Työvoiman saatavuus metsätaloudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoiman saatavuus metsätaloudessa"

Transkriptio

1 Loppuraportti 52A03435-Ejpc Tarkistettu Työvoiman saatavuus metsätaloudessa

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman JP Management Consulting (Europe) Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Esipuhe JP Management Consulting sai Joensuun yliopistolta / Metsäalan tulevaisuusfoorumilta keväällä 2004 toimeksiannon toteuttaa selvitys metsätalouden työvoiman saatavuudesta vuoteen 2020 asti. Työvoiman saatavuutta arvioitiin laatimalla ennusteet työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta metsänhoidossa, puunkorjuussa ja puutavaran autokuljetuksessa. Työ aloitettiin keväällä 2004 ja saatiin valmiiksi joulukuussa Hankkeen toteuttajina olivat JP Management Consultingin lisäksi VTT Hannu Piekkola Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta, joka laati selitysmalliin perustuvat ennusteet työvoiman tarjonnasta sekä professori Esko Mikkonen Helsingin yliopistosta, joka laati ennusteet työn tuottavuuden kehityksestä. Työvoiman kysyntäennusteesta, väestörakenteeseen ja vyörytysmenetelmään perustuvasta työvoiman tarjontaennusteesta, tulosten tarkastelusta ja hankkeen toteuttamisesta vastasi JP Management Consulting. Selvitys perustuu jo olemassa oleviin selvityksiin ja tutkimuksiin, asiantuntijahaastatteluihin sekä hankkeen toteuttajien asiantuntemukseen ja näkemykseen työvoiman saatavuuden kehityksestä. Toivomme, että selvitys tarjoaa Joensuun yliopistolle / Metsäalan tulevaisuusfoorumille arvokasta tietoa metsätalouden työvoiman saatavuuden kehityksestä ja saatavuuteen vaikuttavista tekijöistä. JP Management Consulting

4 1 YHTEENVETO Tavoitteet ja menetelmät Selvityksen tavoitteena oli arvioida metsätalouden työvoiman pitkän aikavälin saatavuutta tarkastelemalla metsätalouden työvoiman kysyntää työlajeittain ja tarjontaa ammattiryhmittäin ajankohtina 2002, 2010 ja Työvoiman kysyntää tarkasteltiin metsänhoitotöissä, puun korjuussa ja puutavaran autokuljetuksessa. Työvoiman tarjontaennusteet laadittiin metsureille, metsäkonekuljettajille, metsäkoneyrittäjille ja puutavara-autonkuljettajille. Työvoiman kysyntäennusteet laadittiin arvioimalla hakkuumääriin vaikuttavia tekijöitä ja siten hakkuumäärien kehitystä tarkasteluajanjaksolla. Hakkuumääristä johdettiin työmäärien kehitys metsänhoidossa sekä puutavaran lähi- ja autokuljetuksessa. Yhdistämällä työmäärien kehitys työn tuottavuuteen laskettiin työvoiman kysyntä eri työlajeissa. Työvoiman tarjonnasta laadittiin kolme vaihtoehtoista ennustetta. Selitysmalliin perustuvassa ennusteessa tarkasteltiin metsureiden, metsäkonekuljettajien ja metsäkoneyrittäjien työvoiman tarjonnan alueittaista kehitystä. Väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa tarkasteltiin edellä mainittujen ammattiryhmien lisäksi myös puutavara-autonkuljettajien työvoiman tarjonnan alueittaista kehitystä. Kolmas vertaileva ennuste perustuu työvoiman ammattikohtaisiin ikäluokkajakaumiin sekä oletuksiin alalle tulevien ja alalta poistuvien määrästä. Tällä vyörytysmenetelmällä laadittiin koko maata koskevat ennusteet metsureiden sekä koneellisen puunkorjuun työvoiman tarjonnasta. Työvoiman kysyntä Työvoiman kysynnän kehityksestä laadittiin kahdeksan eri skenaariota sahateollisuuden tuotannon, metsänhoitomenetelmien ja työn tuottavuuden vaihtoehtoisten kehitysennusteiden mukaisesti: Vakaan sahateollisuuden tuotantoskenaarion mukaisesti sahateollisuuden tuotanto säilyy nykyisellä tasolla (13 miljoonaa m³/v) vuoteen 2020 asti. Vaihtoehtoisessa sahateollisuuden tuotantoskenaariossa oletuksena on sahatavaran tuotannon lasku 10 miljoonaan m³/v vuoteen 2020 mennessä. Perinteisen metsänhoidon skenaariossa metsänhoitomenetelmät vastaavat nykyisiä menetelmiä, jolloin metsänhoidon työmäärät kehittyvät hakkuumäärien mukaisesti. Vaihtoehtoisessa uuden metsänhoidon skenaariossa oletuksena on uusien metsänhoitomenetelmien yleistyminen yksityismetsätalouden kannattavuuden edistämiseksi. Näitä uusia menetelmiä ovat muun muassa kiertoaikojen lyhentäminen, peitteellisen metsätalouden harjoittaminen, luontaisen uudistamisen lisääminen sekä nuoren metsän hoitoalojen vähentäminen ja painottuminen taimikonhoitoon. Työn tuottavuuskehityksestä laadittiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota, voimakkaan tuottavuuden kasvun ja alhaisen tuottavuuden kasvun skenaario.

5 Todennäköinen tuottavuuskehitys toteutunee edellä mainittujen äärivaihtoehtojen välillä. Edellä mainittujen skenaarioyhdistelmien avulla arvioitiin työvoiman kysynnän vaihteluväliä tarkasteluajanjaksolla. Metsätalouden työllistävyys on suurin skenaarioyhdistelmässä, jossa oletuksena on vakaan sahateollisuuden tuotannon kehitys, perinteisten metsänhoitomenetelmien harjoittaminen ja alhainen työn tuottavuuden kasvu (kysyntä kasvaa henkilötyövuotta ajanjaksolla omatoiminen työ mukaan lukien). Työllistävyysvaikutus on alhaisin skenaarioyhdistelmässä, jossa oletuksena on sahateollisuuden tuotannon lasku, uusien metsänhoitomenetelmien harjoittaminen ja korkea työn tuottavuuden kasvu (kysyntä laskee 740 henkilötyövuotta ajanjaksolla omatoiminen työ mukaan lukien). 2 Työvoiman tarjonta Työvoiman tarjonta laskee vuosina kaikissa ennusteissa. Lasku on henkilöä ennusteesta riippuen. Selitysmalliin perustuvassa ennusteessa työvoiman tarjonta metsätaloudessa kasvaa vuoteen 2010 asti, kun taas väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa työvoiman tarjonta laskee hieman vuoteen 2010 mennessä. Selitysmalliin perustuvassa ennusteessa erityisesti ikääntyvän työvoiman määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2010 mennessä, kun taas väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa suurin osa metsätalouden työvoimasta on vuotiaita, joiden määrä vähenee muihin ikäluokkiin verrattuna voimakkaasti vuoteen 2010 mennessä. Ajanjaksolla työvoiman tarjonta laskee molemmissa tarjontaennusteissa pääosin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen johdosta. Tarjonnan lasku ajanjaksolla on selitysmalliin perustuvassa ennusteessa voimakkaampi kuin väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa. Työvoiman saatavuus Vuonna 2002 työvoiman kysyntä metsätaloudessa oli yhteensä henkilötyövuotta, josta metsänomistajien omatoimisen työn osuus oli noin henkilötyövuotta ja ammattimaisen työvoiman osuus noin henkilötyövuotta. Metsätalouden kokopäiväsen ja ympärivuotisen työvoiman tarjonta oli noin henkilöä, kun taas työllisten määrä metsätaloudessa oli yhteensä noin henkilöä samana vuonna. Näin ollen osa-aikaisen ja kausityövoiman määrä metsätaloudessa oli arviolta noin henkilöä vuonna Nämä henkilöä osallistuivat työmäärän suorittamiseen, johon tarvittaisiin noin kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Työvoiman saatavuus metsätaloudessa heikkenee vuoteen 2020 mennessä noin henkilöllä (kuva 1). Tarkastelussa oletettiin, että metsäenergian tuotanto kasvaa 9 miljoonaa m³ vuoteen 2020 mennessä, ja että metsänomistajien omatoimisen työn osuus säilyy nykyisellä tasolla. Todennäköisesti metsäenergian tuotannon kasvu ei toteudu aivan yhtä voimakkaana, mikä lieventää työvoiman kysynnän kasvua ja siten parantaa työvoiman saatavuutta. Toisaalta metsänomistajien omatoimisen työn osuus todennäköisesti laskee, mikä vastaavasti lisää ammattimaisen työvoiman kysyntää ja siten heikentää työvoiman saatavuutta. Työvoiman saatavuuden heikkeneminen

6 painottuu ajanjaksoon Vuoteen 2010 mennessä saatavuuden ei oleteta heikkenevän, paitsi koneellisessa puunkorjuussa. 3 Kuva 1 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Kysyntä: henkilötyövuotta Tarjonta: henkilöä Väestön kehitykseen perustuva tarjontaennuste Selitysmalliin perustuva tarjontaennuste Ammattimaisen työvoiman kysyntä (todennäköinen skenaario) 0 Työvoiman kysyntä sisältää metsänhoitotyöt, manuaalisen hakkuun, koneellisen puunkorjuun (ml. metsäenergian korjuu ja haketus) ja puutavaran autokuljetuksen. Työvoiman tarjonta sisältää kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsurit ja metsäkonekuljettajat sekä metsäkoneyrittäjät ja kaikki puutavaran autokuljetuksen työlliset. Työvoiman saatavuus heikkenee vuosina eniten koneellisessa puunkorjuussa ja puutavaran autokuljetuksessa. Metsureiden saatavuus vaihtelee huomattavasti skenaariosta riippuen, mutta parhaillaan se pysyy enintään nykytasolla. Työvoiman saatavuus heikkenee eniten Länsi-Suomessa, jossa työvoiman tarve metsätaloudessa kasvaa noin 400 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Itä- ja Pohjois- Suomessa työvoiman tarve kasvaa noin henkilöllä. Etelä-Suomessa työvoiman saatavuus säilyy muita alueita parempana. Työvoiman saatavuuden turvaaminen Metsätalouden työvoiman saatavuus ei välttämättä heikkene voimakkaasti ennen vuotta 2010, mutta ajanjaksolla työvoiman saatavuuden heikkeneminen voi johtaa työvoimapulaan metsätaloudessa. Työikäisen väestön määrä kääntyy väestöennusteen mukaan laskuun vuodesta 2009 alkaen, joten metsätalous joutuu kilpailemaan vähenevästä työvoimasta muiden toimialojen kanssa. Metsätalouden yksi tärkeimmistä haasteista onkin parantaa imagoaan työllistäjänä, jotta metsätalouteen hakeutuisi työntekijöitä myös tulevaisuudessa. Kehittämällä metsätaloustöiden tuottavuutta myös jatkossa esimerkiksi metsänhoitotöiden koneellistamisen kautta voidaan osittain vähentää työvoiman tarvetta metsätaloudessa.

7 Metsänomistajakunnan rakennemuutos lisää metsäpalvelujen kysyntää, mikä edellyttää metsäpalvelukentän uudistamista ja kehittämistä. Yrityksillä, jotka voivat tarjota metsäpalveluja yhä monipuolisemmin (esim. puun myynti, neuvonta, metsäsuunnittelu, metsätaloustöiden käytännön toteutus ja työnjohto) on tulevaisuudessa parhaimmat edellytykset tavoittaa muuttuva metsänomistajakunta. Palvelujen monipuolistaminen johtaa yrityskoon kasvattamiseen metsäpalvelualalla, mikä osaltaan edistää työvoiman rekrytoimista metsätaloudessa. Yrityskoon kasvattamisella puunkorjuu-urakoinnissa voi olla positiivinen vaikutus työvoiman saatavuuteen. Suuremmat yritykset nähdään vakaampina työnantajina, mikä voisi parantaa alan houkuttelevuutta. Myös yritystoiminnan aloittamisen ja työllistämisen kynnyksiä tulisi pyrkiä alentamaan. Metsätaloudessa työskentelee tällä hetkellä merkittävä määrä osa-aikaista työvoimaa erityisesti metsänhoitotöissä. Osa-aikaisten työntekijöiden työpanos voi olla merkittävässä asemassa, mikäli työvoiman saatavuus metsätaloudessa heikkenee voimakkaasti. Jatkotutkimus metsätalouden osa-aikaisista työntekijöistä voi olla tarpeellinen arvioitaessa osa-aikaisten työntekijöiden hyödyntämispotentiaalia metsätaloudessa. Mikäli osa-aikaisten työntekijöiden työpanosta ei voida merkittävästi nykyisestä lisätä, edellyttää metsätalouden kasvava työvoimapula ulkomaisen työvoiman rekrytoimista esimerkiksi Venäjältä ja Baltiasta. Venäjällä puunkorjuu tapahtuu pääasiassa talviaikana, joten edellytykset erityisesti kausityövoiman rekrytoimiselle hakkuuajan ulkopuolella ovat hyvät. Ulkomaisen työvoiman rekrytoimista voisi koulutuksen kautta edistää esimerkiksi ulkoministeriön / maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman lähialueyhteistyön puitteissa. Osaavan ja motivoituneen työvoiman löytämiseksi näiltä alueilta voisi hyödyntää työvoiman rekrytoimiseen erikoistuneita henkilöstövuokrausyrityksiä sekä olemassa olevia kontakteja esimerkiksi metsäyhtiöiden puunhankinnan kautta. 4

8 Sisältö 5 ESIPUHE YHTEENVETO 1 JOHDANTO 7 2 KIRJALLISUUSKATSAUS 9 3 TYÖVOIMAN KYSYNTÄ Tutkimusmenetelmät Työmääriin vaikuttavat tekijät Metsäteollisuuden tuotannon kehitys Teollisuuden puunkäytön kehitys Metsähakkeen käytön kehitys Puun tuonnin kehitys Metsänomistajakunnan rakennemuutos Metsäverouudistus Metsien suojelun kehitys Puuntuotantostrategioiden ja metsänhoitomenetelmien muutos Työvoiman kysyntään vaikuttavat tekijät Työmäärien kehitys Työn tuottavuuden kehitys Työvoiman kysynnän kehitys 26 4 TYÖVOIMAN TARJONTA Selitysmalliin perustuva ennuste Tutkimusmenetelmät Työvoiman tarjontaan vaikuttavat tekijät Työvoiman tarjonnan kehitys Tulosten tarkastelu Väestökehitykseen ja vyörytysmenetelmään perustuvat ennusteet Tutkimusmenetelmät Työvoiman tarjontaan vaikuttavat tekijät väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa Työvoiman tarjonnan kehitys 48 5 TYÖVOIMAN SAATAVUUS Metsätalous Metsänhoitotyöt ja manuaalinen hakkuu Koneellinen puunkorjuu sekä energiapuun korjuu ja haketus Puutavaran autokuljetus 72 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 78 7 LÄHTEET 81

9 6 Liitteet Liite I Liite II Liite III Liite IV Liite V Liite VI Liite VII Omatoimisen työn osuus Työmäärien kehitys Työn tuottavuuden kehitys Työvoiman kysynnän kehitys Työvoiman tarjonnan taustatilastot Työvoiman tarjonnan kehitys Työvoiman saatavuus ilman metsäenergian tuotantoa

10 7 1 JOHDANTO Työvoiman saatavuuden kehittymistä on viime vuosina arvioitu useissa eri tulevaisuusselvityksissä. Selvitysten mukaan Suomea saattaa 2010-luvulla uhata työvoimapula väestön ikääntymisen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Työvoiman saatavuuden on ennakoitu heikkenevän erityisesti niillä aloilla, joilla työntekijät ovat ikääntyneitä ja eläkkeelle siirrytään keskimääräistä aiemmin, kuten metsäalalla. Työvoiman kysynnän kehitystä on ennakoitu muun muassa työvoimaministeriön laatimassa Työvoima 2020-raportissa, jonka mukaan työvoiman kysyntä metsätaloudessa vähenee perusuran mukaan työllisestä noin työlliseen ajanjaksolla Raportissa käsiteltiin metsätalouden työvoiman kysyntää kokonaisuutena tarkastelematta työvoiman kysynnän alueittaista kehittymistä metsätalouden eri työlajeissa. Metsäalan työvoiman tarjonnan (ja myös kysynnän) kehitystä on selvitetty muun muassa Savotta 2000-hankkeen yhteydessä. Hankkeessa tarkasteltiin työvoiman kysyntää ja tarjontaa ajanjaksolla Tulosten mukaan metsäkoneiden kuljettajien, asentajien ja puutavara-auton kuljettajien työvoiman kysyntä on tarkasteluajanjaksolla tarjontaa suurempi. Tehtyjen selvitysten perusteella työvoiman saatavuus metsätaloudessa saattaa uhata koko metsäsektorin kehitystä tulevaisuudessa. Jo toteutettujen hankkeiden lisäksi on tarpeen selvittää metsätalouden työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehittymistä työlajeittain pitkällä aikavälillä. Tämän selvityksen ensisijaisena tavoitteena on ennakoida työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehittymistä alueittain, työlajeittain ja ammattiryhmittäin vuoteen 2020 asti. Lisäksi tavoitteena on saatujen tulosten perusteella identifioida keinoja metsätalouden työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon saavuttamiseksi. Työvoiman kysyntää tarkastellaan seuraavissa työlajeissa: metsänhoitotyöt, hakkuut, lähikuljetus ja puutavaran autokuljetus. Tarkastelun kohteena on metsäalan suora työllistävyys, välillinen työllistävyys (esim. suunnittelu, toimistotyö) on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Työvoiman tarjontaa tarkastellaan seuraavien ammattiryhmien osalta: metsurit, metsäkonekuljettajat, metsäkoneyrittäjät ja puutavara-auton kuljettajat. Metsätoimihenkilöt ja metsäkoneasentajat on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Alueellinen tarkastelu perustuu nykyiseen lääninjakoon yhdistämällä Oulun lääni ja Lappi Pohjois-Suomen alueeksi (kuva 1-1). Ahvenanmaa on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

11 Kuva 1-1 Tarkastelussa käytetty aluejako 8 ITÄ-SUOMI POHJOIS- SUOMI LÄNSI- SUOMI ETELÄ- SUOMI

12 9 2 KIRJALLISUUSKATSAUS Työvoiman kysyntä Työministeriön raportissa (Työministeriö 2003) maa- ja metsätaloustyö sisältyy laskevan työllisyyden aloihin myös tulevaisuudessa. Metsätaloustyössä painopisteen arvioidaan siirtyvän osaamista painottavassa tulevaisuusvaihtoehdossa entistä enemmän metsätalouden asiantuntijatyöhön, jonka kysyntää lisääviä tekijöitä olisivat mm. metsien omistusrakenteen muutokset sekä metsien käytön monimuotoisuuden korostuminen. Maa- ja metsätaloustyössä tapahtuvaa työvoiman tarpeen vähenemistä ei ole eroteltu, yhteenlaskettuna se vähenisi ajan myötä hidastuvasti noin 25 % vuodesta 2000 vuoteen Savotta 2000 työryhmä tunnisti kriittisimmiksi henkilöstöryhmiksi lähitulevaisuuden työvoiman saatavuudessa metsäkoneiden kuljettajat, asentajat ja puutavaraautonkuljettajat. Näiden työlajien sekä metsätoimihenkilöiden rekrytointitarpeeksi ennustettiin vuosina seuraavat määrät (taulukko 2-1). Taulukko 2-1 Metsäalan ammattiryhmien vuosittainen rekrytointitarve (Pölkki, 2001) Henkilöstöryhmä Tarve henkilöä Metsurit, vuosi ja kausitöissä 240 Metsäkoneiden kuljettajat ja asentajat 430 Puutavara-autonkuljettajat 240 Metsätoimihenkilöt (amk) 140 Työvoiman tarjonta Vielä 1980 ja 1990-luvun vaihteissa tehtyjen kyselytutkimusten valossa oltiin toiveikkaita siitä, että maaseudulla kasvaneet pojat jatkavat metsätöitä isänsä jalanjäljissä, ja että metsäammatteihin riittää tekijöitä ainakin kysyntää vastaava määrä (Elovirta 1993). Kuitenkin 1990-luvun loppupuolella ammattitaitoisista metsäkonekuljettajista alkoi tulla pulaa, ja alan koulutuspaikat täytettiin vaillinaisesti samalla kun valmistumisaste oli % aloituspaikoista (Pölkki 2001). Elovirran (1993) mukaan merkittävä selittävä tekijä kiinnostukselle metsurin ja metsäkonekuljettajan ammatteja kohtaan oli maanviljelijä/metsätilallinen perhetausta siten, että pientilallisten lapset olivat hakeutumassa useammin metsureiksi ja suurempien tilojen perilliset koneenkuljettajiksi. Valtaosa vastaajista odotti päätyvänsä palkansaajaksi, vaikka etenkin metsäkoneala sekä puutavara-kuljetukset työllistävät paljon yrittäjiä. Lisäksi metsänhoidossa on paljon omatoimista itsensä työllistämistä mm. tilanhoidon yhteydessä. Omatoimisen työn osuuden on arvioitu vastaavan noin 5000 henkilötyövuotta, mikä koostuu suuren metsänomistajajoukon keskimäärin melko pienestä vuotuisesta työpanoksesta (Koho ym. 2004). Omatoimista metsätyötä tekevät metsänomistajat on jaettu kolmeen osaamisryhmään: ammattilaiset, puoliammattilaiset

13 ja harrastajat. Ammattilaiset ovat muiden ryhmien edustajia keskimäärin nuorempia, asuvat perheomistuksessa olevalla tilalla sekä ovat sosio-ekonomiselta asemaltaan maaja metsätalousyrittäjiä. 10 Työvoiman saatavuuden turvaaminen Useissa tutkimuksissa mainittiin tarve työelämän ja koulutuksen entistä tiiviimmälle yhteistyölle, jotta muuttuvan toimintaympäristön osaamishaasteisiin voitaisiin vastata sekä metsäalalla (Turunen 2002, Pölkki 2001) että yleisemmin (mm. TT 2003). Savotta 2000 työryhmä selvitti laajalla kyselytutkimuksella metsäalan imagoa nuorison, opettajien ja alalla työskentelevien piirissä. Imago oli hyvä, mutta alan houkuttelevuuden lisäämiseksi koettiin tarpeelliseksi lisätä ja kehittää rekrytointiin suunnattua viestintää. Projektin tuloksena on käynnistetty koulutusta ja työelämää integroivia toimenpiteitä sekä mm. metsäpäiviä peruskoulun 9. luokkalaisille ja ohjelmauudistuksia toisen asteen koulutuksessa.

14 3 TYÖVOIMAN KYSYNTÄ Tutkimusmenetelmät Kysyntäselvityksen tavoitteena oli selvittää työvoiman kysynnän kehittyminen metsänhoitotöissä, puun korjuussa sekä puutavaran lähi- ja autokuljetuksessa vuosina 2002, 2010 ja Työvoiman kysyntä eri työlajeissa on laskettu työmäärien ja työn tuottavuuskehityksen perusteella. Työmäärien ja tuottavuuden kehitys on nykyhetken (vuosi 2002) lisäksi arvioitu ajankohdille 2010 ja Työmäärien, tuottavuuden ja näin ollen myös työvoiman kysynnän on oletettu kehittyvän lineaarisesti edellä mainittujen ajankohtien välillä. Tärkein metsätalouden työmääriin vaikuttava tekijä on puun käytön kehitys (kuva 3-1). Teollisuuden puunkäytön kehitystä arvioitiin metsäteollisuuden tuotantoennusteiden perusteella. Metsäenergian käytön ja tuotannon kehitys perustuu Metsäntutkimuslaitoksen selvitykseen metsäenergian tuotannon työllistävyydestä (Harstela 2004). Muutokset metsäteollisuuden kilpailuympäristössä aiheuttavat tarpeen tarkistaa nykyisiä puuntuotantostrategioita ja metsänhoitomenetelmiä, jotka myös vaikuttavat hakkuiden ja metsänhoidon työmääriin. Muita ennusteissa huomioituja tekijöitä ovat puun tuonnin kehitys, metsäverotusuudistus, suojelukysymykset ja metsänomistajakunnan rakennemuutos. Kuva 3-1 Työvoiman kysynnän mallinnus Massateollisuuden tuotannon kehitys Sahateollisuuden tuotannon kehitys Vaneriteollisuuden tuotannon kehitys Energiapuun käytön kehitys Lähi- ja autokuljetuksen tuottavuus Lähi- ja autokuljetus x = Työvoiman kysyntä lähija autokuljetuksessa Puun kysyntä Raakapuun tuonnin kehitys Metsäverotuksen vaikutus Hakkuut x Hakkuun tuottavuus = Työvoiman kysyntä hakkuissa Metsänomistajakunnan rakennemuutos Metsien suojelun kehitys Puuntuotantostrategiat ja metsänhoitomenetelmät Metsänhoitoalat x Metsänhoitotöiden tuottavuus = Työvoiman kysyntä metsänhoitotöissä

15 3.2 Työmääriin vaikuttavat tekijät Metsäteollisuuden tuotannon kehitys Puumassa Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti ja 1990-luvulla. Tuotanto kasvaa myös tulevaisuudessa, mutta kasvu jatkuu selvästi aiempaa hitaampana luvulla puumassan tuotannon vuotuinen kasvu oli keskimäärin 3,2 %, ja vuonna 2002 puumassan tuotanto Suomessa oli 11,7 miljoonaa tonnia. Ajanjaksolla puumassan tuotannon arvioidaan kasvavan keskimäärin 1,5 % vuodessa, ja ajanjaksolla kasvu hidastuu keskimäärin 0,3 %:iin vuodessa (kuva 3-2). Sahatavara Sahateollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, ja vuonna 2003 havusahatavaran tuotanto Suomessa oli noin m³. Sahateollisuuden toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut / tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyky on heikentynyt kilpailijamaihin verrattuna, ja kilpailukyky heikkenee edelleen Venäjän ja Itä-Euroopan sahateollisuuden kasvun seurauksena. Tukkipuun hakkuumahdollisuuksien kasvusta huolimatta suomalainen sahateollisuus on myös jatkossa riippuvainen tuontipuusta. Näiden tekijöiden seurauksena sahateollisuuden tuotannon trendi kääntyy laskuun jo lyhyellä aikavälillä. Sahateollisuuden tuotannon kehityksestä on tässä yhteydessä laadittu kaksi vaihtoehtoista skenaariota: vakaan sahateollisuuden tuotannon skenaario (saha max) ja laskevan sahateollisuuden tuotannon skenaario (saha min). Molemmat skenaariot ennakoivat sahateollisuuden tuotannon laskua pitkällä aikavälillä, mutta laskun jyrkkyys riippuu sahateollisuuden toimintaympäristön muutoksen voimakkuudesta. Vakaan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa sahatavaran tuotanto laskee loivasti nykyisestä 13,3 miljoonasta m³:stä 13,0 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä (kuva 3-2). Laskevan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa sahatavaran tuotanto laskee 10 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä. Vaneri Havuvanerin tuotanto oli Suomessa m³ ja koivuvanerin m³ vuonna Havuvanerin tuotannon arvioidaan kasvavan m³:iin vuoteen 2010 mennessä, jonka jälkeen tuotanto pysyy ennallaan vuoteen 2020 asti. Koivuvanerin tuotannon kasvu Venäjällä ja Itä-Euroopassa heikentää suomalaisen koivuvaneriteollisuuden kilpailukykyä, minkä seurauksena koivuvanerin tuotannon arvioidaan laskevan m³:iin vuoteen 2010 mennessä ja edelleen m³:iin vuoteen 2020 mennessä (kuva 3-2). Muut puutuotteet Lastulevyn, kuitulevyn ja muun puutuoteteollisuuden tuotannon osuus metsäteollisuuden kokonaistuotannosta ja siten vaikutus puun käyttöön on vähäinen. Näiden tuotteiden osalta ei tässä yhteydessä laadittu erillisiä tuotantoennusteita, vaan tuotannon oletetaan säilyvän nykyisellä tasolla.

16 Kuva 3-2 Metsäteollisuuden tuotannon kehitys Sahatavara ja vaneri: miljoonaa m³ Puumassa: miljoonaa t Puumassa Havuvaneri Lehtivaneri Havusahatavara Teollisuuden puunkäytön kehitys Teollisuuden puunkäytön kehitys on laskettu metsäteollisuuden tuotantoennusteiden perusteella. Puumassan tuotannon kasvu lisää kemiallisen metsäteollisuuden puunkäyttöä 5,4 miljoonaa m³ vuosina ja 1,2 miljoonaa m³ vuosina (kuva 3-3). Sahatavaran tuotannon lasku vähentää skenaariosta riippuen sahateollisuuden puunkäyttöä 1,4 7,7 miljoonaa m³ vuosina Levy- ja muun puutuoteteollisuuden puunkäyttö laskee hieman vuoteen 2020 mennessä. Kuva 3-3 Metsäteollisuuden puun käytön kehitys (pyöreä puu) 50 - miljoonaa m³ kuoren päältä Puumassateollisuus Sahateollisuus Levy- ja muu puutuoteteollisuus

17 3.2.3 Metsähakkeen käytön kehitys Puun käyttö energiantuotannossa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja vuonna 2002 metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 1,7 miljoonaa m³. Kansallisen metsäohjelman sekä uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteena on metsähakkeen 5 miljoonan m³:n käyttö vuonna Uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 60 % vuoden 2001 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Suurin osa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksestä tulee bioenergiasta. Vastaavasti bioenergian käytön lisäyksestä 37 % tulee metsähakkeesta vuoteen 2025 mennessä. Toteutuessaan ohjelman tavoitteet merkitsisivät metsähakkeen noin 7,7 miljoonan m³:n vuotuista käyttöä vuonna Työvoiman kysyntä metsähakkeen korjuussa ja kuljetuksessa perustuu Metsäntutkimuslaitoksen selvitykseen metsäenergian tuotannon työpaikoista (Harstela 2004). Selvityksessä arvioitiin metsähakkeen korjuun ja haketuksen, kuljetuksen sekä työnjohdon suoraa työllistävyyttä ajankohtina 2002, 2010 ja Tässä yhteydessä metsähakkeen tuotannon työnjohdon työllistävyys jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien pohjana on käytetty arviota metsähakkeen tuotantomäärien kehityksestä, joka vastaa kansallisen metsäohjelman tavoitetta vuonna 2005 (kuva 3-4). Sen sijaan arvio vuoden 2020 tuotantomäärästä ylittää uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteen noin 2,5 miljoonalla m³:lla. Arvion mukaan suurin osa metsähakkeesta saadaan hakkuutähteestä myös tulevaisuudessa, mutta myös pienpuun ja erityisesti kantojen osuus kasvaa merkittävästi. 14 Kuva 3-4 Työllistymislaskelmien pohjana käytetyt metsähakkeen tuotantomäärät (Harstela, 2004) miljoonaa m 3 - Kantohake Pienpuuhake Hakkuutähdehake

18 3.2.4 Puun tuonnin kehitys Sahateollisuuden puunkäytön kehityksestä riippuen kokonaishakkuut kasvavat 59 miljoonaan m³:iin tai laskevat 54 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä. Puun tuontitarve kasvaa näin ollen vuoteen 2010 asti, mutta tasoittuu miljoonaan m³:n tasolle vuoteen 2020 mennessä (kuva 3-5). 15 Kuva 3-5 Hakkuiden ja pyöreän puun tuonnin kehitys 60 - miljoonaa m³ kuoren päältä Puun tuontitarve Hakkuut Vakaan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa kokonaishakkuut kasvavat 59 miljoonan m³:n tasolle vuoteen 2020 mennessä sahateollisuuden puunkäytön lievästä laskusta huolimatta. Kuusitukin hakkuut laskevat suurimman kestävän hakkuumäärän tasolle ja kuusitukin tuontitarve säilyy noin 1,5 miljoonassa m³:ssä vuoteen 2020 asti. Kuusitukin saatavuus rajoittaa myös kuusikuitupuun hakkuita ja kuusikuitupuun tuontitarve kasvaa. Männyn hakkuiden kasvu riittää kattamaan kotimaan kysynnän ja männyn tuonti vähenee tai lakkaa kokonaan. Lehtikuitupuun tuontitarve kasvaa vuoteen 2010 asti, mutta ei enää ajanjaksolla (kuva 3-6). Kuva 3-6 Hakkuiden ja puun tuonnin kehitys vakaan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa Hakkuut Tuontitarve Miljoonaa m3 - Lehtikuitupuu Lehtipuutukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Mäntytukki Miljoonaa m3 - Lehtikuitupuu Lehtipuutukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Mäntytukki

19 16 Laskevan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa sahateollisuuden puunkäytön lasku vähentää kokonaishakkuita 54 miljoonan m³:n tasolle vuoteen 2020 mennessä. Eniten vähenevät kuusitukin hakkuut ja kuusitukin tuontitarve vähenee huomattavasti tai tuonti lakkaa kokonaan. Kuusitukin saatavuus rajoittaa myös kuusikuitupuun hakkuita ja kuusikuitupuun tuontitarve kasvaa. Männyn hakkuiden kasvu riittää kattamaan kotimaan kysynnän, ja männyn tuonti vähenee tai lakkaa kokonaan. Lehtikuitupuun tuontitarve kasvaa vuoteen 2010 asti, mutta kasvu hidastuu vuoteen 2020 mennessä (kuva 3-7). Kuva 3-7 Hakkuiden ja puun tuonnin kehitys laskevan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa Hakkuut Tuontitarve miljoonaa m3 - Lehtikuitupuu Lehtipuutukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Mäntytukki miljoonaa m3 - Lehtikuitupuu Lehtipuutukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Mäntytukki Metsänomistajakunnan rakennemuutos Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 1990-luvun hakkuu- ja metsänhoitokäyttäytymisen perusteella ei voida päätellä, että metsänomistajakunnan rakennemuutos vähentäisi puun tarjontaa tai metsien hoitoa (www.metla.fi). Vuosina puuta myytiin merkittävästi enemmän kuin 1980-luvun lopussa ja metsänhoitotöitä tehtiin saman verran tai jonkin verran enemmän kuin 1990-luvulla. Tutkimusten perusteella metsänomistuksen rakenteen muutos jatkuu varsin samankaltaisena vielä pari vuosikymmentä. Näin ollen metsänomistajakunnan rakennemuutoksella ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta metsänhoidon ja hakkuiden työmäärään ajanjaksolla Väestön ikääntyminen on tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa eniten metsänomistajakuntaa muuttava tekijä, kun metsänomistajien keski-ikä nousee muun väestön mukana. Metsänomistajakunnan ikääntyminen ei todennäköisesti vaikuta hakkuiden ja metsänhoitotöiden määrään, mutta sen sijaan ikääntyminen voi vähentää omatoimisen työn osuutta puun korjuussa ja metsänhoitotöissä. Omatoimisen työn osuudet eri työlajeissa perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen selvitykseen (Koho ym. 2004) sekä asiantuntijahaastatteluihin. Työvoiman kysyntäennusteessa omatoimisen työn osuus on oletettu säilyvän vuoden 2002 tasolla vuoteen 2020 (taulukko 3-1), sillä omatoimisen työn ennustamiseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Omatoimisella työllä on kuitenkin merkittävä vaikutus ammattimaisen työvoiman kysyntään eri työlajeissa.

20 17 Taulukko 3-1 Omatoimisen työn osuudet metsänhoitotöissä ja puun korjuussa, % työn kokonaismäärästä METSÄNHOITOTYÖT HAKKUUT METSÄENERGIA Kylvö 53 % Ylispuiden poisto 35 % Metsäenergian korjuu 8 % Istutus 63 % Ensiharvennus 35 % Metsäenergian haketus 8 % Raivaus 61 % Muut harvennukset 45 % Metsäenergian autokuljetus 0 % Maan muokkaus 1 % Päätehakkuut 5 % Kulotus 70 % Taimikonhoito 69 % LÄHIKULJETUS Nuoren metsän kunnostus 67 % Kasvatushakkuut 40 % Metsälannoitus 31 % Päätehakkuut 5 % Kunnostusojitus 6 % Metsäteiden rakentaminen 10 % Metsäteiden perusparannus 10 % Metsänhoitotöissä omatoiminen työ viittaa metsänomistajan itse tai hänen perheenjäsenensä suorittamaan työhön. Hakkuussa ja lähikuljetuksessa omatoiminen työ viittaa metsänomistajan itse tekemään tai ulkopuolisella teetettyyn työhön (hankintakauppa). Laskelmissa oletettiin, että koneellisen korjuun osuus omatoimisessa kasvatushakkuussa on % ja päätehakkuissa 100 % (ks. liite I). Ulkopuolisella teetetyn työn osuudeksi manuaalisessa hankintahakkuussa oletettiin noin 30 % ja koneellisessa hankintahakkuussa 95 %. Ulkopuolisella teetetyn työn osuudeksi hankintahakkuiden metsätraktorilla suoritetusta lähikuljetuksesta oletettiin noin 90 % ja maataloustraktorilla suoritetusta lähikuljetuksesta noin 40 % Metsäverouudistus Metsäverouudistuksen siirtymäkausi päättyy vuoden 2005 lopussa, jonka jälkeen myyntituloverotusta sovelletaan kaikkiin metsätiloihin. Metsäverouudistuksella ei uskota olevan merkittävää vaikutusta puun kokonaistarjontaan pitkällä aikavälillä, eikä metsäverotukseen liittyviä rakenteellisia muutoksia ei ole odotettavissa siirtymäkauden päättymisen yhteydessä. Lyhyellä aikavälillä siirtymäkauden päättyminen saattaa hetkellisesti laskea pintaalaverotuksen piirissä olleiden metsänomistajien puun myyntejä. Vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen (1-3 vuotta) ja kohdistunee erityisesti päätehakkuuleimikoihin. Toisaalta myyntituloverotuksen piirissä olleet metsänomistajat voivat ennakoida heikkoa tarjontatilannetta ja ajoittaa puun myyntejä vuoteen 2006, mikä tasoittaa metsäverouudistuksen siirtymäkauden vaikutusta puun tarjontaan. Näin ollen metsäverouudistuksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta metsänhoitotöiden tai puun korjuun ja kuljetuksen työmääriin tarkasteluajankohtina 2002, 2010 ja Metsien suojelun kehitys Vuonna 2002 Suomessa oli suojeltua tai rajoitetussa käytössä olevaa metsämaata yhteensä 1,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa noin 8 % metsämaan kokonaispintaalasta. Tammikuussa 2003 luonnonsuojeluohjelmia oli toteuttamatta yhteensä hehtaaria. Tästä määrästä vajaa 50 % sisältyy soiden, lintuvesien tai

21 rantojensuojeluohjelmaan ja hieman yli puolet ( ha) lehtojen, vanhojen metsien tai Natura 2000-alueiden suojeluohjelmaan. Näistä pääosin metsiin kohdistuvista suojeluohjelmista (ml. Natura 2000) suurin osa (79 %) sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Tämän lisäksi metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä on yhtiöiden, valtion sekä yksityisten omistamat metsät mukaan lukien arviolta noin hehtaaria sekä muita arvokkaita elinympäristöjä yli hehtaaria. Valtioneuvoston vuoden 1996 luonnonsuojelun rahoitusohjelman tavoitteena on toteuttaa pääosa laadituista luonnonsuojeluohjelmista vuoteen 2007 mennessä. Mikäli pääosin metsiin kohdistuva noin hehtaarin suojelutavoite toteutuu, vähenee puuntuotannon nykyinen pinta-ala korkeintaan 2 % vuoteen 2007 mennessä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) tavoitteena on nykyistä paremmin turvata metsäisille luontotyypeille ja uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä ja metsien rakennepiirteitä. Suojelun kehittämisen lähtökohtana on metsänomistajien vapaaehtoisuus ja menetettyjen taloudellisten arvojen korvaaminen. Ohjelma toteutetaan vuosina , jonka jälkeen on tarkoitus päättää jatkotoimenpiteistä metsien suojelun edistämiseksi. Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet Etelä-Suomen metsien suojelun nostamista nykyisestä alle kahdesta prosentista viiteen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tässä yhteydessä metsien suojelun ei oleteta merkittävästi vaikuttavan metsänhoidon tai puun korjuun työmääriin ajanjaksolla , vaikka paineet suojelun lisäämiselle säilyvät voimakkaina ja on mahdollista, uudet suojeluohjelmat pienentävät hakkuumahdollisuuksia vuoden 2007 jälkeen Puuntuotantostrategioiden ja metsänhoitomenetelmien muutos Metsäteollisuuden kansainvälisen kilpailutilanteen ja lopputuotemarkkinoiden muutokset aiheuttavat lukuisia muutospaineita Suomen metsäsektorille. Metsäteollisuuden kasvun ja investointien painopiste on siirtynyt ulkomaille. Raakapuun kestävät hakkuumahdollisuudet ja hinta ovat tulleet entistä merkittävämmiksi rajoitteiksi metsäteollisuuden kasvulle Suomessa. Metsäteollisuuden tuotannon ja kilpailukyvyn sekä yksityismetsätalouden kannattavuuden ylläpitäminen edellyttää nykyisten metsänhoitomenetelmien ja puuntuotantostrategioiden tarkistamista seuraavin perustein: Raakapuun hinnat ovat Suomessa kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla. Metsäteollisuuden asema raakapuumarkkinoilla säilyy vahvana, kun taas puun tarjonta tulee yhä hajanaisemmaksi metsätilojen koon pienenemisen myötä. Metsäteollisuuden puustamaksukyky heikkenee laskevien lopputuotehintojen ja lisääntyvän kansainvälisen kilpailun seurauksena. Metsäteollisuuden mahdollisuudet kompensoida korkeita puunhintoja tuotanto- ja korjuuteknologian tehostamisella ovat tulevaisuudessa heikommat kuin luvulla. Lisäksi tuontipuu on myös jatkossa merkittävä raaka-ainelähde suomalaiselle metsäteollisuudelle. Nämä tekijät lisäävät paineita raakapuuhintojen trendinomaiselle laskulle pitkällä aikavälillä. Puun teollinen käyttö kasvaa myös tulevaisuudessa, mutta kasvu jatkuu huomattavasti hitaampana kuin viime vuosikymmeninä. Eniten kasvaa

22 kuitupuun käyttö. Tukkipuun käyttö kääntyy laskuun jo ennen vuotta 2010, sillä sahateollisuuden investointien lisääntyminen Venäjällä ja Itä-Euroopassa heikentää suomalaisen sahateollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi liimapuupalkkien ja muiden liimattujen puukomponenttien kysynnän ja tuotannon kasvu saattaa pitkällä aikavälillä vähentää sahatavaran osuutta rakentamisessa, ja siten välillisesti järeän tukkipuun merkitystä sahateollisuuden puunhuollossa, jolloin raakapuun kysyntä painottuisi yhä enemmän pieniläpimittaiseen puuhun. Suomessa sijaitsevan sellu- ja paperiteollisuuden kilpailuasema tulee säilymään pääosin nykyisellä tasolla myös seuraavan vuoden aikana. Korkealaatuisen havukuidun asema korostuu armeerausmassan raaka-aineena. Trooppisten kuitujen osuus sekä Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian merkitys kasvaa erityisesti lyhytkuituteollisuudessa ja hienopaperituotannossa, mikä heikentää suomalaisen koivusta valmistetun massan kilpailukykyä. Haavan käyttö paperiteollisuuden raaka-aineena kasvaa ja haavan merkitys metsätaloudessa lisääntyy. Luonnon monimuotoisuuden suojelun merkitys korostuu metsätaloudessa ja metsänomistajien tavoitteet erilaistuvat puuntuotannollisten ja suojelu- / monikäyttötavoitteiden välillä. Osa metsänomistajista haluaa lisätä pääoman tuottoa puuntuotannossa, osa haluaa soveltaa luonnonmukaisempia metsänhoitomenetelmiä. Metsätalouden edistämiseen ja valvontaan käytettävän julkisen rahoituksen absoluuttinen määrä lyhyellä aikavälillä säilynee nykyisellä tasolla, tosin metsätalouden rahoituksen suhteellinen osuus valtion kokonaisbudjetissa saattaa laskea. Pitkällä aikavälillä paineet julkisen rahoituksen vähentämiselle metsätaloudessa kasvaa ja tarve perustella rahoituksen tarpeellisuutta puuntuotannollisiin tarkoituksiin lisääntyy. Metsätalouden julkisen rahoituksen mahdollinen supistuminen voi vähentää metsänhoitotöiden määrää. Metsätalouden työvoiman kysyntäennusteessa huomioidaan edellä mainitut metsätalouden muutospaineet laatimalla metsänhoitomenetelmille vaihtoehtoiset kehitysskenaariot. Perinteisen metsänhoidon skenaariossa metsänhoitomenetelmät ja puuntuotantostrategiat vastaavat nykyistä käytäntöä ilman merkittäviä muutoksia. Metsänhoitomenetelmien kehitys riippuu näin ollen yksinomaan puun kysyntäskenaarioista (saha max ja saha min) ja hakkuiden kehityksestä. Uuden metsänhoidon skenaariossa on oletettu seuraavia muutoksia puuntuotantostrategioihin ja metsänhoitoon: Metsänhoito erilaistuu. Perinteisen metsänhoidon rinnalle nousee luonnonmukaisempi metsänhoito ja pääoman tuoton maksimointiin tähtäävä metsänhoito. Sijoitetun pääoman tuoton kasvattaminen johtaa kiertoaikojen lyhentämiseen. Päätehakkuista saatavaa puumäärää kasvaa 15 % nykyisestä vuoteen 2020 mennessä, ja harvennuksista saatava puumäärä vastaavasti pienenee (kuva 3-8). 19

23 Kuva 3-8 Päätehakkuiden osuus hakkuumäärästä saha max -skenaariossa % Uusi metsänhoito-skenaario 55 Perinteinen metsänhoito-skenaario 50 Ympäristöarvojen korostuminen johtaa peitteellisen metsätalouden ja jatkuvan kasvatuksen yleistymiseen erityisesti kuusivaltaisilla kasvupaikoilla. Tästä johtuen suojuspuuhakkuista saatavan puumäärä vähenee 20 %, mikä vastaavasti laskee ylispuuhakkuista saatavaa puumäärää 13 % (olettaen, että 67 % ylispuuhakkuiden puumäärästä on suojuspuiden poistoa). Peitteellisen metsätalouden hakkuita harjoitettaisiin näillä olettamuksilla sahateollisuuden skenaariosta riippuen ha vuonna Reaalisesti laskevat kantohinnat aiheuttavat paineen minimoida metsänhoidon kustannuksia. Uudistamiskustannusten minimointi (sekä peitteellisen metsänhoidon yleistyminen) kasvattaa luontaisen uudistamisen hakkuista saatavaa puumäärää 13 %:lla vuoteen 2020 mennessä, mikä vastaavasti vähentää avohakkuista saatavaa puumäärää. Lisäksi nuoren metsän hoitoalat laskevat 15 % nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Samalla nuoren metsän hoito painottuu taimikonhoitoon siten, että 95 % nuoren metsän hoitoaloista on taimikonhoitoa vuonna Lannoitusinvestointien hyvä kannattavuus johtaa lannoituspinta-alojen lisääntymiseen siten, että vuonna 2020 vuotuinen lannoituspinta-ala on ha. Suometsien kunnostusojitus lakkaa kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Yllä esitetty uuden metsänhoidon skenaario edustaa merkittävää muutosta nykyiseen metsänhoitoon. Muutosten suuruusluokka edustaa lähinnä maksimimuutosta kuin todennäköistä muutosta, sillä näin voidaan paremmin arvioida suurinta vaihteluväliä työvoiman kysynnässä.

24 3.3 Työvoiman kysyntään vaikuttavat tekijät Työmäärien kehitys Työmäärien kehitystä on tarkasteltu kahdessa eri sahateollisuuden skenaariossa (saha max ja saha min) sekä kahdessa eri metsänhoitoskenaariossa (perinteinen metsänhoito ja uusi metsänhoito). Näiden skenaarioiden yhdistelmistä on saatu jokaista työlajia kohti neljä vaihtoehtoista kehitystä, joista tässä yhteydessä on esitetty äärivaihtoehdot (suurin kasvu/pienin lasku sekä suurin lasku/pienin kasvu). Hakkuut Uuden metsänhoidon skenaariossa päätehakkuiden suhteellinen osuus kokonaishakkuista kasvaa molemmissa sahateollisuuden skenaarioissa (kuva 3-9), vaikka osa kuusen avohakkuista ja suojuspuuhakkuista korvataan peitteellisen metsänhoidon hakkuilla (jatkuva kasvatus). Perinteisen metsänhoidon skenaariossa päätehakkuiden suhteellinen osuus kokonaishakkuista laskee. Päätehakkuiden väheneminen on voimakkain laskevan sahatavaratuotannon skenaariossa. Kuva 3-9 Hakkuupinta-alojen kehitys ha Harvennukset, MAX SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Harvennukset, MIN SAHA, UUSI METSÄNHOITO Luontaisen uudistamisen hakkuut, MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Luontaisen uudistamisen hakkuut, MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Avohakkuut, MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Avohakkuut, MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Peitteellisen metsänhoidon hakkuut, MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Peitteellisen metsänhoidon hakkuut, MIN SAHA, UUSI METSÄNHOITO Metsänhoitotyöt Uudistusalat kehittyvät hakkuuskenaarioiden mukaisesti (kuva 3-10). Uuden metsänhoidon skenaariossa päätehakkuista saatava puumäärä kasvaa, mikä lisää uudistusalojen määrää. Lisäksi luontainen uudistaminen kasvaa uuden metsänhoidon skenaariossa voimakkaammin kuin istutus ja kylvö. Kylvön osalta työmäärissä on huomioitu ainoastaan manuaalinen kylvö, jonka osuudeksi on arvioitu 35 % kaikista kylvöaloista. Jotta koneellinen kylvö olisi taloudellisesti kannattavaa, se tulisi tehdä maanmuokkauksen (äestys, laikutus) yhteydessä. Koneellisen kylvön työmäärät sisältyvät näin ollen äestyksen ja laikutuksen työmääriin, jotka on johdettu siemenpuu-

25 ja avohakkuiden kehityksestä. Koneellisen kylvön osuus kokonaiskylvöalasta on oletettu säilyvän nykyisellä tasolla (65 %) vuoteen 2020 asti. 22 Kuva 3-10 Luontaisen uudistamisen ja viljelypinta-alojen kehitys ha Manuaalinen kylvö MAX SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Manuaalinen kylvö MIN SAHA, UUSI METSÄNHOITO Istutus MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Istutus MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Luontainen uudistaminen MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Luontainen uudistaminen MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Raivaus- ja maanmuokkausalat kehittyvät hakkuuskenaarioiden mukaisesti (kuva 3-11). Uuden metsänhoidon skenaariossa päätehakkuista saatava puumäärä kasvaa, mikä lisää raivauksen ja maan muokkauksen työmäärää. Kantohakkeen tuotanto on oletettu kasvavan 1,5 miljoonaan m³:iin vuoteen 2010 ja edelleen 2,5 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä (ks. kappale 3.2.3). Mikäli kantojen nostoa hyödynnetään maanmuokkauksessa, vähentää kantojen nosto maanmuokkausalaa noin ha vuoteen 2010 ja ha vuoteen 2020 mennessä, kun keskimääräinen kantojen korjuusaanto on 65 m³/ha. Kantojen noston aiheuttama maanmuokkauksen väheneminen on huomioitu kaikissa metsänhoito- ja sahatavaratuotantoskenaarioissa. Kantojen noston työvoiman kysyntää lisäävä vaikutus on huomioitu työvoiman kysynnässä metsäenergian tuotannossa. Kulotusalan oletetaan säilyvän nykytasolla.

26 Kuva 3-11 Uudistusalan valmistamisen pinta-alojen kehitys ha Raivaus MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Raivaus MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Laikutus MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Laikutus MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Äestys MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Äestys MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Mätästys MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Mätästys MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Kulotus PERUSSKENAARIO 10 0 Nuoren metsän hoitoalat kehittyvät hakkuuskenaarioiden mukaisesti (kuva 3-12). Perinteisen metsänhoidon skenaariossa taimikonhoitoalat laskevat ja nuoren metsän kunnostusalat kasvavat. Uuden metsänhoidon skenaariossa nuoren metsän hoito vähenee ja painopiste siirtyy taimikonhoitoon. Lisäksi uuden metsänhoidon skenaariossa lannoituspinta-alojen oletetaan kasvavan tasolle ha/v. Kuva 3-12 Nuoren metsän hoidon ja lannoituspinta-alojen kehitys ha Taimikonhoito MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Taimikonhoito MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Nuoren metsän kunnostus MAX SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Nuoren metsän kunnostus MIN SAHA, UUSI METSÄNHOITO Lannoitus, PERUSSKENAARIO Lannoitus MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO

27 Metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen kehityksestä on laadittu todennäköisen kehityksen mukaiset perusskenaariot (kuva 3-13). Metsäteiden perusparannus lisääntyy ja metsäteiden vuotuinen rakennusmäärä laskee noin 1000 km:n tasolle vuoteen 2020 mennessä. Perinteisen metsänhoidon skenaariossa kunnostusojitus kasvaa hehtaariin/vuosi, ja uuden metsänhoidon skenaariossa soiden kunnostusojitus lakkaa kokonaan vuoteen 2020 mennessä. 24 Kuva 3-13 Metsäteiden rakennuksen, perusparannuksen ja kunnostusojituspinta-alojen kehitys Ojat: 1000 ha- - Tiet: 1000 km - 2,0 1,8 1, ,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Kunnostusojitus PERUSSKENAARIO Kunnostusojitus UUSI METSÄNHOITO Metsäteiden rakentaminen PERUSSKENAARIO Metsäteiden perusparannus PERUSSKENAARIO 0 0,0 Puutavaran lähi- ja autokuljetus Puutavaran lähi- ja autokuljetuksen puumäärät kehittyvät hakkuuskenaarioiden mukaisesti. Hakkuiden ja siten myös puun kuljetustarpeen määrä kasvaa sahateollisuusja metsänhoitoskenaariosta riippuen nykyisestä 55 miljoonan m³:n tasosta 59 miljoonan m³:n tasolle tai laskee 54 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä Työn tuottavuuden kehitys Työn tuottavuuden kehitys arvioitiin erikseen ammattimaiselle ja omatoimiselle työlle metsänhoidossa, hakkuussa ja lähikuljetuksessa. Lisäksi arvioitiin työn tuottavuuden kehitys puutavaran autokuljetuksessa. Kunkin työlajin tuottavuuden kehityksestä laadittiin kaksi eri skenaariota: suurimman tuottavuuden kasvun skenaario ja alhaisimman tuottavuuden kasvun skenaario. Todennäköinen tuottavuuden kehitys sijoittunee edellä mainittujen äärivaihtoehtojen välille. Skenaarioiden taustaoletuksena on, että tarkasteluajanjaksolla ei tapahdu merkittäviä teknologisia innovaatioita, jotka johtaisivat tällä hetkellä tuntemattomiin uusiin työmenetelmiin. Tuottavuuden kehitys tapahtuu näin ollen vähitellen pienten parannusten (esim. automaatio) lisääntymisen kautta.

28 Työn tuottavuuden kehitys ammattimaisen metsänhoitotyön, manuaalisen hakkuun ja autokuljetuksen osalta on arvioitu määrittelemällä ylä- ja alarajat tuottavuuden kasvulle työlajeittain vuoteen 2020 mennessä. Koneellisen hakkuun ja lähikuljetuksen (ammattimainen työ) tuottavuuskehityksen arvioinnissa on hyödynnetty menneisyyden aikasarjoja (vuodesta 1992 lähtien) hakkuun ja lähikuljetuksen tuottavuudesta. Omatoimisen työn tuottavuuden kehitys perustuu pääosin ammattimaisen työn tuottavuuden kehitykseen. 25 Metsänhoitotöiden tuottavuuden kehitys Metsänhoitotöiden tuottavuuskehityksen (taulukko 3-2) taustalla on oletus, että uusia yksittäisiä työlajeja, jotka muuttaisivat työn kuvaa, ei ole näköpiirissä. Uudet työmenetelmät ja niiden yleistyminen on kuitenkin mahdollisia, mutta niiden tuottavuuskehitystä ei tässä yhteydessä ole arvioitu uusiin työmenetelmiin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Metsänhoitotöiden tuottavuuden kehitys on näin ollen melko vakaa. Alhaisimman tuottavuuden kasvun skenaariossa on huomioitu riski tuottavuuskehityksen taantumisesta, mikäli metsänparannustöiden rahoitusohjelmia ei jatketa nykyisessä laajuudessaan. Maanmuokkausmenetelmien tuottavuus kasvaa suurimman kasvun skenaariossa muita metsänhoidon työlajeja enemmän, sillä hakkuutähteiden keruu uudistusaloilta sekä tekniikan kehittyminen parantavat maanmuokkauksen tuottavuutta. Hakkuutähteiden keruu vaikuttaa erityisesti mätästyksen tuottavuuteen, joten mätästyksen tuottavuus kasvaa muita maanmuokkausmenetelmiä enemmän. Istutuksen tuottavuuden kasvu suurimman kasvun skenaariossa perustuu oletukseen koneellisen istutuksen lisääntymisestä tekniikan kehittymisen myötä. Kylvön osalta tuottavuus on arvioitu ainoastaan manuaaliselle kylvölle. Jotta koneellinen kylvö olisi taloudellisesti kannattavaa, se tulisi tehdä maanmuokkauksen (äestys, laikutus) yhteydessä. Koneellisen kylvön tuottavuus sisältyy näin ollen äestyksen ja laikutuksen tuottavuuteen. Taulukko 3-2 Työn tuottavuuden kehitys metsänhoitotöissä Ammattimainen Omatoiminen Tuottavuus Tuottavuuden muutos Tuottavuus Tuottavuuden muutos ha/h 1) % % ha/h 1) % % Uudistusalan raivaus 0, , Laikutus 0, , Äestys 1, , Mätästys 0, , Uudistusalan kulotus 0, , Manuaalinen kylvö 0, , Istutus 0, , Nuoren metsän hoito 0, , Metsälannoitus 0, , Kunnostusojitus 0, , Metsäteiden rakentaminen 0, , Metsäteiden perusparannus 0, , ) Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus km/h

29 Hakkuun ja kuljetuksen tuottavuuden kehitys Suurimman tuottavuuden kasvun skenaariossa on oletuksena tavaralajimenetelmän yleistyminen maailmalla ja siten Suomen (ja Ruotsin) aseman säilyminen teknologian kehityksen edelläkävijänä puun korjuussa. Alhaisimman tuottavuuden kasvun skenaariossa on oletuksena nykyistä vähäisempi panostus puunkorjuun tuottavuuden kehittämiseen. Arviot hakkuiden ja kuljetuksen tuottavuuden kehityksestä (taulukko 3-3) perustuvat historian aikasarjoista laskettuihin trendeihin. Kasvatushakkuiden koneellistaminen on edennyt jo niin pitkälle, että lisäkoneellistamisella ei ole saavutettavissa merkittävää tuottavuuden kasvua, vaan tuottavuuden kasvu perustuu menetelmä- ja konetekniikan kehitykseen. Päätehakkuissa puun laadun huomioon ottaminen ja asiakaslähtöinen toimintamalli voi automaation lisääntymisestä huolimatta olla tuottavuuden kehitystä hidastava tekijä. Lähikuljetuksessa tuottavuus voi kasvaa vain työvaiheiden automatisoinnin ja kuormakoon kasvun kautta. Puutavaran autokuljetuksen tuottavuus on arvioitu seuraavilla keskimääräisillä kuljetusmatkoilla: autokuljetus tehtaalle 106 km, autokuljetus rautateille 48 km, autokuljetus vesistöön 39 km. Puutavaran auto-, rautatie-, ja vesikuljetuksen suhteelliset osuudet on laskelmissa oletettu säilyvän vuoden 2002 tasolla. 26 Taulukko 3-3 Työn tuottavuuden kehitys puun korjuussa ja kuljetuksessa Ammattimainen Omatoiminen Tuottavuus Tuottavuuden muutos Tuottavuus Tuottavuuden muutos m 3 /h % % m 3 /h % % Kasvatushakkuut (koneellinen) 9, , Kasvatushakkuut (manuaalinen) 1, , Uudistushakkuut (koneellinen) 17, , Uudistushakkuut (manuaalinen) 2, , Lähikuljetus kasvatushakkuissa (metsätraktori) 11, , Lähikuljetus kasvatushakkuissa (maataloustraktori) , Lähikuljetus uudistushakkuissa (metsätraktori) 16, , Autokuljetus tehtaalle 8, Autokuljetus rautateille 12, Autokuljetus vesistöön 13, Työvoiman kysynnän kehitys Kaikki metsätalouden suorittava työ Työvoiman kysyntä kaikessa metsätalouden suorittavassa työssä (ammattimainen ja omatoiminen työ) oli yhteensä noin henkilötyövuotta vuonna 2002 (kuva 3-14). Työvoiman kysyntä nousee henkilötyövuotta tai säilyy pääosin nykyisellä tasolla skenaariosta riippuen vuoteen 2020 mennessä. Suurin kysynnän nousu on skenaarioyhdistelmässä, jossa oletuksina on vakaa sahateollisuuden tuotannon kehitys, perinteisten metsänhoitomenetelmien harjoittaminen sekä pienin työn tuottavuuden kasvu. Suurin kysynnän lasku on vastaavasti skenaarioyhdistelmässä, jossa oletuksina on voimakas sahateollisuuden tuotannon lasku, uusien metsänhoitomenetelmien harjoittaminen sekä suurin työn tuottavuuden kasvu.

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 29 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 14/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013 14.4.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoitotyöt vähenivät

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, 18.11.2015 RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous, Sami Pastila, Principal, Pöyry Management Consulting Oy RAAKA-AINEEN TURVAAMINEN SUUNNITELLUILLE

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 8/2014 10.3.2014 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 5,6 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää

Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää Tulevaisuuden haasteet puunkorjuuteknologialle 5 väittämää Professori Antti Asikainen Metsäntutkimuslaitos Joensuun tutkimuskeskus METSÄALAN TULEVAISUUSFOORUMI Tulevaisuusseminaari 2 Tampere, 1.6. 2004

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2011 2012 Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen 20.10.2011 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden näkymät

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2013 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012 22.5.2013 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima elokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 24.9.2004 741 Elokuun hakkuut

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Muutosajurit metsäalalla

Muutosajurit metsäalalla Muutosajurit metsäalalla Johtaja Anssi Niskanen Joensuun yliopisto Puh. (013) 251 4001 Email: anssi.niskanen@joensuu.fi www.metsafoorumi.fi Mikä on metsäalan tulevaisuusfoorumi? Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 20.1.2006 802 Joulukuun hakkuut 5,5

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot