KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA"

Tiina Ketonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TIETEEN ETIIKKA 12 Tieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 2 KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere Hallamaa, Jaana, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali (toim.), Etiikkaa ihmistieteille, Tietolipas 211, SKS, Helsinki Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA Häyry, Matti, Hyvä elämä ja oikea käytös: historiallinen johdatus moraalifilosofiaan, Yliopistopaino, Helsinki Karjalainen, Sakari, Veikko Launis, Risto Pelkonen & Juhani Pietarinen (toim.), Tutkijan eettiset valinnat, Gaudeamus, Helsinki Ketonen, Oiva, Se pyörii sittenkin: tieteenfilosofian peruskysymyksiä, WSOY, Porvoo Ketonen, Oiva, Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus, Kolmas painos, WSOY, Helsinki KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA Levomäki, Irma, Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa, SITRA 178, Helsinki 1998 (Myös internet-osoitteessa f?download=lataa+pdf.) Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.), 1995, Toden näköiset harhat, Duodecim, Helsinki. Lindeman-Viitasalo, Marjaana, 1995a, Miksi uskomme sellaiseen, mikä ei ole totta?, teoksessa Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.), 1995, Lindeman-Viitasalo, Marjaana, 1995b, Arkisen ajattelun ansat, teoksessa Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.), 1995,

2 7 KIRJALLISUUTTA 6 Lindeman, Marjaana Elämysperäinen ja rationaalinen ajattelu, teoksessa Selin, Risto, Marketta Ollikainen ja Ilpo V. Salmi (toim.), Paholaisen asianajajan paluu, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Helsinki 1997, KIRJALLISUUTTA 7 Niiniluoto, Ilkka, Tiede, usko ja maailmankatsomus, teoksessa Tiede, filosofia ja maailmankatsomus, Otava, Helsinki 1984, Niiniluoto, Ilkka, Järki, arvot ja välineet, teoksessa Järki, arvot ja välineet, Otava, Helsinki 1994, KIRJALLISUUTTA 8 Niiniluoto, Ilkka,, teoksessa Järki, arvot ja välineet, Otava, Helsinki 1994, Niiniluoto, Ilkka, Humanismi maailmankatsomuksena, teoksessa Järki, arvot ja välineet, Otava, Helsinki 1994, KIRJALLISUUTTA 9 Russell, Bertrand,, teoksessa Filosofiaa jokamiehelle, WSOY, Porvoo Helsinki (3. painos), 1967, (Alkuteos Unpopular Essays vuodelta 1950.) 11 KIRJALLISUUTTA 10 Tuomela, Raimo, Tiede, toiminta ja todellisuus. Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet, Gaudeamus, Helsinki Tuomela, Raimo, "Tieteellisestä maailmankäsityksestä", Ajatus 42, Suomen Filosofinen Yhdistys, Helsinki KIRJALLISUUTTA 11 von Wright, G. H., Humanismi elämänasenteena, Otava, Helsinki von Wright, G. H., Filosofisia tutkielmia, Kirjayhtymä, Helsinki

3 13 Ihminen on järjellinen eläin - niin ainakin minulle on opetettu. Koko elämäni ajan olen huolellisesti etsinyt todisteita tämän väitteen tueksi. Vielä tähän mennessä minun ei kuitenkaan ole onnistunut löytää niitä, vaikka olen etsinyt kolmen mantereen alueelta. Olen päinvastoin nähnyt maailman vajoavan jatkuvasti yhä syvemmälle typeryyteen. 14 Olen nähnyt suurten kansojen, jotka aikaisemmin ovat olleet sivistyksen johdossa, menevän harhaan mahtipontisen hölynpölyn julistajien vaikutuksesta. Olen nähnyt julmuuden, vainojen ja taikauskon lisääntyvän hirvittävää vauhtia, kunnes nyt olemme suunnilleen siinä vaiheessa, jossa järjellisyyden ylistämistä pidetään sen merkkinä, että ylistäjä on surkuteltava vanha hölmö, jäännös joltakin varhaisemmalta kaudelta. Russell 1967, Ihailen varsinkin erästä naisprofeettaa, joka asui järven rannalla New Yorkin valtion pohjoisosassa vuoden 1820 paikkeilla. Hän tiedotti lukuisille kannattajilleen, että hän kykenee kävelemään veden pinnalla ja että hän näyttää tätä taitoaan kello yhdentoista aikaan tiettynä aamupäivänä. Sovittuun aikaan uskovia oli kokoontunut tuhatmäärin rannalle. Silloin nainen puhui heille: Uskotteko kaikki nyt aivan varmasti, että minä pystyn kävelemään veden pinnalla? Ihmiset vastasivat yhteen ääneen: Uskomme. Siinä tapauksessa, nainen julisti, minun on tarpeetonta kävellä. Kaikki palasivat hengessään ravittuina ja juhlamielin kotiinsa. Russell 1967, 123. Asiantuntijoiden rationaalisuudesta? Asiantuntijoiden rationaalisuudesta? Osakkeiden hinnat näyttävät saavuttaneen pysyvästi korkean tason. (Yalen yliopiston taloustieteen professori ) Ei ole uskottavaa, että Vietkong voisi koskaan voittaa Etelä-Vietnamin asevoimat. (Kenraali, USA:n joukkojen komentaja ) Kun Pariisin näyttely suljetaan, sähkövalo häviää sen mukana, eikä siitä enää kuulla. (Oxfordin yliopiston professori 1878.) Uskon, että koko maailman tarpeisiin riittää viisi tietokonetta. (IBM:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1943.) Ei ole todennäköistä, että ihminen koskaan voisi ottaa käyttöön atomin voiman. (Fysiikan Nobel-palkinnon voittaja, 1923.) Ilmaa raskaammat lentävät koneet ovat mahdottomia. (Matemaatikko, fyysikko, British Royal Societyn puheenjohtaja 1895.) 3

4 Asiantuntijoiden rationaalisuudesta? Asiantuntijoiden rationaalisuudesta? 19 Edelliset esimerkit kirjasta Bruce N. Waller, Critical Thinking. Consider the Verdict. Prentice Hall Saksa on maa, jossa ihmiset uskaltavat mennä naimisiin ja hankkia lapsia sekä katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen, koska yksi asia on varma: sotaa ei tule. (Mika Waltari (1939) Suomen Kuvalehti) Ennustukseni on siis se, että Suomen ulkopoliittinen perusdoktriini tulee säilymään ennallaan, koska kaikki ne tekijät joihin doktriini perustuu tulevat säilymään muuttumattomina. Paavo Väyrynen (1989) väitöskirja (Pekka Aulan luentomateriaali) Järki, arvot ja välineet Järki, arvot ja välineet 21 On sanottu, että ihminen on rationaalinen olento, joka kykenee itse aktiivisesti hankkimaan ja arvioimaan tietoa, rakentamaan kriittisen ajattelun pohjalta omaa elämänja maailmankatsomustaan sekä toimimaan harkitusti tiedon perusteella. Mutta mitä rationaalisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan? Kolme rationaalisuuden lajia: 22 Uskomusrationaalisuus: rationaaliset uskomukset täyttävät toistaiseksi parhaiten tiedolle asetettavat vaatimukset. Välinerationaalisuus: mahdollisimman tehokkaiden keinojen käyttäminen annettujen tavoitteiden toteuttamiseksi (Max Weberin Zweckrationalitet). Järki, arvot ja välineet Järki kriisissä? 23 Arvorationaalisuus: itseisarvoja pyritään perustelemaan järkiperäisellä tavalla. Vrt. väitteet, joiden mukaan moraali on ei-rationaalista yksityisten ihmisten tunteisiin tai tahtoon, intuitioon, perinteeseen, tapoihin, auktoriteetteihin, jumalalliseen ilmoitukseen tai yliluonnollisiin kokemuksiin perustuvaa. 24 Välinerationaalisuuden vääristynyt ylivalta modernissa teollisuusyhteiskunnassa? Välineellinen järki ei ole sinänsä paha asia, se on erottamaton osa myös ihmisten arkielämän toimintaa. Mutta uskomus- ja välinerationaalisuutta on täydennettävä arvorationaalisuudella, jossa järjen käyttö ulotetaan toiminnan päämäärien pohtimiseen. 4

5 Humanismi maailmankatsomuksena Humanismi maailmankatsomuksena humanisti : 1. humanististen tieteiden harjoittaja 2. ihmisen parhaan puolustaja, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien esitaistelija, inhimillisemmän maailman rakentaja 1: humanisti kuvaileva termi: erottaa humanististen tieteiden harjoittajan esim. lääkäreistä, matemaatikoista, luonnontieteilijöistä ja insinööreistä. 2: elämänasenne, eettinen katsantokanta, pyrkimys toimintaan, joka edistää ihmisten hyvää ja elämisen laatua, tavoittelee inhimillisyyden korkeampaa ja täydellisempää tasoa. Ihminen on kaiken mitta Protagoras (n ekr.) homo mensura periaate ihmisoppi : ihminen itse on viime kädessä se mittapuu, joka ratkaisee kysymykset tiedon pätevyydestä, arvojen oikeutuksesta, elämän tarkoituksesta, valtion järjestyksestä ja uskonnon sisällöstä. Ranskalainen filosofi August Comte, positivismin perustaja, 1830-luku: Historiassa kolme kautta: 1. teologinen (paremminkin uskonnollinen) 2. metafyysinen 3. positiivisen tieteen kausi Niiniluoto 1994, 88-89: Kilpailevat maailmankatsomukselliset ohjelmat voidaan historiallisesti etenevän sarjan sijasta kuvata kolmiona, jonka kärkiin sijoittuvat epäily, usko ja taikausko. (Ks. alla.) Niiniluoto 1994, 88-89: Epäilyä edustaa kriittistä menetelmää soveltava tiedon tavoittelu eli tiede ja filosofia. Uskon lipunkantajia ovat kirkot, Taikauskon piiriin voidaan lukea vanhat ja uudet muodot magiasta, mytologiasta, rajatieteistä 5

6 31 32 Niiniluoto, Ilkka, F S T T = kaikkien totuuksien joukko F = kaikkien epätotuuksien joukko S = henkilön A hyväksymien (uskomien, totena pitämien) lauseiden joukko S T = 2 = toisen lajin virheet (erehdyksiä: A väittää jotakin, joka onkin epätotta) T S = 1 = ensimmäisen lajin virheet (tietämättömyyttä eli ignoranssia: jokin totuus jää A:n tietämyksen ulkopuolelle) toisen lajin virheet (erehdyksiä): ensimmäisen lajin virheet (tietämättömyyttä): F S T F S T

7 Seuraavaksi Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä 7

Samankaltaiset tiedostot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA IEEEN EIIKKA 12 ieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 2 KIRJALLIUUA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, utkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, ampere 2007. Hallamaa, Jaana,