MALLU KYLILLÄ ESISELVITYS LIIKKUVIEN PALVELUJEN TOIMINNASTA. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Transkriptio

1 MALLU KYLILLÄ ESISELVITYS LIIKKUVIEN PALVELUJEN TOIMINNASTA Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

2 Mallu kylillä hankkeen (esiselvityksen) tavoitteena on selvittää Etelä-Karjalan haja-asutusalueiden väestön hyvinvointipalvelujen tarpeita ja toiveita sekä vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja. Hanke edistää uusien toimintamallien kehittämistä sekä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Esiselvityksen aikana on seurattu Mallu klinikka-auton toiminnan sekä teemapäivä konseptin kehittymistä ja arvioitu liikkuvien palvelujen kehittämisen mahdollisuuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) myönsi Mallu kylillä -hankkeelle rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Hankkeen toteutusaika: Hankkeen rahoitus: euroa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) Mallu -klinikka-auto on uudenlainen liikkuva palveluyksikkö, jonka avulla vanhustenpalvelujen palveluohjaajan ja avoterveydenhuollon sairaanhoitajan palveluja viedään maakuntaan alueille, joista on matkaa Eksoten kiinteisiin palvelupisteisiin. Mallu klinikka-auto aloitti toimintansa marraskuussa 2010 kausiinfluenssarokotuskampanjalla. Vuoden 2011 alusta lähtien Mallu klinikka-auto on tarjonnut sairaanhoitajan ja vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palveluja haja-asutusalueilla eri puolilla Etelä-Karjalaa. Sairaanhoitajan ja palveluohjaajan vastaanoton lisäksi järjestetään liikkuvien palvelujen teemapäiviä eri puolilla Etelä-Karjalaa. Teemapäivissä käsitellään erilaisia hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä asioita eri asiantuntijoiden johdolla. Lisää tietoa Mallu-auton toiminnasta Selvitysraportin ovat koonneet Katja Heiskanen ja Riikka Värtö. Mallu-auton kehitystyöryhmän jäsenet Ritva Simpanen Merja Tepponen Katja Heiskanen Risto Gardemeister Sirkka Kauppi Sanna Lavikka Riitta Mielonen Raili Paajanen Tuula Partanen Iiris Pirhonen Satu Simolin Toini Sokkanen Riikka Värtö Avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon johtava ylilääkäri Kehittämisjohtaja Projektityöntekijä ja työryhmän sihteeri Mallu-auton kuljettaja Sairaanhoitaja Osastonhoitaja (Kotihoidon yhteiset) Vastuuyksikkö 3 osastonhoitaja (Pohjoinen) Vanhustenpalvelujen kotihoidon päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Kotihoidon palveluohjaaja (Pohjoinen) Vastuuyksikkö 1 osastonhoitaja (Lappee) Vastuuyksikkö 2 osastonhoitaja (Länsi-Saimaa) Palveluohjaaja, sairaanhoitaja Vanhustenpalvelut (IsoApu neuvontapiste) 2

3 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHDAT... 4 Uudenlainen toimintaympäristö... 4 Selvitysprojektin tarve ja tavoitteet... 5 Selvitystyön menetelmät... 6 LIIKKUVIA SOTE-PALVELUJA MALLU-AUTO JA TEEMAPÄIVÄT... 6 Palveluvalikoima ja henkilöstöresurssit... 6 Klinikka-auto sote-palveluissa Maantieteellinen toiminta-alue ja reittisuunnittelu Tiedottaminen ja näkyvyys Palvelujen käyttö ja asiakkaiden tarpeet Reitillä olevien tilojen hyödyntäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa TOIMINNAN KUSTANNUKSET LIIKKUVIEN PALVELUJEN TULEVAISUUS YHTEENVETO JA ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Liite 1 Asiakaskyselyn tulokset 3

4 LÄHTÖKOHDAT Uudenlainen toimintaympäristö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on vapaaehtoisesti perustettu kuntayhtymä, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä erikoissairaanhoidosta yhtenä kokonaisuutena. Piirin perustivat Etelä-Karjalan kymmenen kuntaa; Joutseno, (yhdistyi Lappeenrantaan), Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Ylämaa (yhdistyi Lappeenrantaan). Imatra osallistuu piirin toimintaan ainoastaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri aloitti toimintansa Palvelutoiminta käynnistyi Siirtymä kuntakohtaisista rakenteista ja hierarkioista rakenteeseen, jossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito on integroitu saman hallinnollisen kehyksen sisään mahdollistaa maakunnallisen palveluverkoston kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Palveluverkoston kehittämisessä on ensisijaisen tärkeää pystyä myös jatkossa tarjoamaan maakunnan asukkaille sosiaali- ja terveyspalveluja tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita. Liikkuvien ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen sekä palvelutuotannon uudistaminen ja palvelujen uusi logistiikka kuuluvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategisiin tavoitteisiin. Uudenlainen integroitu palvelurakenne mahdollistaa liikkuvien palvelujen monipuolisen kehittämisen Etelä-Karjalan alueella. Kuntarajat eivät ole esteenä liikkuvien palvelujen tarjoamiselle ja asiakkaat voivat halutessaan käyttää palveluja oman kuntansa ulkopuolella. Eksoten alueella toimii yhteinen potilastietojärjestelmä, johon sisältyy potilaan koko terveyskertomus sisältäen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä suun terveydenhuollon kirjaukset. Eksoten uudenlainen liikkuva yksikkö Mallu klinikka-auto aloitti toimintansa marraskuussa 2010 kausi-influenssarokotuskampanjalla. Vuoden 2011 alusta lähtien Mallu klinikka-auto on tarjonnut sairaanhoitajan ja vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palveluja Etelä-Karjalan haja-asutusalueilla. Eksoten yhteinen potilastietojärjestelmä on käytössä myös klinikka-autossa. Kyläyhdistysten aktiivisella toiminnalla palvelutarpeiden viestijänä on ollut tärkeä rooli palvelujen kohdistamisessa alueille, joissa palvelutarvetta esiintyy. Liikkuvana palveluna on järjestetty, usein juuri kylätaloilla ja kyläkouluilla, myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen painottuvia teemapäiviä eri asiantuntijoiden johdolla. 4

5 Selvitysprojektin tarve ja tavoitteet Eksoten liikkuva palveluyksikkö vie palveluja maakuntaan alueille, joista on matkaa Eksoten kiinteisiin palvelupisteisiin. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla on tarjolla yhä vähemmän joukkoliikenneyhteyksiä, väestö ikääntyy eikä kaikilla ole mahdollisuutta kulkea omalla autolla. Mallu klinikka-auto pyrkii vastaamaan Etelä-Karjalan maaseutualueiden ja haja-asutusalueiden palvelutarpeisiin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tuomalla palveluja lähemmäs asiakkaita. Tämän esiselvityksen tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä tietoa liikkuvien palvelujen toiminnasta ja mahdollisuuksista. Esiselvitystyö hyödyttää sekä Eksoten palvelujen, palveluverkoston ja uusien toimintamallien asiakaslähtöistä kehittämistä että laajemmin koko Suomen maaseutualueiden väestön peruspalvelujen varmistamisen ja kehittämisen eteen tehtävää työtä. Esiselvitys tukee osaltaan maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja maaseutuväestön peruspalvelujen turvaamista ja kehittämistä. Kiinteistä palvelupisteistä kaukana asuvat kuntalaiset hyötyvät asiakaslähtöisistä liikkuvista palveluista ja heidän elämänlaatunsa paranee. Asiakaslähtöisesti toimivien liikkuvien palvelujen tarjoaminen haja-asutusalueilla vaikuttaa kylien säilymiseen vireinä. Liikkuvien palvelujen tarjoaminen voi tukea osaltaan ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Selvityksen myötä on saatu lisää tietoa siitä, mitkä maaseutuväestön ja hajaasutusalueilla asuvien kuntalaisten tarpeet ovat suhteessa erityisesti liikkuviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mallu klinikka-auton ja teemapäivä konseptin alkuvaiheen toimintaa seuraamalla on saatu tietoa siitä, kuinka tarvittavat tietoliikenneyhteydet toimivat haja-asutusalueilla, kuinka hyvin potilas- ja asiakastietojärjestelmät ovat käytettävissä liikkuvassa yksikössä ja miten auto soveltuu sote-palvelujen tarjoamiseen. Tietoa on kerätty myös autossa tarvittavasta välineistöstä, reitin ja pysähdyspaikkojen sopivuudesta ja asiakkaiden palvelujen saatavuudesta. Selvityksen kautta on saatu tietoa myös siitä, kuinka olemassa olevia rakenteita (esim. kylätaloja) voidaan hyödyntää liikkuvien palvelujen tarjonnassa. Eri toimijoiden (esim. KELA, työvoimahallinto, yhdistykset, yrittäjät) yhteistyötä ja mahdollisuuksia osallistua toimintaan on selvitetty ja arvioitu. Liikkuvien palvelujen laajentamista muihin toimintoihin on lisäksi arvioitu. Selvitysraportissa Mallu klinikka-autosta käytetään myös lyhyempää nimeä Malluauto, jota käytetään ilmoituksissa. Mallu-autosta saa pysähdyspaikasta riippuen joko sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan palveluja. Selvityksessä palveluihin viitataan yleisesti termillä sairaanhoitajan palvelut. 5

6 Selvitystyön menetelmät Uudenlaisesta liikkuvasta palvelusta ja sen kehittämisen tarpeista haluttiin saada mahdollisimman käytännönläheistä tietoa. Selvitystä tehtiin tästä syystä erityisesti toimintatutkimuksen avulla. Selvityksen alussa kartoitettiin lähtötilanne ja järjestettiin keskustelutilaisuuksia kyläyhdistysten kanssa. Näiden tilaisuuksien tulokset vaikuttivat osaltaan Mallu-auton toiminnan lähtökohtiin ja reitityksen valintaan. Malluauton aloitettua toimintansa alettiin selvittää, mitkä muutokset toimintatavoissa ja liikkuvan yksikön ominaisuuksissa ovat olennaisia. Mallu-autossa mukana kulkevat työntekijät tekivät huomioita käytännön tarpeista ja niiden pohjalta kehitysehdotuksia liikkuvien palvelujen toiminnan kehittämiseksi. Prosessissa vuorottelivat huomiointi, kokeilu ja arviointi. Huomioita kirjattiin ylös ja kehittämistyöryhmässä käytiin läpi hyviä käytäntöjä ja tarpeita korjaaville toimille. Mallu klinikka-auton asiakkaille tarjottiin välisenä aikana mahdollisuutta vastata nimettömästi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin liikkuvien palvelujen kehittämistä tukevaan kyselyyn. Kyselylomakkeita sai mukaansa vastaanotolta ja teematapahtumista palautuskirjekuoren kanssa. Lisäksi kylätaloille ja muille Mallu-auton pysähdyspaikoille oli viety kyselylomakkeita ja palautuslaatikoita. Kyselyyn vastasi 64 henkilöä. Kerätyn aineiston pohjalta voidaan tehdä suuntaaantavia arvioita asiakkaiden palvelutarpeisiin ja liikkuviin palveluihin kohdistuviin toiveisiin liittyen. On huomioitava, että tuloksia tarkasteltaessa kategorioittain (ikä, sukupuoli, alue) vastaajamäärät kategoriaa kohden ovat pieniä. Lisäksi useissa kyselylomakkeissa oli vastattu vain osaan kysymyksistä. Tuloksia on tulkittava nämä seikat huomioiden. Asiakaskyselyn tulokset liitteenä. Selvitystyön aikana on seurattu klinikka-auton toiminnan kustannuksia. Kustannusseurantaan pohjautuen on laskettu arvio klinikka-auton toiminnan kustannuksista vuoden aikana sekä asiakaskäyntiä kohden. LIIKKUVIA SOTE-PALVELUJA MALLU-AUTO JA TEEMAPÄIVÄT Palveluvalikoima ja henkilöstöresurssit Mallu-auto vie sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan sekä vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palveluja haja-asutusalueille. Vastaanoton aukioloaika pysähdyspaikalla on keskimäärin kaksi tuntia. Aukioloaika aika vaihtelee pysähdyspaikkakohtaisesti. Mallu-auto käy päivän aikana kahdessa eri kohteessa. Ensimmäinen pysähdys on aamupäivällä ja toinen iltapäivällä henkilökunnan lounastauon jälkeen. Useimmissa pysähdyspisteissä käydään säännöllisesti kahden viikon välein. Reittiaikatauluun on varattu aikaa teemapäiville sekä henkilöstön tasoitusvapaille. 6

7 Mallu-auton pysähdyspaikalla on määritelty osoite, joten vastaanotolle tulevat asiakkaat voivat tilanteesta riippuen saada Kelan matkakorvauksia. Mallu-auto tekee syksyisin influenssarokotuskierroksia haja-asutusalueille. Tällöin reitille otetaan myös perusreitin ulkopuolella olevia kohteita. Mallu-auto kiersi ensimmäisen kerran antamassa kausi-influenssarokotteita marraskuussa Mallu-auto on palvellut toiminnan aloittamisesta lähtien 1 kesäkuun 2011 loppuun mennessä asiakkaita yhteensä 761 kertaa. Osa asiakaskäynneistä liittyi influenssarokotuksiin. Sairaanhoitajan/ terveydenhoitajan palvelut Sairaanhoitajan vastaanotolle tullaan pääsääntöisesti ajanvarauksella, mutta asiakkaita on otettu vastaan myös ilman ajanvarausta. Mallu-auton asiakkaista pääosa on käyttänyt sairaanhoitajan palveluja. Sairaanhoitaja pitää autossa vastaanottoa ja antaa terveysneuvontaa. Hän tekee pieniä toimenpiteitä kuten korvahuuhteluita ja tikkien poistoja, ottaa vastaan uusittavia lääkereseptejä, antaa rokotuksia (punkki, hepatiitti) ja muita injektioita (esim. Cohemin). Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluvat muun muassa verenpaineen seuranta, arviointi ja neuvonta sekä verensokeri ja muut pikanäytteet esimerkiksi INR-määritykset. Klinikka-autoon on rakennettu tietoliikenneyhteydet, jotta Eksoten potilastietojärjestelmä olisi henkilökunnan käytössä vastaanoton aikana. Hoitaja voi arvioida asiakkaan terveyteen liittyviä asioita laajemmin potilastietojärjestelmästä saatavien tietojen avulla. Kirjaamiset pyritään tekemään saman tien vastaanotolla. Auton mahdollisuus palvella asukkaita paranee vielä huomattavasti, kun hoitajille tulee oikeus määrätä lääkkeitä, uusia lääkemääräyksiä sekä tehdä joitakin tällä hetkellä lääkäreille pelkästään kuuluvia tutkimuksia ja pieniä toimenpiteitä. Tämä parantaa koko julkisen terveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja lisää tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti syrjäisemmillä seuduilla. Selvityksen aikana on testattu kahta erilaista hoitajapalvelun järjestämistapaa. Toiminta-alueesta riippuen on klinikka-auton kyydissä kulkenut joko alueellisen hoitotiimin omahoitaja tai useammassa eri kohteessa mukana oleva klinikkaautohoitaja. IsoApu neuvontapisteen palveluohjaaja on toiminut tarvittaessa varahoitajana. 1 Ajalla marraskuu 2010 ja tammi-kesäkuu

8 Alueellisen hoitotiimin sairaanhoitaja pystyy siirtämään osan haja-asutusalueilla asuvien asiakkaidensa vastaanotoista Mallu-autossa pidettäviksi. Asiakkaat saavat sairaanhoitajan palvelut omalta tutulta hoitajalta, jolloin kynnys klinikka-autossa asioimisen aloittamiseen alenee. Tällöin myös hoidon jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus tulee hyvin varmistetuksi. Mallu-autoon siirtyminen kesken työviikon saattaa kuitenkin aiheuttaa haasteita työajan järjestelemisen kannalta. Alueilla, joissa sairaanhoitajan palveluja on saatu alueelliselta omahoitajalta, palvelujen käyttöaste on ollut korkein. Useammassa kohteessa mukana kulkeva sairaanhoitajan, Mallu-hoitajan, työajan järjestely on helpompaa. Mukana kulkeva hoitaja pystyy myös paremmin seuraamaan tarvikkeiden määrää ja huolehtimaan täydennystilauksien tekemisestä. Kun auton toiminta on vakiintunut ja asiakkaat ovat löytäneet liikkuvan klinikka-auton palvelut, Mallu-autoon voi syntyä pitkiä asiakassuhteita ja Mallu-hoitajasta tulee tällöin myös tuttu hoitaja. Vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palvelut Vanhustenpalvelujen palveluohjaaja antaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi hänen toimintaansa kuuluvat palveluneuvonta kotiin tuotettavista yksityisistä palveluista, neuvonta Kelan etuuksista (hoito-, asumis-, toimeentulotuki) ja kotitalousvähennyksestä, lomakkeiden täyttöapu, omaishoidontukiasiat, neuvonta apuvälineistä ja teknologiasta, neuvonta vapaaehtoistoiminnasta ja ystäväpalvelusta, ohjaus ikääntyvien terveyden riskitekijöistä ja tapaturmien ehkäisystä, ohjaus turvapalveluista, ohjaus ikääntyvien tasapaino-, voimaharjoittelu- ja liikuntamahdollisuuksista, neuvonta potilas- ja omaisjärjestöistä sekä neuvonta kotihoitokeskuksen toiminnasta, kuljetustuesta ja päivätoiminnasta. Selvityksen aikana vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palveluita on saanut suoraan palveluohjaajalle tehtävällä ajanvarauksella ja vastaanotto on järjestetty klinikka-auton pysähtymispaikan läheisyydessä olevan rakennuksen tiloissa (esim. kylätalo). Palveluohjaaja ei pääosin ole kulkenut klinikka-auton kyydissä niinä päivinä, jolloin ajanvarauksia ei ole tehty. Palveluohjaukselle on ollut kokeilun aikana vain hiukan kysyntää. Syynä tähän voi olla se, ettei palveluohjaus ole yhtä tunnettu palvelu kuin esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotto. Palveluohjausta pyritään tekemään tunnetummaksi syksyn 2011 aikana muun muassa esittelemällä palvelua teemapäivissä ja tuomalla palvelua esille esimerkiksi Eksoten asiakaslehdessä. Asiakaskyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että palveluohjauksen kysyntä voi olla kasvamassa. Kyselyn perusteella kiinnostavin palveluohjaajien tarjoama palvelu on neuvonta Kelan etuuksista. 8

9 Esiselvityksen aikana on huomioitu, että koko Eksote on liian laaja alue yhden tai kahden palveluohjaajan hallittavaksi. Terveys ja sosiaalipalveluihin liittyvä ohjaus onnistuu, mutta kuntien sisäisten asioiden kuten liikuntatoimeen liittyvien tietojen saaminen ja niistä tiedottaminen jää vähäiseksi. Jatkossa Mallu-auton kautta saatava palveluohjaus voisi toimia siten, että tarpeen ilmettyä sairaanhoitaja ottaa yhteyttä sopivaan alueelliseen palveluohjaajaan, joka sitten ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja hoitaa asiaa eteenpäin. Tällöin asiakas saisi palvelun asiakaslähtöisesti yhdeltä luukulta. Mallu-autossa ja Mallu-autoon liittyvillä Intrenet-sivuilla olisi edelleen saatavilla palveluohjaajien yhteystietoja, jotta asiakas voi ottaa myös suoraan yhteyttä palveluohjaajiin. Asiakastapaamisen järjestämisessä voidaan hyödyntää Mallu-auton reittiaikataulua ja reitin varrella olevia tiloja. Liikkuvien palvelujen teemapäivät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Liikkuvina palveluina järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden (esim. Kela, erilaiset yhdistykset, liikuntatoimen edustajat) kanssa teemapäiviä myös vakioreitin ulkopuolelle. Teemapäivien aikana painotetaan ennaltaehkäisyä ja paneudutaan syvemmin johonkin sosiaali- ja terveydenhuollon erityisaiheeseen. Selvityksen aikana teemapäivien aiheita ovat olleet - ravitsemusneuvonta, - kuulonhuolto, - omaishoito, - muistin huoltaminen, - ikäihmisten liikunta ja apuvälineet, teknologia - Kelan etuudet, - masennuksen ehkäisy ja hoito sekä - suun terveydenhuolto. Teemapäiviä on järjestetty aamupäivisin ja iltapäivisin. Asiakaskyselyssä kysyttiin parasta teemapäivän ajankohtaa. Aamupäivä ja iltapäivä mainittiin vastauksissa yhtä usein. Teemapäivien järjestäminen vaatii tiivistä yhteistyötä Ekosten sisäisesti sekä toimintaa järjestävien sidosryhmien kanssa. Laaja maantieteellinen toiminta-alue tuo haasteita tapahtumien järjestelylle. Teemapäiviä järjestetään eri puolilla Etelä- 9

10 Karjalaa ja alueen tuntemus on siksi välttämätöntä. Teemapäivien alueellista koordinointia on tarpeen kehittää toiminnan tehostamiseksi. Teemapäivien osallistujamäärä on vaihdellut parista henkilöstä lähes kolmeenkymmeneen. Lehti-ilmoittelu ja muu tiedottaminen ei ole kaikissa kohteissa tavoittanut kohdeyleisöä. Jatkossa teemapäivä konseptia ja teemapäivistä tiedottamista pyritään kehittämään edelleen. Klinikka-auton kuljettajan tehtävät Klinikka-auton kuljettamiseen vaaditaan henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti. Autoa voi tilapäisesti tarvittaessa ajaa muukin ajokortin omaava henkilö kuin kuljettaja, esimerkiksi sairaanhoitaja tai palveluohjaaja. Auton toiminnan varmistamiseen tarvitaan kuitenkin riittävästi työaikaa ja erikoisosaamista. Kuljettajan työpanos mahdollistaa sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä omiin tehtäviinsä. Kuljettaja vastaa kokonaisuudessaan auton toiminnasta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat auton kuljettaminen aikataulun mukaisesti, auton tilojen ja laitteiden valmistelu toimintavalmiuteen ennen vastaanoton alkamista, kylätalojen avainten hallinnointi ja yhteyksien pitäminen kyläyhdistysten yhteyshenkilöiden kanssa, auton huolto sekä kaikki autoon liittyvät toimenpiteet esim. tankkaus ja pesu. Kuljettajalla on myös muita rooleja pysähdyspaikoilla. Hänen läsnäolonsa tuo turvaa hoitohenkilöstölle. Lisäksi hän voi pitää seuraa vastaanotolle vuoroaan odottaville asiakkaille. Selvitystyön aikana on pohdittu myös kuljettajan työnkuvan laajentamisen mahdollisuutta. Tulevaisuudessa kuljettajan työnkuvaan voisi kuulua esimerkiksi apuvälinehuoltoa pysähdyspaikoilla. IsoApu neuvontapisteen palveluohjaaja on selvitystyön aikana toiminut tarvittaessa varakuljettajana. 10

11 Klinikka-auto sote-palveluissa Selvityksen aikana klinikka-autona on toiminut tavallinen matkailuauto. (Kuva 1) Klinikka-auton tietoliikenneyhteydet on toteutettu langattomasti niin, että käytössä on sekä 3G- pysähtymispaikan verkkokuuluvuuden mukaan. Autoon on rakennettu myös sisäinen WLAN-verkko, joka mahdollistaa hoitajan tai vanhustenpalvelujen palveluohjaajan toiminnan tarvittaessa auton ulkopuolella - esimerkiksi kylätalossa. Potilastietojärjestelmän käyttö tapahtuu reaaliaikaisesti Citrixympäristössä. Suojatulla tietoliikenneyhteydellä käytössä ovat potilastietojärjestelmä Effican lisäksi laboratoriojärjestelmä WebLab sekä internetyhteys asiakkaan terveysohjausta ajatellen. Kuva 1 Mallu-auto talvella 2011 Mallu-klinikka-autossa hoitajalla on käytössään myös erilaisia pikamittareita, esimerkiksi veren hyytymistekijöitä mittaava INR-pikamittari, jolla INR-koulutettu hoitaja voi mitata antikoagulaatiohoidossa olevan asiakkaan INR-arvon ja määritellä toimipistekoulutuksen saatuaan sen pohjalta Marevan -lääkityksen annostuksen sekä kirjata koko toiminnan sujuvasti reaaliaikaisena asiakkaan potilastietoihin. Näin asiakkaan ei tarvitse erikseen mennä laboratorioon näytteenottoa varten ja odotella tulosta. Työasemina Mallu-autossa toimivat kannettavat työasemat, joilla kaikki asiakaskontaktit kirjataan. Tarvittaessa asiakkaiden kanssa voidaan myös täyttää erilaisia sähköisiä lomakkeita. 11

12 Yhteyksien toimivuuden ja potilas- ja asiakastietojärjestelmän käytettävyyden varmistaminen on tärkeää klinikka-auton toiminnan kannalta. Sähköinen sairauskertomus on toimivana työkaluna erittäin hyvä muun muassa jatkohoidon suunnittelussa ja potilasohjauksessa. Potilastietojärjestelmän käyttö on sairaanhoitajan vastaanoton perustyökalu, jonka on toimittava myös klinikka-autossa. Klinikka-auton pysähdyspaikat sijaitsevat pääosin taajamien ulkopuolella kuntien ääreisosissa ja osa Suomen itärajan läheisyydessä. Näillä alueilla tietoliikenneyhteydet voivat olla huonot. Tämä aiheuttaa haasteita liikkuvien sotepalvelujen tarjoamiselle kohdealueilla. Kokeilun aikana suurimmassa osassa kohteita yhteydet toimivat hyvin tai ainakin hidastuneesti. Kolmanneksessa kohteita yhteydet eivät toimineet. Yhteyksien toimimattomuudesta johtuen vastaanottokäyntien kirjaaminen jouduttiin joidenkin kohteiden osalta toteuttamaan manuaalisesti ja siirtämään tiedot työpäivän päätteeksi keskusterveysasemalla tietokantaan. Tietoliikenneyhteyksien toimivuutta on testattava riittävästi ennen kohteen ottamista reitille ja kokeiltava voiko yhteyksiä parantaa esimerkiksi antennin suuntaamisella. Autossa on käytettävissä sekä 3G- pysähtymispaikan verkkokuuluvuuden mukaan. Tilanne tietoliikenneyhteyksien osalta muuttuu paremmaksi sitä mukaa, kun syrjäseutujen tietoliikenneyhteyksiä vahvistetaan. Matkailuauto on toiminut hyvin väliaikaisena klinikka-autona. Vastaanottotilaa on kuitenkin ollut niukalti johtuen matkailuauton sisustusratkaisuista. Auton mukana kulkevan välineistön sisältöön on tehty tarpeenmukaisesti tarkennuksia selvitystyön aikana. Klinikka-autossa työskennelleet henkilöt ovat osallistuneet uuden toimintaan erikoistuneen ajoneuvon suunnitteluun. Uuden klinikka-auton suunnittelussa on otettu huomioon toiminnan vaatimat ominaisuudet. Auto tullaan varustamaan tarvittavilla tarvikkeilla ja työvälineillä. Klinikka-auton varusteisiin on sisällyttävä sairaanhoitajan vastaanotolla usein tarvittavat hoitotarvikkeet. Mahdollisia terveystarkastuksia ja pitkäaikaissairauksien seurantakäyntejä varten autossa olisi lisäksi oltava esim. henkilövaaka, pituusmitta, mittanauha yms. Uuden auton suunnittelu ja hankinnan kilpailutus käynnistettiin kokeilun aikana. Uusi auto varusteineen on käytettävissä vuoden 2012 keväällä. Maantieteellinen toiminta-alue ja reittisuunnittelu Mallu klinikka-auton pysähdyspaikat ovat sijoittuneet kuntakeskuksien ulkopuolelle jakautuen kokeilun aikana tasaisesti eri kuntien välillä. Kokeilun aikana pysähdyspaikkojen määrää ja pysäkkien sijaintia on muutettu tarpeen mukaan. Elokuussa 2011 käynnistyneellä reitillä välimatka pysähdyspaikalta lähimmälle terveysasemalle vaihtelee 4 kilometristä 47 kilometriin. Keskimääräinen matka pysähdyspaikalta terveysasemalle on noin 22 kilometriä. Neljän viikon aikana Malluautolle kertyy matkaa noin 1500 kilometriä. 12

13 Klinikka-auto on kiertänyt kaikissa Eksoten alueen kunnissa lukuun ottamatta Imatraa. Alkuperäinen reitti perustui pitkälti toiminnan alussa kyläyhdistysten kanssa käytyjen keskustelujen tuloksiin. Reittiä on tämän jälkeen muutettu kysynnän ja tarpeiden mukaan. Reitiltä on jätetty pois kohteita, joissa asiakasmäärät ovat olleet hyvin vähäisiä ja seudun asiakaspohja on pieni. Tilalle on otettu kohteita, joissa on arvioitu olevan enemmän kysyntää. Pysähdyspaikkojen valinnassa on erityisesti pyritty arviomaan asuuko alueella palveluja tarvitsevia ikäihmisiä. Mallu-auton toiminta on jaettu toiminnallisesti kolmeen alueeseen Pohjoinen, Lappee ja Länsi-Saimaa kuvan 2 mukaisesti. Palvelua on käytetty eniten Pohjoisella alueella, jossa välimatkat terveysasemiin ovat pisimpiä. Jokaisella alueella toimii vastaava osastonhoitaja, jolla on tärkeä rooli toimintamallin juurruttamisessa omalle alueelleen. Eksoten toiminta-alue on maantieteellisesti laaja ja toimintatavoissa voi siksi olla joitakin alueellisia eroja. Alueen ja alueella toimivien sidosryhmien tunteminen on tärkeää asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistyössä. Kuva 2 Eksoten liikkuvien palvelujen toiminta-alue, tilanne elokuussa

14 Reittiä on pyritty suunnittelemaan siten, että samana päivänä palveltaisiin kohteita, jotka ovat maantieteellisesti lähimpänä toisiaan. Reittiä suunniteltaessa on huomioitava riittävät siirtymisajat eri kohteiden välillä sekä talviolosuhteiden tuomat haasteet. Harvaan asutulla seudulla pysähdyspaikkoina toimineet entiset koulut ja kylätalot ovat keskeisiä paikkoja kylillä ja kaikissa paikoissa on myös muuta toimintaa vuoden kuluessa. Pysähtymispaikalla tai läheisyydessä toimivien kerhojen ja muiden toimintojen ja Mallu auton vierailun yhdistäminen on todettu toimivaksi ja asiakaslähtöiseksi ratkaisuksi. Tiedottaminen ja näkyvyys Mallu klinikka-auton vastaanottopalveluiden tunnettavuus on vielä uutta. Klinikkaauton reitistä sekä järjestetyistä teemapäivistä on tiedotettu sekä paikallislehdissä että Eksoten Internet-sivuilla. Mallu-auton toimintaan liittyvässä viestinnässä käytetään Eksoten logon lisäksi Mallu-auton omaa logoa. Ilmoituksissa käytetään Mallu klinikka-autosta lyhyempää nimeä Mallu-auto. Toiminnan alkuvaiheessa on ilmoiteltu sekä reittiaikatauluista että teemapäivistä alueellisissa lehdissä palvelun tunnettuuden lisäämiseksi. Ilmoittelua tullaan vähentämään kustannusten pienentämiseksi. Jatkossa julkaistaan pääasiassa reittiilmoituksia. Teemapäiväilmoittelu pyritään hoitamaan paikallisesti jaettavilla seinäilmoituksilla ja mahdollisesti kohderyhmälle postitse lähetetyillä kutsuilla. Klinikka-auton toiminta on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Hankkeen aikana Mallu klinikka-autosta on kirjoitettu muun muassa Parikkalan-Rautjärven Sanomissa, Etelä- Saimaassa, Uutisvuoksessa, Itä-Savossa, Maaseudun tulevaisuudessa ja Farmi lehdessä. Mallu-auto oli esillä myös maaliskuussa 2011 Ylen Akuutti ohjelmassa. Eksoten Mallu-auto voitti Suomen Nuorkauppakamari ry:n Tuottava Idea aluekilpailun yhteiskuntasarjassa elokuussa Tuottava Idea alueraati piti Malluauton toimintamallia asiakaslähtöisenä ja inhimillisenä ja uuden toimintamallin nähtiin lisäävän tasavertaisuutta hoitoon pääsyssä. Selvityksen aikana on huomattu tarvetta tehostaa sisäistä viestintää, jotta uusi palvelu tulee tutuksi terveysasemien henkilöstölle. Eksoten sisäisessä viestinnässä pyritään panostamaan siihen, että terveysasemilla toimivat sairaanhoitajat osaisivat ohjata sopivia reitin varrella asuvia asiakkaita Mallu-auton palveluiden käyttäjiksi. Syksyllä 2011 Mallu-auto kiertää eri terveysasemilla, jotta terveysasemien henkilöstö pääsee paremmin tutustumaan toimintaan. Klinikka-auton toimintaan ja teemapäiviin liittyvän tiedottamisen käytäntöjä on tarpeen arvioida ja kehittää edelleen. Kokeilun aikana on huomattu, ettei lehti-ilmoittelu ole 14

15 johtanut kaikissa pysähdyspaikoissa aina välttämättä moneen asiakaskontaktiin. Erityisesti teemapäiväilmoittelu on todettu toimimattomaksi. Palvelujen käyttö ja asiakkaiden tarpeet Mallu klinikka-auto palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta palvelun suurin asiakasryhmä on ikääntyvät haja-asutusalueilla asuvat ihmiset. Ikääntyvien erityistarpeet ohjaavat tällä hetkellä pitkälti palveluntarjontaa. Touko-kesäkuussa tehdyn asiakaskyselyn vastaajista kaksi kolmesta oli yli 65- vuotiaita. Asiakaskyselyyn vastanneista Mallu-auton palveluja käyttäneistä asiakkaista 90 % ilmoitti saaneensa tarvitsemansa avun Mallu-autosta. Mallu-auton palvelut saivat lisäksi kiitosta ja palvelujen saamista lähemmäs kotia pidettiin hyvänä. Muutama vastaaja sai vain osittain avun tai ei saanut tarvitsemaansa apua ollenkaan. Syiksi mainittiin mm. ongelmat tietoliikenneyhteyksissä ja odotetun lääkärin yhteydenoton puuttuminen. Kyselyyn vastanneet haluaisivat saada terveyspalveluja useimmin Mallu-autosta omalta kylältä tai lähialueelta. Suurin osa asiakaskyselyyn vastanneista oli käyttänyt sairaanhoitajan palveluja. (Kuvio 1) Teemapäiviin ja vanhustenpalvelujen palveluohjaajan vastaanotolle oli sen sijaan osallistunut harvempi. Kysymyksiin, jotka käsittelivät teemapäiviin ja palveluohjaukseen osallistumista, jätettiin usein vastaamatta. Yhtenä syynä tähän voi olla se, etteivät palveluneuvonta ja teemapäivät ole vielä tuttuja vastanneille. Liikkuvien palvelujen käyttö Kyllä Ei Vastaus puuttuu Osallistunut teemapäivään Vanh.palv. palveluneuvojan palvelut Sairaanhoitajan palvelut Kuvio 1 Liikkuvien palvelujen käyttö 15

16 Mikäli klinikka-auto pysähtyy vastaajan kylässä tai lähiseudulla, suurin osa asiakaskyselyyn vastanneista, 77 %, tulee käyttämään sairaanhoitajan palveluja. Lähes puolet ilmoittaa osallistuvansa teematapahtumaan. Vajaa kolmannes aikoo käyttää vanhustenpalvelujen palveluneuvojan palveluita. (Kuvio 2) Teemapäiviin osallistuminen ja palveluneuvojan palveluiden käyttäminen tulevat lisääntymään verrattuna kyselyn aikaiseen tilanteeseen. Kuvio 2 Klinikka-auton palvelujen käyttäminen jatkossa Sairaanhoitajan vastaanotolla tehdään paljon kokonaisterveydentilan tarkastelua, jossa tarvitaan potilastietojärjestelmää. Asiakkaan terveyden ja sairauden kokonaistilanteen tarkastelu on koettu positiivisesti. Asiakkaiden tarpeet pohjautuvat pääosin sydän- ja verisuonisairauksien ja niiden liitännäissairauksien hoitoon. Säännöllisesti otettavien INR kokeiden tarjoaminen klinikka-autossa on todettu asiakaslähtöisesti hyväksi palveluksi haja-asutusalueella. Käytettävissä olevien mittausten, rokotusten, reseptiuusintojen, korvahuuhteluiden lisäksi sairaanhoitaja kertoo tutkimustuloksista ja suunnittelee muun muassa kontrollikokeiden ja -vastaanottojen toteutusta. Työnkuvaan kuuluvat usein myös kuuloon ja näköön liittyvät asiat ja lääkityksen tarkastus. Klinikka-autosta on huomattu olevan hyötyä myös masennuksen hoidossa. Asiakaskyselyssä (Liite 1) nousi esiin, että klinikka-auton käynnin yhteyteen toivottiin muun muassa reseptilääkkeiden toimituspalvelua. Teemapäivien aikana asiakkaat toivovat saavansa tietoa mm. muistin huoltamisesta ja kuntoutuksesta. Vanhustenpalvelujen palveluohjaajan tarjoama neuvonta Kelan etuuksista koettiin myös kiinnostavaksi palveluksi. Kaikissa pysähdyspaikoissa on käynyt asiakkaita jäsenkuntarajojen yli. Pysähdyspaikoissa on käynyt asiakkaita sijaintijäsenkunnan lisäksi 1-4 muusta jäsenkunnasta. Muutama asiakas on tullut myös sopimusjäsenkunnasta sekä Eksoten alueen ulkopuolelta. 16

17 Reitillä olevien tilojen hyödyntäminen Mallu-auton pysähdyspaikat on valittu siten, että autossa olevan sairaanhoitajan vastaanottotilan lisäksi on käytettävissä toinenkin tila palveluohjausta varten. Pysähdyspaikat ovat olleet useimmiten kylätalojen, nuorisoseurantalojen tai kyläkoulujen pihalla. Useimmissa pysähdyspaikoissa on olemassa liikuntatila, ja joissakin esimerkiksi kuntosalivälineitä. Näitä tiloja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi erilaisten ohjattujen liikuntatuokioiden järjestämiseen. Useissa kohteissa on myös keittiötilat, joita voidaan jatkossa mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi ravitsemusneuvonnan tarpeisiin. Useimmat reitillä käytössä olevat tilat soveltuisivat hyvin ennaltaehkäisevään ryhmätoimintaan. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Mallu-auton toiminnan käynnistämisessä on tehty paljon yhteistyötä kyläyhdistysten kanssa. Kyläyhdistykset ovat tuoneet esille asiakkaiden tarpeita ja vaikuttaneet Malluauton reitin muodostumiseen. Mallu-auton reitillä ja teemapäivien järjestelyissä hyödynnetään usein kyläyhdistysten tiloja. Teemapäivien järjestämisessä on tehty yhteistyötä muun muassa kuulonhuoltoyhdistysten, kaupungin liikuntatoimen ja Kelan kanssa. Teemapäivät tarjoavat eri toimijoille hyvän mahdollisuuden esitellä hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaansa. Tulevaisuudessa voitaisiin tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Mallu auton pysähtyessä voitaisiin järjestää esimerkiksi ryhmäliikuntaa opiskelijaparin toimesta. Yhteistyötä on tarpeen tiivistää myös kuntien suuntaan ja toimia mukana toteuttamassa esim. eri kuntien Terveydenhuoltolain velvoittavan hyvinvointisuunnitelman tavoitteita. Lisäksi yhteistyötä voitaisiin tehdä muun muassa seurakuntien, yrittäjien ja Marttojen kanssa. TOIMINNAN KUSTANNUKSET Mallu-autossa on työskennellyt täysipäiväisesti vain kuljettaja. Yksikössä mukana kulkeneet sairaanhoitajat ja palveluneuvojat ovat työskennelleet Mallu-auton lisäksi myös muissa toimipisteissä tarkastelujakson aikana. Mallu-auton toiminnan käynnistämisvaiheessa on kertynyt ylimääräisiä kuluja esimerkiksi tiedotukseen ja työryhmätyöskentelyyn liittyen. Näitä kuluja ei oteta 17

18 mukaan seuraavaan laskelmaan. Laskelma perustuu arvioon vakiintuneen toiminnan kulurakenteesta. Alla olevassa laskelmassa ei oteta huomioon sitä, että asiakaskohtaiset kustannukset ovat käytännössä erilaiset eri pysähdyspisteissä. Kustannuksia lisäävät pitkät siirtymismatkat, jotka vievät aikaa itse vastaanottotoiminnalta. Eri pysähdyspisteiden kustannusten vertailu ei ole tarkoituksenmukaista, sillä liikkuvien palvelujen tarkoituksena on tarjota palveluja eri alueilla kaukana kiinteistä toimipisteistä asuville asiakkaille. Laskelmassa ei myöskään huomioida hoitotarvikekuluja, jotka vaihtelevat suuresti eri asiakkaiden kohdalla. Arvio kustannuksista vuodessa, kun auto työllistää täysipäiväisesti kuljettajan ja sairaanhoitajan. Palkat Auton vuokra sis vakuutus Ilmoitukset 6000 Polttoainekulut 4000 Autotallin vuokra 3000 Tietoliikenne sis kannettava tietokone 2113 Muut kulut 2000 Yhteensä Palkkakustannukset ovat suurin kustannuserä ja toiseksi suurin kustannus muodostuu auton vuokrasta (Kuvio 3). Palkat Ilmoitukset Autotallin vuokra Kustannusrakenne Muut auto/huolto ja tarvikkeet 3 % 3 % 2 % 2 % 5 % Auton vuokra sis vakuutus Polttoainekulut Tietoliikenneyhteydet 19 % 66 % Kuvio 3 Klinikka-auton kustannusrakenne 18

19 Kun kaikki sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat käytössä, asiakaskohtaiseksi kustannukseksi muodostuu 52 euroa. Kokeilun aikana asiakaskohtaiset kustannukset ovat olleet huomattavasti suuremmat, yli kaksinkertaiset, sillä käyttöaste on ollut toiminnan alkuvaiheessa joissakin kohteissa alhainen. Lisäksi alkuvaiheessa on kertynyt kustannuksia ilmoittelusta ja työryhmätyöskentelystä. Asiakaskohtaiset kustannukset, jos auto käytössä vuoden ympäri 2 : 100% käyttöaste 75 % käyttöaste 50 % käyttöaste Teemapäivien osuus toiminnasta on noin 10%. Teemapäivien avulla on mahdollista edistää usean asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä saman tilaisuuden aikana. Arvio teematilaisuuden kävijäkohtaisista kustannuksista, jos teemapäiviä järjestetään vuoden ympäri. 3 Kävijämäärä/päivä Kävijämäärä/teema Kävijäkohtainen kustannus Toinen uusi terveyspalvelujen tuottamistapa Suomessa on terveyskioski - toimintamalli. Tätä mallia ei voi suoraan verrata liikkuvien palvelujen tarjoamiseen. Perusajatus liikkuvien palvelujen taustalla on palvelujen vieminen palvelualueiden reunamille, jossa ei ole mahdollista tavoittaa yhtä suuria asiakasmääriä kuten esimerkiksi kauppakeskuksissa, joissa terveyskioskit usein sijaitsevat. Molemmat palvelujen tuottamistavat lisäävät omalta osaltaan palvelujen saatavuutta eri kohderyhmissä. 2 Laskennallinen arvo, jos klinikka-auto kiertäisi 52 viikkoa vuodessa. Neljän viikon reitillä 166 vastaanottoaikaa, vuodessa 2158 vastaanottoaikaa. 3 Kokonaisen teemapäivän kustannukset ovat 453. Teemapäivien osuus on 10 % toiminnasta. Tähän on lisätty 20 polttoainelisä reitin ulkopuolisesta ajosta/teemapäivä. Teemapäivän aikana järjestetään tapahtuma kahdessa eri pisteessä. 19

20 LIIKKUVIEN PALVELUJEN TULEVAISUUS Liikkuvien palvelujen tulevaisuudesta on selvitystyön aikana keskusteltu eri toimijoiden kanssa ja useat toimijat ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä Eksoten kanssa. Eksote jatkaa liikkuvien sote-palvelujen tarjoamista ja kehittämistä sekä pyrkii lisäämään ja kehittämään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Liikkuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinointi muiden hyvinvointia edistävien palvelujen yhteyteen parantaa haja-asutusalueilla asuvien elämänlaatua laajaalaisesti. Kehittämistyöryhmätyöskentelyn aikana ja keväällä 2011 järjestetyssä ideariihessä nousi esiin monenlaisia ajatuksia palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Ideoiden työstämistä jatketaan. Asiakaskyselyn perusteella esimerkiksi reseptilääkkeiden toimituspalvelu ja fysioterapeutin palvelut olisivat toivottuja palveluja klinikka-auton käynnin yhteyteen. YHTEENVETO JA ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Klinikka-auton tarjoamat palvelut on todettu asiakaslähtöisiksi ja tarpeellisiksi sekä asiakkaiden että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Liikkuvien palvelujen tarjoamista ja kehittämistä kannattaa jatkaa. Klinikka-auton toimintamallin sekä liikkuvien palvelujen teemapäivä konseptin kehittämistä jatketaan edelleen. Ongelmat haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksissä aiheuttavat osaltaan haasteita klinikka-auton toiminnalle. Pysähdyspisteiden valinnassa joudutaan jatkossa huomioimaan entistä tarkemmin tietoliikenneyhteyksien toimivuuden taso. Selvitystyön aikana on huomattu, että Mallu-auton pysähtymispaikalla tai läheisyydessä toimivien kerhojen ja muiden toimintojen ja Mallu auton vierailun yhdistäminen on todettu toimivaksi ja asiakaslähtöiseksi ratkaisuksi. Eksoten liikkuvia palveluja on tarpeen koordinoida enemmän muiden hyvinvointia edistävien palvelujen yhteyteen. Reittiä ja aikataulua on tarpeen kehittää siten, että haja-asutusalueilla jo olemassa olevat toiminnot (esim. kerhot) sekä saatavilla olevat kulkuyhteydet (esim. julkinen liikenne) tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi ja asiakkaat pystyisivät käymään Mallu-auton vastaanotolla ja teemapäivässä samalla, kun hoitavat muitakin asioitaan. Koordinointi on erityisen tärkeää alueilla, joissa kulkuyhteydet ovat pitkiä eikä julkisia liikenneyhteyksiä ole saatavilla riittävästi. Palveluja on pystyttävä tarjoamaan alueiden olemassa oleva palvelutarjonta huomioiden. Koordinointi edellyttää yhteistyön kehittämistä alueellisten toimijoiden kanssa. Kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistettävä. Autossa toimiva alueen omahoitaja on ollut tehokkain tapa järjestää potilaalle saumaton hoitoprosessi. Alueilla, joissa omahoitajamalli on ollut käytössä, palvelujen käyttöaste on ollut korkein. Vaihtoehtoisena tapana on järjestää toimintaa osassa 20

21 aluetta yhteisen Mallu hoitajan toimesta. Useammassa paikassa mukana kulkeva hoitaja pystyisi paremmin seuraamaan hoitotarvikkeiden täydennystarpeita ja hoitotarvikkeiden täydentäminen olisi tehokkaampaa ja ajantasaista. Alueen koko väestöllä on nimetyt omahoitajat, joiden kautta Mallu-auton ajanvarausta tehostetaan ja toisaalta koordinoidaan asiakkaalle mahdollisesti tarvittavat jatkohoidot. Mallu-auton vierailupäivänä kyseessä olevan kunnan terveysasemalla voidaan järjestää sairaanhoitajan konsultaatiomahdollisuus lääkärille. Kuljettajan työtehtäviä on tarpeen kartoittaa tarkemmin. Kuljettaja voisi tulevaisuudessa tehdä esimerkiksi vanhusten apuvälineiden huoltoa ja toimituksia asiakkaille. Palveluohjauksen tarjoamisen mallia on kehitettävä edelleen. Eksoten maantieteellinen toiminta-alue on laaja ja palveluohjaajan alueen tuntemus on tärkeää. Erillistä palveluohjaajaa ei välttämättä tarvittaisi Mallu-autoon, vaan sairaanhoitaja voisi ohjata asiakkaita, jotka tarvitsevat palveluohjausta, sopivan alueellisen palveluohjaajan asiakkaaksi. Palvelu voitaisiin tarjota yhden luukun menetelmällä eli siten, että sairaanhoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä sopivaan palveluohjaajaan, joka osaltaan ottaa yhteyttä suoraan asiakkaaseen sopiakseen asioiden eteenpäin viemisestä. Mallu-auton kautta tiedotettaisiin palvelusta, jotta asiakkaat voivat ottaa yhteyttä palveluohjaajaan myös itsenäisesti. Mallu-auton reittiaikataulua ja reitillä olevia tiloja voidaan hyödyntää tarpeen mukaan. Palvelujen käyttöaste on vaihdellut paljon eri pysähtymispisteiden välillä selvitystyön aikana. Palvelupeittoa ja reitin pysähtymispaikkojen valinnan kriteereitä (esim. asukasmäärä tietyn toimintasäteen alueella) onkin tarpeen selvittää tarkemmin. Teemapäivien osallistujamäärät ovat olleet haja-asutusalueilla melko pieniä ja osallistujamäärä on vaihdellut suuresti eri teemapäivien välillä. Teemapäiviin liittyvää tiedotusta on kehitettävä ja kohdistettava paremmin. Lisäksi teknologian ja etäyhteyksien mahdollisuudet teemapäivän sisällön tuottamiseksi useampaan kohteeseen samanaikaisesti on hyvä huomioida teemapäivä konseptin kehittämisessä. 21