Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, 27.8.2011. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry"

Raimo Laaksonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry

2 Adop1o: tutkimusten kertomaa Adop1o on hyvää lastensuojelua Lapsen aineelliset olosuhteet paranevat, ja sekä psyykkisen egä somaabsen terveyden ennuste on parempi adop1operheessä kuin se olisi ollut niissä oloissa, joista lapsi adoptoi1in Valtaosa lapsista selviää hyvin, muga osalla on suuria vaikeuksia Ongelmia ilmenee mm. oppimisessa Käytöshäiriöitä ja muita ulospäin näkyviä ongelmia on enemmän kuin muulla väestöllä

oloissa, joista lapsi adoptoi1in Valtaosa lapsista selviää hyvin, muga osalla on suuria vaikeuksia

3 Miksi tarvitaan suomalaista adop1otutkimusta? Meneillään on jäbhanke, jossa ovat mukana Pelastakaa lapset ry, Interpedia ja Helsingin kaupunki TavoiGeena on selvigää laajas1 Suomeen ulkomailta adoptoitujen terveyden1laa ja sopeutumista Muualla tehtyjä tutkimuksia ei monilta osin voida verrata suomalaisiin olosuhteisiin Tietoja esim. etnises1 kantaväestöstä poikkeavien adoptoitujen kokemuksista Suomessa on hyvin vähän TavoiGeena on mm. selvigää, millaisia palveluja adop1operheille tulisi kehigää Tuloksia joudutaan odogamaan: analysoitavia 1etoja on kaikkiaan noin miljoona

ulkomailta adoptoitujen terveyden1laa ja sopeutumista Muualla tehtyjä tutkimuksia ei monilta osin voida verrata suomalaisiin olosuhteisiin

4 Adop1olasten taustoista Ulkomailta adoptoitava lapsi on menegänyt vanhempansa ja muut sukulaisensa sekä kielensä ja kulguurinsa Hänellä voi olla runsaas1 traumaabsia kokemuksia, kiintymyssuhteiden katkoksia ja deprivaa1ota Lasten kokemukset vaihtelevat suures1: toiset ovat asuneet sijaisperheessä, jossa heistä on pidegy hyvää huolta; jotkut ovat eläneet ankeissa lastenkodeissa, ja joitakin lapsia on siirrelty paikasta toiseen monia kertoja

deprivaa1ota Lasten kokemukset vaihtelevat suures1: toiset ovat asuneet sijaisperheessä, jossa heistä on

5 Lapsen varhainen trauma1soituminen Ihminen trauma1soituu, kun hän itse tai joku hänen läheisensä on hengenvaarassa, ilman egä 1lanteesta voi paeta tai vaikugaa tapahtumien kulkuun Vauvaikäinen lapsi trauma1soituu herkäs1, koska lapsen turvallisuudentunne riippuu täysin hoivaajan kyvystä tasoigaa stressihuippuja Varhainen trauma1soituminen on pitkäkestoinen 1la, jonka seurauksia voi näkyä vielä aikuisiässäkin

trauma1soituu herkäs1, koska lapsen turvallisuudentunne riippuu täysin hoivaajan kyvystä tasoigaa

6 Vuorovaikutustrauman synty Vauva on hädissään ja vies1i hätää itkulla Itku muuguu vähitellen kimeäksi kirkunaksi Stressihormoni kor1solin taso kohoaa ja sympaabnen hermosto ak1voituu à kemiallinen myrsky ParasympaaBnen hermosto (sympaabsen hermoston vastavaikugaja) ak1voituu à lapsi rauhoiguu, jähmegyy, ehkä tuijogaa kaukaisuuteen

hermosto ak1voituu à kemiallinen myrsky ParasympaaBnen hermosto (sympaabsen

7 Varhaisen trauma1soitumisen seurauksia TurvaGomuuden tunteita; kiintymyssysteemi ak1voituu liian herkäs1 Lapsi hätääntyy ja menee helpos1 paniikkiin à takertuu aikuiseen epätoivoises1 tai vetäytyy kontak1sta Nopeas1 kehigyvän keskushermoston kehitys voi häiriintyä, jos trauma1soituminen on usein toistuvaa, pitkäkestoista ja vakavaa

aikuiseen epätoivoises1 tai vetäytyy kontak1sta Nopeas1 kehigyvän keskushermoston

8 Varhaisten traumojen vaikutukset keskushermostoon - Solukatoa ns. limbisessä järjestelmässä ( tunneaivot ) - Muis1n toimintaan liigyvien aivoalueiden vaurioita (hippocampus) à voivat näkyä lyhytjänteisyytenä, pitkäkestoisen muis1n hataruutena, oppimisvaikeuksina - Erilaisten yllykkeiden (aggressio, seksuaalisuus) hallinnalle tarpeellisten aivoalueiden kehityshäiriöt (ns. orbitofrontaalinen aivokuori)

(hippocampus) à voivat näkyä lyhytjänteisyytenä, pitkäkestoisen muis1n hataruutena,

9 Traumat ja kiintymyssuhde kietoutuvat monin tavoin toisiinsa Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi elää ennakoitavassa ympäristössä, ja kun häntä autetaan vähitellen hallitsemaan tunteitaan jakamalla niitä hänen kanssaan Toistuva yksin jääminen voimakkaan fysiologisen tarpeen tai affek1n vallassa ja jatkuvas1 vaihtuvat hoivaajat johtavat syvään turvagomuuden kokemukseen: maailma on vaarallinen paikka, eikä aikuisiin voi luogaa Seurauksena voi olla erilaisia tapoja lohdugaa ja tyynnygää itseään (heijaaminen, masturbaa1o ym.)

voimakkaan fysiologisen tarpeen tai affek1n vallassa ja jatkuvas1 vaihtuvat hoivaajat johtavat syvään turvagomuuden kokemukseen:

10 VälGelevä kiintymyssuhde Tyypillises1 suomalainen Lapsi oppii estämään kielteisten tunteiden ilmaisemista Asiallinen, ra1onaalinen, reipas MoGo: kuinka voin palvella? Tarve miellygää toisia; omat tunteet ja tarpeet taka- alalla Lapsen kokemus on ollut, egä vihamielisten tunteiden ilmaiseminen on vaarallista ja vie hoivaajan pois läheltä

Tarve miellygää toisia; omat tunteet ja tarpeet taka- alalla Lapsen kokemus on

11 Ris1riitainen kiintymyssuhde Hoivaaja on epäjohdonmukainen ja vaikeas1 ennakoitavissa Lapsi elää arvaamagomassa maailmassa, jonka vaaroja vastaan hänellä ei ole tehokkaita suojautumiskeinoja Siksi hän käygäytyy arvaamagomas1, tunnepitoises1 ja provoka1ivises1 à sitoo hoivaajan itseensä Seurauksena vihamielis- riippuvaisia suhteita

ei ole tehokkaita suojautumiskeinoja Siksi hän käygäytyy arvaamagomas1,

12 Organisoitumaton kiintymyssuhde Hoivaaja on ollut joko pelokas tai pelogava Enempää välgelevä kuin ris1riitainenkaan strategia ei ole tuoganut turvallisuuden tunnega Lapsi on kokenut toistuvia traumoja ja/tai menetyksiä Voi näygää ulospäin yllägävän normaalilta; kuitenkin tarkemmin analysoitaessa näkyy outoja piirteitä kuten jähmegymistä, irvistyksiä, pään hakkaamista ym. Yhdistyy ns. dissosia1ivisiin ilmiöihin

ja/tai menetyksiä Voi näygää ulospäin yllägävän normaalilta; kuitenkin tarkemmin analysoitaessa näkyy

13 Kiintymyssuhteen laatu vs. määrä VälGelevä, ris1riitainen ja organisoitumaton kiintymyssuhde kuvaavat kiintymyksen laatua siis sitä, miten lapsi on käygänyt kogni1ivista ja affek1ivista informaa1ota Esim. laitosoloissa kasvaneen lapsen ongelma ei ole laatu vaan määrä: onko ylipäänsä ollut mahdollista kiintyä kehenkään

kiintymyksen laatua siis sitä, miten lapsi on käygänyt kogni1ivista ja

14 Reak1ivinen kiintymyssuhdehäiriö (RAD) Oireet vauvaiässä - Lapsi vetäytyy, vaikugaa apaabselta - Ei hymyile, ei ole kiinnostunut vuorovaikutusleikeistä - Ei leiki leluilla; ei ojenna käsiään kun otetaan syliin - Ei seuraile toisia - RauhoiGaa itseään keinugamalla, heijaamalla tai siligämällä itseään - Rauhallinen kun jätetään omiin oloihinsa

leluilla; ei ojenna käsiään kun otetaan syliin - Ei seuraile toisia - RauhoiGaa

15 Leikki- ikäisten, koululaisten ja nuorten RAD- piirteet Vetäytyminen toisten seurasta Torjuu rauhoigaviksi tai lohdugaviksi tarkoitetut eleet ja sanat Aggressio- ongelmia toverisuhteissa Seuraa muita, muga ei osallistu Ei pyydä apua muilta Kokee olonsa usein hämmentyneeksi ja epämukavaksi PeiGää raivon ja ahdistuksen tunteet Kohonnut päihteiden käytön riski nuoruusiässä

toverisuhteissa Seuraa muita, muga ei osallistu Ei pyydä apua muilta Kokee olonsa usein

16 RAD:n kolme muotoa Estoton RAD - Lapsi on valikoimagoman sosiaalinen, voi lähteä tuntemagomien mukaan - Ei välitä siitä, missä äi1 tai isä on Estynyt RAD - Vetäytyy - On apaabnen, lamaantunut - Ei hae lohdutusta Sekamuotoinen RAD ei strategiaa

siitä, missä äi1 tai isä on Estynyt RAD - Vetäytyy - On

17 RAD:n olemus Häiriön luonteessa ja laadussa on paljon tutkigavaa ja selvitegävää Ei esimerkiksi ymmärretä, miksi joillakin vaikeas1 trauma1soituneilla lapsilla ei ole RAD- oireita, kun taas toisilla, melko hyvissä oloissa kasvaneilla on Kyse on todennäköises1 neurobiologisesta häiriöstä, josta toiset lapset toipuvat nopeas1, muga toisilla on oireita aikuisenakin Myöhäinenkin korjaantuminen on mahdollista; koskaan ei saa luovugaa!

oloissa kasvaneilla on Kyse on todennäköises1 neurobiologisesta häiriöstä, josta toiset lapset toipuvat

18 RADin myöhemmät vaiheet ja vaikutukset BriBen tutkimusten mukaan RAD- piirteet häviävät vähitellen, joskus nopeas1, toisinaan vasta monen vuoden kuluessa Po. lapset saavat myöhemmin muita useammin erityisopetusta ja/tai lastenpsykiatrisia palveluja Kehityspolut RADin ja myöhempien vaikeuksien välillä ovat varsin huonos1 tunneguja RAD- problema1ikasta avautuu uusia, kiinnostavia näköaloja lapsen kehitykseen ja ongelmien hoitamiseen

lapset saavat myöhemmin muita useammin erityisopetusta ja/tai lastenpsykiatrisia palveluja Kehityspolut

19 RAD:n hoito? Ei ole mitään erikoismenetelmiä, vaan kaikkia hyväksi havaiguja hoitomuotoja voidaan käygää - vanhempainohjaus; perheterapia - Erityisopetus - Mahdollinen ahdistuneisuuden, depression tai levogomuuden lääkehoito isommilla lapsilla ja nuorilla Ensisijaista on tukea lapsen ja adop1ovanhempien välisen suhteen muodostumista - fyysisellä läheisyydellä ja lohdugamisella on suuri merkitys - Lapsen takertuvuuga täytyy sietää, ja irrogautumista on tuegava hellävaraises1 - Vetäytyvää lasta on houkuteltava kontak1in vähitellen

Erityisopetus - Mahdollinen ahdistuneisuuden, depression tai levogomuuden lääkehoito isommilla lapsilla ja nuorilla Ensisijaista on

20 FinAdo ja RAD Suomalaisen tutkimuksen painopistealueisiin kuuluu RAD: sen esiintyvyys, vaikeusaste ja myöhemmät kehityskulut KehiteGy suppea kyselymigari Selkeät yhteydet myöhempiin oppimisvaikeuksiin ja koulukiusaamiseen Ainutlaatuinen 1laisuus tutkia kiintymyssuhteen muutoksia suuressa aineistossa takertuminen hyvä vai huono asia?

Selkeät yhteydet myöhempiin oppimisvaikeuksiin ja koulukiusaamiseen Ainutlaatuinen

21 Koh1 turvallista kiintymyssuhdega Ympäristön ja tärkeiden aikuisten on oltava johdonmukaisia, rauhallisia ja ennakoitavia Lapsen ympäristö on ehkä syytä rauhoigaa joksikin aikaa muutoksilta, koska trauma voi laueta vähäpätöisiltä näygävistä syistä Lapsen kaikki tunteet on otegava todesta: niitä sanoitetaan vähitellen ja luodaan maailma, jossa kaikkien tunteiden myös ja erikoises1 aggressioiden ilmaiseminen on luvallista ja turvallista eikä johda lapsen hylkäämiseen

22 Adop1olapsen kiintymyssuhde On varaudugava siihen, egä adop1olapsi käsigelee kokemuksiaan (mm. menetyksiä, biovanhempia, adop1on mo1iveja ym.) yhä uudelleen, aina tullessaan uuteen kehitysvaiheeseen à kiintymyssuhde on toistuvas1 koetuksella ja vaa1i vanhemmilta sitkeygä ja uskoa Kiintymyssuhde adop1ovanhempiin sisältää ainutlaatuisen mahdollisuuden traumojen korjaantumiseen ja turvallisuudentunteen parantumiseen

Samankaltaiset tiedostot

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde