YMPÄRISTÖSELVITYS RUOKOLAHDEN JA IMATRAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN VIRMUTJOEN AMPUMARATA

Transkriptio

1 Arto Eteläpää YMPÄRISTÖSELVITYS RUOKOLAHDEN JA IMATRAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN VIRMUTJOEN AMPUMARATA Projektityö Ympäristöteknologia Marraskuu 2006

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KOHTEEN KUVAILU JA AMPUMARADAN HISTORIA Historia Maasto Hydrologia Mittapisteiden valinta TULOKSET Melumittaukset Maaperätutkimukset JÄTEHUOLTO AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN JA TOIMINNAN MAHDOLLINEN LOPETTAMINEN YHTEENVETO LIITE 1 Sijaintikartta LIITE 2 Melumittauspisteet LIITE 3 Maanäytepisteet LIITE 4 Maaperänäytepisteet, sijainti ja kuvailu LIITE 5 Melumittausten yhteenveto LIITE 6 Melumittaukset LIITE 7 AAS-ajot ja tulosten laskenta LIITE 8 Yhteenveto maanäytteistä näytepisteittäin

3 3 1 JOHDANTO Projektin tarkoituksena oli selvittää Ruokolahden ja Imatran riistanhoitoyhdistyksen Ruokolahden kunnan Virmutjoen kylässä tilalla Yrjölä RN:O 7:179 (Lainhuuto ) sijaitsevan ampumaradan ympäristöllinen nykytila. Raportin lopussa arvioidaan myös ampumaratatoiminnan mahdollista lopettamista tulevaisuudessa. Jätehuollon tilaa arvioitiin pelkällä katselmuksella. Maaperästä tehtiin lyijyanalyysejä, kosteuden- ja orgaanisen aineen määrityksiä laboratoriossa. Lyijypitoisuusmääritykset pyrittiin kohdentamaan pääasiassa siten, että saataisiin mukaan korkeimmat pitoisuudet. Melumittauksiin valittiin lähialueelta kohteet, jotka todennäköisimmin häiriintyisivät melusta. 2 KOHTEEN KUVAILU JA AMPUMARADAN HISTORIA 2.1 Historia Ampumaratatoiminta on alkanut alueella vuonna 1966, josta on Kymen lääninhallituksen ampumaradan rakentamispäätös Vuonna 1976 toimintaa on laajennettu luodikko ja haulikkoradoilla, josta on Kymen lääninhallituksen ampumaradan laajentamispäätös Vuonna 1995 Kymen lääninhallitus on antanut ratkaisun ampumaradan käytön erityisehdoista. Toiminnasta on tehty ilmoitus ympäristösuojelun tietojärjestelmään Maasto Kivääriradat sijaitsevat hiekka- ja soraperäisellä alueella. Alue on mahdollisesti ollut joskus soranottoalueena, joskin soranotto on ilmeisesti ollut vähäistä. Ratojen väliset suojavallit ovat pengerrettyä hiekkaa ja luotien iskeytymiskohdat soranottoreunoja.

4 4 Trap-radan ampumasektorilla on osittain avokalliota. Sektorin etureunassa on painanne, jonka maalajit ovat kivennäismaita. Avokallion takaa maasto viettää poispäin ampumapaikalta. Skeet-ratojen ampumasektorin etuosa on kivennäismaata. Ampumasektorin läpi kulkevan tien molemmilla puolilla on soistuva painanne. Painanteissa orgaaninen kerros on noin 20 cm, jonka alapuoliset kerrokset ovat hienoa hietaa. 2.3 Hydrologia Ampumarata sijaitsee luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella. Radan pohjaveden virtauksia ei ole tutkittu. Luultavimmin pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon tai etelään. Trap-radan etuosan painanteesta ja kivääriradoilta pintavirtaama voi poistua ainoastaan imeytymällä, joko paikalleen tai luodikkoradan imeytyspaikan kohdalta (näytepiste 11). Skeet-radan ampumasektorin painanteissa olevat ojat ovat ns. takatyöntöisiä eli nousevat ojitussuuntaan. Nousua ei vaaitettu, mutta silmämääräinen arvio on noin yksi metri. Keväisin sulamisvesien aikaan tai runsaiden yhtäjaksoisten sateiden yhteydessä pintavesi poistuu ojia pitkin muulloin todennäköisimmin imeytymällä ojanpohjien matalimmista kohdista (näytepisteet 2 ja6). 2.4 Mittapisteiden valinta Yleisesti ampumaratojen haitta-aineista ja niiden levinneisyydestä saatavien tietojen nojalla selvityksessä yritettiin kartoittaa ainoastaan radalta maksimi lyijypitoisuuksia. Näytepisteitä oli 11, joista otettiin näytteitä eri syvyyksiltä (liite 4). Ampumarata-alueilla joutuu ympäristöön pääasiassa lyijyä. Muita ampumarata-alueita kuormittavia aineita ovat

5 5 antimoni, arseeni, kupari ja sinkki, jotka ovat peräsin hauleista ja luodeista. Haulikkoradoilla maaperään joutuu lisäksi savikiekkojen sisältämiä PAH-yhdisteitä. Trap-ampumaradan piste numero 8 on tarkoituksellisesti valittu liian läheltä ampumapaikkaa. Syy näytepisteen valintaan oli tarkoitus yrittää selvittää liuenneen lyijyn valuminen kallionpintaa pitkin. Näytepisteen syvin (30 cm) maanäyte on otettu kallion pinnalta. Kivääriratojen iskeytymäkohdista ei otettu yhtään maanäytettä, koska alueella on aiemmin tehty maansiirtotöitä vedenvirtaaman parantamiseksi. Kivääri- ja luodikkoratojen maalialueella oleva välikannas on poistettu ja soralla on korotettu ratojen välistä suojavallia. Aiemmin ratojen välissä on ollut putki poistamassa vettä ja sen päässä luodikkoradan vasemmassa etukulmassa imeytyspaikka. Mittapiste 11 on kyseisen imeytyspaikan kohdalla, jossa on myös puisia maahan haudattuja rakenteita entisestä imeytyskentästä. Melumittauksien pisteiksi valittiin aluksi pisteet 3 ja 4. Myöhemmin saatiin tieto, että vinottain takavasemmalle aiheutuisi meluhaittoja, jonka jälkeen tehdyissä mittauksissa otettiin mukaan myös pisteet 1 ja 2. Melumittauspisteet (ks. myös liite 5 ja 6): 1) Salastintie 21, vakituinen asunto, ampumaradalta lounaaseen, takaviistoon ampumasuunnasta. 2) Salastintie 66, vakituinen asunto, ampumaradalta itään, takaviistoon ampumasuunnasta. 3) Pohjalankilantie 247, vakituinen asunto, radalta pohjoiseen, ampumasuunnassa. 4) Lapinranta 23, Eläkeläisten lomanviettopaikka, jossa useita mökkejä, radalta koilliseen, ampumasuunnassa.

6 6 3 TULOKSET 3.1 Melumittaukset Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on jollain muulla tavoin ihmisten terveydelle vahingollista tai haitallista hänen muulle hyvinvoinnilleen. Ampumaradasta aiheutuu melua laajalle alueelle, jonka laajuus riippuu muun muassa ampumalajeista ja ratojen sijoittamisesta. Ampumaradan melu on pääasiassa impulssiääntä ja se on häiritsevämpää kuin tasainen ääni, jolla on sama keskiäänitaso. Ampumaradan melu koetaan yleensä hyvin häiritseväksi ja samalla haitalliseksi juuri laukaisuäänen impulssimaisuuden vuoksi. Ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (LAImax) määritettynä seuraavia arvoja: Asumiseen käytettävät alueet 65 db ja loma-asumiseen käytettävät alueet 60 db. (VNp 53/1997) Virmutjoen ampumaradan ammunta-aikoja on rajoitettu arkisin klo , lauantaisin ja aattoina klo ja pyhäpäivisin klo Ampuma-ajoista on tiedotettu radan käyttäjille kyltillä kivääriradan ampumakopin seinässä. Melumittauksia tehtiin ampumaradalla neljä kertaa taulukoissa 1-4 on esitetty mittauspisteittäin yhteenvedot tehdyistä mittauksista. Yksityiskohtaiset mittaustulokset ovat liitteissä 5 ja 6. Mittauksissa käytettiin tarkkuusäänitasomittaria Brüel & Kjaær Mittari täyttää standardin IEC 650 vaatimukset. Mittausten yhteydessä mittari kalibroitiin Brüel & Kjaær 4231 äänitasokalibraattorilla.

7 7 TAULUKKO 1. Melumittausten yhteenveto Mittauspiste 1 Salastintie 21 pvm (dba) (dba) (dba) Klo 17:05 19:00 12:00 Min 49,6 46,2 53,3 Max 56,5 61,4 61,7 Keskiarvo 52,8 57,4 59,0 Hajonta 3,4 3,8 2,6 Tausta: L(Aeq) 34,9 44,1 46,0 TAULUKKO 2. Melumittausten yhteenveto Mittauspiste 2 Salastintie 66 pvm (dba) (dba) (dba) Klo 17:20 19:30 12:30 Min 50,1 57,5 52,1 Max 61,9 64,6 64,2 Keskiarvo 55,9 60,3 58,7 Hajonta 2,6 2,0 4,1 Tausta: L(Aeq) 50,8 45,5 46,5 TAULUKKO 3. Melumittausten yhteenveto, Pohjalankilantie 247 Mittauspiste 3 Sarake a): ratapanos Sarake b): Metsästyspanos pvm a (dba) b (dba) (dba) (dba) (dba) haulikko(dba) Klo 15:00 17:45 18:15 12:45 13:30 Min 52,5 54,3 50,4 50,0 50,5 44,5 Max 57,4 56,4 57,6 63,3 59,9 57,6 Keskiarvo 54,4 55,3 53,3 54,2 52,7 49,5 Hajonta 1,9 0,7 2,1 3,8 2,9 3,8 Tausta: L(Aeq) ,2 44,5 42,5

8 8 TAULUKKO 4. Melumittausten yhteenveto, Lapinranta 23 Mittauspiste 4 Sarake a): ratapanos Sarake b): Metsästyspanos pvm a (dba) b (dba) (dba) (dba) (dba) Klo 15:30 18:00 18:45 13:00 Min 50 53,4 41,8 43,6 46,3 Max 53,9 56,5 51,9 51,1 51,9 Keskiarvo 52,1 55,5 46,0 46,5 48,5 Hajonta 1,3 1,3 3,0 2,4 1,6 Tausta: L(Aeq) 40 32,9 34,8 37,0 3.2 Maaperätutkimukset Maanäytteet ampumaradalta otettiin Näytepisteiden kuvaukset ja näytesyvyydet ovat liitteessä 4. Taulukossa 5 on esitetty yhteenveto näytepisteittäin. Laskelmat ja tarkemmat analyysitiedot ovat liitteissä 7 ja 8. Kosteusprosentti ja orgaaninen aine määritettiin SFS 3008 standardin mukaisesti. Standardissa mitattu paino näytettä ensin kuivataan 105 asteessa ja punnitaan. Sama näyte hehkutetaan 550 asteessa ja punnitaan, jolloin saadaan hehkutusjäännös. Lyijymääritykset tehtiin soveltaen standardia SFS Uuttoon käytettiin standardista poiketen Multiwave mikroaaltohajotuslaitetta. Menetelmä on ns. märkäuuttomenetelmä. Menetelmässä ensin uutettiin raskasmetallit ja orgaaninen aines väkevillä hapoilla mikroaaltohajotuksella ja absorbanssit mitattiin AAnalystst 800 atomiabsorptiospektrometrillä (AAS) grafiittiuuniatomisointia käyttäen. SAMASE-projektin lyijyn ohjearvo (tavoitearvo) on 60 mg/kg kuiva-ainetta ja raja-arvo 300 mg/kg kuiva-ainetta. Alempaa pitoisuutta voidaan pitää puhtaan maan raja-arvona ja 300 mg/kg ylittäviä pitoisuuksia saastuneena maaperänä. Käsiteltävänä olevassa PIMAasetusluonnoksessa alempi ohjearvo on 200 mg/kg (t) ja ylempi ohjearvo 750 mg/kg (e). (t) terveysriskien perusteella annettu ohjearvo (e) ekologisten riskien perusteella annettu ohjearvo

9 9 TAULUKKO 5. Kosteus, orgaanisenaineen ja lyijyn pitoisuus Kosteus Orgaanista Pb pitoisuus Pb-pitoisuus Pb-pitoisuus varm. Keski- ainetta tuore kuiva Näyte (%) (%) (mg/kg) (mg/kg) kuiva (mg/kg) arvo 1. pinta 1,7 7,0 18,9 19,3 2. pinta 64,7 86,3 3033,5 8598, , , , , cm 23,6 25,4 455,3 596, cm 19,1 19,8 16,6 20,5 3. pinta 17,3 97,0 124,5 150, cm 27,9 34,7 13,7 19,0 5. sammal 16,5 96,6 2052,0 2457,5 772,8 1615,2 6. pinta 0-5 cm 84,3 97,6 774,0 4928,8 9426,2 9313,5 7889,5 7. sammal 47,5 98,4 17,5 33, cm 30,1 35,3 7,2 10,3 8. pinta 0-3 cm 26,9 51,6 670,0 916, cm 12,1 19,3 17,3 19, cm 11,2 17,5 11,1 12, cm 9,3 12,5 4,9 5,4 9. 0,4 2,1 750,2 753, ,2 1,5 97,8 98, cm 1,8 3,2 7,1 7,3 Näytepiste 1 on ollut selvästi liian lähellä ampumapaikkaa ja 7 liikaa ampumasektorista oikealla. Pisteiden 2 ja 6 sedimenttien lyijypitoisuudet ovat varsin korkeat, mutta pitoi-

10 10 suus laskee alle SAMASE-ohjearvon 20 cm:n syvyydessä. Kaikissa näytepisteissä on havaittavissa, että lyijypitoisuus on korkea orgaanisessa kerroksessa ja laskee voimakkaasti kivennäismaassa cm:n matkalla. Pisteessä 9 kohonneen pitoisuuden aiheuttaa pienoiskiväärillä ammuttaessa kaasuuntunut lyijy. 4 JÄTEHUOLTO Rata-alueella on kuivakäymälä radan käyttäjiä varten. Kuivikkeena käytetään haketta ja jätteet kompostoidaan. Luodikkoradoilta jätteeksi jäävät hylsyt, jotka kerätään ampumakopeissa sijaitseviin astioihin, ja suurimmalta osin toimitetaan uusiokäyttöön. Uusiokäyttöön kelpaamattomat kerätään talteen ja toimitetaan metalliromuksi. Haulikkoratojen hylsyt kerätään ampumapaikoilla oleviin astiohin, astiat tyhjennetään jätelavalle ja jätelava toimitetaan tarvittaessa kaatopaikalle. Puistet taulukehikot ja pahviset taulut poltetaan rata-alueella. 5 AMPUMARADAN KUNNOSTAMINEN JA TOIMINNAN MAHDOLLINEN LOPETTAMINEN Ennen mahdollisien kunnostustoimien suunnittelua alueella tulisi tehdä laajempi ja kattavampi selvitys saastuneen maa-alueen laajuudesta. Lisätutkimuksia vaatisivat ainakin kivääri- ja luodikkoradat ja niiden välinen suojavalli maansiirron yhteydessä siirtyneiden luotien takia. Samalla tulisi myös tutkia entistä pintaveden imeytyspaikkaa syvemmältä. Haulikkoratojen nyt tehty tutkimus on myös suuntaa antava ja lisätutkimuksin tulisi selvittää saastuneen alueen laajuus ja syvyys. Esimerkinomaisesti muutamia kunnostusvaihtoehtoja: Seulonta: Maa voidaan seuloa taso- tai rumpuseuloilla ja erotella erikokoiset ja -painoiset jakeet toisistaan. Tekniikka soveltuu lähinnä luotien erotteluun ampumavalleista.

11 11 Eristäminen: Maaperän sisältämien haitta-aineiden leviäminen ja kulkeutuminen ympäristöön estetään. Märkäerotusmenetelmä: Maan sisältämät haitta-aineet siirtyvät pilaantuneen maan läpi suotautuvaan pesunesteeseen. Suotoneste vaatii vielä jatkokäsittelyä. Stabilointi: Yleiskäsite menetelmille, joilla pyritään estämään haitta-aineiden liikkuminen ja leviäminen ympäristöön kiinnittämällä ne maa-ainekseen. Poltto: Korkea lämpötila haihduttaa ja poistaa hapellisissa olosuhteissa haitallisia aineita. Ampumaradoilla poltto soveltuu lähinnä lyijyllä pilaantuneen humusmaan käsittelyyn. Pölynerotuksen on oltava tehokas ja syntynyt polttojäte on jatkokäsiteltävä. Elektrokineettiset menetelmät: Menetelmä perustuu maahan asetettuihin elektrodeihin, joiden välillä kulkee heikko tasavirta. Sähkövirta mobilisoi varautuneita aineita ja aiheuttaa niiden siirtymisen kohti elektrodeja. Menetelmä soveltuu tiiviille savi- ja silttimaille. Reaktiivinen seinämä: Pilaantunut vesi ohjataan virtaamaan maan sisään rakennetun reaktiivisen seinämän läpi. Seinämässä tapahtuvat kemialliset, fysikaaliset ja biologiset prosessit sitovat, hajottavat tai muuttavat sen läpi kulkevia haitallisia aineita. Imurointi: Teollisuusimurilla imetään esim. kallion pinnalta ja halkeamista haulit. Imurointi on hidasta käsityötä, jossa on kiinnitettävä erityistä huomiota imuroijien suojaamiseen pölyltä. Kunnostamatta jättäminen tai alueen toimintojen rajoittaminen: Edellyttää, että riskinarvioinnin perusteella voidaan todeta, ettei saastumisesta nykyisissä olosuhteissa tai myöhemminkään aiheudu riskiä ympäristölle. 6 YHTEENVETO Melumittauksissa ei yksikään yksittäinen mittaus ylittänyt VNp 53/1997:ssä asetettuja ohjearvoja asumiseen ja loma-asumiseen käytettäville alueille. Muutama yksittäinen laukauksen ääni oli pisteissä 1 ja 2 lähellä ohjearvojen ylärajaa.

12 12 Kivääriradoilla saastunut maa-aines on pienillä taustavallien alueella eikä ole ympäristöriski siinä mittakaavassa kuin haulikkoratojen laajat, lyijyhauleilla saastuneet alueet. Lisäksi haulit toimivat lyijyvarastoina, josta rapautumisen myötä vapautuu lisää haittaaineita maahan. Myös ampumaratatoiminnan jatkuminen lisää haitta-aineiden määrää. Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole vedenottamoita tai kaivoja. Pintavesi poistuu alueelta lähinnä imeytymällä eikä näin ollen aiheuta merkittävää vaaraa lähialueen muille pintavesille. Paikallisesti alueen pohjaveteen voi kuitenkin liueta haitta-aineita. Haulikkoratojen, etenkin Skeet-ratojen, ampumasektorien pintakerroksissa on suhteellisen paksu orgaaninen maakerros, johon lyijy on sitoutuneena kompleksiyhdisteiksi eikä näin ollen lähde helposti liikkeelle. Ojanpohjien sedimenttien korkeista lyijypitoisuuksista johtuen ei alueella olevia ojia tulisi kunnostaa, jottei sedimentteihin sitoutunut lyijy pääsisi alapuolisiin vesistöihin. Ekologisten vaikutusten osalta alueen eläimistölle aiheutuva riski kohdistuu lähinnä suppean elinpiirin omaaviin pieneläimiin kuten maaperäeliöihin ja jyrsijöihin. Populaatiotason riskit jäävät kuitenkin paikalliseksi. Alueella ei tiettävästi esiinny uhanalaisia tai suojeltuja lajeja eikä se toimi muuten merkittävien eläimien merkittävänä ravinnonlähteenä.

13 LIITE 4 MAAPERÄNÄYTEPISTEET, NIIDEN SIJAINTI JA KUVAILU Näytteenottopäivämäärä TUNNUS RATA SIJAINTI KUVAILU NÄYTTEET (cm) x y 1. Skeet , ,9 Hieno hiekka pinta Skeet , ,7 Ojien risteyskohta pinta Skeet , ,7 Sammalnäyte 1 kpl 4. Skeet , ,8 Hiesu + sammal sammal Skeet , ,7 Sammalnäyte 1 kpl 6. Skeet , ,2 Ojan pohja Skeet , ,1 sammal Trap , ,0 pinta kallion pinnalta Pienoiskivääri , ,9 ampumapaikka pinta 10. Pienoiskivääri , ,2 maalitaulu (ei valli) pinta 11. Luodikko , ,3 imeytyspaikka pinta 10 20

14 LIITE 5 Melumittausten yhteenveto Olosuhteet: 20ºC; pilvisyys 4; tuuli 2-3 m/s, 180º Olosuhteet: 20ºC; pilvisyys 2; tuuli 2-3 m/s; 45º Aseet: 2 kpl Winchester.308 Aseet: Hirviammuntakoe Paikalla: Arto Eteläpää, Martti Pouru, Hannu Kurki Paikalla: Arto Eteläpää Ammuttu yksittäislaukauksia Ammuttu yksittäislaukauksia Sarake a): ratapanos Sarake b): Metsästyspanos Mittapisteet: 3 a) 3 b) 4 a) 4 b) Mittapisteet: (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) Klo 15:00 15:30 Klo 17:05 17:20 17:45 18:00 Min 52,5 54, ,4 Min 49,6 50,1 50,4 41,8 Max 57,4 56,4 53,9 56,5 Max 56,5 61,9 57,6 51,9 Keskiarvo 54,4 55,3 52,1 55,5 Keskiarvo 52,8 55,9 53,3 46,0 Hajonta 1,9 0,7 1,3 1,3 Hajonta 3,4 2,6 2,1 3,0 Tausta: L(Aeq) Tausta: L(Aeq) 34,9 50,8 37,2 32, Olosuhteet: 18ºC; pilvisyys 5; tuuli 0-1 m/s; suunta vaihteleva Olosuhteet: 21ºC; pilvisyys 3; tuuli 2-3 m/s; 120º Aseet: RHY:n mestaruuskilpailut Hi-Lu; hajanaista Trap-ammuntaa Aseet: Yleistä ammuntaa; kivääri ja haulikko Paikalla: Arto Eteläpää Paikalla: Arto Eteläpää Ammuttu yksittäislaukauksia Ammuttu yksittäislaukauksia Mittapisteet: Mittapisteet: (haulikko) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) Klo 19:00 19:30 18:15 18:45 Klo 12:00 12:30 12:45 13:00 13:30 Min 46,2 57,5 50,0 43,6 Min 53,3 52,1 50,5 46,3 44,5 Max 61,4 64,6 63,3 51,1 Max 61,7 64,2 59,9 51,9 57,6 Keskiarvo 57,4 60,3 54,2 46,5 Keskiarvo 59,0 58,7 52,7 48,5 49,5 Hajonta 3,8 2,0 3,8 2,4 Hajonta 2,6 4,1 2,9 1,6 3,8 Tausta: L(Aeq) 44,1 45,5 44,5 34,8 Tausta: L(Aeq) 46,0 46,5 42,5 37,0

15 LIITE 6 Melumitaukset Ruokolahden ja Imatran ampumaradalta Mittauspisteet 1. Salastintie 21 Vakituinen asunto radalta lounaaseen, takaviistoon ampumasuunnasta. 2. Salastintie 66 Vakituinen asunto radalta itään, takaviistoon ampumasuunnasta. 3. Pohjalankilantie 274 Valituinen asunto, radalta pohjoiseen ampumasuunnassa. 4. Lapinranta 23 Eläkeläisten lomanviettopaikka, jossa useita mökkejä, radalta koilliseen ampumasuunnassa Olosuhteet: 20ºC; pilvisyys 4; tuuli 2-3 m/s, 180º Olosuhteet: 20ºC; pilvisyys 2; tuuli 2-3 m/s; 45º Aseet: 2 kpl Winchester.308 Aseet: Hirviammuntakoe Paikalla: Arto Eteläpää, Martti Pouru, Hannu Kurki Paikalla: Arto Eteläpää Ammuttu yksittäislaukauksia Ammuttu yksittäislaukauksia Sarake a): ratapanos Sarake b): Metsästyspanos Mittapisteet: 3 a) 3 b) 4 a) 4 b) Mittapisteet: (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) Klo 15:00 15:30 Klo 17:05 17:20 17:45 18:00 L(AImax) 53,5 56,4 51,5 56,2 L(AImax) 56,0 58,3 53,9 51,9 L(AImax) 55,7 54,3 50,0 53,4 L(AImax) 50,1 56,8 53,8 48,7 L(AImax) 57,4 55,8 52,1 56,5 L(AImax) 45,7 55,1 52,8 48,4 L(AImax) 52,5 55,2 53,9 54,5 L(AImax) 48,8 55,3 50,4 47,3 L(AImax) 52,8 55,2 52,2 55,9 L(AImax) 54,6 56,3 54,1 47,5 L(AImax) 54,6 54,9 52,9 56,4 L(AImax) 52,8 55,0 57,6 47,4 L(AImax) 55,6 L(AImax) 50,6 55,4 54,2 45,5 L(AImax) 54,8 L(AImax) 51,9 53,0 50,4 48,8 Min 52,5 54, ,4 L(AImax) 49,4 55, ,1 Max 57,4 56,4 53,9 56,5 L(AImax) 55,6 56,0 50,6 42,8 Keskiarvo 54,4 55,3 52,1 55,5 L(AImax) 54,9 55,9 50,5 41,8 Hajonta 1,9 0,7 1,3 1,3 L(AImax) 55,8 50,1 54,8 42,8 Tausta: L(Aeq) L(AImax) 56,5 52,3 54,3 42,8 Mittausaika L(Aeq) 1,30 1,30 L(AImax) 56,2 55,4 54,8 44,7 L(AImax) 60,3 L(AImax) 61,9 L(AImax) 58,7 L(AImax) 55,9 L(AImax) 54,6 L(AImax) 56,9 Min 49,6 50,1 50,4 41,8 Max 56,5 61,9 57,6 51,9 Keskiarvo 52,8 55,9 53,3 46,0 Hajonta 3,4 2,6 2,1 3,0 Tausta: L(Aeq) 34,9 50,8 37,2 32,9 Mittausaika L(Aeq) 1,00 1,00 1,00 1, Olosuhteet: 18ºC; pilvisyys 5; tuuli 0-1 m/s; suunta vaihteleva Olosuhteet: 21ºC; pilvisyys 3; tuuli 2-3 m/s; 120º Aseet: RHY:n mestaruuskilpailut Hi-Lu; hajanaista Trap-ammuntaa Aseet: Yleistä ammuntaa; kivääri ja haulikko Paikalla: Arto Eteläpää Paikalla: Arto Eteläpää Ammuttu yksittäislaukauksia Ammuttu yksittäislaukauksia Mittapisteet: Mittapisteet: (haulikko) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) (dba) Klo 19:00 19:30 18:15 18:45 Klo 12:00 12:30 12:45 13:00 13:30 L(AImax) 59,7 60,8 50,1 44,2 L(AImax) 61,0 62,0 58,0 46,9 49,3 L(AImax) 60,9 59,1 51,9 46,3 L(AImax) 59,4 63,5 59,9 47,0 46,3 L(AImax) 56,9 61,2 50,0 44,6 L(AImax) 61,5 64,2 51,5 48,1 47,9 L(AImax) 56,9 61,0 50,3 45,8 L(AImax) 61,7 60,5 51,3 48,1 46,8 L(AImax) 55,5 59,3 51,9 44,2 L(AImax) 59,2 63,3 50,5 47,9 48,1 L(AImax) 56,2 57,7 54,2 43,6 L(AImax) 60,2 60,0 50,8 46,3 48,6 L(AImax) 56,0 60,5 56,7 44,0 L(AImax) 61,7 61,4 50,9 48,3 44,5 L(AImax) 58,3 59,5 52,2 45,3 L(AImax) 58,2 52,9 51,5 51,5 47,1 L(AImax) 58,3 58,2 50,3 47,3 L(AImax) 60,8 52,8 51,8 49,2 52,2 L(AImax) 59,2 60,3 50,6 51,1 L(AImax) 55,4 52,1 50,8 51,9 47,5 L(AImax) 57,6 60,1 55,7 47,9 L(AImax) 53,3 58,7 50,9 49,4 57,6 L(AImax) 46,2 61,9 55,4 48,7 L(AImax) 59,6 57,6 52,1 48,6 54,4 L(AImax) 61,4 64,4 57,5 48,0 L(AImax) 55,4 56,5 54,1 47,5 55,1 L(AImax) 60,8 64,6 62,3 49,8 L(AImax) 58,3 56,5 53,0 48,9 47,4 L(AImax) 61,4 51,4 Min 53,3 52,1 50,5 46,3 44,5 L(AImax) 59,5 58,8 Max 61,7 64,2 59,9 51,9 57,6 L(AImax) 57,5 57,4 Keskiarvo 59,0 58,7 52,7 48,5 49,5 L(AImax) 58,6 55,4 Hajonta 2,6 4,1 2,9 1,6 3,8 L(AImax) 63,3 Tausta: L(Aeq) 46,0 46,5 42,5 37,0 L(AImax) 53,6 Mittausaika L(Aeq) 1,30 1,30 1,30 1,30 L(AImax) 53,2 L(AImax) 50,0 L(AImax) 52,6 L(AImax) 56,9 Min 46,2 57,5 50,0 43,6 Max 61,4 64,6 63,3 51,1 Keskiarvo 57,4 60,3 54,2 46,5 Hajonta 3,8 2,0 3,8 2,4 Tausta: L(Aeq) 44,1 45,5 44,5 34,8 Mittausaika L(Aeq) 1,30 1,30 1,30 1,30

16 LIITE 7 AAS-ajot ja tulosten laskenta Ajo AAS-paikan AAS-ajo AAS-ajo Laimennus-Punnittu Pb pitoisuus Upokas Näytettä Upokas Kosteus Upokas Orgaanista Pb-pitoisuus Näyte numero (ųg/l) (ųg/l) kerroin näytettä (g) tuore (mg/kg) (g) (g) kuivattu (g) (%) hehkutettu (g) ainetta (%) kuiva (mg/kg) cm 1 14,7 13,9 1 0,1925 7,22 34,3056 7, , ,1 39, ,3 10,32 1. pinta 2 43,9 43,1 1 0, ,95 39,1339 7,524 46,5335 1,7 46,1300 7,0 19, cm 3 33,9 33,1 1 0, ,72 21,8952 7,51 27, ,9 26, ,7 19, cm 4 37,3 36,5 1 0, ,29 22,6952 7, , ,1 28, ,3 19, cm 5 15,4 14,6 1 0,2043 7,15 34,785 7, ,2356 1,8 42,1259 3,2 7,28 AAS nolla 6 8,5 7, pinta 36 94,0 93, , ,51 23,4966 7, , ,7 24, ,3 8516,64 3. pinta 32 20,1 19,3 50 0, ,39 24,7277 3, , ,3 24, ,0 387,31 5. sammal 33 66,7 65, , ,62 40,1974 3, , ,5 40, ,6 2599,55 6. pinta 0-5 cm 34 41,9 41, , ,98 16,9325 7,554 18, ,3 17, ,6 8583,55 7. sammal 11 52,6 51,8 1 0, ,54 52,5294 3, , ,5 52, ,4 33,40 8. pinta 0-3 cm 35 25,0 24, , ,75 17,506 4, , ,9 19, ,6 1087,00 Ajo Paikat ajettu uudestaan laimennokset tehty edellisestä punnituksesta happopestyihin mittapulloihin 2. pinta 37 93,9 94, , ,53 23,4966 7, , ,7 8598,88 3. pinta 38 7,3 7,5 50 0, ,50 24,7277 3, , ,3 150,51 5. sammal 39 62,1 62, , ,04 40,1974 3, , ,5 2457,54 6. pinta 0-5 cm 40 23,4 23, , ,02 16,9325 7,554 18, ,3 4928,75 8. pinta 0-3 cm 41 20,2 20, , ,95 17,506 4, , ,9 916, cm 51 10,2 10, , ,34 22,1043 7, ,174 23,6 28, ,4 596, cm 43 35,7 35,9 1 0, ,61 13,8352 7, ,005 19,1 19, ,8 20, cm 44 24,2 24,4 1 0, ,06 34,9809 7, , ,2 41, ,5 12, cm 45 10,5 10,7 1 0,2189 4,89 22,8384 7, ,7281 9,3 29, ,5 5, ,9 16, , ,23 18,9093 7, ,4407 0,4 26,3099 2,1 752, ,1 21,3 10 0, ,84 54,7123 7, ,239 0,2 62,1430 1,5 98,03 Ajo (varmistukset) 2. pinta tutk nro ,7 43, , ,69 23,4966 7, , ,7 7607,22 2. pinta tutk nro ,7 63, , ,24 23,4966 7, , , ,90 2. pinta tutk nro ,9 81, , ,40 23,4966 7, , , ,63 2. pinta tutk nro ,8 90, , ,43 23,4966 7, , , ,94 2. pinta tutk nro ,1 73, , ,80 23,4966 7, , , ,20 5.sammal tutk nro ,3 20, , ,26 40,1974 3, , ,5 772,77 6.pinta 0-5 cm nro , , ,31 16,9325 7,554 18, ,3 9426,20 6.pinta 0-5 cm nro ,4 44, , ,62 16,9325 7,554 18, ,3 9313,51

17 LIITE 8 Yhteenveto maanäytteistä näytepisteittäin 7, 8 ja tutkitut näytteet tutkitut varm. AAS-paikan AAS-ajo AAS-ajo Laimennus-Punnittu Pb pitoisuus Upokas Näytettä Upokas Kosteus Upokas Orgaanista Pb-pitoisuus Pb-pitoisuus Näyte numero (ųg/l) (ųg/l) kerroin näytettä (g) tuore (mg/kg) (g) (g) kuivattu (g) (%) hehkutettu (g) ainetta (%) kuiva (mg/kg) kuiva (mg/kg) 1. pinta 2 43,9 43,1 1 0, ,95 39,1339 7,524 46,5335 1,7 46,1300 7,0 19,26 2. pinta 37 93,9 94, , ,53 23,4966 7, , ,7 24, ,3 8598, , , , cm 51 10,2 10, , ,34 22,1043 7, ,174 23,6 28, ,4 596, cm 43 35,7 35,9 1 0, ,61 13,8352 7, ,005 19,1 19, ,8 20,54 3. pinta 38 7,3 7,5 50 0, ,50 24,7277 3, , ,3 24, ,0 150, cm 3 33,9 33,1 1 0, ,72 21,8952 7,51 27, ,9 26, ,7 19,02 5. sammal 39 62,1 62, , ,04 40,1974 3, , ,5 40, ,6 2457,54 772,77 6. pinta 0-5 cm 40 23,4 23, , ,02 16,9325 7,554 18, ,3 17, ,6 4928, ,2 9313,51 7. sammal 11 52,6 51,8 1 0, ,54 52,5294 3, , ,5 52, ,4 33, cm 1 14,7 13,9 1 0,1925 7,22 34,3056 7, , ,1 39, ,3 10,32 8. pinta 0-3 cm 41 20,2 20, , ,95 17,506 4, , ,9 19, ,6 916, cm 4 37,3 36,5 1 0, ,29 22,6952 7, , ,1 28, ,3 19, cm 44 24,2 24,4 1 0, ,06 34,9809 7, , ,2 41, ,5 12, cm 45 10,5 10,7 1 0,2189 4,89 22,8384 7, ,7281 9,3 29, ,5 5, ,9 16, , ,23 18,9093 7, ,4407 0,4 26,3099 2,1 752, ,1 21,3 10 0, ,84 54,7123 7, ,239 0,2 62,1430 1,5 98, cm 5 15,4 14,6 1 0,2043 7,15 34,785 7, ,2356 1,8 42,1259 3,2 7,28

18 Virmutjoen ampumarata MELUMITTAUSPISTEET m Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro ESAVO/54/06

19 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro ESAVO/54/ R R 11 B A F R R R R E D C Virmutjoen ampumarata MAANÄYTEPISTEET Maa- ja sammalnäytepisteet R Tunnus X Y , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Haulikkoratojen ampumapaikkoja ym. (likimääräinen sektorisuunta) tunnus Selite X Y A Trap-radan heitin , ,7 B Trap-radan 3. ampumapaikka , ,3 C Skeet 1 -radan 8. ampumapaikka , ,4 D Skeet 1 -radan 4. ampumapaikka , ,9 E Skeet 2 -radan 8. ampumapaikka , ,5 F Skeet 2 -radan 4. ampumapaikka , , m