Kooste Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II -hankkeen loppuarvioinnin tuloksista, Antti Hämäläinen

Transkriptio

1 Kooste Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II -hankkeen loppuarvioinnin tuloksista, Antti Hämäläinen

2

3 Arviointikysymysten kohdentuminen loppuarvioinnissa Hankkeen organisointi Hankkeen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö Tavoitteenasettelun onnistuminen Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tulokset ja vaikutukset Tuotosten juurruttaminen ja levittäminen

4 Loppuarvioinnin aineistot Arviointiakvaariot, syksyllä 2013 hankkeiden ohjausryhmien kokousten yhteydessä Viiden osahankkeen akvaarioissa keskityttiin tuloksiin ja vaikutuksiin sekä tuotosten juurruttamiseen ja levittämiseen Hankekonsortion akvaariossa näiden kahden lisäksi vielä hankkeen organisointiin sekä tavoiteltujen vaikutusten toteutumiseen Ikälain pilotointi järjesti omat 9 akvaariota, joiden tulokset osahankkeen loppuraportissa Sähköinen Webropol-kysely osahankkeiden kehittämistoiminnassa mukana olleille N=20 Tiedontuotannon, osallisuuden, yksiportaisuuden, kotona asumisen mahdollisuuksien ja ennaltaehkäisevyyden onnistuminen sekä juurruttamisen ja levittämisen toteutuminen/edellytykset

5 Loppuarvioinnin tulokset

6 Sekä osahankkeiden että konsortiotason arviointiakvaarioissa käsitellyt kysymykset 1. Miten hankkeen toimesta toteutettu kehittämistyö ja sen tulokset ovat vastanneet asetettuihin tavoitteisiin? miksi onnistuttu, miksi ei mikä edistänyt, mikä hankaloittanut? 2. Miten on varmistettu onnistuneiden tuotosten ( hyvät käytännöt ) juurruttaminen sekä hankeaikana syntyneiden kehittäjäverkostojen jatkuvuus? Konsortiotason arviointiakvaariossa lisäksi käsitellyt kysymykset 3. Miten Ikäkaste Äldre-kaste II hankekokonaisuuden organisointi on onnistunut (hallinnointi, talous, johtaminen, koordinointi, ohjausryhmätyöskentely, asiantuntijaverkostojen hyödyntäminen, viestintä)? + Loppukeskustelu näkymistä hankkeen odotettujen ja toteutuneiden tai tulevien vaikutusten suhteen

7 1. Miten hankkeen toimesta toteutettu kehittämistyö ja sen tulokset ovat vastanneet osahankkeelle asetettuihin tavoitteisiin? miksi onnistuttu, miksi ei mikä edistänyt, mikä hankaloittanut? Ohjausryhmissä koettiin tavoitteisiin vastatun yleisesti hyvin, lähes kaikkien tavoitteiden osalta on edetty ja suuri osa on toteutunut jo hankkeiden aikana Joissakin prosesseissa menty tavoitteita pidemmälle, on syntynyt odottamattomiakin tuloksia ja toisaalta jotkut asiat jääneet kokonaan tekemättä Tuotosten paljoutta, konkreettisuutta ja ajankohtaisuutta kiitettiin useaan otteeseen Tavoitteet olleet myös yhteneväisiä kuntien omien tavoitesisältöjen kanssa, mikä on johtanut hyviin tuloksiin Osallisuuden nousua kuntien perustoiminnan arkeen hankkeen myötä pidettiin tärkeänä saavutuksena Teknologian rooli kehittämistyössä ei ole ollut hankkeen tavoitteiden tasolla Suuren hankekokonaisuuden katsottiin aiheuttavan helposti lopputulosten jäämistä hämäriksi ja vaikuttavan siten myös juurtumiseen ja yleistettävyyteen Hankkeen edeltävä vaihe loi pohjan, joka edesauttoi tehokasta kehittämistyötä

8 1. Miten hankkeen toimesta toteutettu kehittämistyö ja sen tulokset ovat vastanneet osahankkeelle asetettuihin tavoitteisiin? miksi onnistuttu, miksi ei mikä edistänyt, mikä hankaloittanut? Tavoitteisiin vastaamista edesauttaneita asioita olivat lisäksi hankehenkilöstön ja -johdon tapa työskennellä sekä mm. tavoitteenasettelun konkreettisuus, yhteistyön kulttuuri, tuloskeskeisyys, hankkeen nivoutuminen osaksi kuntien perustoimintaa ja järjestelmälliset työtavat Tavoitteisiin vastaamista haitanneita asioita olivat mm. kuntien tahtotilan puute, hankesuunnitelman tai kehittämisprosessien epäselvyys, henkilöstön vaihtuvuus, sitoutumattomuus, kuntien resurssipula Ensimmäinen ikäihmisten palveluihin liittyvä hanke, joka on kunnolla tukenut kunnissa tehtävää työtä.

9 2. Miten alueellanne on varmistettu hankeaikana syntyneiden onnistuneiden tuotosten ( hyvät käytännöt ) juurruttaminen ja kehittäjäverkostojen toimivuus jatkossa? Juurruttamista on tehty jo hankeaikana, tilanne vaikuttaa hyvältä joskin kokonaisvaltaista juurruttamisajattelua voisi olla enemmän Tulevaa juurruttamista tukevina asioina mainittiin mm. tuloskortit, kehityskeskustelut ym. seuranta sekä hankkeissa tehdyt juurruttamissuunnitelmat Yhteistyöverkostot ovat tiivistyneet ja tehostuneet mm. ohjausryhmätyöskentelyn kautta Monin paikoin kehittämistyötä hankkeen aikana tehneet toimijat ovat sitoutuneet jatkamaan Työryhmien jäsenten ja johdon toiminta koettiin tärkeimmäksi tekijäksi juurtumisen kannalta, vastuukysymykset ovat jatkossa keskeisiä Myös verkkosivujen olemassaolo koettiin moneen otteeseen olennaisena tuotosten leviämisen kannalta

10 2. Miten alueellanne on varmistettu hankeaikana syntyneiden onnistuneiden tuotosten ( hyvät käytännöt ) juurruttaminen ja kehittäjäverkostojen toimivuus jatkossa? Juurtumisen kannalta hyvinä asioina mainittiin lisäksi tehtyjen tuotosten selkeys, kehittämisryhmien jatkuminen, hankkeen vahva kytkeytyminen kuntien perustoimintaan, eri asioiden kehittäminen eri alueilla ja sitä kautta saavutettava kehitysprosessien kirjo sekä suuri tietomäärä Uhkiksi juurtumiselle nähtiin työntekijöiden vaihtuvuus, asenteet kehittämistä kohtaan, kuntien taloudellisten resurssien puute, alueiden rikkonaisuus ja hajanaisuus, kuntaorganisaatioihin liittyvät haasteet Maakunnallisten verkostojen jatkuminen vaihtelevaa, kehittämisen kulttuurin jatkuminen ilman kehittämishanketta koettiin haasteeksi

11 3. Miten Ikäkaste Äldre-kaste II -hankekokonaisuuden organisointi on onnistunut (hallinnointi, talous, johtaminen, koordinointi, ohjausryhmätyöskentely, asiantuntijaverkostojen hyödyntäminen, viestintä)? Projektijohtajan toimintaa hankkeessa kiitettiin; johtaminen ollut selkeää ja luotettavaa Osahanketyöntekijät kokevat yhtäältä saaneensa riittävästi tukea johdolta, mutta toisaalta on tullut myös viestiä yksin jäämisestä Hankkeen toisen vaiheen tavoitteet eivät ole olleet niin laajoja kuin ensimmäisessä, mikä on helpottanut hanketyöntekijöiden työn hallintaa Viestintä on koettu tasoltaan riittäväksi ja onnistuneeksi. Kaikki tarvittava tieto kulkenut, joskin tietoa on toisinaan ollut sen verran paljon, että kaikkeen ei ole ehtinyt perehtyä. Osaamiskeskus koettiin hyväksi tahoksi Ikäkasteen kaltaisen hankkeen toteuttamiseen (mm. ketteryys ja dynaamisuus esim. rekrytointiin liittyen).

12 3. Miten Ikäkaste Äldre-kaste II -hankekokonaisuuden organisointi on onnistunut (hallinnointi, talous, johtaminen, koordinointi, ohjausryhmätyöskentely, asiantuntijaverkostojen hyödyntäminen, viestintä)? Hankaluuksina mainittiin mm. hankeorganisaation monimutkaisuus (mm. valtionavusteisuus) ja hallinnointiin liittyvät hankaluudet (mm. talousasioiden sujuminen), hankaloittaa tehokasta kehittämistoimintaa ja on pois sisällöllisestä kehittämisestä Suuriin hankkeisiin siirtyminen on aikanaan ollut kenties liian suuri harppaus kehittämistoiminnan ytimien kannalta (byrokraattisuus) Hankkeiden ja kuntien välinen yhteydenpito olisi paikoin voinut olla parempaa

13 Sähköinen arviointikysely 2. Miten vanhustenhuoltoa koskeva tiedontuotanto on kehittynyt hankeaikana? 3. Onko iäkkään henkilön omaa osallisuutta kyetty vahvistamaan alueellasi hankkeen toimesta? N=20 Osahankkeiden työryhmissä ym. kehittämistoiminnassa mukana olleet toimijat Numeeristen kysymysten arviointiasteikko: 1 = ei lainkaan... 4 = hyvin, eos = vastaamatta jättäminen 4. Miten hankekuntia on tuettu ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa? 5. Onko kotona asumista tukevia palveluita ja muuta ennakoivaa toimintaa onnistuttu hankkeen toimesta vahvistamaan alueellasi? 6. Mitä uusia neuvonnan ja ohjauksen keinoja on otettu käyttöön alueellasi hankkeen aikana? Mitä ollaan ottamassa kehittämistyön tuloksena käyttöön hankkeen jälkeen? 7. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä menetelmiä ja välineitä on otettu käyttöön alueellasi hankkeen aikana? Mitä ollaan ottamassa kehittämistyön tuloksena käyttöön hankkeen jälkeen? 8. Mitä muille kunnille/toimijoille tarjottavissa olevia ns. hyviä käytäntöjä mielestäsi alueesi osahankkeessa on syntynyt? 9. Miten hyvien käytäntöjen juurruttamisessa alueesi kuntien perustyöhön on onnistuttu? 10. Entä miten hyvien käytäntöjen levittämisessä muille toimijoille on onnistuttu?

14 2. Miten vanhustenhuoltoa koskeva tiedontuotanto on kehittynyt hankeaikana? (Arviointiasteikko 1 = ei lainkaan... 4 = hyvin) ka. 2,9 (N=18, 2 eos.) Avovastaukset Kotisivujen ja hanketyöntekijöiden merkitys on ollut suuri Yhteydenpito on parantunut Kyselyistä ja asukastapaamisista saanut hyvää tietoa

15 3. Onko iäkkään henkilön omaa osallisuutta kyetty vahvistamaan alueellasi hankkeen toimesta? (Arviointiasteikko 1 = ei lainkaan... 4 = hyvin) ka. 2,9 (N=20) Otteita avovastauksista Ohjauksen ja neuvonnan tehostaminen vahvistanut ikäihmisen osallisuutta Vahvistunut palvelujen kehittämisen ja edustuksellisuuden kautta, vanhusneuvoston edustaja ohjausryhmässä Työntekijät oivaltaneet, että kyse on tärkeästä asiasta Ikäihmiset olleet mukana kehittämistyössä Työpajoissa keskusteltu ja mietitty, mutta ruohonjuuritasolle asia ei ole mennyt On järjestetty kuulemis-, keskustelu- ja infotilaisuuksia

16 4. Miten hankekuntia on tuettu ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa? (Arviointiasteikko 1 = ei lainkaan... 4 = hyvin) ka. 2,1 (N=16, eos 4) Otteita avovastauksista Tuotettu tietoa ja benchmarkattu muita kuntia/yksiköitä Palvelukampusta saatettu alulle Kotihoidon merkityksestä ja asiakaslähtöisistä palveluista on keskusteltu Hankkeessa on kehitetty joustavia yöhoitotuotteita. Joustava kriisiapu yöhoidon muodossa on auttanut asiakkaita niin, että sairaalahoitoja ei ole tarvittu tai hoitavalle omaiselle/läheiselle on suotu lepohetki.

17 5. Onko kotona asumista tukevia palveluita ja muuta ennakoivaa toimintaa onnistuttu hankkeen toimesta vahvistamaan alueellasi? (Arviointiasteikko 1 = ei lainkaan... 4 = hyvin) ka. 2,6 (N=19, eos 1) Otteita avovastauksista Olemme saaneet henkilöstöä avohuollon palveluihin, missä taustalla on varmaan osin hankkeelta saatu tieto Luotu kuntoutuspolku arjen työkaluksi Palvelukampus on tarjonnut lähiseudun asukkaille kuntosalin käyttömahdollisuutta Ikäihmisten päivätoimintaa on kehitetty Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat vahvistuneet

18 6. Mitä uusia neuvonnan ja ohjauksen keinoja on otettu käyttöön alueellasi hankkeen aikana? Mitä ollaan ottamassa kehittämistyön tuloksena käyttöön hankkeen jälkeen? Otteita avovastauksista Ikäneuvolatoiminta ja säännölliset hyvinvointia edistävät kotikäynnit otettu alueella käyttöön Palveluohjaus, seniorineuvolan kehittäminen, palvelupäivät kehitteillä ja kokeilussa Palveluohjausta tehostettu, vuoden alusta ollut kaksi kokoaikaista palveluohjaajaa Palveluopas yli 75-vuotiaille Palvelukeskuksissa tapahtuvaa neuvontaa Seniorineuvola (vastaanotot ja kotikäynnit), elektroninen senioriopas

19 7. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä menetelmiä ja välineitä on otettu käyttöön alueellasi hankkeen aikana? Mitä ollaan ottamassa kehittämistyön tuloksena käyttöön hankkeen jälkeen? Otteita avovastauksista Liikunta, kuntoutus, muistisairaiden päivätoiminnan ja vertaistuen lisääminen, omaishoitajien virkistystoiminnan lisääminen Luentoja ikäihmisille, IKINÄ-mallia otetaan pikkuhiljaa käyttöön, teknologiaa arkeen Kurssit eläkkeelle jääville Ikäihmisille järjestettävät taidepajat hankkeen aikana Ennaltaehkäiseviä ryhmätoimintoja, saunapalveluja yms. Toimintapäivä masentuneille ja alavireisille, lyhytaikainen yöhoito ja viikonloppuhoito RAI-työväline otettu käyttöö, terveystreffit, hyvinvointia edistävät kotikäynnit

20 8. Mitä muille kunnille/toimijoille tarjottavissa olevia ns. hyviä käytäntöjä mielestäsi alueesi osahankkeessa on syntynyt? Otteita avovastauksista Kullekin alueelle syntynyt omanlaisiaan ja tärkeitä käytäntöjä esim. kotiuttamisesta, yhtenäisistä kriteereistä, teknologian hyödyntämisestä jne. Kuntoutuspolun mallia myös muille kunnille toteutettavaksi Kuntien, oppilaitosten ja muiden kehittämisorganisaatioiden yhteistyö on tiivistynyt Monijäseninen yhteistyö on vahvistunut Kaupungin, 3. sektorin ja muiden palveluntuottajien välinen yhteistyö Yhtenäiset kriteerit kunnille Seniorineuvontaan liittyvä verkosto

21 9. Miten hyvien käytäntöjen juurruttamisessa alueesi kuntien perustyöhön on onnistuttu? (Arviointiasteikko 1 = ei lainkaan... 4 = hyvin) ka. 2,7 (N=20) Otteita avovastauksista Hankkeen juurrutustyö vasta aluillaan, mutta aikataulutettu ja hallinnassa Mm. kuntien rakennemuutokset olleet jarruttamassa juurruttamista, muun kiireen keskellä jäänyt valitettavasti taka-alalle Osassa kuntia todella hyvin, keskeistä johdon ja esimiesten sitoutuminen asiaan Henkilöstön aktiivisuus on ollut melko vähäistä Iso organisaatio, paljon toimijoita, juurruttamiseen tarvitaan kaikkien panos ja paljon aikaa ja asennemuutosta Eri toimijat eivät välttämättä tiedä toisistaan, kokoontumisia pitäisi olla enemmän

22 10. Entä miten hyvien käytäntöjen levittämisessä muille toimijoille on onnistuttu? (Arviointiasteikko 1 = ei lainkaan... 4 = hyvin) ka. 2,3 (N=20) Otteita avovastauksista Yhteisiä koulutuksia on ollut, jää toimijoiden oman aktiivisuuden varaan Hyvistä käytännöistä tiedotettu aktiivisesti, Ikäkasteen www-sivut ovat todella hyvät, sieltä voi toivottavasti jatkossakin tutustua muilla alueilla kehitettyyn materiaaliin Keskustelu ja ajatusten vaihto ja tiedonsaanti ovat aina hyvästä, mutta hiukan ohueksi koen kuitenkin annin jääneen Resurssiniukkuudet tulevat vastaan Arki on hektistä, yhteisiin tilaisuuksiin osallistuminen on kaikilla ollut rajallista

23 Johtopäätökset Hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin, tavoiteltuja tuloksia, ja joitakin vaikutuksiakin, on täytetty kattavasti Tuotoksia on syntynyt viljalti; ne ovat monipuolisia, konkreettisia ja ajankohtaisia Palvelurakenteen kehitys vaikuttaa hyvältä kautta linjan Osallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota Johtaminen, organisointi ja viestintä ovat olleet kiitettävällä tasolla, lukuun ottamatta hallinnointia ja talousasioiden sujuvuutta Juurruttamisen suhteen näkymät vaihtelevia, pääosin tilanne vaikuttaa kuitenkin hyvältä Alueellisten kehittämisen verkostojen jatkuminen vaihtelevaa, edellyttää jatkossa aktiivisuutta alueilla alueellisten tarpeiden mukaisesti