AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Transkriptio

1 AMPUMARADAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus ampumaradan tai -ratojen toiminnasta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevalle ja ulkona sijaitsevalle haulikkoampumaratatoiminnalle Rauhionojan ampumarataalueelle. Rauhionojan ampumarata-alue sijaitsee Tyrnävän kunnan Ängeslevän kylässä Tyrnävän Riistanhoitoyhdistyksen omistamalla tilalla Riistala ( ) sekä Tyrnävän kunnan omistamilla tiloilla Rypykuoppa ( ) ja Kaukovainio ( ). Haulikkoradat sijaitsevat tilalla Rypykuoppa ( ). Alueelle on ollut ampumaratatoimintaa vuodesta 1963 alkaen. Alueella oleva haulikkorata, jolle lupaa haetaan, ei ole nykyisin käytössä. Ampumarata-alueella on nykyisin käytössä hirvirata, kiväärirata sekä pistooli- ja pienoiskiväärirata, joilla on voimassa oleva ympäristölupa. Haulikkoratoja hallinnoi Tyrnävän Riistansuojelijat ja kivääriradat omistaa Tyrnävän Riistanhoitoyhdistys. Tämä ympäristölupahakemus käsittelee ainoastaan haulikkorataa. Ampumarata-aluetta käyttävät Tyrnävän Riistanhoitoyhdistyksen, Tyrnävän Riistansuojelijat ry:n sekä Tyrnävän Reserviläisten jäsenet. Lisäksi muut harrastajat voivat käyttää ratoja virallisina, erikseen ilmoitettavina, harjoitusaikoina tai muulloin em. yhdistysten jäsenen vieraana. Ympäristölupaa haetaan lyijyhaulien ja perinteisten savikiekkojen käyttöön sekä lyijyä korvaavien haulien (esim. teräshaulien) käyttöön. Hakija esittää, että lyijyhaulien ja savikiekkojen vaikutus maaperään ja pohjaveteen selvitetään viiden vuoden kuluttua haulikkoratatoiminnan aloittamisesta, jolloin ulkopuolinen asiantuntijan toteuttaa ympäristöselvityksen, jossa tutkitaan lyijyhaulien ja savikiekkojen vaikutukset vertaamalla toiminnan aikana saatuja tutkimustuloksia lähtötilanteeseen (pohjaveden tarkkailutulokset). Mikäli selvityksen perusteella lyijyhaulien ja perinteisten savikiekkojen vaikutukset ovat ympäristön (maaperä sekä pohjavesi ja sen käyttö) kannalta merkittäviä, voidaan viranomaisen erillispäätöksellä siirtyä käyttämään vain lyijyä korvaavia haulimateriaaleja (esim. teräshauleja) sekä ns. ekokiekkoja (toissijainen vaihtoehto) ilman että haulikkoratatoiminta keskeytyy. Kyseessä uusi rata Toiminnan suunniteltu käynnistymisajankohta on olemassa olevan radan olennainen muutos (YSL 28 3 mom.) Muutoksen suunniteltu toteutumisajankohta Mitä muutos koskee? olemassa olevan radan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen (YSL 55 2 mom.) olemassa olevan radan ympäristöluvan lupamääräysten muuttaminen (YSL 58 1 mom.) Mitä muutos koskee? olemassa oleva rata, jolla on määräajaksi annettu ympäristölupa ja hakemus koskee toiminnan jatkamista olemassa oleva rata, joka on velvoitettu hakemaan ympäristölupaa hakemus toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 ) Lupaa haetaan seuraaville ampumaradoille: kiväärirata kpl pistoolirata kpl haulikkorata 3 (1 trap-rata, 2 skeet-rataa) kpl Perustelut, miksi toiminta tulisi voida aloittaa ennen lainvoimaista lupapäätöstä Selvitys vakuudesta 6037 /

2 muu, mikä? 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi Tyrnävän Riistansuojelijat ry Postiosoite Keskikyläntie 24, Tyrnävä Yhteyshenkilön nimi Kauko Matinlauri Laskutusosoite Kotipaikka Tyrnävä Puhelinnumero Postiosoite Keskikyläntie 24, Tyrnävä Y-tunnus Sähköpostiosoite Puhelinnumero Käyntiosoite Keskikyläntie 24, Tyrnävä Sähköpostiosoite net.net 3. AMPUMARADAN YHTEYSTIEDOT Radan nimi Sijaintipaikka (kunta, kylä) Rauhionojan haulikkorata Tyrnävä, Ängeslevän kylä Kiinteistötunnus/-tunnukset (haulikkorata) , (muut alueet) Käyntiosoite Muhostie 88, Tyrnävä Postiosoite Puhelinnumero Keskikyläntie 24, Tyrnävä Radan yhteyshenkilö sama kuin hakijan yhteyshenkilö ei vielä tiedossa, tiedot ilmoitetaan myöhemmin Radan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa (YKJ) itä pohjoinen Sähköpostiosoite Nimi Puhelinnumero Sähköpostiosoite 4. VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA SEKÄ MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Myöntämispäivämäärä Viranomainen/taho Vireillä Ympäristölupa Sijoituspaikkalupa Rakennuslupa Poikkeamispäätös Toimenpidelupa Maanomistajan suostumus radan sijoittamiselle (maanvuokrasopimus) Muu lupa tai hyväksyntä, mikä? Sopimus jätevesien ja/tai kuivatusvesien johtamisesta a) Sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä b) Lupa vesien johtamiseksi vesistöön c) Lupa vesien johtamiseksi ojaan tai maahan (sopimus) Tyrnävän kunta d) Maanomistajan suostumus vesien johtamiselle 6037 /

3 Muutoksenhakutuomioistuimen päätös a) ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeus b) muusta luvasta tai päätöksestä, mistä? Onko samanaikaisesti vireillä muita tätä hakemusta koskevan ympäristölupa-asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia asioita? Ei Kyllä, mitä? Ampumratalain (763/2015) mukainen ampumaratalupahakemus Poliisihallitukselle F ja G 5. TIEDOT AMPUMARATA-ALUEEN KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Haulikkoampumarata sijoittuu kunnan omistamalle kiinteistölle Rypykuoppa Rauhionojan ampumarata-alue sijaitsee myös kiinteistöjen (om. Tyrnävän Riistanhoitoyhdistys ry) ja (om. Tyrnävän kunta) alueella. Haulikkoradalla sijaitsee kiekonheitintornit ja -rakenteet, ammuntapaikat, ratojen välivallit sekä huolto- ja käyttökopit. Lisäksi Rauhionojan ampumarata-alueella sijaitsee kivääriratojen ammuntakatokset, sivu- ja taustavallit, paikoitusalue, aita ja maja. Tyrnävän riistansuojelijat ry ja Tyrnävän riistanhoitoyhdistys omistavat kaikki rakenteet. B 6. TIEDOT AMPUMARADAN SIJAINTIPAIKASTA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Sijaintipaikan ja sen ympäristön kuvaus sekä tiedot alueen maankäyttötilanteesta Rauhionojan ampumarata-alue sijaitsee Tyrnävän kunnan Ängeslevän kylässä noin 7 km Tyrnävän keskuksesta itään ja noin 9 km Muhoksen keskuksesta lounaaseen. Ampumarata-alue sijaitsee Polvenkankaan ( , luokka II) pohjavesialueella. Alueella on tehty ELY-keskuksen toimesta tutkimuksia vuonna Tutkimusten perusteella ampumarata-alueen länsipuolella maa-aines on muutaman metrin syvyydellä lähinnä hienoa hiekkaa ja sen alla usean metrin paksuinen huonosti vettä johtava silttikerros. Silttikerroksen alla havaittiin hienoa hiekkaa enimmillään 35,5 m syvyyteen. Tutkimuksissa pohjavedenpinta vaihteli tarkastelupisteissä 2,2-2,6 m syvyydellä maanpinnasta ja pohjaveden virtaussuunta on tutkimusten perusteella ampumarata-alueelta länteen poispäin pohjavesialueelta ja mahdolliselta vedenottopaikalta. Vedenottopaikalla maa-aines on tutkimusten perusteella hienoa hiekkaa ja silttiä välikerroksittain 28 m saakka, jonka alla on keskihiekkaa. Tehdyt pohjavesitutkimukset on tehty syvyydeltä m maanpinnasta eli huonosti vettä johtavien silttikerroksien alapuolelta. Lisäksi GTK on tehnyt lähialueella maatutkaluotauksia ja haulikkoratojen läheisyydesssä kairauksia. GTK:n tutkimusten mukaan kairauspisteessä on 8 m syvyyteen hiekkaa ja sen alla 12 metrin syvyyteen silttiä. Silttikerroksen alapuolella on 53 m syvyyteen saakka hienoa hiekkaa, jonka alla on ainakin 60 m syvyyteen asti moreenia. Pöyryn tekemän pilaantuneisuustutkimuksen (raportti , LIITE H) mukaan haulikkoradan pintakerroksessa lyijy esiintyy hauleina ja lyijypölynä ja pilaantuneisuus on rajoittunut haulikkorata-alueella pääosin maan pintaosan orgaaniseen kerrokseen. Tutkimuksessa havaittiin alueen orsivedessä paikoin kohonneita, mutta myös verrattain alhaisiakin lyijypitoisuuksia. Tutkimusten perusteella on arvioitu, että olosuhteet alueella eivät ole kovin happamoittavat, mikä vähentää lyijyn liukenemista. Ampumaratatoiminta aiheuttaa melua. Melun kannalta merkittävimmät kohteet ovat ampumarataa lähimmät vakituiset lomaja asuinrakennukset. Ampumaradalla on toteutettu vuonna 2013 ammuntojen melumittauksia läheisten lomakiinteistöjen ja asuinkiinteistöjen piha-alueilla sekä läheisen uimarannan pohjoisosassa. Tehtyjen meluselvitysten perusteella haulikkoammunnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän ampumarata-aluetta koskevia nykyisiä melun raja-arvoja mitatuissa kohteissa (LIITE I). Ampumarata-alueen lähiympäristö on suhteellisen tasaista ja alueen pohjoispuolella Polvenkankaalla maasto on hieman vaihtelevampaa. Ampurata-alueen lähiympäristön puusto on vaihtelevan ikäistä seka-/havumetsää. Ampumarata-alueen eteläpuolella on ojitettuja metsäalueita ja länsipuolella avonaisia hakkualueita. Haulikkorata-alueen pintavedet imeytyvät maaperään sekä kulkeutuvat osittain metsäojia pitkin kohti etelää tien 827 suuntaan. Ampumarata-alueen ympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä. Karttatarkastelun perusteella lähimmät viljelyskäytössä olevat pellot sijaitsevat noin 1 km etäisyydellä sekä itä- että länsipuolella. Lähin maantie on 200 m etelän suunnassa kulkeva Tyrnävän ja Muhoksen välinen seututie 827, jonka keskimääräinen liikennemäärä on Liikenneviraston tietokannan mukaan 6037 /

4 1349 ajoneuvoa/vrk. Ampumarata-alueen ja seututien 827 välissä kulkee 20 kv:n voimasiirtolinja. Kyseinen sähkölinja ei sijaitse ampumasuunnissa. Ampumarata-alueen läheisyydessä sijaitsee uimaranta. Uimapaikka on käytössä kesäkuukausina, mikä on otettu ja otetaan huomioon ampumarata-alueen toiminta-ajoissa. Tyrnävän kunta pitää lausunnossaan (LIITE J) suotavana, että kunnan alueella on haulikkoammunnan harrastajille valvottu ja toimintaan hyväksytty ammuntapaikka, mikä estää harrastuksen leviämistä metsiin. Kunnan lausunnon mukaan Rauhionojan alueen toiminnan kannalta on tärkeää säilyttää koko ympäristö monipuolisena harrastusalueena. Jotta haulikkoradan rata-alueelle (=ampumasektoreille) ei pääse vahingoissa kulkeutumaan uimarannan suunnasta, rakennetaan tien viereen ja siitä hieman metsään päin aita. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt , ympäristöministeriö vahvistanut , lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ) ampumarata-alue sijaitsee alueella, joka soveltuu pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten (liitteeen C kartan siniviivoitus). Lisäksi alueen suunnittelumääräysten mukaan suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon ja vedenlaadun turvaamiseen (kartassa aluemerkintä mk-3, ruskea viiva). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistetaan vaiheittain (vaiheet 1-3). Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaihemaakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvistanut sen vaihemaakuntakaavassa käsiteltävät aihepiirit ovat energiantuotanto ja -siirto, kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, luonnonympäristö ja liikennejärjestelmä. Maakuntahallitus on päättänyt 2. vaihemaakuntakaavan vireille tulosta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä vaihemaakuntakaavassa käsitellään maaseudun asutusrakennetta, kulttuuriympäristöjä, virkistys- ja matkailualueita, seudullisia materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueita, seudullisia ampumaratoja sekä puolustusvoimien alueita. Tehdyssä ampumarataselvityksessä on tunnistettu Rauhionojan ampumarata-alue. Maakuntahallitus on päättänyt 3. vaihemaakuntakaavan vireille tulosta. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään pohjavesi- ja kiviainesalueita, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, Oulun seudun liikenne ja maankäyttö, tuulivoima-alueiden tarkistukset, Vaalan ja Himangan kaavamerkintöjen tarkistukset sekä muut maakuntakaavamerkintöjen päivitykset. Esitetyissä vaihemaakuntakaavakartoissa (1. ja 2. vaihemaakuntakaavat) ei ole lisämerkintöjä ampumarata-alueen kohdalla (liite C). Rauhionojan ampumarata-alue sijaitsee Oulun seudun laajennetun yleiskaavan 2020 alueella. Yleiskaavassa ei ole merkintöjä ampumaradan kohdalla. Valtioneuvosto vahvisti yleiskaavan muutoksen ja laajennuksen ja se tuli lainvoimaiseksi Alueella ei ole asema- tai rantakaavaa eikä alue sijaitse näiden kaavatasojen mahdollisilla muutosalueilla. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelullisia alueita tai kohteita (liite A). Tarkempi selvitys pohjavedestä (jos ampumarata sijaitsee pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä) Ampumarata-alue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvaksi luokitellulla pohjavesialueella Polvenkangas ( ). Lähin mahdollinen vedenottopaikka sijaitsee Polvenkankaalla noin 1,6 km haulikkoradalta pohjoisluoteeseen. Tehtyjen tutkimusten mukaan pohjaveden virtaussuunta on ampumarata-alueen ympäristössä länteen, jolloin mahdollisesti liuenneet haitta-aineet kulkeutuvat poispäin pohjavesialueelta ja vedenottopaikalta. Tutkimuksessa (liite H) on todettu maanpintaa lähemmissä orsivesissä kohonneita lyijypitoisuuksia. Tutkimusten perusteella on kuitenkin todettu, että alueella harjoitettu ja harjoitettava ampumaratatoiminta ei vaaranna Polvenkankaan pohjaveden laatua. Myös Tyrnävän Vesihuolto Oy on lausunnossaan (liite K) todennut että se ei näe harjoitetun ja harjoitettavan ampumaratatoiminnan millään tavalla vaarantavan Polvenkankaan alueen pohjaveden laatua eikä mahdollista jakelualueen vedenhankintaa pitkälläkään aikavälillä tulevaisuuteen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan (liite L) todennut, että pohjavesialueen suojelullisia esteitä haulikkoratatoiminnan jatkamiseksi nykyisellä alueella ei ole. Pöyryn tekemän vedenhankintaselvityksen ( , raportin sivu 35) mukaan Polvenkankaan pohjavesialueen antoisuus on m3/d ja pohjavesi on laadultaan (rauta- ja mangaanipitoisuudet) heikkoa (IV-luokka). Alueen pohjavesimäärän ja veden laadun (rauta- ja mangaanipitoisuus) perusteella onkin esitetty pohjavesialueen luokituksen ja pohjavesialueen rajauksen tarkistamista. ELY-keskus tulee tekemään muutosta koskevan tarkastelun vuoden 2016 aikana voimaan tulleen lain 'Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1263/2014)' 10c mukaisesti. Tarkastelun kautta Polvenkankaan pohjavesialueen ja/tai muodostumisalueen rajaukset tai pohjavesialueen luokitus voi muuttua/poistua. Haulikkorata-alueelta ja sen lähiympäristöstä on otettu pohjavesinäytteitä vuosien aikana (liite M). Pisteissä PVP1, PVP2, PVP3 ja PVP4 lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä (alle 1 µg/l) lukuunottamatta PVP2 ja PVP3 syksyn 2014 näytteitä, joissa pitoisuus alitti ympäristölaatunormin (5 µg/l). Alueen kaavoitustilanne (kaavakartta tai -ote liitteeksi) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, tontin kaavamerkintä: Ranta-asemakaava Poikkeamispäätös Suunnittelutarveratkaisu 6037 /

5 Toimintaa koskeva kaavamuutos vireillä C 7. SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT, MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET SEKÄ LÄHIYMPÄRISTÖN MUUT HÄIRIÖLLE ALTTIIT KOHTEET Selvitys rajanaapureista sekä muista asianosaisista (tilan nimi ja RN:o tai kiinteistötunnus, omistaja ja osoite) Naapurikiinteistöjen omistajien tiedot on esitetty liitteessä N. Selvitys on rajattu naapurikiinteistöihin tehdyn melumittausten perusteella. Melumittausten (melumittausliite I) mukaan AI-enimmäisäänitaso (LAImax) ylittää päivällä 60 db:n rajan ainoastaan naapurikiinteistöillä. Lähin rakennettu naapurikiinteistö ( ) ei omistajan lausunnon ( ) mukaan ole vakituisesti asuttu eikä loma-asuntokäytössä, vaan omistaja käyttää kiinteistöä kesäaikana muutamia viikkoa taideateljeetoimintaan. Omistaja on lausunnossaan ilmoittanut, että ampumaratatoiminnasta aiheutuva melu ei häiritse eikä haittaa hänen toimintaansa kiinteistöllään. Häiriölle alttiit kohteet sekä muut herkät kohteet, jotka sijaitsevat alle 5 km etäisyydellä ampumaradasta: Lähin kohde (merkittävä myös sijaintikarttaan, liite A) Yksittäinen asuinkiinteistö (alle 3 km etäisyydellä) Kohteen nimi Asuinkiinteistö Etäisyys ampumaradasta (m) 1 000, 1 100, Yksittäinen loma-asunto (alle 3 km etäisyydellä) Loma-asunto 1 000, B Koulu tai päiväkoti Markkuun koulu C Leikkikenttä Markkuun koulu C Sairaala Virkistysalue Uimapaikka 100 D Poikastuotantotila (esim. turkistarha) I tai II luokan pohjavesialue Polvenkangas ( ,II luokka) 0 E Pohjavedenottamo Yksityinen kaivo Natura alue Muu luonnonsuojelualue Muu häiriölle altis kohde Taideateljee (ks. yllä) 200 G A Sijaintikartta, N Lähikiinteistöt ja yhteystiedot Merkintä ampumaradan sijaintikartalla (liite A) A 88. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Tyrnävän Riistansuojelijat ry hakee ympärivuotista ympäristölupaa haulikkoampumaratatoiminnalle Rauhionojan ampumarata-alueelle. Olemassa oleva ja ulkona sijaitseva ampumarata-alue sijaitsee Tyrnävän kunnan Ängeslevän kylässä. Alueella on ollut ampumaratatoimintaa vuodesta 1963 lähtien. Alueella oleva haulikkorata-alue, joille ympäristölupaa haetaan, ei ole nykyisin käytössä. Ympäristölupaa haetaan yhdelle trap-radalle ja kahdella skeet-radalle. Ammunta-ajoiksi esitetään ajalle tiistai-, torstai- ja lauantai-illat klo Muulloin ammunta-ajoiksi esitetään maanantaista perjantaihin klo 9-21 ja lauantaisin klo Sunnuntaisin, uudenvuodenpäivänä, pitkänäperjantaina, pääsiäispäivinä, juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä ammuntaa ei suoriteta. Ammunta-ajoista voidaan poiketa esim. kilpailujen järjestämiseksi, mikäli asiasta sovitaan etukäteen ympäristötoimen kanssa. Ampumaradan käyttöajat ilmoitetaan ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muilla tarpeellisilla tavoilla siten, että kaikki aluetta käyttävät ovat niistä tietoisia. Jotta rata-alueelle ei pääse kulkeutumaan uimarannan suunnasta, rakennetaan tien viereen ja siitä hieman metsään päin aita. Haulikkoampumaradoilla ammutaan arvion mukaan yhteensä noin laukausta vuodessa. Todellinen ammuntamäärä voi poiketa tästä arviosta. Toteutuneista ammunnoista pidetään kirjaa. Rauhionojan ampumarata-aluetta käyttävät Tyrnävän Riistanhoitoyhdistyksen, Tyrnävän Riistansuojelijat ry:n sekä Tyrnävän Reserviläisten jäsenet. Lisäksi muut harrastajat voivat käyttää ratoja virallisina, erikseen ilmoitettavina, harjoitusaikoina tai muulloin em. yhdistysten jäsenen vieraana. Varsinaisen ammuntaharrastuksen lisäksi Rautionojan haulikkoampumarata tarjoaa hyvän mahdollisuuden ampumataidon ylläpitämiselle, mikä kuuluu jokaisen metsästäjän perustaitoihin. Haulikkorataa käytetään vain nimettyjen ammunnan 6037 /

6 valvojien kanssa. Ampumaratatoiminta aiheuttaa impulssimaista melua. Alueella tehtyjen melumittausten perusteella melun häiritsevyyttä kuvaavien raja-arvojen ylittyminen lähimmillä kiinteistöillä on epätodennäköistä. Vuonna 2013 tehdyissä melumittauksissa haulikkoammunnan melusta ei voitu varmuudella mittausepävarmuus huomioituna sanoa ylittyykö ampumaratatoiminnalle annetut melun raja-arvot lähimmällä kiinteistöllä (300 m) ja uimarannalla. Huomioitavaa on että uimaranta ei ole ollut käytössä nykyisinkään ammunta-aikoina ja lähimmän kiinteistön omistaja on omassa lausunnossaan ilmoittanut ettei toiminnasta aiheudu haittaa hänelle. Haulikkoratatoiminnassa haitallisia maaperään joutuvia yhdisteitä ovat haulimateriaalien metallit ja perinteisten savikiekkojen PAH-yhdisteet. Haulikkoradalle haetaan ympäristölupaa lyijyhaulien ja perinteisten savikiekkojen käyttöön sekä lyijyä korvaavien haulien (esim. teräshaulien) käyttöön. Hakija esittää, että lyijyhaulien ja savikiekkojen vaikutus maaperään ja pohjaveteen selvitetään viiden vuoden kuluttua haulikkoratatoiminnan aloittamisesta, jolloin ulkopuolinen asiantuntijan toteuttaa ympäristöselvityksen, jossa tutkitaan lyijyhaulien ja savikiekkojen vaikutukset vertaamalla toiminnan aikana saatuja tutkimustuloksia lähtötilanteeseen (pohjaveden tarkkailutulokset). Mikäli selvityksen perusteella lyijyhaulien ja perinteisten savikiekkojen vaikutukset ovat ympäristön (maaperä sekä pohjavesi ja sen käyttö) kannalta merkittäviä, voidaan viranomaisen erillispäätöksellä siirtyä käyttämään vain lyijyä korvaavia haulimateriaaleja (esim. teräshauleja) sekä ns. ekokiekkoja (toissijainen vaihtoehto) ilman että haulikkoratatoiminta keskeytyy. Alueelle tehdyissä pohjavesitutkimuksissa on todettu, että pohjavesi virtaa ampumarata-alueen ympäristössä länteen eli poispäin nykyiseltä pohjavesialueelta ja mahdolliselta vedenottopaikalta. Vuonna 2007 tehtyjen pilaantuneisuustutkimuksen mukaan alueella harjoitettu ja harjoitettava ampumaratatoiminta ei vaaranna Polvenkankaan pohjaveden laatua. Lisäksi tutkimuksessa on todettu, että maaperän pilaantuneisuus on rajoittunut pääosin pintaosan orgaanisen kerrokseen. Yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 9. TIEDOT AMPUMARADAN/-RATOJEN TOIMINNASTA Radan nimi tai numero Trap Skeet 1 Skeet 2 Radan tyyppi Rataa käyttävät Käyttöajat maanantai-perjantai klo kiväärirata pistoolirata haulikkorata skeet trap sporting muu, mikä? puolustusvoimat seurat muut, ketkä? Metsästäjät, ampumaurhelijat : ti ja to klo 17-21, ma-pe klo 9-21 kiväärirata pistoolirata haulikkorata skeet trap sporting muu, mikä? puolustusvoimat seurat muut, ketkä? Metsästäjät, ampumaurhelijat : ti ja to klo 17-21, ma-pe klo 9-21 kiväärirata pistoolirata haulikkorata skeet trap sporting muu, mikä? puolustusvoimat seurat muut, ketkä? Metsästäjät, ampumaurhelijat : ti ja to klo 17-21, ma-pe klo 9-21 lauantai klo : la klo 17-21, la klo : la klo 17-21, la klo : la klo 17-21, la klo 9-18 sunnuntai klo : ma, ke, pe ja su : ma, ke, pe ja su : ma, ke, pe ja su Ajat, jolloin radalla ei ammuta (kuukaudet, viikonpäivät ja kellonajat) : su ja lisäksi uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, 2.pääsiäispäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä : su ja lisäksi uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, 2.pääsiäispäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. Ampumapaikkoja (kpl) Aseet, joita käytetään Haulikko Haulikko Haulikko : su ja lisäksi uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, 2.pääsiäispäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä /

7 Selvitys äänenvaimentimien käytöstä Ei käytetä Ei käytetä Ei käytetä Laukausmäärät vuodessa kuukausittain eriteltyinä tammi=500 helmi=500 maalis=500 huhti=500 touko=2 000 kesä=3 000 heinä=3 000 elo=3 000 syys=3 000 loka=2 000 marras=1 000 joulu=1 000 tammi=0 helmi=0 maalis=0 huhti=500 touko=2 000 kesä=3 000 heinä=3 000 elo=2 000 syys=1 000 loka=500 marras=0 joulu=0 tammi=0 helmi=0 maalis=0 huhti=0 touko=1 000 kesä=2 000 heinä=2 000 elo=2 000 syys=1 000 loka=0 marras=0 joulu=0 yht. vuodessa: yht. vuodessa: yht. vuodessa: Yliäänipatruunoiden osuus patruunoista (vuodessa) Luotien talteenottojärjestelmä Onko iskemäkohdat poistettu taustavallista? Onko haulit poistettu haulien putoamisalueelta? 0 % 0 % 0 % ei on on, milloin ja mihin maa-aines on sijoitettu? ei, ovat jäljellä muuttamattomina ei, mutta valliin on tehty muutoksia, mitä? on, milloin ja mihin maa-aines on sijoitettu? ei, ovat jäljellä muuttamattomina ei, mutta putoamisalueelle on tehty muutoksia, mitä? ei on on, milloin ja mihin maa-aines on sijoitettu? ei, ovat jäljellä muuttamattomina ei, mutta valliin on tehty muutoksia, mitä? on, milloin ja mihin maa-aines on sijoitettu? ei, ovat jäljellä muuttamattomina ei, mutta putoamisalueelle on tehty muutoksia, mitä? ei on on, milloin ja mihin maa-aines on sijoitettu? ei, ovat jäljellä muuttamattomina ei, mutta valliin on tehty muutoksia, mitä? on, milloin ja mihin maa-aines on sijoitettu? ei, ovat jäljellä muuttamattomina ei, mutta putoamisalueelle on tehty muutoksia, mitä? Käyttöönottovuosi Nykyisellä alueella 1990 Nykyisellä alueella 1990 Nykyisellä alueella 1990 Arvio kilpailutoiminnasta (kuinka usein ja laukausmäärät) 6-10 kilpailua kesässä. Noin laukausta/kilpailu (sis. kaikki 3 rataa) 6-10 kilpailua kesässä. Noin laukausta/kilpailu (sis. kaikki 3 rataa) 6-10 kilpailua kesässä. Noin laukausta/kilpailu (sis. kaikki 3 rataa) Tiedot radan rakenteista, niiden sijainnista ja korkeuksista (katokset, sivuvallit, taululaitteet, yläkulissit ja välipenkat ym., merkittävä myös asemapiirrokseen liitteessä B) Kiekonheitintornit ja -rakenteet, ammuntapaikat, ratojen välivallit sekä huolto- ja käyttökopit. Taustavalli on luonnonrinne rakennettu, jonka materiaaleina on: puhdas maa-aines pilaantunut maa-aines (sisältää esim. hauleja) puu muu, mikä? Vallin mitat: Ei taustavallia Tiedot ampumasuunnista (merkittävä myös asemapiirrokseen liitteessä B) Ampumasuunta länteen. B 10. TIEDOT VEDENHANKINNASTA, -KÄYTÖSTÄ JA VIEMÄRÖINNISTÄ Ampumaradalla ei ole juoksevaa vettä tai viemäröintiä siirry kohtaan 11 Mistä toiminnassa käytettävä vesi otetaan? Tyrnävän vesi, vesijohto pientä vedenkäyttö läheisyydessä sijaitsevalla majalla, eikä se ole sidoksissa haulikkoratatoimintaan Talousjätevedet Vedenkulutus keskimäärin (m 3 /a) 2 m3/v 6037 /

8 johdetaan jätevesiviemäriin johdetaan umpisäiliöön, josta kuljetetaan jätevesiviemäriverkostoon käsitellään muulla talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen 209/2011 mukaisella tavalla, miten? Imeytetään maahan 11. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Ampumaradan toiminnasta aiheutuvat liikennemäärät kevyet ajoneuvot: keskimäärin 10 käyntiä/vko raskaat ajoneuvot: käyntiä/vko 12. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Radalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, mikä? Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on sertifioitu 13. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN A. TIEDOT MELUSTA JA SEN VÄHENTÄMISESTÄ Ampuma-aseiden melu on impulssimaista ja se koetaan tasaista melua häiritsevämmäksi. Melualueen laajuus riippuu muun muassa ampumalajeista ja ratojen sijoittamisesta (mm. ampumasuunnat). Lisäksi ympäristömelun etenemiseen vaikuttavat maasto, sääolot (erityisesti tuulen suunta), esteet, rakenteet ja kasvillisuus. Suurimmat meluarvot ovat ampumasuunnassa sekä sivuilla. Rauhionojana ampumarata-alueella melun kannalta merkittävimmät kohteet ovat ampumarataa lähimmät vakituiset loma- ja asuinrakennukset. Lähimmän lomarakennus sijaitsee noin m etäisyydellä ampumapaikalta koilliseen ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1 km etäisyydellä ampumapaikasta koilliseen-kaakkoon (liite A, B). Lähin kiinteistö (etäisyys 300 m) on kiinteistön omistajan mukaan vähäisessä taideateljee-käytössä (kyseinen lausunto, , on lähetetty Oulun seudun ympäristövirastolle). Ampumarata-alueen läheisyydessä sijaitsee yleinen uimaranta, jota ei kuitenkaan käytetä samaan aikaan ampumaradan (ja aiheutuvan ammuntamelun) kanssa. Alueella on toteutettu vuonna 2013 ammuntojen melumittauksia läheisimmän kiinteistön (mittauspiste 1) ja asuinkiinteistöjen (mittauspisteet 3, 4 ja 5) piha-alueilla sekä läheisen uimarannan pohjoisosassa (mittauspiste 2). Melumittaustuloksia on verrattu ampumaradan ympäristölupaehdoissa määritettyihin ammuntamelun raja-arvoihin (loma-asumiseen käytetyt alueet 60 db, asumiseen käytetyt alueet 65 db) Mittaustulosten ja mittausten aikaisten havaintojen perusteella ei voida sanoa ylittyykö mittauspisteissä 1 ja 2 lupaehdoissa määritetyt melun raja-arvot mittausepävarmuus huomioituna. Mittauspisteen 1 kiinteistön omistajan mukaan ammuntamelu ei ole häiritsevää. Mittauspiteissä 3,4 ja 5 samaiset raja-arvot alittuvat mittausepävarmuus huomioituna (liite I). Tehtyjen meluselvitysten perusteella haulikkoammunnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän ampumarataaluetta koskevia nykyisä melun raja-arvoja ja alueen puusto vaimentaa tehokkaasti melua. Todetut melutasot, esitetyt ammunta-ajat sekä lähiympäristön ominaisuudet huomioiden tarvetta ammuntamelun vähentämiselle ei ole. I B. TIEDOT MAAPERÄN JA POHJAVESIEN SUOJELEMISEKSI TEHTÄVISTÄ TOIMISTA Haulikkoradoilla (1 trap, 2 skeet) kokonaislaukausmäärä on arviolta noin laukausta vuodessa. Suhteutettuna ammuttavien haulien painoon ja niiden metallisisältöön haulikkoradan ampumasektorille arvioidaan vuosittain 6037 /

9 ammuttavan noin 930 kg lyijyä. Lyijyhaulien sisältämän antimonin ja arseenin kuormitus on selvästi lyijyä vähäisempää ja täten merkityksetöntä. Haulien lyijy on metallisessa muodossa, eikä sellaisenaan kulkeudu maaperässä tai ole eliöille biosaatavassa muodossa. Lyijy vapautuu vasta pitkän ajan kuluessa rapautumisen seurauksena. Haulikkoradan vaikutukset kohdistuvat alueen länsiosaan alueelle, jonne haulit laskeutuvat. Kyseiselle ampumasektorille varisevat haulit ovat kosketuksissa veden kanssa ja haulien rapautuminen mahdollistuu. Maaperätutkimusten perusteella kohonneita lyijypitoisuuksia (haulikkoradalla korkeimmillaan mg/kg) on pintamaan orgaanisessa kerroksessa, joka kuitenkin sitoo tehokkaasti liukenevia metalleja. Lyijyn sitoutumisen varmistamiseksi alueen maaperä pidetään koskemattomana eikä alempaa maaperää suojaavaa orgaanista pintakerrosta poisteta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan (liite L) esittänyt että alueen pintakerrosta ei saa poistaa, koska se sitoo hauleista irtoavan metallipitoisen aineksen estäen sen liukenemista ja suotautumista maakerroksessa alaspäin. Havaintojen ja karttatarkastelun perusteella haulikkorata-alueen pintavedet joko imeytyvät maaperään ja/tai kulkeutuvat ojia pitkin etelään kohti Ängeslevänjokea ja pois pohjavesialueen ja läheisen uimarannan suunnasta. Pintamaan orgaanisen kerroksen läpi suotautumisen yhteydessä pintavedessä tapahtuu mahdollisten metallien adsorboitumista orgaaniseen ainekseen sekä maapartikkeleihin, joka olennaisesti vähentää metallien kulkeutumista syvempiin maakerroksiin ja pohjaveteen. Pintavesien osalta tullaan varmistamaan että alueen mahdollisesti haittaaineille kontaminoidut pintavedet eivät kulkeude läheisen uimarannan suuntaan. Pohjaveden virtaussuunta on ampumarata-alueen ympäristössä länteen, jolloin mahdollisesti liuenneet haitta-aineet kulkeutuvat poispäin pohjavesialueelta ja vedenottamolta. Metallien pitoisuus pohjavedessä voi kohota paikallisesti, mutta laimenemisen ja maaperään sitoutumisen vuoksi mahdollisen vaikutuksen pohjaveden laatuun arvioidaan rajoittuvan hyvin suppealle alueelle niin alueellisesti kuin syvyyssuunnassakin. Tehdyssä tutkimuksessa (LIITE H) on todettu maanpintaa lähemmissä orsivesissä kohonneita lyijypitoisuuksia (5 120 µg/l). Haulikkorata-alueelta ja sen lähiympäristöstä on otettu näytteitä vuosien aikana (liite M). Pisteissä PVP1, PVP2, PVP3 ja PVP4 lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä (alle 1 µg/l) lukuunottamatta PVP2 ja PVP3 syksyn 2014 näytteitä, joissa pitoisuus alitti ympäristölaatunormin (5 µg/l). Tutkimusten perusteella on todettu, että alueella harjoitettava ampumaratatoiminta ei vaaranna Polvenkankaan pohjaveden laatua. Myös Tyrnävän Vesihuolto Oy on lausunnossaan (LIITE K) todennut että se ei näe harjoitetun ja harjoitettavan ampumaratatoiminnan millään tavalla vaarantavan Polvenkankaan alueen pohjaveden laatua eikä mahdollista jakelualueen vedenhankintaa pitkälläkään aikavälillä tulevaisuuteen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan (LIITE L) todennut, että pohjavesialueen suojelullisia esteitä haulikkoratatoiminnan jatkamiseksi nykyisellä alueella ei ole. Pöyryn tekemän vedenhankintaselvityksen ( , mukaan Polvenkankaan pohjavesialueen antoituus on m3/d ja pohjavesi on laadultaan (rauta ja mangaani) heikkoa (IVluokka). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus aikoo tarkistaa vuonna 2016 Polvenkankaan pohjavesialueen luokituksen. Nykytietämyksen perusteella erillisille pohjavesien suojelutoimenpiteille ei nähdä toistaiseksi tarvetta. Haulikkorataalueen pintavesien kulkeutuminen etelän ja lännen suuntaan (poispäin pohjavesialueesta, vedenottamosta ja uimarannasta) varmistetaan. Osana maaperän ja pohjaveden suojelua esitetään toteutettavaksi kohdan 16 B mukainen tarkkailu. Mikäli ammunnassa käytetään korvaavia hauleja, ympäristöön päätyvät metallit ja niiden suhteet muuttuvat. Esimerkiksi teräshaulit sisältävät rautaa, kromia ja nikkeliä. Lyijyä korvaavien haulien käytön ympäristövaikutuksia jo maaperässä olevien lyijyhaulien yhteydessä ei tarkalleen tunneta (ks kohta 14). C. TIEDOT PÄÄSTÖISTÄ VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMISESTÄ Päästöt vesistöön ja niiden vähentäminen on esitetty kohdassa 13 B. Alueella ei ole viemäröintiä. Toiminnasta ei tule jätevesiä /

10 D. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ SEKÄ NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a) Käsittely- tai hyödyntämistapa Toimituspaikka (jos tiedossa) Maalitaulut Patruunoiden pakkaukset 100 Muoviset haulikupit 500 Hylsyt Muu metalliromu Kiekot Luodit ja haulit Puujäte Sekajäte 50 Biojäte (laskettu vuosittaisen laukauksen perusteella, kiekon paino 110 g) 960 (laskettu vuosittaisen laukauksen perusteella, lyijylataus 24 g/patruuna) Polttokelpoinen jäte Polttokelpoinen jäte Polttokelpoinen jäte Ruskon jätekeskus, Oulu Ruskon jätekeskus, Oulu Jää haulikkoradan pintamaahan. Kerätään tarvittaessa toiminnan loputtua. Jää pintamaahan. Ruskon jätekeskus, Oulu Tiedot vaarallisten jätteiden varastoinnista, kirjanpidosta, kuljetuksista ja jätteiden vastaanottajasta 14. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SEKÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMISESTA Miten toiminta edustaa tai tulee edustamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (tekniikat, käytännöt ja aikataulut)? BAT ja BEP ovat teknologiaperusteisia periaatteita. Tämän vuoksi kaikki YSA 37 :n mukaiset parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioinnissa huomioitavat seikat eivät sovellu parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointiin ampumaradoilla. Ampumaradoille ei ole olemassa EU-tasoista parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) asiakirjaa eli niin sanottua BREF-dokumenttia. Kansallinen ampumaratojen BAT-asiakirja on valmistunut vuonna Ampumaratojen ympäristölupaoppaan (SY 23/2012) mukaan ampumaradoilla voidaan BAT:n osalta huomioida erityisesti: a) Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen b) Käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita c) Toiminnassa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön ja hyödyntämisen mahdollisuus d) Muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus e) Toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen f) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt g) Kaikki vaikutukset ympäristöön h) Käytössä ja saatavilla olevat päästöjen hallintaa koskevat menetelmät i) Tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys Alla on tarkasteltu Rauhionojan haulikkoampumaradan käyttö- ja toimintaperiaatteita suhteessa edellä mainittuihin BAT-näkökohtiin: 6037 /

11 a) Jätteiden määrään tai haitallisuuteen ei toiminnan luonteesta johtuen pystytä juurikaan vaikuttamaan. Jätteet lajitellaan syntypaikallaan ampumaradalla ja jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnan voidaan tältä osin katsoa olevan BAT:n mukaista. b) Mahdollisuudet siirtyä käyttämään haitattomampia aineita ja materiaaleja ovat mahdollisia, mutta käytännössä vähäisiä. Siirtyminen lyijyttömiin hauleihin ei ole nykyisin toivottua/mahdollista. Suurin osa ampujien käyttämistä haulikoista ei kestä barin painetta, joka vaaditaan aseelta esim. teräshaulipatruunoilla ammuttaessa. Lisäksi korvaavien haulipatruunoiden (esim. teräs, volframi) hinnat ovat lyijyä korkeammat. Haulikkoammunnan kansainväliset savikiekkoammunnan säännöt edellyttävät lyijyhaulien käyttöä. Ominaispainoeroista lyijyn ja raudan välillä johtuen eivät kilpatasolla ampuvat voi harjoitella teräshaulipatruunoilla, joiden ennakot ja lentomatkat ovat erilaisia kuin lyijyllä. Lisäksi korvaavien materiaalien valinnassa tulisi ensin varmistaa etteivät ne aiheuta uusia ympäristöongelmia alueella. Monien korvaaviksi ehdotettujen materiaalien ympäristökäyttäytymisestä ja haitallisuudesta on olemassa vain vähän tietoa. Joidenkin näkemysten mukaan raudan (teräshauleissa) lisääminen jo lyijyhauleja sisältävään maaainekseen voi kiihdyttää maaperässä olevien lyijyhaulien rapautumista (Ampurata BAT; Hurley, 2013). Hakijan näkemyksen mukaan lyijylle ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoa, jota voitaisiin lähtökohtaisesti suosia käyttäjien kannalta ja jonka on osoitettu olevan ympäristön kannalta turvallisempi kuin lyijy. Lyijy ei tehtyjen tutkimuksien perusteella vaaranna talousveden laatua mahdollisella vedenottopaikalla. c) Kts. kohta a). d) Muodostuvat päästöt ja niiden vaikutukset on kuvattu kohdissa 13 ja 15. Melupäästöjen vaikutuksia ei ole tarpeen vähentää nykyisessä toimintaympäristössä. Haulikkoradan vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen vähentävät maaperän orgaaniset pintakerrokset sitoen metalleja vähentäen maaperä- ja pohjavesivaikutuksia. e) Toimintaan liittyvät riskit ja onnettomuusvaarat liittyvät lähinnä ammuntaan liittyvään terveysvaaraan. Riskejä ja onnettomuustilanteita ehkäistään ammunta-ajoista ja alueen käytöstä tiedottamisella, radan teknisillä suojarakenteilla, järjestyssäännöillä sekä kilpailutapahtumien huolellisilla järjestelyillä. f) Melupäästöjen hallitsemiseksi ei tarvita toimenpiteitä. Pintavesien johtamisen varmistamisella etelän suuntaan voidaan vähentää maaperä- ja pohjavesivaikutuksia muissakin ilmansuunnissa. Muuhun maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisyynja rajoittamiseen ei ole nykytietämyksen mukaan tarvetta tai syytä ryhtyä. Haulien kerääminen maaperästä ei ole nykyisin mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi on huomioitava, että maanpinnan pintakerrosten muokkaus voi edistää metallien kulkeutumista maaperään (ks. ELY:n lausunto, liite L). g) Ampumaratatoiminnan merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi on tunnistettu melu sekä maaperä- ja pohjavesivaikutukset. Nämä sekä myös muut toimintaan liittyvät ympäristövaikutukset on arvioitu kappaleessa 15. h) Hakemuksessa esitetyt menetelmät päästöjen hallitsemiseksi ovat nykytietämys, kustannukset ja merkittävyys huomioiden riittävät. i) Tekniikoiden ja luonnontieteellisen tiedon kehitystä seurataan ja radalle tehtävissä hankinnoissa kiinnitetään huomiota ympäristönäkökohtiin. 15. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN A. Arvio melun vaikutuksista Tehtyjen meluselvitysten perusteella haulikkoammunnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän ampumarataaluetta koskevia nykyisä melun raja-arvoja ja alueen puusto vaimentaa tehokkaasti melua. Todetut melutasot, esitetyt ammunta-ajat sekä lähiympäristön ominaisuudet huomioiden tarvetta ammuntamelun vähentämiselle ei ole. 40-vuotisen historian aikana ampumaratatoiminnasta ei ole saatujen tietojen mukaan aiheutunut meluhaittoja lähialueen ihimisille ja aluetta käyttäjille. B. Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Haulikkoradalla vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat pääosin haulien putoamisalueella ammuntapaikasta länteen enimmillään noin 200 m etäisyydelle. Maanpinnan pintakerroksen orgaaninen aines sitoo tutkitusti hauleista liukenevia metalleja ja niiden kulkeutumista alempiin maakerroksiin vähentäen alueen ulkopuolelle päätyvien metallien määrää. Haulikkoradan maaperä- ja pintavaikutukset rajautuvat tutkimusten perusteella pintakerrokseen. Vaikutukset pintavesiin arvioidaan pieniksi ja vaikutuksen merkittävyys vähäiseksi 6037 /

12 alueen maankäyttö huomioiden. Toteutuneet vaikutukset orsiveteen on tunnistettu tutkimusten perusteella. Vaikutukset syvemmälle pohjaveteen ovat mahdollisia. Metallien pitoisuus pohjavedessä voi kohota paikallisesti, mutta laimenemisen ja maaperään sitoutumisen vuoksi mahdollisen vaikutuksen pohjaveden laatuun arvioidaan rajoittuvan hyvin suppealle alueelle niin alueellisesti kuin syvyyssuunnassakin. Pohjaveden virtaussuunta on ampumarata-alueen ympäristössä länteen, jolloin mahdollisesti liuenneet haitta-aineet kulkeutuvat poispäin pohjavesialueelta ja vedenottamolta. Haulikkorata-alueelta ja sen lähiympäristöstä on otettu näytteitä vuosien aikana (liite M). Pisteissä PVP1, PVP2, PVP3 ja PVP4 lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä (alle 1 µg/l) lukuunottamatta PVP2 ja PVP3 syksyn 2014 näytteitä, joissa pitoisuus alitti ympäristölaatunormin (5 µg/l). Jatkossa mahdolliset pohjavesivaikutukset ja niiden merkittävyys arvioidaankin pohjaveden nykylaatu (korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet), pohjaveden käyttö, pohjaveden virtaussuunta ja asiasta saadut lausunnot huomioiden hyvin vähäisiksi. Hakija ei näe tarvetta eikä käytännöllisiä mahdollisuuksia maaperän kunnostukselle. Tutkimuksiin perustuvat ympäristön ominaisuustiedot (maaperä, pohjaveden laatu, pohjaveden virtaussuunta) ja vaikutusten kohteet (alueen ja pohjaveden käyttäjät) huomioiden toiminnasta ei aiheudu riskiä alueen vesille tai ympäristölle. Tätä näkemystä tukevat myös asiasta saadut erillislausunnot. Haulien keräys maaperästä ei ole nykyisin mahdollista kohtuullisin kustannuksin eikä pintamaakerroksen kunnostamisella (esim. massanvaihdolla) välttämättä saavuteta toivottuja vaikutuksia vaan pintamaakerroksen orgaanisen aineksen muokkaus voisi jatkossa lisätä metallien kulkeutumista syvemmälle maaperään. Mikäli ammunnassa käytetään korvaavia hauleja, ympäristöön päätyvät metallit ja niiden suhteet muuttuvat. Esimerkiksi teräshaulit sisältävät rautaa, kromia ja nikkeliä. Lyijyä korvaavien haulien käytön ympäristövaikutuksia jo maaperässä olevien lyijyhaulien yhteydessä ei tarkalleen tunneta (ks kohta 14). 16. TIEDOT KÄYTTÖTARKKAILUSTA, PÄÄSTÖJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA SEKÄ KÄYTETTÄVISTÄ MITTAUSMENETELMISTÄ A. Käyttötarkkailu Ampumaradan pitäjä ja vastuuhenkilö pitää kirjaa laukausmääristä, ammuntapäivien lukumäärästä, kilpailuista ja hirvikokeista ja poikkeavista tilanteista. Laukausmäärien lisäksi kirjataan onko käytetty lyijyhauleja vai lyijyä korvaavia hauleja (esim. teräshauleja). Haulikkorataa käytetään vain nimettyjen ammunnan valvojien kanssa. B. Päästö- ja vaikutustarkkailu Melutasojen tarkkailuun ei ole tarvetta lähimpien häiriintyvien kohteiden alueella. Hakija esittää ELY-keskuksen lausunnon (liite L) mukaisesti, että pohjaveden tarkkailua jatketaan alueen nykyisen pohjavesitarkkailun mukaisesti (kivääriratojen tarkkailuohjelma, liite M). Pohjaveden havaintoputket PVP 2/P2, PVP 3 / P3 ovat tutkitun pohjaveden virtaussuunnan perusteella maksimaalisessa kuormitussuunnassa. Putket PVP 1, Poski / Putki Pol1, PVP G36 ja PVP 4 / P4 ovat kauempana ja/tai virtaussuuntaan nähden eri suunnassa osoittaen kuormituksen rajautumista. Osana päästötarkkailua suoritetaan myös em. laukausmäärien ja niiden laadun seurantaa. Esitetyn viiden vuoden lyijyhaulien seurantajakson jälkeen päivitetään tarkkailuohjelma huomioiden mm. käyttötarkkailun perusteella käytettyjen lyijyä korvaavien haulimateriaalien laatu (esim. teräshaulit). Tällöin tarkkailuparametrit valitaan käytettyjen haulimateriaalien perusteella kohtuulliset kustannukset huomioiden (BATperiaate). Lisäksi toteutetaan viiden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta erillinen ympäristöselvitys toiminnan vaikutusten merkittävyydestä ympäristöön. Haulikkoradalle haetaan ympäristölupaa lyijyhaulien ja perinteisten savikiekkojen käyttöön sekä lyijyä korvaavien haulien (esim. teräshaulit) käyttöön. Hakija esittää, että lyijyhaulien ja savikiekkojen todellinen vaikutus maaperään ja pohjaveteen selvitetään viiden vuoden kuluttua haulikkoratatoiminnan aloittamisesta, jolloin ulkopuolinen asiantuntijan toteuttaa ympäristöselvityksen, jossa tutkitaan lyijyhaulien ja savikiekkojen vaikutukset vertaamalla tutkimustuloksia lähtötilanteeseen (ensimmäiset pohjaveden tarkkailutulokset). Viiden vuoden kuluttua selvityksessä voidaan huomioida myös Polvenkankaan pohjavesialueen kohdalla mahdollisesti tapahtunut luokittelun muutos. Mikäli selvityksen perusteella lyijyhaulien ja perinteisten savikiekkojen vaikutukset ovat ympäristön (maaperä, pohjavesi ja sen käyttö) kannalta merkittäviä, voidaan viranomaisen erillispäätöksellä ja perustellusta syystä siirtyä käyttämään vain lyijyä korvaavia haulimateriaaleja ja ns. ekokiekkoja (toissijainen vaihtoehto) ilman että haulikkoratatoimintaa keskeytyy. Selvityksessä aineistona 6037 /

13 käytetään lähtökohtaisesti vuosittaisen tarkkailun aikana saatuja pohjaveden tarkkailutuloksia, joiden perusteella voidaan laatia riskiarvio ja alueellinen vaikutustarkastelu. Selvityksen yhteydessä tehdään tarvittaessa tarkentavia lisätutkimuksia haulikkoradan maaperästä sekä pohja- ja pintavesistä. C. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Mittauksissa käytetään kalibroituja ja tarkastettuja laitteita sekä yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Näytteenoton laatu turvataan käyttämällä kokeneita ympäristönäytteenottajia. Näytteiden analyysit teetetään akkreditoidussa laboratoriossa. D. Raportointi ja tarkkailuohjelmat Tarkkailutiedot ja -tulokset kootaan vuosittain laadittavaan toiminnan vuosiyhteenvetoraporttiin, joka toimitetaan kunnan ympäristötoimelle. Haulikkoradoista raportointi voidaan yhdistää nykyisten kivääriratojen vuosiraportointiin. 17. HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT Sijaintikartta (liite A) Asemapiirros (liite B) Kaavakartta tai -ote (liite C) Yhdistysrekisteriote (liite D) Mahdollisesti tehty sopimus alueen puhdistamisesta ja sen kustannuksista (liite E) Muu, mikä? Liite F: Käyttösopimus maankäytöstä Liite G: Vaasan hallinto-oikeuden päätös (Nro 11/0373/1, ) Liite H: Tyrnävän ampumarata-alueen pilaantuneisuustutkimus (Pöyry, ) Liite I: Ampumaradan melumittausraportti (Ramboll, ) Liite J: Tyrnävän kunnan, teknisen lautakunnan lausunto ( ) Liite K: Tyrnävän vesihuolto oy:n lausunto ( ) Liite L: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ennakkolausunto Rauhionojan haulikkoratojen ympäristölupahakemukseen ( ) Liite M: Pohjavesitulokset vuosilta Liite N: Kiinteistötiedot ja kartta 6037 /