MALLU KYLILLÄ ESISELVITYS LIIKKUVIEN PALVELUJEN TOIMINNASTA. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALLU KYLILLÄ ESISELVITYS LIIKKUVIEN PALVELUJEN TOIMINNASTA. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri"

Transkriptio

1 MALLU KYLILLÄ ESISELVITYS LIIKKUVIEN PALVELUJEN TOIMINNASTA Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

2 Mallu kylillä hankkeen (esiselvityksen) tavoitteena on selvittää Etelä-Karjalan haja-asutusalueiden väestön hyvinvointipalvelujen tarpeita ja toiveita sekä vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja. Hanke edistää uusien toimintamallien kehittämistä sekä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Esiselvityksen aikana on seurattu Mallu klinikka-auton toiminnan sekä teemapäivä konseptin kehittymistä ja arvioitu liikkuvien palvelujen kehittämisen mahdollisuuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) myönsi Mallu kylillä -hankkeelle rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Hankkeen toteutusaika: Hankkeen rahoitus: euroa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) Mallu -klinikka-auto on uudenlainen liikkuva palveluyksikkö, jonka avulla vanhustenpalvelujen palveluohjaajan ja avoterveydenhuollon sairaanhoitajan palveluja viedään maakuntaan alueille, joista on matkaa Eksoten kiinteisiin palvelupisteisiin. Mallu klinikka-auto aloitti toimintansa marraskuussa 2010 kausiinfluenssarokotuskampanjalla. Vuoden 2011 alusta lähtien Mallu klinikka-auto on tarjonnut sairaanhoitajan ja vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palveluja haja-asutusalueilla eri puolilla Etelä-Karjalaa. Sairaanhoitajan ja palveluohjaajan vastaanoton lisäksi järjestetään liikkuvien palvelujen teemapäiviä eri puolilla Etelä-Karjalaa. Teemapäivissä käsitellään erilaisia hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä asioita eri asiantuntijoiden johdolla. Lisää tietoa Mallu-auton toiminnasta Selvitysraportin ovat koonneet Katja Heiskanen ja Riikka Värtö. Mallu-auton kehitystyöryhmän jäsenet Ritva Simpanen Merja Tepponen Katja Heiskanen Risto Gardemeister Sirkka Kauppi Sanna Lavikka Riitta Mielonen Raili Paajanen Tuula Partanen Iiris Pirhonen Satu Simolin Toini Sokkanen Riikka Värtö Avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon johtava ylilääkäri Kehittämisjohtaja Projektityöntekijä ja työryhmän sihteeri Mallu-auton kuljettaja Sairaanhoitaja Osastonhoitaja (Kotihoidon yhteiset) Vastuuyksikkö 3 osastonhoitaja (Pohjoinen) Vanhustenpalvelujen kotihoidon päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Kotihoidon palveluohjaaja (Pohjoinen) Vastuuyksikkö 1 osastonhoitaja (Lappee) Vastuuyksikkö 2 osastonhoitaja (Länsi-Saimaa) Palveluohjaaja, sairaanhoitaja Vanhustenpalvelut (IsoApu neuvontapiste) 2

3 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHDAT... 4 Uudenlainen toimintaympäristö... 4 Selvitysprojektin tarve ja tavoitteet... 5 Selvitystyön menetelmät... 6 LIIKKUVIA SOTE-PALVELUJA MALLU-AUTO JA TEEMAPÄIVÄT... 6 Palveluvalikoima ja henkilöstöresurssit... 6 Klinikka-auto sote-palveluissa Maantieteellinen toiminta-alue ja reittisuunnittelu Tiedottaminen ja näkyvyys Palvelujen käyttö ja asiakkaiden tarpeet Reitillä olevien tilojen hyödyntäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa TOIMINNAN KUSTANNUKSET LIIKKUVIEN PALVELUJEN TULEVAISUUS YHTEENVETO JA ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Liite 1 Asiakaskyselyn tulokset 3

4 LÄHTÖKOHDAT Uudenlainen toimintaympäristö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on vapaaehtoisesti perustettu kuntayhtymä, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä erikoissairaanhoidosta yhtenä kokonaisuutena. Piirin perustivat Etelä-Karjalan kymmenen kuntaa; Joutseno, (yhdistyi Lappeenrantaan), Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Ylämaa (yhdistyi Lappeenrantaan). Imatra osallistuu piirin toimintaan ainoastaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri aloitti toimintansa Palvelutoiminta käynnistyi Siirtymä kuntakohtaisista rakenteista ja hierarkioista rakenteeseen, jossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito on integroitu saman hallinnollisen kehyksen sisään mahdollistaa maakunnallisen palveluverkoston kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Palveluverkoston kehittämisessä on ensisijaisen tärkeää pystyä myös jatkossa tarjoamaan maakunnan asukkaille sosiaali- ja terveyspalveluja tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita. Liikkuvien ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen sekä palvelutuotannon uudistaminen ja palvelujen uusi logistiikka kuuluvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategisiin tavoitteisiin. Uudenlainen integroitu palvelurakenne mahdollistaa liikkuvien palvelujen monipuolisen kehittämisen Etelä-Karjalan alueella. Kuntarajat eivät ole esteenä liikkuvien palvelujen tarjoamiselle ja asiakkaat voivat halutessaan käyttää palveluja oman kuntansa ulkopuolella. Eksoten alueella toimii yhteinen potilastietojärjestelmä, johon sisältyy potilaan koko terveyskertomus sisältäen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä suun terveydenhuollon kirjaukset. Eksoten uudenlainen liikkuva yksikkö Mallu klinikka-auto aloitti toimintansa marraskuussa 2010 kausi-influenssarokotuskampanjalla. Vuoden 2011 alusta lähtien Mallu klinikka-auto on tarjonnut sairaanhoitajan ja vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palveluja Etelä-Karjalan haja-asutusalueilla. Eksoten yhteinen potilastietojärjestelmä on käytössä myös klinikka-autossa. Kyläyhdistysten aktiivisella toiminnalla palvelutarpeiden viestijänä on ollut tärkeä rooli palvelujen kohdistamisessa alueille, joissa palvelutarvetta esiintyy. Liikkuvana palveluna on järjestetty, usein juuri kylätaloilla ja kyläkouluilla, myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen painottuvia teemapäiviä eri asiantuntijoiden johdolla. 4

5 Selvitysprojektin tarve ja tavoitteet Eksoten liikkuva palveluyksikkö vie palveluja maakuntaan alueille, joista on matkaa Eksoten kiinteisiin palvelupisteisiin. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla on tarjolla yhä vähemmän joukkoliikenneyhteyksiä, väestö ikääntyy eikä kaikilla ole mahdollisuutta kulkea omalla autolla. Mallu klinikka-auto pyrkii vastaamaan Etelä-Karjalan maaseutualueiden ja haja-asutusalueiden palvelutarpeisiin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tuomalla palveluja lähemmäs asiakkaita. Tämän esiselvityksen tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä tietoa liikkuvien palvelujen toiminnasta ja mahdollisuuksista. Esiselvitystyö hyödyttää sekä Eksoten palvelujen, palveluverkoston ja uusien toimintamallien asiakaslähtöistä kehittämistä että laajemmin koko Suomen maaseutualueiden väestön peruspalvelujen varmistamisen ja kehittämisen eteen tehtävää työtä. Esiselvitys tukee osaltaan maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja maaseutuväestön peruspalvelujen turvaamista ja kehittämistä. Kiinteistä palvelupisteistä kaukana asuvat kuntalaiset hyötyvät asiakaslähtöisistä liikkuvista palveluista ja heidän elämänlaatunsa paranee. Asiakaslähtöisesti toimivien liikkuvien palvelujen tarjoaminen haja-asutusalueilla vaikuttaa kylien säilymiseen vireinä. Liikkuvien palvelujen tarjoaminen voi tukea osaltaan ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Selvityksen myötä on saatu lisää tietoa siitä, mitkä maaseutuväestön ja hajaasutusalueilla asuvien kuntalaisten tarpeet ovat suhteessa erityisesti liikkuviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mallu klinikka-auton ja teemapäivä konseptin alkuvaiheen toimintaa seuraamalla on saatu tietoa siitä, kuinka tarvittavat tietoliikenneyhteydet toimivat haja-asutusalueilla, kuinka hyvin potilas- ja asiakastietojärjestelmät ovat käytettävissä liikkuvassa yksikössä ja miten auto soveltuu sote-palvelujen tarjoamiseen. Tietoa on kerätty myös autossa tarvittavasta välineistöstä, reitin ja pysähdyspaikkojen sopivuudesta ja asiakkaiden palvelujen saatavuudesta. Selvityksen kautta on saatu tietoa myös siitä, kuinka olemassa olevia rakenteita (esim. kylätaloja) voidaan hyödyntää liikkuvien palvelujen tarjonnassa. Eri toimijoiden (esim. KELA, työvoimahallinto, yhdistykset, yrittäjät) yhteistyötä ja mahdollisuuksia osallistua toimintaan on selvitetty ja arvioitu. Liikkuvien palvelujen laajentamista muihin toimintoihin on lisäksi arvioitu. Selvitysraportissa Mallu klinikka-autosta käytetään myös lyhyempää nimeä Malluauto, jota käytetään ilmoituksissa. Mallu-autosta saa pysähdyspaikasta riippuen joko sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan palveluja. Selvityksessä palveluihin viitataan yleisesti termillä sairaanhoitajan palvelut. 5

6 Selvitystyön menetelmät Uudenlaisesta liikkuvasta palvelusta ja sen kehittämisen tarpeista haluttiin saada mahdollisimman käytännönläheistä tietoa. Selvitystä tehtiin tästä syystä erityisesti toimintatutkimuksen avulla. Selvityksen alussa kartoitettiin lähtötilanne ja järjestettiin keskustelutilaisuuksia kyläyhdistysten kanssa. Näiden tilaisuuksien tulokset vaikuttivat osaltaan Mallu-auton toiminnan lähtökohtiin ja reitityksen valintaan. Malluauton aloitettua toimintansa alettiin selvittää, mitkä muutokset toimintatavoissa ja liikkuvan yksikön ominaisuuksissa ovat olennaisia. Mallu-autossa mukana kulkevat työntekijät tekivät huomioita käytännön tarpeista ja niiden pohjalta kehitysehdotuksia liikkuvien palvelujen toiminnan kehittämiseksi. Prosessissa vuorottelivat huomiointi, kokeilu ja arviointi. Huomioita kirjattiin ylös ja kehittämistyöryhmässä käytiin läpi hyviä käytäntöjä ja tarpeita korjaaville toimille. Mallu klinikka-auton asiakkaille tarjottiin välisenä aikana mahdollisuutta vastata nimettömästi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin liikkuvien palvelujen kehittämistä tukevaan kyselyyn. Kyselylomakkeita sai mukaansa vastaanotolta ja teematapahtumista palautuskirjekuoren kanssa. Lisäksi kylätaloille ja muille Mallu-auton pysähdyspaikoille oli viety kyselylomakkeita ja palautuslaatikoita. Kyselyyn vastasi 64 henkilöä. Kerätyn aineiston pohjalta voidaan tehdä suuntaaantavia arvioita asiakkaiden palvelutarpeisiin ja liikkuviin palveluihin kohdistuviin toiveisiin liittyen. On huomioitava, että tuloksia tarkasteltaessa kategorioittain (ikä, sukupuoli, alue) vastaajamäärät kategoriaa kohden ovat pieniä. Lisäksi useissa kyselylomakkeissa oli vastattu vain osaan kysymyksistä. Tuloksia on tulkittava nämä seikat huomioiden. Asiakaskyselyn tulokset liitteenä. Selvitystyön aikana on seurattu klinikka-auton toiminnan kustannuksia. Kustannusseurantaan pohjautuen on laskettu arvio klinikka-auton toiminnan kustannuksista vuoden aikana sekä asiakaskäyntiä kohden. LIIKKUVIA SOTE-PALVELUJA MALLU-AUTO JA TEEMAPÄIVÄT Palveluvalikoima ja henkilöstöresurssit Mallu-auto vie sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan sekä vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palveluja haja-asutusalueille. Vastaanoton aukioloaika pysähdyspaikalla on keskimäärin kaksi tuntia. Aukioloaika aika vaihtelee pysähdyspaikkakohtaisesti. Mallu-auto käy päivän aikana kahdessa eri kohteessa. Ensimmäinen pysähdys on aamupäivällä ja toinen iltapäivällä henkilökunnan lounastauon jälkeen. Useimmissa pysähdyspisteissä käydään säännöllisesti kahden viikon välein. Reittiaikatauluun on varattu aikaa teemapäiville sekä henkilöstön tasoitusvapaille. 6

7 Mallu-auton pysähdyspaikalla on määritelty osoite, joten vastaanotolle tulevat asiakkaat voivat tilanteesta riippuen saada Kelan matkakorvauksia. Mallu-auto tekee syksyisin influenssarokotuskierroksia haja-asutusalueille. Tällöin reitille otetaan myös perusreitin ulkopuolella olevia kohteita. Mallu-auto kiersi ensimmäisen kerran antamassa kausi-influenssarokotteita marraskuussa Mallu-auto on palvellut toiminnan aloittamisesta lähtien 1 kesäkuun 2011 loppuun mennessä asiakkaita yhteensä 761 kertaa. Osa asiakaskäynneistä liittyi influenssarokotuksiin. Sairaanhoitajan/ terveydenhoitajan palvelut Sairaanhoitajan vastaanotolle tullaan pääsääntöisesti ajanvarauksella, mutta asiakkaita on otettu vastaan myös ilman ajanvarausta. Mallu-auton asiakkaista pääosa on käyttänyt sairaanhoitajan palveluja. Sairaanhoitaja pitää autossa vastaanottoa ja antaa terveysneuvontaa. Hän tekee pieniä toimenpiteitä kuten korvahuuhteluita ja tikkien poistoja, ottaa vastaan uusittavia lääkereseptejä, antaa rokotuksia (punkki, hepatiitti) ja muita injektioita (esim. Cohemin). Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluvat muun muassa verenpaineen seuranta, arviointi ja neuvonta sekä verensokeri ja muut pikanäytteet esimerkiksi INR-määritykset. Klinikka-autoon on rakennettu tietoliikenneyhteydet, jotta Eksoten potilastietojärjestelmä olisi henkilökunnan käytössä vastaanoton aikana. Hoitaja voi arvioida asiakkaan terveyteen liittyviä asioita laajemmin potilastietojärjestelmästä saatavien tietojen avulla. Kirjaamiset pyritään tekemään saman tien vastaanotolla. Auton mahdollisuus palvella asukkaita paranee vielä huomattavasti, kun hoitajille tulee oikeus määrätä lääkkeitä, uusia lääkemääräyksiä sekä tehdä joitakin tällä hetkellä lääkäreille pelkästään kuuluvia tutkimuksia ja pieniä toimenpiteitä. Tämä parantaa koko julkisen terveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja lisää tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti syrjäisemmillä seuduilla. Selvityksen aikana on testattu kahta erilaista hoitajapalvelun järjestämistapaa. Toiminta-alueesta riippuen on klinikka-auton kyydissä kulkenut joko alueellisen hoitotiimin omahoitaja tai useammassa eri kohteessa mukana oleva klinikkaautohoitaja. IsoApu neuvontapisteen palveluohjaaja on toiminut tarvittaessa varahoitajana. 1 Ajalla marraskuu 2010 ja tammi-kesäkuu

8 Alueellisen hoitotiimin sairaanhoitaja pystyy siirtämään osan haja-asutusalueilla asuvien asiakkaidensa vastaanotoista Mallu-autossa pidettäviksi. Asiakkaat saavat sairaanhoitajan palvelut omalta tutulta hoitajalta, jolloin kynnys klinikka-autossa asioimisen aloittamiseen alenee. Tällöin myös hoidon jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus tulee hyvin varmistetuksi. Mallu-autoon siirtyminen kesken työviikon saattaa kuitenkin aiheuttaa haasteita työajan järjestelemisen kannalta. Alueilla, joissa sairaanhoitajan palveluja on saatu alueelliselta omahoitajalta, palvelujen käyttöaste on ollut korkein. Useammassa kohteessa mukana kulkeva sairaanhoitajan, Mallu-hoitajan, työajan järjestely on helpompaa. Mukana kulkeva hoitaja pystyy myös paremmin seuraamaan tarvikkeiden määrää ja huolehtimaan täydennystilauksien tekemisestä. Kun auton toiminta on vakiintunut ja asiakkaat ovat löytäneet liikkuvan klinikka-auton palvelut, Mallu-autoon voi syntyä pitkiä asiakassuhteita ja Mallu-hoitajasta tulee tällöin myös tuttu hoitaja. Vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palvelut Vanhustenpalvelujen palveluohjaaja antaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi hänen toimintaansa kuuluvat palveluneuvonta kotiin tuotettavista yksityisistä palveluista, neuvonta Kelan etuuksista (hoito-, asumis-, toimeentulotuki) ja kotitalousvähennyksestä, lomakkeiden täyttöapu, omaishoidontukiasiat, neuvonta apuvälineistä ja teknologiasta, neuvonta vapaaehtoistoiminnasta ja ystäväpalvelusta, ohjaus ikääntyvien terveyden riskitekijöistä ja tapaturmien ehkäisystä, ohjaus turvapalveluista, ohjaus ikääntyvien tasapaino-, voimaharjoittelu- ja liikuntamahdollisuuksista, neuvonta potilas- ja omaisjärjestöistä sekä neuvonta kotihoitokeskuksen toiminnasta, kuljetustuesta ja päivätoiminnasta. Selvityksen aikana vanhustenpalvelujen palveluohjaajan palveluita on saanut suoraan palveluohjaajalle tehtävällä ajanvarauksella ja vastaanotto on järjestetty klinikka-auton pysähtymispaikan läheisyydessä olevan rakennuksen tiloissa (esim. kylätalo). Palveluohjaaja ei pääosin ole kulkenut klinikka-auton kyydissä niinä päivinä, jolloin ajanvarauksia ei ole tehty. Palveluohjaukselle on ollut kokeilun aikana vain hiukan kysyntää. Syynä tähän voi olla se, ettei palveluohjaus ole yhtä tunnettu palvelu kuin esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotto. Palveluohjausta pyritään tekemään tunnetummaksi syksyn 2011 aikana muun muassa esittelemällä palvelua teemapäivissä ja tuomalla palvelua esille esimerkiksi Eksoten asiakaslehdessä. Asiakaskyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että palveluohjauksen kysyntä voi olla kasvamassa. Kyselyn perusteella kiinnostavin palveluohjaajien tarjoama palvelu on neuvonta Kelan etuuksista. 8

9 Esiselvityksen aikana on huomioitu, että koko Eksote on liian laaja alue yhden tai kahden palveluohjaajan hallittavaksi. Terveys ja sosiaalipalveluihin liittyvä ohjaus onnistuu, mutta kuntien sisäisten asioiden kuten liikuntatoimeen liittyvien tietojen saaminen ja niistä tiedottaminen jää vähäiseksi. Jatkossa Mallu-auton kautta saatava palveluohjaus voisi toimia siten, että tarpeen ilmettyä sairaanhoitaja ottaa yhteyttä sopivaan alueelliseen palveluohjaajaan, joka sitten ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja hoitaa asiaa eteenpäin. Tällöin asiakas saisi palvelun asiakaslähtöisesti yhdeltä luukulta. Mallu-autossa ja Mallu-autoon liittyvillä Intrenet-sivuilla olisi edelleen saatavilla palveluohjaajien yhteystietoja, jotta asiakas voi ottaa myös suoraan yhteyttä palveluohjaajiin. Asiakastapaamisen järjestämisessä voidaan hyödyntää Mallu-auton reittiaikataulua ja reitin varrella olevia tiloja. Liikkuvien palvelujen teemapäivät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Liikkuvina palveluina järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden (esim. Kela, erilaiset yhdistykset, liikuntatoimen edustajat) kanssa teemapäiviä myös vakioreitin ulkopuolelle. Teemapäivien aikana painotetaan ennaltaehkäisyä ja paneudutaan syvemmin johonkin sosiaali- ja terveydenhuollon erityisaiheeseen. Selvityksen aikana teemapäivien aiheita ovat olleet - ravitsemusneuvonta, - kuulonhuolto, - omaishoito, - muistin huoltaminen, - ikäihmisten liikunta ja apuvälineet, teknologia - Kelan etuudet, - masennuksen ehkäisy ja hoito sekä - suun terveydenhuolto. Teemapäiviä on järjestetty aamupäivisin ja iltapäivisin. Asiakaskyselyssä kysyttiin parasta teemapäivän ajankohtaa. Aamupäivä ja iltapäivä mainittiin vastauksissa yhtä usein. Teemapäivien järjestäminen vaatii tiivistä yhteistyötä Ekosten sisäisesti sekä toimintaa järjestävien sidosryhmien kanssa. Laaja maantieteellinen toiminta-alue tuo haasteita tapahtumien järjestelylle. Teemapäiviä järjestetään eri puolilla Etelä- 9

10 Karjalaa ja alueen tuntemus on siksi välttämätöntä. Teemapäivien alueellista koordinointia on tarpeen kehittää toiminnan tehostamiseksi. Teemapäivien osallistujamäärä on vaihdellut parista henkilöstä lähes kolmeenkymmeneen. Lehti-ilmoittelu ja muu tiedottaminen ei ole kaikissa kohteissa tavoittanut kohdeyleisöä. Jatkossa teemapäivä konseptia ja teemapäivistä tiedottamista pyritään kehittämään edelleen. Klinikka-auton kuljettajan tehtävät Klinikka-auton kuljettamiseen vaaditaan henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti. Autoa voi tilapäisesti tarvittaessa ajaa muukin ajokortin omaava henkilö kuin kuljettaja, esimerkiksi sairaanhoitaja tai palveluohjaaja. Auton toiminnan varmistamiseen tarvitaan kuitenkin riittävästi työaikaa ja erikoisosaamista. Kuljettajan työpanos mahdollistaa sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä omiin tehtäviinsä. Kuljettaja vastaa kokonaisuudessaan auton toiminnasta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat auton kuljettaminen aikataulun mukaisesti, auton tilojen ja laitteiden valmistelu toimintavalmiuteen ennen vastaanoton alkamista, kylätalojen avainten hallinnointi ja yhteyksien pitäminen kyläyhdistysten yhteyshenkilöiden kanssa, auton huolto sekä kaikki autoon liittyvät toimenpiteet esim. tankkaus ja pesu. Kuljettajalla on myös muita rooleja pysähdyspaikoilla. Hänen läsnäolonsa tuo turvaa hoitohenkilöstölle. Lisäksi hän voi pitää seuraa vastaanotolle vuoroaan odottaville asiakkaille. Selvitystyön aikana on pohdittu myös kuljettajan työnkuvan laajentamisen mahdollisuutta. Tulevaisuudessa kuljettajan työnkuvaan voisi kuulua esimerkiksi apuvälinehuoltoa pysähdyspaikoilla. IsoApu neuvontapisteen palveluohjaaja on selvitystyön aikana toiminut tarvittaessa varakuljettajana. 10

11 Klinikka-auto sote-palveluissa Selvityksen aikana klinikka-autona on toiminut tavallinen matkailuauto. (Kuva 1) Klinikka-auton tietoliikenneyhteydet on toteutettu langattomasti niin, että käytössä on sekä 3G- pysähtymispaikan verkkokuuluvuuden mukaan. Autoon on rakennettu myös sisäinen WLAN-verkko, joka mahdollistaa hoitajan tai vanhustenpalvelujen palveluohjaajan toiminnan tarvittaessa auton ulkopuolella - esimerkiksi kylätalossa. Potilastietojärjestelmän käyttö tapahtuu reaaliaikaisesti Citrixympäristössä. Suojatulla tietoliikenneyhteydellä käytössä ovat potilastietojärjestelmä Effican lisäksi laboratoriojärjestelmä WebLab sekä internetyhteys asiakkaan terveysohjausta ajatellen. Kuva 1 Mallu-auto talvella 2011 Mallu-klinikka-autossa hoitajalla on käytössään myös erilaisia pikamittareita, esimerkiksi veren hyytymistekijöitä mittaava INR-pikamittari, jolla INR-koulutettu hoitaja voi mitata antikoagulaatiohoidossa olevan asiakkaan INR-arvon ja määritellä toimipistekoulutuksen saatuaan sen pohjalta Marevan -lääkityksen annostuksen sekä kirjata koko toiminnan sujuvasti reaaliaikaisena asiakkaan potilastietoihin. Näin asiakkaan ei tarvitse erikseen mennä laboratorioon näytteenottoa varten ja odotella tulosta. Työasemina Mallu-autossa toimivat kannettavat työasemat, joilla kaikki asiakaskontaktit kirjataan. Tarvittaessa asiakkaiden kanssa voidaan myös täyttää erilaisia sähköisiä lomakkeita. 11

12 Yhteyksien toimivuuden ja potilas- ja asiakastietojärjestelmän käytettävyyden varmistaminen on tärkeää klinikka-auton toiminnan kannalta. Sähköinen sairauskertomus on toimivana työkaluna erittäin hyvä muun muassa jatkohoidon suunnittelussa ja potilasohjauksessa. Potilastietojärjestelmän käyttö on sairaanhoitajan vastaanoton perustyökalu, jonka on toimittava myös klinikka-autossa. Klinikka-auton pysähdyspaikat sijaitsevat pääosin taajamien ulkopuolella kuntien ääreisosissa ja osa Suomen itärajan läheisyydessä. Näillä alueilla tietoliikenneyhteydet voivat olla huonot. Tämä aiheuttaa haasteita liikkuvien sotepalvelujen tarjoamiselle kohdealueilla. Kokeilun aikana suurimmassa osassa kohteita yhteydet toimivat hyvin tai ainakin hidastuneesti. Kolmanneksessa kohteita yhteydet eivät toimineet. Yhteyksien toimimattomuudesta johtuen vastaanottokäyntien kirjaaminen jouduttiin joidenkin kohteiden osalta toteuttamaan manuaalisesti ja siirtämään tiedot työpäivän päätteeksi keskusterveysasemalla tietokantaan. Tietoliikenneyhteyksien toimivuutta on testattava riittävästi ennen kohteen ottamista reitille ja kokeiltava voiko yhteyksiä parantaa esimerkiksi antennin suuntaamisella. Autossa on käytettävissä sekä 3G- pysähtymispaikan verkkokuuluvuuden mukaan. Tilanne tietoliikenneyhteyksien osalta muuttuu paremmaksi sitä mukaa, kun syrjäseutujen tietoliikenneyhteyksiä vahvistetaan. Matkailuauto on toiminut hyvin väliaikaisena klinikka-autona. Vastaanottotilaa on kuitenkin ollut niukalti johtuen matkailuauton sisustusratkaisuista. Auton mukana kulkevan välineistön sisältöön on tehty tarpeenmukaisesti tarkennuksia selvitystyön aikana. Klinikka-autossa työskennelleet henkilöt ovat osallistuneet uuden toimintaan erikoistuneen ajoneuvon suunnitteluun. Uuden klinikka-auton suunnittelussa on otettu huomioon toiminnan vaatimat ominaisuudet. Auto tullaan varustamaan tarvittavilla tarvikkeilla ja työvälineillä. Klinikka-auton varusteisiin on sisällyttävä sairaanhoitajan vastaanotolla usein tarvittavat hoitotarvikkeet. Mahdollisia terveystarkastuksia ja pitkäaikaissairauksien seurantakäyntejä varten autossa olisi lisäksi oltava esim. henkilövaaka, pituusmitta, mittanauha yms. Uuden auton suunnittelu ja hankinnan kilpailutus käynnistettiin kokeilun aikana. Uusi auto varusteineen on käytettävissä vuoden 2012 keväällä. Maantieteellinen toiminta-alue ja reittisuunnittelu Mallu klinikka-auton pysähdyspaikat ovat sijoittuneet kuntakeskuksien ulkopuolelle jakautuen kokeilun aikana tasaisesti eri kuntien välillä. Kokeilun aikana pysähdyspaikkojen määrää ja pysäkkien sijaintia on muutettu tarpeen mukaan. Elokuussa 2011 käynnistyneellä reitillä välimatka pysähdyspaikalta lähimmälle terveysasemalle vaihtelee 4 kilometristä 47 kilometriin. Keskimääräinen matka pysähdyspaikalta terveysasemalle on noin 22 kilometriä. Neljän viikon aikana Malluautolle kertyy matkaa noin 1500 kilometriä. 12

13 Klinikka-auto on kiertänyt kaikissa Eksoten alueen kunnissa lukuun ottamatta Imatraa. Alkuperäinen reitti perustui pitkälti toiminnan alussa kyläyhdistysten kanssa käytyjen keskustelujen tuloksiin. Reittiä on tämän jälkeen muutettu kysynnän ja tarpeiden mukaan. Reitiltä on jätetty pois kohteita, joissa asiakasmäärät ovat olleet hyvin vähäisiä ja seudun asiakaspohja on pieni. Tilalle on otettu kohteita, joissa on arvioitu olevan enemmän kysyntää. Pysähdyspaikkojen valinnassa on erityisesti pyritty arviomaan asuuko alueella palveluja tarvitsevia ikäihmisiä. Mallu-auton toiminta on jaettu toiminnallisesti kolmeen alueeseen Pohjoinen, Lappee ja Länsi-Saimaa kuvan 2 mukaisesti. Palvelua on käytetty eniten Pohjoisella alueella, jossa välimatkat terveysasemiin ovat pisimpiä. Jokaisella alueella toimii vastaava osastonhoitaja, jolla on tärkeä rooli toimintamallin juurruttamisessa omalle alueelleen. Eksoten toiminta-alue on maantieteellisesti laaja ja toimintatavoissa voi siksi olla joitakin alueellisia eroja. Alueen ja alueella toimivien sidosryhmien tunteminen on tärkeää asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistyössä. Kuva 2 Eksoten liikkuvien palvelujen toiminta-alue, tilanne elokuussa

14 Reittiä on pyritty suunnittelemaan siten, että samana päivänä palveltaisiin kohteita, jotka ovat maantieteellisesti lähimpänä toisiaan. Reittiä suunniteltaessa on huomioitava riittävät siirtymisajat eri kohteiden välillä sekä talviolosuhteiden tuomat haasteet. Harvaan asutulla seudulla pysähdyspaikkoina toimineet entiset koulut ja kylätalot ovat keskeisiä paikkoja kylillä ja kaikissa paikoissa on myös muuta toimintaa vuoden kuluessa. Pysähtymispaikalla tai läheisyydessä toimivien kerhojen ja muiden toimintojen ja Mallu auton vierailun yhdistäminen on todettu toimivaksi ja asiakaslähtöiseksi ratkaisuksi. Tiedottaminen ja näkyvyys Mallu klinikka-auton vastaanottopalveluiden tunnettavuus on vielä uutta. Klinikkaauton reitistä sekä järjestetyistä teemapäivistä on tiedotettu sekä paikallislehdissä että Eksoten Internet-sivuilla. Mallu-auton toimintaan liittyvässä viestinnässä käytetään Eksoten logon lisäksi Mallu-auton omaa logoa. Ilmoituksissa käytetään Mallu klinikka-autosta lyhyempää nimeä Mallu-auto. Toiminnan alkuvaiheessa on ilmoiteltu sekä reittiaikatauluista että teemapäivistä alueellisissa lehdissä palvelun tunnettuuden lisäämiseksi. Ilmoittelua tullaan vähentämään kustannusten pienentämiseksi. Jatkossa julkaistaan pääasiassa reittiilmoituksia. Teemapäiväilmoittelu pyritään hoitamaan paikallisesti jaettavilla seinäilmoituksilla ja mahdollisesti kohderyhmälle postitse lähetetyillä kutsuilla. Klinikka-auton toiminta on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Hankkeen aikana Mallu klinikka-autosta on kirjoitettu muun muassa Parikkalan-Rautjärven Sanomissa, Etelä- Saimaassa, Uutisvuoksessa, Itä-Savossa, Maaseudun tulevaisuudessa ja Farmi lehdessä. Mallu-auto oli esillä myös maaliskuussa 2011 Ylen Akuutti ohjelmassa. Eksoten Mallu-auto voitti Suomen Nuorkauppakamari ry:n Tuottava Idea aluekilpailun yhteiskuntasarjassa elokuussa Tuottava Idea alueraati piti Malluauton toimintamallia asiakaslähtöisenä ja inhimillisenä ja uuden toimintamallin nähtiin lisäävän tasavertaisuutta hoitoon pääsyssä. Selvityksen aikana on huomattu tarvetta tehostaa sisäistä viestintää, jotta uusi palvelu tulee tutuksi terveysasemien henkilöstölle. Eksoten sisäisessä viestinnässä pyritään panostamaan siihen, että terveysasemilla toimivat sairaanhoitajat osaisivat ohjata sopivia reitin varrella asuvia asiakkaita Mallu-auton palveluiden käyttäjiksi. Syksyllä 2011 Mallu-auto kiertää eri terveysasemilla, jotta terveysasemien henkilöstö pääsee paremmin tutustumaan toimintaan. Klinikka-auton toimintaan ja teemapäiviin liittyvän tiedottamisen käytäntöjä on tarpeen arvioida ja kehittää edelleen. Kokeilun aikana on huomattu, ettei lehti-ilmoittelu ole 14

15 johtanut kaikissa pysähdyspaikoissa aina välttämättä moneen asiakaskontaktiin. Erityisesti teemapäiväilmoittelu on todettu toimimattomaksi. Palvelujen käyttö ja asiakkaiden tarpeet Mallu klinikka-auto palvelee kaikkia kuntalaisia, mutta palvelun suurin asiakasryhmä on ikääntyvät haja-asutusalueilla asuvat ihmiset. Ikääntyvien erityistarpeet ohjaavat tällä hetkellä pitkälti palveluntarjontaa. Touko-kesäkuussa tehdyn asiakaskyselyn vastaajista kaksi kolmesta oli yli 65- vuotiaita. Asiakaskyselyyn vastanneista Mallu-auton palveluja käyttäneistä asiakkaista 90 % ilmoitti saaneensa tarvitsemansa avun Mallu-autosta. Mallu-auton palvelut saivat lisäksi kiitosta ja palvelujen saamista lähemmäs kotia pidettiin hyvänä. Muutama vastaaja sai vain osittain avun tai ei saanut tarvitsemaansa apua ollenkaan. Syiksi mainittiin mm. ongelmat tietoliikenneyhteyksissä ja odotetun lääkärin yhteydenoton puuttuminen. Kyselyyn vastanneet haluaisivat saada terveyspalveluja useimmin Mallu-autosta omalta kylältä tai lähialueelta. Suurin osa asiakaskyselyyn vastanneista oli käyttänyt sairaanhoitajan palveluja. (Kuvio 1) Teemapäiviin ja vanhustenpalvelujen palveluohjaajan vastaanotolle oli sen sijaan osallistunut harvempi. Kysymyksiin, jotka käsittelivät teemapäiviin ja palveluohjaukseen osallistumista, jätettiin usein vastaamatta. Yhtenä syynä tähän voi olla se, etteivät palveluneuvonta ja teemapäivät ole vielä tuttuja vastanneille. Liikkuvien palvelujen käyttö Kyllä Ei Vastaus puuttuu Osallistunut teemapäivään Vanh.palv. palveluneuvojan palvelut Sairaanhoitajan palvelut Kuvio 1 Liikkuvien palvelujen käyttö 15

16 Mikäli klinikka-auto pysähtyy vastaajan kylässä tai lähiseudulla, suurin osa asiakaskyselyyn vastanneista, 77 %, tulee käyttämään sairaanhoitajan palveluja. Lähes puolet ilmoittaa osallistuvansa teematapahtumaan. Vajaa kolmannes aikoo käyttää vanhustenpalvelujen palveluneuvojan palveluita. (Kuvio 2) Teemapäiviin osallistuminen ja palveluneuvojan palveluiden käyttäminen tulevat lisääntymään verrattuna kyselyn aikaiseen tilanteeseen. Kuvio 2 Klinikka-auton palvelujen käyttäminen jatkossa Sairaanhoitajan vastaanotolla tehdään paljon kokonaisterveydentilan tarkastelua, jossa tarvitaan potilastietojärjestelmää. Asiakkaan terveyden ja sairauden kokonaistilanteen tarkastelu on koettu positiivisesti. Asiakkaiden tarpeet pohjautuvat pääosin sydän- ja verisuonisairauksien ja niiden liitännäissairauksien hoitoon. Säännöllisesti otettavien INR kokeiden tarjoaminen klinikka-autossa on todettu asiakaslähtöisesti hyväksi palveluksi haja-asutusalueella. Käytettävissä olevien mittausten, rokotusten, reseptiuusintojen, korvahuuhteluiden lisäksi sairaanhoitaja kertoo tutkimustuloksista ja suunnittelee muun muassa kontrollikokeiden ja -vastaanottojen toteutusta. Työnkuvaan kuuluvat usein myös kuuloon ja näköön liittyvät asiat ja lääkityksen tarkastus. Klinikka-autosta on huomattu olevan hyötyä myös masennuksen hoidossa. Asiakaskyselyssä (Liite 1) nousi esiin, että klinikka-auton käynnin yhteyteen toivottiin muun muassa reseptilääkkeiden toimituspalvelua. Teemapäivien aikana asiakkaat toivovat saavansa tietoa mm. muistin huoltamisesta ja kuntoutuksesta. Vanhustenpalvelujen palveluohjaajan tarjoama neuvonta Kelan etuuksista koettiin myös kiinnostavaksi palveluksi. Kaikissa pysähdyspaikoissa on käynyt asiakkaita jäsenkuntarajojen yli. Pysähdyspaikoissa on käynyt asiakkaita sijaintijäsenkunnan lisäksi 1-4 muusta jäsenkunnasta. Muutama asiakas on tullut myös sopimusjäsenkunnasta sekä Eksoten alueen ulkopuolelta. 16

17 Reitillä olevien tilojen hyödyntäminen Mallu-auton pysähdyspaikat on valittu siten, että autossa olevan sairaanhoitajan vastaanottotilan lisäksi on käytettävissä toinenkin tila palveluohjausta varten. Pysähdyspaikat ovat olleet useimmiten kylätalojen, nuorisoseurantalojen tai kyläkoulujen pihalla. Useimmissa pysähdyspaikoissa on olemassa liikuntatila, ja joissakin esimerkiksi kuntosalivälineitä. Näitä tiloja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi erilaisten ohjattujen liikuntatuokioiden järjestämiseen. Useissa kohteissa on myös keittiötilat, joita voidaan jatkossa mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi ravitsemusneuvonnan tarpeisiin. Useimmat reitillä käytössä olevat tilat soveltuisivat hyvin ennaltaehkäisevään ryhmätoimintaan. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Mallu-auton toiminnan käynnistämisessä on tehty paljon yhteistyötä kyläyhdistysten kanssa. Kyläyhdistykset ovat tuoneet esille asiakkaiden tarpeita ja vaikuttaneet Malluauton reitin muodostumiseen. Mallu-auton reitillä ja teemapäivien järjestelyissä hyödynnetään usein kyläyhdistysten tiloja. Teemapäivien järjestämisessä on tehty yhteistyötä muun muassa kuulonhuoltoyhdistysten, kaupungin liikuntatoimen ja Kelan kanssa. Teemapäivät tarjoavat eri toimijoille hyvän mahdollisuuden esitellä hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaansa. Tulevaisuudessa voitaisiin tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Mallu auton pysähtyessä voitaisiin järjestää esimerkiksi ryhmäliikuntaa opiskelijaparin toimesta. Yhteistyötä on tarpeen tiivistää myös kuntien suuntaan ja toimia mukana toteuttamassa esim. eri kuntien Terveydenhuoltolain velvoittavan hyvinvointisuunnitelman tavoitteita. Lisäksi yhteistyötä voitaisiin tehdä muun muassa seurakuntien, yrittäjien ja Marttojen kanssa. TOIMINNAN KUSTANNUKSET Mallu-autossa on työskennellyt täysipäiväisesti vain kuljettaja. Yksikössä mukana kulkeneet sairaanhoitajat ja palveluneuvojat ovat työskennelleet Mallu-auton lisäksi myös muissa toimipisteissä tarkastelujakson aikana. Mallu-auton toiminnan käynnistämisvaiheessa on kertynyt ylimääräisiä kuluja esimerkiksi tiedotukseen ja työryhmätyöskentelyyn liittyen. Näitä kuluja ei oteta 17

18 mukaan seuraavaan laskelmaan. Laskelma perustuu arvioon vakiintuneen toiminnan kulurakenteesta. Alla olevassa laskelmassa ei oteta huomioon sitä, että asiakaskohtaiset kustannukset ovat käytännössä erilaiset eri pysähdyspisteissä. Kustannuksia lisäävät pitkät siirtymismatkat, jotka vievät aikaa itse vastaanottotoiminnalta. Eri pysähdyspisteiden kustannusten vertailu ei ole tarkoituksenmukaista, sillä liikkuvien palvelujen tarkoituksena on tarjota palveluja eri alueilla kaukana kiinteistä toimipisteistä asuville asiakkaille. Laskelmassa ei myöskään huomioida hoitotarvikekuluja, jotka vaihtelevat suuresti eri asiakkaiden kohdalla. Arvio kustannuksista vuodessa, kun auto työllistää täysipäiväisesti kuljettajan ja sairaanhoitajan. Palkat Auton vuokra sis vakuutus Ilmoitukset 6000 Polttoainekulut 4000 Autotallin vuokra 3000 Tietoliikenne sis kannettava tietokone 2113 Muut kulut 2000 Yhteensä Palkkakustannukset ovat suurin kustannuserä ja toiseksi suurin kustannus muodostuu auton vuokrasta (Kuvio 3). Palkat Ilmoitukset Autotallin vuokra Kustannusrakenne Muut auto/huolto ja tarvikkeet 3 % 3 % 2 % 2 % 5 % Auton vuokra sis vakuutus Polttoainekulut Tietoliikenneyhteydet 19 % 66 % Kuvio 3 Klinikka-auton kustannusrakenne 18

19 Kun kaikki sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat käytössä, asiakaskohtaiseksi kustannukseksi muodostuu 52 euroa. Kokeilun aikana asiakaskohtaiset kustannukset ovat olleet huomattavasti suuremmat, yli kaksinkertaiset, sillä käyttöaste on ollut toiminnan alkuvaiheessa joissakin kohteissa alhainen. Lisäksi alkuvaiheessa on kertynyt kustannuksia ilmoittelusta ja työryhmätyöskentelystä. Asiakaskohtaiset kustannukset, jos auto käytössä vuoden ympäri 2 : 100% käyttöaste 75 % käyttöaste 50 % käyttöaste Teemapäivien osuus toiminnasta on noin 10%. Teemapäivien avulla on mahdollista edistää usean asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä saman tilaisuuden aikana. Arvio teematilaisuuden kävijäkohtaisista kustannuksista, jos teemapäiviä järjestetään vuoden ympäri. 3 Kävijämäärä/päivä Kävijämäärä/teema Kävijäkohtainen kustannus Toinen uusi terveyspalvelujen tuottamistapa Suomessa on terveyskioski - toimintamalli. Tätä mallia ei voi suoraan verrata liikkuvien palvelujen tarjoamiseen. Perusajatus liikkuvien palvelujen taustalla on palvelujen vieminen palvelualueiden reunamille, jossa ei ole mahdollista tavoittaa yhtä suuria asiakasmääriä kuten esimerkiksi kauppakeskuksissa, joissa terveyskioskit usein sijaitsevat. Molemmat palvelujen tuottamistavat lisäävät omalta osaltaan palvelujen saatavuutta eri kohderyhmissä. 2 Laskennallinen arvo, jos klinikka-auto kiertäisi 52 viikkoa vuodessa. Neljän viikon reitillä 166 vastaanottoaikaa, vuodessa 2158 vastaanottoaikaa. 3 Kokonaisen teemapäivän kustannukset ovat 453. Teemapäivien osuus on 10 % toiminnasta. Tähän on lisätty 20 polttoainelisä reitin ulkopuolisesta ajosta/teemapäivä. Teemapäivän aikana järjestetään tapahtuma kahdessa eri pisteessä. 19

20 LIIKKUVIEN PALVELUJEN TULEVAISUUS Liikkuvien palvelujen tulevaisuudesta on selvitystyön aikana keskusteltu eri toimijoiden kanssa ja useat toimijat ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä Eksoten kanssa. Eksote jatkaa liikkuvien sote-palvelujen tarjoamista ja kehittämistä sekä pyrkii lisäämään ja kehittämään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Liikkuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinointi muiden hyvinvointia edistävien palvelujen yhteyteen parantaa haja-asutusalueilla asuvien elämänlaatua laajaalaisesti. Kehittämistyöryhmätyöskentelyn aikana ja keväällä 2011 järjestetyssä ideariihessä nousi esiin monenlaisia ajatuksia palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Ideoiden työstämistä jatketaan. Asiakaskyselyn perusteella esimerkiksi reseptilääkkeiden toimituspalvelu ja fysioterapeutin palvelut olisivat toivottuja palveluja klinikka-auton käynnin yhteyteen. YHTEENVETO JA ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Klinikka-auton tarjoamat palvelut on todettu asiakaslähtöisiksi ja tarpeellisiksi sekä asiakkaiden että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Liikkuvien palvelujen tarjoamista ja kehittämistä kannattaa jatkaa. Klinikka-auton toimintamallin sekä liikkuvien palvelujen teemapäivä konseptin kehittämistä jatketaan edelleen. Ongelmat haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksissä aiheuttavat osaltaan haasteita klinikka-auton toiminnalle. Pysähdyspisteiden valinnassa joudutaan jatkossa huomioimaan entistä tarkemmin tietoliikenneyhteyksien toimivuuden taso. Selvitystyön aikana on huomattu, että Mallu-auton pysähtymispaikalla tai läheisyydessä toimivien kerhojen ja muiden toimintojen ja Mallu auton vierailun yhdistäminen on todettu toimivaksi ja asiakaslähtöiseksi ratkaisuksi. Eksoten liikkuvia palveluja on tarpeen koordinoida enemmän muiden hyvinvointia edistävien palvelujen yhteyteen. Reittiä ja aikataulua on tarpeen kehittää siten, että haja-asutusalueilla jo olemassa olevat toiminnot (esim. kerhot) sekä saatavilla olevat kulkuyhteydet (esim. julkinen liikenne) tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi ja asiakkaat pystyisivät käymään Mallu-auton vastaanotolla ja teemapäivässä samalla, kun hoitavat muitakin asioitaan. Koordinointi on erityisen tärkeää alueilla, joissa kulkuyhteydet ovat pitkiä eikä julkisia liikenneyhteyksiä ole saatavilla riittävästi. Palveluja on pystyttävä tarjoamaan alueiden olemassa oleva palvelutarjonta huomioiden. Koordinointi edellyttää yhteistyön kehittämistä alueellisten toimijoiden kanssa. Kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistettävä. Autossa toimiva alueen omahoitaja on ollut tehokkain tapa järjestää potilaalle saumaton hoitoprosessi. Alueilla, joissa omahoitajamalli on ollut käytössä, palvelujen käyttöaste on ollut korkein. Vaihtoehtoisena tapana on järjestää toimintaa osassa 20

21 aluetta yhteisen Mallu hoitajan toimesta. Useammassa paikassa mukana kulkeva hoitaja pystyisi paremmin seuraamaan hoitotarvikkeiden täydennystarpeita ja hoitotarvikkeiden täydentäminen olisi tehokkaampaa ja ajantasaista. Alueen koko väestöllä on nimetyt omahoitajat, joiden kautta Mallu-auton ajanvarausta tehostetaan ja toisaalta koordinoidaan asiakkaalle mahdollisesti tarvittavat jatkohoidot. Mallu-auton vierailupäivänä kyseessä olevan kunnan terveysasemalla voidaan järjestää sairaanhoitajan konsultaatiomahdollisuus lääkärille. Kuljettajan työtehtäviä on tarpeen kartoittaa tarkemmin. Kuljettaja voisi tulevaisuudessa tehdä esimerkiksi vanhusten apuvälineiden huoltoa ja toimituksia asiakkaille. Palveluohjauksen tarjoamisen mallia on kehitettävä edelleen. Eksoten maantieteellinen toiminta-alue on laaja ja palveluohjaajan alueen tuntemus on tärkeää. Erillistä palveluohjaajaa ei välttämättä tarvittaisi Mallu-autoon, vaan sairaanhoitaja voisi ohjata asiakkaita, jotka tarvitsevat palveluohjausta, sopivan alueellisen palveluohjaajan asiakkaaksi. Palvelu voitaisiin tarjota yhden luukun menetelmällä eli siten, että sairaanhoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä sopivaan palveluohjaajaan, joka osaltaan ottaa yhteyttä suoraan asiakkaaseen sopiakseen asioiden eteenpäin viemisestä. Mallu-auton kautta tiedotettaisiin palvelusta, jotta asiakkaat voivat ottaa yhteyttä palveluohjaajaan myös itsenäisesti. Mallu-auton reittiaikataulua ja reitillä olevia tiloja voidaan hyödyntää tarpeen mukaan. Palvelujen käyttöaste on vaihdellut paljon eri pysähtymispisteiden välillä selvitystyön aikana. Palvelupeittoa ja reitin pysähtymispaikkojen valinnan kriteereitä (esim. asukasmäärä tietyn toimintasäteen alueella) onkin tarpeen selvittää tarkemmin. Teemapäivien osallistujamäärät ovat olleet haja-asutusalueilla melko pieniä ja osallistujamäärä on vaihdellut suuresti eri teemapäivien välillä. Teemapäiviin liittyvää tiedotusta on kehitettävä ja kohdistettava paremmin. Lisäksi teknologian ja etäyhteyksien mahdollisuudet teemapäivän sisällön tuottamiseksi useampaan kohteeseen samanaikaisesti on hyvä huomioida teemapäivä konseptin kehittämisessä. 21

MALLU KYLILLÄ. Asiakaskyselyn tulokset 28.7.2011. Sisällys

MALLU KYLILLÄ. Asiakaskyselyn tulokset 28.7.2011. Sisällys MALLU KYLILLÄ Asiakaskyselyn tulokset 28.7.2011 Sisällys Taustaa... 2 Vastaajaprofiili... 2 Liikkuvien palvelujen käyttö ja koettu hyöty... 3 Klinikka-auton palvelujen hyödyntäminen jatkossa... 4 Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011 Mallu kylillä Merja Tepponen 3.11.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lappeenrannassa sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1975 Kotipalvelu- ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1992 Sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto. 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri

Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto. 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Historiaa palveluja pyörillä Kauppa-autot 1930 luvulla, kirjastoautot, hammaslääkärin vastaanotto

Lisätiedot

LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö. Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri

LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö. Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö Jyväskylä 25.5.2011 Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri Etelä-Karjalan terveydenhuollon kolme suurta rakennemuutosta I Luovutetun Karjalan kuntien perustamat sairaalakuntainliitot

Lisätiedot

Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 24.5.2011 Eksote

Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 24.5.2011 Eksote Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 24.5.2011 Eksote Etelä-Karjalan terveydenhuollon kolme suurta rakennemuutosta I Luovutetun Karjalan kuntien perustamat sairaalakuntainliitot järjesteltiin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

LAPPEENRANTA PALVELUOHJAUSTA IKÄÄNTYVILLE JA OMAISILLE

LAPPEENRANTA PALVELUOHJAUSTA IKÄÄNTYVILLE JA OMAISILLE LAPPEENRANTA PALVELUOHJAUSTA IKÄÄNTYVILLE JA OMAISILLE 1 PALVELUOHJAUS Suomeen palveluohjaus 1990-luvun puolivälissä Kotiin tuotettavien palveluiden muodot vanhuksille moninaistuneet julkisen ja lähiyhteisön

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta PALVELUSOPIMUSNEUVOTTELU Eksote ja Rautjärven kunta Aika Perjantai 29.11.2013 klo 9:00-10:44 Paikka Osallistujat Toimistotalo Ruori C6 kokoushuone Valto Käkelän katu 3 (6. krs) 53130 Lappeenranta Eksote

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Terveyspisteverkoston toiminta ja sen arviointi. Sari Laanterä, TtT Yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu sari.laantera@mamk.fi

Terveyspisteverkoston toiminta ja sen arviointi. Sari Laanterä, TtT Yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu sari.laantera@mamk.fi Terveyspisteverkoston toiminta ja sen arviointi Sari Laanterä, TtT Yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu sari.laantera@mamk.fi Terveyspiste Hyvinvointikioski Terveyskioski Hyvinvointipiste Kiinteät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa viestinnässään? 14.2.2011 Helena Liimatainen Mitä järjestöjen toiminta kohtaamispaikoissa voi olla? Esitteitä, yhteystietoja, oppaita, lomakkeita

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 1(8) 1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kokeilukohteen määrittely Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus (tavoite, toimintamallin kuvaus ym.) Tavoitteena on,

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot,

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anna-Maija Orkamaa Niina Parkkunen Pirjo Herttuainen 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Lappeenranta, Luumäki, Lemi, Taipalsaari ja Savitaipale Imatra mukana vain erikoissairaanhoidon osalta Mikä on palveluseteli? Palvelusetelin

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Mihin kaikkeen yhteistyö voi kaatua? Monipalvelujen järjestämisen haasteita kirjastoautoympäristössä Pekka Suhonen / Leppävirran kunnankirjasto

Mihin kaikkeen yhteistyö voi kaatua? Monipalvelujen järjestämisen haasteita kirjastoautoympäristössä Pekka Suhonen / Leppävirran kunnankirjasto Mihin kaikkeen yhteistyö voi kaatua? Monipalvelujen järjestämisen haasteita kirjastoautoympäristössä Pekka Suhonen / Leppävirran kunnankirjasto Monipalvelut Leppävirran kirjastoautossa Leppävirralla kirjastoauton

Lisätiedot

Liikkuvat palvelut lähipalveluiden turvaajina kunnan näkökulma

Liikkuvat palvelut lähipalveluiden turvaajina kunnan näkökulma Sanna Natunen Lappeenrannan kaupunki Hyvinvointisuunnittelija Liikkuvat palvelut lähipalveluiden turvaajina kunnan näkökulma Konserniohjausjärjestelmän vastuu- ja valvontasuhteet Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot