Selvitys eduskunnan vastauksessa (EV 130/2003 vp) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä (HE 132/2003 VP) annettuihin lausumiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys eduskunnan vastauksessa (EV 130/2003 vp) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä (HE 132/2003 VP) annettuihin lausumiin"

Transkriptio

1 EDUSKUNTA Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Selvitys eduskunnan vastauksessa (EV 130/2003 vp) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä (HE 132/2003 VP) annettuihin lausumiin Työministeriö lähettää oheisena eduskunnan vastauksessa (EV 130/2003 VP) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä (HE 132/2003 VP) annettuihin lausumiin tarkoitetun selvityksen seurannan ja arvioinnin tuloksista. Työministeriö ilmoittaa käynnistävänsä mm. selvityksestä tehtävien johtopäätösten pohjalta valmistelun hallituksen esitykseksi tarvittaviksi lakimuutoksiksi siten, että muutokset voisivat tulla voimaan lukien. Edelleen työministeriö tekee mahdollisesti tarvittavia ohjeistusmuutoksia omalla hallinnonalallaan sekä pyrkii vaikuttamaan eri hallinnonaloihin sosiaalisten yritysten perustantaan ja toimintaan vaikuttavien myönteisten toimintatapojen aikaansaamiseksi. Työministeri Tarja Filatov Kansliapäällikkö Markku Wallin Liitteet: Selvitys Selvityksen liitteinä: kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto ja sosiaali- ja terveysministeriön lausunto

2 1 TYÖMINISTERIÖ Selvitys eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle sosiaalisten yritysten lain (1351/2003) toimeenpanosta ja toimivuudesta Johdanto Eduskunta antoi vastauksessaan (EV 130/2003 vp) hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 132/2003 VP) seuraavat lausumat: 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön toimeenpanon edellyttämästä tehokkaasta tiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi, toimiiko sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö ja saadaanko sen avulla luotua maahan sosiaalista yritystoimintaa; miten sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestettyä; onko lain kohderyhmän rajausta vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin syytä joltain osin tarkistaa; ja vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua sekä antaa seurannan ja arvioinnin tuloksista selvityksen työelämä- ja tasaarvovaliokunnalle vuoden 2006 alkupuolella.

3 2 TIIVISTELMÄ...3 SOSIAALISTEN YRITYSTEN SYNTY Hakemusten ja päätösten lukumäärät...5 Rekisterissä olevat yritykset...6 Rekisteröityjen yritysten koko on pienentynyt...7 Vuodesta 2005 rekisteröidyt sosiaaliset yritykset lähinnä Pirkanmaalta...7 LAINSÄÄDÄNNÖN TOIMIVUUS...9 Sosiaalisten yritysten tukeminen...9 Palkkatuki...9 Työllisyyspoliittinen projektituki...11 Sosiaalisten yritysten rekisteröintimenettely...12 Sosiaalisten yritysten rahoitus ja niiden tarvitsemat yrityspalvelut...12 Sosiaalisten yritysten taloudellinen tilanne ja rahoitus...12 Sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelut...13 Kohderyhmien rajaus...14 Vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua...15 Sosiaalisten yritysten lain toimeenpano...15 Tiedottaminen...16 Vates-säätiön tuki- ja neuvontapalvelu...16 Yhteistoiminta Equal-ohjelman kanssa...17 Työministeriön järjestämä työhallinnon henkilöstön koulutus...17 Työministeriön antamat ohjeet työhallinnolle...18 MIKSI SOSIAALISIA YRITYKSIÄ EI OLE SYNTYNYT ENEMMÄN...19 Sosiaalisten yritysten arviot rekisteröitymisalttiuteen vaikuttavista tekijöistä...19 TOIMENPITEITÄ SOSIAALISTEN YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄN JA VAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMISEKSI...20 Palkkatuki...21 Sosiaalisten yritysten yritystukirahoitus...23 Sosiaaliset syyt kriteereinä julkisissa hankinnoissa...24 Sosiaaliselle yritykselle korvaus edelleen sijoittamisesta...24 Arvonlisäverohelpotukset...25 Sosiaalisten yritysten tunnettuuden lisääminen...25 Sosiaalisen yrityksen määrittely...25

4 3 TIIVISTELMÄ Lausuma 1 Lain toimeenpano on toteutettu asianmukaisesti suhteessa lainsäädännön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja käytettävissä olleisiin riittäviin voimavaroihin. Lausuma 2 Toimiiko sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö ja saadaanko sen avulla luotua maahan sosiaalista yritystoimintaa Sosiaalisten yritysten rekisterissä oli rekisteröitynä yhteensä 49 yritystä. Rekisteröitäessä nämä yritykset työllistivät yhteensä 305 henkilöä, joista vajaakuntoisia oli 104 ja pitkäaikaistyöttömiä 41. Syntyneet sosiaaliset yritykset ovat olleet muutamaa vuonna 2004 rekisteröityä yritystä lukuun ottamatta mikroyrityksiä. Sosiaalisten yritysten henkilöstön koko on ollut rekisteröintihetkellä keskimäärin 6,2 henkilöä, joista vajaakuntoisia 2,1 ja pitkäaikaistyöttömiä 0,8. Kaikki vuoden 2006 ensimmäisellä kolmanneksella rekisteröidyt 17 yritystä ovat lähtöisin Pirkanmaan maakunnan alueelta ja kaikista vuonna 2005 rekisteröidyistä 21 yrityksestä oli 10 pirkanmaalaisia. Lakia säädettäessä oli tarkoituksena, että sosiaalisia yrityksiä suositaan muita yrityksiä tuntuvasti pitkäkestoisemmilla palkkatuilla. Sosiaalisille yrityksille vuosina tehtyjen työllistämistukipäätösten keskimääräinen kesto pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä oli vajaa puolet kahden vuoden enimmäiskestosta ja vajaakuntoisten työllistämisestä kolmannes kolmen vuoden enimmäiskestosta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdyt palkkatukisijoitukset ovat niin ikään selvästi alle enimmäiskestojen. Työllisyyspoliittisen projektituen myöntäminen tehtiin mahdolliseksi sosiaalisille yrityksille niiden perustamisen tai sosiaaliseksi yritykseksi muuntautumisen helpottamiseksi. Projektitukea ei voida myöntää varsinaiseen liiketoimintaan. Sosiaaliset yritykset ovat olleet rahoituksen suhteen lähes samassa asemassa muiden yritysten kanssa, vaikka sosiaalisen yrityksen henkilöstöstä on vähintään 30 vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.

5 4 Miten sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestettyä Rekisteröityjen sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut on saatu järjestetyksi. Useille sosiaalisille yrityksille on tunnusomaista liikevaihto- ja rahoitustilanteen heikkous. Rahoituksen niukkuus on haitannut huomattavaa osaa sosiaalisista yrityksistä. Rahoituksen järjestämistä vaikeuttaa, että useiden sosiaalisten yritysten tulorahoitus on normaaliin liiketoimintaan verrattuna pieni. Onko lain kohderyhmän rajausta vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin syytä joltain osin tarkistaa Sosiaalisten yritysten kohderyhmän rajausta vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien välillä ei ole perusteita tarkistaa. Vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua Sosiaalisten yritysten tukimuodot eivät ole vääristäneet kilpailua. Sosiaalisten yritysten lukumäärä on vähäinen. Sosiaalisille yrityksille myönnettyjen palkkatukien kestot ovat olleet sallittuja enimmäiskestoja huomattavasti lyhyempiä ja työllisyyspoliittista projektitukea on voitu myöntää vain rajoitetusti, sosiaaliset yritykset eivät ole saaneet erityistä etua verrattuna muihin yrityksiin.

6 5 SOSIAALISTEN YRITYSTEN SYNTY Hakemusten ja päätösten lukumäärät Alla olevasta kuviosta ja taulukosta ilmenevät hakemusten lukumäärät sosiaalisten yritysten rekisteriin, hakemusten vaiheet sekä rekisteriin hyväksytyt yritykset Hakemukset ja päätökset sosiaalisten yritysten rekisteriin lukumäärä vuosi 2004 vuosi rekisteröity hylätty peruutettu käsittelyssä hakemuksia vuosi 2004 vuosi yhteensä rekisteröity hylätty peruutettu käsittelyssä 5 5 yhteensä Yksi vuonna 2004 rekisteröity yritys poistettiin rekisteristä vuonna 2005, joten rekisterissä oli sosiaalisia yrityksiä 49.

7 6 Rekisterissä olevat yritykset Alla olevasta luettelosta ilmenevät rekisteröidyt sosiaaliset yritykset, niiden kotikunta, koko henkilöstön määrä sekä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien lukumäärät rekisteröintihetkellä. Yritys rekist.pvm kotikunta kokohenk. vajaak. pitkäaik. TERVATULLI OY Oulu RAINAN TEKOPOINT OY Naantali WARKOP OY Varkaus TYKE OY Ulvila WOODFOX OY Seinäjoki OSUUSKUNTA KANKURIN ILO Lahti SUOMEN SETLEMENTTISÄÄTIÖ Helsinki NEO-ACT OY Helsinki ELWIRA OY Kemijärvi BOVALLIUS-PALVELUT OY Pieksämäki OULUN PÖNKÄ RY Oulu OSUUSKUNTA NELIKATAJA Kannus TAPANI UOTINEN OY Iisalmi MIKEMET OY Mikkeli KUNTOUTUSKESKUS MENTAL Suodenniemi SUOMEN TYÖLLISTÄMISPALVELU Helsinki MERDIT OY Karstula RAMATRA OY Tampere KOTI JA KUUSI OSK Lahti KINDMAN KY Helsinki PPCT FINLAND OY Tampere ERÄJÄRVEN KEHITTÄMISYHD Eräjärvi EKOKAARINA RY Kaarina TAIJANA OY Kyröskoski LAUKKULAAKSO OY Äetsä TAMMINIEMEN SAHA JA HÖYLÄ Vilppula EKOKIERTO OY Riihimäki VILLA VEERTTI OY Punkalaidun JOLAWOOD DESIGN Tampere OY WASHER VHJ AB Korsholm NETTIDVD NORDIC Tampere JUHTA OY Joensuu POSTIMYYNTI ANKI OY Nokia TYRVÄÄN INVESTOINTIPALVELU Vammala LASTENASUSTE NELIAPILA Virrat MOISION TEKNIIKKA KY Lempäälä TMI MIKKOLAN RATSASTUSKOULU Vilppula VESAJÄRVEN KIINTEISTÖPALVELUT KY Hämeenkyrö METALLITUOTE SAARELA OY Vammala ESHA-TUOTE OY Hämeenkyrö TS-ISÄNNÖINTIPALVELU AY Tampere MERIOKSA KY Juupajoki ULMI KY Hämeenkyrö KULTAHAVERIN VAPAA-AIKA OY Viljakkala PUUSEPÄNWERSTAS J-P SIRKKA KY Hämeenkyrö KEIKYÄN KIVIVEISTÄMÖ OY Äetsä KANGASALAN KIERRÄTYSTURVA KY Kangasala ROLLPLAST OY Virrat M. & O. KALLIOSALO AVOIN YHTIÖ Vammala lukumäärä 49 yhteensä keskiarvo 6,2 2,1 0,8 mediaani 3,0 1,0 0,0

8 7 Rekisteröityjen yritysten koko on pienentynyt Vuoden 2004 jälkeen rekisteröityjen sosiaalisten yritysten koko on pienentynyt. Tämä ilmenee edellä olevasta luettelosta sekä seuraavasta kuviosta ja taulukosta, jossa on tarkasteltu sosiaalisten yritysten koko henkilöstön lukumäärän keskiarvon sekä sosiaalisten yritysten työllistämien vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien keskiarvoja rekisteröintihetkellä vuosittain. Sosiaalisten yritysten henkilöstön lukumäärä keskimäärin rekisteröintihetkellä vuosina : koko henkilöstö, vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät henkilöä vuosi 2004 vuosi koko henkil. vajaakunt. pitkäaiktt keskiarvo vuosi 2004 vuosi koko henkil. 18,0 3,7 1,8 vajaakunt. 5,5 1,2 1,1 pitkäaiktt 2,7 0,5 0,1 Sosiaalisten yritysten koon kehittymisestä rekisteröitymisen jälkeen on saatavissa tietoa LTT-Tutkimus Oy:n työministeriön toimeksiannosta tekemästä arvioinnista sosiaalisten yritysten lain toimivuudesta ja toimeenpanosta 1. Vuoden 2005 lopussa tehdyn kyselyn mukaan Rekisteröityneet sosiaaliset yritykset ovat tyypillisesti mikroyrityksiä. Kyselyyn vastanneet yritykset jakautuivat henkilöstömäärältään niin, että 1-5:n työntekijän yrityksiä oli 7, 6-10:n työntekijän yrityksiä oli 4 ja yli 10 henkilöä työllistäviä oli 7. Kolme yritystä ei ilmoittanut henkilöstönsä kokoa. Vuodesta 2005 rekisteröidyt sosiaaliset yritykset lähinnä Pirkanmaalta Kaikki kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella rekisteröidyt 17 sosiaalista yritystä ovat lähtöisin Pirkanmaan maakunnan alueelta. Vuonna 2005 rekisteröidyistä 21 sosiaalisesta yrityksestä 10 oli pirkanmaalaisia. Vuodesta 2005 alkaen rekisteröidyistä sosiaalisista yrityksistä on runsas 70 pirkanmaalaisia. 1 Karjalainen Jari, Andersen Atso, Kuosa Iikka, Pättiniemi Pekka (2006), Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano, Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 307

9 8 Pirkanmaan suurta osuutta vuodesta 2005 alkaen rekisteröidyistä sosiaalisista yrityksistä selittää tamperelaisen uusyrityskeskus Ensimetrin hallinnoima maakunnallinen Euroopan sosiaalirahaston Equal-ohjelmasta rahoitettu Syke-projekti. Kaikki Pirkanmaan sosiaaliset yritykset ovat hakeutuneet rekisteriin Syke-projektin ohjaamina. Syke-projektin tehtävänä on sosiaalisen yrittäjyyden lisääminen Pirkanmaalla. Syke-projektin kustannusarvio ajalle on 1,6 miljoonaa euroa. Syke projekti on huomattavan rahoituksensa, hyvän yhteistyönsä työvoimatoimistojen kanssa, asianmukaisesti suunnitellun ja toteutetun, kaikki Pirkanmaan seutukunnat kattavan palveluverkostonsa ja tehokkaan markkinointinsa avulla onnistunut myötävaikuttamaan sosiaalisten yritysten syntymiseen. Suuri osa Pirkanmaan sosiaalisista yrityksistä on kuitenkin 1-2 hengen mikroyrityksiä, jotka tavallisimmillaan työllistävät yhden vajaakuntoisen, joten sosiaalisten yritysten määrälliset työllisyysvaikutukset eivät Pirkanmaallakaan ole olleet huomattavia, vaikka otetaan lukuun, että muutamat sosiaaliset yritykset ovat lisänneet henkilöstöään. Sen enempää Vates-säätiön vetämä vuoden 2004 alusta toiminut koko maan kattanut sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelu kuin Vates-säätiön tuki- ja neuvontapalvelua paremmin resursoitu Pirkanmaan Syke-projekti eivät ole saaneet merkittäviä määrällisiä työllisyysvaikutuksia aikaan. On ilmeistä, ettei nykyisin säännöstöin ole edellytyksiä saada aikaiseksi riittävästi sosiaalisia yrityksiä. Sosiaalisten yritysten rekisterissä oli yhteensä 49 yritystä. Rekisteröitäessä yritykset työllistivät yhteensä 305 henkilöä, joista vajaakuntoisia oli 104 ja pitkäaikaistyöttömiä 41. Syntyneet sosiaaliset yritykset ovat olleet muutamaa ensimmäisinä vuonna 2004 rekisteröityä sosiaalista yritystä lukuun ottamatta mikroyrityksiä. Kuluvana vuonna huhtikuun loppuun mennessä rekisteröityjen 17 sosiaalisen yrityksen henkilöstön lukumäärän keskiarvo on 1,8 henkilöä, joista vajaakuntoisia on keskimäärin 1,1 ja pitkäaikaistyöttömiä 0,1 henkilöä. Kaikki kuluvana vuonna huhtikuun loppuun mennessä rekisteröidyt sosiaaliset yritykset ovat lähtöisin Pirkanmaalta, viime vuonna rekisteröidystä kaikkiaan 21 sosiaalisesta yrityksestä oli pirkanmaalaisia 10. Vuosina rekisteröidyistä sosiaalisista yrityksistä on näin ollen runsas 70 Pirkanmaalta.

10 9 LAINSÄÄDÄNNÖN TOIMIVUUS Sosiaalisten yritysten lainsäädännön toimivuuden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat sosiaalisten yritysten tukeminen pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämiseksi sekä sosiaalisten yritysten rekisteröinti. Sosiaalisten yritysten tukeminen Sosiaalisten yritysten lain lähtökohta on, että sosiaaliset yritykset ovat oikeutettuja vain samaan tukeen kuin muut yritykset. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan työllisyysmäärärahoista maksettava palkkatuki ja työllisyyspoliittinen projektituki. Näiden valtion talousarvion työministeriön pääluokasta maksettavien sosiaalisten yritysten muita yrityksiä suotuisamman kohtelun perusteena on, että pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työkyky on ainakin työsuhteen alussa alentunut ja vajaakuntoisten usein pysyvästikin. Sosiaaliset yritykset tarvitsevat korvausta kyetäkseen toimimaan taloudellisesti kannattavasti. Sosiaaliselle yritykselle pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen työllistämisestä myönnettävän palkkatuen määrä ei säädöksien mukaan poikkea muulle yrityksille maksettavan palkkatuen määrästä. Sen sijaan sosiaaliselle yritykselle myönnettävän palkkatuen kesto on tarkoitettu pidemmäksi kuin muulle yritykselle. Työllisyyspoliittista projektitukea ei voida myöntää muulle yritykselle kuin sosiaaliselle yritykselle. Sosiaaliselle yrityksellekään ei projektitukea voida myöntää varsinaiseen liiketoimintaan. Palkkatuki Vuoden 2005 loppuun sosiaalisille yrityksille tarkoitettujen palkkatukimuotojen nimet olivat työllistämistuki ja yhdistelmätuki. Työllistämistuessa oli keskeisenä lähtökohtana, että sosiaaliselle yritykselle myönnettäisiin työllistämistuki pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen työllistämisestä pidemmäksi ajaksi kuin muulle yritykselle. Työllistämistukea voitiin vuosina myöntää pitkäaikaistyöttömän työllistävälle sosiaaliselle yritykselle kahdeksi vuodeksi ja vajaakuntoisen työllistävälle kolmeksi vuodeksi. Seuraavasta taulukosta ilmenevät sosiaalisille yrityksille tehdyt työllistämistukisijoitukset työllistettävien kohderyhmittäin sekä sijoitusten määrän keskiarvo /pv ja sijoitusten kestojen keskiarvo. Kestolla tarkoitetaan tässä yhteydessä koko sijoitusjaksoa.

11 10 Työllistämistukisijoitukset (60 ja 68) vuosina sijoituksia yht. ka /pv/sij ka kestovrk/sij pitkäaikaistyöttömät (02) 27 32, vajaakuntoiset (03) , nuoret (01) 36 22, vuotiaat (05) 1 35,72 82 muut (04) 1 19, kaikki , Taulukosta ilmenee, että sosiaalisiin yrityksiin tehtyjen vajaakuntoisten työllistämistukisijoitusten kesto on keskimäärin hieman yli vuoden ja pitkäaikaistyöttömien hieman alle vuoden. Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työttömien työllistämisestä maksettava tuki on ollut lähellä maksimiarvoa, 35,72 /pv. Yhdistelmätuen työllistämistukiosaan pitkäaikaistyöttömälle olisi tarkastelukautena ollut mahdollisuus tehdä vuoden sijoitus ja vajaakuntoiselle joissakin tapauksissa jopa kahden vuoden sijoitus. Alla olevasta taulukosta ilmenee, että sosiaalisille yrityksille tehdyt yhdistelmätukeen sisältyvät työllistämistukisijoitukset ovat olleet keskimäärin kuuden kuukauden kestoisia. Jollei tukea ole haettu pidemmälle ajalle kuin esimerkiksi kuudeksi kuukaudeksi, sitä ei voida myöskään pidemmälle ajalle myöntää. Yhdistelmätuen työllistämistukisijoitukset (69) sijoituksia yht ka /pv ka pv/sij pitkäaikaistyöttömät (02) 51 19, vajaakuntoiset (03) 45 19, vuotiaat (05) 0 0,00 0 muut (04) 3 19, kaikki 99 19, Vuoden 2006 alusta toteutetussa työllistämistukijärjestelmän uudistuksessa työllistämistuki- ja yhdistelmätuki muuttuivat palkkatueksi, mutta tuen sisältö ei sosiaalisten yritysten näkökulmasta muuttunut olennaisesti. Seuraavassa on tietoja uuden työllistämistukijärjestelmän mukaisista sosiaalisille yrityksille tehdyistä palkkatukipäätöksistä. Palkkatukisijoitukset (60 ja 68) sijoituksia yht. ka /pv/sij ka pv/sij pitkäaikaistyöttömät (02) 9 37, vajaakuntoiset (03) 31 37, yht 40 37, Sosiaaliselle yritykselle maksettava palkkatuki pitkäaikaistyöttömän ja muun kuin vaikeasti työllistyvän vajaakuntoisen työllistämisestä on perustuki 60:n lisätuella korotettuna, 37,60 /pv.

12 11 Palkkatukisijoitukset työmarkkinatuella (69 ja 89) (500 päivää) sijoituksia yht. ka /pv/sij ka pv/sij pitkäaikaistyöttömät (02) 25 38, vajaakuntoiset (03) 11 44, yht 36 40, Vaikeasti työllistyvällä työttömällä, työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai 500 päivää työttömyyspäivärahaa saaneella työttömällä, joka on tuella palkattaessa työmarkkinatukeen oikeutettu, voitaisiin myöntää ensimmäiseltä vuodelta perustuki 90:lla korotettuna (44,65 /pv), ja sen jälkeen perustuki. Sijoituksen keskimääräinen kesto on ollut 174 päivää. Vaikeasti työllistyvälle vajaakuntoiselle voitaisiin myöntää kahdelta vuodelta perustuki 90:lla korotettuna (44,65 /pv), minkä jälkeen perustuki. Sijoituksen keskimääräinen kesto on ollut 249 päivää. Työllisyyspoliittinen projektituki Työllisyyspoliittisen projektituen myöntämisestä on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1355/2002). Projektitukea voidaan myöntää sosiaaliselle yritykselle vain silloin, kun yrityksen yhtiöjärjestyksessä tai vastaavassa asiakirjassa on ilmaistu, että yrityksen tarkoituksena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Projektitukea ei kuitenkaan voida myöntää liiketoimintaan. Tuen suuruus voi olla enimmillään 75, mutta sosiaaliselle yritykselle kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Työministeriö on antanut yksityiskohtaisia ohjeita projektituesta sosiaalisille yrityksille kirjeellään (1436/30/2004) sekä kirjeellään (O/17/2005 ) Työllisyyspoliittista projektitukea on myönnetty vuoden 2004 alusta kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Myönnetystä projektituesta on osoitettu varsinaiseen sosiaalisen yrityksen toiminnan perustamiseen ja vakiinnuttamiseen euroa. Loppuosa, euroa, on myönnetty sosiaalisten yritysten edellytysten selvittämiseen ja kartoittamiseen. Tähän summaan sisältyy myös Vates-säätiön tuki- ja neuvontapalvelun toimintaan myönnetty yhteensä euron määräraha. Työllisyyspoliittista projektitukea ei voida myöntää varsinaiseen yritystoimintaan. Suurin osa myönnetystä projektituesta on osoitettu sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelun järjestämiseen sekä sosiaalisten yritysten toiminnan käynnistämisedellytysten selvittämiseen ja kartoittamiseen. Työllisyyspoliittista projektitukea ei voida myöntää varsinaiseen yritystoimintaan.

13 12 Sosiaalisten yritysten rekisteröintimenettely Tähänastisten kokemusten perusteella on ilmeistä, ettei itse sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitymisen menettely ole sosiaaliseksi yritykseksi aikovan näkökulmasta ongelma. Tätä arviota vahvistaa LTT-Tutkimus Oy:n tutkimus. Sosiaalisten yritysten rahoitus ja niiden tarvitsemat yrityspalvelut Sosiaalisten yritysten taloudellinen tilanne ja rahoitus LTT-Tutkimus Oy selvitti rekisterissä olleiden 32 sosiaalisen yrityksen taloudellista tilannetta. Tutkimuslaitoksen mukaan: Suomen Asiakastieto Oy:n tietojen valossa 14 sosiaalisella yrityksellä oli jonkinasteista taloudellista toimintaa.. Kokonaisuutena ottaen tarkasteltujen yritysten liiketoiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne on vaikea ja ne eivät todennäköisesti selviä tulorahoituksen turvin. Talouslukujen valossa sosiaalisten yritysten liiketoiminta on vaatimatonta. Yritysjoukolle on tunnusomaista liikevaihto- ja rahoitustilanteen heikkous. Vuonna 2004 näiden 14 yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 14,2 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettuna yritykset tuottivat noin 390 tuhatta euroa tappiota. Yhteensä kuuden yrityksen toiminta oli liiketuloksella mitattuna kannattavaa. Velkaantumisasteet olivat melko korkeita ja joillakin hyvin korkeita. Pääomalainojen rooli on tarkasteltujen yritysten joukossa korostunut. Neljä yritystä oli rahoittanut toimintaansa pääomalainoilla. LTT-Tutkimus Oy painottaa kuitenkin, että 12 sosiaalista yritystä oli ilmoittautunut kaupparekisteriin vuonna 2004 tai sen jälkeen ja että näiden osalta tilikausi saattoi vielä olla meneillään LTT-Tutkimus Oy:n tehdessä analyysiään. LTT-Tutkimus Oy kysyi myös sosiaalisten yritysten lain toimeenpanoa ja toimivuutta käsitelleessä selvityksessään internetpohjaisella kyselyllä sosiaalisilta yrityksiltä, miten vaikeaa rahoituksen saaminen on sosiaalisille yrityksille ollut ja onko rahoituksen saatavuus haitannut yritysten nykyistä toimintaa tai niiden kehittämistä. Kysely kohdistettiin 27 sosiaaliselle yritykselle, joista vastasi 21. Vastausjakauma ilmenee seuraavasta kuviosta.

14 Rahoituksen hankkiminen oli vaikeaa kun aloitimme sosiaalisen yritystoiminnan Niukkuus rahoituksesta on haitannut yrityksemme toimintaa aloittamisen jälkeen Niukkuus rahoituksesta on vaikuttanut yrityksemme mahdollisuuksiin laajentaa toimintaa Rahoituksen kustannukset ovat kohtuullisia yrityksemme toiminnan luonne huomioon ottaen Rahoitukseen liittyvät asiat ovat keskeisiä yrityksemme tulevaisuuden kannalta Täysin samaa mieltä (1) Jokseenkin samaa mieltä (2) En osaa sanoa (3) Jokseenkin eri mieltä (4) Täysin eri mieltä (5) LTT-Tutkimus Oy mukaan on tehtävissä johtopäätös, että rahoituksen niukkuus on haitannut huomattavaa osaa yrityksiä perustamisen jälkeen, koska noin kolme neljäsosaa yrityksistä vastasi täysin tai jokseenkin samaa mieltä, näitä asioita selvittäneisiin väitteisiin. Sosiaalisille yrityksille on ollut tunnusomaista liikevaihto- ja rahoitustilanteen heikkous. Rahoituksen niukkuus on haitannut huomattavaa osaa sosiaalisista yrityksistä. Sosiaalisten yritysten tulorahoitus on ollut normaaliin liiketoimintaan verrattuna pieni Sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelut Työministeriö on myöntänyt Vates-säätiölle maan kattavan sosiaalisten yritysten tukija neuvontapalvelun järjestämiseen vuosiksi yhteensä euroa. Muutoin sosiaalisten yritysten käytettävissä ovat olleet samat yrityspalvelut kuin muilla yrityksillä. LTT-Tutkimus Oy kysyi sosiaalisilta yrityksiltä näiden näkemyksiä tärkeimpien yrityspalvelutuottajien neuvontavalmiuksista neuvoa ja opastaa sosiaalista yrittämistä koskevissa kysymyksissä. Kysely kohdistettiin 27 sosiaaliselle yritykselle, joista vastasi 21. Sosiaalisten yritysten vastausjakauma oli seuraava:

15 14 Seudulliset yrityspalvelupisteet Työvoimatoimistot Uusyrityskeskukset Vates ja muut sosiaalisten yritysten alueelliset neuvojat EU-projektit (esim. Equal) Kuntien yrityspalvelut Muut yrityspalvelupisteet Erittäin hyvät Melko hyvät En osaa sanoa Melko heikot Erittäin heikot 100 Yli 60 sosiaalisista yrityksistä arvioi seudullisilla yrityspalvelupisteillä olevan vähintään melko hyvät valmiudet ja vain runsas 20 piti seudullisten yrityspalvelupisteiden valmiuksia melko heikkoina tai erittäin heikkoina. Vates-säätiön vetämän ja työministeriön rahoittaman neuvonta- ja tukipalvelun valmiuksia yli kolmannes piti vähintään melko hyvinä, viidennes melko heikkoina tai erittäin heikkoina, muut eivät osanneet sanoa arvioitaan. Uusyrityskeskusten valmiuksia kolmannes piti vähintään melko hyvinä, toinen kolmannes piti niitä melko heikkoina tai erittäin heikkoina ja kolmas kolmannes ei osannut sanoa arviotaan. Työvoimatoimistojen valmiuksia yli 40 sosiaalisista yrityksistä piti vähintään melko hyvinä. Yli 50 vastanneista sosiaalisista yrityksistä piti työvoimatoimistojen valmiuksia erittäin heikkoina tai melko heikkoina. On syytä huomata, että työvoimatoimistojen tehtävänä ei ole neuvonta yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Vastanneiden sosiaalisten yritysten vastaukset perustuvat näiden omiin kokemuksiin. Tämän mukaan sosiaalisten yritysten yrityspalvelut voidaan arvioida tyydyttävästi järjestetyksi. Kohderyhmien rajaus Ottaen huomioon rekisteröityjen sosiaalisten yritysten ja näiden työllistämien vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien pienehkön lukumäärän ei riittävää aineistoa kohderyhmien mahdollisesta rajauksen muutostarpeista ole toistaiseksi käytettävissä.

16 15 Tosiasia kuitenkin on, että vajaakuntoisilla ja pitkäaikaistyöttömillä on ollut ja tulee vastakin olemaan merkittäviä työllistymisvaikeuksia. Vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien oikeutusta työllistettävien kohderyhmänä ei ole perusteita asettaa kyseenalaiseksi. LTT-Tutkimus Oy kysyi tutkimuksessaan sosiaalisten yritysten näkemystä kohderyhmäperusteiseen määrittelyyn. Kyselyyn vastanneista sosiaalisista yrityksistä 48 vastanneista pitää nykyistä määrittelyä sopivana, mutta 43 puolestaan katsoi, että sosiaalisten yritysten nykyinen, kohderyhmään perustuva määrittely tulisi korvata sosiaalisen yrityksen yhteiskunnallisen tavoitteen määrittelyllä. Sosiaalisten yritysten kohderyhmärajausta vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien välillä ei ole perusteita tarkistaa. Vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua Sosiaalisten yritysten lukumäärä on vähäinen ja sosiaaliset yritykset ovat pieniä. Sosiaalisille yrityksille myönnettyjen työllistämistukien kestot ovat olleet enimmäismääriä huomattavasti lyhyempiä. Työllisyyspoliittista projektitukea on voitu myöntää säännösten mahdollistamiin tarkoituksiin. LTT-Tutkimus Oy:n selvityksen mukaan sosiaalisten yritysten liiketoiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne on vaikea. Lisäksi on huomattava, että sosiaalisen yrityksen asema on avoin ja kaikkien saatavilla. Sosiaaliset yritykset ja niiden tukeminen eivät ole voineet vääristää kilpailua. Työministeriössä laaditun, käytännöstä otettuun esimerkkiin perustuvan laskelman 2 nojalla, yli 10 henkilöä työllistävän yrityksen tuen suuruus olisi ollut enimmilläänkin n. 10 yrityksen palkkauskustannuksista vuoden 2004 joulukuun työllistämistuki- ja yhdistelmätuen tasoilla. Sitä vastoin pienissä 1-5 hengen yrityksissä tuen osuus on selvästi suurempi. Sosiaalisten yritysten lain toimeenpano Eduskunta edellytti sosiaalisten yritysten lakiin antamassaan ensimmäisessä lausumassaan, että hallitus huolehtii sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön toimeenpanon edellyttämästä tehokkaasta tiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta. Työministeriö asetti työhallinnon, sosiaali- ja terveysministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistyöjärjestö TVY ry:n ja Vates-säätiön edustajista koostuvan sosiaalisten yritysten lain toimeenpanon 2 Pukkio Matti, Missä mennään, mitä tavoitellaan, Seminaariraportti sosiaalisista yrityksistä , Savion Kirjapaino 2004

17 16 ohjausryhmän Ryhmää täydennettiin vuonna 2004 kahden sosiaalisen yrityksen edustajalla. Vuonna 2004 toimeenpanoryhmä kokoontui 8 kertaa ja vuonna 2005 yhteensä 5 kertaa. Vuonna 2006 ohjausryhmä on kokoontunut 2 kertaa tähän mennessä. Toimeenpanoryhmän toimikausi päättyy Lain toimeenpanon valmistelut käynnistyivät työministeriössä jo ennen toimeenpanon ohjausryhmän asettamista. Marraskuussa 2003 aloitettiin esitteen suunnittelu sosiaalisista yrityksistä. Tiedottaminen Lain toimeenpanon ohjausryhmä julkaisi vuoden 2004 tammikuussa ensimmäisen painoksen tuottamastaan sosiaalisten yritysten esitteestä ja saman vuoden joulukuussa uudistetun painoksen (molemmat painokset yhteensä kpl). Esitettä jaettiin tammikuussa 2004 mm. työvoimatoimistoille ja TE-keskuksille. Keväällä 2004 tuotettiin myös sosiaalisten yritysten esitteet ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi teetätettiin sosiaalisten yritysten logo, jota sosiaaliset yritykset voivat halutessaan käyttää. Vuoden 2004 alussa työhallinnon verkkosivustolle perustettiin sosiaalisille yrityksille oma sivusto. Työministeriö järjesti toukokuussa 2004 tiedotustilaisuuden työministeri Tarja Filatovin johdolla. Tilaisuudessa esiteltiin lakia ja ensimmäiset kuusi sosiaalisten yritysten rekisteriin merkittyä yritystä. Toimeenpanon ohjausryhmä on tiedottanut sosiaalisten yritysten sidosryhmille sosiaalisten yritysten lukumäärän ja työllistävyyden kehittymisestä syksystä 2004 alkaen 3-4 kuukauden välein. Lain toimeenpanoryhmän puheenjohtaja ja sihteeri samoin kuin ryhmän monet muut jäsenet ovat osallistuneet alustajina lukuisiin seminaareihin ja tiedotustilaisuuksiin eri puolilla Suomea. Laki on herättänyt kiinnostusta ja kyselyjä myös kansainvälisissä yhteyksissä. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti helmikuussa 2005 useiden tahojen kuulemistilaisuuden sosiaalisten yritysten lain toimivuudesta ja toimeenpanosta. Toimeenpanoryhmä esitteli kuulemistilaisuudessa yhteenvedon vuoden 2004 kokemuksista ja arvioi tulevaisuuden kehitystä. Vates-säätiön tuki- ja neuvontapalvelu Aikaisemmin mainitussa Vates-säätiön toteuttamassa työllisyyspoliittisesta projektituesta rahoitetun valtakunnallisen sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelun ohjausryhmässä on työhallinnon edustus.

18 17 Vates-säätiön tukipalvelulla on ollut eri puolilla maata toimintapistettä. Tukipalvelun tavoitteena on ollut ennen muuta yksittäisten sosiaalisten yritysten neuvonta. Tukipalvelu järjesti vuosien aikana yli 400 neuvonta-, tiedotusja konsultaatiotapahtumaa. Tukipalvelulla on ollut myös keväästä 2004 oma sivustonsa Vates-säätiön verkkosivuilla. Tukipalvelu toteutti vuoden 2005 loppupuolella yrityksille suunnatun valtakunnallisen puhelinkampanjan. Kampanjalla tavoitettiin yritystä, joista noin 750 oli kiinnostunut lisäinformaatiosta. Vuoden 2006 alkupuolella tukipalvelu on keskittynyt nimenomaisesti näiden yritysten informointiin ja palveluun tavoitteena saada kiinnostuneet harkitsemaan sosiaalisen yrityksen perustamista. Yhteistoiminta Equal-ohjelman kanssa Jo ennen sosiaalisten yritysten lain voimaantuloa oli työministeriön hallinnoiman Euroopan sosiaalirahaston Equal-ohjelmassa käynnistynyt sosiaalisen yritystoiminnan ja yhteisötalouden teema. Sosiaalisten yritysten lain toimeenpanon ohjausryhmä on ollut kiinteässä yhteistoiminnassa Equal-ohjelman kanssa. Equal-ohjelma tuotti vuonna 2004 kirjan 3 yhteisötaloudesta ja sosiaalisesta yritystoiminnasta. Equal ohjelman teematyö antoi joulukuussa 2004 kehittämissuositukset 4 sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa. Equal-ohjelman projekteihin kuuluvan HOT-hankkeen, Stakesin hallinnoiman Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun kaupungeissa toteutettavan hyvinvointialan palveluja tuottavien sosiaalisten yritysten perustamiseen tähtäävän hankkeen, osana toimi 11/ /2005 SYFo, sosiaalisen yritystoiminnan forum. SYFo oli kokeneista elinkeinoelämän, järjestötoiminnan, tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan toimijoista kokoonpantu ajatusmylly sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa. Sosiaalisten yritysten toimeenpanon ohjausryhmän jäseniä osallistui SYFon toimintaan. SYFo tuotti manifestin 5 sosiaalisen yritystoiminnan edistämisestä Suomessa, johon sisältyi merkittäviä ehdotuksia sosiaalisten yritysten kehittämiseksi. Työministeriön järjestämä työhallinnon henkilöstön koulutus Työministeriö järjesti maalis-huhtikuussa 2004 viisi alueellista yksipäiväistä työkokousta TE-keskuksille ja työvoimatoimistoille aiheesta Sosiaaliset yritykset uusia mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistymisen edistämiseksi. 3 Ville Grönberg (toim), Yhteisö talous ja sosiaalinen yrittäjyys, Vammala Eveliina Pöyhönen ja Ville Grönberg (toim), Sosiaaliset yritykset osaksi valtavirtaa, Helsinki Sosiaalisen Yritystoiminnan Forum, Manifesti sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa, Savion Kirjapaino Oy, 2006

19 18 Tilaisuuksissa työministeriön edustajat esittelivät sosiaalisista yrityksistä annetun lain tavoitteita ja sosiaalisia yrityksiä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen välineinä sekä sosiaalisille yrityksille myönnettäviä työhallinnon tukia. Vates-säätiön edustaja kertoi kokemuksista ja hyvistä käytännöistä vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämisessä. Työvoimatoimistoista sekä työvoiman yhteispalvelupisteistä ja palvelukeskuksista tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 185 henkilöä ja TE-keskuksien työvoima- ja yritysosastoilta 52 henkilöä Muut seminaari- ja koulutustilaisuudet Sosiaalisten yritysten lain toimeenpanon ohjausryhmä järjesti joulukuussa 2004 sosiaalisille yrityksille ja näiden sidosryhmille avoimen seminaarin lain toimivuuden ja toimeenpanon kokemusten arvioimiseksi. Seminaariin, jossa puheenvuoron käytti mm. työministeri Tarja Filatov, osallistui 180 henkilöä. Seminaarista tuotettiin raportti. Työministeriö järjesti yhteistyössä Vates-säätiön kanssa kesäkuussa 2005 TEkeskusten työvoimaosastoille ja sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelupisteille työkokouksen sosiaalisista yrityksistä ja niiden toiminnan tukemisesta. Työkokouksessa käsiteltiin mm. sosiaalisten yritysten rekisteröintiä ja työllisyyspoliittisen projektituen myöntämistä sekä kuultiin tukipalvelun ja TEkeskuksen edustajan kokemuksia lain toimeenpanosta. Työkokoukseen osallistui 50 henkilöä. Työministeriön antamat ohjeet työhallinnolle Toimeenpanoryhmä lähetti TE-keskusten johtajille sekä TE-keskusten yritys- ja työvoimaosastoille kirjeen, jossa informoitiin sosiaalisten yritysten lakiesityksen eduskuntakäsittelystä. Toimeenpanoryhmä lähetti Tasavallan Presidentin samana päivänä vahvistaman lain ja siihen liittyvät julkisen työvoimapalvelun lain ja työttömyysturvalain muutokset TE-keskusten johtajille sekä TE-keskusten yritys- ja työvoimaosastoille ja kaikille työvoimatoimistoille. Työministeri Tarja Filatov lähetti kirjeen TE-keskuksille, TE-keskusten työvoimaosastoille ja työvoimatoimistoille, jossa kiinnitettiin huomiota lain toimeenpanoon. Kirjeessä tähdennettiin, että sosiaaliset yritykset ovat oikeutettuja pitkäkestoisiin työllistämistukiin ja että työllisyyspoliittiseen projektitukeen on varattu merkittävästi määrärahaa. Kirjeessä myös suositettiin, että työvoimatoimistot myöntäessään sosiaalisille yrityksille työllistämistukia käyttäisivät mahdollisuuksien mukaan enimmäismääriä. Työministeriö on antanut ohjeita työllisyyspoliittisen projektituen ja työllistämistukien myöntämisestä sosiaalisille yrityksille. Seuraavissa työministeriön ohjeissa on mainittu tuet sosiaalisille yrityksille: 1) Sosiaaliset yritykset ja niiden toiminnan tukeminen ja em. ohjekirjeen täydennys Projektituki sosiaaliselle yritykselle, yrityksen rekisteröinti ; 2) Ohje työllisyyspoliittisesta

20 19 projektituesta ja omatoimisuusavustuksesta ja 3) Työllistämistukijärjestelmää koskeva ohje, viimeisin päivätty MIKSI SOSIAALISIA YRITYKSIÄ EI OLE SYNTYNYT ENEMMÄN Sosiaalisten yritysten lakiesityksen perusteluissa arvioitiin, että lain vaikutusten vakiinnuttua sosiaalisten yritysten palveluksessa voisi olla joitakin tuhansia työntekijöitä. Työministeriön LTT-Tutkimus Oy:ltä tilaamassa selvityksessä pyrittiin kartoittamaan sosiaalisten yritysten rekisteröitymiseen vaikuttavia syitä. Sosiaalisten yritysten arviot rekisteröitymisalttiuteen vaikuttavista tekijöistä LTT-Tutkimus Oy:n selvityksessä sosiaalisten yritysten rekisteröitymisalttiuteen vaikuttavia tekijöitä kartoitettiin esittämällä sosiaalisille yrityksille ryhmä tekijöitä, joiden rekisteröintiä hankaloittava vaikutus heitä pyydettiin arvioimaan. Saaduista vastauksista poistettiin en osaa sanoa -vastaukset. Vastausjakauma ilmenee alla olevasta kuviosta: Riskialttius suhteessa tuottoon Projektituen kriteerit Pääoman puute Muiden tukien (Ray, kunnat)menetys Vakuuksien puute Työllistämistukien euromäärä Projektituen euromäärä Työvoimakustannusten nousu rekisteröidyttäessä Työllistämistukien kesto laissa Sopivan liikeidean kehittäminen Riittävä liiketoimintaosaaminen Sopivien tuettujen työntekijöiden saanti Kohderyhmäkiintiön koko 30 Tuettujen henkilöiden osa-aikatyön alaraja Lain rajaamat kohderyhmät Sosiaalinen yritys"-käsitteen imago Kohderyhmäkiintiön laskentaperiaatteet Sopivien muiden työntekijöiden saanti Lakia koskevan tiedon saanti Rekisteröintimenettely 0 10 Ei vaikuta lainkaan Hankaloittaa hieman Hankaloittaa paljon Estää rekisteröitymistä

21 20 Vastausjakaumaa tarkasteltaessa on huomattava, että tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia. LTT-Tutkimus Oy:n internetpohjainen kysely kohdistettiin 27 rekisteröidylle sosiaaliselle yritykselle. Sosiaalisista yrityksistä vastasi kyselyyn 21. Lisäksi on otettava lukuun, että saaduista vastauksista on poistettu kaikki neutraalit vastaukset. Vastausjakaumassa kiinnittää huomiota, että eniten rekisteröitymistä estäviksi tai vähintäänkin hieman hankaloittaviksi tekijöiksi sosiaaliset yritykset arvioivat kolme sosiaalisen yrityksen lainsäädännöstä tai sen toimeenpanosta pääosin riippumatonta tekijää: sosiaalisen yritystoiminnan riskialttiuden, pääoman puutteen ja sopivan liikeidean kehittämisen. Vastanneista sosiaalisista yrityksistä arvioi 90 työllistämistukien euromäärän estävän tai hankaloittavan ainakin hieman sosiaalisten yritysten perustamista. Koska sosiaalisille yrityksille myönnetyt työllistämistuet ovat aikaisemmin esitetyn mukaisesti olleet lähellä maksimia, on pääteltävä, että sosiaaliset yritykset toivoisivat sosiaalisille yrityksille myönnettävien tukien olevan nykyisen lainsäädännön sallimaa suurempia. On odotusten mukaista, että lähes 95 sosiaalisista yrityksistä pitää projektituen kriteereitä ja lähes 90 pitää projektituen euromääriä vähintäänkin hieman rekisteröitymistä hankaloittavana tekijöinä. Projektitukea ei voida myöntää yritystoimintaan. Sosiaalisilla yrityksillä on vähän toimintaa, jolla ei olisi yhteyttä yritystoimintaan. TOIMENPITEITÄ SOSIAALISTEN YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄN JA VAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMISEKSI Sosiaalisten yritysten lain tarkoituksena on tarjota työntekomahdollisuuksia vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Lain perusteluissa mainitaan tavoitteiksi myös rakenteellisen työttömyyden alentaminen. Määrittelemällä sosiaalisen yrityksen käsite ja taloudellinen tuki pyritään vakiinnuttamaan olemassa olevaa yritystoimintaa ja edistämään uusien sosiaalisten yritysten perustamista. Viime aikojen suotuisasta työllisyyskehityksestä huolimatta monilla työttömien ryhmillä, esimerkiksi vajaakuntoisilla ja pitkäaikaistyöttömillä on ollut vaikeuksia työllistyä. Sosiaalisia yrityksiä samoin kuin monia muita toimenpiteitä tarvitaan yhä enemmän vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistämiseksi. Näköpiirissä on myös entistä selvemmin, että väestön ikääntyessä varsinkin hyvinvointi- ja hoivapalveluista tulee yhä enemmän kysyntää eri puolilla maata. Sosiaaliset yritykset on välineitä palvelutarjonnan lisäämiseen. Sosiaalisten yritysten ja niiden perustamista ja toimintaa edistävän lainsäädännön tarve on kiistaton. Siksi seuraavassa esitetään muutamia ehdotuksia toimenpiteiksi sosiaalisten yritysten lukumäärän ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

22 21 Palkkatuki Lakia sosiaalisista yrityksistä valmisteltaessa samoin kuin lain toimeenpanon aikana keskeisiä kysymyksiä on ollut sosiaaliselle yritykselle vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä maksettava palkkatuen määrä. Koska sosiaalisille yrityksille myönnettävän palkkatuen pelättiin vaarantavan kilpailua, päädyttiin lakia säädettäessä ratkaisuun, jossa tukea sosiaaliselle yritykselle voidaan maksaa enintään samansuuruinen määrä kuin muulle yritykselle. Sosiaalisten yritysten lakia säädettäessä päätettiin, että sosiaalisia yrityksiä suositaan vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä maksettavan muuta yritystä suuremman tuen määrän sijasta muulle yritykselle myönnettävää tukea pidemmällä tuen kestolla. Kuluvan vuoden alussa voimaan tullutta työllistämistukijärjestelmää uudistettaessa lähdettiin edelleenkin periaatteesta, että sosiaalisia yrityksiä suositaan nimenomaisesti palkkatuen normaalia pitkäaikaisemmilla kestoilla. Sosiaalisille yrityksille myönnettyjen palkkatukien keskimääräinen kesto ei ollut vuosina eikä vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä lähellä säännöksissä sallittuja enimmäiskestoja, mikä johtuu mm. siitä, että sosiaaliset yritykset eivät ole hakeneet tukea enimmäiskeston ajaksi. Sosiaaliset yritykset itse asiassa menettivät työllistämistukijärjestelmää uudistettaessa suhteellista etuaan muihin yrityksiin verrattuna. Palkkatukea on vuoden alusta voitu myöntää muullekin kuin sosiaaliselle yritykselle yrityksen palkatessa määräaikaiseen työsuhteeseen vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän. Aikaisemmin määräaikaisesta työsuhteesta voitiin maksaa palkkatukea vain sosiaaliselle yritykselle. Sosiaalinen yritys työllistää näin ollen tällä hetkellä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella likipitäen samoin ehdoin kuin muukin yritys, vaikka sosiaalisen yrityksen henkilöstöstä aina on 30 vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä, joiden työpanos ei tehokkuudeltaan ole verrattavissa muiden työntekijöiden työpanokseen. On myös otaksuttavissa, että ainakin joissakin tapauksissa vajaakuntoisuus voi aiheuttaa tavanomaista enemmän poissaoloja. Tilannetta ei voi pitää tyydyttävänä. Sosiaalisen yrityksen näkökulmasta on ratkaisevaa, että sosiaalinen yritys saisi muuta yritystä tuntuvamman korvauksen työllistäessään 30 työntekijöistään henkilöillä, joiden työkyky on tavanomaista alhaisempi. Tuen määrän olisi oltava riittävä korvaamaan sosiaalisille yrityksille pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työttömien tavanomaista alemman työpanoksen aiheuttama haitta. Vaikka palkkatuen määrä nousikin hieman kuluvan vuoden alusta, ei nykyinenkään taso, 808 tai 960 euroa kuukaudessa, vajaat tai runsas euroa vuodessa, ole riittävä, eikä varsinkaan, kun otetaan huomioon, ettei sosiaaliselle yritykselle myönnettävä tuki ole määrältään suurempi kuin muulle yritykselle maksettava.

23 22 Sosiaalisille yrityksille myönnettävän palkkatuen määrää harkittaessa on syytä tarkastella tukityöllistämisen kustannuksia laajemmin. Vuonna 2005 työllistettiin valtiolle palkkatuella keskimärin henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 790 ja vajaakuntoisia 200. Valtion palkkauskustannukset henkilöä kohden olivat euroa vuodessa, n euroa kuukaudessa. Vuoden 2007 talousarvioesitystä valmisteltaessa yhden henkilön palkkauskustannuksen suuruudeksi on arvioitu n euroa kuukaudessa, vuodessa. Vuonna 2005 työllistettiin kuntiin palkkatuella keskimäärin henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia 860. Valtion kustannukset olivat henkilöä kohden euroa vuodessa. Kun otetaan huomioon kuntien kustannukset, päädytään likipitäen samoihin yhteiskunnalle henkilön työllistämisestä aiheutuviin kustannuksiin kuin pelkästään valtiolle työllistettäessä. Vuonna 2005 työllistettiin yksityiselle sektorille, johon luetaan yritykset, järjestöt ja muut yksityiset työnantajat, keskimäärin henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia 970. Kustannus valtiolle henkilöä kohden oli keskimäärin euroa vuositasolla. On huomattava, että varsinkin järjestöt saavat usein palkkatuen lisäksi toimintaansa muita julkisia tukia. Vuoden 2007 talousarvioesityksessä yksityisellä sektorilla ja kunnilla yhden henkilön palkkatukikustannuksiksi vuodessa on arvioitu valtiolle keskimäärin euroa. Jos sosiaalisille yrityksille myönnettäisiin palkkatuki pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen työllistämisestä määrältään 1,6 kertaisena nykytasoon verrattuna, saavutettaisiin mitä ilmeisimmin nykyistä suurempia työllisyysvaikutuksia. Korotus merkitsisi valtiolle henkilöä kohden euron kuukausikustannuksia ja vuosikustannusta, kun korotus lasketaan nykyiseen 808 euron kuukausikustannukseen. Vastaavasti korotettuna nykyinen 960 euron kuukausikustannus nousisi henkilöä kohden euroon ja vuodessa euroon. Mikäli sosiaaliset yritykset työllistäisivät vuositasolla keskimäärin n vajaakuntoista ja pitkäaikaistyötöntä työntekijää olisivat bruttokustannukset valtiolle n miljoonaa euroa vuodessa. Edellä esitetty tarkastelu käsittää vain bruttokustannukset. Esimerkiksi säästöt työttömyysturvamenoissa sekä asumis- ja toimeentulotukimenoissa vähentävät huomattavasti nettokustannuksia. Todellisten kustannusten arvioiminen edellyttäisi myös työn arvon arvioimista. Olisi syytä harkita sen varmistamista, että sosiaalinen yritys voisi palkkatukea hakiessaan entistä paremmin ennakoida palkkatuen määrän ja keston. Palkkatukien määrän merkitys tuli esiin myös LTT-Tutkimus Oy:n selvityksessä. Sosiaalisen yritystoiminnan forum on manifestissaan esittänyt sosiaalisille yrityksille myönnettävien tukien lisäämistä. Palkkatuen määrän ja keston ennakoinnin varmistamiseksi työministeriö harkitsee hallinnointimuutosta talousarvioonsa: sosiaalisten yritysten määräraha keskitettäisiin joko suoraan työministeriöön tai jaettaisiin TE-keskuksille korvamerkittynä. Näin

24 23 menetellen työvoimatoimiston kulloinenkin määrärahatilanne ei vaikuttaisi sen sosiaaliselle yritykselle myöntämän palkkatuen määrään ja kestoon. Sosiaalisten yritysten palkkatuen määrän korottaminen mitä ilmeisimmin lisäisi mielenkiintoa sosiaalisen yrityksen perustamiseen tai sosiaaliseksi yritykseksi muuntautumiseen. Olisi harkittava sosiaaliselle yrityksille maksettavan palkkatuen määrän korottamista nykyisistä enimmäismääristä, jotta sosiaalisille yrityksille voitaisiin korvata vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien keskimääräistä heikompi työpanos. Sosiaalisten yritysten yritystukirahoitus Työllisyyspoliittinen projektituki oli tarkoitettu edistämään sosiaalisen yrityksen perustamista ja toiminnan vakiinnuttamista. Projektitukea ei voida osoittaa sosiaalisen yrityksen varsinaiseen yritystoimintaan. On myös huomattava, että projektituki voi sosiaaliselle yritykselle enimmilläänkin olla 50 hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, kun se järjestöille voi olla 75. Koska sosiaalisilla yrityksillä on poikkeuksellisen työntekijärakenteensa vuoksi tavanomaista enemmän vaikeuksia toimintansa käynnistämisessä ja vakiinnuttamisessa tulisi harkita, että sosiaalisille yrityksille myönnettäisiin projektitukena 75 hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Yksi mahdollisuus olisi kehittää projektituen tilalle nimenomaisesti sosiaalisille yrityksille tarkoitettu kehittämistuki ja nostaa samalla tukitason osuutta kokonaiskustannuksista. Tämä valinta edellyttäisi kuitenkin ilmeisesti EU-säännösten mukaista notifiointimenettelyä. Toinen ja ilmeisesti tarkoituksenmukaisempi mahdollisuus on kauppa- ja teollisuusministeriön työministeriölle antamassa lausunnossa esitetty näkemys. KTM:n mukaan Laissa sosiaalisen yrityksen määrittelyn lähtökohtana ovat työllistettävien kohderyhmät, vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät. Tämä on johtanut siihen, että sosiaalisessa yrityksessä korostuu sen normaali yritysluonne sillä erityispiirteellä, että vähintään 30 prosenttia sen työntekijöistä kuuluu määriteltyihin kohderyhmiin. Yrityksenä sillä on oikeus normaaleihin yritystukiin. Nämä tuet eivät kuitenkaan aina riitä nostamaan tuottavuudeltaan normaaliyrityksiä selvästi alhaisempia sosiaalisia yrityksiä tasavertaiseen kilpailuasemaan muiden kanssa. Tämän johdosta yritystukien myöntämisperiaatteita voitaisiin tarkistaa siten, että sosiaalisille yrityksille voitaisiin tuet myöntää normaalitasosta korotettuina kuitenkin säädösten määrittelemien enimmäistukien puitteissa. Erillisen yritystukijärjestelmän laatimista pientä yritysryhmää varten ei sitä vastoin pidetä perusteltuna.

25 24 Työministeriö esittää, että kauppa- ja teollisuusministeriö tarkistaa yritystukien myöntämisperiaatteita sosiaalisille yrityksille siten, että sosiaalisille yrityksille voitaisiin myöntää tuet normaalitasosta korotettuina säädösten määrittelemien enimmäistukien rajoissa. Työministeriö selvittää, onko perusteita nostaa sosiaalisille yrityksille myönnettävän projektituen osuus 75 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista. Sosiaaliset syyt kriteereinä julkisissa hankinnoissa Valtio ja varsinkin kunnat ovat siirtäneet ja ovat yhä useammin siirtämässä palvelutuotantoaan yksityisille yrityksille ja järjestöille. Kunnat tulevat lähivuosina tarvitsemaan mm. väestön ikääntymiseltä yhä enemmän hyvinvointi- ja hoivapalveluja. Julkisissa hankinnoissa on mahdollisuus käyttää myös sosiaalisia kriteereitä toimittajia valittaessa. Hyvinvointi- ja hoivapalveluissa sosiaalisille yrityksille tarjoutuisi markkinoita. Työministeriö pyrkii vaikuttamaan, että julkisissa hankinnoissa käytetään myös sosiaalisia kriteereitä, jotta sosiaaliset yritykset tulisivat tasavertaiseen asemaan muiden yritysten kanssa tarjouskilpailuissa. Sosiaaliselle yritykselle korvaus edelleen sijoittamisesta Sosiaalinen yritys voi sijoittaa vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän työntekijänsä työhön toiseen yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Sosiaalinen yritys voi kuitenkin periä työn järjestäjältä enintään työllistämisestä aiheutuvien kustannusten ja sille maksettavan palkkatuen erotuksen päivää kohti. Olisi harkittava, voisiko sosiaalinen yritys periä työn järjestäjältä kohtuullisen korvauksen sijoittaessaan edelleen vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän. Edelleen sijoittaminen on ilmeisen tarkoituksenmukainen väylä kehittää ja testata vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työvalmiuksia. Esimerkiksi palvelualoilla edelleen sijoittaminen voisi myös olla yksi keino lisätä palvelujen tarjontaa. Edelleen sijoittamisella myötävaikutetaan jossain määrin myös edellytyksiin välityömarkkinoiden syntyyn. Sosiaalisten yritysten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien suuresta osuudesta aiheutuvat tavanomaista suuremmat henkilöstökustannukset olisivat peruste antaa sosiaaliselle yritykselle mahdollisuus periä kohtuullinen korvaus edelleen sijoittamisesta.

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta HE 78/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 ja 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Koulutusrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun :n ja 10 luvun :n sekä työttömyysturvalain 9 luvun 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan HE 125/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 11 f :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 61/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yritystuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun :n ja 10 luvun :n sekä työttömyysturvalain 9 luvun 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetunlain3 :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä HE 130/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Määräaikaisena voimassa olevan vuorotteluvapaalain voimassaolo päättyy 31 päivänä

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 24/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritystuesta annettua lakia. Ehdotuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot