kimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määm kun ne ovat esiintyneet tietyn vähimmv

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "kimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määm kun ne ovat esiintyneet tietyn vähimmv"

Hanna-Mari Laakso
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lasten käytk ytöshäiriöt DSM-IV tautiluokituksen logiikkana on luetella erilaisia oireita, jotka esiintyvät t usein yhdessä erää äänlaisina kimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määm äärä, kun ne ovat esiintyneet tietyn vähimmv himmäisajan, isajan, kun niistä aiheutuu sosiaalisia tms. haittoja, ja kun ne eivät t selity millää ään n muulla tavalla Tällainen diagnostiikka on lainattu lääketieteestä,, mutta sopii verraten huonosti moniin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöihin ihin

himmäisajan, isajan, kun niistä aiheutuu sosiaalisia tms.

2 Oppositionaalinen häiriö Riidanhaluisuutta Aggressiivisuutta ja ärtyvyyttä Vaikeutta sietää auktoriteetteja Kostonhimoa Tottelemattomuutta Taipumus syyttää muita omista virheistä Paljon samaa kuin narsistisissa häirih iriöissä

auktoriteetteja Kostonhimoa Tottelemattomuutta Taipumus

3 Käytöshäiriö (DSM-IV) Oireluettelo jakaantuu neljää ään n osaan 1. Aggressiivisuus (uhkailee, aloittaa tappeluja, on julma ihmisille tai eläimille, on uhannut aseella; on pakottanut toisen kanssaan seksuaaliseen kontaktiin) 2. Ilkivalta (tulen sytyttely, omaisuuden tuhoaminen) 3. Epärehellisyys (valehtelua, varastamista ym.) 4. Vakavia sääs ääntöjen rikkomuksia (karkailua, yöpoissaoloja,, jatkuvaa koulupinnausta)

pakottanut toisen kanssaan seksuaaliseen kontaktiin) 2.

4 Käytöshäiriö (ICD-9) Luokitus on käytk ytössä Euroopassa. Käyttäytymispiirteet ytymispiirteet ovat samoja kuin DSM- IV:ssa Käytöshäiriöt t jaetaan 1. Sosiaalistumattomiin 2. Sosiaalistuneisiin 3. Sellaisiin, jotka rajoittuvat perhepiiriin Sosiaalistumattomasta häirih iriöstä kärsivällä lapsella ei ole kavereita, sosiaalistuneella on hyvin ongelmallinen jako!

1. Sosiaalistumattomiin 2. Sosiaalistuneisiin 3.

5 Käytöshäiriöiden iden yleisiä piirteitä Kouluikäisist isistä pojista 6 % ja tytöist istä 2 % kärsii k käytöshäiriöstä Osuus kasvaa asteittain, kunnes jopa n. 15 % vuotiaista pojista oireilee asosiaalisesti Yli puolet paranee; syitä ei tunneta kovin hyvin Lapsuusiäss ssä ja nuoruudessa alkaneet häirih iriöt poikkeavat toisistaan: lapsuusiän n häirih iriöt t ovat poikavoittoisempia, aggressiivisuutta ja oppimisvaikeuksia on enemmän, n, kavereita taas vähemmän ennuste on huonompi Miksi poikaenemmistö? biologinen haavoittuvuus, geeniperintö isält ltä pojalle, erilainen kasvatus kuin tytöill illä?

15 % 13-16 16 vuotiaista pojista oireilee asosiaalisesti Yli puolet paranee; syitä ei tunneta kovin hyvin Lapsuusiäss ssä ja nuoruudessa alkaneet

6 Isän n merkityksestä Monilla käytk ytöshäiriöisillä pojilla ei ole isää tai isäsuhde suhde on epätyydytt tyydyttävä Isä on voinut delegoida karskin, väkivaltaisen v miehen mallin poikansa yh-äidille tai edustaa itse sellaista mallia Isän n tai muiden tavallisten miesten puuttuessa poika voi luoda maskuliinisuudesta kovan, aggressiivisen kuvan ja toteuttaa sellaista koska on epävarma

yh-äidille tai edustaa itse sellaista mallia Isän n tai muiden tavallisten miesten puuttuessa

7 Käytöshäiriöt t esiintyvät t harvoin yksin On tyypillistä,, että käytöshäiriöön n liittyy muita ongelmia, jotka vaikeuttavat hoitoa Tyypillisiä liitännäisiä ovat oppimisvaikeudet, ADHD, kielenkehityksen erityisvaikeudet (dysfasia)) sekä depressio ja itsetunto-ongelmat ongelmat Käytöshäiriön n ja ADHD:n kombinaatio on vaikeahoitoinen, mutta depressio saattaa paradoksaalisesti parantaa ennustetta (?!)

kielenkehityksen erityisvaikeudet (dysfasia)) sekä depressio ja itsetunto-ongelmat ongelmat

8 Alhainen fysiologinen vireystila Osalla antisosiaalisesti oireilevilla lapsilla ja nuorilla on alhainen fysiologinen vireystila, joka näkyy mm. seuraavina piirteinä 1. Alhaiset stressihormonin (kortisolin( kortisolin) pitoisuudet, jotka eivät t kohoa stressitilanteissa kuten muilla 2. Matala pulssitaso 3. Alhainen ihon sähks hkönjohtokyky Alhainen vireystila vaikuttanee ehdollistumiseen ja johtaa siihen, että moitteet tai rangaistukset eivät t tehoa ( teflonpinta( teflonpinta )

Alhaiset stressihormonin (kortisolin( kortisolin) pitoisuudet, jotka eivät t kohoa stressitilanteissa kuten muilla 2.

9 Psykopatia I Antisosiaalisten käytk ytöshäiriöiden iden ja narsististen persoonallisuushäiri iriöiden iden äärimuoto N. 20 % asosiaalisista nuorista ja aikuisista on psykopaattisia Lapselle diagnoosia ei aseteta, mutta piirteitä voi olla havaittavissa Tunnekylmiä,, empatiakyvyttömi miä,, julmia, sadistisia Sujuvia valehtelijoita ( helppoa( kuin hengittäminen minen )

20 % asosiaalisista nuorista ja aikuisista on psykopaattisia Lapselle diagnoosia ei

10 Psykopatia II Nauttivat toisten kärsimyksistk rsimyksistä; rakentelevat ansoja muille Etiologia on vahvasti geneettinen, ja ympärist ristötekijöillä on vähäinen v osuus Jos geenirasituksen lisäksi on vakava varhainen traumatisoituminen useammin väkivaltarikoksiav Ei lainkaan syyllisyydentuntoa Hoitomahdollisuudet toistaiseksi vähäisiv isiä

Jos geenirasituksen lisäksi on vakava varhainen traumatisoituminen useammin

11 Narsistiset häirih iriöt t I Taustalla lapsen katteeton ihannointi tai krooninen hyljeksiminen Narsistinen käytk ytös s on suoja häpeh peän kokemuksia vastaan Pettymysten sieto on heikko raivokohtaukset Kiitollisuus on vierasta Epäreilua miksi kaikki muut saavat, mutta minut jätetj tetään n ilman?

kokemuksia vastaan Pettymysten sieto on heikko raivokohtaukset

12 Narsistiset häirih iriöt t II 1. Käsitys omasta itsestä: : esillä fantasiat vallasta, voimasta ja rikkaudesta; piilossa avuttomuuden ja arvottomuuden tunteet 2. Ihmissuhteet: esillä pinnallisuus ja halveksunta; piilossa ihannointi ja krooninen kateus 3. Sosiaalinen sopeutuminen: esillä kunnianhimo ja tarve olla keskipiste; piilossa epävarmuus ja tyytymätt ttömyys

avuttomuuden ja arvottomuuden tunteet 2.

13 Narsistiset häirih iriöt t III 4. Etiikka ja arvot (koskee nuoria ja aikuisia): esillä kiinnostus moraalisiin, uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin; piilossa kyvyttömyys sitoutua 5. Rakkaus ja seksuaalisuus: esillä viettelevyys ja estottomuus; piilossa kyvyttömyys aitoon vastavuoroisuuteen ja rakkauteen 6. Kognitiivinen toiminta: itsekeskeinen realiteettien tulkinta, joka voi johtaa muistikatkoksiin ja oppimisvaikeuksiin

kysymyksiin; piilossa kyvyttömyys sitoutua 5.

14 Miksi lapset käyttk yttäytyvät huonosti? Käytöshäiriöt t ovat heterogeeninen häirih iriöiden iden joukko, eikä oireprofiilien perusteella voida sanoa juuri mitää ään etiologiasta eikä hoidostakaan Geneettiset tekijät/alhainen t/alhainen fysiologinen vireystila muodostanee oman, erillisen kategoriansa Jotkut lapset kaipaavat huomiota koska eivät t koe saaneensa sitä tarpeeksi Turvattomuudentunteet voivat johtaa provokatiiviseen, rajoja koettelevaan käytk ytökseen Tärkein malli lienee ns. ristiriitainen kiintymyssuhde, mutta organisoitumattomalla kiintymyssuhteella ja käytöshäiriöllä voi myös s olla yhtymäkohtia

hoidostakaan Geneettiset tekijät/alhainen t/alhainen fysiologinen vireystila muodostanee oman, erillisen kategoriansa Jotkut lapset kaipaavat huomiota

15 Kiintymyssuhteista Kiintymyssuhde syntyy lapsen ja hoivaajan välille, ja jonkinlainen kiintymysstrategia on olemassa jo 1. ikävuoden lopussa Lapsi mittaa turvallisuudentunnettaan sillä,, miten helposti ja millaisissa olosuhteissa saa hoivaajan lähelleen, l ja miten ennakoitava ympärist ristö on Turvallisesti kiintynyt lapsi elää ennakoitavassa ympärist ristössä ja voi tuoda vuorovaikutukseen kaikki tunteet, myös s raivon, pettymyksen ym. tarvitsematta pelätä tulevansa hylätyksi

hoivaajan lähelleen, l ja miten ennakoitava ympärist ristö on Turvallisesti kiintynyt lapsi elää ennakoitavassa ympärist

16 Turvattomista kiintymyssuhteista Turvallinen k-suhde k perustuu oikean kognitiivisen ja affektiivisen informaation varaan Turvattomuutta tuo epätasapaino jompaankumpaan suuntaan, ts. kognitio on oikea,, mutta affekti väärä ä tai päinvastoinp Organisoitumattomissa kiintymyssuhteissa lapsi ei voi luottaa kumpaankaan, siis enempää kognitioon kuin affekteihinkaan biologisia myrskyjä

kognitio on oikea,, mutta affekti väärä ä tai päinvastoinp Organisoitumattomissa

17 Välttelevät t kiintymyssuhteet Lievinä normatiivisia, tyypillisiä meikäläiselle iselle kasvatusilmastolle v. sitten Luonteenomaista rationaalisuus, tunneilmaisun niukkuus, vanhempien ja kasvatuksen idealisointi Vaikeissa tapauksissa kontakti omiin ja toisten tunteisiin on katkennut Voi olla yhteydessä tunnekylmää ään, suunnitelmalliseen rikollisuuteen

sitten Luonteenomaista rationaalisuus, tunneilmaisun niukkuus, vanhempien ja kasvatuksen

18 Ristiriitaiset kiintymyssuhteet Lapsi on kokenut, että ympärist ristö on arvaamaton ja ennakoimaton Paras tapa saada läheisyyttl heisyyttä ja turvaa ovat voimakkaat tunnepurkaukset ja manipulatiivinen, koersiivinen (pakottava) käytk ytös vihamielis-riippuvaisia suhteita Sisäinen inen kokemus: olen yksin ja avuton ylivoimaisten haasteiden edessä Vaikeilla muodoilla on yhteys narsistiseen persoonallisuuspatologiaan ja väkivaltaiseen v käytk ytökseen Jos asosiaalisten häirih iriöiden iden yhteyksiä kiintymyssuhdemalleihin ymmärrett rrettäisiin paremmin, siitä voisi seurata järkevj rkevämpiä hoidollisia ratkaisuja

avuton ylivoimaisten haasteiden edessä Vaikeilla muodoilla on yhteys narsistiseen persoonallisuuspatologiaan ja väkivaltaiseen v käytk ytökseen Jos

19 Hoidollisia näkökohtia n kohtia I Käytöshäiriöiden iden preventio vain mielikuvitus asettaa rajat Fokus varhaiseen vuorovaikutukseen ja sen tukemiseen, jotta mahdollisimman moni lapsi voisi kiintyä turvallisesti Keskushermoston liiallisen kuormittamisen estäminen (stressi on sitä vaarallisempaa, mitä pienemmäst stä lapsesta on kyse) ei liikaa ihmisiä pienen lapsen ympärill rillä,, ei meluisia ja liian suuria päivp iväkotiryhmiä,, ei liikaa visuaalisia tai auditiivisia ärsykkeitä ym. Lastensuojelun varhainen puuttuminen ja tarpeeksi intensiivinen ja monipuolinen tuki riskiperheille Isien sitouttaminen perheisiin ja lastenkasvatukseen

lapsesta on kyse) ei liikaa ihmisiä pienen lapsen ympärill rillä,, ei meluisia ja liian suuria päivp iväkotiryhmiä,, ei liikaa visuaalisia tai auditiivisia

20 Hoidollisia näkökohtia n kohtia II Mitä varhaisempi puuttuminen, sitä parempi ennuste Koko perheen on oltava hoidossa mukana Tehdää ään n huolellinen diagnostinen työ ja analysoidaan mahdolliset liitänn nnäisongelmat Mahdollinen ADHD otetaan huomioon ja hoidetaan Oppimisvaikeuksiin, kielenkehityksen ongelmiin jne. puututaan erityisopetus, puheterapia Etsitää ään n hyviä ja toimivia alueita, tuetaan niitä parantavat alhaista itsetuntoa

Mahdollinen ADHD otetaan huomioon ja hoidetaan Oppimisvaikeuksiin, kielenkehityksen ongelmiin jne.

21 Hoidollisia näkökohtia n kohtia III Vanhempainohjaus on tärket rkeää,, toisinaan perheterapiasta on hyöty tyä Kognitiivisesta yksilöterapiasta voi olla hyöty tyä, mutta lapsen/nuoren on oltava motivoitunut (subjektiivinen kärsimyksen k kokemus) Jos on depressio, psykodynaaminen yksilöterapia voi tulla kysymykseen Valtava ongelma: mitä tehdä,, jos ei ole motivaatiota hoitoon, ja ongelmat ovat suuria Psykopatian hoito on turhauttavaa, kuumeinen tepsivän n hoidon etsintä on käynnissk ynnissä

22 Hoidollisia näkökohtia n kohtia IV Perinteisesti vaikeimpia käytk ytöshäiriöitä on hoidettu yhteisöiss issä (koulukodit ym.) Lupaavia tuloksia väkivaltaisten v nuorten hoidossa on saatu esim. Non-Fighting Generationin (NFG) keep cool tiimeissä On myös s uusia lääl ääkevalmisteita (risperidoni, buspironi), joista on hyöty tyä vakavan väkivaltaisuuden v hoidossa

Samankaltaiset tiedostot

Mitä aggressio on. Sinkkonen Kokkola

Mitä aggressio on. Sinkkonen Kokkola Mitä aggressio on kymmeniä erilaisia määritelmiä tässä: vihamielinen tunne tai teko esim. aggressiivinen leikki on paradoksi, koska aggressio ei ole symbolista väkivalta = toiseen kohdistuva fyysinen aggressio