Miten auttaa tunnehäiriöistä lasta? Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten auttaa tunnehäiriöistä lasta? Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry"

Transkriptio

1 Miten auttaa tunnehäiriöistä lasta? Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry

2 Mitä kaikkea tunnehäiriöinen voisi tarkoittaa? Tärkeää ymmärtää, että valtaosa lapsen ongelmalliseksi koetusta käyttäytymisestä on yritystä sopeutua Mitä vaikeammissa oloissa lapsi elää, sitä vähemmän hänellä on liikkumavaraa Lapsi joutuu turvautumaan sellaisiin sopeutumiskeinoihin, jotka auttavat lähiympäristössä, mutta aiheuttavat muualla ristiriitoja ja hankaluuksia

3 Esimerkki: kiintymyssuhde Kyse on eräänlaisista vuorovaikutuksen työskentelymalleista, jotka lapsi omaksuu jo 1. ikävuotensa aikana ja työstää niitä lopun ikänsä Malli rakentuu sen mukaan, miten hoivaaja käyttäytyy: milloin hän tulee vauvan lähelle, milloin taas loittonee Vauva oppii suosimaan käyttäytymistä, joka tuo äidin lähelle ja estämään käytöstä, joka vie äidin pois hänen luotaan

4 Turvalliset ja turvattomat kiintymyssuhteet I Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi elää ennakoitavassa maailmassa ja voi tuoda vuorovaikutukseen kaikki tunteensa tarvitsematta pelätä hylätyksi tulemista tai muuta rangaistusta Välttelevä k-suhde syntyy, kun lapsi rakentaa vuorovaikutusstrategiansa kognition varaan ja estää voimakkaiden tunteiden ilmaisemista riskeinä mm. liiallinen toisten ehdoilla toimiminen, alavireisyys, itsetunto-ongelmat, psykosomaattiset oireet

5 Turvalliset ja turvattomat kiintymyssuhteet II Turvallisesti kiintyneellä lapsella nuorella aikuisella on hyvä tunneäly eli hän osaa käyttää ihmissuhteissaan sekä älyä että tunnetta Turvallinen k. on tutkimusten mukaan hyödyksi oppimisessa; oppiminen edellyttää turvallisuuden kokemusta Turvaton lapsi keskittyy varmistamaan selustaa eikä energiaa riitä muuhun Tästä syystä traumatisoituneella ja kaltoin kohdellulla lapsella on oppimisvaikeuksia

6 Turvalliset ja turvattomat kiintymyssuhteet III Ristiriitainen k-suhde syntyy, kun hoivaaja on ailahteleva ja epäjohdonmukainen lapsi kokee, että ei pysy aikuisen mielessä manipuloi, käyttäytyy tunnepitoisesti käytösongelmia, raivokohtauksia, uhmaa jne. Ns. organisoitumaton k-suhde syntyy oloissa, joissa hoivaaja on joko pelokas tai pelottava tai vuorotellen kumpaakin yhteys moniin mielenterveyden häiriöihin (persoonallisuuden kehityksen häiriöt, depressio, erilaiset riippuvuudet jne.)

7 Rajattomat lapset Päiväkodeissa ja kouluissa on yhä enemmän lapsia, joille ei ole asetettu rajoja Lapsi ei ole pikku tyranni, vaan hänen käyttäytymisensä on sopeutumista epäjohdonmukaiseen kasvatukseen, jossa lapsen ihannointi ja emotionaalinen hyljeksintä vuorottelevat Rutiinit, ennakoitavuus ovat avuksi Valtataisteluihin joutumista kannattaa välttää

8 Mitä aggressio on kymmeniä erilaisia määritelmiä tässä: vihamielinen tunne tai teko esim. aggressiivinen leikki on paradoksi, koska aggressio ei ole symbolista väkivalta = toiseen kohdistuva fyysinen aggressio

9 Vihamielinen tunne on seurausta pettymyksestä, joka aiheutuu mielihyvän lähteen menettämisestä on tarkoitettu viestiksi, eli se on kommunikaatiota (joskin alkeellista) kommunikaatioluonne saatetaan menettää, jos pettymyksiä on sietämättömän paljon aggressiosta tulee automaattiraivoa, joka laukeaa vähäisistä syistä

10 Terveestä aggressiosta terve aggressio on välttämätön kehitystä eteenpäin vievä voima Voidaan ajatella, että se on aluksi neutraalia elämänvoimaa, joka ohjautuu kehityksen kuluessa hyvään tai huonoon käyttöön Po. energia on kuin ihmispsyykessä kiertävä veri; se auttaa itseyden ja psyykkisen reviirin luomisessa ja antaa valmiuksia puolustautumiseen

11 Aggressio auttaa irrottautumaan Terveen lapsen kehityksessä tasaiset vaiheet vuorottelevat kuohuvien vaiheiden kanssa Aggressio ja uhma auttavat irrottautumaan riippuvuussuhteista (uhmaikä ja murrosikä) Tasannevaihe on esim. ns. latenssiiässä eli kun lapsi on vuotias

12 Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitsee kasvattajilta I Kasvattajien pulmat liittyvät miltei aina lapsen aggressioon ja sen kohtaamiseen Lapsi tarvitsee tunteen, että hänen vihansa ei tuhoa eikä vahingoita ketään Vanhemmat ottavat vastaan ja säilövät lapsesta/nuoresta tulevan raivon (container) Palauttavat sen kesytettynä (eli toimivat eräänlaisena ongelmajätelaitoksena)

13 Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitsee kasvattajilta II Tunnekvaliteetin on oltava sama kuin lapsella, ts. ei pidä tehdä vakavasta hauskaa; ei saa ivata eikä varsinkaan saa hylätä Aikuisen aggression on oltava hallitumpaa kuin lapsella ja välitettävä käsitys, että tästäkin selvitään yhdessä Jos aikuinen menettää täysin tilanteen hallinnan, lapselle syntyy käsitys että viha on vaarallista eivätkä aikuisetkaan hallitse sitä

14 Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitsee kasvattajilta III Lapsen aidon tunteen vääntäminen aina johtuvaksi nälästä, sokerihumalasta, väsymyksestä tms. on lapsen ohittamista ja karkuun luikkimista Selitysten ja kysymysten aika on vasta tunnekuohun mentyä ohi Lapsesta on huojentavaa, jos aikuisella on kanttia panna stoppi kiukuttelulle silloin, kun hänen omat keinonsa on käytetty loppuun

15 Aggression kontrollista I Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus on ns. orbitofrontaalisen aivokuoren kehittymisen edellytys po. aivoalue säätelee sosiaalista käyttäytymistä ja aggressioiden hallintaa vakava ja pitkäkestoinen lapsen varhainen laiminlyönti ja kaltoinkohtelu voivat johtaa vuorovaikutustraumoihin ; ne puolestaan ovat yhteydessä keskushermoston kehitykseen

16 Aggression kontrollista II Lapsen saama varhainen hoiva ja lohdutuksen kokemukset tasoittavat stressihuippuja; korkeat stressihormoni kortisolin pitoisuudet ovat haitallisia kehittyvälle keskushermostolle Seurauksena voi olla hauras, herkästi panikoiva ja raivostuva lapsi ( nahkamuna ), jonka raivo voi olla silmitöntä paniikkiraivoa Taustalla vaikeus tunnistaa omia ja muiden tunteita, ilmeitä ym.

17 Aggression kontrollista III Kasvatuksen mahdollisesti tärkein tehtävä on auttaa lasta tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan Kaikki tunteet ovat luvallisia; mikään tunne ei voi koskaan olla väärä On upeaa, jos lapsi saa kokea oman raivonsa voiman ja uskaltaa tunnistaa itsessään vihaisen puolen Tämä ei merkitse sitä, että vihan vallassa olisi lupa tehdä mitä tahansa

18 Aggression kontrollista IV Aggressiota voidaan sublimoida leikin, pelien, liikunnan ja taideharrastusten kautta Toleranssin väkivaltaiselle käytökselle olisi oltava lähellä nollaa Lapsen ei tulisi lainkaan sallia lyödä vanhempaansa hän kokee olonsa turvattomaksi, jos hän on aikuista vahvempi Sisarukset nahistelevat tavallisesti joka tapauksessa; sillekin on pantava raja

19 Lapsen stressi Stressi syntyy tilanteessa, jossa vaatimukset ylittävät voimavarat eikä näköpiirissä ole mitään käyttökelpoista ratkaisua Lyhytkestoinen stressi auttaa selviämään haasteista; pitkäkestoinen stressi on vahingollista Vauvakin voi stressaantua, ja koska keskushermosto on keskeneräinen, stressi on vauvalle erityisen vahingollista Pitkään jatkuva stressi voi vahingoittaa keskushermostoa (etuotsalohko, muistikeskus)

20 Orbito-frontal cortex

21 Miten suojata lasta stressiltä? Kasvattajan keskeinen tehtävä on suodattaa ulkomaailmasta tulevia ärsykkeitä niin, että lapsi pystyy sietämään ärsyketulvan Ei liikaa ääntä, liikettä, ihmisiä sopivan kokoiset päivähoitoryhmät; ei liian pientä lasta päiväkotiin Riittävästi unta, lepoa, joutenoloa leikki ja luovuus käynnistyvät Vanhempien eron jälkeen ns. vuoroasumista ei suositella alle kolmevuotiaille

22 Lapset ja ero I Useimmissa tapauksissa vanhempien erosta aiheutuu lapsille lyhytkestoinen kriisi, josta he selviytyvät ajanoloon Osalla lapsista (n %) oireet ovat hankalia ja pitkäkestoisia, mutta ne ovat tavallisesti alkaneet jo ennen eroa Eroa edeltävillä tapahtumilla on suuri merkitys erosta selviytymisessä: jos vanhempien välit olivat kauan riitaiset, ero voi olla helpotus Jos perhe-elämässä oli harmonisia vaiheita, lapsella on voimavaroja, mutta hän suree menetettyä perheyhteyttä

23 Lapset ja ero II Erosta ei seuraa mitään tiettyä juuri tälle tapahtumalle tyypillistä oireilua, vaan se voi näkyä moninaisina käyttäytymisen ja tunneelämän vaikeuksina Lapsella voi olla unihäiriöitä, alavireisyyttä, vanhempiin takertumista, raivokohtauksia, ja jopa antisosiaalista oireilua Taustalla voi olla lapsen ajatus siitä, että jos hän oireilee, vanhempien on pakko pysyä yhdessä

24 Ero ei ole standarditapahtuma I Kysymys miten vanhempien ero vaikuttaa lapseen on harhaanjohtava, eikä siihen voida antaa mielekästä vastausta Lapsen iällä, kehitystasolla, sukupuolella, suhteella äitiin ja isään, isovanhempiin ja muuhun sukuun on suuri merkitys Eroa edeltäneen perhe-elämän laatu on keskeinen tekijä Eron käsitteleminen, siitä kertominen, asioiden läpikäyminen ja tulevaisuuden suunnitteleminen on tärkeää: elämä ei lopu vanhempien eroon

25 Ero ei ole standarditapahtuma II Eroa voi seurata koko joukko negatiivisia elämäntapahtumia, kuten - Muutto toiselle paikkakunnalle - Päiväkodin/koulun vaihto - Toverisuhteiden katkeaminen - Tärkeän harrastuksen loppuminen - Perheen taloudellisen tilanteen heikentyminen joilla voi olla suuri merkitys lapsen kannalta.

26 Hyvään selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä Vanhempien avoimuus ja rehellisyys Se, että lapsen on mahdollista tuoda keskusteluissa esiin oma paha mielensä, pettymyksensä ja raivonsa Vanhempien johdonmukaisuus, asioiden selittäminen lasta kunnioittavalla tavalla riittävän monta kertaa Jos vanhemmat ovat liian kuormittuneita, lapsi tarvitsee jonkun aikuisen, joka pystyy keskustelemaan asioista rauhallisesti Mummi, ukki, kummitäti tms. sopii hyvin, mutta joskus ammattilaisesta on hyötyä Muutamasta keskustelukerrasta voi olla apua

27 Lapsen levottomuus I Lapsi voi olla levoton hyvin monista syistä Kyse voi olla temperamentista ja luonteesta ( vilihakat silimät ) Liian vähäinen yöuni tekee lapsesta ärtyisän, levottoman ja keskittymättömän Koululainen tarvitsee vähintään tunnin päivässä karkeamotorisesti rasittavaa liikuntaa Liiallinen konsolipelien pelaaminen kuormittaa: rajoitukset peliaikaan; sisältöä valvottava; ei pelaamista ennen nukkumaan menoa

28 Lapsen levottomuus II Stressi tekee levottomaksi, esim. vanhempien riitaisuudet, eron uhka, vaikeahoitoinen sisarus ym. ADHD on kaikkea muuta kuin yksinkertainen diagnoosi: on suljettava muut levottomuuden syyt pois ja sen jälkeen on tehtävä perusteelliset tutkimukset Kaikki ADHD:sta kärsivät lapset eivät tarvitse lääkitystä vaan arjen keinoista voi olla hyötyä (johdonmukainen, luja ja lämmin kasvatusote; ärsykkeiden vähentäminen, vanhempien ohjanta jne.)

29 ADHD - I Attention Deficit Hyperactivity Disorder = tarkkaavuuden häiriö, jossa yliaktiivisuutta - esiintyvyys lapsilla 4-10%; vaikeaa ADHD:ta 1,5%:lla lapsista - Opettajien arvioimana suurempi esiintyvyys kuin jos vanhemmat arvioivat (ryhmän merkitys) - yleisempi pojilla kuin tytöillä: 3:1 9:1 (kliiniset aineistot) - poikien ADHD lievittyy tai paranee useammin kuin tyttöjen

30 ADHD - II ADHD on sairaudeksi luokiteltu neurobiologinen kehityshäiriö ADHD:ssa on vahva perinnöllinen komponentti Perintötekijät selittävät lähes 80% ADHD:stä ADHD-lasten vanhemmilla ja sisaruksilla on 2-8 kertaa useammin samankaltaisia oireita Dopamiinin (eräs aivojen välittäjäaine) aineenvaihduntaa säätelevät geenit näyttävät olevan tärkeimpiä ADHD:n genetiikassa

31 ADHD:n diagnostiikka I tehtävä huolellisesti: tarvitaan ehdottomasti moniammatillinen tiimi! vanhempia haastatellaan lapselle tehdään psykologin, lastenpsykiatrin ja lastenneurologin tutkimus päivähoidon/koulun näkemyksiä kuullaan (+ strukturoidut kyselylomakkeet) laaja lapsen ja perheen elämäntapojen selvitys

32 ADHD:n diagnostiikka II kuinka paljon lapsi nukkuu (lasta itseään täytyy myös haastatella) kuinka paljon hän liikkuu kuinka paljon hän käyttää tietokonetta; mitä pelaa, missä surfailee onko perheessä ajankohtaisia stressitekijöitä (aviolliset ristiriidat, sairautta, sisaruksen syntymä jne)

33 ADHD:n diagnostiset kriteerit A: tarkkaavuus Lapsella on oltava vähintään kuusi seuraavista piirteistä 1. Paljon huolimattomuusvirheitä 2. Vaikea keskittyä tehtäviin tai leikkeihin 3. Ei kuuntele kun puhutellaan 4. Ei seuraa ohjeita; ei saa tehtäviä valmiiksi 5. Ei osaa järjestellä töitään tai tehtäviään 6. Ei halua tehdä pitkäjänteisyyttä vaativia tehtäviä 7. Hukkaa tavaroita 8. Häiriintyy helposti ulkoisista ärsykkeistä 9. Unohtelee arkipäiväisiä asioita

34 ADHD:n diagnostiset kriteerit B: levottomuus ja impulsiivisuus Piirteitä yhdeksän, joista oltava kuusi 1. Liikehtii levottomasti, kiemurtelee 2. Ei malta istua paikallaan vaikka pitäisi 3. Juoksentelee ja kiipeilee sopimattomissa paikoissa 4. Ei jaksa leikkiä tai harrastaa mitään rauhallisesti 5. On jatkuvasti menossa 6. Puhuu ylettömän paljon 7. Vastailee kysymyksiin ennen kuin ne on esitetty 8. Ei odota vuoroaan 9. Keskeyttää toisia, on tunkeileva

35 ADHD:n diagnostiset kriteerit - Oireiden on täytynyt alkaa ennen 7v ikää - Niitä on havaittu vähintään 6kk:n ajan - Niitä on esiintynyt ainakin kahdessa erilaisessa ympäristössä - Ne ovat ikään ja kehitystasoon nähden sopimattomia

36 ADHD esiintyy harvoin yksinään ADHD-oireista kärsivät lapset ovat usein sosiaalisesti kypsymättömiä Heillä on usein oppimisvaikeuksia Voi esiintyä oppositionaalisuutta Lyhytkestoisen muistin häiriöitä Lähes puolella esiintyy samanaikainen uhmakkuus- tai käytöshäiriö Hyperkineettinen käytöshäiriö saattaa olla erillinen, perinnöllinen ADHD:n alatyyppi.

37 ADHD:n hoito Psykososiaaliset hoitomuodot ovat ensisijaisia vanhempien ja opettajan ohjaus päivähoitoryhmän tai luokan muuttaminen psyykkisen kuormittumisen vähentäminen henkilökohtainen avustaja Psykoterapia? ensisijaisesti käyttäytymisterapia; psykodynaaminen terapia, jos vaikeita itsetunto-ongelmia

38 ADHD:n lääkehoito Psykostimulantit: metyylifenidaatti lyhytvaikutteisena Ritalin, pitkävaikutteisena Concerta, Equasym retard); dekstroamfetamiini (Dexedrine) Tutkittuja ja turvallisia, eivät aiheuta riippuvuutta Hankalin haittavaikutus on painon lasku Voidaan pitää taukoja viikonloppuisin ja lomaaikoina USA:ssa 3-5 miljoonaa lasta napsii metyylifenidaattia päivittäin

39 Lapsen masennus Vauvan masennus näkyy ilottomuutena, ilmeettömyytenä, apaattisuutena, kiinnostuksen puutteena ympäristöä kohtaan, ruokahaluttomuutena Taaperon masennus näkyy alakuloisuutena, aloitteettomuutena, ärtyisyytenä, mielialojen suurina ailahteluina Isompien lasten masennukseen liittyvät edellisten piirteiden ohella huonommuuden tunteet, itsetunto-ongelmat, jopa itsetuhopuheet ja käyttäytyminen

40 Masennus voi olla suoja Depressiivinen ihminen myös lapsi on eräänlaisessa psyykkisessä horrostilassa Masennus on usein suoja sietämätöntä ahdistuneisuutta vastaan; ihminen tarvitsee sitä siksi kunnes jotakin parempaa on tarjolla ja suoja tulee tarpeettomaksi Pelkkä rohkaiseminen tai kannustus ei poista masennusta, ja se voi jopa lisätä ahdistusta On pyrittävä pääsemään samaan tunnetilaan eikä missään tapauksessa pidä vähätellä lapsen alakuloisuuden syitä

41 Mentalisoimisesta on suurta hyötyä UNOHDA ASIANTUNTIJOIDEN VINKIT! Vinkit eli ulkopuolelta annetut ohjeet tai neuvot eivät koskaan voi olla kovin hyödyllisiä, sillä jokainen ihmissuhde on ainutlaatuinen Mentalisointi on kaikkien vinkkien surma Kyse on inhimillisestä kyvystä ymmärtää, että vuorovaikutuksessa on kaksi erillistä mieltä, jotka voivat kommunikoida keskenään Toisen ajatuksia, toiveita tai pyrkimyksiä ei voi tietää ennalta, mutta antautumalla tasaveroiseen vuorovaikutukseen ja eläytymällä niitä voi ymmärtää Arkikielellä voitaisiin puhua onkimisesta

42 Mentalisointi arjessa Kyselevä mieli, aito kiinnostus, asettuminen kuuntelemaan ilman ennakko-odotuksia on avainasemassa Asenne on kunnioittava ja toista osapuolta arvostava Vinkit ovat epävarmuuden merkki: hyvä ammattilainen (tai äiti/isä) sietää epävarmuutta ja epätietoisuutta ottaa selvää ennen kuin alkaa suunnitella ratkaisuja tai toimenpiteitä

43 Hyvän arjen elementit Rutiineista ja säännönmukaisuudesta on suurta hyötyä, sillä ne tuovat turvallisuutta Tarpeeksi unta, paljon liikuntaa, vain kohtuullisesti tietokonetta ja tietokonepelejä Leikkiä, luovuutta mielikuvamaailma rakentuu sisäinen tunne autonomiasta Lähellä vähintään yksi aikuinen, joka pystyy asettumaan lapsen asemaan ja eläytymään tämän tarpeisiin ja tunteisiin

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, 27.8.2011. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry

Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, 27.8.2011. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, 27.8.2011 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry Adop1o: tutkimusten kertomaa Adop1o on hyvää lastensuojelua Lapsen aineelliset

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lain täytäntöönpano. Kehitysvammahuolto, PPSHP. Jarmo Körkkö, vt. ylilääkäri LT, Kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Lain täytäntöönpano. Kehitysvammahuolto, PPSHP. Jarmo Körkkö, vt. ylilääkäri LT, Kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Lain täytäntöönpano Kehitysvammahuolto, PPSHP Jarmo Körkkö, vt. ylilääkäri LT, Kehitysvammalääketieteen erityispätevyys 1 PPSHP - Kehitysvammahuolto Asuminen 2015 total group home Kuinka moni tarvitsee

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA VETELI /PÄIVÄHOITO LUOTTAMUKSELLINEN LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA OHJEET VASUN (varhaiskasvatussuunnitelman)tekijälle: Vasu tehdään Vetelissä

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA ADHD aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö Mitä ADHD on? ADHD-lyhenne on peräisin termistä Attention Deficit Hyperactivity Disorder, joka tarkoittaa suomeksiaktiivisuuden

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot