MITÄ MYRSKY OPETTAA? MYRSKYJEN OPETUKSET UUTISET. Oulun HÄKE raivaa tietä Catharina Candolin ja kyberpuolustus 112 vastaa aina Svensk resumé

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ MYRSKY OPETTAA? MYRSKYJEN OPETUKSET UUTISET. Oulun HÄKE raivaa tietä Catharina Candolin ja kyberpuolustus 112 vastaa aina Svensk resumé"

Transkriptio

1 UUTISET Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti Oulun HÄKE raivaa tietä Catharina Candolin ja kyberpuolustus 112 vastaa aina Svensk resumé MITÄ ONNETTOMUUSUTKINTAKESKUS : MYRSKY OPETTAA? MYRSKYJEN OPETUKSET VIRVE-UUTISET 1/

2 PÄÄKIRJOITUS Sisältö: VIRVE-UUTISET, SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI Turvaamme elintärkeiden toimintojen johtamista Turvallisuusviestinnän toimintaympäristö on murroksessa. Taustalla vaikuttavat laajasti mm. julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainottaminen erityisesti suuryritysten kentässä tapahtunut ulkomaisen omistuksen kasvu ja toimintojen ulkoistaminen yhteiskunnan lisääntynyt tietointensiivisyys ja uusien teknologioiden tuomat muutokset. Murroksen tuomat muutokset näkyivät Suomen Erillisverkot -konsernissa vuoden 2011 aikana toiminta-alueen laajentumisena. Yrityksen perinteinen toiminta on keskittynyt viranomaisverkko virven operointiin ja tetra-päätelaitteiden myynti- ja huoltotoimintaan. Viime vuonna konserni sai lisäksi operoitavakseen merkittävän osan Suomen teleliikennettä palvelevista teletuotantotiloista, jotka siirrettiin liiketoimintaa varten perustetun tytäryhtiön Leijonaverkot Oy:n ja sen omistamien kiinteistöyhtiöiden omistukseen. Toimialaa laajennettiin vielä loppuvuodesta liittämällä konserniin Johtotieto Oy, joka on kaapeleiden sijaintitietoihin ja näytönvarauspalveluun erikoistunut yritys. Toiminnan perustana on suojella johdonomistajien maanalaisia johtorakenteita tuottamalla ja kehittämällä aktiivisesti rakennus- ja maankaivuusta vastaavien toimijoiden käyttöön valtakunnallista sijaintitietopalvelua. Vuonna 2012 konsernin erityisenä strategisena painopisteenä on kehittää hallinnon turvallisuusverkkoliiketoimintaa, jonka valtioneuvosto tekemässään periaatepäätöksessä keskitti Suomen Erillisverkot -konsernille. Tavoitteena on tarjota asiakkaille toimintavarmoja ja turvallisia turvallisuusverkkopalveluja vuoden 2013 alusta lukien. Virve-verkon elinvoimaisuutta ja kehitysmahdollisuuksia uusien teknologioiden rinnalla on tuettu vuodesta 2007 tänä vuonna päättyvällä kehitysprojektilla. Investointiohjelmalla on kehitetty verkon toimintavarmuutta ja ominaisuuksia. Joulunseudun rajuilma ja sen aiheuttamat häiriöt myös virve-verkossa analysoidaan tarkasti, jotta löydämme parhaat uudet ratkaisut parantamaan verkon sietokykyä entisestään. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi varavoiman lisähankinta ja uudentyyppiset siirrettävät, satelliittiyhteydellä varustetut minitukiasemat sekä kehittyneempi tukiasemien olosuhdevalvonta. Itse ongelmahan on energiaverkoissa, joiden toimintavarmuuden parantamisen näemme yhteiskunnallisesi hyvin tärkeänä kysymyksenä. Asiakasvuorovaikutus on yksi Erillisverkkojen toiminnan tukipilareista. Erinomaisiksi asiantuntijafoorumeiksi osoittautuneet virve-yhteistyöryhmä, virve-pääkäyttäjäryhmä ja kiinteiden verkkojen ohjausryhmät jatkavat toimintaansa. Telekiinteistöliiketoimintaa tukemaan on myös perustettu muiden liiketoimintojen mallin mukaisesti toimintaa ohjaava asiakasryhmä. Samoin Johtotieto Oy ottaa käyttöönsä vastaavan mallin. Erillisverkkojen tehtävänä on turvallisten ja toimintavarmojen elintärkeiden toimintojen johtamista tukevien viestintäpalvelujen tarjoaminen asiakkailleen arkipäivänä, vakavissa häiriötilanteissa kuin myös poikkeusoloissa. Kimmo Manni toimitusjohtaja 4 Erillisverkoissa tapahtuu 4 Akateeminen nurkka 6 Pohjoisen Suomen päivystäjä 10 Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke TOTI vastaa aina 15 HALTIKin TUVE-tietoverkko palvelut -projekti 18 Puolustus leviää verkkoon 22 NATON kyberpuolustuskeskus 24 Mitä myrskyistä opittiin? 30 Svensk resumé KANSI Rajuilmojen kanssa on opittava elämään UUTISET Oulun HÄKE raivaa tietä Catharina Candolin ja kyberpuolustus 112 vastaa aina Svensk resumé Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti ONNETTOMUUSUTKINTAKESKUS : MITÄ MYRSKYJEN OPETUKSET OPETTAA? VIRVE-UUTISET 1/ Päätoimittaja Satu Huhtela Julkaisija Toimitusneuvosto Erillisverkot: Satu Huhtela, Antti Koponen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen ja Diana Törnroos Toimitus Alma 360 Asiakasmedia, PL 502, Helsinki, Tuottaja Virve Airola AD Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Laura Nissinen Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2012 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. 2 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/2012 3

3 ERILLISVERKOSSA TAPAHTUU TEKSTI JARNO SALOVUORI KUVITUS SCANSTOCKPHOTO AKATEEMINEN NURKKA Todellinen turvaverkko Hallinnon turvallisuusverkko eli TUVE on valtiojohdon ja turvallisuusviranomaiskäyttäjän oma, turvallinen korkean varautumisen tietoverkko. Valtioneuvoston viime toukokuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan sen hallinta, ylläpito ja kehittäminen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen asteittain Suomen Erillisverkot Oy:lle. Verkkoa käyttävät ministeriöiden lisäksi ainakin puolustusvoimat, poliisi, pelastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja hätäkeskukset. Verkko ja sen palvelut tuodaan myös muiden yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden käyttöön. Samalla huolehditaan kriittisen tietoaineiston varastoinnista sekä kehitetään turvallisia palveluja ja käyttötapoja. Hankkeen taustalla on ollut tarve varmistaa viranomaisliikenteen tiedonkulku ja tietoturva sekä rauhan että kriisin aikana. Tietoyhteyksien merkitys koko yhteiskunnalle on tullut yhä kriittisemmäksi samalla kun verkkooperaattorikenttä on perusteellisesti muuttunut. Leijonaverkot tarjoaa tehokkaita ja turvallisia laitetiloja Leijonaverkot Oy on hankkinut omistukseensa vuoden 2011 aikana lisää erityistä turvallisuutta vaativia tele- ja tietoliikennetiloja. Yhtiö tarjoaa suojatilaa, varmennettua kiinteistötekniikkaa ja hallintapalvelua tilojen käyttäjille. Suojatilat sijaitsevat eripuolilla Suomea, ja ne täyttävät viranomaisten korkeimmat turvallisuusvaatimukset. Leijonaverkot on toiminut Suomen Erillisverkot -konsernissa vuoden 2010 loppupuolelta saakka, jolloin se hankki omistukseensa ensimmäiset telekiinteistöt. Mika Matturi turvallisuusverkkoliiketoiminnasta vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi DI Mika Matturi on nimitetty Suomen Erillisverkot Oy:n TUVE-turvallisuusverkkoliiketoiminnasta vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi ja perustetun tytäryhtiön Suomen Turvallisuusverkko Oy:n toimitusjohtajaksi alkaen. Matturi on tätä ennen työskennellyt TeliaSonera Finland Oyj:n palveluksessa johtajana Broadband Services Finland -liiketoiminnassa. Hänen monipuolinen ja pitkä kokemuksensa teleoperaattoriliiketoiminnan johtotehtävissä vahvistaa myös yhtiön osaamista tieto- ja viestintätekniikan alueella. Johtotieto Oy Erillisverkoille Suomen Erillisverkot -konserni hankki yrityskaupalla omistukseensa maanalaisten johtojen sijaintitietoja tarjoavan Johtotieto Oy:n koko osakekannan. Järjestelyn tavoitteena on tehostaa kaapelitietojen hallintaa ja vähentää infrastuktuuriin kohdistuvien vikatilanteiden määrää. Yrityskaupalla pyritään saamaan aikaan laaja yhden toimijan kaapelitietopalvelu, jonka kautta eri tahojen ylläpitämä kaapeleiden sijaintitieto on kootusti saatavilla. KREETTA JÄRVENPÄÄ Tietoturva ei tule selkäytimestä Tehokas tietoturvakoulutus tuo esille nykykäytäntöjen heikkoudet yhdessä keskustellen. Mari Karjalainen tutki Oulun yliopistossa marraskuussa 2011 tarkastetussa väitöskirjassaan tavallisten työntekijöiden tietoturvakäyttäytymistä. Taustaltaan Karjalainen on kasvatustieteilijä, jolle tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintojen ja sopivan tutkimusprojektin kautta heräsi mielenkiinto tarkastella tietoturvaa kasvatustieteen teorioiden näkökulmasta. Yksilön asenteilla ja oppimisella on merkittävä vaikutus uusien tietoturvakäytäntöjen omaksumisessa, joten kasvatustieteellistä tutkimusta voi hyvin soveltaa tietoturvan alueella, Karjalainen sanoo. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli konkreettisesti selittää ja parantaa tietoturvakäyttäytymistä, sitä miten työntekijä huomioi tietoturvan päivittäisissä työtehtävissään. NOUDATTAAKO OHJEITA KUKAAN? Osana tutkimusta Karjalainen haastatteli Wärtsilä-konsernin työntekijöitä neljässä eri maassa. Hän pyrki kartoittamaan syitä sille, miksi organisaation tietoturvaohjeita noudatetaan tai ei noudateta. Haastatteluissa tuli esille muun muassa se, etteivät ihmiset ajattele hallussaan olevan mitään arkaluontoista. Ei ymmärretä sitä, että myös käyttöoikeudet ja identiteetti ovat hirveän tärkeitä, että ne kannattaa suojata. Sellaista ihmistä ei olekaan, jota asia ei koskisi, Karjalainen muistuttaa. Yleinen käsitys ja tutkimuksen motiivi oli, että tietoturvaohjeita noudatetaan huonosti. Karjalaisen mukaan ihmiset toimivat pitkälti oman intuitionsa pohjalta. Paljon puhutaan esimerkiksi tietomurroista ja haittaohjelmista harva on välttynyt kuulemasta niistä mutta niiden merkitystä omassa tilanteessa ei sisäistetä. Ongelma on tietoturva-asioiden irrallisuus omasta työnkuvasta. Väitöskirjan havainto on se, että tietoturva ulkoistetaan tietohallinnon vastuulle tai ajatellaan, että siitä huolehtivat virustorjuntaohjelmat. Teknisten ratkaisuiden tehokkuus oletetaan todellisuutta paremmaksi. Toisaalta sellainenkin ajatus oli yleinen, että enhän minä kuitenkaan voi vaikuttaa tietoturvaan, koska jos joku haluaa murtautua järjestelmään, sitä ei pystytä estämään. Nykyisin yritykset ja organisaatiot ovat varautuneet suhteellisen hyvin teknisten suojausten avulla. Ne eivät kuitenkaan ole tehokkaita, jos niitä käytetään väärin, Karjalainen huomauttaa. KESKUSTELU ON TEHOKAS OPETUSMENETELMÄ Koulutuksen avulla ihmiset on mahdollista sitouttaa noudattamaan tietoturvaohjeita. Mari Karjalaisen mielestä jokaisen on tärkeää ottaa vastuu omasta tilanteestaan ja ymmärtää mahdolliset uhat, tiedon arvokkuus ja suojausmenetelmät. Väitöskirjassa Karjalainen esittelee tietoturvakoulutuksen suunnitteluteorian, jossa havainnollistetaan ilmiön kannalta tehokas opetusmenetelmä. Tavoitteet saavuttaakseen koulutuksen on oltava kokemuksellista ja yhteistoiminnallista. Tietoturvalle tärkeät asiat pitää liittää ihmisen aikaisempiin kokemuksiin. Lisäksi koulutuksen pitäisi tuoda esille organisaation ja työntekijöiden tiedoissa ja käsityksissä vallitsevia heikkouksia ja virheitä sekä vastata niihin, Karjalainen sanoo. Koulutus, jossa keskustellaan ja rakennetaan yhdessä, vaatii kulttuurin muutosta sekä työntekijöiltä että koulutuksen järjestäjiltä. Wärtsilässä uudenlaista koulutusta on jo kokeiltu, ja Karjalaisen mukaan kokemukset olivat hyviä. Suhtautuminen tietoturvaan oli yllättävän positiivista, ja keskustelevaa opetusmenetelmää pidettiin mielekkäänä oppimistapana, hän sanoo. Karjalainen jatkaa tutkimustaan Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella tietoturvakäyttäytymisen selittämisellä. Tavoitteena on kehittää prosessimalli, jota voitaisiin käyttää analyysikehikkona koulutuksen kohdistamisessa eri vaiheissa oleville ihmisille. 4 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/2012 5

4 KENTÄLLÄ TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVA MERVI AHLROTH POHJOISEN SUOMEN PÄIVYSTÄJÄ Oulun uusi hätäkeskus näyttää mallia muulle Suomelle. Lapin alueen hätäpuhelut siirrettiin marraskuun alussa Ouluun, jonne perustetussa uudessa Oulun hätäkeskuksessa käsitellään nyt Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lakkautettujen hätäkeskusten alueilta tulevat hätäpuhelut. Uuden hätäkeskuksen toiminta käynnistyi samalla ensimmäisenä Suomessa uuden operatiivisen ohjeen ja salitoimintamallin mukaan. Tämän vuoden aikana malli tulee käyttöön myös muissa hätäkeskuksissa. Hätäkeskuksen päällikkö Mika Lamu pitää olennaisimpana muutoksena entiseen sitä, että salitoiminnan osalta siirryttiin entistä selkeämpään roolijakoon. Ilmoituksen vastaanottanut hätäkeskuspäivystäjä välittää kiireelliset tehtävät nopeasti lähimmille ja tarkoituksenmukaisille yksiköille. Vastaavasti matalamman kiireellisyysluokan tehtävät siirretään hätäkeskuksessa tehtävänseurantaa hoitaville hätäkeskuspäivystäjille, Lamu selittää. Tehtävänseuranta valitsee tarkoituksenmukaisimmat resurssit ja välittää tehtävät viranomaisille. Toimintamallilla on tarkoitus tehostaa ilmoituksen vastaanottoa, järkevöittää resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä sekä nopeuttaa avuntarvitsijan avunsaantia. Hätäkeskustoiminta on vuosien saatossa muuttunut. Hätäkeskus ei ole taksi-» 6 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/2012 7

5 KENTÄLLÄ Matkailusesonki tuo Oulun hätäkeskuksen alueelle pienehkön kaupungin verran lisäväkeä. JUSSI-PEKKA AUKIA Päivystäjien työtä tukevat tarkat kartat ja haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä. keskus, josta tilataan viranomainen paikalle, vaan se suorittaa ilmoituksen perusteella riskinarvion ja päättää tilanteeseen soveltuvasta parhaasta avusta. Riskinarvio perustuu viranomaisilta saatuihin ohjeisiin. KESKUS OULUSSA, APU PAIKAN PÄÄLLÄ Oulun hätäkeskuksen kokonaisvahvuus on 86 henkilöä. Päällikön alaisuudessa toimii kuusi vuoromestaria, jotka johtavat työvuorolistan mukaisesti kuutta työvuoroa. Niissä työskentelee tarpeen mukaan 7 19 henkilöä. Eniten puheluja käsitellään arkipäivisin ja viikonloppuiltoina. Erityistapahtumia, kuten Rovaniemellä juuri pidettyä Tunturirallia varten tehdään erityisjärjestelyjä ja sovitaan menettelytavoista. Yleensä niitä ei tarvita, sillä ruuhkatilanteita varten isossa keskuksessa on enemmän joustovaraa kuin pienemmissä yksiköissä. Ouluun siirtyi Rovaniemeltä 22 työntekijää. Keskus toimii entisissä tiloissaan, jossa on lisätty hälytyspöytien määrää ja sosiaalitiloja. Lamu kertoo, että liikkeelle lähdettiin työvuoromallilla, jossa henkilö voi valita kahdesta työvuoromallivaihtoehdosta. Ryhmäjaot tehtiin myös täysin uusiksi. Olemme suunnitelleet työvuorolistan niin, että jokaisessa työvuorossa on ihmisiä entisten hätäkeskusten alueilta. Näin hiljainen tieto on edelleenkin käytettävissä. Ja vaikka hätäkeskus sijaitsee Oulussa, apua antavat yksiköt tulevat sieltä missä ne ovat olleet ennenkin. Ainoastaan hätäpuhelujen vastaanottopisteet yhdistettiin. Päivystäjien työtä tukevat tarkat kartat sekä haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä. Lähtökohtaisesti ilmoittaja kertoo, minne hän tarvitsee apua. Ja jos hän ei sitä tiedä, niin käytössämme on teleoperaattorin paikannusjärjestelmä, joka antaa karkean paikkatiedon hälyttäjän sijainnista, Lamu kuvaa. Oulussa on pätevä henkilöstö. Useilla on pitkä hätäkeskuskokemus. He ovat työskennelleet myös joko poliiseina tai muissa hätäkeskuksissa. Valtaosalla on taskussaan myös uusimuotoinen hätäkeskuspäivystäjän tutkinto sekä muita tutkintoja. Fuusioissa nousevat esiin myös asiakkaiden ja viranomaisten paikalliset kulttuurit. Se edellyttää kaikilta muuttumista ja uuden oppimista. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2015 mennessä joka puolella maata niin yhtenäiset toimintatavat, että yhteistyö on mahdollista verkottuneen mallin mukaisesti. Oulussa yhtenäistämistä on tehty jo pitkään. Olemme perustaneet alueen viranomaisten kanssa kehitysryhmiä, joissa olemme käyneet läpi yhteistyöhön liittyviä asioita. Mielestäni ne ovat toimineet erinomaisesti. Esimerkiksi pelastustoimen siirtyminen uuteen vastemalliajatteluun, jossa paikalle lähetetään aina lähin yksikkö toimialuerajoista riippumatta, edellytti paljon yhteistyötä hälytyssuunnittelun osalta. PIENEN VALTION KOKOINEN ALUE Oulun hätäkeskuksen toimialue on todella laaja. Etelä-pohjoissuunnassa Pyhäjärveltä Utsjoelle etäisyys on SCANSTOCKPHOTO 750 kilometriä. Alueen asukasta elää toisaalta tiheään asutuissa keskuksissa, toisaalta erittäin harvaan asutuilla alueilla. Kuntia on yli 60. Suurimpia asutuskeskittymiä ovat Oulun seudun lisäksi Kemi-Tornio, Rovaniemi, Kajaani sekä Jokilaakso. Oulun alueen osuus hätäkeskusalueen koko väestöstä ja hätäpuheluista on noin kolmannes. Missä on ihmisiä, siellä on myös tapahtumia, eli sieltä tulevat myös hätäpuhelut. Asutuskeskusten ohella täällä on useita suuria laskettelukeskuksia, joissa on sesonkiaikoina paljon ihmisiä. Oulun uuden hätäkeskuksen arvioidaan vastaavan vuosittain noin hätäpuheluun. Keskeinen erityispiirre ovat suuret ja lähes asumattomat seudut Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Välimatkat voivat olla todella pitkiä. Lamu muistuttaa, että se ei muuta sitä, miten hälytys otetaan vastaan. Jos asut kaukana keskuksista, kaikki apu tulee viiveellä. Tämä edellyttää päivystäjältä joskus pitempää pysyttelyä langoilla neuvomassa ja rauhoittamassa soittajaa, kunnes apu tulee, Lamu kertoo. Vaikka haja-asutus on viime vuosikymmeninä harventunut, niin itse yksiköt toimivat tehokkaammin, vieden terveydenhoitopuolella enemmän hoitoa jo kohteeseen. Kiireellisissä tehtävissä ensivasteyksiköt lähtevät paikalle antamaan välitöntä ensiapua, jos se on esimerkiksi kohteen nopeimmin tavoittava yksikkö tai jos ambulanssi on jossain muualla ajossa. Lisäksi pelastushelikopteritoiminta on yksi tehokas työkalu päivystäjälle. Muita pohjoisen hätäkeskustoiminnan erityispiirteitä ovat noin vuosittaista porokolaria sekä eksyvät ja kolaroivat turistit, jotka eivät välttämättä tiedä sijaintiaan. Kännykkäpaikannuksesta on todellista apua, kun soittaja ilmoittaa kolarista jossakin "Kuusamon pohjoispuolella". Turistien maastopelastustehtäviä on niitäkin viikoittain. Alueen laajentuminen edellyttää kaikilta puheryhmän käyttäjiltä vielä aikaisempaakin tiukempaa puhelinkuria, sanoo Oulun hätäkeskuksen päällikkö Mika Lamu. Virven varassa Oulun hätäkeskuksen päällikkö Mika Lamu arvioi, että koko nykymuotoinen hätäkeskustoiminta ei olisi mahdollista ilman virve-verkkoa. Virve on kaiken toiminnan edellytys. Tehtävien välitys hoidetaan virvellä, ja sen kautta tapahtuu valtaosa muustakin yhteydenpidosta viranomaisten välillä. Erillisverkot on toimittanut Oulun hätäkeskuksen virve-yhteydet avaimet käteen -periaatteella ja myös ylläpitää niitä. Lamun mielestä työnjako on järkevä. Viime vuoden uudistukset muuttivat jonkin verran myös alueen puheryhmiä. Uusista puheryhmäkäytännöistä sovittiin yhteistyössä hätäkeskuksen ja viranomaisten välillä. Suunnittelimme, miten hoidamme käytännön yhteiselämän esimerkiksi sen, mitä puheryhmää kenenkin kanssa käytetään ja missä tilanteissa se tapahtuu, Lamu selittää. Alueen laajentuminen merkitsee, että samaa puheryhmää käyttää yhä suurempi joukko ihmisiä. Se edellyttää kaikilta vielä aikaisempaakin tiukempaa puheliikennekuria. Entä millainen on virven peitto Lapin erämaissa? Lapin alueella on edelleenkin syrjäisiä kolkkia, joissa ei kuulu mikään puhelin. Viranomaiset tietävät ne, eivätkä katvealueet ole nousseet esiin käytännön toiminnassa. Toki olisi hyvä, jos peitto olisi kaikkialla. Alueellamme on maastopelastustehtäviä viikoittain. 8 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/2012 9

6 KENTÄLLÄ TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT HÄTÄKESKUSLAITOS ABC Sanastoa HÄKE 0 Pienoishätäkeskus, jolla voidaan simuloida järjestelmän toimintaa. Ketterä ohjelmistokehitys Ohjelmistoa rakennetaan lyhyissä sykleissä eli sprinteissä. Yhteistyö kehittäjien ja tilaajan välillä on tiivistä ja jatkuvaa, suunnitelmia voidaan muuttaa saadun palautteen perusteella. Sprintti Muutaman viikon kestävä sykli, jonka aikana tuotetaan tilaajan kanssa yhdessä suunniteltu ja sovittu, käyttökelpoinen tuoteversio. Kun sekunnit ratkaisevat Hätäkeskusten tulevasta tietojärjestelmästä tulee toimintavarma ja käyttäjäystävällinen. Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeen TOTIn hankejohtaja Markku Hälli kertoo, että vuonna 2008 käynnistynyt hanke siirtyi tämän vuoden alussa toteutusvaiheeseen. Uutta järjestelmää rakennetaan yhdessä kotimaisen sovellustoimittaja Insta DefSecin kanssa. Toisin kuin monissa epäonnistuneissa julkishallinnon tietojärjestelmähankkeissa, TOTIssa sovelletaan niin sanottua ketterää menetelmää, jossa työn edistymistä seurataan ja sen tuloksia arvioidaan koko ajan. TOTI-hanketta vetää tilaajan hankeryhmä. Siihen kuuluu hätäkeskusten ja yhteistyöviranomaisten edustajia, ja se työskentelee samoissa tiloissa ohjelmistotoimittajan kanssa. Hälli kertoo, että työ on hyvin vuorovaikutteista, ja osatuloksia arvioidaan heti kun ne ovat valmistuneet. Esimerkiksi nyt olemme jo määrittelemässä lopullisia näyttöjä. Ne viedään mahdollisimman nopeasti loppukäyttäjien tarkasteluun, jotta niistä saadaan kaikki mahdollinen palaute. Hanke etenee kolmen viikon sprintteinä, joista saatavaa välitulosta hankeryhmä sitten arvioi. Sen jälkeen suunnitellaan seuraava sprintti, jonka tuloksia tarkastellaan jälleen kolmen viikon päästä. Hanke etenee välitulos kerrallaan kohti valmista lopullista tuotetta. Tilaajapuolen hankeryhmä ja tekijät päättävät kolmen viikon välein yhdessä, mitä seuraavassa sprintissä tehdään. Tärkeimmät ominaisuudet tehdään ensin ja vähemmän tärkeät ominaisuudet myöhemmin. Jokaisen sprintin tuloksena pitää olla jotain, mitä voi esitellä hankeryhmälle, Hälli kuvaa työtapaa. Hankeryhmän kokeneiden asiantuntijoiden palaute on keskeinen edellytys hankkeen onnistumiselle. He myös toimivat linkkeinä loppukäyttäjien suuntaan. SIMULAATIOTA JA TESTAUSTA TOTI-hankkeen testiympäristöön sisältyy HÄKE 0 -pienoishätäkeskus, jolla voidaan simuloida järjestelmän toimintaa mahdollisimman luonnonmukaisessa ympäristössä. Keskusta aletaan hankkeen edetessä varustaa eri toiminnallisuuksilla, ja siihen on tarkoitus tehdä myös virve-liityntä. Hälli muistuttaa, että hankkeessa panostetaan todella paljon testaukseen, jolla varmistetaan, että järjestelmä toimii aikanaan ongelmitta. Ketterän ohjelmis- tokehityksen sprintit sisältävät jo itsessään vahvan testauselementin. Välitulosten testaamisen, varsinaisen testausjakson ja HÄKE 0 -simulaattorin lisäksi testauskokonaisuuteen liittyy eri paikkakunnilla sijaitsevia testausympäristöjä, joilla simuloidaan useamman hätäkeskuksen yhteistoimintaa todellisen kaltaisessa tilanteessa. Järjestelmän kuormituskestävyyttä tullaan vielä erikseen testaamaan ohjelmistoilla, jotka simuloivat todellista kuormaa. Hälli uskoo, että hankkeessa vältetään sudenkuopat, joita viime vuosina on kohdattu monissa julkisissa ohjelmistohankkeissa. Hän on itse tullut mukaan loppuvuodesta 2011, mutta hänellä on pitkä kokemus ketteristä projekteista yksityiseltä puolelta. Tämä on lähtökohdiltaan erittäin terve hanke. Kehitysympäristö on valmis, ohjelmistoa tehdään jo täyttä vauhtia, ja lopulliset testausympäristöt kehittyvät hankkeen edetessä. Haastattelua tehtäessä meneillään oli toinen kolmen viikon mittainen sprintti. Kuluvan vuoden aikana tehdään Buildvaiheen toistakymmentä sprinttiä, ensi vuosi tarvitaan testaukseen, ja järjestelmä otetaan käyttöön vuonna UUSIA OMINAISUUKSIA JA PAREMPAA KÄYTETTÄVYYTTÄ Tietojärjestelmäuudistuksen keskeisenä tavoitteena on päästä hätäkeskusten yhteiseen tietojärjestelmään, jolloin kuormitusta voidaan tarvittaessa helpommin ylivuotaa muille hätäkeskuksille. Kuormituspiikkejä helpottaa myös uuden järjestelmän mahdollisuus antaa soittajille vakiomuotoisia viestejä, joissa heitä kehotetaan soittamaan asianomaisiin palvelunumeroihin asioissa esimerkiksi vikailmoituksissa jotka eivät hätäkeskukselle kuulu. Myös paikannusominaisuudet paranevat. Uusi järjestelmä helpottaa muutenkin edeltäjiään enemmän käyttäjiensä työtä. Päivystäjä voi paremmin keskittyä soittajaan, kun rutiinit hoituvat automaattisesti tai ainakin aikaisempaa helpommin. Uuden järjestelmän pitäisi tehostaa ja nopeuttaa päivystäjien toi- STUXNET Windows-pohjainen tietokonemato, joka pääsi Iranin ydinlaitoksiin. TOTI Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke. ISTOCKPHOTO 10 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/

7 VALMIUS TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVITUS KALLE TALONEN 112 vastaa aina Hätäkeskus toimii linkkinä hädänalaisen soittajan ja laajan viranomaisverkoston välillä. Hätänumeroon 112 soitettu puhelu ohjautuu yhdelle hätäkeskussalin päivystäjistä, joka ottaa ilmoituksen vastaan ja arvioi asian vakavuuden ja kiireellisyyden esittämällä soittajalle kysymyksiä. Sen jälkeen hän tarvittaessa hälyttää ne viranomaiset ja yksiköt, joille asia kuuluu. Oikean riskiarvion teko on päivystäjän työn vaativin osa. Erityisasiantuntija Juha Viitaluoma Hätäkeskuslaitoksesta kertoo, että päivystäjällä on käytössään jokaiselta viranomaiselta riskiarvio-ohje, joissa on määrittelykriteerit muun muassa tehtävän kiireellisyydelle. Kiireellisyysluokkia on terveystoimessa neljä ja poliisilla kolme. Pelastustoimella niitä ei vielä ole. Päivystäjä saa yksityiskohtaiset ohjeet tietojärjestelmästä nopeasti yhdelle näytöistään, vaikka yleisimmät tehtävät ovat hänellä joka tapauksessa selkäytimessä, Viitaluoma kuvaa. Kiireellisyys arvioidaan esittämällä kysymyssarja ohjeiden mukaisesti. Turhia kysymyksiä ei esitetä. Kysymyksillä pyritään myös etupainotteisesti arvioimaan tilanteen kehittymistä esimerkiksi palaako roskalaatikko keskellä parkkipaikkaa vai asuintalon vieressä. Sairaustapauksissa hätäkeskuspäivystäjä yrittää aina puhua avun tarvitsijan kanssa, vaikka hätäpuhelun soittaja olisi joku muu. Potilaan puheesta ja hengityksestä voi päätellä paljon tämän tilasta. Monesti hätääntynyt puoliso myös reagoi tilanteeseen voimakkaammin kuin kohtauksen saanut potilas itse. Viitaluoma muistuttaa, että valtaosa päivystäjien arvioista osuu kohdalleen. Päivystäjillä on koulutuksen ohella kokemuksen tuomaa tilannetajua ja ymmärrystä. Vaikka puhelinkeskustelu ei voi korvata kohtaamista paikan päällä, päivystäjä saa yleensä muodostettua hyvän käsityksen tilanteesta. Puheluista karkeasti arvioiden puolet johtaa hälytykseen. Loput ovat kyselypuheluja, joille soittaja ei ole keksinyt parempaakaan osoitetta, tai puheluja, jotka eivät kuulu kellekään. Tällaisia ovat esimerkiksi taskunpohjasoitot, lasten leikkimiset ja muut vastaavat. Mielenterveysongelmaiset soittelijat saattavat hetkellisesti tuottaa paljon liikennettä, mutta kokonaisuuden kannalta heillä ei ole merkitystä. Automaattisten palohälytysten aiheuttamat turhat lähdöt ovat meille paljon isompi asia. PÄIVYSTÄJÄLTÄ TEHTÄVÄNSEURANTAAN Päivystäjän vastuulla on soittajan paikallistaminen, riskiarvion teko ja kiireellisissä asioissa hälyttäminen. Hälytys lähtee virven yli hätäkeskustietojärjestelmästä pelastus- ja terveystoimelle niin, että ensin lähtee hälytysstatus, jolla yksikön laitteisto saadaan hälyttämään. Sen jälkeen lähtee tarvittavat hälytys- ja paikannustiedot sisältävä sds-viesti, joka annetaan yksikölle myös puheena. Yksikkö ilmoittaa puolestaan vastaanottaneensa viestin ja lähteneensä matkaan eli statustaa itsensä. Poliisille hälytys lähtee samalla tavalla, mutta ilman» 12 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/

8 TUVE TEKSTI VIRVE AIROLA KUVAT HALTIK VIESTINTÄ HALTIKin uusi päärakennus Rovaniemellä sai nimen Isomus. Se on Lapin kullankaivajien yli 15 mm pitkästä kultahipusta käyttämä nimitys. Rakennuksen pintamateriaali on kuparia. hälytysstatusta, sillä poliisi seuraa jatkuvasti radioliikennettä. Kun hälytys on lähtenyt, asia siirtyy salipäivystäjältä tehtävänseurantaan. Samoin vähemmän kiireelliset tehtävät päivystäjä ohjaa suoraan tehtävänseurantaan. Uutta operatiivista mallia noudattavassa Oulun salissa tehtävänseurannasta vastaa neljä päivystäjää. Terveys- ja pelastustoimen matalariskisten tehtävien välittämisestä vastaa yksi tehtävänseurannan päivystäjä. Hän myös seuraa ja tarvittaessa tukee salipäivystäjien työtä. Hänellä on paras yleiskuva terveystoimen yksiköiden sijainneista ja käytettävyydestä, ja hänen vastuullaan on sairaankuljetusten logistiikan mahdollisimman järkevä järjestely. Toinen terveystoimen tehtävänseurannan päivystäjä huolehtii hätäkeskuksen ja yksiköiden välisestä viestiliikenteestä. Hän myös ennakoi isompia tilanteita, esimerkiksi hälyttää tarvittaessa lähimmän sairaalan ja tukee ensimmäisen päivystäjän työtä. Poliisin tehtäviä hoitaa vastaavasti kaksi tehtäväseurannan päivystäjää, jotka välittävät myös sosiaalitoimen tehtävät. Uudistuksen tavoitteena on, että soittaja saisi apua mahdollisimman joutuisasti. Ja niissä tapauksissa, joissa asia ei ole niin kiirellinen, tehtävänseuranta katsoo, kuka sinne olisi järkevintä lähettää, Viitaluoma pelkistää. Ensi vuonna aloittavat erityisvastuueli ERVA-alueiden ensihoitokeskukset. On suunniteltu, että ne hoitaisivat myös kiireettömät sairaalasiirrot, joita hätäkeskukset ovat tähän mennessä suurelta osin hoitaneet. Uudistuksen vaikutuksia hätäkeskuksiin ei vielä tiedetä. YHTEISTYÖTÄ JA TYÖNJAKOA Viitaluoma kertoo, että hätäkeskukset tekevät yhteistyötä ennen kaikkea tilanteissa, joissa kalustoa tarvitaan naapurihätäkeskuksen puolelle. Samoin valtakunnanrajat ylittävissä tilanteissa viestintä kulkee maiden hätäkeskusten kautta. Oulun hätäkeskuksen alueella pelastuslaitokset ovat antaneet hätäkeskukselle niin sanotun ruuhkaohjeen. Sen mukaan pelastuslaitokset perustavat tarvittaessa oman johtokeskuksen hoitamaan pelastusviranomaiselle kuuluvia kiireettömiä tehtäviä esimerkiksi kun puita on kaatunut, mutta hengenvaaraa ei ole. Näillä johtokeskuksilla on hälytettävien yksiköiden ohella monesti käytössään myös sellaisia raivausresursseja, jotka eivät ole hälytyskeskuksen tiedossa. Kun johtokeskus on toiminnassa, hätäkeskus välittää esimerkiksi kiireettömän vahingontorjuntatehtävän johtokeskukselle ja lopettaa sen omalta osaltaan, Viitaluoma selittää. Heidän kalustonsa näkyy hälytyskeskuksen päätteillä edelleenkin vapaana resurssina, eli jos niitä tarvitaan kiireellisissä tehtävissä, hälytyskeskus hälyttää ne. Ja he sitten järjestelevät, kuka suorittaa loppuun kesken jääneen tehtävän. Viitaluoma muistuttaa, että hälytyskeskuksen sisäinen toiminta ei muutu pelastustoimen johtokeskusten ollessa toiminnassa. Johtokeskus on hätäkeskukselle toiminnallisesti kuin mikä tahansa kentällä oleva yksikkö sille vain välitetään tavallista enemmän tehtäviä. Johtokeskus käynnistyy ja lopettaa toimintansa joustavasti tarpeen mukaan. Tämä toimintatapa ei muuta hätäkeskuksen toimintaa, joka pysyy aina samana. SELVÄT VASTUUT Uutta järjestelmää ei tarvitse rakentaa, vaikka mittakaava kasvaisi. Esimerkiksi isoissa alueellisissa tilanteissa, kuten myrskyissä, johtokeskuksia voi olla Oulun hätäkeskuksen alueella yhtä aikaa 4 5. Pelastustoimen tehtävissä pelastustyönjohtajalla on viime kädessä vastuu kentän toiminnasta, joten hän voi niin halutessaan puuttua hätäkeskuspäivystäjän ratkaisuihin, jos hänellä esimerkiksi on parempaa tietoa kentällä vallitsevasta tilanteesta. Hätäkeskuksessa tehtävät ratkaisut nojautuvat viranomaisten ohjeisiin ja määrittelyihin esimerkiksi siitä, millaisia yksiköitä eri tilanteissa hälytetään paikalle. Ennakkosuunnitelmat ovat sen vuoksi toiminnan lähtökohta, Viitaluoma kuvaa ajatustapaa. Kaikki on mietitty ja harjoitettu valmiiksi, jotta vältettäisiin tilanteet, joissa ei ole mitä hälyttää. Hätäkeskuspäivystäjän on pystyttävä aina hälyttämään apua, oli kiireellisyysluokitus mikä hyvänsä. Sen vuoksi meidän on tiedettävä, missä viranomaisten yksiköt ovat. Ja jos niitä ei ole tai ne ovat kaikki varattuja, päivystäjän tavoitettavissa on aina oltava viranomaisen vastuuhenkilö, joka päättää, miten asia hoidetaan. Juha Viitaluoma on Hätäkeskuslaitoksen erityisasiantuntija. JUSSI-PEKKA AUKIA Yksi toiminnallisuus, yksi toteutustapa, yksi tuottaja Korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu koskettaa koko turvallisuuspalvelujen ict-alaa, sanoo HALTIKin hallinnollinen projektipäällikkö Antti Laurila.» 14 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/

9 TUVE prosentissa HALTIKin kokouksista ainakin yksi osallistuja on läsnä viedoyhteydellä. Tässä keskustelevat Pekka Nurhonen videolla ja Antti Laurila livenä. nonalan turvallisuusviranomaiset. Olemme kaikki fyysisesti samassa verkossa. Pystymme liikennöimään ja välittämään tilannekuvaa ja palveluita, Laurila sanoo. Viranomaisyhteistyö tai suuren tapahtuman johtaminen voi tapahtua minkä tahansa alan viranomaisen luona. Hallinnolliset virkamiehet saavat samat palvelut käyttöönsä. HALTIKin palvelukokonaisuudet TEKSTI VIRVE AIROLA Hallinnon tietoteknikkakeskus HALTIKin TUVE-tietoverkkopalvelut -projektissa nykyiset tietojärjestelmät sovitetaan sekä uuteen TUVE-työasemavakioon että uuteen alustaan ja verkkoympäristöön. Palvelukokonaisuuksia on viisi: viestintä-, työasema-, käyttö-, tuotantoonsiirto- ja tukipalvelut sekä tietoliikennepalvelut. Projektin alla on lisäksi kolme itsenäistä projektia: käyttäjätason pääsynhallinta Portti, tietoturvasertifiointi sekä VIRVE-TUVE-liitos. Kun puolustusvoimat laajentaa ja modernisoi korkeasti suojattua tieto- ja viestintäverkkoaan muidenkin viranomaisten käyttöön niiden vaatimusten mukaisesti, HALTIK rakentaa sen päälle salatun, suojatun loogisen verkon. Se käsittää tietoliikenteen reitityksen, salaukset, käyttäjätunnistukset, pääsynhallinnan eli se on vahvasti salattu palveluja välittävä kerros. Varsinaiset loppukäyttäjien palvelut ovat TUVE-konesaleissa. Salien hallintavastuun jakaantuu tapauskohtaisesti. HALTIK siirtää palvelut TUVEkonesaleihin. Samalla päällekkäisyyksiä puretaan ja palvelurakenteet rationalisoidaan. TUVE koskettaa koko ict-alaa, koskemattomaksi ei jää mitään. Emme tee uusia tietojärjestelmiä emmekä tietojärjestelmäuudistuksia, vaan nykyiset järjestelmät on sovitettava tähän uuteen ympäristöön uuteen TUVE-työasemavakioon sekä uuteen alustaan ja verkkoympäristöön, korostaa HALTIKin hallinnollinen projektipäällikkö Antti Laurila. TUVE-tietoverkkoprojektin piiriin eivät kuulu HALTIKin asiakasorganisaatioiden poliisi-, pelastus-, maahanmuutto- ja rajavartiolaitoksen omat tietojärjestelmähankkeet. Nekin kuitenkin hyödyntävät ja niiden on hyödynnettävä TUVE-palveluja. MONEN TOIMIJAN VERKKO Huhtikuussa 2009 alkanut hanke on loppusuoralla. Nyt viimeisen vuoden aikana palveluja tulee käyttöön ja eri puolilla asiakasorganisaatioiden toimipisteitä järjestetään asiakastiedotustilaisuuksia. Ensi vuonna siirrytään palvelujen käyttöön eli ylläpitovaiheeseen. Tämä projekti koventaa ja yhtenäistää sekä turvallisuutta että turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia ja niiden mukaisia toteutuksia. Toistasataa HALTIKlaisista on jo tavalla tai toisella mukana TUVEn toteutusten rakentamisessa. HALTIKista tulee yksi TUVE-palveluoperaattoreista, ja tässä kasvamme siihen, että merkittävä osa meidän työtämme on TUVE-palveluoperaattorin työtä, sanoo HALTIKin tekninen projektipäällikkö Pekka Nurhonen. Tämä on tällainen varsin suuri, määrämittainen vaatimusten yhtenäistämishanke. Projektin budjetti on hieman alle 40 prosenttia TUVEn 187 miljoonan euron kokonaishankkeesta. Merkittävimmät rahalliset investoinnit ovat pääsynhallinta, verkkototeutus sekä konesalitoteutukset. Sisäasiainministeriön alla on useita erillisiä virastoja. Ministeriön hallinnonala on kokonaisuutena yhtä suuri kuin puolustusvoimat, mutta ympäristö on heterogeenisempi. Toistaiseksi TUVE-projektissa mukana ovat mukana sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön hallin- TAVOITTEENA YHTEISTOIMINTA Vaikka TUVE tietoverkkopalvelut -projektissa on paljon tekniikkaa, niin korvien välissä tapahtuvaa yhteistoiminnan kehittämistä ei voi Laurilan mielestä korostaa liikaa. Yhteistoimintaa vahvistaa paljon enemmän se, että opitaan ymmärtämään toisia, toisten toimintatapoja, tarpeita ja tekemisen lähtökohtia. Teknologia luo pohjan, mutta siitä ei ole iloa, ellei ymmärrä toisia. Jos teknisen toteutustavan tekeminen on työstä 15 prosenttia, niin 85 prosenttia täyttyy politiikkaan liittyvien asioiden ja muutosten tekemisestä. Turvallisuuden ja tietoturvan näkökulmasta ne ovat haasteellisia asioita. Siinä missä tekninen toteuttaminen kestää vuoden, poliittisesti korrekti suhtautumistavan muutos voi ottaa hyvinkin 3 5 vuotta, Nurhonen sanoo. Tämä projekti mahdollistaa jatkossa järjestelmien kehittämisen tälle alustalle. Lopulta kansalaisen turvallisuutta parantaville palveluille on pohja, verkot ja laitetilat, joissa ne voivat toimia. Kun siihen on yhdistetty kaikki päätoimialan toimipisteet, voidaan rakentaa asiakaspalveluverkko ja siihen liittyvät järjestelmät, Nurhonen linjaa tulevaisuutta. Turvallisuusviranomaiset ovat tällä hankkeella ottaneet ensiaskelia toimitilojen, verkkojen ja toimintatapojen turvalliseen rationalisointiin. Jatkossa tätä tehdään valtion mittakaavassa. Siinä HALTIK on yksi palvelukeskus muiden joukossa. Sekä poliisi että puolustusvoimat ovat rajujen säästökohteiden alla. Yhteistoiminnan lisääminen on nyt mahdollistettu tekniikalla. Jää nähtäväksi, miten sitä käytetään, Laurila pohtii. Verkko salattu ja suojattu TUVEn sisällä oleva palveluja välittävä kerros. Tunnistautumis- ja turvamekanismit on nykyaikaistettu. Integroidut puhe-, video-, sähköposti ja kollaboraatiopalvelut. Esimerkiksi videoneuvotteluun voi osallistua ja liittyä suoraan työasemasta pikaviestimellä. Päätelaite uusi TUVE-vaatimukset täyttävä työasemavakio perustuu Windows 7:ään, johon on tehty muutoksia, jotta salaukset ja turvallisuustasot on saatu riittävälle tasolle. Lähiverkot ja lähiverkkojen aktiivilaitteet uusitaan kokonaisuudessaan täyttämään vaatimukset. Portti-palvelu vaatii käyttäjän vahvan tunnistautumisen. Käyttäjä voi liittyä missä tahansa verkkoon kuuluvassa toimipisteessä ja saada käyttöönsä ne palvelut, joihin on valtuutettu. Uusittu etäkäyttöratkaisu mahdollistaa käyttäjän pääsyn tunnistuksien kautta sisäverkon palveluihin minkä tahansa kiinteän tai mobiilin dataverkon kautta. Työasemat on irrotettu internetistä. Esimerkiksi internet-selailu on toteutettu terminoidusti, eli käyttäjä näkee internetselaimesta vain kuvan. Hallinnon turvallisuusverkko TUVE Hallinnon turvallisuusverkko TUVE on valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu. Hankkeen keskeisiä linjauksia ovat, että kriittinen tietoaineisto varastoidaan ja kriittiset järjestelmät hallitaan Suomessa ja että tietoturvallisuus varmistetaan tehokkaalla valvonnalla ja tietoliikenteen salaamisella. Sillä vähennetään tiedustelun mahdollisuuksia, minimoidaan mahdollisuudet tunkeutua verkkoon, estetään tietovuotoja sekä tehostetaan mahdollisuutta torjua palvelunestohyökkäyksiä. Osahankkeiden koordinoinnista vastaa valtiovarainministeriö. Tietoliikenneverkon kehittämisestä vastaa puolustusministeriön osahanke, josta vastaa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus PVJJK, verkkopalvelujen kehittämisestä sisäasiainministeriön osahanke ja Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK. Hankkeella turvataan turvallisuusviranomaisten toiminnan jatkuvuus kaikissa olosuhteissa, tehostetaan viranomaisten yhteistoimintaa verkostoitumisen ja yhteisten prosessien kehittämisen avulla, saadaan eri viranomaisten palvelut tarpeiden mukaan kaikkien käytettäviksi ja hallitaan paremmin ict-kustannuksia. 16 VIRVE-UUTISET 1/2012

10 TULEVAISUUS TEKSTI VIRVE AIROLA KUVAT KAI WIDELL Maa, meri, ilma ja kyber PUOLUSTUS LEVIÄÄ VERKKOON Kyberpuolustus antaa pienelle maalle suuria mahdollisuuksia. Emme voi rakentaa vastaavia meri- tai ilmavoimia kuin suuret valtiot, mutta tietoverkkopuolustuksen saralla pystymme osoittamaan uskottavaa kykyä. Näin sanoo Puolustusvoimain johtamisjärjestelmäosaston tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin. Siinä missä räätälöidyn haittaohjelman valmistuksen hinta liikkuu kahden miljoonan dollarin tietämissä, moderni hävittäjälentokone maksaa 150 miljoonaa. Sen ylläpito vaatii valtavia tukijärjestelmiä ja lisäksi se on vielä aseistettava. Kybertoimintakin vaatii panostusta osaamiseen ja järjestelmiin, mutta panostukset ovat minimaalisia perinteisiin puolustushaaroihin verrattuna. Tässä pienet maat voivat olla vahvoja, Candolin sanoo. Jos tavoitteena olisi päästä eroon valtiossa X olevasta ydinvoimalasta, niin ennen siihen olisi kohdistettu ilmaisku. Voimala olisi ollut raunioina, ihmisiä olisi kuollut, ympäristökatastrofi olisi ollut valtava. Nyt se voitaisiin tehdä toimintakelvottomaksi haittaohjelmalla, joka estää uraanin rikastamisen. Kukaan ei olisi kuollut eikä fyysinen vaikutuskaan ole välttämättä lopullinen. Jos osapuolet pääsevät sopuun ja yhteisiä sääntöjä noudatetaan, ydinvoimala voidaan palauttaa palvelemaan yhteiskuntaa. Kybertoiminnallakin voi toki kyykyttää yhteiskuntaa, mutta pommituksiin verrattuna jälleenrakentaminen on aivan erilaista. MAA, MERI, ILMA JA KYBER Kyberpuolustus on kyberturvallisuuden maanpuolustuksellinen ulottuvuus. Tällä hetkellä siitä käytetään termiä tietoverkkopuolustus, sillä vakiintunutta terminologiaa ei vielä ole. Periaatteessa kyberpuolustus on rinnastettavissa perinteisiin puolustushaaroihin maa, meri ja ilma. Toiminta on vastaavanlaista, toimintaympäristö täysin toinen, Candolin valaisee. Hänet tietokoneharrastus imaisi mukaansa jo kasvuiässä. Teknillisen korkeakoulun opintojen yhteydessä syntyi kontakti puolustusvoimiin. Seminaarityöstä kasvoi tutkimus ja siitä edelleen diplomityö, jota täydensivät opinnot maanpuolustuskorkeakoulussa. Halusin ymmärtää puolustusvoimien toimintaa ja oppia militääriajattelua. Opiskelin, tutkin ja opetin maanpuolustuskorkeakoulussa. Vaikka en ollut vielä palkkalistoilla, minut kyllä aika lailla adoptoitiin. Kolmivuotisesta tutkimusprojektistaan Candolin teki väitöskirjansa sotilaallisen päätöksenteon suojaamisesta verkostokeskeisessä ympäristössä. Mietin, miten päätöksentekoa voisi tarkastella niin, että sitä voisi haitata verkkojen kautta. Päätöksenteko tai toimintahan perustuu pitkälti siihen, että saadaan oikea data oikea-aikaisesti. Nykyisin tieto tulee perinteisten lähteiden lisäksi verkoista. Jos hyökkäämmekin verkkoihin, muutamme toimintaa tai tietoa, päättäjä saattaa saada väärää tietoa tai toiminta vääriä syötteitä. Polku meneekin hyökkääjän haluamaan suuntaan. Hyvä esimerkki on Stuxnet, Windows-spesifinen tietokonemato, joka pääsi Iranin ydinlaitoksiin saastuneen muistitikun välityksellä. Kun ymmärtää teknisesti toteutetun hyökkäyksen, kykenee miettimään, miten pystyttäisiin estämään vastaavan tekeminen meille.» Toivoisin, että tämä kyberpuolustus ymmärrettäisiin oikein. Jos se menee hypetykseksi tai tätä aletaan vastustaa periaatteen vuoksi, jäädään kehityksessä jälkeen, sanoo Catharina Candolin, Puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja. 18 VIRVE-UUTISET 1/2012

11 TULEVAISUUS Tällä hetkellä kenelläkään ei ole kansallista tilannekuvaa. MAANPUOLUSTUS VASTAA UHKAKUVIIN Uhkakuvat voidaan jakaa valtiollisiin ja ei-valtiollisiin.valtiollisia uhkia voivat olla asevoimat, tiedusteluorganisaatiot tai valtioiden suojaamat tai tukemat ryhmät. Niiden tavoitteet edellyttävät poliittista tai sotilaallista panostusta. Eivaltiollisen uhan takana on useimmiten rikollisuus. Kyberterrorismi puolestaan on vaikea käsite. Minun mielestäni se ei ole sitä, että terroristit käyttävät kyberavaruutta oman toimintansa mahdollistamiseen, rahankeruuseen tai propagandaan. Terrorismissa keskeistä on pelon aiheuttaminen. Kokonaan toinen asia on, jos terroristit pystyisivät kyberavaruuden kautta tekemään terroriteon. Vaikka sellaista ei ole vielä nähty, mahdollisuus ei ole poissuljettu. Uudenlainen uhka on haktivismi pienet ryhmittymät, jotka tekevät tihutöitä jonkin aatteen nimissä. Ne eivät usein edes ajattele toiminnan seurauksia ja vaikutuksia loppuun asti. Haktivistit voivat esimerkiksi vuotaa ihmisten henkilötietoja netissä. Jos niitä pääsee hyödyntämään identiteettivarkauksiin, monen ihmisen elämä voi mennä pilalle. Maanpuolustuksen alueella ollaan silloin, jos tietoverkkohyökkäyksiä käytetään perinteisten aselajien rinnalla. Jos jokin kohde halutaan eliminoida tai estää vaikka sotakaluston käyttö, niin pommittamisen sijasta kylvetäänkin tiedostoihin joku pöpö tai estetään toiminta tietoverkkohyökkäyksen avulla. Vaikutus on sama, mutta keinot aivan erilaiset. YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN Tietoverkkopuolustus voi olla pienen teknologisesti kehittyneen valtion kustannustehokas mahdollisuus kehittää uskottavaa maanpuolustuskykyä. Kyberpuolustus pitää nähdä mahdollisuutena eikä uhkana. Aihepiiri ruokkii kuitenkin helposti mielikuvitusta, ja peli- sekä elokuvamaailma villitsee sitä entisestään. Ei todellakaan ole kysymys siitä, että joku hyökkää holtittomasti joka suuntaan ja koko ajan. Asevoimien käyttö, niin kuin kaikki puolustustoimet, on erittäin tiukasti säänneltyä ja konkreettista. Mikään taho ei voi tehdä asioita yksin. Etenkin kyberturvallisuus ja -puolustus edellyttää aina yhteistyötä. Suomessa on paljon yhteisesti suojattavia kohteita ja arvoja. Keskeinen kysymys on omistus. Jos valtionhallinnolle ja puolustukselle tärkeän infrastruktuurin omistaakin yritys, ei ole puolustusvoimien asia mennä sinne suojaamaan. Mutta kun asia on tärkeä sekä omistajalle että puolustukselle, voidaan tehdä yhteistyötä. Yhteistyö on yleensä ollut Suomen vahvuus. Toinen yhtä tärkeä aspekti on kansainvälisyys. Kyberuhka on rajaton ja globaali. Hyökkäys voi tulla mistä tahansa ja sillä voi olla sivuttaisvaikutuksia. Laajamittaisen tai monia osapuolia koskettavan hyökkäysuhan alla valtiot voivat olla toisilleen silminä ja korvina. Viestintäviraston CERT-toiminta ja koko globaali CERT-toiminta perustuu juuri siihen. CERT-yksiköt eri maissa tekevät havaintoja ja vaihtavat tietoja, keskustelevat keskenään, tekevät yhteistyötä ja koordinaatiota. Olemme jatkuvasti yhteistyössä EDAn (European Defence Agency) kanssa, sekä tietysti Naton ja kaikkien niiden valtioiden, joiden kanssa muutenkin tehdään yhteistyötä. Tärkeitä ovat Pohjoismaat ja Viro. Vaikka kyberpuolustuksesta jo puhutaan paljon, kansainvälinen yhteistyö on vasta kehittymässä. Candolin toivookin, että parhaillaan valmisteltava kyberturvallisuusstrategia ottaa kantaa siihen, miten näitä asioita yhteiskunnallisesti hoidetaan. Valtiollista toimintaa tarvitaan. Suomi on liian pieni maa, jotta kannattaisi rakentaa useita toimijoita. Pitäisi toimia järki kädessä ja katsoa, missä on paras osaaminen ja kohdistaa resursseja sinne. KYBERTURVAN KEINOT Miten kyberuhkiin sitten voi käytännössä reagoida? Moni on esittänyt ajatuksen, että pitäisi olla tällainen internetin Killswitch, jolla voisi vetää netin nurin. Mutta silloin unohdetaan, mihin se vaikuttaa. Käytännössä silloin tekee palvelunestohyökkäyksen itseään vastaan. Kenenkään muun ei tarvitse enää vaivautua, jos poistamme itseltämme toimintamahdollisuudet. Internet vaikuttaa merkittävästi talouteen. Jos lähtee vetämään piuhoja irti tai edes reitittämään uudelleen, haitta tai jopa vaara omalle valtiolle voi helposti olla suurempi kuin että antaa sen haitallisen toiminnan olla ja pyrkii hallitsemaan sitä muilla keinoilla. Puolustaminen ei enää voi olla rajojen sulkemista ja niiden puolustamista, vaan se on yhä enemmän osaamista, seurantaa ja verkottumista tiedollisen ja toiminnallisen niskaotteen saamista. Se tarkoittaa kykyä ja osaamista toimia siinä ympäristössä sekä sellaista verkostoa, että kykenee toimimaan ja yhdistämään osaamisia. Toiminnalla voi aina olla myös sivuttaisvaikutuksia. Tämä on toimintaa, joka ei tunne fyysisiä rajoja. Järjestelmät ovat keskinäisriippuvaisia, joten vaikka toiminnan kohdistaa juuri tiettyyn kohteeseen, se saattaa vaikuttaa jossain aivan muualla. Siksi osaamisen kehittäminen on äärimmäisen tärkeää. Palvelunestohyökkäys tai haittaohjelma ovat vain työkaluja. Mielenkiintoista ei ole niinkään menetelmä, vaan tekijä, hänen tavoitteensa, kykynsä ja motivaationsa. Vaikka valtio ja rikollinen käyttäisivät samaa menetelmää, niiden tavoite on yleensä aivan erilainen. Tasoja on monia valtiollinen, kansallinen, kaupallinen, yksityinen. Kyberturvallisuus on meidän kaikkien asia. KOLME TÄRKEÄÄ ASIAA Toimiva puolustus edellyttää aina hyökkäyspotentiaalin tuntemusta. Niin kyberpuolustuksessakin. Kyberpuolustus ei ole sen ihmeellisempi asia kuin muukaan puolustus. Se on yksi lisä temppulaatikkoon: voimme laittaa liikkeelle laivan, lentokoneen tai bittejä. Candolinin näkemyksen mukaan kyberpuolustukseen liittyy kuitenkin kolme tärkeää asiaa. Ensimmäinen on osaaminen. Se lähtee koulutuksesta, mutta tärkeää on uskaltaa panostaa laajemminkin tutkimukseen. Vaikka Suomessa tutkimusta tuetaan kohtalaisesti, niin rahapussit alkavat sulkeutua, kun pitäisi kehittää tuotetta markkinoinnista ja myynnistä puhumattakaan. Silti joidenkin suomalaisten yritysten osaamista on ihmetelty Valkoisessa talossa saakka: miten pieni suomalaisyritys pystyy kehittämään jotain, mihin USA:ssa ei pystytä. Toinen tärkeä asia on verkostoituneisuus. Toimijoiden yhteistoiminnan lisäksi tärkeitä ovat myös yksilötason verkostot että ihmiset luottavat toisiinsa ja kykenevät tekemään töitä yhdessä. Kolmas etenkin organisaatioita koskeva asia on antaa työntekijöille niitä välineitä, joita tähän yhteistyöhön ja verkostoitumiseen tarvitaan. Minun täytyisi vaihtaa salassa pidettävää tietoa kollegan kanssa, mutta minulla ei ole siihen välinettä. Jos onnistuakseni tarvitsisin vain virve-päätelaitteen, niin kyllähän sellainen pitää silloin saada käyttöön. Tietohallinnollisesti yhtenäisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen ohessa pitäisi myös nähdä, että jos jokin erityisryhmä tarvitsee jotakin tämän lisäksi, jär- 20 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/

12 MAAILMALTA TEKSTI VIRVE AIROLA KUVAT NATO CCD COE NATOn kyberpuolustuskeskuksessa järjestetään erilaisia kursseja erityisesti teknisille asiantuntijoille. Tallinnassa sijaitseva NATOn kyberpuolustuskeskus. Eversti Ilmar Tamm on NATO CCD COE:n johtaja. NATOn kyberpuolustuskeskus NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence (NATO CCD COE) perustettiin virallisesti toukokuussa 2008 tehostamaan NATOn kyberpuolustusvalmiuksia. Tallinnassa sijaitsevan NATOn kyberpuolustuskeskuksen toimintaa sponsoroivia valtioita ovat tällä hetkellä Viro, Latvia, Liettua, Saksa, Unkari, Italia, Puola, Slovakia, Espanja ja USA. Yhteistoiminnallisen kyberpuolustuksen piirissä keskuksen ydintutkimusalueita ovat laki- ja poliittiset asiat, konseptit ja strategia, taktinen ympäristö ja kriittisen informaation infrastruktuurin suojelu. Keskus tuottaa NATOlle tuotteita ja palveluja, jotka muuttuvat vuosittain. Ne perustuvat vuosittaisiin työsuunnitelmiin. Tutkimus- ja koulutusforumien avulla NATO CCD COE auttaa ratkaisemaan kyberturvallisuuteen liittyviä lakiasioita. Keskus järjestää harjoituksia, joissa osallistujat pääsevät oppimaan ja testaamaan taitoja, joita tarvitaan todellisen hyökkäyksen torjuntaan. Kaksi kertaa vuodessa järjestettäville kursseille kootaan tietokone- ja tietoverkkoasiantuntijoita jäsen- ja yhteistyökumppanimaista. Kesäkuussa järjestettävä konferenssi keskittyy sotilaalliseen ja puolisotilaalliseen toimintaan kyberavaruudessa. Suomen puolustusvoimat oli mukana tuottamassa teknisluonteista CYBERDEFENCE EX Cyber Defence Exercise -harjoitusta maaliskuussa. Sen tavoitteena on harjoittaa teknisiä osaajia suojaamaan omia ympäristöjään. CCD COE:n johtaja, eversti Ilmar Tamm vastasi VIRVE-Uutisten kysymyksiin. Mikä on Naton rooli ja merkitys nykypäivän kyberpuolustuksessa? Jatkuvasti kehittyvästä ja laajasti saatavilla olevasta tietotekniikasta on tullut arkipäivää niin työelämässä, opinnoissa ja maanpuolustuksessa kuin ihmisten välisenä viestintävälineenäkin. Tietotekniikan ohella myös tietoverkon uhkat kasvavat ja kehittyvät, mikä vaikuttaa yhä enemmän nykypäivän elämäntapaan. Maailmassa esiintyy yhä enemmän kansallisvaltioiden turvallisuutta koskevia verkkohyökkäyksiä, joiden taustalla ovat poliittiset tarkoitusperät. Ei ole myöskään mitään syytä otaksua, että kyseessä olisi ohimenevä ilmiö. Nato on kiinnittänyt huomiota siihen, että puolustusliitolla täytyy olla pysyvä ja esteetön pääsy tietoverkkoihin ja että puolustusliiton kriittisten järjestelmien integriteetti on turvattava. Naton on otettava sotilasopissaan huomioon modernien konfliktien kyberulottuvuus. Liittoumalle kriittisiin järjestelmiin saattaa kohdistua verkkohyökkäyksiä, joten Naton tulee parantaa sekä edellytyksiään huomata, arvioida ja ehkäistä tällaisia hyökkäyksiä että edellytyksiään puolustautua niitä vastaan ja toipua niistä. Lissabonissa vuonna 2010 laaditun strategisen konseptin mukaan Nato hyödyntää puolustussuunnitteluprosessejaan edistääkseen jäsenvaltioiden verkkopuolustuskapasiteettia, avustaakseen pyynnöstä yksittäisiä jäsenvaltioita sekä parantaakseen tiedonvälitystä, yhteistyötä ja kykyä toimia yhteisissä operaatioissa. Nato tulee sovitusti tekemään läheistä yhteistyötä tietoverkkoihin liittyvien riskien hallinnassa myös muiden toimijoiden, kuten YK:n ja EU:n, kanssa. Nato otti kesäkuussa 2011 käyttöön uuden verkkopuolustuspolitiikan sekä siihen liittyvän toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelmassa korostetaan toisaalta Naton tarvetta suojata omia verkkojaan ja toisaalta kansallisten verkkojen puolustukseen liittyviä vaatimuksia. Nato käyttää näitä verkkoja keskeisten tehtäviensä, kuten väestönsuojelun ja kriisinhallinnan, infrastruktuurina. Tässä tulee hyvin esille, miten tärkeää tietoverkkojen puolustus on Natolle ilman yhteistyössä tapahtuvaa koulutusta, harjoitusta ja toimintaa on mahdotonta luoda turvallisia tietoverkkoja, joihin turvautua. Kuinka tärkeää kansainvälinen yhteistyö on Natoon kuulumattomien valtioiden kanssa? Tietoverkkojen uhkat ylittävät valtioiden ja organisaatioiden rajat. Haavoittuvuudet ja riskit koskevat kaikkia. Nato tunnustaa tietoverkkojen ja niihin liittyvien uhkien globaalin luonteen ja aikoo ryhtyä yhteistyöhön kumppaneiden, kansainvälisten organisaatioiden, yliopistojen ja yksityisen sektorin kanssa muodostaakseen mahdollisimman kattavan, mutta mahdollisimman vähän päällekkäisyyksiä sisältävän verkoston. Verkkopuolustusyhteistyöhön voi sisältyä tietoisuuden lisäämistä, harjoituksia ja parhaiden käytäntöjen levitystä. Käytännön esimerkkinä mainittakoon Suomen puolustusvoimien osallistuminen monikansalliseen Multinational Experiment 7 -tutkimusyhteisöön (MNE 7). Kyseessä on Naton johtama ohjelma, johon osallistuu myös Naton ulkopuolisia kumppaneita. MNE 7:n piiriin kuuluu myös verkkoympäristöön liittyvää toimintaa, jota käytetään suoraan tai välillisesti ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi tukitoiminnoista, teknisen verkkopuolustuksen harjoitus, on malliesimerkki verkkopuolustukseen liittyvien uhkien toteuttamisesta ja tarvittavien puolustusmekanismien soveltamisesta turvallisessa peliympäristössä. Suomi on eräs niistä Natoon kuulumattomista yhteistyökumppaneista, jonka panos on harjoituksen onnistumisen kannalta olennaisen tärkeää. Miksi peliharjoittelu sitten on tärkeää? Tämän tyyppiset harjoitukset eivät ole vain simuloituja pelejä, vaan perusta monikansalliselle ja luotettavalle tietoverkkojen riskien hallinnan asiantuntijaverkostolle. Mitä mieltä olette Suomen roolista verkkoturvallisuudessa ja -puolustuksessa? Suomi on tietoteknisesti kehittynyt valtio, mikä asettaa luonnollisesti korkeat vaatimukset tietoteknisten järjestelmien ja toimintojen vakaudelle. Suomi on rakentanut puolustustaan ja turvallisuuttaan täydellisen puolustuksen periaatteelle, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Verkkoturvallisuus ja -puolustus saattaa vaikuttaa teknologiajohteisilta asialta, mutta aiheet tulee käsittää laajemmin. Teknologian lisäksi sen piiriin kuuluu ihmisiä, säädöksiä ja koulutusta toimiva verkkoturvallisuus ja -puolustus edellyttää yhteistyötä kaikkien asianomaisten kesken sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kun otetaan huomioon Suomen suhteellisen pieni väkiluku, Suomelle on erittäin kannattavaa jatkuvasti tunnistaa, testata ja ottaa käyttöön parhaita verkkopuolustuskäytäntöjä. Näin Suomi on myös aina luotettu kumppani alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. 22 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/

13 VIRVE TOIMII TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT LEHTIKUVA MITÄ MYRSKYISTÄ OPITTIIN? Onnettomuustutkintakeskus selvitti perusteellisesti kesän 2010 rajuilmojen vaikutukset. Viime joulunseudun kaksi myrskyä vahvistivat yleistä tietoisuutta siitä, missä ovat modernin yhteiskunnan haavoittuvuudet. Lounais-Suomen tilannekartta myrskyjen aiheuttamien vikojen korjauksesta Fortumin tilannekeskuksessa Espoon Keilaniemessä 29. joulukuuta 2011.» 24 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/

14 VIRVE TOIMII Heinä-elokuun vaihteen 2010 neljä rajuilmaa Asta,Veera, Lahja ja Sylvi aiheuttivat suurta tuhoa: yhteensä kilometriä sähköverkkoa vaurioitui linjoille kaatuneiden puiden takia ja lähes puoli miljoonaa ihmistä jäi ilman sähköä pisimmillään kuuden viikon ajaksi. Verkkojen korjaustöihin käytettiin lähes työtuntia. Sähkökatkot häiritsivät merkittävästi yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, kuten viestintäverkkoja, vesihuoltoa ja liikennettä. Joulumyrskyt vahvistivat Nurmen mielestä monet jo kesän 2010 raportissa todetut asiat. Tällä kertaa oli siinä mielessä onni myötä, että sää oli poikkeuksellisen leuto. Edellistalven paukkupakkasissa välipäivien sähkökatkokset olisivat olleet paljon vakavampi asia, Nurmi kuvaa. Nämä myrskyt vauhdittavat esitettyjä varautumistoimenpiteitä. Kentällä vallitsi tosin suuri yksimielisyys jo ennen joulumyrskyjä, että tälle asialle pitää tehdä jotain. VUODEN PITUINEN TUTKINTA Onnettomuustutkintakeskus käynnisti tutkinnan myrskyjen aiheuttamista tuhoista ja ongelmista heti loppukesästä 2010 ja julkaisi reilua vuotta myöhemmin syyskuussa 2011 tutkintaraporttinsa. Siinä esitellään 103 huomiota ja niiden pohjalta 14 suositusta tärkeimmiksi toimenpiteiksi, joilla yhteiskunnan suojautumista myrskyjen varalta parannetaan. Onnettomuustutkintakeskus on riippumaton oikeusministeriön yhteydessä toimiva tutkintaviranomainen. Antamiamme suosituksia ei ole pakko noudattaa, mutta eri toimijoiden on lain mukaan pakko kertoa meille, mihin toimenpiteisiin he ryhtyvät suosituksen johdosta. Suositukset ovat niin vahva työkalu, että suosituksiksi valikoituvat vain tärkeistä havainnoista tärkeimmät, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo. Tämän tutkinnan laajuutta kuvaa se, että suosituksia on 14. Tyypillisesti annamme tutkinnan tuloksena yhdestä kolmeen suositusta. Tämä tutkimus oli mittakaavaltaan samaa luokkaa kuin vuoden 2004 tsunamin, Nokian vesikriisin ja koulusurmien tutkinnat ovat olleet. Joulukuussa 2011 Tapani ja Hannumyrskyt saivat aikaan pienempää tuhoa, mutta samalla ne osoittivat uudelleen modernin yhteiskunnan täydellisen haavoittuvuuden luonnonvoimien iskiessä täydellä tehollaan. SÄHKÖ, SÄHKÖ JA SÄHKÖ Modernissa yhteiskunnassa sähköverkon, tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelmien on toimittava. Jos ne eivät toimi, mikään ei toimi. Nämä asiat ovat sidoksissa toisiinsa, sillä tietojärjestelmät ja tietoliikenne tarvitsevat sähköä ja päinvastoin. Asiantuntijat ovat tienneet yhteiskunnan suuresta sähköriippuvuudesta, mutta suurelle yleisölle se näyttää tulleen yllätyksenä. Monet ovat tuudittautuneet siihen ajatukseen, että iso blackout ei meillä ole mahdollinen, Nurmi varoittaa. Se, että jonkin asian todennäköisyys on hyvin pieni, ei merkitse, etteikö se olisi mahdollinen. Vaikka tuhot olivat kesällä 2010 ja 2011 joulun jälkeen suuria, pahimmat skenaariot eivät ole onneksi vielä edes toteutuneet. Suomen kantaverkolle on harjoituksissa mallinnettu tietokonesimulaation avulla tilanne, jossa koko Oulun eteläpuolinen Suomi on pimeänä. Siihen tarvittiin ainoastaan tilanne, jossa yksi keskeinen 400 kv siirtolinja oli huollossa, ja samaan aikaan pienkone osui toiseen linjaan. Voi kuvitella, mitä merkitsee esimerkiksi se, että isoissa kaupungeissa satojen tuhansien asukkaiden vesijohdot, vessat ja viemärit eivät toimi sähkökatkoksen takia. Tärkein suositus koskeekin energiayhtiöiden varautumisvelvoitteen kirjaamista sähkömarkkinalakiin. Nurmen mielestä se on saatava, sillä sähköntuo- LEHTIKUVA Sähköjakelun keskeytykset MEUR Sähkönjakelun keskeytyksistä asiakkaille aiheutunut laskennallinen haitta vuosina Arvioitu Energiamarkkinaviraston valvontamenetelmien mukaisesti. tanto ja jakelu mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan. Sähköverkkobisnes on toki pääomavaltaista ja vaatii isoja investointeja. Silti minusta joidenkin yhtiöiden asenne mikä tahansa paremmin tekeminen maksaa aina enemmän on ollut tympeä, Nurmi arvioi. Toimintavarmuutta voidaan parantaa myös ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Nyt joulun jälkeen linjoilta hätätyönä raivattujen puiden kaataminen olisi tullut paljon edullisemmaksi etukäteen kesäolosuhteissa. Samoin omaaloitteinen tiedottaminen tekstiviestein ja muilla konsteilla olisi varmasti ollut edullisempaa kuin päästää alimitoitetut puhelinpalvelut tukkeutumaan. Antti Martikainen jakoi vettä Anne Varjolle Veikkolan torilla Kirkkonummella, kun talvimyrskyt olivat pysäyttäneet tapaninpäivänä vedenottamoiden toiminnan. SÄHKÖÄ TUKIASEMILLE Myös tietoliikennepuolella olisi paljon tehtävää: Nurmi muistuttaa, että myrskyt rikkoivat rakenteita yllättävän vähän. Ongelmat aiheutuivat tukiasemien sähkönsaannista. Kärjistetysti sanottuna teleyhtiöt levittelivät käsiään ja sanoivat, että sähköyhtiöiden olisi pitänyt hoitaa homma. Ei sellainen ole mitään varautumista. Teleyhtiöiden pitäisi panostaa sähkönsyöttöön vaikka ostamalla se palveluna. Myös tuuli- ja aurinkovoiman sekä vaikkapa polttokennojen mahdollisuuksia varavoimanlähteenä kannattaisi selvittää. Kesällä 2010 oli pahimmillaan toimimattomana samanaikaisesti yli gsm- ja umts-verkon tukiasemaa sekä noin 40 viranomaisradioverkko virven tukiasemaa. Vaikka virven tukiasemaverkko on käytetyn taajuusalueen ja suuremman kantaman ansiosta vikasietoisempi kuin kaupallisten toimijoiden, virven tukiasemat ovat samoissa mastoissa kuin muidenkin tukiasemat. Virven käyttövarmuus on siten vahvasti yhteydessä yleisen matkapuhelinverkon käyttövarmuuteen.» 26 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/

15 VIRVE TOIMII Porkkanaa ja ehkä piiskaakin Sähköyhtiöitä kannustetaan toimitusvarmuuden parantamiseen monin eri tavoin. Suositukset lyhyesti 1. Sähköverkkotoiminnalle selkeä varautumisvelvoite. 2. Sähköverkkotoiminnan valvontamalliin verkon käyttövarmuus sekä varautuminen pitkiin ja laajoihin sähköhäiriöihin. 3. Teleyritysten varautumisen ja häiriöttömyyden valvontaa tulisi tehostaa. 4. Vesihuollon vakavat häiriötilanteet ja häiriötilanneviestintä varautumissuunnitelmiin. 5. Ilmatieteen laitoksen VAARA-tiedotteiden sisältämien vakavien säävaroitusten erottuvuutta ja jakelua parannettava. 6. Luotava valtakunnalliset menettelyt laajojen häiriötilanteiden varalle, joissa pelastustoimen kaikki käytettävissä olevat voimavarat ovat varattuina. 7. Luotava pelastustoiminnan käytännön johtamisvalmiudet laajojen ja suurten onnettomuustilanteiden varalle. Väestönsuojelun järjestelmien hyödyntäminen myös normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa. 8. Kuntien häiriötilannejohtamista ja onnettomuusviestinnän menettelyjä kehitettävä. 9. Rajuilmavahinkojen raivaustöiden suunnittelua, johtamista ja käytännön toteutusta kehitettävä. 10. Vastuiden selkeyttäminen siinä, mihin pelastustoimen toimintavastuu ulottuu ja kenelle pelastamiseen kuulumattomat toimet kuuluvat. 11. Tarvitaan paikallis-, alue- ja keskushallinnon kattavan tilannekuvatoiminnan menettelyt jakelujärjestelmineen. 12. Sähköverkon julkinen verkkohäiriöjärjestelmä tuotava osaksi valtakunnallista tilannekuvatoimintaa. 13. Elinkeinoelämältä tarvitaan tietoa tilannekuvan muodostamiseksi ja varautumisen tehostamiseksi. 14. Parannettava järjestöjen ja yksityisten kansalaisten käyttöä viranomaisten apuna. KATI SÄRKELÄ Energiamarkkinaviraston verkkovalvonnan ryhmäpäällikkö Simo Nurmi muistuttaa, että sähköyhtiöiden toimitusvarmuudessa on isoja yhtiökohtaisia eroja. Niistä osa johtuu toimintaympäristöstä kuten siitä, että harvaan asutulla maaseudulla on käytetty myrskylle alttiita ilmajohtoja. Osa yrityksistä pystyy samankaltaisissakin oloissa selvästi toisia parempaan sähkönjakelun toimitusvarmuuteen, ja osa pystyy reagoimaan vikatilanteisiin muita nopeammin. Kaikilla yhtiöillä on kuitenkin varaa parantaa nykyisestä, Nurmi arvioi. Mikäli parina viime vuonna tapahtuneiden rajuilmojen vaikutuksia ei huomioida, on sähkönjakelun toimitusvarmuus muutoin viime vuosina maltillisesti parantunut. Samalla kuitenkin häiriöttömän sähkönsaannin merkitys on kasvanut. Keskeytykset eivät ole lisääntyneet, mutta niiden vaikutukset ovat. Nurmi uskoo, että alalle kertynyttä korvausinvestointivajetta on vielä mahdollista korjata niin, ettei tilanne enää pahene. Peliä ei ole vielä menetetty. KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEISIIN Energiamarkkinavirastossa on otettu vakavasti Onnettomuustutkintakeskuksen suositukset, ja niitä on myös jo viety käytäntöön. Tämän vuoden alusta alkaneella uudella valvontajaksolla painotetaan aiempaa enemmän sähkön jakelun laadun kehittämistä. Laatukannustimen painoarvoa lisättiin valvonnassa. Lisäksi tehostamis- ja investointikannustimiin tehtiin muutoksia, jotka kannustavat parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Nurmi kertoo, että sähköverkkoyhtiöihin yritetään vaikuttaa taloudellisten kannustimien ohella myös julkisuuden kautta. Ensi vuoden alusta verkonhaltijat velvoitetaan keräämään entistä tarkempaa tietoa rahankäytöstään, kuten korvausinvestointien ja omistajalle maksettavien voitonjakoluonteisten erien määrästä. Nämä tiedot julkistetaan ensimmäistä kertaa alkusyksystä 2014 ja sen jälkeen aina vuosittain. Tutkimme myös parhaillaan keinoja, joilla voisimme nopeasti vaikuttaa yksittäisten yhtiöiden toimintaan sähkömarkkinalain mukaisen kehittämisvelvollisuuden perusteella. Selvitystyö on meneillään ja mahdolliset käytännön työkalut ovat käytössä todennäköisesti ensi vuoden alussa. Teleoperaattorit ovat tehneet osansa Viestintäviraston varautumisasioista vastaavan viestintäverkkoasiantuntija Ari Karppasen mielestä teleyhteyksien kannalta tärkeintä ja myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevintä olisi nostaa sähköyhtiöiden varautumisen tasoa. Kilpailutilanteessa toimivilla teleyrityksillä on paljon varmistamisvelvoitteita, jotka ne ovat myös täyttäneet. Monopoliasemassa olevilla sähköyhtiöillä moisia velvoitteita ei juurikaan ole, Karppanen painottaa. Sähkönsyötön varmistamiseen tehdyt investoinnit palvelevat koko yhteiskuntaa, kun taas muiden toimialojen vastaavat investoinnit palvelevat vain näiden asiakkaita. Teleyhteyksien kannalta keskeiset solmukohdat, kuten matkapuhelinkeskukset, on jo varmistettu kiinteillä varavoimakoneilla. Teleyhtiöiden pitkin maata sirotellut tukiasemaa ovat niin ikään varustettu akuilla, jotka takaavat virransaannin vähintään kolmeksi tunniksi. Kolmen tunnin akkukesto riittää 97 prosentissa kaikista katkoista. Tukiasemien lisävarmistaminen tulisi todella kalliiksi, eikä sillä kuitenkaan saavutettaisi merkittävää parannusta laajaalaisissa ja pitkäkestoisissa myrskyjen aiheuttamissa sähkökatkostilanteissa. Karppanen arvioi, että akkujen keston lisääminen esimerkiksi 12 tuntiin parantaisi käytettävyyttä "prosentin kymmenyksiä". Samalla moninkertaistettaisiin kustannukset ja esimerkiksi akuista aiheutuvat ympäristövaikutukset. Tuuli- ja aurinkovoimaa on esitetty ratkaisemaan tukiasemien virransaantiongelmaa. Vaikka niillä voitaisiinkin pidentää akkujen varmistusaikaa, ne ovat paikallisesti käytettynä niin epäluotettavia energianlähteitä, että ne eivät sovellu tukiasemien tarvitseman keskeytymättömän energian lähteeksi. Kaikki keinot käyttöön Sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen on nyt vahvaa poliittista tahtoa. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies antoi vuoden alussa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolle tehtäväksi ryhtyä toimiin sähkön jakelujärjestelmän toimintavarmuuden parantamiseksi. Maaliskuun alussa julkaistiin lista yksityiskohtaisista toimenpiteistä, joista on keskusteltu myös keskeisten jakeluyhtiöiden ja Energiateollisuus ry:n kanssa. Tarvittavat lakimuutokset sisällytetään kesällä 2012 annettavaan hallituksen esitykseen sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Jakeluverkoilta edellytetään jatkossa selvästi nykyistä parempaa toimitusvarmuutta: maakaapelointia kiihdytetään ja kaapelointia teiden varsille helpotetaan, yhtiöiden varautumissuunnitelmat kirjataan lakiin ja sähkökatkoksista maksettavia korvauksia parannetaan. Lisäksi tehostetaan sähkölinjojen vierimetsien hoitoa ja parannetaan asiakastiedotusta. INVESTOINTEJA JA PAREMPAA TIEDONKULKUA Asetettava varmuustaso tulee saavuttaa asteittain 15 vuodessa. Toteutusaikataulussa otetaan huomioon nykyisten verkkokomponenttien jäljellä oleva käyttöaika. TEM:n ehdotus nostaisi jakeluverkkojen siirtomaksuja. Esimerkkilaskelman mukainen kaapelointiasteen nosto prosenttiin maksaisi keskijänniteverkon osalta 3,5 4,5 miljardia ja pienjänniteverkon osalta 1,5 2,2 miljardia euroa. Kustannuksia pyritään kuitenkin alentamaan helpottamalla kaapelien sijoittamista maanteiden varsille. Myös sähkökatkoista maksettavia korvauksia nostetaan niin, että 12 vuorokauden katkosta maksettava korvaus olisi jo liki kolminkertainen nykyiseen verrattuna eli euroa. Yhtiöiden on myös varmistettava riittävä asiakastiedon antaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi niiden on kaikissa olosuhteissa järjestettävä toimiva yhteys toiminta-alueensa pelastus- ja muihin viranomaisiin, muihin sähköverkkoihin sekä keskeisiin infrayrityksiin. Myös korjaushenkilöstön käytöstä ja varallaolosta edellytetään ennakkosuunnitelmat. Nyt valmistellut ehdotukset lainsäädännön kehittämiseksi antavat vahvan signaalin sähkönjakeluverkoille toimitusvarmuuden tason parantamiseen. Ehdotusten toteutuksen edetessä toimitusvarmuus tulee lähivuosina paranemaan olennaisesti nykytasosta, toteaa ylitarkastaja Markku Kinnunen. 28 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/

16 SVENSK RESUMÉ Jourhavande i Norra Finland Uleåborgs nya nödcentral visar vägen för övriga Finland. I början av november överfördes nödsamtalen från Lapplandsregionen till Uleåborg. Den nya nödcentralen i Uleåborg behandlar nu alla nödsamtal från de nedlagda nödcentralerna i Lappland, Norra Österbotten och Kajanaland. Den nya nödcentralen var samtidigt den första i Finland att införa den nya operativa anvisningen och verksamhetsmodellen för salsarbete. Under året kommer modellen att införas även på de övriga nödcentralerna. Nödcentralens chef Mika Lamu anser att den viktigaste ändringen är tydligare ansvarsfördelning i salsarbetet. Uppföljningen av uppdrag väljer de mest ändamålsenliga resurserna och vidarebefordrar uppdragen till myndigheterna. Syftet med verksamhetsmodellen är att effektivisera mottagningen av anrop, få till stånd en Land, hav, luft och cyber Cyberförsvar erbjuder stora möjligheter för små länder. Vi kan inte bygga sjö- och luftstridskrafter som motsvarar de stora staternas, men inom cyberförsvaret kan vi visa upp en trovärdig förmåga. Så säger dataadministrationschef Catharina Candolin, som ansvarar för försvarsmaktens cyberfrågor vid huvudstaben. Cyberverksamhet kräver också satsningar på kunskap och system, men satsningarna är minimala jämfört med traditionella försvarsgrenar. Här kan små länder visa sin styrka, säger Candolin. vettigare användning av resurserna samt att påskynda tillgången till hjälp. Nödcentralernas verksamhet har ändrats under årens lopp. Nödcentralen är ingen taxicentral där man kan beställa en myndighet till en viss plats, utan när ett anrop kommer görs en riskbedömning och fattas beslut om vilken hjälp som lämpar sig bäst för situationen. Riskbedömningen grundar sig på anvisningar från myndigheterna. Verksamhetsområdet för Uleåborgs nödcentral är mycket vidsträckt. Från Pyhäjärvi i söder till Utsjoki i norr är avståndet 750 kilometer. Områdets invånare bor delvis i tätorter och delvis i mycket glest befolkade områden. Området omfattar mer än 60 kommuner. Utöver Uleåborgsregionen utgör Kemi-Torneå, Rovaniemi, Kajana och Kalajokidalen de största bosättningscentra. När sekunderna avgör Nödcentralernas nya informationssystem kommer att vara driftsäkert och användarvänligt. Markku Hälli, projektchef för projektet för Nödcentralsverkets verksamhet och informationsteknik (TOTI), berättar att projektet, som startade 2008, gick in i genomförandefasen i år. Till skillnad från många misslyckade informationssystemprojekt inom offentlig förvaltning tillämpas en så kallad smidig metod på TOTI, där man följer upp hur arbetet fortskrider och resultaten utvärderas kontinuerligt. TOTI-projektet leds av beställarens projektgrupp. I gruppen ingår representanter för nödcentralerna och samarbetsmyndigheterna, och den arbetar i samma lokaler som programvaruleverantören. Hälli berättar att arbetet är mycket interaktivt och att delresultaten utvärderas direkt när de har färdigställts. Nu håller vi till exempel redan på att fastställa de slutgiltiga resultaten. Dessa ges så snabbt som möjligt till slutanvändarna för granskning för att vi ska få all tänkbar respons. Projektet fortskrider i tre veckors sprinter, vars resultat projektgruppen sedan utvärderar. Därefter planeras nästa sprint, vars resultat återigen granskas tre veckor senare. Projektet fortskrider ett delresultat åt gången tills slutprodukten är klar. Vad lärde vi oss av stormarna? Centralen för undersökning av olyckor utredde grundligt följderna av ovädren sommaren De två julstormarna bekräftade den allmänna uppfattningen om vari det moderna samhällets sårbarheter ligger. Centralen för undersökning av olyckor inledde utredningen av den förstörelse och de problem som stormarna orsakade och publicerade sin utredningsrapport i september I den presenteras 103 observationer, och utifrån dessa har 14 rekommendationer utarbetats för de viktigaste åtgärderna som förbättrar samhällets förmåga att skydda sig mot stormar. Centralen för undersökning av olyckor är en oberoende utredningsmyndighet i anslutning till justitieministeriet. Våra rekommendationer måste inte följas, men olika aktörer måste enligt lag informera oss om vilka åtgärder de kommer att vidta med anledning av rekommendationen. Rekommendationerna är ett så kraftfullt verktyg att endast de viktigaste av de viktiga observationerna blir rekommendationer, säger Veli-Pekka Nurmi, direktör för Centralen för undersökning av olyckor. Rekommendationerna var 14 till antalet, vilket säger något om omfattningen av denna utredning. I regel ger vi en till tre rekommendationer som ett resultat av en utredning. Den viktigaste rekommendationen gäller införandet av energibolagens beredskapskrav i elmarknadslagen. Nurmi anser att detta är nödvändigt, eftersom elproduktionen och -distributionen gör det möjligt för samhället att fungera. Funktionssäkerheten kan förbättras även utan betydande merkostnader. Det skulle ha blivit mycket billigare att utföra den trädfällning i förväg på sommaren som nu utfördes som nödarbete efter julen för att röja linjerna. Likaså skulle det säkert ha varit förmånligare att självmant informera per sms och på andra sätt än att låta de underdimensionerade telefontjänsterna överbelastas. 112 svarar alltid Nödcentralen fungerar som en länk mellan den nödställda uppringaren och det omfattande myndighetsnätet. Ett samtal till nödnumret 112 styrs till en av de jourhavande i nödcentralssalen, som tar emot anropet och bedömer hur allvarligt och brådskande ärendet är genom att ställa frågor till den som ringer. Därefter tillkallar den jourhavande vid behov vederbörande myndigheter och enheter. Att göra en korrekt riskbedömning är det mest krävande i den jourhavandes arbete. Specialsakkunnig Juha Viitaluoma på Nödcentralsverket berättar att den jourhavande har tillgång till samtliga myndigheters riskbedömningsanvisningar och att de bland annat innehåller kriterier för hur man fastställer uppdragets prioritet. För hälsovården finns fyra prioritetsklasser, för polisen tre. Räddningsväsendet har ännu inga prioritetsklasser. Prioriteten bedöms genom att man ställer en rad frågor i enlighet med anvisningarna. Inga onödiga frågor ställs. Med frågorna strävar man också efter att i första hand bedöma situationens utveckling brinner en skräplåda till exempel mitt på en parkeringsplats eller bredvid ett bostadshus? Viitaluoma påminner om att majoriteten av de jourhavandes bedömningar träffar rätt. De jourhavande har förutom utbildning också förståelse och känsla för situationen som de fått genom erfarenhet. Även om ett telefonsamtal inte kan ersätta ett möte på plats kan den jourhavande i allmänhet skapa sig en bra uppfattning om situationen. 30 VIRVE-UUTISET 1/2012 VIRVE-UUTISET 1/

17 JUHA HARJU Kuvassa vasemmalla Markku Valkealahti ja Markku Penttilä sekä Suomen Erillisverkot Oy:n Paavo Rintapää. Seinäjoen keskussairaalan sisäpeittoratkaisu Seinäjoen keskussairaalan laajennuksen suunnittelun yhteydessä järjestelmäasiantuntija Markku Penttilä esitti sairaalan sisäpeittoratkaisuksi testaamaansa ideaa monioperaattoriverkon toteuttamisesta. Hänen kehittämänsä ratkaisu pystyttiin toteuttamaan rakennuksissa yhdellä säteilevällä antennikaapelilla. Tämä on paitsi taloudellisin ja tehokkain, myös sairaalaturvallisin sisäpeittoratkaisu rakennuksiin. Fitelnet Oy toteutti ratkaisun kokonaissuunnittelun ja huolehti asennustoiminnoista. Penttilän idean jatkokehityksen pääsuunnittelun toteutti Fitelnetin insinööri Markku Valkealahti. Hän suunnitteli ratkaisun koko kantasairaalan kiinteistöihin. Myös operaattorit sitoutuivat hankkeeseen. Säteilevään antennikaapeliin liitettiin gsm-operaattorien tukiasemat sekä Suomen Erillisverkot Oy:n toistin virve-päätelaitteille. Kun puhelimet ovat aina hyvässä antennikentässä, ne käyttävät pientä lähetystehoa eivätkä häiritse lääkintälaitteita. Sairaalan turvallisuuspäällikkö Jaakko Pukkisen mukaan ratkaisu parantaa merkittävästi koko sairaalan turvallisuustoimintoja. Myös sähköhuoltopäälliköt Olavi Harjunpää ja Jari Hakala toteavat ratkaisun olevan turvallinen ja keskussairaalakäyttöön sopiva.

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko ICT kehitysnäkymät Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko 2 Mikä ICT? Digitaalisuus Kyber IoT LTE, MKR PRS.. Vaatii pohjalle yhteiset toimintatavat ja -ratkaisut 3 4 5 ICT:n

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT

Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos. Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT Toimintavalmius kehittämisen kohteena - case Hätäkeskuslaitos Design for Life tilaisuus, Kiasma, 12.11. 2013 Marja Liinasuo, VTT 12.11.2013 2 Hätäkeskustoiminta Suomessa EU-alueen yhteinen hätänumero auttaa

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuus tietoturvauhkana Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuuden erityispiirteet Verkkorikollisuus on ammattimaista ja tähtää

Lisätiedot

Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta

Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta 1(7) Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Lausuntopyyntönne LVM/1114/03/2014/4.7.2014 Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta 1. Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

TIVA. Pertti Virtanen Myyntijohtaja

TIVA. Pertti Virtanen Myyntijohtaja TIVA Pertti Virtanen Myyntijohtaja Suomen Erillisverkot Oy on valtion 100 % omistama teleoperaattori - Sisäasiainministeriön omistajaohjaus - N. 65 henkilöä ja liikevaihto n. 21 m - Turvallisuusverkkojen

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki Tietoturva tiedon varastoinnissa 1 Sisällysluettelo Miksi Tietoturvaa? Tietoturva vrs. Tietosuoja Uhkia Tietoturvan osa-alueet

Lisätiedot

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan?

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? HANSEL ICT-päivä 26.9.2013 Wanha Satama Protecting the irreplaceable www.f-secure.com Sisältö Haittaohjelmat vai urkinta suurin uhka? Tietoturvan

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Sähköinen ensihoitokertomus. Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri

Sähköinen ensihoitokertomus. Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri Sähköinen ensihoitokertomus Case: Satakunnan sairaanhoitopiiri Palvelumme Konsultointi ja koulutus Viestintä IT Strateginen kumppani kaikissa toimintaympäristön muutoksissa Kaikkea viestintää kaikkiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa Tietoturvaloukkausten käsittelyn tukeminen Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tietoturvaloukkausilmoitusten ja vika- ja häiriöilmoitusten

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Diplomityöseminaari 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Työn otsikko: Tekijä: Valvoja: Ohjaaja: Tekninen tiedonhankinta ja yrityksen tietojen turvaaminen Pekka Rissanen Prof Sven-Gustav Häggman DI Ilkka

Lisätiedot

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, toimitusjohtaja (twitter: @kairinen) Nordnet-aamiaistilaisuus, Helsinki, 24.9.2015 24.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Heikki Roikonen, talousjohtaja Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki, 17.9.2015 17.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 17.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN

Lisätiedot

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Decens - Sujuvaa yhteistyötä Decens on ICT palvelutoimittaja Perustettu vuonna 2008 Päätoimipaikka on Tampere Yrityksessä työskentelee n. 70 henkilöä Toimipisteet:

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Oppilaitosten turvallisuusratkaisut

Oppilaitosten turvallisuusratkaisut Oppilaitosten turvallisuusratkaisut Securitas Education Oppilaitosturvallisuudesta on viime vuosina keskusteltu runsaasti, ja oppilaitokset ovatkin aloittaneet työn yhteiskunnan asettamien uusien turvallisuusvaatimusten

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Abuse-seminaari 12.9.2006

Abuse-seminaari 12.9.2006 Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Verkostoautomaatiojärjestelmien tietoturva

Verkostoautomaatiojärjestelmien tietoturva Verkostoautomaatiojärjestelmien tietoturva Jouko Tervo Sähkötutkimuspoolin seminaari 9.10.2013 1 Renecon palvelut Toiminnan kehittäminen ICTjärjestelmien ja palvelujen hankinnat Selvitykset ja tutkimukset

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

AINA HALI. vihreää. hälytysajoneuvoille. 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki

AINA HALI. vihreää. hälytysajoneuvoille. 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki AINA vihreää hälytysajoneuvoille 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki neljä ihmistä loukkaantunut poliisin mukaan hälytysajoneuvoille sattuu onnettomuuksia viikoittain Miksi? keski-ikäinen mies kuoli poliisiauton

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten?

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? 20.11.2015 Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri Julkisen hallinnon ICT-toiminto Kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriyksikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka

Espoon kaupunki Tietoturvapolitiikka Tietoturvapolitiikan käsittely: Tarkastettu Tietoturvaryhmä 07.01.2016 27.01.2016 Hyväksytty Kaupunginhallitus pp.kk.2016 Tietoturvapolitiikan muutokset: Päiväys / Tekijä Kohta Muutoksen kuvaus 28.01.2016

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Yksi kumppani riittää

Yksi kumppani riittää Yksi kumppani riittää Jari Toivola Johtaja / Yritysasiakasliiketoiminta Haasteita tämän päivän työskentelyympäristössä Miten kehittää ja hallita monipuolistuvaa tieto- ja informaatioteknologiaympäristöä?

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

Standardien PCI DSS 3.0 ja Katakri II vertailu

Standardien PCI DSS 3.0 ja Katakri II vertailu Standardien PC DSS 3.0 ja Katakri vertailu Copyright Solinor Oy 2014 Solinor Oy, Teollisuuskatu 21 A, F-00510 HELSNK, FNLAND +358 10 279 2940 / www.solinor.com / Business D 17967170 Standardien PC DSS

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

PILVIPALVELUT. Käyttäjän- ja pääsynhallinnan näkökantoja itsmf.fi aamiasseminaari 29.04.2015

PILVIPALVELUT. Käyttäjän- ja pääsynhallinnan näkökantoja itsmf.fi aamiasseminaari 29.04.2015 PILVIPALVELUT Käyttäjän- ja pääsynhallinnan näkökantoja itsmf.fi aamiasseminaari 29.04.2015 JOHDANTO Yritykset ja yhteisöt ottavat pilvipalveluja käyttöön yhä laajemmassa määrin, ja palveluvalikoima on

Lisätiedot

Aikamatka digitaaliseen tulevaisuuteen: olemmeko turvassa? Pekka Vepsäläinen, @pveps Jykes & Kyber-INKA, @CyberFinland 18.4.2016

Aikamatka digitaaliseen tulevaisuuteen: olemmeko turvassa? Pekka Vepsäläinen, @pveps Jykes & Kyber-INKA, @CyberFinland 18.4.2016 Aikamatka digitaaliseen tulevaisuuteen: olemmeko turvassa? Pekka Vepsäläinen, @pveps Jykes & Kyber-INKA, @CyberFinland 18.4.2016 Tietojen kalastelua, nettihuijauksia, vai jotain muuta?? Tietojen

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot