Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta

Transkriptio

1 1(7) Liikenne- ja viestintäministeriö Lausuntopyyntönne LVM/1114/03/2014/ Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta 1. Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Suomen Erillisverkot Oy:n lausunnon laajakaistadirektiivin (2014/61/EU) johdosta liikenne- ja viestintäministeriössä laaditusta arviointimuistiosta. Lausuntopyyntö on osoitettu myös konsernin tytäryhtiöille; Leijonaverkot Oy:lle, Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle ja Johtotieto Oy:lle. Niiden osalta todetaan, että Suomen Erillisverkot Oy:n lausunto sisältää myös kaikkien sen tytäryhtiöiden asianomaiset kommentit. Suomen Erillisverkot Oy toteaa lausuntonaan seuraavaa. Direktiivin tarkoitus on alentaa laajakaistarakentamisen kustannuksia mm. edistämällä verkkojen yhteiskäyttöä ja rakentamista, yksinkertaistamalla lupaprosessia ja yhtenäistämällä nopeiden verkkojen asentamista uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa. Direktiivi koskee viestintäverkkoja sekä muita sellaisia infrastruktuureja, joihin voidaan sijoittaa viestintäverkon elementtejä. Direktiivi edellyttää myös, että jäsenvaltiot nimeävät yhden tai useampia keskitettyjä tietopisteitä verkkojen yhteisrakentamisen edistämiseksi sekä yhden tai useampia riitojen ratkaisuelimiä. Suomen Erillisverkot Oy muodostettiin vuosituhannen vaihteessa Suomen valtion ja TeliaSonera Oyj:n yhteisyrityksesi, jossa valtiolla oli osake-enemmistö. Sen toimialaksi määritettiin julkisen hallinnon viranomaisten hallinnassa tai käytössä olevien ja yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseen liittyvien tietoliikenneverkkojen rakennuttaminen ja operointi sekä siihen liittyvien palvelujen toimittaminen ja alan konsultointi. Tuolloin vahvistetun yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö voi omistaa ja hallita suljettuja viranomaiskäytössä olevia televerkkoja ja kiinteistöjä ja antaa niitä vuokralle. Myöhemmin valtio lunasti yhtiön sataprosenttiseen omistukseensa. Erillisverkot on huolehtinut viranomaisverkkojen rakentamisesta, operoinnista, omistamisesta ja kehittämisestä. Suomen Erillisverkot - konserniin kuuluu emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Suomen Virveverkko Oy, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, Suomen Turvallisuusverkko Oy, Leijonaverkot Oy ja Johtotieto Oy. Leijonaverkot omistaa täysin lisäksi kolme kiinteistöosakeyhtiötä, joita ovat Kiinteistö Oy Oulun Posteljooni, Kiinteistö Oy Porin Leijona ja Kiinteistö Oy Perkiöntie 2. Erillisverkot -konsernin kaikki toimipisteet sijaitsevat Suomessa ja pääkonttori Espoossa. Suomen Erillisverkot konsernin tytäryhtiöistä Suomen Virveverkko Oy operoi valtakunnallista viranomaisradioverkkoa VIRVEä, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa radiopäätelaitteita sekä tarjoaa tietoliikennepalveluita, Suomen Turvallisuusverkko Oy tulee toimimaan eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen TUVE - lakiesityksen mukaisena verkko-operaattorina, Leijonaverkot Oy omistaa ja kehittää yhteiskunnan kannalta kriittistä tele- ja tietoliikenneinfrastruktuuria ja Johtotieto Oy on Suomen Erillisverkot Oy Tekniikantie 4 B PL 357, Espoo Puhelin Telefax Kotipaikka Espoo Y-tunnus

2 2(7) johtojen sijaintitietoihin ja näytönvarauspalveluun erikoistunut yritys. Lisäksi Suomen Erillisverkot kehittää ja operoi eräitä turvallisuusverkkoja. Konsernin suurimpia asiakkaita ovat pelastustoimi, poliisi, puolustusvoimat, hätäkeskuslaitos, sosiaali- ja terveystoimi, rajavartiolaitos, huoltovarmuuskriittiset yritykset, eri ministeriöt sekä muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot. Konsernia ja sen tytäryhtiöitä perustettaessa ja kehitettäessä on tavoitteena pidetty maanpuolustusta ja kansallista tai yleistä turvallisuutta koskevien kriittisten palveluiden selkeää hallinnollista, taloudellista ja toiminnallista erottamista muusta toiminnasta kuten esimerkiksi yleisten viestintäpalvelujen tarjoamisesta. Suomen Erillisverkot konsernin yhtiöitä ei pääsääntöisesti voida pitää direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa mainittuina verkon ylläpitäjinä, koska ne eivät tarjoa yleisiä viestintäverkko- tai muita kyseisen artiklan tarkoittamia yleisiä palveluita. LVM:n arviointimuistion mukaan Suomen Erillisverkot Oy:n yhtiöitä voidaan kuitenkin pitää direktiivin 2 artiklan 5 ja 6 kohtien määritelmän mukaan direktiivin tarkoittamina julkisen sektorin eliminä eli julkisina toimijoina. Tällaisten elimien tietojenantovelvoitetta on käsitelty direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa. Vähimmäistietojen antamista voidaan kyseisen artiklan 1 kohdan mukaan rajoittaa mm., jos se katsotaan välttämättömäksi kansallisen tai yleisen turvallisuuden kannalta. 2. Hallinnon turvallisuusverkko Turvallisuusverkkohankkeen perusajatuksena on taata, että turvallisuusviranomaisten tietoliikenne suojataan ja käytettävyys varmistetaan sekä turvallisuusviranomaisten kriittinen tietoaineisto varastoidaan ja hallinnoidaan Suomessa ja että liiallista riippuvuutta yksittäisistä kaupallisista toimijoista vältetään. Turvallisuusverkon tavoitteena on parantaa valtiojohdon päätöksentekokykyä, tilannekuvan muodostamista ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä tiedon eheyden ja kiistämättömyyden edellytyksiä kaikissa uhkatilanteissa. Turvallisuusverkkoa tullaan käyttämään viranomaisten toiminnassa päivittäin, mutta tietoverkon tulee toimia luotettavasti myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, esimerkiksi luonnonilmiöiden, sähkökatkosten tai tietoverkkohyökkäysten sattuessa. Valtioneuvosto antoi toukokuussa 2011 periaatepäätöksen hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) organisoinnin ja hallinnon järjestämisen linjauksista. Periaatepäätöksen 1 kohdan mukaan turvallisuusverkon valtion omistamat valokaapelit ja laitetilat sekä vuokrasopimukset erikseen sovittavin osin siirretään valtioneuvoston kanslian alaiselle valtion omistamalle Suomen Erillisverkot Oy:lle, joka vastaa tämän infrastruktuurin ylläpidosta. Edellä kohdassa 1 sanotun lisäksi todetaan direktiivin tavoitteiden ja hallinnon turvallisuusverkon suhteesta seuraavaa. a) Infrastruktuurin yhteiskäyttö Turvallisuusverkon suunnittelun ja toteutuksen tavoitteet ovat toiminnan jatkuvuus, varautuminen ja turvallisuus. Verkon käyttötarkoituksesta johtuu, että siinä on oltava runsaasti vapaata kapasiteettia, joka on nopeasti käyttöönotettavissa. Varautumisen tasoa voidaan aika ajoin joutua arvioimaan uudelleen. Tällä on erityinen merkitys puolustusvoimille, jonka viestintäverkon runkoverkkona turvallisuusverkko toimii.

3 3(7) Turvallisuusverkko tukeutuu osin kaupallisten verkko-operaattoreiden kuitukapasiteettiin sekä antenni- ja laitepaikkoihin. Käyttöoikeuksia on vastavuoroisuusperiaatteella vuokrattu myös toisinpäin. Tällaista infrastruktuurin yhteiskäyttöä ei kuitenkaan voida toteuttaa kuin rajoitetusti ja siten, ettei se vaaranna turvallisuusverkon käytettävyyttä tai turvallisuudelle ja varautumiselle asetettuja vaatimuksia. Infrastruktuurin laajempi yhteiskäyttö voisi merkittävästi rajoittaa mahdollisuuksia varmistaa verkon riittävä varautumis- ja turvallisuustaso ja mukauttaa sitä eri turvallisuustilanteisiin. b) Keskitetyn informaatiopisteen käyttö Turvallisuusverkon kuitureittien ja laitetilojen sijaintia ja ominaisuuksia kuvaavat tiedot ovat verkon turvallisuuden varmistamisen kannalta merkityksellisiä ja siten viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan salassa pidettäviä. Eduskunnan puolustusvaliokunta on turvallisuusverkkolakiesityksestä antamassaan lausunnossa tähdentänyt, että turvallisuusverkon tiloihin ja rakenteisiin liittyvät tiedot eivät ole saatavissa julkisista rekistereistä, vaan ne ovat vain turvallisuusverkkotoimintaan välittömästi liittyvien toimijoiden ja viranomaisten saatavilla. Jo pelkät direktiivin mukaiset vähimmäistiedot voivat vaarantaa riittävän salassapidon tilanteessa, jossa tietopyyntöjen todellinen tarkoitus on selvittää turvallisuusverkon fyysisiä rakenteita tai jos evättyä tietopyyntöä joudutaan osittainkin julkisesti käsittelemään esim. tuomioistuimessa. c) Yhteisrakentamista koskeva velvoite Turvallisuusverkon infrastruktuurin yhteiskäyttöä ja tietojen luovutusta koskevien rajoitusten vuoksi turvallisuusverkon verkko-operaattorilla ei tulisi olla myöskään yhteisrakentamista koskevia velvoitteita. 3. Viranomaisradioverkko VIRVE Viranomaisradioverkko VIRVE on suomalaisten viranomaisten käyttöön tarkoitettu, suljettu yhteiskäyttöinen radioverkko, jonka toiminta perustuu TETRA -standardiin. TETRA eli Terrestrial Trunked Radio on eurooppalaisen telealan standardointiinstituutin ETSIn standardoima digitaalinen yhteiskäyttöinen radioverkko, joka soveltuu myös monenväliseen yhteydenpitoon. Nimi VIRVE on muodostettu sanasta viranomaisradioverkko. VIRVEn avulla yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuudesta vastaavat valtion ja kuntien viranomaiset voivat viestiä keskenään yhteistoimintatehtävissä ja myös organisaatioidensa sisällä. Suomen viranomaisradioverkon ensisijaisia käyttäjiä ovat valtion ja kuntien turvallisuudesta vastaavat viranomaiset. VIRVE -verkon keskeisiä käyttäjäryhmiä ovat pelastustoimi, poliisi, rajavartiolaitos, sosiaali- ja terveystoimi, tullilaitos ja puolustusvoimat. Sosiaali- ja terveystoimessa VIRVEä käyttävät esimerkiksi ensihoidon henkilöstö, päivystyspoliklinikat ja sosiaalitoimen päivystäjät. Sosiaali- ja terveystoimen viranomaisverkkoon voivat kuulua ministeriön ja sen alaisten laitosten lisäksi kuntien ja kuntayh-

4 4(7) tymien sosiaali- ja terveystoimen yksiköt sekä kuntien kanssa sopimuksen tehneet ensihoidon ja sairaankuljetuksen palveluntuottajat. Viranomaisradioverkko VIRVE on Suomen turvallisuusviranomaisten ensisijainen operatiivinen viestintäverkko, jota myös puolustusvoimat käyttää operatiivisen viestintänsä tukena ja joka palvelee laajemminkin maanpuolustusalan toimijoita. Verkon toimintavarmuus on edellytys useiden viranomaisten päivittäiselle toiminnalle niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. Tämä asettaa verkon rakentamiselle, ylläpidolle ja kehittämiselle sekä niihin liittyvien yksityiskohtaisten tietojen käytölle rajoituksia, joiden avulla pyritään estämään mahdollisen vihamielisen vaikuttamisen aiheuttama uhka verkon ja sen palveluiden käytettävyydelle ja toimintavarmuudelle. Nämä rajoitukset tulisi ottaa huomioon saatettaessa laajakaistadirektiivin velvoitteita voimaan kansallisessa lainsäädännössä. Erikseen on selvitettävissä missä määrin direktiiviä voidaan soveltaa sellaisessa viranomaisradioverkko VIRVE:en liittyvässä toiminnassa, jossa kysymyksessä eivät ole valtakunnan yleiseen turvallisuuteen ja sen varmistamiseen liittyvät tarpeet. Tilanteeseen saattavat jatkossa vaikuttaa myös VIRVE- järjestelmän teknisen kehittämisen uudet tavoitteet. 4. Leijonaverkot Oy Toimintavarmojen televerkkojen tarjontaa edistävä, liikenne- ja viestintäministeriön asettama TELVE- työryhmä esitti vuonna 2009 mm., että valtiolle hankitaan pysyvään omistukseen riittävä omistus- ja hallintavalta yhteiskunnan toiminnan kannalta vähintään kriittisimpiin kiinteiden televerkon osiin. Työryhmä arvioi asiaa erityisesti huoltovarmuus- ja taloudellisten vaikutusten, säädösmuutostarpeiden sekä kasvu- ja innovaatiokehityksen kannalta ottaen samalla huomioon valtion pääomapanostustarpeet sekä kilpailulainsäädännön puitteet. Erilaisia vaihtoehtoja tarkasteltuaan työryhmä päätyi esittämään vaihtoehtoa, joka sittemmin, vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa johti mm. Leijonaverkot Oy:n perustamiseen Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiöksi. Eräänä TELVE työn seurauksena Leijonaverkot Oy ja TeliaSonera Finland Oyj allekirjoittivat helmikuussa 2011 puitesopimuksen yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvien teletoimitilan omistus- ja hallintajärjestelyistä. Näillä toimilla pyrittiin varmistamaan jatkossa valtion johtamisen ja turvallisuuden edellyttämien televerkkojen toimintavarmuus ja toimintojen jatkuvuus entistä luotettavammin. Alkusyksystä 2014 noiden tavoitteiden mukaisia toimia on edelleen kehitetty kun järjestelmien ja tilojen käyttö- ja ylläpito on, TELVE työn linjausten mukaisesti, sovittu myös muun kuin vastuun osalta siirrettäväksi tilojen pääasialliselta vuokralaiselta Leijonaverkot Oy:lle. Tällä tavalla yhtiö kykenee entistä paremmin vastaamaan päätavoitteeseensa eli yhteiskunnan kokonaiskriisinkestokyvyn edistämiseen. Pääosa Leijonaverkot Oy:n tuloista saadaan pitkäaikaisista tilojen vuokrasopimuksista TeliaSonera Oyj:ltä ja puolustusvoimilta. Myös TeliaSoneralle vuokrattujen tilojen käyttäjistä merkittävä osa muodostuu TeliaSoneran valtioasiakkaiden kriittisistä toiminnoista. Leijonaverkkojen toiminnan ydin on yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaaminen, jossa tarkoituksessa se kehittää uusia tietoteknisiä palveluita omistamissaan suojatiloissa rakentamalla uutta konesalitilaa vanhoihin olemassa oleviin tiloihin. Kyseisiä

5 5(7) palveluja tullaan tarjoamaan mm. valtion toimijoille kuten Valtori virastolle, mutta myös yksityissektorille. Leijonaverkot Oy:n ydintoiminnan luonteesta johtuu, että merkittävä osa sen hallinnassa olevasta infrastruktuurista kuuluu kriisioloissa maan puolustamiseen sekä valtion ja yhteiskunnan toiminnan turvaamiseen tarkoitettuun ns. kriittiseen infrastruktuuriin. Niiltä osin kyseiseen infrastruktuuriin ja sen kehittämiseen liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä ja ne olisi sellaisina pidettävä laajakaistadirektiivin soveltamisalueen ulkopuolella. Niiltä osin kuin Leijonaverkkojen toiminta jatkossa käsittää tavanomaista, ei-kriittistä rakentamista koskevaa yhteistoimintaa direktiivin tarkoittamien verkon ylläpitäjien kanssa, ei nähdä esteitä direktiivin velvoitteiden ja oikeuksien soveltamisessa myös Leijonaverkot Oy:n toiminnassa. 5. Johtotieto Oy Johtotieto Oy sai alkunsa Johtotietoryhmänä vuonna Johtotieto Oy perustettiin ja se on sittemmin siirtynyt kokonaisuudessaan Suomen Erillisverkot Oy:n omistukseen. Johtotieto Oy:llä on yli 20 vuoden kokemus johtojen sijaintitieto- ja näytönvarauspalvelusta. Johtotiedon tehtävänä on alusta asti ollut johdonomistajien maanalaisten johtorakenteiden suojeleminen. Toiminnallaan Johtotieto ehkäisee yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen infrastruktuurin vaurioitumista. Tässä tarkoituksessa yritys tuottaa ja kehittää valtakunnallista sijaintitietopalvelua. Johtotiedon tietomassa on keskitetty yhteen paikkatietojärjestelmään. Reittitieto luetaan johdonomistajien järjestelmistä rajapintojen kautta tai tuotetaan tiedostomuodossa sijaintitietopalveluun. Sijaintianalyysin tekeminen on yksinkertaista ja luotettavaa, eivätkä siihen vaikuta johdonomistajien eri järjestelmien moninaisuus. Johtotieto käsittelee vuosittain kymmeniä tuhansia kontakteja, joissa maanrakennusyritykset, kunnat, yksittäiset kaivajat, suunnittelijat ja viranomaiset tiedustelevat johtojen sijaintitietoja. Johtotieto pystyy tarjoamaan myös yhteisrakentamiseen liittyvän portaalin tuleville verkonrakennushankkeille. Laajakaistadirektiivin artikloissa 4 ja 6 jäsenvaltiot velvoitetaan perustamaan yksi tai useampia keskitettyjä informaatiopisteitä (Single Information Point, SIP). Kyseisille pisteille on direktiivissä osoitettu useita tehtäviä. Laajakaistaoperaattoreilla on oikeus saada SIP:n kautta direktiivissä määritellyt vähimmäistiedot olemassa olevasta infrastruktuurista sähköisessä muodossa syrjimättömin ehdoin (Art 4.2). Oikeus vähimmäistietoihin koskee kaikkia direktiivin soveltamisalaan kuuluvia verkkoja. Laajakaistadirektiivin tarkoittama informaatiopiste tulee käsittelemään useasta pisteestä saatavaa tietoa. Julkisten toimijoiden on toimitettava sähköisessä muodossa hallussaan olevat vähimmäistiedot olemassa olevasta fyysisestä infrastruktuurista keskitettyyn informaatiopisteeseen viimeistään Verkko-operaattorin on annettava laajakaistaoperaattorin pyytämät tiedot tulossa olevista tai käynnissä olevista infrastruktuurin rakentamishankkeista keskitetyn informaatiopisteen kautta (Art 6.3). Velvoite koskee kaikkia verkko-operaattoreita. Jos tietoja ei ole saatavissa keskitetystä informaatiopisteestä, verkko-operaattorin on pyynnöstä annettava tiedot laajakaistaoperaattorille. Keskitetyssä informaatiopisteessä on oltava saatavilla tiedot lupaprosesseista, joita fyysisen infrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan (implementointi pakollista, Art 7.1) ja

6 6(7) lupaa voi hakea keskitetyn informaatiopisteen kautta (implementointi vapaaehtoista, Art 7.2). Eduskunnan käsiteltävänä olevassa esityksessä tietoyhteiskuntakaareksi asetetaan teleyrityksille telekaapeleiden digitointia koskeva velvoite. Ehdotetun 242 :n mukaan teleyrityksen on saatettava telekaapeleiden sijaintia koskevat tiedot (kaapelitiedot) digitaaliseen muotoon ja niiden on myös huolehdittava siitä, että kaapelitiedot on teknisesti mahdollista tarjota keskitetysti yhdestä paikasta. Muutoksen myötä kaapelitiedot on siten mahdollista saada yhdestä informaatiopisteestä. Velvoite kohdistuu kuitenkin ainoastaan teleyrityksiin, ei muihin verkko- operaattoreihin tai julkisiin toimijoihin. Johtotieto Oy:n muodostaminen ja kehittäminen direktiivin tarkoittamaksi keskitetyksi informaatiopisteeksi on mahdollista ja Johtotiedon nykyisen tehtävän ja toiminnan luonteen vuoksi ratkaisuna tarkoituksenmukainen. 6. Yhteenveto Yhteenvetona lausunnostaan sekä vastauksena esitettyihin kysymyksiin Suomen Erillisverkot Oy (yhtiö) toteaa seuraavaa. a) Kysymys siitä, tulisiko direktiivin velvoitteet saattaa voimaan sektorikohtaisilla vai erillislailla, ei ole yhtiön toiminnan kannalta oleellinen. Käytännön kannalta lienee kuitenkin selkeämpää, että direktiivin soveltamista koskevat säännökset olisi koottu yhteen lakiin. Yhtiö pitää tärkeänä, että lainsäädännössä huomioidaan tarvittavalla tavalla seuraavat seikat. - Direktiivin artikla 3 ( fyysistä infrastruktuuria koskeva käyttöoikeus ) koskee yleisiä viestintäverkoja tarjoavaa verkon ylläpitäjää. Yhtiö ei tarjoa yleisiä viestintäverkkoja tai palveluja eikä ole siis direktiivin tarkoittama verkon ylläpitäjä. Muutoinkin yhtiö tulisi rajata direktiivin ko. velvoitteen ulkopuolelle 3 artiklan c- ja d- kohtien perusteella. - Direktiivin artikla 4 ( fyysistä infrastruktuuria koskeva avoimuus ) koskee verkon ylläpitäjän lisäksi julkisen sektorin elintä, jollaiseksi yhtiö voidaan valtion kokonaan omistamana yrityksenä lukea. Koska yhtiön hallitsema infrastruktuuri luetaan kuuluvaksi artiklan 7 kohdan mukaiseen kansalliseen kriittiseen infrastruktuuriin, tulisi yhtiö niiden osalta rajata direktiivin soveltamisen ulkopuolelle. - Direktiivin artiklat 5 ja 6 ( rakennusteknisten töiden koordinointi sekä suunniteltuja rakennusteknisiä töitä koskeva avoimuus ) koskevat verkon ylläpitäjää. Yhtiö ei ole direktiivin tarkoittama verkon ylläpitäjä. Muutoinkin yhtiö tulisi rajata direktiivin ko. velvoitteiden ulkopuolelle artiklojen 5. kohtien perusteella kansallisena kriittisenä infrastruktuurina. - Direktiivin artikla 7 ( lupien myöntämismenettely ) edellyttää, että kaikki asiaankuuluvat tiedot ehdoista ja menettelytavoista, joita sovelletaan nopeiden sähköisten viestintäverkkojen elementtien käyttöönoton edellyttämien rakennusteknisten töiden lupien myöntämiseen, ovat saatavilla keskitetyn tietopisteen kautta. Yhtiö toteaa, että merkittävä osa sen toimintaan liittyvästä rakentamisesta on tietojen osalta turvallisuusluokitettu ja sellaisena salassa pidettävää. - Direktiivin artikla 8:n ( kiinteistön fyysinen infrastruktuuri ) osalta yhtiö toteaa, että merkittävä osa sen hallinnassa olevista rakennuksista tulee olemaan artiklan kohdan 4 mukaisia kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin käytettyjä rakennuksia, jolloin niiden osalta tulisi säätää poikkeus direktiiviin soveltamisessa.

7 7(7) b) Yhtiö ehdottaa harkittavaksi tytäryhtiönsä, Johtotieto Oy:n muodostamista direktiivin tarkoittamaksi keskitetyksi informaatiopisteeksi (Single Information Point). c) Yhtiö ei ota kantaa siihen, mikä taho voisi olla direktiivin tarkoittama riitojen ratkaisuelin. d) Yhtiön sekä sen tytäryhtiöiden, ja niiden kautta valtion johdon ja turvallisuusviranomaisten toiminnalle direktiivin soveltaminen voi aiheuttaa haittaa vain siinä tapauksessa, ettei direktiiviä kansallisesti voimaan saatettaessa turvata Suomen Erillisverkot konsernin roolia kansallisen turvallisuuden luotettavana toimijana. Ystävällisin terveisin Suomen Erillisverkot Oy Timo Lehtimäki Toimitusjohtaja