Pollarin ampumarata, Valtion metsämaat, Vilppulan valtionmaa, Mänttä-Vilppula, kiinteistötunnus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pollarin ampumarata, Valtion metsämaat, Vilppulan valtionmaa, Mänttä-Vilppula, kiinteistötunnus 508-893-1-1."

Transkriptio

1 KEURUUN KAUPUNKI PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVASTA Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Multiantie KEURUU Kokous Päätös annetaan julkipanon jälkeen Diaarinumero 435/11.01/2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisesta ympäristöluvasta, joka koskee Mäntän Seudun Riistanhoitoyhdistys ry:n ulkona sijaitsevien ampumaratojen toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Mäntän Seudun Riistanhoitoyhdistys ry Jukka Kopra Kaijanniementie Kolho TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pollarin ampumarata, Valtion metsämaat, Vilppulan valtionmaa, Mänttä-Vilppula, kiinteistötunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 1 momentin kohta 14 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen ympäristönsuojelulain (86/2000) 31 :n 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 7 :n kohdan 14 a mukaisissa lupa-asioissa. Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristölupaviranomaisena toimii Keurusselän ympäristönsuojelujaosto (aiemmin Keurusselän ympäristönsuojelujaos). ASIAN VIREILLETULO Lupahakemusasiakirjat ovat saapuneet Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston Vilppulan toimipisteeseen , jolloin asia on tullut vireille. Keurusselän ympäristönsuojelujaos antoi ympäristölupapäätöksen ( , 26 ). Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään nro 11/0350/1 palautti lupa-asian Keurusselän ympäristönsuojelujaokselle uudelleen käsiteltäväksi. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä , taltio 2879, diaarinumero 71/1/12. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. 1

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Mäntän Seudun Kansanterveystyön kuntaliiton terveyslautakunnan valvontaosasto on myöntänyt Mäntän seudun riistanhoitoyhdistykselle terveydenhoitolain 26 ja 28 pykälien mukaisen ampumaradan sijoituspaikkaluvan Vilppulan kunnan Pollarin sorakuoppaan. Hämeen lääninhallituksen Poliisitoimisto on myöntänyt luvan ampumaradan perustamiseksi Mäntän Seudun Riistanhoitoyhdistykselle, metsäntutkimuslaitokselta vuokratulle alueelle Vilppulan kunnan Ajostaipaleen kylään Vuohijoen valtionpuistoon. Lupa sisältää hirviradan, luodikkoradat luodikolle tai kiväärille sekä pienoiskiväärille ja pienoishirvi/villikarjuradan. Vilppulan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan Pollarin ampumaradan laajentamiselle. Laajennuslupaan sisältyivät metsästystrap-rata sekä skeet-radan kunnostus. Metsähallitus on uusinut vuokrasopimuksen Mäntän Seudun Riistanhoitoyhdistyksen kanssa 10,2 hehtaarin alueesta Pollarinkankaalla ampumaratatoimintaa varten ajalle ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pirkanmaan alueen 1. maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaavaan Pollarinkangas on merkitty tutkimusmetsien alueeksi ja ampumaradan reuna-alueella on merkintä ulkoilureitistä. Lisäksi maakuntakaavan kaavaselostuksen liiteosassa Pollarinkankaan eteläpuolella on merkintä SL 223 (SL merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita, kuten kansallispuistoja ja luonnonpuistoja sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintuvesiensuojelualueita), jolla tarkoitetaan Kettukankaan puistometsää. Kettukankaan puistometsä ei ole suojeltu eikä suojelu ole vireillä. Pirkanmaan liitto on laatinut Pirkanmaan maakuntakaava projektiin liittyen taustaselvityksen Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat Selvityksessä on tarkasteltu samankaltaisten ympäristövaikutusten vuoksi sekä ulkona sijaitsevien moottorirata-alueiden että ulkoampumaratojen nykytilaa huomioiden toiminnan laajuus sekä suhde muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Selvitys muodostaa lähtökohdan Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 toiminnaltaan ja vaikutuksiltaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampuma- ja moottorirata-alueiden osoittamiselle. Kyseisessä taustaselvityksessä Pirkanmaan liitto on esittänyt Pirkanmaan maakunta kaavassa 2040 osoitettaviksi maakunnallisiksi ja seudullisiksi ampumaradoiksi kymmentä olemassa olevaa kohdetta, joista Mäntän Seudun Riistanhoitoyhdistys ry:n Pollarin ampumarata on yksi. AMPUMARADAN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Pollarin ampumarata sijaitsee Mänttä-Vilppulan kaupungissa noin kuuden kilometrin etäisyydellä Vilppulan taajaman pohjoispuolella. Ampumarata-alue sijoittuu vanhalle soranottoalueelle, josta maa-ainekset on kuljetettu pois monin paikoin kalliota myöten. Ampumarata sijaitsee Metsähallitukselta vuokratulla maa-alueella. Puustollisesti ampumaradan ympärillä on pääosin mäntymetsää. Nykyisen ampumaradan pohjoispuolella (n. 200 metriä) on suoalueella ollut Pollarin erämiehillä haulikkorata, jossa ei ole ammuttu vuoden 1990 jälkeen. Radalla ammutut lyijyhaulit ovat edelleen suon turpeessa, sammaleessa ja puissa. Suo sijaitsee huomattavasti nykyistä ampumarata-aluetta ylempänä. 2

3 Rata-alueen etelä-lounaispuolella sijaitsee Mäntän Seudun Moottorikerhon motocrossja enduroharjoittelurata. Välittömästi ampumaradan pohjoispuolella sijaitsee vanha maa-ainesten yhteinen ottoalue, josta maa-ainekset on jo käytetty lähes loppuun. Maa-ainesten ottaminen jatkuu yksityisten toimesta kotitarveottona. Ampumaradan itäpuolella pohjois-etelä suunnassa kulkee Keuruuntie (tie nro 348). Pirkanmaan liiton laatiman Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat 2014 selvityksen mukaan Pollarin ampumaradan vaikutuspiirissä kilometrin säteellä asuu 20 henkilöä, kolmen kilometrin säteellä 110 henkilöä ja viiden kilometrin säteellä henkilöä. Lähimmät vakituiset asunnot sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä ampumaradan itäja eteläpuolella. Ampumaradan ja lähimmän asutuksen väliin sijoittuu Keuruuntie (tie nro 348). Alueen vallitseva tuulensuunta on lounas-länsi, joten vallitseva tuuli vie ampumarata melua asutuksesta poispäin. Pohjavesi ja maaperä Pollarin ampumarata-alue sijaitsee vuonna 2014 muutetun pohjavesialuerajauksen perusteella Pollarinkankaan II -luokan pohjavesialueen ( A) pohjoisosassa. Aiemman rajauksen mukaan ampumarata-alue oli III -luokan pohjavesialuetta Pollarinkangas, B. Pirkanmaan liitto, Geologian tutkimuskeskus ja Pirkanmaan ELY -keskus ovat yhteishankkeen Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI-projekti, ) yhteydessä tehneet Pollarinkankaalla syksyllä 2013 maatutka luotauksia, pohjaveden laatu- ja antoisuustutkimuksia sekä gravimetrisiä tutkimuksia. POSKI -projektin tutkimustulosten perusteella pohjavesialueen pohjoisosassa Ruuti kellarinmäen alueella ja välittömästi sen eteläpuolella kallion pinta on varsin korkealla ja maanpeite ohut ja ampumaradan länsipuolella kallio on näkyvissä. Pohjavesi virtaa koko pohjavesialueella etelään päin. Pollarinkangas B:n ( B) pohjavesialueella on virtausyhteys sen eteläpuolella sijaitsevan pohjavesialueen, Pollarinkangas A:n ( A) kanssa. Pohjavettä purkautuu mm. Pollarinkangas A:n itäpuolella sijaitsevalle Jaakkoinsuolle sekä alueen eteläosan vanhassa soramontussa olevaan lähteeseen. POSKI -projektin tutkimustulosten perusteella Pirkanmaan ELY -keskus katsoi, että Pollarinkangas B ja Pollarinkangas A ovat yhteneväistä pohjavesialuetta ja yhdisti ne yhdeksi pohjavesialueeksi, Pollarinkangas A ( A), luokka II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Alueen pohjoisin osa, Ruutikellarinmäki rajattiin pohjavesialueen ulkopuolelle. POSKI -projektin yhteydessä suoritettiin myös maaperätutkimuksia ja Pollarinkangas B:n pohjavesialueella suoritettiin kaikkiaan 14 kairausta. Kairauksien perusteella muodostuman maa-aines on hiekkaa, hiekkaista soraa ja soraa. Kairaukset suoritettiin pääosin geologisesti luonnontilaisella harjualueella, pois lukien kairaukset 858 A ja 859 B, jotka sijaitsivat vanhalla maa-ainesten ottamisalueella (Pollarin ampumarata-alueen itäpuolella). Kairausten ja painovoimamittausten perusteella kallio laskee loivasti pohjavesialueen suunnassa pohjoisesta etelään. AMPUMARADAN TOIMINTA Pollarin ampumarataa käyttävät pääasiassa lähialueen metsästäjät, poliisit ja muut ammunnan harrastajat. Radalla järjestetään myös kilpailuja. Mäntän Seudun Riistanhoitoyhdistyksellä on noin jäsentä, joilla on oikeus käyttää ampumarataa. Vuosittain jäsenistä usea sata käyttää rataa. 3

4 4

5 Vuonna 1983 perustettu Pollarin ampumarata käsittää 9,7 hehtaarin alueen, jolla sijaitsevat seuraavat radat: haulikkoradat skeet (8 ampumapaikkaa) ja trap (5 ampumapaikkaa). Skeet-radalla kaksi heitinkoppia sekä toimitsijankoppi, trap-radalla heitinkoppi sekä toimitsijakoppi. Trap-radalla harrastetaan lisäksi Compak-sporting ammuntaa, jonka ampuma suunnat ovat trap-radan sektorien mukaiset. kahdella äänieristetyillä ampumapaikalla (yhteensä 15 ampumapaikkaa) varustettu kiväärirata (100 m) kahdella äänieristetyllä ampumapaikalla sekä näyttösuojalla varustetut 75 m:n ja 100 m:n hirviradat paikallaan olevalla tai liikkuvalla taululla äänieristetyllä ampumapaikalla varustettu pistoolirata (25 m) kaksi toistaiseksi eristämättömillä, mutta umpinaisilla ampumapaikoilla sekä näyttösuojilla varustettua villikarjurataa Ampumaratojen lisäksi alueella on kurssi- ja huoltorakennus (metsästäjäkoulu), nuotiokatos, peltinen Olympia-halli ilmakivääriammuntapaikkana sekä varastona kaksi huolto parakkia. Ampumaradalle ei ole rakennettu vesijohtoa eikä viemäröintiä. Tarvittava vesi tuodaan kanisterilla ja alueella on kuivakäymälä. Eri ampumaratojen ampumasuunnat ja luvan hakijan arvioimat laukausmäärät radoittain vuodelta 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Ampumasuunnat ja arvioidut laukausmäärät vuonna 2014 Ampumasuunta Arvioitu laukausmäärä Haulikkoradat: Skeet ampumasektorit lounaasta pohjoiseen (lähes 180 astetta) Trap ampumasektorit lännestä luoteeseen Kiväärirata pohjoiseen Hirvirata pohjoiseen Pistoolirata pohjoiseen Villikarjuradat pohjoiseen Liikenne Ampumaradalla käy välisenä aikana keskimäärin henkilöautoa päivittäin. Kilpailujen ja ampumakokeiden aikana päivittäinen liikennemäärä on suurempi, jopa 50 autoa. Muina aikoina liikennemäärät ovat selvästi vähäisempiä, noin 0 5 autoa/vrk. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Luvan hakijan mukaan ampumaratatoiminnassa syntyvät jätteet kerätään kahdelle vaihtolavalle, jotka toimitetaan kerran vuodessa Pirkanmaan jätehuolto Oy:n Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen käsiteltäväksi. Tällä hetkellä kaikki ampumaratatoiminnasta syntyvä jäte kerätään sekajätteenä. Iso yksittäinen jätejae on haulikkoammunnasta syntyvä hylsyjäte, noin 5-7 m 3 vuodessa. Tämän jätejakeen osalta on pyritty löytämään materiaalin jatkohyödyntäjää. Muuta sekajätettä syntyy noin 5 m3 vuodessa. Suurin osa muusta sekajätteestä on muovia ja pahvia. 5

6 6

7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ampumaratojen ensisijaiset ympäristövaikutukset liittyvät ampumameluun sekä ammuksien sisältämien haitallisten aineiden päästöihin maaperään ja edelleen pintaja pohjavesiin. Pollarin ampumaradalla on tehty vuosien saatossa monenlaisia selvityksiä ja mittauksia toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Maaperään kohdistuvien päästöjen osalta ampumaradan lyijykuormitusta on arvioitu laskennallisesti sekä maanäyttein. Päästöjä pinta- ja pohjavesiin on arvioitu vesinäytteiden perusteella ja kokonaiskuvan arvioimiseksi on teetetty ampumaradan ympäristöriskien arviointi. Lisäksi ampumaratatoiminnan meluvaikutuksia on määritetty mittauksien sekä mallinnuksen avulla. Myös ampumaratatoiminnan ja viereisen Mäntän Seudun Moottorikerhon motocross- ja enduroharjoitteluradan yhteismeluvaikutuksia on arvioitu. Päästöt maaperään Ampumaratatoiminnasta aiheutuva lyijykuormitus Alkuperäisessä lupahakemuksessa oli arvioitu ampumaratatoiminnasta syntyvät päästöt maaperään seuraavasti. Hirviradalla (n laukausta vuodessa) keskimääräisen käytettävän luodin painon mukaan kertyvä lyijykuorma taustavalliin on noin 240 kg:aa vuodessa. Lyijy sijoittuu valliin noin 0,5 m:n syvyydelle melko suppealle alueelle. Kivääriradoilla (n laukausta vuodessa) kertyvä lyijykuorma taustavalliin on noin 56 kg:aa vuodessa. Suurin kuormitus valliin syntyy ampumapaikoilta 1 3, jotka ovat pääasiallisesti käytössä. Pistooliradalla (n laukausta vuodessa) käytettävien luotien perusteella lyijykuorma taustavalliin on noin kg:aa vuodessa. Villikarjuradalla (n laukausta vuodessa) valleihin kertyvä lyijykuormitus on noin 15 kg:aa vuodessa. Haulikkoradoilla (n laukausta vuodessa) kertyvä lyijykuorma on noin 960 kg:aa vuodessa. Haulit leviävät useamman hehtaarin alueelle. Edellä esitettyjen laukausmäärien perusteella Pollarin ampumaradalla maaperään ja ampumaratojen taustavalleihin päätyi kg:aa lyijyä yhden käyttövuoden aikana. Vuonna 2008 tehdyt maaperätutkimukset Ampumaradalta otettiin syyskuussa 2008 Pirkanmaan ympäristökeskuksen tarkastajan ohjeiden mukaisesti ja Vilppulan kunnan ympäristönsuojelusihteerin läsnä ollessa 10 maanäytettä. Näytteistä tutkittiin lyijy-, arseeni-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki- ja antimonipitoisuudet. Maanäytteet otettiin kivääriradan taustapenkasta, skeet-radalta sekä trap-radalta neljästä eri kohdasta (70, 95, 120 ja 150 metrin etäisyydeltä ampumapaikalta) kahdelta eri syvyydeltä (0 5 cm sekä cm). Näytteiden analysoinnin suoritti Doranova Oy. Metallien lisäksi kahdesta pintamaanäytteestä tutkittiin myös PAH yhdisteet; näytteestä 2 (trap-rata, 70 metrin etäisyydellä ampumapaikasta) ja näytteestä 10 (skeet-rata). Maanäytteistä tutkitut metallipitoisuudet jäivät reilusti alle valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 (Vna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) määriteltyjen maaperän haitallisten aineiden kynnys- ja ohjearvojen. Vain näytteen 8 (trap-rata pintamaanäyte, 150 metriä ampumapaikalta) antimonipitoisuus (2,1 mg/kg) 7

8 oli kynnysarvotasolla, mutta jäi kuitenkin huomattavasti alle ohjearvotasojen (10 mg/kg ja 50 mg/kg). Myöskään PAH -yhdisteitä ei havaittu kynnysarvoja ylittäviä pitoisuuksia. Selvitys maaperänäytteenoton tuloksista, Doranova Oy, Maaperänäytteet Pollarin ampumaradalta 9/2008. Maaperän ph -mittaukset osoittavat maaperän olevan alueella lievästi hapanta (ph 4,5 5,2), mikä osaltaan selittyy ampumaradan ympäristön suotyyppisellä maastolla. Maaperän luontainen ph on oletettavasti myös hapan, joten ph -mittausten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä luotien ja haulien osuuteen maaperän happamuudessa. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna Pollarin ampumaradan maaperänäytteiden analyysitulokset eivät anna perusteluja laajemman ja/tai kattavamman näytteenoton tai perusteellisemman pilaantuneisuustutkimuksen suorittamiseen. Myös analyysitulosten epävarmuusprosentti huomioon ottaen tulokset eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annettuja kynnys- tai ohjearvoja. Doranova Oy:n kanta on, että toimitettujen maaperänäytteiden analyysitulosten perusteella ei ole aihetta jatkotutkimuksiin. Ampumaradan ympäristöriskien arviointi, KMV-Turvapalvelut Oy vuonna 2010 KMV-Turvapalvelut Oy:n raportin mukaan kivääriradalla taulujen taustapenkassa näkyvä vaakasuora vana osoittaa paikan johon suuri osa luodeista on uponnut. Uppouman syvyys on noin mm:ä riippuen luotiaseesta, jolla kyseisellä radalla ammutaan. Pieni osa luodeista joutuu harhalaukausten tai kimmokkeiden seurauksena välialueelle tai taustavallin muihin osiin. Haulikkoradoilla haulit ovat jakautuneet epätasaisesti suurelle alueelle. Paikalla tehty tarkastelu osoitti että, haulien keskittyminen on mahdollista määrittää, jollakin tarkkuudella. Lisäksi haulikkoradoilla ampujien taidoista riippuen kiekkoja hajoaa eri lailla. Ohiammutut kiekot putoavat samoille alueille, jolloin niistä syntyy jokaiselle heittolaitteelle ominaiseen paikkaan selvä kasauma. Osuman saaneet kiekot kerääntyvät trap-radalla suoraan ampujasta poispäin ja skeet-radalla hajoavat koko ampumasektorille. Ympäristöministeriön oppaan Ampumaratojen ympäristölupa (Suomen ympäristö 23/2012) mukaan hauleja tippuu eniten leviämisalueen keskiosaan. Oppaan mukaan haulit lentävät suunnilleen yhtä monta sataa metriä kuin niiden halkaisija on millimetreinä eli 2,5 mm:n haulit noin 250 m:ä. Osuessaan kiekkoon (skeetissä metrin etäisyydellä ja trapissa noin 75 metrin etäisyydellä) haulit putoavat lähemmäksi kuin haulin häiriötön lentomatka olisi. KMV-Turvapalvelut Oy:n tekemän arvion perusteella trap-radalla metrin etäisyydellä ampumapaikasta on hauleja kohtalaisesti. Alueella metriä ampuma paikasta hauleja on paljon ja haulien suurin määrä sijoittuu yli 250 metrin etäisyydelle ampumapaikasta. Tämän perusteella maanäytteet on otettu kohtalaisesti hauleja sisältäneeltä alueelta. Kivääriradoilla ja pistooliradoilla lyijyn liukeneminen maaperään on todennäköisempää, kuin haulikkoradoilla. Tätä voi perustella lyijyn pintaan syntyvien sekundäärimineraalikerrosten suojaavalla vaikutuksella. Luotiradoilla taustapenkassa luodit iskeytyessään toisiinsa rikkovat sekundäärimineraalin, jolloin liukeneminen lisääntyy. Haulikko ammunnassa haulit putoavat alhaisemmalla nopeudella, joten vahingoittumista ei tapahdu samassa määrin. (Lähde: Puolustushallinnon rakennuslaitos, raskasmetallien ympäristövaikutukset puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla yhteenvetoraportti). Pollarin ampumaradan alueelta on otettu maaperänäytteitä ja vesinäytteitä. Maaperänäytteet on otettu haulikkoratojen siltä alueelta, missä haulien osuessa kiekkoihin on siruiksi hajonnutta lyijyä. Kivääriradoilta maanäytteet on otettu maalitaulujen takana 8

9 olevasta penkasta iskemäjälkien kohdalta. Vesinäytteitä on otettu kivääriradan maalialueen takana olevasta lammikosta, kivääriradan eteläpuolisesta lammikosta, lähimmän talon kaivosta ja ampumaradan pohjavesiputkesta. Maanäytteissä ei havaittu kynnysarvoa ylittäviä pitoisuuksia. Myöskään PAH -summa ei ylitä kynnysarvoa. Vesinäytteiden osalta ensimmäinen, kivääriratojen maalien takana olevasta lammikosta otettu näyte sisälsi juomavedelle sallitun ylittävän määrän lyijyä. Uusitussa näytteessä lyijyä ei mittaustarkkuudella ollut. Lyijypitoisuuden heilahtelu voi johtua lammen lähipusikoista löytyneistä lyijyakuista, lyijypölystä näytteessä, mutta myös yläpuolisen suoalueen vanhan haulikkoradan lyijyistä. Pohjavesiputkesta otetun vesinäytteen lyijypitoisuus oli viidennes juomavedelle sallitusta. Talon kaivovedessä lyijyä ei havaittu. Vuonna 2011 tehdyt maaperätutkimukset otettiin kaksi maanäytettä kohdasta, jonka kautta haulikkorata-alueen pintavedet kulkeutuvat eteenpäin. Näyte 1 otettiin kuivuneen lammikon kohdalta pintamaasta (0 10 cm) ja näyte 2 kuivuneen lammikon vierestä noin 15 cm:n etäisyydeltä cm:n syvyydeltä. Doranova Oy tutki maanäytteistä arseeni-, barium-, koboltti-, kadmium-, kromi-, kupari-, elohopea-, molybdeeni-, nikkeli-, lyijy-, antimoni-, vanadiinija sinkkipitoisuudet sekä ph:n. Molempien maanäytteiden metallipitoisuudet jäivät reilusti alle valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määriteltyjen maaperän haitallisten aineiden kynnysarvojen. Vuonna 2014 tehdyt maaperätutkimukset Syyskuussa 2008 ja heinäkuussa 2011 tehtyjä ampumarata-alueen maaperätutkimuksia täydennettiin ottamalla kaksi maanäytettä noin 150 metrin etäisyydeltä skeet-radan ampumapaikalta (alueella silmin nähden runsaasti hauleja). Näytteet otettiin noin 5 cm:n ja 30 cm:n syvyydeltä ja niistä tutkittiin antimoni, arseeni, kromi, koboltti, kadmium, kupari, elohopea, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini ja kuiva-ainepitoisuus. Doranova Oy:ssä tehtyjen laboratoriotutkimusten perusteella pintamaanäytteessä oli lyijyä 250 mg/kg ja 30 cm:n syvyydessä 16 mg/kg (Lyijyn alempi ohjearvo on 200 mg/kg ja ylempi ohjearvo 750 mg/kg). Lisäksi pintamaanäytteen antimonipitoisuus (4,9 mg/kg) oli yli kynnysarvon (2 mg/kg), mutta alle alemman ohjearvon (10 mg/kg). Muiden tutkittujen metallien pitoisuudet alittivat pintamaanäytteessä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvot. Skeet-radalta 30 cm:n syvyydeltä otetun maanäytteen kaikki metallipitoisuudet alittivat kynnysarvot. Päästöt pinta- ja pohjavesiin Vuonna 2008 ja 2009 tehdyt pinta- ja pohjavesitutkimukset Vuonna 2008 ampumaradan pohjoispuoleisesta, luodikkoratojen taustavallien takana olevasta lammesta otetussa vesinäytteessä havaittiin lyijyä 28 µg/l. Lammen vesi koostuu todennäköisesti sekä pinta- että pohjavedestä. Lyijyä lammen veteen on voinut tulla Pollarin ampumaradalta, nykyisen ampumaradan pohjoispuolisella suolla sijainneelta Pollarin Erämiesten ampumaradalta. Vuonna 2009 Pollarin ampumaradan eteläpuolelle asennetusta pohjavesiputkesta otetussa vesinäytteessä havaittiin laboratoriotutkimuksissa lyijyä 2 µg/l ja kloridia alle 5 mg/l. Havaitut pitoisuudet ovat luonnollisia pohjaveden pitoisuuksia. Ampumaradan välittömässä läheisyydessä sen eteläpuolella sijaitsevasta lammesta otetusta vesinäytteestä mitattiin lyijypitoisuus alle 1 µg/l ja kloridipitoisuus alle 5 mg/l. Raamin rengaskaivosta (Keuruuntie 476) otetun vesinäytteen lyijypitoisuus oli alle 1 µg/l. 9

10 Vesinäytteet otettiin POSKI -projekti vuonna 2013 POSKI -projektin puitteissa Pirkanmaan ELY -keskuksen Pollarinkankaan pohjavesitutkimuksissa vesinäytteissä havaittu lyijypitoisuus oli korkeimmillaan 6,1 µg/l (raja-arvo 20 µg/l) ja antimonipitoisuus 0,1 µg/l (raja-arvo 20 µg/l) 10

11 Melu Pollarin ampumaradalla tehtiin ensimmäiset melumittaukset vuonna 2008 Työterveyslaitoksen toimesta. Vaasan hallinto-oikeuden/korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti täydentäviä melumittauksia tehtiin kesäkuussa 2014 Tmi Rauno Pääkkösen toimesta sekä erillinen Pollarin ampumaradan melunarviointi sekä yhteisvaikutusarviointi ampumaradan ja Mäntän Seudun Moottorikerhon motocross- ja enduroharjoitteluradan meluvaikutuksista. Työterveyslaitoksen melumittaukset Melua mitattiin neljällä alueella ampumaradan eri puolilla. Mittaustulokset alittivat enimmäistason 65 db kaikissa mittauskohteissa. Lähimmässä häiriintyvässä kohteessa, Keuruuntie 476 kohdalla, laukaukset kuuluivat ja melun vaihteluväli oli db LAImax ja enimmäistaso 49 db LAImax. Muilla mittauspisteillä melu oli pienempää. Pohjois-koillistuulella lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (Keuruuntie 476) voidaan olla lähellä ohjearvoa mutta kyseinen tuulensuunta ei ole tavanomainen. Melumittaukset tehtiin lauantaina kello Mittausten aikaan ajoittain oli melko tyyni sää, joten tuulen vaikutus oli pieni. Mittausten aikana ammuttiin haulikolla (skeet ja trap) 2 laukausta jokaiselta ampumapaikalta, yhteensä 14 laukausta. Tämän jälkeen trap-ammunta ja vielä kerran skeet-ammunta. Hirvikiväärillä.308 ammuttiin luodikkoradalla 5 laukausta ja hirviradalla ammuttiin hirvikoetta koko mittausjakson aikana Yhteenveto melumittaustuloksista on esitetty seuraavassa taulukossa 2. Taulukko 2. Melumittaustulokset vuodelta 2008 Melumittaustulokset Valkealammin kohta 2. Soutua, entinen leikkikenttä 3. Sausvaara enimmäistaso Lalmax, db vaihteluväli LALmax, db huomautuksia alle kuului heikosti, 3 auton ohiajoa alle 50 alle 50 autojen ohiajomelut näkyvät skeet laukaukset erottuvat hyvin trap laukaukset erottuvat luodikkorata laukaukset erottuvat hirvikoe 59 (n=37) laukaukset kuuluvat 4. Raamin talon kohta, tien toinen puoli skeet 49 (n=15) laukaukset kuuluivat hirvikoe alle 45 alle 50 laukaukset kuuluivat autojen ohiajot yli liikenne selvin melulähde Yhdistyksellä on tarkoitus kehittää radan toimintaa siten, että ampumamelua voidaan pienentää rakenteellisilla ratkaisuilla. Jo nyt kivääriratojen ampumapaikoista kaksi on rakennettu ääntä eristäviksi ja ampumapaikkojen melunvaimennusta on tarkoitus jatkaa. Haulikkoradoilla melun torjunta ei ole mahdollista samoin kuin luotiaseradoilla. Haulikon laukauksen melu on kuitenkin alhaisempi kuin kiväärin laukauksen. Trap-rata on suunnattu asutuksesta pois päin mutta skeet-radan ammunnassa joudutaan osaksi 11

12 ampumaan asutuksesta sivulle päin. Ampumaratojen aiheuttamasta melutason ohjearvosta on annettu Valtioneuvoston päätös 53/1997, jonka mukaan ampumaradan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää A-painiotettuna enimmäistason impulssiaikavakiolla (LAImax) määriteltynä asumiseen käytettävillä ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutasoa 65 db. Virkistysalueilla tai taajamien välittömässä läheisyydessä, hoitolaitoksia palvelevilla alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää 60 db. Melumittaus Ampumaradalla vuonna 2008 tehtyjä melumittauksia täydennettiin Mittausten aikana oli noin +15 C ja tuulen suunta 2 3 m/s pohjoisesta. Luvan hakijan mukaan ampumarataolosuhteet poikkesivat vuonna 2008 tehdyistä melumittauksista sikäli, että hirviratojen (75 m ja 100 m), pistooliradan sekä luodikkoradan ampumapaikoille on rakennettu äänieristetyt ampumapaikat, joista ammunta suoritettiin. Haulikkoratojen olosuhteissa ei ollut melumittausten välillä tapahtunut muutoksia. Vuoden 2014 melumittausten aikana ammuttiin aloittaen hirviradoilla (75 m ja 100 m), kivääriradalla, skeet-radalla ja viimeisenä trap-radalla (24 ja 21 gr patruunoilla). Kivääriradoilla ammuttiin kullakin 5 laukausta, skeet- radalla 2 laukausta jokaiselta kahdeksalta ampumapaikalta eli yhteensä 16 laukausta sekä trap -radalla 10 laukausta sektorin eri suuntiin (5 eri sektoria) kahdella patruunatyypillä. Melumittarit oli sijoitettu 1) Sausvaaran talon (Kitusuontie 539) pihamaalle, 2) Raamin talon (Keuruuntie 476) pihamaalle sekä 3) ampumaradalle majan edustalle asetelineen kohdalle. Mittarissa käytettiin A-taajuuspainotusta ja impulssiaikavakiolla mitattua arvoa. Yhteenveto melumittauksista on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Melumittaustulokset vuodelta 2014 Melumittaustulokset 2014 enimmäistaso Lalmax, db vaihteluväli LALmax, db huomautuksia 1. Sausvaara piha hirvirata 75 m laukaukset erottuvat heikosti hirvirata 100 m alle 50 alle 50 laukaukset erottuvat heikoiten luodikko alle 50 alle 50 laukaukset erottuvat heikoiten skeet alle laukaukset kuuluvat trap 1, 24 gr laukaukset erottuvat trap 2, 21 gr laukaukset erottuvat 2. Raamin piha hirvirata 75 m laukaukset erottuvat heikosti hirvirata 100 m laukaukset erottuvat heikosti luodikko laukaukset erottuvat heikosti skeet laukaukset kuuluvat trap 1, 24 gr laukaukset erottuvat trap 2, 21 gr laukaukset erottuvat liikenne db, moottoripyörät radalla db Mittaustulokset alittivat enimmäistason 65 db kaikissa mittauskohteissa. Alueen tavanomainen tuulen suunta on länsi-lounas, kuten vuonna 2008 tehdyissä mittauksissa. Vuoden 2014 melumittauksissa tuulen suunta oli pohjoisesta eli lähimpiin 12

13 taloihin päin. Laskennallisesti lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (Raamin pihassa, Keuruuntie 476) enimmäisarvo 65 db on mahdollista ylittyä vain, jos ammutaan talon suuntaa ja myötätuuli on ampumapaikalta taloon päin. Keskimäärin enimmäisarvo 65 db ei kuitenkaan ylity, mitä myös melumalli ja aikaisemmat mittaustulokset tukevat. Pollarin ampumaradan laskennallinen meluselvitys, WSP Finland Oy Trap-radan haulikon laukausääni suuntautuu luoteeseen, johon se kantautuu 65 db:n tasoisena 1,5 km:n päähän ja 60 db:n tasoisena 2,3 km:n päähän. Korkein asuinrakennuksen piha-alueelle arvioitu impulssiäänitaso (LAlmax) oli 63 db Uittosalmentien varrella ampumaradan luoteispuolella. Skeet-radalta haulikon laukausääni leviää laajimmalle johtuen laajasta ampumasektorista. Laukausääni kantautuu 65 db:n (L Almax ) tasoisena 1,7 km:n päähän ja 60 db:n tasoisena 2,4 km:n päähän lounas-länsi-sektorilla. Luoteessa maasto rajoittaa laukaus äänen leviämistä. Korkein asuinrakennuksen piha-alueelle arvioitu impulssiäänitaso oli 70 db:ä (LAlmax) Keuruuntien varrella ampumaradan eteläpuolella. Villikarjuratojen meluvaikutukset (L Almax ) jäävät pieniksi 65 db:n meluvyöhykkeen ulottuessa noin 230 metrin etäisyydelle ampumasuuntaan ja 60 db:n vyöhykkeen noin 370 metrin etäisyydelle. Pienoiskivääri- ja pistooliratojen välissä olevan kivääriradan laukausäänitaso suuntautuu pohjoiseen. Laukausääni leviää 65 db:n (L Almax ) tasoisena 1,5 km:n päähän ja 60 db:n tasoisena 2,2 km:n päähän. Luoteeseen laukausäänen leviämistä rajoittavat maaston muodot. 60 db:n vyöhykkeelle jää yksi rakennus junaradan koillispuolella. Kivääriradan itäreunalla olevan pistooliradan meluvyöhykkeet jäävät vähän suppeammiksi kuin viereisen kivääriradan. Pistooliradan aiheuttama laukausääni leviää 65 db:n tasoisena 1,1 km:n päähän ja 60 db:n tasoisena 1,5 km:n päähän pohjoisen suuntaan. Yli 60 db:n meluvyöhykkeelle ei jää yhtään rakennusta. Alueen itäreunassa sijaitsevan kivääriradan aiheuttamat laukausäänivyöhykkeet ovat hyvin samanlaiset kuin toisellakin kivääriradalla. Ainoastaan maaston aiheuttama melu vyöhykkeen leviämisen rajoittuminen on hieman eri sektoreilla (luoteessa ja koillisessa). Sama asuinrakennus jää 60 db:n vyöhykkeelle kuin toisenkin kivääriradan kohdalla. Kaikkien ampumaratojen yhdistetyt meluvyöhykkeet noudattavat melko pitkälti skeet-radan meluvyöhykkeitä. Vyöhykkeen pohjoisosassa kivääriratojen laukausäänivyö hykkeet suurentavat hieman yhteismeluvyöhykettä. Johtopäätökset: Laskennallisen arvioinnin perusteella laukausäänitasot ylittävät ohjearvon vain skeet-radan osalta. Radan eteläpuolella, Keuruuntien varrella sijaitseva asuinrakennus jää 70 db:n meluvyöhykkeelle. Laskentamallin tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että laskentamallin mukaisia laukausäänitasoja voi esiintyä vain tilanteissa, joissa olosuhteet ovat suosiollisia laukausäänen leviämiselle. Laskennallisesti arvioitu tulos kertoo siis pahimman mahdollisen melutilanteen, joita todellisuudessa esiintyy harvoin. Ampumamelun ja motocross-radan melun yhteisvaikutukset. Tmi Rauno Pääkkönen

14 Laskennallinen ja mittauksellinen meluselvitys: Mittaustulokset ovat olleet vuosina 2008 ja 2014 tehdyissä melumittauksissa alle enimmäistason 65 db:ä kaikissa mittauskoh teissa. Lasketut tulokset ja melumalli tukevat mitattuja arvoja. Laskennallisesti lähim mässä häiriintyvässä kohteessa (Keuruuntie 476) enimmäisarvo 65 db:ä on mahdol lista ylittyä vain skeet -radalla, jos ammutaan kyseisen talon suuntaan ja on myötä tuulitilanne ampumapaikalta taloon päin. Tämä tuli esiin myös mittauksissa. Siis keskimäärin enimmäisarvo 65 db:ä ei ylity, mitä myös laskennallinen melumalli ja mittaustulokset tukevat. Mallia tarkasteltaessa on huomattava, että useimmiten malli antaa noin 5 db:ä liian suuria arvoja mittauksiin nähden. Niin tässäkin. Motocross -radan vaikutus ampumaradan meluarviointeihin: Ampumaradan lounaispuolella on Mäntän Seudun Moottorikerhon motocross -rata. Se sijaitsee noin 200 m:ä ampumaradalta lounaaseen ja noin metriä pohjoiseen Raamin talosta. Moottoriratojen melun tilannearviointeihin on käytetty ohjearvona enimmäistasoa LAFmax 65 db:ä ja päiväkeskiarvoa (LAeq 7-22) 55 db:ä asumiseen käytettävillä alueilla lukuun ottamatta virkistys-, loma- ja luonnonsuojelualueita sekä hoitolaitoksien alueita, joilla ohjearvo on 34 db:ä. Vastaavan kaltaisen motocross -radan meluselvityksen perusteella on saatu seuraavia lähtöarvoja. Pyörien melupäästömittausten mukaan 10 m:n etäisyydellä pyörän takana pyörää ryntäytettäessä 2 tahtipyörälle enimmäistaso (L AFmax) oli 94 db:ä ja keskiääni taso 83 db:ä. Nelitahtiselle pyörälle vastaavat arvot olivat 101 db:ä ja 80 db:ä. Kun näiden tietojen perusteella tehdään karkea moottoripyörän melun leviämisennuste, saadaan etäisyysvaimeneminen. Mallissa moottoripyörää on pidetty pistelähteenä ja yli 400 metrin etäisyydellä vaimenemiseen on lisätty hieman puustosta ja maastosta tulevaa vaimenemista geometrisen vaimenemisen lisäksi. Ennusteen mukaan keskiäänitaso alenee arvoon 55 db:ä, kun etäisyys on 200 metriä ja enimmäistaso alenee arvoon 65 db:ä, kun etäisyys on 400 metriä. Jos radalla ajaa useita pyöriä samanaikaisesti, enimmäistaso ei lisäänny, mutta keskiäänitaso kasvaa niin, että viidellä pyörällä keskiäänitaso lisääntyy 3 5 db:ä ja kymmenellä pyörällä 5 10 db:ä. Toisaalta keskiäänitaso ei usein nouse kriittiseksi tekijäksi, koska radoilla ei ajettane 15 tuntia päivässä, jolloin mitatuista ja arvioiduista keskiäänitasoista tulee vähentää tämä aikakorjaus, mikä on viiden tunnin ajoharjoitteluajalle -5 db:ä ja seitsemän tunnin harjoitteluajalle -7 db:ä. Siis pyörien lukumäärästä johtuva korjaus ja radan käyttöaikakorjaus kompensoivat toisensa vaikutuksen. Tällä perusteella tässä tarkastelussa on käytetty yksittäisen pyörän antamia arvoja. Edellä mainituilla oletuksilla voidaan arvioida, että lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (Keuruuntie 476) motocross -radalta tuleva ääni ei ylitä enimmäistasoa LAFmax 65 db:ä. Edelleen näillä perusteilla voidaan arvioida keskiäänitasojen perusteella, että ampumaradan ja motocross -radan yhteisvaikutus ei ylitä keskiäänitasoa 55 db:ä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Merkittävin melukuormitus syntyy Raamin talon (Keuruuntie 476) kohdalla Keuruuntien liikennemelusta. Sääolojen merkitys: Ilmatieteenlaitoksen tilastoimien tuuliruusujen perusteella vallitsevat tuulet Suomessa ovat suunnissa etelä-länsi. Tuuliruusuista voidaan myös laskea, että pohjois-pohjoiskoillistuulia on kaikista tuulen suunnista noin kymmenen prosenttia (10 %), joten tavanomaisia pohjoistuulitilanteet eivät ole. Sen sijaan länsi-etelätuulia on puolet (50 %) kaikista tuulen suunnista. Jos arvioidaan, että ampumarata on käytössä 100 päivää vuodessa, osuu siihen 10 päivää pohjois-koillistuulta Jos edelleen arvioidaan, että skeet -radalla ammutaan laukausta vuodessa, niistä joka kymmenes on lähimmän häiriintyvän kohteen (Keuruuntie 476) suuntaan eli laukausta. Tällöin, jos tähän yhdistetään tuulista todennäköisyys, päästään

15 vuosittaiseen laukaukseen, joka voi olla ohjearvon tasolla. Siis 99 prosenttia ampumaradalla ammutuista laukauksista ei ylitä ohjearvoja. Yhteenveto: Ampumaradan melu ei ylitä ohjearvoja (epävarmuus huomioiden) lähimpien häiriintyvien kohteiden pihamaalla. Ampumaradan ja motocross -radan yhteisvaikutus ei aiheuta ohjearvojen ylittymistä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ampumaratatoiminnasta ei aiheudu välittömiä tai lyhyen aikavälin ympäristövaikutuksia, vaan haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön on tyypillisesti hidasta. Kun ratarakenteisiin jäävät luodit ja haulit pääsevät kosketuksiin ympäristön (ilma, vesi, maa) kanssa, ne altistuvat fysikaalisille ja kemiallisille reaktioille. Näiden seurauksena metalleja voi ajan myötä liueta sade- ja sulamisvesiin, saostua maaperän kerrosten vaihtelevissa olosuhteissa eri mineraaleina ja sitoutua maaperän pienhiukkasiin. Ympäristöolosuhteet, kuten maalaji, maaperän vedenläpäisevyys ja ph sekä sademäärä vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka nopeasti ja missä määrin luotien ja haulien rapautumista ja sen seurauksena vapautuvien haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön tapahtuu. Luotien ja haulien pintaan muodostuu pääasiassa metallien oksideista ja hydroksideista koostuva sekundäärimineraalikerros, joka osaltaan hidastaa rapautumista ja metallien liukenemista. Maaperässä olevat humus ja mikro-organismit sekä kasvit nopeuttavat metallien rapautumista, mutta toisaalta ne kykenevät myös sitomaan maaperään liuenneita metalleja (Suomen ympäristö 4/2014). Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Pirkanmaan ELY -keskus on lausunnossaan hallinto-oikeudelle todennut, että tehdyissä selvityksissä ei ole todettu Pollarin ampumarata toiminnasta aiheutunutta pohjaveden pilaantumista. ELY keskuksen käsityksen mukaan tehdyissä selvityksissä ei ole todettu käsiteltävänä olevasta toiminnasta aiheutunutta pohjaveden pilaantumista. Taustapenkan pohjoispuolella olevan lammikon vedestä todettu lyijypitoisuus ei osoita pohjaveden pilaantumista vaan lammikkoveden kohonnutta lyijypitoisuutta. Kohonneen lyijypitoisuuden yhtenä mahdollisena aiheuttajana ELY -keskus pitää lammesta luoteeseen, lammen tason yläpuolisella suolla sijaitsevaa vanhaa haulikkoampumarataa. Suolta on todettu valuvan vesiä lampeen. Suo-olosuhteissa lyijy voi olla herkemmin liukenevaa mm. veden happamuuden vuoksi. Vanhan haulikkoampumaradan vaikutuksen selvittäminen ei kuitenkaan liity käsiteltävänä olevaan ympäristölupaan. Alueella syksyllä 2013 tehtyjen laajojen tutkimusten (Poski-projekti) mukaan pohjavesi virtaa ampumaradan alueella etelään. Kairausten ja painovoimamittausten perusteella kallio laskee loivasti pohjavesialueen suunnassa pohjoisesta etelään ja lounaaseen. Pollarinkankaan pohjaveden käytölle ei ole suunnitelmia vaikka luokitus nousee (POSKI -projekti) vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi, luokkaan II. Ympäristöministeriön ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta -raportin (Suomen ympäristö 4/2014) mukaan yksittäisissä tutkimuksissa on todettu, että luotiaseratojen taustavallien suotovesissä esiintyy luodeista peräisin olevia metalleja liuenneessa muodossa muutamista mikrogrammoista litrassa muutamiin satoihin mikrogrammoihin litrassa. Taustavallin metallikuormittuneella osalla muodostuvien suotovesien määrä on kuitenkin hyvin pieni, suurellakin radalla korkeintaan muutama sata kuutiometriä vuodessa, jolloin pohjaveteen mahdollisesti kohdistuva kokonaiskuormitus jää pieneksi (esim. puolustusvoimien Parolannummen ampumaradan suojausrakenteiden asentamisen jälkeen tehdyt tarkkailuhavainnot). Haitta-aineiden kulkeutuminen pinta- ja 15

16 pohjaveteen on pääsääntöisesti todennäköisempää haulikkoradoilla kuin kivääri- ja pistooliradoilla, koska haulikkoammunnan aiheuttama laukauskohtainen kuormitus on suurempaa ja kuormittuva alue laaja. PAH-yhdisteiden kulkeutuminen savikiekoista ja niiden sirpaleista pinta- ja pohjaveteen merkittävässä määrin on epätodennäköistä yhdisteiden niukkaliukoisuuden vuoksi. Suomalaisilla ampumaradoilla tehtyjen tutkimusten mukaan ampumaradoilta voi kulkeutua metalleja pohjavesiin, mutta selvästi taustatasosta kohonneet ja ympäristövaikutusten kannalta merkittävät pitoisuudet eivät ole yleisiä. Vaikutukset maaperään Ampumaradan ympäristöluvan korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä on todettu vuosina otettujen maanäytteiden perusteella, että kun lyijyä pidetään ampumaratojen merkittävimpänä haitta-aineena ja sen pitoisuus kaikissa radalta otetuissa näytteissä oli selkeästi kynnysarvojen alapuolella, on katsottava huolimatta yhden näytteen antimonipitoisuuden lievästi kynnysarvon ylittävästä arvosta, että ampumaradan maaperä ei ole pilaantunut kysymyksessä olevan toiminnan takia. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että tämä merkitsee, että Pollarin ampumaradan olosuhteet ovat sellaiset, että metallit eivät juuri liukene maaperään eivätkä siten pääse kulkeutumaan pohjavesiin. Vaikka maaperä on lievästi hapan, koko ampumaradan alue on hiekkaa, käytöstä poistetun soramontun pohjaa, minkä vuoksi sadevesi ei jää sen pintaan liuottamaan metalleja hauleista ja luodeista. Kivääriammuntaa radalla on harjoitettu jo vuodesta 1983 lähtien, skeet-haulikkoammuntaa vuodesta 1987 ja trap-haulikkoammuntaa vuodesta 1996 lähtien, joten tänä aikana metallit olisivat voineet liueta hauleista ja luodeista, mikäli olosuhteet liukenemiselle olisivat otolliset. Korkeimman hallinto-oikeuden lupakäsittelyn jälkeen ampumarata-alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on havaittu yksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon ylittävä haitta-aine pitoisuus lyijyn osalta. Kyseinen maanäyte otettiin skeet-radalta 150 metrin etäisyydeltä ampumapaikalta runsaasti hauleja sisältävältä alueelta pintamaasta. Melu Yleisesti ammunnan aiheuttama melu on suurimmillaan ampumasuunnassa. Pollarin ampumaradalla eri aselajien ampumaratojen ampumasuunnat skeet-radan yhtä sektoria lukuun ottamatta ovat lähimmästä asutuksesta poispäin. Lisäksi alueen vallitseva tuulensuunta on lounas-länsi, joten vallitseva tuuli vie ampumarata melua asutuksesta poispäin. Vuonna 2008 tehtyjen melumittausten tulokset alittivat enimmäistason 65 db kaikissa mittauskohteissa. Melumittausraportin mukaan autojen ohiajot aiheuttivat selvimmän melulähteen eivätkä laukaukset erotu ohiajomelusta ja vain mittaajan läsnäolo voi yhdistää kuulohavainnon ja melutason. Myös Mäntän Seudun Moottorikerhon enduroja motocrossharjoitteluradalta aiheutuu jonkin verran melua. Kyseisten mittaustulosten perusteella ampumaradan ympäristöriskien arviointiraportissa (KMV-Turvapalvelut Oy) on todettu, että melun taso ei aiheuta asumiselle eikä alueen muulle nykyiselle asumisja ulkokäytölle haittaa, joka ylittäisi ohjearvot. Talvella myös puissa oleva lumi vaimentaa melua tehokkaasti ja kylmä ilma alentaa patruunan ruudin palamisnopeutta ja vaimentaa laukauksen ääntä. Vuonna 2014 tehtyjen melumittausten tulokset alittivat myös enimmäistason 65 db. Pollarin ampumaradan laskennallisen meluselvityksen (WSP Finland Oy) perusteella laukausäänitasot ylittävät ohjearvon vain skeet-radan osalta. Radan eteläpuolella, Keuruuntien varrella sijaitseva asuinrakennus jää 70 db:n meluvyöhykkeelle. 16

17 Laskenta mallin tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että laskentamallin mukaisia laukausäänitasoja voi esiintyä vain tilanteissa, joissa olosuhteet ovat suosiollisia laukausäänen leviämiselle. Laskennallisesti arvioitu tulos kertoo siis pahimman mahdollisen melutilanteen, joita todellisuudessa esiintyy harvoin. Pollarin ampumaradan melun arviointi lausunnossa (Rauno Pääkkönen, ) on todettu Ilmatieteenlaitoksen tilastojen perusteella, että tuuliolosuhde, jonka aikana melumittauksissa on mitattu ohjearvon ylittävä desibeliarvo, on mahdollinen 10 prosentin todennäköisyydellä kaikista tuulen suunnista. Eli jos ampumaradalla olisi 100 käyttöpäivää vuodessa, saattaisi näille päiville osua 10 päivää pohjois-koillistuulta. Ja edelleen arvioituna, että skeet-radalla ammutaan noin laukausta vuodessa ja näistä joka kymmenes ammutaan lähimmän häiriintyvän kohteen suuntaan (Keuruuntie 476). Tähän meluhaitalle altistavan tuuliolosuhteen todennäköisyys niin ammutuista laukauksista 180 laukausta vuosittain saattaisi olla ohjearvon tasalla ja 99 prosenttia vuoden aikana ammutuista laukauksista ei ylittäisi melulle asetettuja ohjearvoja. Ampumamelun lisäksi on laskennallisesti arvioitu Pollarin ampumaradan ja Mäntän Seudun Moottorikerhon motocross- ja enduroharjoitteluradan yhteisiä meluvaikutuksia. Rauno Pääkkösen päivätyn lausunnon perusteella Pollarin ampumaradan ja Mäntän Seudun Moottorikerhon motocross -radan yhteisvaikutus ei ylitä keskiäänitasoa 55 db lähimmässä häiriintyvässä kohteessa Keuruuntie 476. Tehtyjen mittausten ja selvitysten perusteella luvan hakija katsoo, että ympäristölupahakemuksessa esitetyt haulikkoratojen rajoitetut käyttöajat ovat riittävää meluntorjuntaa eteenkin kun mahdollisia ohjearvoja ylittäviä laukauksia arviointiraportin mukaan on vain yksi prosentti. Ampumaradalla tehtävät maaperän ja vesiensuojelutoimenpiteet Luvan hakija esittää, että haulikkoradoilla kielletään kokonaan lyijyhauleja sisältävien patruunoiden käyttö yksi vuosi sen jälkeen kun ympäristölupa on saanut lainvoiman. Samoin vuosi luvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen siirrytään ainoastaan kivihiilitervaa sisältämättömien eli ns. ekokiekkojen käyttöön haulikkoradoilla. Luvan hakija esittää siirtymäaikaa sen vuoksi, että ampujat kuin radan ylläpitäjätkin ehtivät käyttää jo hankitut patruunat ja kiekot ennen niiden käytön kieltämistä. Lisäksi kivääri- ja pistooliratojen osalta radan ylläpitäjä sitoutuu kahden vuoden kuluessa siitä kun ympäristölupa on saanut lainvoiman minimoimaan sade- ja sulamisvesien imeytymisen valleihin suojarakentein. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakijan mukaan ampumaradalla ei ole vielä täysin luotettavaa ja kattavaa käytön seurantaa ympäristölupa-asian keskeneräisyyden vuoksi. Haulikkoradoilta saadaan kuitenkin hyvin lähellä totuutta oleva laukausmäärä kun tiedetään käytettyjen kiekkojen menekki ja compak -ammunnassa keskimääräinen laukausmäärä/kierros. Hirvi- ja toisen karjuradan käyttö perustuu varauksiin, joten myös sieltä saadaan lähellä totuutta olevat laukausmäärät. Sen sijaan toisen karjuradan, pistooliradan ja kivääriradan seuranta perustuu käyttäjien omatoimiseen merkintään ampumapaikoilla oleviin vihkoihin. Ampumaradan kattava käyttötarkkailu aloitetaan ympäristöluvan saatua lainvoiman. Ampumapaikoilta tullaan kirjaamaan ajankohta, ampujien määrä, laukausten määrä, käytetyt luodit sekä muut ympäristöluvan vaatimat tiedot. Vuotuisten laukausmäärien perusteella seurataan laskennallisesti toiminnan päästöjä maaperään. 17

18 TURVALLISUUS Hämeen Lääninhallituksen myöntämässä perustamisluvassa on määräykset radan rakenteista ja turvallisuudesta. Luotien pysäyttämiseksi tarkoitetut vallirakenteet on tarkastettu Kangasalan kihlakunnan poliisilaitoksen ylikonstaapelin suorittaman tarkastuksen yhteydessä ja todettu asianmukaisiksi. Luvan hakijan mielestä turvallisuus on merkittävä asia ampumaradalla. Jos todetaan, että nykyisiltä katetuilta ampumapaikoilta on mahdollista ampua yli olemassa olevien vallirakenteiden, on luvan hakija vallirakenteiden luvanmukaisuudesta huolimatta valmis korottamaan luodikkoradan taustavallia niin, että maa-ainesten otto vallin takaa on varmasti turvallista. Luvan hakija on myös valmis rajoittamaan kyseisellä radalla ampumista niinä ajankohtina kun soran ajoa harjoitetaan. Ampumaradan käytön rajoittaminen edellyttää kuitenkin hyvissä ajoin etukäteen tehtyä ilmoitusta tulevasta maa-ainesten otosta. Mahdollinen näköyhteys korkean koneen kopista maa-ainesalueelta ampumaradalle ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että ampuminen ampumaradalla käytössä olevista katetuista ampumapaikoista yli taustavallien maa-ainesalueelle olisi mahdollista. 18

19 Turvaetäisyydet Skeet-radalla ammunta tulee järjestää siten, että etäisyys ampumapaikalta aidalle on kaikissa kohdin vähintään 200 metriä (skeet-radalla saa käyttää 2 mm:n hauleja, jotka lentävät enintään 200 metriä). Ammunta suuntaan, jossa turvaetäisyys ei täyty, on kielletty. Vastaavasti trap -radalla on huolehdittava, että vaadittu 250 metrin suojaetäisyys säilyy. Jos skeet-radalla on tarve käyttää isompia hauleja on Mäntän Seudun Moottorikerhon enduro- ja motocross radan vaara-alueelle sijoittuvan osan ajokiellosta sovittava hyvissä ajoin etukäteen ja huolehdittava, että esim. 2,5 mm hauleilla turvaetäisyys on vähintään 250 metriä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Alkuperäiseen lupahakemukseen ( ) on toimitettu lisäselvityksiä , sekä riskinarviointi ja käyttöajan muutoshakemus Korkeimman hallinto-oikeuden palautettua lupa-asia takaisin kuntaan käsiteltäväksi ympäristölupahakemusta on täydennetty mm ja maanäytetuloksilla, päivätyllä ampumaradan melumittaukset raportilla sekä päivätyllä luvan hakijan täydennyslausunnolla, jonka liitteenä Tmi Rauno Pääkkösen laatima lausunto Pollarin ampumaradan melun arviointi sekä WSP Finland Oy:n laatima Pollarin ampumaradan laskennallinen meluselvitys. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus täydennyksineen on ollut uudelleen nähtävänä Mänttä-Vilppulan kaupungintalolla Lisäksi lupahakemuksen uudelleenkäsittelystä on ilmoitettu KMV -lehdessä ja naapureille on lähetetty erityistiedoksianto. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ampumaradalla on pidetty tarkastus , jolloin toiminnanharjoittajaa on kehotettu hakemaan ympäristölupaa. Ampumaradalla on pidetty tarkastus Kangasalan kihlakunnan poliisilaitos on tehnyt ampumaradalle tarkastuksen ja tarkastuskertomus on toimitettu lausuntona lupaviranomaiselle. Lupa-asian uudelleen käsittelyn yhteydessä ampumaradalla on pidetty neuvottelut lupaviranomaisen kanssa ja Lausunnot vuonna 2010 myönnettyyn lupaan Lupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitukselta, Pirkanmaan ympäristökeskukselta/pirkanmaan ELY -keskukselta sekä Kangasalan kihlakunnan poliisilaitokselta (Mänttä-Vilppulan poliisilaitos). Kangasalan kihlakunnan poliisilaitos, Kangasalan kihlakunnan poliisilaitos, ylikonstaapeli on suorittanut Pollarin ampumaradalla tarkastuksen Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelu toimiston päivätyn lausuntopyynnön perusteella. Tarkastusmuistiossa mainitut tiedot perustuvat alueella tehtyihin havaintoihin, paikalla olleiden puhuttamiseen sekä Pirkanmaan liiton julkaisuun Pirkanmaan ampumaradat Alueen kuvaus: Ampumaradat (6 kpl) sijaitsevat 9,4 hehtaarin suuruisella alueella, joka on entinen soranottopaikka. Alueen omistaa Metsähallitus ja Mäntän seudun riistan- 19

20 hoitoyhdistys on vuokrannut maan. Ratojen lisäksi alueella on halli ilmapistooliammuntaan, tauko- ja koulutustilakäytössä oleva rakennus, vaja ja käymälä. Ampumaradoille johtaa yksi ajoväylä. Väylää ei ole varustettu portilla tai ketjulla, jolla voitaisiin ajo alueelle tarvittaessa estää. Ajoväylän reunassa kulkee kuntohiihtolatu, joka on osa lähimaastossa kulkevaa latukokonaisuutta. Koko alueen ympäri kiertää aita, jossa 60 cm ja 120 cm korkeudella kulkee 6 mm rautalanka. Rautalanka on joistakin kohdista irronnut kiinnikkeistään ja kulkee maan tasalla. Aidan yhteydessä on epäsäännöllisin välimatkoin maastosta riippuen kiinnitetty kylttejä, jossa teksti ampumarata vaara!!! Kyltit ovat väriltään valkoisia ja keltaisia. Aita on varustettu kyltillä myös ajoväylän kohdalta siten, että se näkyy alueelle tultaessa. Alueella on skeet- ja hirviradan kohdalla lipputangot, joihin vedetään ammuntojen yhteydessä punaiset liput. Jokaiselta ampumaradalta löytyy säännöt, joista ilmenee mm. aukioloaika sekä ratojen käyttöön ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Hirvirata: Hirviradan ampumasuunta on pohjoinen ja ampumapaikat sijaitsevat 100 ja 75 metrin kohdalla. Katettua ja seinällistä 100 metrin ampumapaikkaa on jatkettu siten, että ampumisesta aiheutuvaa melun määrää on saatu vähennettyä. Lisäksi ylös nostettavan luukun alareuna rajaa ammuntakorkeuden siten, että vallin yli ei ole mahdollisuutta ampua muuten kuin luukun lävitse. Kiskoilla liikuteltava ampumapaikka 75 metrin kohdalla on seinällinen ja katettu. Siihen on tarkoitus tehdä vastaavat melun määrää vähentävät ja turvallisuutta lisäävät muutostyöt, kuin 100 metrin ampumapaikalla on toteutettu. Työt on tarkoitus toteuttaa vuoden 2009 aikana. Hirviradan valli on mitattu vaaituskoneella syyskuussa 2008, jolloin lukema oli yli viisi metriä mitattuna ampumapaikan lattian tasosta. Vallin takana sijaitsee yksityishenkilöiden käytössä oleva soranottopaikka, josta haetaan satunnaisesti soraa oman käyttöön. Vallin korkeudesta on käyty keskustelua lähinnä soranottopaikan vuoksi ja sitä korotetaan, vaikka se nykyiselläänkin täyttää vaatimukset. Luodikkorata: Luodikkoradan ampumasuunta on pohjoinen ja ampumapaikat sijaitsevat 100 metrin kohdalla. Luodikkoradan yhteyteen on rakennettu pistoolirata, jossa ammutaan 25 metrin etäisyydeltä. Radalla voi käydä ampumassa varaamatta aikaa etukäteen. Ammuntapaikka on varustettu katoksella ja takaseinällä melun vähentä miseksi. Lisäksi paikalle on suunniteltu koppi, joka vähentäisi melua entisestään. Radan vallin korkeudeksi on vaaituskoneella mitattu yli viisi metriä. Vallin takana kulke van aidan sijaintia on tarkoitus siirtää harjun päälle siten, että metsässä mahdollisesti liikkuvat marjastajat eivät ajaudu vara-alueelle. Villikarjuradat: Villikarjuratojen (2 kpl) ampumasuunta on pohjoinen ja ampumaetäisyys 50 metriä. Radalla ammutaan ilman äänenvaimennusta olevasta kopista pienoiskiväärillä. Skeet rata: Skeet-radan ampumasuunta on länsi. Radalla ammutaan haulikolla 2 mm hauleilla, jolloin kantamaksi on laskettu 200 metriä. Ampumapaikalta on mitattu ampumasuuntaan olevalle aidalle 250 metrin etäisyys. Matkaksi aidalle sektorin vasemmassa reunassa on mitattu 184 metriä. Trap-rata: Trap-radan ampumasuunta on länsi. Radalla ammutaan haulikolla 2.5 mm hauleilla, joiden kantamaksi on laskettu 250 metriä. Ampumapaikalta on mitattu aidalle 250 metrin etäisyys. Radan yhteyteen on suunnitteilla seinämä melun vähentämiseksi. Aukioloaika: Aukioloaika on luvan mukaan 08 20, mutta omalla päätöksellä sunnuntaina ammunta aloitetaan aikaisintaan klo 12.00, lukuun ottamatta kilpailupäiviä. 20

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

VIRMUTJOEN AMPUMARADAN MELURAPORTTI 2009

VIRMUTJOEN AMPUMARADAN MELURAPORTTI 2009 VIRMUTJOEN AMPUMARADAN MELURAPORTTI 9 Imatran kaupunki Ympäristö- ja mittausyksikkö Riikka Litmanen 23..9 Virmutjoen ampumaradan meluraportti, syys-lokakuu 9 1 JOHDANTO...2 2 MITTAUSPISTEET JA MITTAUSTEN

Lisätiedot

80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 23.01.2015 4615/11.01.00/2014

80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 23.01.2015 4615/11.01.00/2014 1 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Rakennus- ja ympäristölautakunta 21.01.2015 10 Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen 80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 23.01.2015 4615/11.01.00/2014

Lisätiedot

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet: Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 8A1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 1 YLEISTÄ Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 18.06.2014 74 80100 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen

Rakennus- ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 18.06.2014 74 80100 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen 1 JOENSUUN KAUPUNKI PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN Rakennus- ja ympäristölautakunta MUUTTAMISESTA Muuntamontie 6 18.06.2014 74 80100 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen Puh. (013) 267 7111 Päivämäärä Diaarinumero

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA A.1 Ulkona sijaitsevat ampumaradat A.1.1 Ampumalajit Arvio Suomessa

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

lautakunta 28.12.1998 (päivitetty 26.11.2014) Ympäristöluvan myöntäminen ampumaradalle

lautakunta 28.12.1998 (päivitetty 26.11.2014) Ympäristöluvan myöntäminen ampumaradalle SAVONLINNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristönsuojelu- Annettu julkipanon jälkeen lautakunta 28.12.1998 (päivitetty 26.11.2014) 1 ASIA: Ympäristöluvan myöntäminen ampumaradalle VIREILLETULO: 28.11.1997 HAKIJA:

Lisätiedot

Ampumaurheilun monitoimikeskus

Ampumaurheilun monitoimikeskus Ampumaurheilun monitoimikeskus 1 Kouvolan seudun ampumaradat Kouvolan seudulla on 17 ampumaseuraa, joissa on yhteensä yli 1276 jäsentä Kouvolan kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä jäseniä

Lisätiedot

VIITASAAREN ILMOLAHDEN AMPUMARADAN LAAJENTAMISSUUNNITELMA. Kivääriradat 150/300 m

VIITASAAREN ILMOLAHDEN AMPUMARADAN LAAJENTAMISSUUNNITELMA. Kivääriradat 150/300 m VIITASAAREN ILMOLAHDEN AMPUMARADAN LAAJENTAMISSUUNNITELMA Kivääriradat 150/300 m Seppo Tanninen ST RAKENNUSSUUNNITTELU Pöyhöläntie 39, 51900 Juva, p. 040-822 6423 RAKENNUSSUUNNITTELU SEPPO TANNINEN PÖYHÖLÄNTIE

Lisätiedot

Lahnuksen ampumarata, Espoo

Lahnuksen ampumarata, Espoo Lahnuksen ampumarata, Espoo Uusiutuva aselainsäädäntö seminaari Ampumaharrastusfoorumi 25.4.2014 Rantasipi Airport hotelli, Vantaa Ville Maijanen Puheenjohtaja (11.2.2014 alkaen) Espoon Ampumaratayhdistys

Lisätiedot

RATAKORTTI 53. Kemihaaran ampumarata Salla - - - - - Ei tiedossa Paikallinen - - - - - - - - Muuta: Radan tiedot puuttuvat.

RATAKORTTI 53. Kemihaaran ampumarata Salla - - - - - Ei tiedossa Paikallinen - - - - - - - - Muuta: Radan tiedot puuttuvat. 52 RATAKORTTI 52. Yhdistyksen jäsenmäärä: Pintaala: Huoltotilat Ampumakokeita, ei kilpailutoimintaa Sähköverkkoliitäntä ympäristölupaa (ei vaadittu) Savukosken riistanhoitoyhdistyksen ampumarata Savukoski

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus ampumaradan tai -ratojen toiminnasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSELVITYS RUOKOLAHDEN JA IMATRAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN VIRMUTJOEN AMPUMARATA

YMPÄRISTÖSELVITYS RUOKOLAHDEN JA IMATRAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN VIRMUTJOEN AMPUMARATA Arto Eteläpää YMPÄRISTÖSELVITYS RUOKOLAHDEN JA IMATRAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN VIRMUTJOEN AMPUMARATA Projektityö Ympäristöteknologia Marraskuu 2006 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN KUVAILU JA AMPUMARADAN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 39 19.05.2016. 39 Asianro 1901/11.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 39 19.05.2016. 39 Asianro 1901/11.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 39 Asianro 1901/11.01.00/2015 Päätös ympäristölupahakemuksesta / Kuopion kaupunki, Ruotteen ampumarata, Sankarikuja 26, Karttula Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö-

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

RATAKORTTI 50. Pääkäyttötarkoitus: Käyttöajat:

RATAKORTTI 50. Pääkäyttötarkoitus: Käyttöajat: RATAKORTTI 50. Paikallistason kilpailuja huolto/majoitustiloja Melun leviäminen ja riskit pohjavedelle selvitetty Raahe Olkijoen ampumarata Raahen kaupunki 2000 Seudullinen ampumakeskus 2 ha Itä Hirvi

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen, Kemira Municipal&Industrial 3/23/2013 1 AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS-SEMINAARI AMPUMARATA-ALUEIDEN

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Ympäristölupa Pargas Jaktvårdsförening -nimisen riistanhoitoyhdistyksen ampumarataa varten Skråbbossa Paraisilla

Ympäristölupa Pargas Jaktvårdsförening -nimisen riistanhoitoyhdistyksen ampumarataa varten Skråbbossa Paraisilla Ympäristölautakunta 85 12.05.2015 Ympäristölupa Pargas Jaktvårdsförening -nimisen riistanhoitoyhdistyksen ampumarataa varten Skråbbossa Paraisilla 1964/11.01.00/2015 Ympäristölautakunta 12.05.2015 85 Valmistelija

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

HAAPAVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS AMPUMARADASTA, HAAPAVESI

HAAPAVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS AMPUMARADASTA, HAAPAVESI 1 HAAPAVEDEN KAUPUNKI 12/2008 Perusturvalautakunta Liite nro HAAPAVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS AMPUMARADASTA, HAAPAVESI HAKIJA Haapaveden riistanhoitoyhdistys 86600 HAAPAVESI YHTEYSHENKILÖ

Lisätiedot

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä. Hakija Selkänevan haulikkoratayhtymä c/o Jorma Nevala

Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä. Hakija Selkänevan haulikkoratayhtymä c/o Jorma Nevala Ympäristö- ja terveyslautakunta 6 05.02.2015 Selkänevan haulikkoradan ympäristölupamääräysten takistaminen Ympäristö- ja terveyslautakunta 6 Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä Hakija Selkänevan

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta 1(8) PÄÄTÖS Dnro KASELY/382/07.00/2010 Kaakkois-Suomi 23.5.2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

KUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus

KUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Asukkaita 90 960 Pinta-ala 1730 km 2 KAUPUNKITIETOA maata n. 65 %, josta pääosa metsää vettä n. 35 % Korkeuserot merenpinnasta 80-250 m Läntistä leveyttä

Lisätiedot

VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä Numero PL 204 30.9.2009 09/0300/1 65101 VAASA

VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä Numero PL 204 30.9.2009 09/0300/1 65101 VAASA VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä Numero PL 204 30.9.2009 09/0300/1 65101 VAASA puh 0100 86360 Diaarinumero faksi 010 36 42760 01760/08/5129 s-posti vaasa.hao@oikeus.fi ASIA

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen 1(6) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. KSU-2007-Y-424/111 Telefaksi (014) 614 273

PÄÄTÖS. KSU-2007-Y-424/111 Telefaksi (014) 614 273 PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 22.12.2008 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 610 110 Dnro KSU-2007-Y-424/111 Telefaksi (014) 614 273 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta

Lisätiedot

Päivämäärä. Oulun Seudun Ampumaurheilukeskus ry. c/o Timo Haataja Haukkasuontie 23 90450 Kempele

Päivämäärä. Oulun Seudun Ampumaurheilukeskus ry. c/o Timo Haataja Haukkasuontie 23 90450 Kempele Oulun Seudun Ampumaurheilukeskus ry:n ampumaradan ympäristölupaa sekä toiminnan aloituslupaa koskeva päätös, Ruutikangas, Liminka ja Lumijoki Dno OUKA/6010/11.01.00.01/2015 Päätöshistoria - Tiivistelmä

Lisätiedot

PL 297 Diaarinumero Päivämäärä 33101 TAMPERE 10.5.2004 1999Y0367-111 Puh. (03) 2420 111

PL 297 Diaarinumero Päivämäärä 33101 TAMPERE 10.5.2004 1999Y0367-111 Puh. (03) 2420 111 Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Diaarinumero Päivämäärä 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 26.02.2015 Sivu 1 / 1 670/11.01.00/2015 10 Lausunto Uudenmaan ELY -keskukselle vireillepanokirjeestä, jolla vaaditaan Lahnuksen ampumaradan toiminnan keskeyttämistä Valmistelijat /

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/NOORMARKUN SEUDUN RIISTANHOITOYHDIS- TYS. Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/NOORMARKUN SEUDUN RIISTANHOITOYHDIS- TYS. Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/NOORMARKUN SEUDUN RIISTANHOITOYHDIS- TYS Noormarkun seudun riistanhoitoyhdistys hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevan ampumaradan

Lisätiedot

Kemoran moottoriradan meluselvitys

Kemoran moottoriradan meluselvitys Pitkäkoski Oy/Kemoran moottorirata Sito-Yhtiöt Juha Korhonen 9.2.2012 2 (7) 9.2.2012 Kemoran moottoriradan meluselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Melun ohjearvot... 3 2 TOIMINNAN JA ALUEEN KUVAUS...

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset

Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset Kemoran moottoriradan melupäästömittaukset Pitkäkoski Oy/Kemoran moottorirata Sito-Yhtiöt Juha Korhonen 29.6.2012 2 (9) 29.6.2012 Kemoran moottoriradan meluselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Melun

Lisätiedot

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

Kokouspvm 18.3.2015 Mötesdatum SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN

Kokouspvm 18.3.2015 Mötesdatum SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN 1 YMPÄRISTÖLUVAN MUUTOS / SIPOON MOOTTORIKERHO RY, MOOTTORIURHEILUKESKUS ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 :n mukaisen muutoslupahakemuksen johdosta, jonka Sipoon Moottorikerho ry on jättänyt

Lisätiedot

Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 14 a -kohdan perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 14 a -kohdan perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Diaarinro Karp 1671/2012 Antopäivä 11.12.2012 ASIA HAKIJAT Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta

Lisätiedot

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7)

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7) VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN Porin Laanin ja Ruutukuoppa eritasoliittymien välinen tieosuus Sito-Yhtiöt Anne Määttä, Juha Korhonen 11.4.2012 11.4.2012 2 (7) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUTASOJEN OHJEARVOT...

Lisätiedot

Dnro HAM-2005-Y-530-111 Nro YSO/113/2009 Annettu julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto 2.9.2009

Dnro HAM-2005-Y-530-111 Nro YSO/113/2009 Annettu julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto 2.9.2009 H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro Nro YSO/113/2009 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2009 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus ampumaradan tai -ratojen toiminnasta

Lisätiedot

Nro 166/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/456/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2011

Nro 166/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/456/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2011 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 166/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/456/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2011 ASIA Puolustusvoimien Pioneerirykmentin Keuruun varuskunnan ampumaradan ympäristölupapäätös,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Ympäristölupa Pargas Jaktvårdsförening -nimisen riistanhoitoyhdistyksen ampumarataa varten Skråbbossa Paraisilla

Ympäristölupa Pargas Jaktvårdsförening -nimisen riistanhoitoyhdistyksen ampumarataa varten Skråbbossa Paraisilla Ympäristölautakunta 85 12.05.2015 Ympäristölautakunta 113 17.06.2015 Ympäristölupa Pargas Jaktvårdsförening -nimisen riistanhoitoyhdistyksen ampumarataa varten Skråbbossa Paraisilla 1964/11.01.00/2015

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Santahaminan ampumaradan ympäristölupahakemus ja hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Helsinki

Santahaminan ampumaradan ympäristölupahakemus ja hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Helsinki Etelä-Suomi Päätös Nro 57/2016/1 Dnro ESAVI/92/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2016 ASIA Santahaminan ampumaradan ympäristölupahakemus ja hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO 1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2008. No YS 1781

Helsinki 19.12.2008. No YS 1781 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 19.12.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0101Y1008 111 No YS 1781 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan Prikaatin

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy, Infra Oy ja Oy Göran Hagelberg Ab ovat maa-aineslupa- ja

Lisätiedot

South West Karting FIN ry Detmarinkuja 3 D 21 20610 Turku. Kartingradan toiminta ja sijainti

South West Karting FIN ry Detmarinkuja 3 D 21 20610 Turku. Kartingradan toiminta ja sijainti YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS: SOUTH WEST KARTING FIN RY. YMPLTK 44 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta South West Karting FIN ry:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee moottoriurheiluradalle myönnetyn

Lisätiedot

Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009

Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009 1 / 7 Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009 Aika: 18.4.2009 Järjestävä seura: Kirkkonummen seudun reserviläiset ry. Paikka: Upinniemen varuskunnan ampumaradat 2 / 7 Yleistä infoa kisasta Kulkuluvat

Lisätiedot

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS RASKASMETALLIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET PUOLUSTUSVOIMIEN PISTOOLI- JA KIVÄÄRIAMPUMARADOILLA - YHTEENVETORAPORTTI Viite 82108582 Versio 1 Pvm 10.2.2005 Hyväksynyt Tarkistanut

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖNSUOJELUHAASTEET

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖNSUOJELUHAASTEET AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖNSUOJELUHAASTEET ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriö ympäristönsuojeluosaston ympäristöriskit-ryhmän päällikkö erityisalana pilaantuneet alueet ja maaperänsuojelu

Lisätiedot

Ampumaratojen BAT/BEP melu

Ampumaratojen BAT/BEP melu Ampumaratojen BAT/BEP melu Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Ratkaiseeko BAT ja BEP-selvitys ampumaratojen meluongelmat? Melu-työryhmä Asko Parri, pj Rauno Pääkkönen Larri Liikonen

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 233/2012/1 Dnro ESAVI/340/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2012

PÄÄTÖS. Nro 233/2012/1 Dnro ESAVI/340/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2012 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 233/2012/1 Dnro ESAVI/340/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2012 ASIA Päätös Puolustusvoimat, Viestirykmentin ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN PÄÄTÖS Nro 12/2013/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/133/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2013 ASIA HAKIJA Kyrönpellon ampumaradan ympäristölupa, Mikkeli Puolustusvoimat Itä-Suomen sotilasläänin esikunta

Lisätiedot

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA - PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Luonnos 23.4.2014

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA - PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Luonnos 23.4.2014 AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA - PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Luonnos 23.4.2014 TIIVISTELMÄ Tavoitteet ja rajaukset Ampumaratojen ympäristönsuojelun parhaan käyttökelpoisen tekniikan

Lisätiedot

2 TL Akustiikka. Tiivistelmä

2 TL Akustiikka. Tiivistelmä Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Akukon Oy 2 TL Akustiikka Kutomonkatu 3 Hiomotie 19 20100 TURKU 00380 HELSINKI timo.markula@akukon.fi tapio.lahti@tlakustiikka.fi Tiivistelmä Puolustushallinnossa on paraikaa

Lisätiedot

Tervetuloa Peränteen Metsästys- ja Ampumaseuran ampumaradalle

Tervetuloa Peränteen Metsästys- ja Ampumaseuran ampumaradalle Tervetuloa Peränteen Metsästys- ja Ampumaseuran ampumaradalle Ampumaradan järjestyssäännöt Jokaisen ampujan ja rata-alueella olevan on noudatettava niitä ohjeita ja määräyksiä, joita radan käytöstä ja

Lisätiedot

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki MITTAUSRAPORTTI 29.7.2011 Panimoravintola Huvila Jussi Hukkanen Puistokatu 4 57100 SAVONLINNA MELUMITTAUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN KESÄKONSERTISTA 1. JOHDANTO Panimoravintola Huvilan Jussi Hukkanen on pyytänyt

Lisätiedot

Nro 107/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/130/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2012

Nro 107/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/130/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 107/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/130/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2012 ASIA Ilmavoimien Teknillisen Koulun Hallin varuskunnan ampumaradan ympäristölupapäätös,

Lisätiedot

Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto 26.05.2015 Ympäristönsuojelupäällikkö

Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto 26.05.2015 Ympäristönsuojelupäällikkö 1 (7) 87 Live Entertainment Finland Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava konsertti, Olympiastadion HEL 2015-004432 T 11 01 00 02 Päätös on tehnyt ympäristönsuojelulain 118 :n mukaisen ilmoituksen

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus ampumaradan tai -ratojen toiminnasta

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4

Lisätiedot