Mitä aggressio on. Jari Sinkkonen

Transkriptio

1 Mitä aggressio on kymmeniä erilaisia määritelmiä tässä: vihamielinen tunne tai teko esim. aggressiivinen leikki on paradoksi, koska aggressio ei ole symbolista väkivalta = toiseen kohdistuva fyysinen aggressio Jari Sinkkonen

2 Vihamielinen tunne on seurausta pettymyksestä, joka aiheutuu mielihyvän lähteen menettämisestä on tarkoitettu viestiksi, eli se on kommunikaatiota (joskin alkeellista) kommunikaatioluonne saatetaan menettää, jos pettymyksiä on sietämättömän paljon aggressiosta tulee automaattiraivoa, joka laukeaa vähäisistä syistä

3 Terveestä aggressiosta terve aggressio on välttämätön kehitystä eteenpäin vievä voima Voidaan ajatella, että se on aluksi neutraalia elämänvoimaa, joka ohjautuu kehityksen kuluessa hyvään tai huonoon käyttöön Po. energia on kuin ihmispsyykessä kiertävä veri; se auttaa itseyden ja psyykkisen reviirin luomisessa ja antaa valmiuksia puolustautumiseen

4 Aggressio auttaa irrottautumaan Terveen lapsen kehityksessä tasaiset vaiheet vuorottelevat kuohuvien vaiheiden kanssa Aggressio ja uhma auttavat irrottautumaan riippuvuussuhteista (uhmaikä ja murrosikä) Tasannevaihe on esim. ns. latenssi-iässä eli kun lapsi on vuotias

5 Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitsee kasvattajilta I Kasvattajien pulmat liittyvät miltei aina lapsen aggressioon ja sen kohtaamiseen Lapsi tarvitsee tunteen, että hänen vihansa ei tuhoa eikä vahingoita ketään Vanhemmat ottavat vastaan ja säilövät lapsesta/nuoresta tulevan raivon (container) Palauttavat sen kesytettynä (eli toimivat eräänlaisena ongelmajätelaitoksena)

6 Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitsee kasvattajilta II Tunnekvaliteetin on oltava sama kuin lapsella, ts. ei pidä tehdä vakavasta hauskaa; ei saa ivata eikä varsinkaan saa hylätä Aikuisen aggression on oltava hallitumpaa kuin lapsella ja välitettävä käsitys, että tästäkin selvitään yhdessä Jos aikuinen menettää täysin tilanteen hallinnan, lapselle syntyy käsitys että viha on vaarallista eivätkä aikuisetkaan hallitse sitä

7 Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitsee kasvattajilta III Lapsen aidon tunteen vääntäminen aina johtuvaksi nälästä, sokerihumalasta, väsymyksestä tms. on lapsen ohittamista ja karkuun luikkimista Selitysten ja kysymysten aika on vasta tunnekuohun mentyä ohi Lapsesta on huojentavaa, jos aikuisella on kanttia panna stoppi kiukuttelulle silloin, kun hänen omat keinonsa on käytetty loppuun

8 Aggressioiden syntymisestä Aivofysiologiaa amygdala (eli mantelitumakkeet) on tärkeä pelon ja vihan tunteiden keskus toiminnassa jo lapsen syntyessä välttämätön hengissä säilymiselle tarvitsee kehittyneempien aivoalueiden kontrollin tai tapahtuu tunnekaappaus

9 Aggression kontrollista I Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus on ns. orbitofrontaalisen aivokuoren kehittymisen edellytys po. aivoalue säätelee sosiaalista käyttäytymistä ja aggressioiden hallintaa vakava ja pitkäkestoinen lapsen varhainen laiminlyönti ja kaltoinkohtelu voivat johtaa vuorovaikutustraumoihin ; ne puolestaan ovat yhteydessä keskushermoston kehitykseen

10 Aggression kontrollista II Lapsen saama varhainen hoiva ja lohdutuksen kokemukset tasoittavat stressihuippuja; korkeat stressihormoni kortisolin pitoisuudet ovat haitallisia kehittyvälle keskushermostolle Seurauksena voi olla hauras, herkästi panikoiva ja raivostuva lapsi ( nahkamuna ), jonka raivo voi olla silmitöntä paniikkiraivoa Taustalla vaikeus tunnistaa omia ja muiden tunteita, ilmeitä ym.

11 Aggression kontrollista III Kasvatuksen mahdollisesti tärkein tehtävä on auttaa lasta tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan Kaikki tunteet ovat luvallisia; mikään tunne ei voi koskaan olla väärä On upeaa, jos lapsi saa kokea oman raivonsa voiman ja uskaltaa tunnistaa itsessään vihaisen puolen Tämä ei merkitse sitä, että vihan vallassa olisi lupa tehdä mitä tahansa

12 Aggression kontrollista IV Aggressiota voidaan sublimoida leikin, pelien, liikunnan ja taideharrastusten kautta Toleranssin väkivaltaiselle käytökselle olisi oltava lähellä nollaa Lapsen ei tulisi lainkaan sallia lyödä vanhempaansa hän kokee olonsa turvattomaksi, jos hän on aikuista vahvempi Sisarukset nahistelevat tavallisesti joka tapauksessa; sillekin on pantava raja

13 Orbitofrontaalinen aivokuori

14 Kiintymyssuhde ja aggressiot turvallinen kiintymyssuhde: lapsi voi tuoda vuorovaikutukseen vihamieliset tunteet, koska tietää rakkautta olevan enemmän kuin vihaa lapsen aggressio ei johda hylkäämiseen eikä pahoinpitelyyn viha sulaa rakkauteen

15 Välttelevä kiintymyssuhde välttelevästi kiintynyt lapsi on oppinut ehkäisemään vihamielisten tunteiden ilmaisemista normatiivinen välttelevä kiintymys ei ole yhteydessä psykopatologiaan jotkut lapset kasvavat jatkuvassa pelossa ja joutuvat tukahduttamaan kaikki kielteiset tunteet

16 Välttelevä k-suhde ja aggressio Jos on joutunut tukahduttamaan kaikki aggression ilmaukset, ei koskaan opi hallitsemaan vihaa Oma vihaisuus herättää syyllisyyttä; burnoutin, depression ja psykosomaattisten ongelmien riski kasvaa Aggressionsa tukahduttaneen, muiden ehdoilla toimivan ihmisen raivo saattaa purkautua äkkiarvaamatta ja voimalla

17 Ristiriitainen kiintymyssuhde Ristiriitaisesti kiintyneen lapsen hoivaaja on ollut epäjohdonmukainen ja ennakoimaton tunnepurkaus on ollut luotettavin tapa saada aikuinen lähelle lapsen sisäinen kokemus: olen yksin ja avuton ylivoimaisten haasteiden edessä arvaamattomia, ailahtelevia ryhmässä aivan erilaisia kuin kahden kesken

18 Ristiriitainen k-suhde ja aggressio Ristiriitaisesti kiintynyt ihminen käyttää aggressiota vuorovaikutuksessaan Aggressio on tehokas hallitsemisen väline silloin, kun aikuisista ei ole rajan asettajiksi Yhteys myöhempiin persoonallisuudenkehityksen häiriöihin (narsistiset ja rajatilapersoonallisuushäiriöt) Raivoaminen on yleensä keinottomuuden merkki

19 Organisoitumaton kiintymys lapsi ei ole saanut turvaa enempää välttelevällä kuin ristiriitaisellakaan strategialla hoivaaja on ollut pelokas tai pelottava lapsella voi olla outoa käytöstä (esim. dissosiaatiota) voi hakeutua vieraan syliin stressitilanteessa vaikka äiti/isä on paikalla

20 Organisoitumaton (hajanainen) kiintymyssuhde ja aggressio Ns. organisoitumaton kiintymyssuhde kuvastaa strategian puuttumista ja se on yhteydessä moniin psykopatologian muotoihin Traumat ja po. kiintymyssuhteen malli kietoutuvat toisiinsa monin tavoin, eikä niitä ole aina helppoa erotella toisistaan Hyvin heikot varhaiset kasvuolosuhteet, laiminlyönnit, kaltoinkohtelu ym. ovat yhteydessä käytöshäiriöihin, persoonallisuushäiriöihin ja jopa psykooseihin

21 Miten tukea lasta ilmaisemaan vihaa? jotkut lapset ovat tunneilmaisussaan aivan lukossa aikuisten on tärkeä antaa psykologinen lupa olla vihainen aluksi keskustelu aiheesta voi olla hyvin teoreettista muut kuin kielelliset ilmaisukeinot voivat auttaa (musiikki, kuvataide, liikunta jne)

22 Miten estää lasta hallitsemasta ympäristöä raivolla lapselle/nuorelle raivokohtaukset ovat olleet kuin oljenkorsi hukkuvalle on tarjottava parempaa tilalle rutiinit, ennakoitavuus, säännöt ovat tärkeitä tunteiden nimeäminen ja niistä puhumaan opettaminen (vauvan ei - sana fyysisen aggression asemesta

23 Väkivaltaisen käytöksen syitä I Geneettiset tekijät. Väkivaltaisuus ei periydy sellaisenaan vaan esim. alhaisen fysiologisen vireystilan välityksellä. Kyse on aina geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta Sukupuoli. Pojat ja miehet ovat kaikissa kulttuureissa väkivaltaisempia kuin tytöt ja naiset

24 Väkivaltaisen käytöksen syitä II Äidin raskaudenaikainen huumeidenkäyttö ja heikko ravitsemustila Varhaisen vuorovaikutuksen huomattavat puutteet ja turvattomuus Heikko itsetunto; huono minäkuva on yhteydessä aggressiivisuuteen ja rikollisuuteen

25 Väkivaltaisen käytöksen syitä III Perheväkivalta ja vanhempien jatkuvat riitaisuudet. Lasta ei auteta hallitsemaan omaa raivoaan, koska vanhemmistakaan ei ole siihen. Perheväkivallan näkeminen on lapselle traumaattista, ja se on yhteydessä moniin psykopatologian muotoihin Huono toveriseura

26 Antisosiaaliset häiriöt selvä geneettinen komponentti fysiologisia taustatekijöitä: alhainen pulssi, ihon sähkönjohtokyky, alhaiset stressihormonitasot käytöshäiriö + ADHD huonompi ennuste kuin jos jompikumpi häiriö on yksin lähes puolet lapsuusiän käytöshäiriöistä paranee

27 Antisosiaaliset häiriöt II alhainen itsetunto on yhteydessä aggressioihin käytöshäiriöön liittyy usein muita ongelmia (heikot verbaaliset kyvyt, dysfasia, oppimisvaikeudet, ADHD) itsetuntoa voidaan yrittää parantaa hoitamalla oppimisvaikeuksia ym. ja etsimällä vahvoja alueita

28 Narsistiset häiriöt taustalla lapsen katteeton idealisointi tai krooninen hyljeksiminen narsistinen, toisista piittaamaton käytös on suoja häpeää ja nöyryytystä vastaan pettymysten sieto on heikko raivokohtauksia syntyy helposti tie parempaan itsehallintaan on pitkä

29 Narsistiset häiriöt II ylimielisen kuoren takana itsetunto on hauras lapsi/nuori ei saa hallita ympäristöä raivolla kaikki muut saavat, minä en ikinä mitään mikään ei riitä eikä tyydytä kiitollisuus on aivan vierasta

30 Psykopatia I Antisosiaalisten ja narsististen häiriöiden äärimuoto N. 20 % asosiaalisista nuorista tai aikuisista on psykopaatteja Tunnekylmiä, empatiakyvyttömiä, julmia, sadistisia Sujuvia valehtelijoita ( helppoa kuin hengittäminen )

31 Psykopatia II Psykopatologian etiologia on vahvasti geneettinen Ympäristötekijöillä on verrattain vähäinen osuus Jos geenirasituksen lisäksi on vakava varhainen traumatisoituminen useammin vakavia väkivaltarikoksia

32 Psykopatia III Uusinta tietoa: mahdollisesti kyseessä on matalan kortisolin ja korkean testosteronin yhdistelmä Assosioituu koulukiusaamisen vaikaisiin muotoihin Näköpiirissä joskin kaukaisessa siintää lääkehoito, ehdollistaminen tai mahdollisesti transkraniaalinen magneettistimulaatio

33 Koulukiusaaminen ja -väkivalta Joka viides peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista on kokenut koulussa fyysistä uhkaa (26% pojista ja 16% tytöistä) 10% em. luokkien pojista oli tullut kiusatuksi; 12% kiusasi itse toisia Opetushallituksen selvityksen mukaan määrät ovat vähäisempiä, ja kiusaaminen on vähentynyt 2000-luvulla

34 Kiusaamisen monet muodot Ala-asteella kiusaaja on usein fyysisesti vahvempi kuin uhri Yläasteella alaa valtaavat henkiset kiusanteon muodot (juoruilu, ulkopuolelle jättäminen, syyttely, nimittely, ulkonäön ja vaatetuksen arvosteleminen; nettikiusanteko, tekstiviestikampanjat ym.)

35 Kiusaamisen kolmiyhteys Kiusaaja tekee vain sen, mitä sivustakatsojat antaa hänen tehdä Kiusaamisen tavoitteena on aiheuttaa toiselle julkinen nöyryytys sivustakatsojat sijoittavat uhriin omia kiellettyjä ja torjuttuja puoliaan Tuoreen tutkimuksen mukaan 20% amerikkalaisnuorista nauttii kiusanteon katselusta; osa heistä saa siitä seksuaalista mielihyvää

36 Hoidollisia näkökohtia I Ilman perusteellisia selvittelyjä ei ole järkevää toimintaakaan Olisi selvitettävä, mikä lapsen/nuoren käytöksen psyykkinen mielekkyys on vai onko sitä lainkaan Toimenpiteet voivat painottua psykodynaamiseen, perhesysteemiseen, yhteisölliseen tai lastensuojelun suuntaan

37 Hoidollisia näkökohtia II Yksilöpsykoterapia voi olla mielekästä huolellisesti tutkituissa ja analysoiduissa tapauksissa Indikaatioina esim. lievät narsistiset ja rajatilatyyppiset häiriöt Traumapsykoterapiaa sitä tarvitseville Antisosiaaliset häiriöt reagoivat yksilöterapialle vain poikkeustapauksissa

38 Hoidollisia näkökohtia III Nollatoleranssi väkivaltaisuudelle Koulukiusaamisen vastaiset toimenpiteet Nuorten päihdeongelmien ehkäisy; alkoholi on keskeinen tekijä monissa raaoissa väkivallanteoissa Väkivaltaviihteen ja pelien merkitys ei ole keskeinen, mutta ei mitätönkään: rajoitukset ovat aiheellisia

39 Hoidollisia näkökohtia IV Erilaisista ryhmämenetelmistä on saatu hyviä tuloksia (esim. NFG:n Keep Cool tiimit). Hyvä tulos edellyttää, että nuori kokee oman väkivaltaisuutensa ongelmana ja hakee apua Joistakin uuden polven psyykenlääkkeistä on hyötyä (risperidoni, buspironi)

40 Hoidollisia näkökohtia V Lastensuojelun toimenpiteillä on usein keskeinen rooli Olisi puututtava aikaisin ja tehokkaasti: varhainen traumatisoituminen on suuri tragedia Moniammatillista osaamista ja yhteistyötä pitäisi kehittää