EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KAN- SALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGI- AN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KAN- SALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGI- AN 2007 2013 ARVIOINTI"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Aila Ryynänen Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä TEEMA 1. EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN HALLINTOJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KAN- SALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGI- AN ARVIOINTI

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Arvioinnin aineistot ja arvioinnin toteutustavan kuvaus Minitapausanalyysit Sähköinen kysely Työpaja Kansainvälinen vertailu 8 3. Arvioinnin havainnot Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus Hankevalinta Tietojärjestelmien toimivuus Maksatusten sujuvuus Paikanpäällä tehtävät tarkastukset Hallinnollisten käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus Sääntelyn tarkoituksenmukaisuus ja tulkinnan yhdenmukaisuus Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin) Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Johtopäätökset ja operatiiviset suositukset Yhteenveto 41 Ramboll Mikonkatu 15 A, 3rd floor Helsinki P F

3 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 1 1. JOHDANTO Käsillä oleva raportti on EAKR-ohjelmien toimeenpanon arviointiraportti. Arvionti koskee ensimmäisen teeman, EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuuden arviointia. Arviointi on toteutettu ajalla marraskuu 2011 helmikuu Arvioinnissa on ollut seitsemän teemaa, jota kutakin on käsitelty BIKVA-menetelmän mukaisesti asiakaslähtöisesti. Asiakkaalla on tässä arvioinnissa tarkoitettu hankkeiden hakijoita. Pääpainotus on ollut hankkeen saaneilla, jotka voivat arvioida hallintojärjestelmän toimivuutta sen kaikissa vaiheissa. Asiakkaiden palautetta on käsitelty sidosryhmien ja viranomaisten kanssa arvioinnin kuluessa. Raportin havainto ja johtopäätösluvut rakentuvat näiden seitsemän teeman varaan. Johtopäätösluvussa on esitetty kaksi lukua, joista toinen vetää yhteen arvioitsijan johtopäätöksiä kunkin arviointiteeman näkökulmasta ja toinen vetää lyhyesti yhteen arvioinnin keskeisiä havaintoja. Arvioinnin tehtävä ja kysymykset ovat Työ- ja elinkeinoministeriön asettamia sekä RMC:n tarjouksessaan täsmentämiä. Tämän arvioinnin lähtökohtana on ollut EAKR-hallintojärjestelmän tarkastelu asiakkaiden eli hanketoteuttajien näkökulmasta.

4 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 2 2. ARVIOINNIN AINEISTOT JA ARVIOINNIN TOTEU- TUSTAVAN KUVAUS Nyt toteutettu arviointi koski EAKR-toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahasto-strategian vuosien arvioinnin teemaa 1, eli EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuuden arviointia. Arvioinnissa analysoitiin ohjelmien hallinnointia ja sen toimivuutta sekä ohjelma-alueittain että maakuntatasolla. Arvioinnissa tarkasteltiin eroja hallintojärjestelmän toimivuudessa myös hanketyypeittäin, hankejaolla yritystukea saaneet hankkeet sekä tutkimus- ja kehitystukea saaneet hankkeet. Näiden lisäksi arviointiteemaa käsiteltiin kolmen eri toimijaryhmän kautta: asiakkaat, sidosryhmät/ alueviranomaiset sekä hallintoviranomaiset. Asiakkailla tarkoitetaan hankkeiden toteuttajia ja edunsaajia, sidosryhmillä/ alueviranomaisilla tarkoitetaan ELY-keskusten, maakuntaliittojen viranomaisia sekä muista aluekehittämistoimijoita. Hallintoviranomaisilla tarkoitetaan hallinto- ja todentamisviranomaisia sekä tarkastusviranomaisia. Arviointi jakaantui kuuteen eri työvaiheeseen: yhteenveto aikaisemmista arvioinneista, sähköinen kysely, mini-tapausanalyysit, hallinnollisen taakan arviointi, kansainvälinen kartoitus hyvistä käytännöistä sekä työpaja. Arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia arviointiteemoja: 1) Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus 2) Hankevalinnan käytännöt, ml. ohjelmien ympäristö- ja kestävyyskriteerit ja - tavoitteet 3) Tietojärjestelmien toimivuus, ml. ympäristövaikutusten arviointi 4) Maksatusten sujuvuus 5) Hallinnollisten käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus eri viranomaistahojen välillä 6) Hallinnollisten toimien sääntelyn tarkoituksenmukaisuus ja tulkinnan yhdenmukaisuus 7) Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin) Arviointi toteutettiin kehittävän arvioinnin ja monitoimijaisen osallistavan lähestymistavan periaatteita noudattaen. Koska hallinnon onnistuneisuutta mittaa ensi kädessä se, miten asianosaiset hallinnon toimivuuden kokevat, ei hallintojärjestelmän arviointi voi olla riippumatonta suhteessa kohteeseensa. Kehittävässä ja osallistavassa arvioinnissa arvioinnin tekijät ja kohteet toimivat vuorovaikutuksessa, jonka tavoitteena on yhteinen oppiminen ja yhteisesti tehty tulkinta arvioinnin aikana kerätystä tutkimusaineistosta. 1 Arvioinnin yksi tärkeimmistä kulmakivistä oli asiakaslähtöisyys. Kehittämisohjelman hallinnon näkökulmasta tärkein asiakas on kehittämisrahoituksen saaja (kuva 1). 1 Ks. esim. Uusikylä, P., Virtanen, P Evaluators as Information Brokers Enhancing Social Capital and Policy Coherence. Evaluation Connections Vol 1/2009 (April), pp. 3-8.

5 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 3 Kuva 1. Asiakas eli rahoituksen saaja on arvioinnin keskiössä suhteessa arviointitehtäviin. Arvioinnin toteuttamisessa huomioitiin kuitenkin laajasti eri toimijoiden näkökulmat, mikä käytännössä tarkoittaa toimivuuden arviointia kaikilla edellä mainituilla eri toimijatasoilla. Arviointi eteni eri hallintotasoilta toiselle asiakaslähtöisyyttä korostavaa BIKVA-arviointimenetelmää 2 soveltaen. Tiedonkeruu aloitettiin alimmalta hallintotasolta edeten alhaalta ylös, jolloin arvioitsijan tai ohjaavan virkamiestahon näkemykset eivät määritelleet hallintojärjestelmälle olennaisia arviointikysymyksiä, vaan hallinnon toimivuutta pystyttiin arvioimaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti kentän ääntä kuunnellen, tässä tapauksessa hankkeiden toteuttajien, edunsaajien ja kumppanien näkemykset ja tarpeet huomioiden. Pohjan arviointityölle antoi yhteenveto aiemmista arvioinneista sekä selvityksistä. Työvaiheen aikana käytiin läpi mm. aikaisemmat arvioinnit, ohjelma-asiakirjat sekä rakennerahasto-ohjelmien hallinnointia ja toimeenpanoa koskevia ohjeistuksia. Kansallisten asiakirjojen lisäksi tarkasteltiin myös EU-tason asiakirjoja. Näiden pohjalta tarkennettiin arvioinnin kysymyksiä huomioiden hyvän hallinnon ja toimeenpanon toimivuuden kriteerit, kuten tavoitteenmukaisuus, tehokkuus, läpinäkyvyys ja tuloksellisuus. 2.1 Minitapausanalyysit Arvioinnin aikana toteutetut minitapausanalyysit toteutettiin otoksella, joka valittiin siten, että analyysi sisälsi erisisältöisiä ja kokoisia, erilaisten organisaatioiden toteuttamia ja rahoittamia hankkeita. Myös maantieteellinen kattavuus sekä eri toimintalinjat huomioitiin hankevalinnassa (ks. kuvio 1). Rajallisen tapaustutkimusten määrän (yhteensä 20 hanketta) vuoksi täydellisesti tilastollisesti edustavan otoksen laatiminen ei käytännössä kuitenkaan ollut mahdollista. Hankevalinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että mukaan valikoitui mahdollisimman erilaisia hankkeita, ja näin haluttiin taata mahdollisimman kattava kuva erilaisten hanketoimijoiden näkemyksistä. Työvaiheen aikana haastateltiin hanketoimijoita sekä rahoittajaviranomaisia. Lisäksi valittiin yksi isompi hanketoimija, jossa hanketoteuttajien lisäksi haastateltiin myös alueellisia viranomaisia, näin oli mahdollista ottaa lähitarkasteluun hankeprosessissa olevat molemmat osapuolet. Lähitarkasteluun valikoitui Itä-Suomen yliopisto. 2 Ks. esim. Krogstrup, H. K Asiakaslähtöinen arviointi - BIKVA-malli. Hyvät käytännöt menetelmäkäsikirja. Arviointiraportteja 1/2004. Helsinki, Stakes.

6 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 4 Kuvio 1: Minitapausanalyysi 2.2 Sähköinen kysely Arvioinnin sähköinen kysely lähetettiin kaikille EAKR-rahoitusta saaneille hanketoimijoille. Kyselyn avulla tunnistettiin hallintojärjestelmän keskeisimmät ongelmakohdat asiakkaiden näkökulmasta. Kyselyn vastaanotti yhteensä henkilöä, joista 940 vastasi kyselyyn, näin ollen kyselyn vastausprosentiksi muodostui 19 %. Kyselyn virhemarginaali on +/- 2,25 % ja näin ollen vastausten luottamustaso on 95 %. Kysely toteutettiin Surveypal-kyselyjärjestelmän avulla, ja kyselystä lähetettiin yksi muistutusviesti kyselyyn vastaamatta jättäneille. Muistutusviestin jälkeen kyselyn vastaajamäärä kaksinkertaistui, vastaajat edustivat sekä yritystuki että muuta kehittämistukea saaneita hanketoimijoita tasaisesti kaikilta ohjelma-aluilta. EURA ja TUKI2000 järjestelmistä saatujen hankkeiden taustatietojen pohjalta sähköisen kyselyn tuloksia on voitu analysoida kyselyn taustamuuttujat huomioiden, kuten ohjelma-alue, maakunta ja hankkeen toteuttajataho. Sähköisen kyselyn avulla kerätty aineisto vastasi sekä vastaajien edustamien hankkeiden koon, sekä alueellisen sijainnin osalta erinomaisesti kohdepopulaatiota. Vastauksia saatiin kattavasti sekä TUKI2000 järjestelmässä olevilta hankkeilta, että EURA2007 järjestelmässä olevilta hankkeilta. Vastaajajoukon vastaavuus kohdepopulaation hankekoon sekä myöntämismaakunnan mukaan on esitetty alla (Kuvio 2 ja Kuvio 3).

7 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Valtakunnallinen Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Valtakunnallinen Varsinais-Suomi EURA2007- järjestelmän hankkeet Tuki2000- järjestelmän hankkeet EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 5 Vastaajajoukon vastaavuus kohdepopulaatioon hankekoon mukaan Yli Yli % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kyselyyn vastanneet hankkeet (% vastaajista) Kaikki hyväksytyt hankkeet (% hyväksytyistä) Kuvio 2: Vastaajajoukon vastaavuus kohdepopulaatioon hankekoon mukaan Tuen keskiarvo N Myönnetyn tuen mediaani EURA (kyselyvastaajat) EURA (kohdepopulaatio) TUKI (kyselyvastaajat) TUKI (kohdepopulaatio) % Vastaajajoukon vastaavuus kohdepopulaatioon maakunnan mukaan 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % EURA2007-järjestelmän hankkeet Tuki2000-järjestelmän hankkeet Prosenttia kaikista hyväksytystä hankkeista Prosenttia kyselyyn vastanneista hankkeista

8 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 6 Kuvio 3: Vastaajajoukon vastaavuus kohdepopulaatioon maakunnan mukaan Suurimmalla osalla vastaajista oli myös aikaisempaa kokemusta EU-rahoitteisten hankkeiden toteutuksesta, minkä pohjalta sähköiseen kyselyyn vastanneiden voidaankin olettaa tuntevan EUrahoitteisten hankkeiden prosessit ja hallinnan. Erityisesti EURA2007- järjestelmässä olevien hankkeiden vastaajat olivat rutinoituneita EU-rahoitteisten hankkeiden toteuttajia, sillä vastaajista yli kolmannes oli osallistunut vähintään viiden EU-rahoitteisen hankkeen käytännön toteutukseen tai ollut mukana tuensaajan edustajana (Kuvio 4). Kuinka monen EU-rahoitteisen hankkeen käytännön toteutuksessa olet ollut mukana / Kuinka monta kertaa olet ollut tuensaajan edustajana? (n=936) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 37 % 25 % 10 % 21 % 47 % Yli 5 kertaa 3-5 kertaa 1-2 kertaa 30 % 20 % 25 % Ei aiempaa kokemusta 10 % 0 % 13 % EURA 21 % TUKI2000 Kuvio 4: Sähköiseen kyselyyn vastanneiden kokemus EU-rahoitteisten hankkeiden toteutuksesta Kyselyn vastaajien joukossa oli runsaasti erilaisten hakijaorganisaatioiden edustajia. Noin puolet kaikista vastaajista oli TUKI2000 järjestelmässä olevien yrityshankkeiden edustajia. EURA2007 järjestelmän hankkeiden (vastedes EURA hanke) toteuttajista valtaosa oli kuntia, kuntayhtymiä ja maakuntaliittoja tai oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia.

9 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI Kyselyyn vastanneet hankkeet (kpl) hankekoon, tietojärjestelmän ja toteuttajatyypin mukaan 0 EURA TUKI EURA TUKI EURA TUKI EURA TUKI EURA TUKI EURA TUKI Yli Oppilaitos tai tutkimuslaitos Kunta, kuntayhtymä, maakuntaliitto Järjestö, yhdistys, säätiö tai muuyhteisö Yritys Valtion liikelaitos tai viranomainen Yritys/Tuki 2000 Kuvio 5: Kyselyyn vastanneiden hankkeiden jakaumat hankekoon, tietojärjestelmän ja toteuttajatyypin mukaan 2.3 Työpaja Asiakkailta kerättyjä näkemyksiä hallintojärjestelmän toimivuudesta testattiin ja vietiin eteenpäin viranomaisille, sekä alueellisille että hallintoviranomaisille, järjestetyssä työpajassa. Työpajassa käytiin läpi tunnistettuja kipupisteitä, keskusteltiin ryhmissä niiden relevanttiudesta sekä etsittiin ratkaisuja tunnistettujen kipupisteiden selvittämiseksi. Työpajan toteutus oli osa arvioinnissa hyödynnetty BIKVA-tiedonkeruumenetelmää, jossa alimmalta tasolta kerättyä tietoa käsiteltiin ja täydennettiin yhdessä viranomaisten kanssa. Työpajan lisäksi arvioinnin aineistoa täydennettiin toteuttamalla välittävien viranomaisten haastatteluita. Haastatellut henkilöt on listattu tämän raportin liitteissä.

10 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI Kansainvälinen vertailu Tarjouksen mukaisesti arvioinnissa etsittiin kansainvälisiä esimerkkejä ja ratkaisuja arvioinnissa tunnistettujen suomalaiseen hallintojärjestelmään liittyvien keskeisimpien hallinnollisten pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Alkuperäisessä suunnitelmassa ehdotuksena oli valita viisi maata, joista kussakin haastateltaisiin yksi keskeinen hallinnosta vastaava viranomaistaho. Käytännön haasteiden ja pullonkaulojen tunnistamisen ja kansainvälisten asiantuntijoiden konsultoinnin jälkeen todettiin, ettei mikään jäsenmaista kykene vastaamaan näihin haasteisiin suoraan. Tämä johtuu sekä hallintojärjestelmien eroista että kansallisten järjestelmien ja organisaatioiden ominaispiirteistä. Tästä syystä päädyttiinkin yhdistettyyn tutkimusstrategiaan, jossa sekä konsultoitiin kansainvälisiä asiantuntijoita ja arvioitsijoita ja heidän avullaan koottiin kirjallinen aineisto ja tunnistettiin muutamia haastateltavia. Benchmarking-vertailuoppimismenetelmää käytetään laajasti rakennerahastoarviointienkin kentällä. Menetelmä perustuu periaatteelle tavoitteellisesta ja tietopohjaisesta vertailusta. Kyse on useimmiten sekä arvioinnin sisäisestä näkemyksestä että ulkoisten tietolähteiden käytöstä. Tarkoitus on synnyttää kokonaan uutta tietoa ja näkemystä ulkoisten ja sisäisten tietolähteiden käytön pohjalta arvioinnissa valittujen vertailu-ulottuvuuksien osalta. Vertailuanalyysissa valitaan useimmiten rajattu määrä saavutuksia, suorituksia tai onnistumista kuvaavia mittareita, joita voidaan verrata. Tietojen vertailu voi parhaimmillaan toimia katalyyttina tai organisatorisen uudistamisen välineenä, jolla organisaation (tai ohjelman / instrumentin) koettua lisäarvoa sidosryhmien ja edunsaajien keskuudessa lisätään ja/tai laadullisesti edistetään. 3 Monissa tapauksissa benchmarkingilla on haettu lisäarvoa julkisen sektorin kehittämisen pullonkauloihin sen sijaan että keskityttäisiin liiaksi sisäänpäin katsovaan, mittareille, indikaattoreille ja sisäiselle tulosvertailulle perustuvaan suoritusten arviointiin. Tässä raportoidussa arvioinnissa hyödynnettiin vertailuanalyysissa sekä Ramboll Management Consultingin että Europen Policy Research Centren asiantuntijoiden osaamista. 4 Heitä lähestyttiin koosteella arvioinnin alustavasta analyysista ja työpajajohtopäätöksistä ja heidän kanssaan käytiin keskusteluja siitä, mistä lähteistä ja maista voisi löytyä ratkaisuja ko. haasteisiin. Asiantuntijoiden toisen käden näkemysten lisäksi kaksi haastattelua tehtiin suoraan maiden ohjelmatyössä mukava olevien viranomaisten kanssa, Göran Brulin Ruotsin Tillväxtverketistä ja Paul Casey Walesin WEFO:sta. 3 Ks. Leibfried and McNair Erityiskiitokset kuuluvat Frederike Grossille ja Rona Michielle Glasgow n yliopiston EPRC:stä ja Annegret Bötelille Ramboll Management Consultingin Saksan yksiköstä, sekä haastateltaville Göran Brulin ja Paul Casey.

11 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 9 3. ARVIOINNIN HAVAINNOT 3.1 Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus Valmistelun näkökulmasta suomalainen ohjelmakäytäntö on hyvän hallinnon ideaalin mukainen. Kuten mm. Euroopan parlamentin selvityksessä 5 on todettu, Suomen hallintokäytännölle on tyypillistä laajojen konsultaatioiden hyödyntäminen ohjelma- ja lainsäädäntötyön tukena. Hallintokulttuurin näkökulmasta suomalainen malli on sekoitus keskitettyä ja hajautettua hallintomallia, jossa ministeriöillä on hallintoviranomaisena suuri vastuu ja merkitys, mutta samalla ohjelmatoteutus on pitkälti hajautettu alueellisille ja paikallisille viranomaisille. Kaikki eri toimijat ovat mukana valmistelutyössä ja myös seurantakomiteoiden työskentelyssä on mukana laaja joukko toimijoita. Hankkeiden valmistelussa ja valinnassa toteutetaan hyvän hallinnon periaatteita, kuten muun muassa: - läpinäkyvyys - avoimuus - tasapuolisuus - kustannustehokkuus ja laatu - dokumentointi. 6 EAKR-toimenpideohjelmien seurantakomiteat ovat hyväksyneet ohjelmien valintaperusteet. Näitä valintaperusteita noudatetaan sellaisinaan hankerahoituksen myöntämiseksi järjestettävissä julkisissa avoimissa hauissa. EAKR-toimenpideohjelmissa valintakriteerit jakautuvat yleisiin, välttämättömiin valintakriteereihin, jotka kaikkien hankkeiden on täytettävä, hankevalintaa ohjaaviin vallintakriteereihin sekä toimintalinjakohtaisiin valintakriteereihin. Jos hakemus ei täytä yhtä tai useampaa välttämätöntä ehtoa, ei sen osalta arvioida enää muita valintaperusteita, vaan hakemus hylätään tässä vaiheessa. Yleisillä arviointiperusteilla arvioidaan hankesuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta. Välittävä toimielin voi halutessaan lisätä erityisiä arviointiperusteita, jotka asettavat rahoitettavalle toiminnalle tarkentavia kriteerejä esimerkiksi toiminnan sisällöstä. Seurantakomiteoiden hyväksymien valintakriteerien lisäksi voi maakunnan yhteistyöryhmä tarkentaa kriteereitä. Lisäksi välittävät toimielimet voivat edelleen täsmentää maakunnan yhteistyöryhmän linjausta. MYR:n ja rahoittajaviranomaisten tarkennetut valintakriteerit eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa seurantakomitean hyväksymien ohjelmatason valintakriteerien kanssa. Valmistelun laajapohjaisuuden rinnalla hallinnon sujuvuus edellyttää selkeää tehtävien ja vastuiden määrittelyä ja erittämistä toteutuksen aikana. Kullekin viranomaiselle, hallintoviranomaiselle, todentamisviranomaiselle ja maksatusviranomaiselle, on määritelty omat roolit hankevalinnan ja toteutuksen suhteen. Roolien ja tehtävien selkeys, sujuvuus ja läpinäkyvyys ovat hyvän hallintokäytännön osatekijöitä. Ohjelmavalmistelu yhteen sovitetaan aluekehityslain mukaisesti maakuntien pitkän aikavälin strategiaa linjaavan maakuntasuunnitelman laadinnan kanssa, sekä maakuntasuunnitelmia lähivuosien konkreettisiksi toimenpiteiksi konkretisoivien maakuntaohjelmien laadinnan kanssa. Esimerkiksi Itä-Suomessa ohjelmavalmistelun tukena on ollut organisoituna laaja yhteistyö, johon on kytketty kaikki keskeiset toimijatahot, mukaan lukien valtion aluehallintoviranomaiset, kuntakenttä, elinkeinoelämän järjestöt ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot jne. Kansalaisten sekä mm. ympäristö- ja naisjärjestöjen osallistuminen valmisteluvaiheessa on mahdollistettu lausuntoja palautemenettelyin. Kaikissa maakunnissa ohjelmaluonnokset on käsitelty maakuntien yhteistyöryhmissä ja hyväksytty maakuntavaltuustoissa tai valtuuston delegoinnin perusteella maakuntahallituksissa. Näin on haluttu varmistaa viranomaisten yhteinen näkemys ja yhteistyön toimivuus ohjelmien varsinaisessa toteutuksessa. 5 European parliament (2011): Directorate General for Internal Policies, Policy Department B: Structural And Cohesion Policies, Regional Development: Moving Towards A More Result/Performance-Based Delivery System In Cohesion Policy. Study coordinated by the Centre for Industrial Studies. 6 TEM (2010) Hallintoviranomaisen Ohje 2/2010.

12 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 10 Arvioinnin aikana järjestetyssä työpajassa todettiin viranomaisten, sekä alueellisten viranomaisten että hallintoviranomaisten, välisen yhteistyön toimivan hyvin. Arvioinnin aikana järjestetyssä työpajassa todettiin viranomaisten, sekä alueellisten viranomaisten että hallintoviranomaisten, välisen yhteistyön toimivan hyvin. Myös haastatteluissa hanketoteuttajat olivat pääosin tyytyväisiä eri viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Valtaosa hanketoimijoista totesi, ettei heillä ollut varsinaisesti edes tietoa siitä, miten tai millaista yhteistyötä eri viranomaiset tekevät, sillä he asioivat ainoastaan oman rahoittajaviranomaisensa kanssa. Yksittäisissä tapauksissa eri viranomaiset olivat kuitenkin tehneet toisistaan poikkeavia rahoituspäätöksiä siten, että hakija on kielteisen päätöksen saatuaan lähettänyt hankehakemuksensa toiselle viranomaiselle, joka on myöntänyt rahoitusta toisen viranomaisen jo kertaalleen hylkäämälle hankkeelle. Lisäksi ongelmallisina koettiin laajat ylimaakunnalliset hankkeet, joissa mukana oli useita eri rahoittajatahoja. Tällöin käytännön haasteena mainittiin eri rahoittajaviranomaisten toisistaan poikkeavat maksatusperusteet sekä maksatushakemusten raportointikäytännöt. 100 % Eri viranomaisilta saamani ohjeistukset ovat olleet yhteneviä 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 12 % 16 % 8 % 27 % 22 % 24 % 15 % 35 % 20 % 11 % 6 % 4 % EURA-hankkeet (n=521) Tuki hankkeet (n=371) En osaa sanoa Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Siltä väliltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 6: Hakijoiden näkemyksiä viranomaisilta saaduista ohjeistuksista Täydentävissä välittävien organisaatioiden haastatteluissa yhteistyön sekä Euroopan komission, työ- ja elinkeinoministeriön sekä välittävien toimijoiden kesken koettiin toimivan hyvin. Osa haastatelluista kuitenkin mainitsi, että tilanteissa, joissa välittävä viranomainen on epäselvässä tilanteessa pyytänyt ministeriöltä täsmennystä tai kannanottoa, on vastausta joko jouduttu odottamaan kohtuuttoman pitkään tai sitä ei ole saatu lainkaan. Tällöin yksittäiset välittävät toimielimet ovat joko joutuneet viivyttämään päätöksiään tai tekemään omia tulkintoja. Kansainvälisen vertailun näkökulmasta hankevalinnan prosessin kannalta merkittäviä vaiheita ovat sekä ohjelmasta tiedottaminen yleisellä tasolla että hakijoiden mobilisointi että itse valintaprosessi, jossa hakijoiden tuottaman tiedon pohjalta ja valinnassa käytettävien kriteerien avulla arvioidaan yksittäiset hakemukset suhteessa koko ohjelmaan ja muiden hakemusten tarjoamaan vertailupohjaan ja suhteelliseen laatuun. Tavoitteena on sen turvaaminen, että ohjelmaa parhaiten toteuttavat hakemukset valikoituvat rahoitettavaksi ja niillä on valmius ja kyky viedä suunnitelmansa mukainen hanke menestyksekkääseen päätökseen. Hankevalintaan liittyy monia kriittisiä laatu- ja toteuttamiskelpoisuusedellytyksiä, joihin voidaan vaikuttaa myös erillistoimin (tiedotuksella, asiantuntijoiden käytöllä, kriteeristöjä kehittämällä jne.). Kansainvälistä tilannetta tarkasteltaessa näyttää siltä, että ulkopuolisten asiantuntijoiden

13 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 11 käyttö on yleistymässä, erityisesti uusissa jäsenmaissa. 7 Monissa Suomen kanssa vertailukelpoisissa jäsenmaissa on todettu valintakriteerien haasteet ja soveltumattomuus. Esimerkiksi Ruotsissa seuraavat haasteet on tunnistettu: Eri toimijoiden ja teemojen vertailulle ei ole selkeästi räätälöityjä, soveltuvia valintakriteerejä. Valintakriteerien ja kelpoisuuskriteerien ero ei aina ole riittävän selkeä, arviointia ja vertailua tekevien tai vertailun ja arvioinnin kohteen kannalta. Vertailussa sovelletut asteikot vaihtelevat käytännössä. Valintakriteerien määrittelyt ovat riittämättömiä ja Sweco Eurofuturesin tekemissä arviointihaastatteluissa on todettu informaation olleen tässä suhteessa riittämätöntä. Linkki valintakriteerin ja asetettujen tavoitteiden välillä jää usein myös riittämättömäksi, yhteys on heikko ja sitä ei ole systemaattisesti kuvattu. Yleisempänä kommenttina arvioinnissa todettiin myös koko vaikutuslogiikan edellyttävän vahvistamista kaikissa tarkastelluissa ohjelmissa, jolloin myös kriteerien ja tavoitteiden suhde selkeytyisi. 8 Kumppanuuskysymyksissä kaikki jäsenmaat ja komissio ovat kiinnittäneet erityistä huomiota yritysten sitouttamiseen mukaa rakennerahastotoimintaan. Tämä ei ainoastaan heijasta yrittäjyyden kasvanutta merkitystä ja statusta yhteiskunnassa yleisemmin vaan yritysten sitoutumisesta on muodostunut yksi keskeisistä laadun ja tehokkuuden mittareista. Kuten Iso-Britannian kohdalla todettiin rakennerahastokauden alussa viime kauden kokemuksista opittuun liittyen (ks. DTZ & EPRc 2006: Summary of Key Lessons Learned from Previous Programmes in Wales, the UK and the EU) : Yksittäisten toimien (kuten koulutus tai t&k-toimenpide) ja yrityksen kannattavuuden välillä on vaikea nähdä suoraa linkkiä, koska tämä riippuu monista eri tekijöistä (kuten markkinoiden tilanteesta). Monissa tapauksissa linkki on nähtävissä yritysten halukkuudessa investoida niukkoja voimavarojaan tietylle alueelle. Tämä voikin olla paras vaikuttavuuden tai onnistumisen mittari (DTZ & EPRc 2006, p. 20) Kumppanuuksien rakentamisessa ja hyödyntämisessä erityishuomiota on kiinnitetty yksityisen sektorin osallistumisen turvaamiseen. Yksityisen sektorin hankkeet ovat edelleen kansainvälisestikin poikkeus sääntöön. Muun muassa Walesissa on todettu, että tämä johtuu pitkälti sitkeästä ennakkokäsityksestä, että rakennerahastorahojen saaminen on vaikeaa ja aikaavievää. Walesissa onkin perustettu oma yksityisen sektorin rahoituksen yksikkö, joka pyrkii rohkaisemaan yksityisen sektorin mukaan saamista, sääntöjä ja käytäntöjä yksinkertaistaen, osaamista kehittämällä ja verkostoja rakentamalla. WEFO on organisoinut myös alueellisia fasilitaattoreita, joiden tehtävä on hakea sopivia rahoitusvälineitä eri käyttökohteisiin (Wales Objective 1 and 2/T MTE) (Ibid, 39). Monissa jäsenmaissa on pyritty tällä kaudella myös suurempiin hankekokonaisuuksiin. Suurempien hankkeiden nähdään mahdollistavan pienien toimijoiden mukaantulon, konsortioiden vetäjien ollessa ammattimaisia hanketoimijoita ja organisaatioita, jotka kykenevät kantamaan vastuun hallinnollisesta taakasta. Esimerkiksi Ruotsi on maita, joissa on tietoisesti kasvatettu hankekokoa. Valitut painopisteet (erityisesti innovaatio ja erikoistuminen) edellyttävät ammattimaisten hanketoimijoiden sitoutumista, joilla on realistinen mahdollisuus sitoutua myös osarahoitukseen. Uhkana on nähty, että rakennerahastoilla korvataan tutkimusrahoituksen aukkoja ja kohdistetaan toimia muuhun kuin rakenteelliseen uudistamiseen, johon rahoituksen määritelmällisesti tulisi kohdistua. Klusteritoimijoiden merkitys on jatkuvasti korostunut ja esimerkiksi Skånessa klusterien kehittäminen on organisoitu elinkeinoyhtiön koordinoitavaksi. Toinen hankevalinnan käytäntöjä yhdenmukaistanut ja selkeyttänyt toimintatapa liittyy temaattisiin hakuihin, joita muun muassa Ruotsissa ja Britanniassa on toteutettu tällä ohjelmakaudella. Tällä on pyritty vahvistamaan hankkeiden rakenteellisen uudistamiskyvyn roolia. Hankkeilla tulisi keskittyä tukemaan rahoitusvälineen nimenkin mukaista rakenteellista uudistamista, infrastruktuuri- tai perusinvestointipainotuksen sijaan. Ruotsissa on tässä yhteydessä huomiota kiinnitetty ohjelmastrategian ja hakuprosessien tasolla ns. neljän askeleen malliin, jossa painopistettä siirre- 7 Bötel et al. (2012): Comparative Study of The Project Selection Process Applied in Cohesion Policy Programmes in a Number of Member States, Commissioned by the European Commission, Directorate General for Regional Policy, Final Report, February Sweco Eurofutures (2009): Rätt lösning för rätt problem. Rapport 2 från utvärderingen av genomförandeorganisationen för de regionala programmen för den regionala fonden och det nationella socialfondsprogrammet, s. 57.

14 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 12 tään uuden infrastruktuurin rakentamisesta ja käyttöönotosta jo olemassa olevan infrastruktuurin paremmassa ja innovatiivisemmassa hyödyntämisessä, kysynnän perusinvestointien sijaan. Hankkeiden kehittämisessä ja valinnassa on myös kehitetty strategisempaa otetta, josta esimerkkinä voidaan mainita Walesin malli, jossa (ikään kuin itsestään tai ennakoimatta generoituvista) hakemuksista on siirrytty suunnitelmallisempaan sopimuspohjaiseen Expression of Interest -malliin. Hakijoiden neuvontaan ja tukemiseen on tällä kaudella kiinnitetty erityistä huomiota. Walesin esimerkissä on kiinnostavaa sekä Specialist European teams malli että erityisesti järjestösektorin mobilisointiin ja palvelemiseen kohdistettu 3-SET malli. 9 Neuvontapalveluiden lisäksi tarjolla on kuukausittaisia tiedotteita, paikallisia ja alueellisia verkosto- ja tiedonvaihtotapahtumia teemojen ja kohderyhmien mukaa organisoituna, vuosittainen seminaari jne. Malli on todettu säilyttämisen arvoiseksi myös arvioinnissa, joka suhtautui muihin Spatial European Team palveluihin osin varsin kriittisesti. Erityisesti tiimien strateginen merkitys näytti jäävän odotettua heikommaksi ja strategisen viitekehyksen valmistelussa ei tiimeillä ollut juuri minkäänlaista roolia. 10 Sen sijaan projektitoimijatasolla hyötyä nähtiin syntyneen. Asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toimintamallista esimerkkinä voi järjestöjen suuntana pitää myös sitä, että järjestöille kohdistetuissa sähköisissä neuvontapalveluissa ei keskitytä ainoastaan rakennerahastoihin, vana järjestöille tarjolla oleviin eri rahoitusvälineisiin ja mahdollisuuksiin kokonaisuutena. 11 Projektitoimijoiden hallinnollisen taakan keventämiseksi, pienien toimijoiden ja yritysten roolin mahdollistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi kaikille toimijoille kohdistuvien hankehakujen sijaan Walesissa on toteutettu mallia, jossa lähdetään liikkeelle Expression of Interest yhteydenotolla, jolloin rahoitusneuvonnan avulla kyetään paremmin ohjaamaan samanhenkisiä hankeaihioita ja ideoita toetutukseen ja päästään suunnitelmallisempiin kokonaisuuksiin kuin puhtaassa perinteisemmässä hankehakumallissa 12. Näin on kyetty suurempiin hankekokonaisuuksiin. 3.2 Hankevalinta Liiketoimintasuunnitelma täytyi lähettää kahteen kertaan ja joutui lähettämään lisäselvityksiä asioista, jotka oli jo lähettänyt. Ideapaperivaihe oli toimiva. Hakulomakkeessa on sekä hyvää että huonoa, kysellään monia asioita, jotka ovat hankkeen toteutuksen kannalta yhdentekeviä. Tulisi olla enemmän suunnitelmaan ja tuloksiin keskittyvä, tuloksellisuuden arviointiin tulisi keskittyä enemmän. Määrälliset tavoitteet ovat hankala asia arvioida. Heidän hankkeessaan ympäristövaikutukset ovat aivan turhia, näitä tulisi tarkastella kriittisesti, samoin on tasa-arvovaikutuksen Tämä hakemus oli melko helppo. (Hakijoiden arvioita haastatteluissa) Rakennerahastorahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. Hankehaku tapahtuu pääsääntöisesti avoimena hakuna, eli hankehakemuksia otetaan vastaan vuoden ympäri. Näin on erityisesti yritystukiin liittyvän rahoituksen osalta sekä yritystukihakkeiden osalta. Useissa maakunnissa on kuitenkin käytössä hakukierrokset, jolloin 1-3 kertaa vuodessa annettaan päivämäärä, johon mennessä saapuneet hakemukset käsitellään samassa prosessissa. Hakemukset saapuvat EURA2007-tietojärjestelmän kautta sekä lisäksi allekirjoitettuna postitse. Yritystukia haetaan WEFO 2010, Ks. esim. 12 Ohjeistus, ks.:

15 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 13 pääsääntöisesti paperilomakkeella. Yritystukien sähköinen hakujärjestelmä on otettu käyttöön kaikissa ELY-keskuksissa syyskuussa Maakunnan liittojen osalta hankevalinta menee siten, että hakemuksen saavuttua aluekehityspäällikkö tms. käy hankkeet alustavasti läpi ja valitsee hankkeelle sopivan valmistelijan. Arvioinnin haastattelujen perusteella hanketoimijat käyvät keskusteluja viranomaisten kanssa jo hankkeen hakemusvaiheessa, näin hankehakemusten laatu onkin hyvä ja hyvä valmistelu edesauttaa myös hankkeen onnistunutta toteutusta. Alkuvaiheessa tarkastetaan, että hanke täyttää sille asetetut EAKR-ohjelman välttämättömät ehdot, ja hankevalmistelija varmistaa, ettei kaksoisrahoitusta tapahdu. Suurin osa maakuntien liitoista käyttää seurantakomiteoiden ohjelmatason valintakriteerien lisäksi omia, täsmennettyjä kriteerejä, jotka pohjautuvat maakunnan omiin painopistevalintoihin. Valmistelija viimeistelee projektiselvityksen sekä tekee lopullisen pisteytyksen ja päätösesityksen. Hakemusarvioinnin, hankeryhmän käsittelyn ja lausuntojen perusteella hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Maakuntaliiton kaikki hakkeet käsitellään maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä, joka esittää hanketta joko rahoitettavaksi tai hylättäväksi. Rahoituskelpoisiksi todetut hankkeet viedään päätettäväksi maakuntahallitukseen. Päätös kirjataan EURA2007- tietojärjestelmään ja päätöksestä ilmoitetaan postitse hakijalle. 14 ELY-keskusten osalta hankevalmistelu menee siten, kun yritystukihankehakemus saapuu ELYkeskukseen TYO-yksikön päällikkö määrää hankkeelle esittelijän, joka tutustuu hankkeeseen asiakirjojen perusteella ja tekee yrityskäynnin hankkeen tukikelpoisuuden arvioimiseksi. Esittelijä laatii Tuki2000-järjestelmässä hankeselvitysraportin ja arvioi hanketta suhteessa kansalliseen yritystukisäädöstöön, EAKR-ohjelmaan ja maakunnan yhteistyöryhmän vahvistamiin alueellisiin valintakriteereihin, ELY-keskuksen rahoituslinjauksiin sekä kustannusten tukikelpoisuuteen. Hankevalinnassa otetaan kantaa myös hankkeen vaikuttavuuteen sekä toimiala- ja markkinatilanteeseen. Yritystukihankkeiden priorisoinnissa ei käytetä pisteytystä vaan hankkeet käydään läpi kyllä/ ei luokittelulla. Saapuneet yritystukihakemukset esitellään säännöllisesti ELY-keskuksen hankeryhmälle, yritystukiryhmälle tai maakunnan rahoitusryhmälle. 15 ELY-keskusten osalta noin puolet keskuksista käyttää omia, maakunnan omiin painopistevalintoihin pohjautuvia täydentäviä kriteereitä seurantakomiteoiden hyväksymien kriteerien lisäksi. Myönteiset yritystukipäätökset kirjataan Tuki2000-järjestelmään ja myönteiset ympäristötukipäätökset joko Tuki2000- tai EURA2007-järjestelmään. Arvioinnin haastatteluista kävi ilmi, että moni yritystukea hakeva käy myös keskusteluja rahoittajaviranomaisen kanssa ennen hankehakemuksen jättämistä. Nämä etukäteen käydyt keskustelut koetaan erittäin hyödyllisenä ja hankeprosessia tukevana. Hankkeen hakemusvaiheessa käydyt keskustelut eivät kuitenkaan juuri näy hylättyjen hakemusten määrässä, sillä yritystukien osalta hylättyjä hankehakemuksia on enemmän kuin muiden hankkeiden osalta (ks. Taulukko 1 ja Taulukko 2). Tämä selittyy osittain sillä, että yritystukihankkeiden kriteeristö poikkeaa muiden hakkeiden kriteeristöstä eikä valinta näin ollen ole yhtä helposti etukäteen ennustettavissa. 13 Valintaprosessiselvitys, TEM Ibid. 15 Ibid.

16 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 14 Taulukko 1: Hankepäätökset EURA2007-järjestelmässä, tilanne Keskiarvon ylittävät osuudet on merkitty punaisella. Välittävä viranomainen Peruttu hakemus Hylätty Hyväksytty Kaikki yhteensä KPL % KPL % KPL % KPL Et.-Karjalan liitto 9 24 % 1 3 % % 38 Et.-Pohjanm. liitto % 4 7 % % 58 Et.-Savon mk.liitto % % % 78 Etelä-Pohjanmaan ELY 7 8 % 6 7 % % 85 Etelä-Savon ELY % 5 10 % % 52 Hämeen ELY 7 37 % 0 % % 19 Hämeen liitto 3 12 % 1 4 % % 25 Itä-Uudenm. liitto 1 25 % 0 % 3 75 % 4 Kaakkois-Suomen ELY % 3 6 % % 52 Kainuun ELY 6 20 % 0 % % 30 Kainuun maak.k-yht % 5 8 % % 65 Keski-Pohjanm.liitto % 0 % % 72 Keski-Suomen ELY 7 30 % 0 % % 23 Keski-Suomen liitto % % % 129 Kymenlaakson liitto % 8 9 % % 89 Lapin ELY % 4 6 % % 72 Lapin liitto % % % 226 Liikennevirasto 3 9 % 0 % % 34 OPM 9 43 % 0 % % 21 Pirkanmaan ELY 2 13 % 0 % % 15 Pirkanmaan liitto % 9 11 % % 83 Pohj.-Karjal. mk.liitto % % % 105 Pohj.-Pohjanm.liitto % 4 1 % % 296 Pohjanmaan ELY 2 50 % 0 % 2 50 % 4 Pohjanmaan liitto 7 12 % 3 5 % % 57 Pohjois-Karjalan ELY % 1 2 % % 48 Pohjois-Pohjanmaan ELY % 1 1 % % 117 Pohjois-Savon ELY % 2 7 % % 29 Pohjois-Savon liitto % 8 5 % % 160 Päijät-Hämeen liitto % % % 155 Satakunnan ELY 3 60 % 0 % 2 40 % 5 Satakuntaliitto % 0 % % 86 STM 0 % % 0 % 1 TEM 2 10 % 0 % % 20 Uudenm. liitto 7 47 % 0 % 8 53 % 15 Uudenmaan ELY 2 20 % 0 % 8 80 % 10 Varsin.-Suom. liitto % 4 6 % % 69 Varsinais-Suomen ELY % 5 12 % % 43 YM 0 % 0 % % 7 (tyhjä) % 0 % 0 % 39 Kaikki yhteensä / keskiarvo % % % 2536

17 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 15 Taulukko 2: Hankepäätökset Tuki2000-järjestelmässä, tilanne Keskiarvon ylittävät osuudet on merkitty punaisella. Välittävä viranomainen Peruutetut ja siirretyt Kielteiset Myönteiset Kaikki yhteensä KPL % KPL % KPL % KPL Etelä-Pohjanmaan ELY % 9 6 % % 152 Etelä-Savon ELY % % % 463 Hämeen ELY % % % 512 Kainuun ELY % % % 242 Kaakkois-Suomen ELY % % % 393 Keski-Suomen ELY % % % 531 Lapin ELY % % % 758 Pirkanmaan ELY % 27 9 % % 297 Pohjanmaan ELY % % % 450 Pohjois-Karjalan ELY % % % 524 Pohjois-Pohjanmaan ELY % % % Pohjois-Savon ELY % % % 477 Satakunnan ELY % % % 210 Varsinais-Suomen ELY % 9 7 % % 134 Kaikki yhteensä /keskiarvo % % % Tehdyissä hankepäätöksissä on selkeitä eroja alueittain. Joillakin alueilla on huomattavasti enemmän peruutettuja ja siirrettyjä hankkeita kuin toisilla, sama ilmiö on havaittavissa myös kielteisten hakepäätösten osalta. Arvioinnin viranomaishaastattelujen 16 avulla selvitettiin syitä, jotka selittäisivät alueiden välisiä eroja hankepäätöksiin liittyen. Tehtyjen viranomaishaastattelujen perusteella yhdeksi selittäväksi tekijäksi peruutettujen hakkeiden osalta nousi hakemuksen saapuminen väärälle viranomaiselle. Tietojärjestelmät eivät mahdollista hankkeen siirtämistä toiselle viranomaiselle, vaan hankehakemus täytyy peruuttaa ja pyytää hakijaa jättämään se uudelleen toiselle viranomaiselle. Toisena selittävänä tekijänä nähtiin olevan se, että hakijat peruuttavat mieluummin hakemuksensa kuin ottavat kielteisen päätöksen. Kielteiset päätökset ovat julkisia ja jotkin hakijat saattavat kokea tämän haitaksi hankkeen muiden rahoitusmadollisuuksien näkökulmasta. Joillakin alueilla elää myös ajatus siitä, että kielteinen hankepäätös merkitsee, ettei enää jatkossa kyseessä olevaa aihepiiriä rahoitettaisi. Kolmanneksi seikaksi nousi hanketoimijoiden rajallinen määrä, jolloin samat toimijat saattavat hakea jo aikaisemmin rahoitettua hanketta. Tämä havainto koskee erityisesti niitä alueita, joissa hanketoimijoiden määrä on rajallinen ja viranomaiset tuntevat toimijakentän hyvin. Toisaalta myös viranomaisen näkökulmasta peruutettu hanke merkitsee vähemmän toimia kuin kielteisen päätöksen saava hankehakemus. Vastaavasti alueilla, joilla kielteisiä päätöksiä tehdään runsaasti mutta keskeytyksiä on vähän, välittävän viranomaisen edustajan mukaan pyritään pääasiassa siihen, että päätöksen hankkeen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee päätöksen valmistelijan tai hankehakijan sijaan ylin päättävä elin. Hakijoille ei siis ilmoiteta valmistelevan henkilön näkemystä kesken valintaprosessin vaan kaikki jätetyt hakemukset viedään eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan poissulje konsultatiivista valintaprosessia myös näissä tapauksissa lähes kaikkien hankehakemuksen jättäneiden toimijoiden kanssa on keskusteltu ennen varsinaisen hankehakemuksen jättämistä. 16 Arviointiaineistoa täydennettiin viidellä viranomaishaastattelulla, jota edustivat Lapin liittoa, Pohjois-Pohjanmaan liittoa, Päijät- Hämeen liittoa, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta sekä Pohjanmaan ELY-keskusta.

18 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 16 Alueellisia eroja kielteisten päätösten määrässä selittää osaksi se, että viranomaisilla on erilaisia linjauksia hankevalintaa koskien. Joillakin alueilla linjaukset ovat tiukemmat, mikä karsii jo hakuvaiheessa hakemusmääriä. Viranomaisten hankekäsittelytavoissa on myös eroja, toiset antavat hankkeen mennä hakemusvaiheessa kielteiseen päätösvaiheeseen helpommin kuin toiset. Kaikki haastatellut ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että konsultatiivinen ote hankevalmistelussa on paras tapa toimia sekä hankehakijan että viranomaisen näkökulmasta. Arvioinnin sähköisen kyselyn tulosten perusteella asiakkaat kokevat edellä kuvatun hankevalintaprosessin hyvänä. Arvioinnin minitapausanalyysien pohjalta kävi ilmi, että hankevalinnan käytännöt koetaan melko sujuvina hanketoimijoiden, asiakkaiden keskuudessa. Viranomaisen antama apu hankehakemuksen laatimisessa koettiin hyödyllisenä ja lähes kaikki haastatellut hanketoimijat olivat käyttäneet viranomaisen apua hankehakemuksen laadinnassa. Poikkeuksen tekivät ainoastaan ne hanketoimijat, jotka olivat hakeneet rahoitusta useamman kerran, niin sanotut rutinoituneet hankehakijat. Apua kohdistui erityisesti hakemuksen tekniseen toteutukseen, ei niinkään sisältöön. Hanketoimijat kokivat viranomaisten kanssa käytävän yhteistyön hakemusvaiheessa hyväksi ja joustavaksi, sillä molemmilla on intresseissä hyvän ja laadukkaan hankehakemuksen laadinta. Hankehakijat kokivat myös hyväksi käytännön, jossa jo varhaisessa vaiheessa viranomainen kertoo, mikäli hankerahoituksen saaminen on epätodennäköistä, eikä hankevalmistelua näin ollen kannata enää jatkaa. Arvioissa ei ollut eroja yritystukea hakeneiden ja muuta hankerahoitusta hakeneiden välillä. Sekä sähköisen kyselyn, että tapausanalyysien mukaan hankehakemuksen laatimista pidettiin kuitenkin keskimäärin melko vaativana. Kyselyvastaajista yksinkertaisena tai melko yksinkertaisena hankehakemuksen laatimista piti hakijatyypistä riippumatta noin viidennes hankkeista kun taas vaativana tai erittäin vaativana hankehakemuksen laadintaa piti EURA-hakijoista lähes 60 % ja TUKI hakijoista vajaa 55 %. Kuinka vaativana pidit hankehakemuksen laatimista? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 % 1 % 7 11 % 50 % 42 % 23 % 26 % 19 % 19 % 1 % 2 % EURA -hakijat (n=472) Tuki hakijat (n=303) En osaa sanoa Erittäin vaativana Melko vaativana Ei yksinkertainen eikä vaativa Melko yksinkertaisena Erittäin yksinkertaisena Kuvio 7: Hakijoiden arviot hankehakemuksen laadinnan vaativuudesta Haastateltujen hanketoimijoiden mielestä hankkeiden hakulomakkeissa on sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia. Hyvää on se, että hakulomakkeen koettiin selkeyttävän omia ajatuksia ja samalla koko hanketta esimerkiksi hankkeen kokonaisrahoitukseen liittyen. Toisaalta huonona koettiin se, että hakulomakkeessa pyydettiin täyttämään useampaan kertaan samoja asioita, ja erityisesti yrityksen tulevaan liiketoimintaan liittyviä lukuja pidettiin hankala arvioida. Myös ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiin suhteuduttiin kriittisesti erityisesti yritystukea hakeneiden hanketoimijoiden keskuudessa. Koettiin, että määrällisten tavoitteiden arvioinnin sijaan tulisi keskittyä enemmän hankesuunnitelman ja tuloksellisuuden arviointiin.

19 EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 17 Vaikka hakuvaihetta pidettiinkin yleisesti melko haastavana, vain harva toimija oli turvautunut maksulliseen apuun hankkeen hakuvaiheessa. Yleisesti ottaen Tuki 2000 hakijat olivat käyttäneet sekä maksullista että maksutonta ulkopuolista apua hieman Eura hankkeita useammin. Keskimäärin ulkopuolinen maksullinen apu vuositasolla maksoi noin 1770 euroa 17. Oletko käyttänyt hankehakemuksen laadinnassa ulkopuolista apua? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 % 2 % 0 % 0 % 74 % 25 % EURA -hakijat (n=473) 64 % 34 % Tuki hakijat (n=299) 95 % 5 % EURA -hakijat (n=474) 84 % 16 % Tuki hakijat (n=302) En osaa sanoa En Kyllä Maksuton ulkopuolinen apu Maksullinen ulkopuolinen apu Kuvio 8: Maksullisen ja maksuttoman ulkopuolisen avun käyttö hankehakemuksen laadinnassa Hankkeiden valintakriteereissä on alueellisia eroja, kuten aikaisemmin kävi jo ilmi. Tämä johtuu erityisesti alueiden omista painopistevalinnoista, mikä saattaa näyttäytyä asiakkaille eriarvoisena kohteluna hankevalintoihin liittyen. Alueellisia eroja on myös käytettävissä olevan hankerahan määrässä. Itä- ja Pohjois-Suomessa käytettävissä olevat hankevarat ovat suuremmat kuin Etelä- Suomessa, mikä vaikuttaa kilpailuun hankehakijoiden välillä. Hankevarojen niukkuus heijastuu myös hyväksyttyjen hakemusten määrään ja osuuteen kaikista hakemuksista. Sähköisessä kyselyssä hakijoilta tiedusteltiin myös kuinka paljon he olivat saaneet tukea rahoitusviranomaisilta ennen hakemuksen jättämistä koskien tuen saantimahdollisuuksia, hakemuksen sisällöllisessä tekemisessä sekä hakemuksen teknisessä valmistelussa. Sähköisen kyselyn tulosten mukaan erityisesti Tuki hankkeet olivat tehneet runsaasti yhteistyötä rahoittajan kanssa ja pitivät tukea myös keskimäärin melko hyödyllisenä. Molempien hakijaryhmien mukaan hyödyllisintä oli yhteistyö rahoittajaviranomaisten kanssa koskien tuen saantimahdollisuuksia ennen virallisen hakuprosessin alkamista. Tätä tukea sähköisen kyselyn vastaajat arvioivat myös saaneensa eniten. 17 n=60,, vaihteluväli , keskihajonta=2050,69

20 1=Ei lainkaan / Ei lainkaan hyödyllistä, 3=Erittäin paljon / Erittäin hyödyllistä Yhteistyön/tuen määrä (1=Ei lainkaan tukea, 3= Runsaasti tukea) EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN JA KANSALLISEN RAKENNERAHASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 18 3 Rahoittajaviranomaiselta saadun tuen ja muun yhteistyön hyödyllisyys ja määrä Tuki 2000: Rahoitusviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä sisällöllisesti Tuki 2000: Rahoittajaviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä teknisesti. 2 Tuki 2000:Yhteistyö/ tuki rahoittajaviranomaisen kanssa koskien tuen saantimahdollisuuksia ennen virallisen hakuprosessin alkamista. Eura: Rahoitusviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä sisällöllisesti Eura: Rahoittajaviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä teknisesti Yhteistyön/tuen hyödyllisyys (1=ei lainkaan hyödyllistä, 3= erittäin hyödyllistä) Eura: Yhteistyö/ tuki rahoittajaviranomaisen kanssa koskien tuen saantimahdollisuuksia ennen virallisen hakuprosessin alkamista. Kuvio 9: Hakijoiden arviot rahoittajaviranomaiselta saadun tuen ja muun yhteistyön hyödyllisyydestä ja määrästä Kun rahoittajan kanssa ennen virallisen hakuprosessin alkamista tehdyn yhteistyön määrää ja hyödyllisyyttä tarkastellaan alueittain huomataan, ettei alueiden välillä ole merkittäviä eroja tarkasteltaessa tarjotun tuen määrää tai hyödyllisyyttä. 3 Yhteistyö/ tuki rahoittajaviranomaisen kanssa koskien tuen saantimahdollisuuksia ennen virallisen hakuprosessin alkamista. 2 1 Rahoittajaviranomaiselta saatu tuki Viranomaiselta saadun tuen hyödyllisyys Kuvio 10: Hakijoiden arviot rahoittajaviranomaisen kanssa tehdyn yhteistyön määrästä ja sen hyödyllisyydestä ennen virallisen hakuprosessin alkamista maakunnittain. Tarkastelusta poistettu Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa ja Uusimaa havaintojen vähyyden vuoksi. Sähköisessä kyselyssä vastaajat arvioivat myös sitä, kuinka hyvin haun etenemisestä oli tiedotettu hakijalle hakemuksen käsittelyn aikana. EURA2007 järjestelmässä olevista hakijoista tyyty-

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Ohjelmien edistymistilanne 2.3.2011 2 10 9 8 7 6 5 4 3 10 9 8 7 6 5 4 3 Varattu (%) Sidottu (%) Maksettu

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma Jaana Tuhkalainen Rahoitusasiantuntija ELY-keskus 23.6.2016 Kansalaistoimijalähtöinen toiminta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä VALTAKUNNALLINEN AVOIN ESR- HAKU

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä VALTAKUNNALLINEN AVOIN ESR- HAKU KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä VALTAKUNNALLINEN AVOIN ESR- HAKU 1.6.- 15.9.2015 Hakijan ohje ESR-PROJEKTIHAKU Hämeen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA TEM:n 8.7.2008 hallintoviranomaisen ohje nro 3 3.7.2008 OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA Manner-Suomessa toteutetaan neljää alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa (Etelä-, Länsi-, Pohjois-

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot