten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien suuresta osuudesta aiheutuvat tavanomaista suuremmat henkilöstökustannukset olisivat peruste antaa sosiaaliselle yritykselle mahdollisuus periä kohtuullinen korvaus edelleen sijoittamisesta.

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen palveluinnovaatiot

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 19.2.2015 Esittäjän nimi 1 Työmarkkinatuen kuntaosuus tammikuulta noin 2 miljoonaa euroa Ennuste vuositasolle on 24,5 M Vuodesta 2011 tähän vuoteen

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Suomen ensimmäiset sosiaaliset yritykset

Suomen ensimmäiset sosiaaliset yritykset 1 Suomen ensimmäiset sosiaaliset yritykset Sosiaaliset yritykset aloittivat Suomessa vuonna 2004. Niiden tavoitteena on tarjota uusia työllistymismahdollisuuksia erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Työllisyyspolliittinen avustus vuonna 2015 ja palkkatukiuudistus

Työllisyyspolliittinen avustus vuonna 2015 ja palkkatukiuudistus Työllisyyspolliittinen avustus vuonna 2015 ja palkkatukiuudistus 19.11.2014 Työllisyyspoliittinen avustus vuonna 2015 19.11.2014 Työllisyyspoliittisen avustuksen tavoitteena on parantaa työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 45/2011 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/2 19.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 45/2011 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/2 19.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 45/2011 1 (5) 1154 Palkkatuella työllistämiseen käytettävän Helsinki-lisän myöntämisperusteiden ja määrän tarkistaminen HEL 2011-009618 T 02 05 00 Päätös päätti hyväksyä työllistämiseen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS JULKISESTA TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA palkkatukea koskeva luonnos HE 260514

HALLITUKSEN ESITYS JULKISESTA TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUSTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA palkkatukea koskeva luonnos HE 260514 Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö - TVY ry Finlands Arbetslösas Samarbetsorganisation - TVY rf Sörnäisten rantatie 27 C 4, 00500 HELSINKI p. 044 544 3613 Y-tunnus 1003909-9 http://www.tvy.fi/

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot