METSÄNHOIDOSSA VOI MUUTAMAN KYMPIN SÄÄSTÖLLÄ HÄVITÄ SATASIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄNHOIDOSSA VOI MUUTAMAN KYMPIN SÄÄSTÖLLÄ HÄVITÄ SATASIA"

Transkriptio

1 MetsäPäijänne nro 1 / METSÄNHOIDOSSA VOI MUUTAMAN KYMPIN SÄÄSTÖLLÄ HÄVITÄ SATASIA Metsäomaisuutta kannattaa hoitaa aina metsänistutuksesta lähtien hyvin, jotta siihen käytetyt varat maksaisivat itsensä mahdollisimman nopeasti takaisin. Istutettua taimikkoa ei siten kannata jättää oman onnensa nojaan. Taimikonhoitoon sijoitetut rahat saa vähintään kaksinkertaisena takaisin jo ensiharvennuksessa. Hoitopalveluita saat omasta metsänhoitoyhdistyksestä, mutta omakin työ palkitsee niin rahallisesti kuin vaikkapa hyötyliikuntanakin. Metsää hoitaessa pitää kuitenkin osata valita oikeat toimintamenetelmät. Esimerkiksi väärän muokkausmenetelmän valinta voi viivästyttää ensiharvennusta jopa 5-10 vuodella. Eli jos jossain muutaman kympin säästää, niin saattaa satasia hävitä! Joihinkin metsänhoitotöihin on saatavissa valtion rahoitusta (=Kemera-tuki), kuten taimikonhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen. Esimerkiksi jos ensiharvennuksen yhteyteen liitetään nuoren metsän kunnostus, niin joissakin tapauksissa se saattaa olla Kemera-tukien piirissä. Metsänomistajat eivät monestikaan tiedä kaikista mahdollisuuksista, jolloin kaikkia tukia ei hoksata hakea. Kun työ on tehty, avustusten saaminen edellyttää toteutusilmoituksen tekoa, joita tehdään esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksissä. Soita ja kysy lisää! Kun taimet on istutettu, heinät ja ja muu muu kasvillisuuvillisuus täytyy täytyy poistaa poistaa taimien taimien ympäriltä ympäriltä parin kas- seuraavan parin seuraavan kesän tai kesän syksyn tai aikana. syksyn aikana. Heinäys on eli tärkeimpiä heinien ja metsänhoitotöitä muun kasvillisuuden koko metsän tallaaminen kiertoajalla. kaataminen Jos sitä ei on tehdä, tehtävä metsästä riittävältä saattaa tulla etäisyydeltä pysyvästi vajaapuustoinen. niin usein että Heinäys taimien eli heinien kasvu on ja turvattu. muun kasvillisuuden Kunnolla tehty tallaaminen maanmuokkaus ja kaataminen ennen istutusta on tehtävä vähentää riittävältä heinäystarvetta. etäisyydeltä ja niin Kun usein lehtipuut että alkavat taimien kasvu haittaamaan on turvattu. taimien Kun lehtipuut kasvua, alkavat poistetaan haittaamaan ne noin taimien metrin kasvua, säteeltä. poistetaan Valtio ei ne tue noin metrin taimikon säteeltä. varhaishoitoa, Työ sopii hyvin mutta omatoimiselle on metsänomistajalle. metsän kasvatuksen kannalta tärkeimpiä töitä. ei tue Työ taimikon sopii hyvin varhaishoitoa. omatoi- Valtio miselle metsänomistajalle. Taimikko Pääte- eli uudistushakkuu ( vuotta) Päätehakkuu on metsänomistajan tilipäivä. Kaikki puut kaadetaan ja ne menevät pääasiassa tukkeina sahateollisuudelle. Kuusivaltaisissa metsiköissä myös kannot ja hakkuutähteet on mahdollisuus myydä ja saada niistä erikseen hinta. Päätehakkuuta tehtäessä suunnitellaan alueelle jo muokkausta ja uusien taimien istuttamista. Ennen päätehakkuuta kannattaa vesakot ja risukot poistaa puiden ympäriltä, mikä helpottaa tulevaa istutustyötä ja estää aluskasvillisuuden ryöpsähtämistä villiin kasvuun heti hakkuiden jälkeen. Taimikonhoito ( 5-10 vuotta) Kun taimikon pituus on 3-8 metriä, kaadetaan ylimääräiset, heikompilaatuiset puut pois. Yleensä tässä kohdassa arkaillaan, eikä harvenneta tarpeeksi. Harvennuksen jälkeen hehtaarille tulisi jäädä n tainta puulajista riippuen. Taimikonhoitoa valtio tukee rahallisesti. Nuoren metsän hoito (15-20 vuotta) TALOUS- METSÄN KIERTO- KULKU Kakkosharvennus ( vuotta) Puiden ollessa 8-14 metrisiä, parhaat jätetään kasvamaan ja heikoimmat kaadetaan esimerkiksi energiapuiksi lämpölaitoksille tai polttopuiksi itselle. Tämä työmuoto on osaksi valtion tukien piirissä. Ensiharvennus ( vuotta) Viimeisessä harvennuksessa noin kolmasosa puista hakataan pois, joista tulee jo tukkipuutakin kuidun lisäksi. Ensiharvennus on ensimmäinen hakkuu, mistä saadaan myyntikelpoista ainespuuta. Ensiharvennuksessa jätetään ne puut pystyyn, mistä kasvatetaan tukkeja. Pois kaadettavista puista saadaan kuitupuuta sellukattilaan, paperiteollisuuden käyttöön. Ennen ensiharvennusta kannattaa tehdä niin sanottu ennakkoraivaus, jossa poistettavien puiden ympäriltä raivataan näkyvyyttä haittaava risukko pois. Näin hakkuukoneen kuljettaja näkee mitä kaataa, jolloin korjuuvauriot vähenevät ja hakkuutyö nopeutuu. Ennakkoraivatusta puustosta maksetaan yleensä parempi hinta, joten raivaus kannatta varsinkin itse tehtynä. Ja kroppa saa liikettä! Voit sopia raivauksesta myös metsänhoitoyhdistyksen kanssa.

2 15 MetsäPäijänne nro 1 / LAKI NURKKA Metsänhakkuusopimusten sisältö vaihtelee yhtiöittäin Kaupan yhteydessä syntyvä asiakirjaaineisto on metsänomistajalle tuttu. Metsänhakkuusopimukset tehdään yleensä vakiosopimuskaavakkeilla, joiden sisältö vaihtelee jossain määrin yhtiöittäin. Vakiosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka joltakin osaltaan solmitaan käyttämällä yleisiä sopimusehtoja, jotka voivat olla yksipuolisesti laadittuja tai yhteisesti laadittuja. Ensiksi mainitulla tarkoitetaan sopimusosapuolen yksin laatimia ehtoja ja jälkimmäisellä sopijapuolten tai näitä edustavien järjestöjen tai muiden edustajien yhteisesti laatimia ehtoja. Vakiosopimus liitetään osaksi metsänhakkuusopimusta ja se tulee metsänomistajaa sitovaksi tämän allekirjoitettua pääsopimuksen. Sitovuuteen riittää myös viittaus yleisiin sopimusehtoihin. Metsänhakkuusopimukseen sisältyy luonnollisesti yksilöllisiä aineksia kuten kauppahinta, maksuposti ja korjuuaika. Vakiosopimuksella säädellään vain sitä Puukaupan sopimusoikeutta osaa puukaupasta, joka on tai jonka oletetaan olevan yhteistä kaikissa kaupoissa. Miten allekirjoitetut sopimukset sitovat Sopimusoikeudessa on lähtökohtana sopimuksen sitovuuden periaate. Käytännön ongelmia syntyy silloin, kun osapuoli huomaa tulleensa sidotuksi huonoon sopimukseen tai kun muusta syystä syntyy konflikti sopimusosapuolten kesken esim. jonkin vakiosopimusehdon soveltamisesta. Tulkinnassa on silloin merkitystä sillä, ovatko sopimusehdot yksipuolisesti vai yhteistoiminnassa laadittuja vai onko ehdot laatinut vahvempi osapuoli asiantuntijaorganisaationsa avulla. Yleensä on helpompaa hyväksyä se, että osapuolet ovat sidottuja yhteisesti laadittuihin vakioehtoihin kuin toisen osapuolen yksin laatimiin ehtoihin. Merkitystä on myös sillä, onko sopijapuolella ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia tutustua ehtoihin. Sopimuksen allekirjoittamisella sopijapuolen voidaan katsoa kuitenkin sitoutuneen sisällöltään tavanomaisiin ehtoihin, vaikka hän ei olisi ehtoihin tutustunutkaan. Tulkintasäännöt epäselvissä tilanteissa Jos vakiosopimusehto on sisällöltään yllättävä tai ankara, on sopimuksen laatijan velvollisuus ilmoittaa ehdon merkityksestä ennen sopimuksen tekemistä sopimuskumppanille uhalla, että sopimusehto on vastapuoleen nähden pätemätön. Matti Kiviniemen mukaan (Puukauppa, Hämeenlinna 2006) mainittuja ehtoja tavataan varsinkin rajojen merkintää, myyjän vastuuta ja puutavaran mittausta koskevissa ehdoissa. Toinen tärkeä periaate on ns. vakiosopimusoikeudellinen epäselvyyssääntö. Se tarkoittaa, että epäselvää sopimusehtoa on tulkittava laatijansa vahingoksi. Säännön tausta-ajatuksena on, että kun säännön laatinut osapuoli olisi voinut poistaa epäselvyyden käyttämällä täsmällisempää muotoilua, niin laatija kantaa tulkintariskin sopimuksesta. Muita metsäalalla sovellettavia tulkintasääntöjä ovat tavallisuussääntö, kohtuussääntö ja suppea tulkinta (Kiviniemi s. 168). Tavallisuussäännön mukaan on epäselvässä tilanteessa omaksuttava yleistä käytäntöä vastaava tulkinta, kohtuullisuussäännön mukaan vaihtoehtoisista tulkinnoista on valittava se, jota voidaan pitää kohtuullisimpana. Sopimusten tulkinnassa käytetään edellä mainittujen lisäksi runsaasti muitakin tulkintasääntöjä. Nykyään sopimus ymmärretään yhteistoiminnaksi, jossa osapuolilla on yhteinen tavoite. Sen saavuttamiseksi sopimuskumppaneiden on oltava lojaaleja toisiaan kohtaan. Tämä merkitsee käytännössä mm. sitä, että sopijapuoli, joka havaitsee kumppaninsa erehtyneen jonkin sopimusehdon suhteen, on velvollinen oikaisemaan väärinkäsityksen. Viime kädessä sopijapuoli voi vedota oikeudessa oikeustoimilain 36 :ään, jonka perusteella tuomioistuin voi sovitella kohtuutonta sopimusehtoa. Lainkohdan perusteella voidaan sovitella kaikenlaisia varallisuusoikeudellisia sopimuksia sekä vapaamuotoisia että määrämuotoisia. Tutustu huolella sopimusehtoihin Vakiosopimusehtoihin perehtymisen tärkeyttä on syytä korostaa jo siitäkin syystä, että ehdot eroavat jossakin määrin toisistaan yhtiökohtaisesti. Ehto saattaa olla tulkinnanvarainen, asettaa kohtuuttomia velvoitteita metsänomistajalle, antaa ostajayhtiölle tulkintaetuoikeuden tai oikeuspaikkasäännös voi olla lainvastainen. Erkki Urtti asianajaja, Jyväskylä KESKISUOMALAINEN Kilpailuaika Kenellä on maakunnan komeimmat, hyvin hoidetut koivikot? Onko sinulla mielenkiintoinen tarina kerrottavana koivikostasi? Osallistu koivukilpailuun! Kilpailuun kuuluvat työt: koivikon harvennushakkuu energiasavotta koivikossa laatutyvikoivun kasvatus sekametsissä koivikon pystykarsinta maisemanhoito koivua käyttäen koivikon perustaminen viljellen tai luontaisesti koivutaimikon hoito muu koivunkasvatuksen edistäminen Tulosta ilmoittautumislomake internetistä: Palkinnot: Matkalahjakortti kahdelle Lahjakortti huonekaluliikkeeseen 700 Koivua kotiin vanerinen lahja 500 Vaneria omatoimiselle askartelijalle 300 Koivuklapeja 200 Lisäksi arvotaan useita palkintoja osallistujien kesken! Kilpailua tukevat: Sanomalehti Keskisuomalainen, Metsäliitto, UPM-Kymmene Metsä, Koskitukki, Visuvesi, Harvestia, metsänhoitoyhdistykset: Päijänne, Kanta-Häme, Järvi-Savo, Metso, Pohjois-Pirkka, Längelmäki, Sumiainen, Keski-Suomi, Karstula, Kyyjärvi ja metsäkeskus. Metsä on sijoitus, joka kasvaa alkuperäisessä muodossaan vain tiettyyn pisteeseen. Paras taloudellinen hyöty saavutetaan, kun hakkuut ajoitetaan metsänhoidollisesti järkevään ajankohtaan. Metsänomistajan kannalta se merkitsee sitä, että puusta saatu tuotto kannattaa ohjata kasvamaan uusiin kohteisiin. Tule keskustelemaan Osuuspankkiin sinulle sopivista sijoitusratkaisuista. op.fi/metsapalvelut

3 MetsäPäijänne nro 1 / Talvisen saarisavotan haasteet Puunkorjuu saarista on haasteellisempaa ja kalliimpaa kuin mantereella. Kesäkorjuu vaatii proomun, jolla saadaan koneet ja puut vesistön yli. Vaikka työ tehtäisiin metsurityönä, on puunkuljetusta varten saareen saatava metsätraktori tai ajokone. Lisäksi proomu tarvitsee syvyyttä niin väylältä kuin rannoista. Talvisin puolestaan tarvitaan jäätä. Työturvallisuuskeskuksen mukaan 60 cm paksu tehollinen jää kantaa 17 tonnia, 80 cm 31 tonnia ja 105 cm jo 60 tonnia. Tehollinen paksuus muodostuu teräsjäästä ja puolesta tummasta kohvajäästä. Vaaleaa kohvajäätä ei lasketa kantavuuteen mukaan laisinkaan. On myös selvää, että halkeamat heikentävät kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisi jään läpi. Halkeaman reunalla kantavuus on 40 % ehjän jään kantavuudesta ja halkeamien risteyksessä vain 25 % ehjästä jäästä. Viimein kunnon talvi Helsinkiläinen Marjut Jalkanen-Mäkelä omistaa metsää Hankasalmen kirkonkylän lähellä. Metsistä osa on Hankaveden rannalla ja osa neljässä eri saaressa rantapalstan edustalla. Puustoisten saarien korjuuta on yritetty jo kahtena edellisenä talvena, mutta lauhat ja vesisateiset sääolosuhteet estivät jäätien teon. Tämän vuoden hyvä pakkastalvi mahdollisti tien jäädytyksen ja puunkorjuun kahdesta suurimmasta saaresta. Pienempien saarien savotta on edessä ensi talvena. Puunkorjuu saarisavotalla toteutettiin metsurihakkuuna ja puunkuljetus traktorin ja kuormainkärryn yhdistelmällä. Savottaa suunniteltaessa tälle vuodelle suurimpana huolena oli pakkasten riittävyys jäädytyksen ja puunkuljetuksen suhteen, joten ei uskallettu ottaa riskiä jään pettämisestä painavien moton ja ajokoneen alta. Lisäksi metsänomistaja perheineen arveli metsurityön sopivan paremmin maisemallisesti arvokkaisiin saariin. Saarisavotalla on tiukka aikataulu, koska miestyöhakkuu on hidasta ja puunkuljetus tapahtuu metsätraktorilla. Kaiken kaikkiaan puuta kertyy kahden suurimman saaren harvennuksilta ja päätehakkuilta noin m³. Puun kuljetuksen hoitaa PS-kantosuoja - Juurikäävän torjuntaan MetsäLehtisen ammattimetsuri Heikki Linnera parantaa maailmaa metsänomistajan puolison Anton Mäkelän ja tyttären Meri-Hilkka Mäkelän kanssa. yrittäjä Jari Ylönen, jonka vastuulla oli myös noin 240 m pitkän jäätien teko. Jään paksuuden on oltava vähintään 60 cm, jolloin kantavuutta jäällä on 17 tonnia riittäen Ylösen puunkuljetukselle. Puut varastoidaan mantereelle naapurin pellolle tien varteen, josta puut on hoidettava pois ennen kelirikkoa. Voimalla seitsemän miehen Metsurihakkuusta vastaa kaksi yrittäjämetsuriporukkaa. Rautalammilainen Hannu Aalto, pitkän työuran konkari, oli mukana 2-3 lisämiehen voimin. Leivonmäkeläiseltä MetsäLehtiseltä oli saaressa päivittäin töissä 1-5 miestä, joista muutama Elinvoima Terveys Hyvä kasvu on virolaisia. Keskimäärin saarissa uurasti päivittäin lähes kuukauden ajan seitsemän miestä ajomies mukaan lukien. Näin järeiden metsien hakkuista nykymetsuri voi vain uneksia, yleensä metsurit tekevät risusavotoita, joissa kertymät ovat pieniä toteaa Hannu Aallon metsuri Marko Matilainen. Saarien järeissä harvennuksissa ja päätehakkuissa motteja syntyy joutuisasti. Osa puustosta on kuitenkin ensiharvennusta, jotka ovat hitaita tehdä. Harvennukset tehdään väljiksi ja osin maisemahakkuina, koska seuraavan kerran saariin mennään vuosikymmenten päästä, ehkä sitten, kun aukkoihin istutetut taimet ovat ensiharvennusiässä. Teksti ja kuvat: Petri Leinonen Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Juurikääpä on metsiemme pahin lahottajasieni. Metsikköön päästyään siitä tulee ikuinen tuhonaiheuttaja. Vuosittain juurikääpä aiheuttaa liki 50 miljoonan euron menetykset - suurimmat metsänomistajille. Koneurakoitsija - muista kantokäsittely kesäaikaisissa hakkuissa, huolehdi myös moottorisahalla tehtävistä (hankinta)hakkuista. PS-kantosuoja on tehokas ja käytännössä toimiva kantokäsittelyaine. Sitä on nyt saatavissa käyttövalmiissa myös10 litran astioissa metsänhoitoyhdistyksestä. Aine on helppokäyttöinen ja säilyy käyttökelpoisena avatussa pakkauksessa 10 ja avaamattomassa 24 kuukautta. PS-kantosuoja - varma valinta kantokäsittelyyn. Se on kotimainen tuote, jonka kaikki aineosat ovat biohajoavia. Valmistus ja myynti: JL-Tuotteet, Hepolamminkatu 23, Tampere puh. (03) , fax (03) Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta.

4 17 MetsäPäijänne nro 1 / Taantuma koettelee puukauppaa Tukkileimikoita jo kysellään Maailmanlaajuinen talouskriisi heijastuu suoraan kotimaiseen metsäteollisuuteen ja puukauppaan. Rakentamisen voimakas vähentyminen suomalaisten sahojen päämarkkina-alueilla Euroopassa, Japanissa ja Pohjois-Afrikassa pitää sahatavaran ostajat varovaisina ja he ovatkin edelleen pyrkineet laskemaan varastotasojaan. Toisaalta nopeasti laskeneet sahausmäärät ovat aiheuttaneet tilanteen, että joistakin sahatavaralaaduista on alkanut olla pulaa. Paperi- ja selluteollisuudessa eivät tuotantorajoitukset ole vielä johtaneet toivottuun lopputulokseen, vaan hinnat ovat pysyneet sitkeästi alhaalla. Sellun viime vuoden loppupuolella tapahtunut hinnan romahdus on kuitenkin tasaantunut. Alkuvuoden puukauppamäärät ovat jääneet markkinatilanteesta johtuen noin puoleen normaalitasoista. Etenkin kuitupuun osalta katkotun puun varastot ovat erityisen korkealla tasolla, eikä ennustettua varastotasojen laskua ole vieläkään alkanut tapahtua. Päinvastoin korjuuolosuhteiltaan hyvän talven ansiosta on talvileimikoita päästy vuosien odottamisen jälkeen hakkaamaan täysillä. Vaikka korjuita on varastotilanteen vuoksi rajoitettu, niin on tilanne kuitenkin pahentanut varastotilannetta. Kuitupuun varastot pääsivät kasvamaan syksyllä ylisuuriksi ennätysmäisen puuntuonnin seurauksena. Tukkipuulla paikallisesti jo kysyntää Pysähdyksissä puukauppa ei kuitenkaan kokonaan ole. Osa sahoista ostaa koko ajan päätehakkuuleimikoita nopeaankin korjuuseen. Laajemmin ostajien kiinnostus on kuitenkin kääntynyt jo kesäkorjuukel- Puukaupan määräaikoihin tulee kiinnittää huomiota vuosien 2009 ja 2010 puukaupoissa Puun myyntituloihin liittyvä veroedun saamiseksi metsänomistajan on puun myyntisopimuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota maksuaikatauluun. Puukaupparahojen tulee olla metsänomistajan tilillä verohuojennukseen liittyvien määräaikojen puitteissa. Korjuuajan pituuteen ja puukaupan rahoitukseen ei ole olemassa yhteisiä suosituksia vaan ne sovitaan jokaisessa kaupassa erikseen. Kauppakirjaan kirjatuista puukaupan ehdoista metsänomistajien kannattaa pitää kiinni. Ylipitkiin korjuuaikoihin ei pidä kaupanteon yhteydessä suostua. Samoin on ollut hätkähdyttäviä esimerkkejä kuinka metsänomistajan kannalta huonoja rahoitusehtoja puukauppatarjouksissa on myyjälle tarjottu. Kilpailuttaminen kannattaa Pysähdyksissä puukauppa ei kuitenkaan kokonaan ole. Osa sahoista ostaa koko ajan päätehakkuuleimikoita nopeaankin korjuuseen. poisiin päätehakkuu- ja harvennusleimikoihin. Koko vuoden puuntarpeiden ennustaminen on tässä markkinatilanteessa erityisen vaikeaa. Todennäköiseltä kuitenkin vaikuttaa, että teollisuuden puuntarpeet jäävät kuitenkin edellisvuosia alhaisemmaksi. Suhdanne-ennusteiden mukaan metsäteollisuustuotteiden heikko markkinatilanne jatkuu kaikissa tuoteryhmissä. Metsäteollisuuden puuhuoltotilanne on tällä hetkellä hiljaisesta puukaupan volyymista huolimatta kokonaisuutena hyvä. Erityisesti kuitupuuta käyttävällä teollisuudella Metsätkuntoon kuntoonenergiapuun energiapuunavulla! avulla! Metsät Onko tilallasi nuoren metsän hoitotarvetta? Onko tilallasi nuoren metsän hoitotarvetta? Nyt on erinnyt on erinomainen tilaisuus laittaa metsät kuntoon omainen tilaisuus laittaa metsät kuntoon energiapuun energiapuun avulla. Energiapuun lisääntynyt avulla. Energiapuun lisääntynyt kysyntä on kysyntä tuonut on lisätuonut lisävaihtoehdon metsäsilisätietoja hoitoon. Lisätietoja saat vaihtoehdon metsäsi hoitoon. saat PäijänPäijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta. teen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta. Soita Soita numeroon , niin kuulet numeroon , niin kuulet lisäälisää. Otayhteyttä yhteyttä omaan metsäneuvojaasi, kerromme mielellämme metsänhoitotöistä Ota omaan metsäneuvojaasi, kerromme mielellämme metsänhoitotöistä ja ja niihin saatavista rahoitustuista. niihin saatavista rahoitustuista. on puuta monen kuukauden tuotantoa vastaava määrä joko pystyvarastoissa tai kaadetun puun varastoissa. Sahojen puuhuoltotilanne sen sijaan on jonkin verran heikompi. Niiden puuhuoltotilanne vaihteleekin edellä mainitun kaltaisesti. Alkavatko talouden elvytystoimet näkymään? Sahatavaran kysyntä on täysin riippuvainen rakentamisen vilkkaudesta. Rakentamisen hiipuminen talouskasvun hidastumisen seurauksena vaikuttaakin siten suoraan sahatavaran kysyntään. Ennusteiden mukaan rakentaminen tulee jatkumaan vaatimattomana koko tämän vuoden. Monissa maissa on kuitenkin laadittu mittavia elvytyspaketteja, jotka saattavat piristää rakentamista ja vaikuttaa sitä kautta myös sahatavaran kysyntään. Erityisen tärkeää suomalaisille sahoille on kotimaan rakentamisen tilanne. Onhan suomalaisten sahojen tuotannosta jäänyt kotimaan markkinoille perinteisesti noin puolet. Koska yhtiöiden väliset hinnoitteluperusteet eroavat toisistaan olennaisesti, on puukaupassa tunnettava kaikkien ostajien hinnoitteluperusteiden vaikutukset erilaisissa leimikoissa. Tämä tieto kerääntyy metsänhoitoyhdistysten tietojärjestelmiin ja sitä hyödynnetään päivittäisessä puukaupassa. Leimikkokohtainen ostajien kilpailuttaminen takaa metsänomistajalle aina parhaimman mahdollisen hinnan puista. Eri ostajien myyntipuheisiin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella, koska yksikään ostaja ei tiedä toisen ostajan hinnoitteluperusteiden vaikutusta kyseisen leimikon lopulliseen puukauppatuloon. Käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluita hyväkseen, saa metsänomistaja käyttöönsä mhy:n metsäneuvojien ammatillisen osaamisen. Ilmainen tilakäynti Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tarjoaa kaikille jäsenilleen ilmaisen metsäkäynnin ja leimikon suunnittelun. Metsäkäynti ja maksuton leimikon suunnittelu on yksi yhdistyksen tärkeimmistä palveluista, jonka metsänomistaja saa metsänhoitomaksulla. Yhdistyksen laatiman puunmyyntisuunnitelman kautta metsänomistaja varmistu, että puukauppa kohdistuu metsän terveyden kannalta ja metsänhoidollisesti oikeaan kohtaan. PUUNMYYNTIEN MÄÄRÄAIKAISET VEROVAPAUDET 100 %:n verovapaus - Ensiharvennuspuukauppa tehty Puunmyyntitulo saatu %:n verovapaus - Puukauppa tehty Puunmyyntitulo saatu %:n verovapaus a) Puukauppa tehty ja tulo saadaan b) Puukauppa tehty ja tulo saadaan

5 MetsäPäijänne nro 1 / Metsänviljelykausi lähestyy Vaikka tällä hetkellä puukauppa käy hiljaiselolla, ei se näy vielä tulevan kevään metsänviljelymäärissä. Taimia tullaan laittamaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella maahan liki ennätysmäärä. Metsänviljelymenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti. Etenkin maanmuokkauksessa on otettu reippaita kehitysaskeleita. Laikkumätästyksestä on tullut valtamenetelmä myös yksityismetsätaloudessa. Lisäksi metsänhoitosuosituksia pari vuotta sitten uudistettaessa nostettiin viljelytiheyksiä etenkin kuusenviljelyssä. Nämä molemmat asiat ovat olleet tervetulleita uudistuksia, koska monet taimikoiden inventoinnit olivat osoittaneet, että kuusen taimikoista tuli aiemmin hyvin helposti liian harvoja. Vallankin kun mahdolliset taimikuolemat eivät yleensä jakaudu uudistusalalle tasaisesti. Laikkumätästys yhdistettynä laadukkaisiin taimiin antaa hyvän lähtökohdan nykyaikaiseen metsänuudistamiseen. Myyrätuhot uhkaavat Tämän hetken kuumin puheenaihe metsänviljelyasioissa on myyrä. Myyräkannat vaihtelevat luontaisesti hyvin voimakkaasti 3-4 vuoden välein. Tällä hetkellä eletään metsäntutkimuslaitoksen seurannan mukaan ennätysmäisen myyrähuipun aikaa. Metsistä onkin jo nyt paljastunut erittäin pahoja myyrätuhoja ja koko totuus tulee näkyviin vasta lumien sulettua. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tuhoja tulee olemaan erittäin paljon. Näitä kohteita ei välttämättä pystytä uudelleen viljelemään Taimisavotta tulossa! heti tulevana keväänä, vaan ne siirtyvät syksyyn 2009 ja kevääseen Vaikka taimia on varattuna tulevalle keväälle runsaasti, niin kovin paljon ei ole mahdollista ottaa viljelyohjelmaan uusia kohteita. Myyrätuhoalueille on mahdollista saada valtion tukea uudelleen viljelyyn, mutta tuki ei kata kaikkia syntyviä kustannuksia. Sen takia onkin erittäin suositeltavaa harkita metsävakuutuksen ottamista, jollei sitä vielä ole hankittuna. Pakkastaimien käsittely 1990-luvun lopulta lähtien on taimien varastoinnissa siirrytty laajamittaisesti pakkasvarastointiin. Tällöin taimet pakataan jo syksyllä pahvilaatikoihin, joita säilytetään talven yli pakkasvarastoissa. Tällaiset taimet ovat vielä keväällä jäässä kun niitä jaetaan metsänomistajille. Tämä aiheuttaa taimien käsittelylle erityisvaatimuksia. Tärkeintä on, että taimet sulatetaan huolellisesti ennen istutusta. Jäisien taimien istutuksella otetaan erittäin iso riski taimien tuhoutumisesta. Taimia vielä saatavilla Tulevalle keväälle on vielä saatavilla joitakin taimilaatuja. Jos tarvetta taimille Sulata pakastetaimet oikein - Pakastettu taimi on lepotilassa, joten esim. mänty on väriltään punaruskea. - Avaa tuuletusaukot - Koivun taimet sulatetaan käärimällä pussin suu juuripaakun tasalle. - Siirrä taimet varjoisaan paikkaan ( C ) autotalli, navetta ym. varjoon puiden alle vielä on, niin kannattaa toimia nopeasti ja olla yhteydessä oman alueen metsäneuvojaan. Kookkaammat taimet ovat jo loppuunmyyty joten vapaata kapasiteettia on lähinnä pienemmissä taimissa. Ne ovat kuitenkin hyviä taimia oikeille kohteille. Myyrätuhojen paljastuessa kannattaa myös ottaa välittömästi yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen, jotta tarvittavien kemera-papereiden laadinta saadaan heti liikkeelle. Kemera-paperit ovat asiakirjoja joilla haetaan valtion tukea uudelleen viljelyyn. Metsänhoitoyhdistys hoitaa uudelleen viljelyn metsänomistajan niin halutessa kokonaisuudessaan, mukaan lukien tarvittavien hakemusten ja asiakirjojen laadinnan. - Taimien tulee olla täysin sulaneita ja hyvin kasteltuja ennen istutusta. - Kasvussa olevat taimet vaativat valoa ja vettä. Avaa laatikko ja istuta välittömästi. U S K O J A T O I V O E I V Ä T R I I T Ä Rakasta taimikkoasi! Saat parhaat edut. Ja jotain vieläkin arvokkaampaa. Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj nordea.fi

6 19 MetsäPäijänne nro 1 / Metsäpakinaa Kauniin Kertun kanssa saunassa Otteita metsänhoidonneuvojan päiväkirjasta Sen seitsemän vuoden aikana jonka työskentelin Toivakan metsänhoitoyhdistyksen metsänhoidonneuvojana, kuten silloinen toiminimike kuului, tapasin monia mielenkiintoisia ihmisiä ja sattui tapauksia jotka jäivät erityisesti mieleen niiltä ajoilta. Kakaramainen ulkonäköni aiheutti joskus hauskoja tilanteita mennessäni ensimmäisen kertaa taloon käymään. Mikkolan emäntä epäilikin, että Räty oli laittanut poikansa leimikkoa tekemään. Antero Kuronen Annoin televisioon tästä juttuvinkin ja he kävivätkin kuvaamassa Yrjöä lumisessa metsässä. Sahti kruunasi leimauskilpailut Leimauskilpailut olivat metsänomistajien keskuudessa suosittuja. Niitä järjestettiin eri kyläkunnilla ja tietenkin pitäjän mestaruuskilpailut joiden perusteella valittiin joukkue Leivonmäen, Luhangan ja Toivakan välisiin kilpailuihin. Näissä kilpailuissa oli lopuksi tarjolla sahtia, jolloin tunnelma kohosi varsin korkealle. Kun kisat olivat vuorollaan Toivakassa teki Martti Vanhatalo Nisulasta erinomaisen hyvän sahdin. Kilpailut pidettiin Paloskylän koululla. Kun siivosimme paikkoja kuntoon ennen lähtöämme tuli Eino Bågman sinne mopollaan. Annoin Einolle litran maitopurkillisen sahtia mukaan. Illalla soi puhelin ja Einon ääni kuului jo hyvin sopertavalta enpä ole eläissäni vielä tälläistä soiroa saanut Setelinippu valkoisessa käärepaperissa Olin tehnyt Paloskylään Uuno Soimaharjun metsään noin neljän hehtaarin suuruisen aukon. Eino Bågmannin pojat kasvattivat kuusentaimia jotka he isänsä kanssa istuttivat seuraavana vuonna tähän aukkoon. Työn tultua valmiiksi tuli Lahdessa asuva isäntä käymään Toivakassa, jolloin tein laskelman kuinka paljon teki rahassa tämä istutustyö ja taimien hinta. Se taisi olla silloin vajaa 4000 markkaa. Uuno tuumasi että kun se ei ole tuon enempää, LOHIKÄÄRETORTTU Leimauskilpailut olivat suosittuja, joissa tunnelma oli korkealla. Kuva Jkl:n leimauskilpailun tuloksenlaskennasta v Sulun taimitarhalla. niin hän maksaa sen heti. Kaivoi takataskustaan valkoiseen käärepaperiin käärityn setelinipun ja laski siitä rahat Einon kouraan. Setelinipusta ei mennyt puoliakaan, loput hän kääri takaisin käärepaperin sisään ja laittoi taskuunsa. Mies kantoi mukanaan enemmän kuin meikäläisen vuosipalkan suuruista rahamäärää. Kerttu muutti savusaunaan Kävin kerran talvella tekemässä pikku leimikon Taka-Toivakassa Helbergin Kertulle. Kerttu oli ollut vuosikaudet Metsähallituksen metsäkämpillä emäntänä ja saanut lempinimen kaunis Kerttu. Avioliitto Aatin kanssa päättyi eroon ja pikkuinen tila jaettiin kahtia. Aatille jäi talo ja Kerttu muutti asumaan savusaunaan. Siellä tein leimikon asiapaperit jolloin vaatteisiini iskeytyi voimakas savun haju. Kotiin tullessani kysyi vaimoni että missä sinä oikein olet ollut, johon minä rehellisenä miehenä totuudenmukaisesti vastasin että kauniin Kertun kanssa saunassa. Pohja: 50 g voita tai margariinia 1 dl vehnäjauhoja 2½ dl maitoa 2 dl kuohukermaa ½ tl yrttisuolaa ½ tl sitruunapippuria ½ tl leivinjauhetta 3 keltuaista 3 valkuaista Täyte: 200 g tuorejuustoa 150 g savustettua tai kylmäsavustettua kirjolohta 1-2 valkosipulin kynttä ½ dl tillisilpppua ½ dl ruohosipulisilppua ½ tl sitruunapippuria 1 rkl sitruunamehua 1-1½ dl smetanaa Sulata pohjan rasva kattilassa. Kiehauta siinä jauhot ja lisää mukaan maito vähitellen. Sekoita joukkoon myös kerma. Anna seoksen jäähtyä. Lisää sitten mukaan mausteet, leivinjauhe ja keltuaiset Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja nostele joukkoon varovasti. Kaada taikina huolella öljytylle leivinpaperille, pellin päälle ja paista 180 asteessa n. 25 minuuttia. Kumoa levy puhtaan pyyheliinan päälle, irrota paperi ja anna jäähtyä. Leikkaa kala pieniksi kuutioiksi ja sekoita se sekä yrttisipulit ja mausteet tuorejuustoon. Vatkaa smetana vaahdoksi ja sekoittele täytteen joukkoon. Levitä täyte jäähtyneelle pohjalevylle ja kääri rullalle tavallisen kääretortun tapaan. Ilman paitaa halki, poikki ja pinoon Minulle kuului myös Toivakan kunnan metsien hoito ja työttömyystöissä silloin kunnan omavastuulla olleen vajaan kymmenen miehen työllistäminen. Hoidin kunnan laitoksille hankittavien halkojen hakkuut ja ajot käyttöpaikoille. Joinakin talvina hakkuutin lähes 2000 kuutiometriä halkoja. Halkojen hakkuussa minulla oli monena talvena eräs erikoinen mies nimeltään Yrjö Kalaja. Valmista työtä ei tullut kuin motti päivässä, joka oli säännöllinen muodoltaan kuin piironki. Tässä ei ollut sinänsä mitään kummallista, mutta kun hän teki töitä kovimmillakin pakkasilla ilman paitaa. LÖYDÄ 10 METSÄISTÄ SANAA -RATKAISU (joulukuun -08 MetsäPäijänne) Lauri Räty Kirjainlaatikosta piti löytää 10 metsäistä sanaa. Kukin voi olla vasemmalta oikealle LÖYDÄ 10 METSÄISTÄ SANAA -RATKAISU (joulukuun -08 MetsäPäijänne) tai Kirjainlaatikosta päinvastoin, piti tai löytää viistoon. 10 metsäistä Oikein sanaa. vastanneiden Kukin voi olla kesken vasemmalta arvotun oikealle istuinsuojan tai päinvastoin, voitti Marja-Liisa tai viistoon. Oikein Janhunen vastanneiden Hankasalmen kesken arvotun Säkinmäestä. istuinsuojan voitti Onnittelut Marja-Liisa Marja-Liisalle! Janhunen Hankasalmen Säkinmäestä. Onnittelut Marja-Liisalle! P Ö O K K Y T N Ä M P A P Ä K A V P E C M K L L N S O E N E R G I A P U U I I O O S A C A P H T U P U Z V U U O A O H U Ä R E L O N A A T E R K L J P Ä T O Ä A T V O A Y I N O L A A S E E U U I I A U O A R M P K M K M L Ä T T U S O T H Ö I K S H Y U A L O H H A O H V E E V L P H O P S U H K K O S K L I K M A N E E A P S O O A N D U V Y A N O I T A N U K M K T O K I L O E N U U H U I A Ä I I V V U A R I E R O S R M K K D S T A I T I T P E E T U P V P M L A O K A A P O I A L T K U U S U P S O R P T E I U I S P O S R R I T M M T L M J E E T T P A T I A A E L N S L V U A V V D I L T R N E O R Y V V U T T Z U O T T I O L M U O F I P Ö E T A M I S F P P N I A I I P Ä K P I O A T A O T Y D V I T A P L A U M O O H A R V E N N U S H A K K U U A S U

7 20 MetsäPäijänne nro 1 / Keljonlahden kuulumisia Keljonlahden voimalaitos saavutti harjakorkeuden helmikuussa. Tulevana kesänä alkaa puupolttoaineiden kokoaminen vuoden lopulla alkavan koekäytön ja ensi keväällä käynnistyvän kaupallisen ajon tarpeisiin. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on yksi laitosta rakentavan Jyväskylän Voima Oy:n osakkaista. Keljonlahden kuulumisia pitää lukijamme ajan tasalla hankkeen vaiheista. Työmaan kokonaisvahvuus helmikuussa oli hiukan alle viisisataa henkeä. Harjannostajaisvieraat pääsivät lusikoimaan hernesoppaa tulevaan turbiinisaliin. Kun rakennustöitä aloitettiin puolitoista vuotta sitten, paikalla kohosi sankka metsä. Sen ja salin pohjan välistä löytyi lisäksi 20 metriä kovaa kalliota ja seitsemisen metriä moreenia. Ketterä voimalaitos Jyväskylän Voiman tervehdyksen harjannostajaisiin toi yhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson, joka toimii myös Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajana. - Jyväskylän kaupunki tarvitsee tämän voimalaitoksen kasvunsa tarpeisiin. Maakuntamme Keski-Suomi tarvitsee tämän voimalaitoksen energiaomavaraisuutensa vahvistamiseen. Vaikka me keskellä Suomea elämme metsien, soiden ja peltojen maakunnassa, olemme olleet Suomen maakunnista eniten riippuvaisia alueemme ulkopuolelta tuodusta energiasta. Keljonlahden voimalaitos tekee Jyväskylästä vihdoin omavaraisen, Fredrikson iloitsi. Fredrikson kuvasi voimalaitosta energiatehokkaaksi ja ajettavuudeltaan ket- Harjannostajaisvieraat pääsivät lusikoimaan hernesoppaa tulevassa turbiinisalissa. Kun rakennustöitä aloitettiin puolitoista vuotta sitten, paikalla kohosi sankka metsä. Sen ja salin pohjan välistä löytyi lisäksi 20 metriä kovaa kalliota ja seitsemisen metriä moreenia. painotti. - Voimalaitoksen toiseksi suurin osakas on energiayhtiö Vapo vakavarainen valtionyhtiö. Pienempien osakkaiden joukosta nostettakoon esille maakunnan metsänomistajien valveutunut palvelujärjestö, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Polttoaineen tuottajien ja toimittajien lisäksi tarvitsemme kumppaneiksemme luotettavan ketjun maakunnan yrittäjiä turpeen, puun ja heinän eli ruokohelpin kuljettajiksi, Fredrikson kertoi. Jyväskylän Energia konsernin molempien tuotantoyhtiöiden polttoainehankinta hoidetaan keskitetysti. Näin kahden laitoksen toiminta sovitetaan toisiinsa ja liikkumatila esimerkiksi polttoaineiden käytön suhteen laajenee. Esimerkiksi ruokohelven käyttö keskitetään jatkossakin Rauhalahden voimalaitokselle, joka on nykyisin Jyväskylän Energian kokonaan omistaman Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n tuotantolaitos. Kuvat: Ilkka Pietarinen Teksi: Elina Laiho-Logrén teräksi tuotantolaitokseksi. Ketteryys tarkoittaa kykyä muuntaa nopealla aikavälillä ajotapaa markkinatilanteen ja polttoainevaihtelujen mukaan. Ajotavan vaihto täydestä vastapainetuotannosta vaikkapa täyteen lauhdesähkön tuotantoon onnistuu joustavasti. Energiaeurot maakuntaan - Strategiamme mukaan maakunnan asukkaiden maksamien energiaeurojen tulee jäädä vauhdittamaan oman maakunnan elinkeinoelämää. Tämä kattila tuottaa lähienergiaa paikallisista polttoaineista, joiden toimittamisessa pääsevät osaamistaan ja palvelujaan myymään maakunnan ammattilaiset, Fredrikson Energiapuutyönäytös lauantaina ! Tule katsomaan energiapuun korjuuta ja kuulemaan tarinaa metsänhoidosta. Kerromme, miten voit hyödyntää energiapuun erinomaisen kysynnän. Työnäytöksen löydät lauantaina Jyväskylän Palokasta. Olemme paikalla klo Nokipannukahvit! Tulkkia tarvittiin, sillä päälaitteiden asennusta valmisteltaessa, työntekijöistä joka kolmas puhui äidinkielenään puolaa. Ammattilaisten välinen yhteistoiminta on sujunut täällä saumattomasti ja keskinäisen kunnioituksen hengessä: siellä missä maanrakentaja on vielä viimeistellyt omaa louhintaurakkaansa, on muutaman metrin päässä Porrokin väki jo valanut anturoita, kiitteli Timo Fredrikson Jyväskylän Voimasta. Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! Jalostettu kotimainen siemen takaa Sinulle etuja: Rekkakuormallinen puuta enemmän joka hehtaarilta Kiertoaika lyhenee vuotta Puuston tekninen laatu paranee Kysy jalostettua siementä Työnäytöspaikalle ja takaisin NonStop linjajautokuljetus Palokan Terran pihasta klo välisen ajan. metsänhoitoyhdistykseltäsi. Tervetuloa näytökseen! Siemen Forelia Oy Puh PL 19 (Isämatintie 2) Korpilahti

8 21 MetsäPäijänne nro 1 / Huomisen metsät tehdään tänään! Metsän kasvu ja tuotto ratkaistaan pitkälti jo metsän kehityksen alkuvaiheessa. Hoidettu metsä antaa hyvän taloudellisen tuloksen ja on omaisuutena arvokkaampi kuin hoitamaton metsä. Metsän tärkeimmät hoitotyöt uuden taimikon perustaminen heti päätehakkuun jälkeen taimikon varhaishoito pian uudistamista seuraavina vuosina ja taimikonhoito kannattaa siis hoitaa ajallaan. Kesä on otollista aikaa metsätöille, joten ei muuta kuin hihat heilumaan. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen yhtenä toiminnan painopistealueena vuonna 2009 on taimikon- ja nuorenmetsänkunnostusmäärien lisääminen. Taimikkovaiheessa ratkaistaan metsän tuleva kehitys, onkin ensiarvoisen tärkeää hoitaa taimikot ajallaan. Myöhästynyt taimikonhoito aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä kasvutappioiden ja puuston laadun heikentymisen takia. Päijänteen Metsänhoitoyhdistykseltä saatte tarvittaessa ammattitaitoista metsurityövoimaa avuksenne. Apua ja tukea metsänhoitotöihin Kannattaa muistaa, että metsätöihin on mahdollista saada myös valtion maksamaa tukea. Tarkempia tietoja saa metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta, mutta varsinaisen toteutustuen lisäksi töiden suunnittelu ja tehdystä työstä laadittu selostus (toteutusilmoitus) ovat metsänomistajalle ilmaisia (vain arvonlisävero laskutetaan ja senkin voi vähentää alv -verotuksessa). Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää metsänhoitotöistä ja rahoitustuista. Samalla voit varmistaa työvoiman ensikesälle. Älä päästä metsääsi pusikoitumaan! MUKANA METSÄSSÄ Jyväskylän Energia -yhtiöt PL 4, Jyväskylä I Vesangantie 5 Puh. (014) I Faksi (014)

9 MetsäPäijänne nro 1 / Kuka mitäkin metsässä tekee - tunnetko metsäalan toimijat? Metsä- alkuisten nimikkeiden joukkoon mahtuu metsänomistajien omia organisaatoita, julkisen hallinnon toimijoita kuin isompia ja pienempiä yrityksiä. Metsänomistajille on aika usein epäselvää, että mihin pitäisi ottaa yhteyttä missäkin asiassa ja että mikä kyseinen taho on, mistä esimerkiksi on saanut postia. Ohessa nk. lyhyt oppimäärä metsälan organisaatioista. Tiedot on koottu julkisista tietolähteistä, pääosin internetin kautta. Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistykset toimivat jokaisen kunnan alueella. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajan apuna puukaupassa sekä metsänhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Ne palvelevat metsänomistajia kaikissa metsän hoitoon ja käyttöön liittyvissä asioissa. Metsänhoitoyhdistykset tuntevat paikallisen puumarkkinatilanteen ja ajavat metsänomistajan etua. Metsänhoitoyhdistykset huolehtivat noin 80 prosentista kaikesta yksityismetsien metsänhoitotöiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä noin 75 prosentista puukaupan suunnittelusta eli leimikon teosta. Rahoituksensa yhdistykset saavat palvelumaksuista ja metsänomistajilta kerättävästä metsänhoitomaksusta. Metsänhoitomaksulla yhdistykset rahoittavat metsänomistajien neuvonnan, koulutuksen ja muut metsänomistajille maksuttomat palvelut. Puunmyyntisuunnittelu eli leimaus on useimmilla yhdistyksillä metsänomistajille maksuton palvelu. Metsänomistajat ovat mukana metsäsertifioinnissa yleensä metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsäkeskukset Metsäkeskukset ovat julkisen aluehallinnon organisaatioita, jotka toimivat maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Keskeisin metsäkeskuksen tehtävä on metsälakien valvonta ja ne myös myöntävät metsätalouden rahoitustukia. Muita metsäkeskuksien palveluita ovat metsäsuunnittelu sekä koulutus ja neuvonta. Toiminta jakaantuu metsätalouden edistämiseen ja viranomaistoimintaan. Metsähallitus Metsäpalveluyritykset Metsähallitus huolehtii suurimmasta osasta valtion omistamien metsäalueiden hoidosta. Se tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Metsäpalveluyritykset ovat yksityisiä yrityksiä, jotka tuottavat palveluita metsänomistajille sekä puun ostajille, joiden kanssa ne toimivat usein yhteistyössä. Palveluvalikoima vaihtelee yrityksittäin. Metsäteollisuus ry Esimerkkejä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella toimivista metsäteollisuusyrityksistä. Metsäteollisuus ry:n jäseninä ovat Suomessa toimivat massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset sekä noin 80 prosenttia puutuoteteollisuudesta eli sahaja levyteollisuuden yrityksiä sekä muiden puutuotteiden valmistajia. Metsäteollisuus ry toimii metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi. Metsäteollisuus ry on vaikuttamassa Suomen ja EU:n päätöksentekoon metsäteollisuuden toimintaan vaikuttavissa asioissa. Se edistää yrittäjyyttä ja terveitä liiketoiminnan muotoja. Järjestö neuvottelee myös alan työehtosopimukset. Päijänteen toimialueella toimivia metsäteollisuusyrityksiä ovat esimerkiksi Harvestia, Metsäliitto, Stora-Enso ja UPM. Näiden organisaatioiden keskeisin tehtävä on hankkia puuta omistamilleen sahoille ja tehtaille. Osa edellä mainituista yrityksistä on erillisiä puunhankintayhtiöitä. Suomen Sahat ry Suomen Sahat ry on itsenäisten Suomalaisten perheyritysten edunvalvontajärjestö. Järjestö perustettiin vuonna 1945 valvomaan jäsenyritystensä etuja raaka-aineen hankintaan ja sahatavaran markkinointiin liittyvissä kysymyksissä. Vuosien saatossa järjestön tehtävät ovat laajentuneet koskemaan sivutuotteiden menekinedistämistä, poliittista edunvalvontaa alaa koskevissa kysymyksissä ja yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamista. Yhdistys toimii yhdyssiteenä sahateollisuuden, muun metsäteollisuuden ja sidosryhmien välillä sekä vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Päijänteen toimialueelta puuta ostavia sahateollisuusyrityksiä ovat esimerkiksi Iisveden Metsä, JPJ Wood, Keitele Forest, Kinnaskoski, Koskitukki, Multian Saha, Kurikka Timber, Versowood. Näiden organisaatioiden keskeisin tehtävä on hankkia puuta omistamilleen sahoille. Jutun lähteinä on käytetty metsavastaa. net, mhy.fi ja suomensahat.fi nettisivuja. Lisäykset Päijänteen Mhy. Esimerkkejä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella puuta ostavista sahoista. PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUKORTTI Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Toivon yhteydenottoa metsäasioissa Haluan sähköisen tiedotteen, s-postiosoitteeni on: Osoitteenmuutos, uusi puhelinnumero Huom! Tällä kortilla voit kätevästi ilmoittaa kuntaliitosten myötä muuttuneen kadun nimen. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TUNNUS INFO: JYVÄS VASTAUSLÄHETYS Osoite Puhelin Vapaa sana

10 23 MetsäPäijänne nro 1 / METSÄNOMISTAJAN TAPAHTUMAKALENTERI Metsäenergiapuun korjuunäytös Lauantaina klo Jyväskylän Palokka, NonStop bussikuljetus Palokan Kodin Terran pihasta klo Tule katsomaan energiapuun korjuuta ja kuulemaan tarinaa metsänhoidosta. Kerromme, miten voit hyödyntää energiapuun erinomaisen kysynnän. Nokipannukahvit. Katso erillinen ilmoitus sivulla 20. Metsätiet ja -ojat kuntoon Tiistaina klo Kahvi klo alkaen. Priimus, Taulumäentie 45, Jyväskylä Perustietopaketti teiden rakentamisesta ja ojituksesta. Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa, ojituksella saat suometsät tuottamaan. Ilmoittautumiset mennessä: tai p Avoimet Päijänteen Mhy:n metsätaidon mestaruuskilpailut Laajavuoressa Jyväskylässä Tiistaina klo Metsätaitokisoihin ilmoittautumiset ma mennessä: tai p Osallistumismaksu metsätaitoiluun 10 (ei koske Päijänteen Mhy:n metsänomistajia). Tulosten perusteella valitaan osallistujat v metsätaitoilun SM-kisoihin. Paikalle opastus. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Keski-Suomen 4H:n kanssa (Iloa taidoista -tapahtuman yhteydessä, kts ilmoitus toisaalla tässä lehdessä). Laukaan metsäilta Torstaina Harisen kämppä Valkola Illan ohjelmassa perinteiset metsätaitokisat, makkaranpaistoa ja savusauna metsätaitoilun jälkeen. Lisätiedustelut ja ajo-ohjeet: Kauko Salonen p Luhangan metsäpäivä Maatilamajoitus Ruohtulassa Tammijärvellä Lauantaina klo Metsänhoitoja puukauppa-asiaa. Vierailu käynnissä olevalla energiapuutyömaalla maastossa. Ennakkoilmoittautuminen mennessä puh Max 70 osallistujaa. PÄÄKAUPUNKISEUDUN TAPAHTUMIA Metsän taudit ja tuholaiset Torstaina klo Helsingin Yliopisto, Metsätalo, Unioninkatu 40, Sali 1 Mitkä taudit ja tuholaiset vaikuttavat metsän kasvuun eri kehitysvaiheissa? Miten tunnistat taimituhojen aiheuttajat? Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa metsän tautien ja tuholaisten leviämiseen? Kahvitarjoilu salin edessä klo Taimikon tarkistusretki Torstaina klo Lähtö bussillatöölön kisahallilta. Retki tehdää Mhy Uusimaan alueelle. Ohjelma Maastoretken aikana tehdään kevättarkistus taimikolle, tunnistetaan taimituhoja ja opitaan taimikon varhaishoidon perusteet. Retki on mhy:n jäsenille maksuton. Mukaan mahtuu 55 ensin ilmoittautunutta. Ennakkoilmoittautumiset torstaina 5.5. alkaen p / Metsään ABC peruskurssi syksyllä 2009 Jyväskylässä Tiistai-iltaisin klo , yhteistyössä Päijänteen Mhy, K-S:n metsäkeskus ja Poke Saarijärven metsäoppilaitos. Kurssin hinta 100. Ilmoittautumiset to mennessä: tai p Paikka: Maatalo, Makumaan kokoustilat Kauppakatu 19 C Ohjelma: tiistaina Kurssin avaus ja metsän kiertokulku * kurssin ohjelma ja tavoitteet * metsätalouden toimintaympäristö * metsä kasvupaikkana, metsätyypit ja eri puulajien kasvuominaisuuksia ja käyttö teollisuudessa * metsän kehitysvaiheet, kehitysluokat, uudistamiskypsyys tiistaina Metsän uudistaminen * metsän uudistushakkuut eri menetelmin eri puulajeilla * metsänuudistamistyöt, maanmuokkaus, viljelymateriaalit tiistaina Taimikon hoito ja ojitusalueiden hoito * taimikon varhaishoito * taimikon harvennus * ojitusalueiden hoito tiistaina Puukauppa * puutavaralaadut, katkonta * tarjouspyynnöt, puukaupan asiakirjat ja puukaupan hinnoittelu * puukaupan ehdot ja valvonta tiistaina Rahoituslain tuet ja metsäluonnon monimuotoisuus * valtion metsätalouteen ja monimuotoisuuden * arvokkaat elinympäristöt * metsien sertifioinnin kriteerit tiistaina Harvennushakkuut ja laatupuun tuottaminen * harvennushakkuiden perusteet * puunkorjuu kankailla ja turv la tiistaina Metsäomaisuuden hoito * metsäsuunnittelu ja tilan metsäsuunnitelman käyttö sekä ylläpito * metsätilan arvo ja taloudellinen tuotto tiistaina Metsäverotus * puun myyntitulojen verotuksen perusteet * al-verotus, metsäverokirjanpito ja veroilmoitus Johan Grönros, gsm Jarko Leskinen, gsm METSÄNOMISTAJA! Haluatko saada Päijänteen Mhy:n sähköisen uutiskirjeen? Metsänhoitoyhdistys julkaisee sähköisiä uutiskirjeitä 8-10 kertaa vuodessa. Jos haluat uutiskirjeet sähköpostiisi, niin ilmoita sähköpostiosoitteesi meille. Emme luovuta saamiamme sähköpostiosoitteita ulkopuolisten käyttöön. Osoitteesi voit lähettää Laita ilmoitukseen omistavasi tilan/tilojen nimet ja kunta jonka alueella metsäsi sijaitsee. Täyden palvelun pienkonemyymälä ja -korjaamo -moottori- ja raivaussahat -ruohonleikkurit ja ajoleikkurit -ruohonleikkurit Metsuri tarvikkeet ja turvavarusteet Tmi Moottorisaha-, pienkoneja mopedihuolto Vesa Kirri Rokkakankaantie Laukaa as METSÄTARVIKKEET - vaivattomasti - edullisesti NETTIKAUPASTAMME Parhaat taimet suomalaiseen metsään. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI OY Kannuksen taimitarha, Kannus Puh , fax Metsä Päijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh fax Päätoimittaja Kari Kuusniemi Toimitussihteeri Pirjo Lumioja Tuotanto graafinenviestintätsto kuu Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2009

11 Paras tuotto energiapuistasi, hyödynnä myös muut palvelumme PUUKAUPALLISET PALVELUT SUUNNITTELU- JA KOULUTUSPALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA * kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus * henkilökohtainen neuvonta ARVIOINTI * metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot * metsätuhojen tarkastukset, lausunnot * todistukset ja lausunnot TILAKAUPAN AVUSTAMINEN, KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV), PERUNKIRJOITUSPALVELUT Uusi palvelumme! METSÄVEROPALVELUT * metsäveroilmoitukset * arvonlisäveroilmoitukset * puukaupan veroasiat * muut veroasiat * perunkirjoituspalvelu METSÄSUUNNITTELU * metsäsuunnitelmien ajantasalla pito * oma paikkatietojärjestelmä * tarvittavat karttapohjat * tulosten laskeminen ja suunnitelman koostaminen * metsäsuunnitelmien laadinta METSÄNHOITOPALVELUT METSÄN UUDISTAMINEN * suunnittelu, toteutus ja valvonta * raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta * materiaalin valinta ja hankinta * siementen kylvö ja taimien istutus * jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO * suunnittelu, toteutus ja valvonta * tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN * suunnittelu ja toteutus * tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET * suunnittelu, toteutus ja valvonta TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTA- AINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS * tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu * materiaalin toimitus KULOTUS * suunnittelu ja toteutus * työvälineet * toteutusvastuu PUUNMYYNTISUUNNITELMA Huom! Maksuton palvelu * hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys ja rajaus maastoon * markkinatilanteen selvitys * puunmyyntisuunnitelman laadinta * metsänkäyttöilmoitus * määrä- ja hinta-arvio * jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot * monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO * tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden * ajantasainen hintaseurantajärjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous * valtakirjakauppa * puun myynti * kauppaehtojen tarkastus ja seuranta * korjuun- ja mittauksen valvonta * puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA * hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja mo. edunvalvonta HANKINTA- JA KORJUUPALVELU * puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus ENERGIAPUUN OSTO *hakkuutähteet, rangat sekä kannot Nyt on aika Suunnitella kesän metsänhoitotyöt Etsiä energiapuukohteita Varmistaa myyrätuhojen varalta metsävakuutusten voimassaolo Sopia maksuttomasta metsäkäynnistä mhy:n neuvojan kanssa Päijänteen Metsänhoitoyhdistys edunvalvojasi!

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa. METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna Kantokäsittelyn tarkoitus Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna 1 Juurikäävän vaikutukset Juurikääpä aiheuttaa kuusen

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

MYRSKYTUHON SATTUESSA

MYRSKYTUHON SATTUESSA MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot