Työvoiman saatavuus metsätaloudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoiman saatavuus metsätaloudessa"

Transkriptio

1 Loppuraportti 52A03435-Ejpc Tarkistettu Työvoiman saatavuus metsätaloudessa

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman JP Management Consulting (Europe) Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Esipuhe JP Management Consulting sai Joensuun yliopistolta / Metsäalan tulevaisuusfoorumilta keväällä 2004 toimeksiannon toteuttaa selvitys metsätalouden työvoiman saatavuudesta vuoteen 2020 asti. Työvoiman saatavuutta arvioitiin laatimalla ennusteet työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta metsänhoidossa, puunkorjuussa ja puutavaran autokuljetuksessa. Työ aloitettiin keväällä 2004 ja saatiin valmiiksi joulukuussa Hankkeen toteuttajina olivat JP Management Consultingin lisäksi VTT Hannu Piekkola Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta, joka laati selitysmalliin perustuvat ennusteet työvoiman tarjonnasta sekä professori Esko Mikkonen Helsingin yliopistosta, joka laati ennusteet työn tuottavuuden kehityksestä. Työvoiman kysyntäennusteesta, väestörakenteeseen ja vyörytysmenetelmään perustuvasta työvoiman tarjontaennusteesta, tulosten tarkastelusta ja hankkeen toteuttamisesta vastasi JP Management Consulting. Selvitys perustuu jo olemassa oleviin selvityksiin ja tutkimuksiin, asiantuntijahaastatteluihin sekä hankkeen toteuttajien asiantuntemukseen ja näkemykseen työvoiman saatavuuden kehityksestä. Toivomme, että selvitys tarjoaa Joensuun yliopistolle / Metsäalan tulevaisuusfoorumille arvokasta tietoa metsätalouden työvoiman saatavuuden kehityksestä ja saatavuuteen vaikuttavista tekijöistä. JP Management Consulting

4 1 YHTEENVETO Tavoitteet ja menetelmät Selvityksen tavoitteena oli arvioida metsätalouden työvoiman pitkän aikavälin saatavuutta tarkastelemalla metsätalouden työvoiman kysyntää työlajeittain ja tarjontaa ammattiryhmittäin ajankohtina 2002, 2010 ja Työvoiman kysyntää tarkasteltiin metsänhoitotöissä, puun korjuussa ja puutavaran autokuljetuksessa. Työvoiman tarjontaennusteet laadittiin metsureille, metsäkonekuljettajille, metsäkoneyrittäjille ja puutavara-autonkuljettajille. Työvoiman kysyntäennusteet laadittiin arvioimalla hakkuumääriin vaikuttavia tekijöitä ja siten hakkuumäärien kehitystä tarkasteluajanjaksolla. Hakkuumääristä johdettiin työmäärien kehitys metsänhoidossa sekä puutavaran lähi- ja autokuljetuksessa. Yhdistämällä työmäärien kehitys työn tuottavuuteen laskettiin työvoiman kysyntä eri työlajeissa. Työvoiman tarjonnasta laadittiin kolme vaihtoehtoista ennustetta. Selitysmalliin perustuvassa ennusteessa tarkasteltiin metsureiden, metsäkonekuljettajien ja metsäkoneyrittäjien työvoiman tarjonnan alueittaista kehitystä. Väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa tarkasteltiin edellä mainittujen ammattiryhmien lisäksi myös puutavara-autonkuljettajien työvoiman tarjonnan alueittaista kehitystä. Kolmas vertaileva ennuste perustuu työvoiman ammattikohtaisiin ikäluokkajakaumiin sekä oletuksiin alalle tulevien ja alalta poistuvien määrästä. Tällä vyörytysmenetelmällä laadittiin koko maata koskevat ennusteet metsureiden sekä koneellisen puunkorjuun työvoiman tarjonnasta. Työvoiman kysyntä Työvoiman kysynnän kehityksestä laadittiin kahdeksan eri skenaariota sahateollisuuden tuotannon, metsänhoitomenetelmien ja työn tuottavuuden vaihtoehtoisten kehitysennusteiden mukaisesti: Vakaan sahateollisuuden tuotantoskenaarion mukaisesti sahateollisuuden tuotanto säilyy nykyisellä tasolla (13 miljoonaa m³/v) vuoteen 2020 asti. Vaihtoehtoisessa sahateollisuuden tuotantoskenaariossa oletuksena on sahatavaran tuotannon lasku 10 miljoonaan m³/v vuoteen 2020 mennessä. Perinteisen metsänhoidon skenaariossa metsänhoitomenetelmät vastaavat nykyisiä menetelmiä, jolloin metsänhoidon työmäärät kehittyvät hakkuumäärien mukaisesti. Vaihtoehtoisessa uuden metsänhoidon skenaariossa oletuksena on uusien metsänhoitomenetelmien yleistyminen yksityismetsätalouden kannattavuuden edistämiseksi. Näitä uusia menetelmiä ovat muun muassa kiertoaikojen lyhentäminen, peitteellisen metsätalouden harjoittaminen, luontaisen uudistamisen lisääminen sekä nuoren metsän hoitoalojen vähentäminen ja painottuminen taimikonhoitoon. Työn tuottavuuskehityksestä laadittiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota, voimakkaan tuottavuuden kasvun ja alhaisen tuottavuuden kasvun skenaario.

5 Todennäköinen tuottavuuskehitys toteutunee edellä mainittujen äärivaihtoehtojen välillä. Edellä mainittujen skenaarioyhdistelmien avulla arvioitiin työvoiman kysynnän vaihteluväliä tarkasteluajanjaksolla. Metsätalouden työllistävyys on suurin skenaarioyhdistelmässä, jossa oletuksena on vakaan sahateollisuuden tuotannon kehitys, perinteisten metsänhoitomenetelmien harjoittaminen ja alhainen työn tuottavuuden kasvu (kysyntä kasvaa henkilötyövuotta ajanjaksolla omatoiminen työ mukaan lukien). Työllistävyysvaikutus on alhaisin skenaarioyhdistelmässä, jossa oletuksena on sahateollisuuden tuotannon lasku, uusien metsänhoitomenetelmien harjoittaminen ja korkea työn tuottavuuden kasvu (kysyntä laskee 740 henkilötyövuotta ajanjaksolla omatoiminen työ mukaan lukien). 2 Työvoiman tarjonta Työvoiman tarjonta laskee vuosina kaikissa ennusteissa. Lasku on henkilöä ennusteesta riippuen. Selitysmalliin perustuvassa ennusteessa työvoiman tarjonta metsätaloudessa kasvaa vuoteen 2010 asti, kun taas väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa työvoiman tarjonta laskee hieman vuoteen 2010 mennessä. Selitysmalliin perustuvassa ennusteessa erityisesti ikääntyvän työvoiman määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2010 mennessä, kun taas väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa suurin osa metsätalouden työvoimasta on vuotiaita, joiden määrä vähenee muihin ikäluokkiin verrattuna voimakkaasti vuoteen 2010 mennessä. Ajanjaksolla työvoiman tarjonta laskee molemmissa tarjontaennusteissa pääosin suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen johdosta. Tarjonnan lasku ajanjaksolla on selitysmalliin perustuvassa ennusteessa voimakkaampi kuin väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa. Työvoiman saatavuus Vuonna 2002 työvoiman kysyntä metsätaloudessa oli yhteensä henkilötyövuotta, josta metsänomistajien omatoimisen työn osuus oli noin henkilötyövuotta ja ammattimaisen työvoiman osuus noin henkilötyövuotta. Metsätalouden kokopäiväsen ja ympärivuotisen työvoiman tarjonta oli noin henkilöä, kun taas työllisten määrä metsätaloudessa oli yhteensä noin henkilöä samana vuonna. Näin ollen osa-aikaisen ja kausityövoiman määrä metsätaloudessa oli arviolta noin henkilöä vuonna Nämä henkilöä osallistuivat työmäärän suorittamiseen, johon tarvittaisiin noin kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Työvoiman saatavuus metsätaloudessa heikkenee vuoteen 2020 mennessä noin henkilöllä (kuva 1). Tarkastelussa oletettiin, että metsäenergian tuotanto kasvaa 9 miljoonaa m³ vuoteen 2020 mennessä, ja että metsänomistajien omatoimisen työn osuus säilyy nykyisellä tasolla. Todennäköisesti metsäenergian tuotannon kasvu ei toteudu aivan yhtä voimakkaana, mikä lieventää työvoiman kysynnän kasvua ja siten parantaa työvoiman saatavuutta. Toisaalta metsänomistajien omatoimisen työn osuus todennäköisesti laskee, mikä vastaavasti lisää ammattimaisen työvoiman kysyntää ja siten heikentää työvoiman saatavuutta. Työvoiman saatavuuden heikkeneminen

6 painottuu ajanjaksoon Vuoteen 2010 mennessä saatavuuden ei oleteta heikkenevän, paitsi koneellisessa puunkorjuussa. 3 Kuva 1 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Kysyntä: henkilötyövuotta Tarjonta: henkilöä Väestön kehitykseen perustuva tarjontaennuste Selitysmalliin perustuva tarjontaennuste Ammattimaisen työvoiman kysyntä (todennäköinen skenaario) 0 Työvoiman kysyntä sisältää metsänhoitotyöt, manuaalisen hakkuun, koneellisen puunkorjuun (ml. metsäenergian korjuu ja haketus) ja puutavaran autokuljetuksen. Työvoiman tarjonta sisältää kokopäiväisessä ja ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsurit ja metsäkonekuljettajat sekä metsäkoneyrittäjät ja kaikki puutavaran autokuljetuksen työlliset. Työvoiman saatavuus heikkenee vuosina eniten koneellisessa puunkorjuussa ja puutavaran autokuljetuksessa. Metsureiden saatavuus vaihtelee huomattavasti skenaariosta riippuen, mutta parhaillaan se pysyy enintään nykytasolla. Työvoiman saatavuus heikkenee eniten Länsi-Suomessa, jossa työvoiman tarve metsätaloudessa kasvaa noin 400 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Itä- ja Pohjois- Suomessa työvoiman tarve kasvaa noin henkilöllä. Etelä-Suomessa työvoiman saatavuus säilyy muita alueita parempana. Työvoiman saatavuuden turvaaminen Metsätalouden työvoiman saatavuus ei välttämättä heikkene voimakkaasti ennen vuotta 2010, mutta ajanjaksolla työvoiman saatavuuden heikkeneminen voi johtaa työvoimapulaan metsätaloudessa. Työikäisen väestön määrä kääntyy väestöennusteen mukaan laskuun vuodesta 2009 alkaen, joten metsätalous joutuu kilpailemaan vähenevästä työvoimasta muiden toimialojen kanssa. Metsätalouden yksi tärkeimmistä haasteista onkin parantaa imagoaan työllistäjänä, jotta metsätalouteen hakeutuisi työntekijöitä myös tulevaisuudessa. Kehittämällä metsätaloustöiden tuottavuutta myös jatkossa esimerkiksi metsänhoitotöiden koneellistamisen kautta voidaan osittain vähentää työvoiman tarvetta metsätaloudessa.

7 Metsänomistajakunnan rakennemuutos lisää metsäpalvelujen kysyntää, mikä edellyttää metsäpalvelukentän uudistamista ja kehittämistä. Yrityksillä, jotka voivat tarjota metsäpalveluja yhä monipuolisemmin (esim. puun myynti, neuvonta, metsäsuunnittelu, metsätaloustöiden käytännön toteutus ja työnjohto) on tulevaisuudessa parhaimmat edellytykset tavoittaa muuttuva metsänomistajakunta. Palvelujen monipuolistaminen johtaa yrityskoon kasvattamiseen metsäpalvelualalla, mikä osaltaan edistää työvoiman rekrytoimista metsätaloudessa. Yrityskoon kasvattamisella puunkorjuu-urakoinnissa voi olla positiivinen vaikutus työvoiman saatavuuteen. Suuremmat yritykset nähdään vakaampina työnantajina, mikä voisi parantaa alan houkuttelevuutta. Myös yritystoiminnan aloittamisen ja työllistämisen kynnyksiä tulisi pyrkiä alentamaan. Metsätaloudessa työskentelee tällä hetkellä merkittävä määrä osa-aikaista työvoimaa erityisesti metsänhoitotöissä. Osa-aikaisten työntekijöiden työpanos voi olla merkittävässä asemassa, mikäli työvoiman saatavuus metsätaloudessa heikkenee voimakkaasti. Jatkotutkimus metsätalouden osa-aikaisista työntekijöistä voi olla tarpeellinen arvioitaessa osa-aikaisten työntekijöiden hyödyntämispotentiaalia metsätaloudessa. Mikäli osa-aikaisten työntekijöiden työpanosta ei voida merkittävästi nykyisestä lisätä, edellyttää metsätalouden kasvava työvoimapula ulkomaisen työvoiman rekrytoimista esimerkiksi Venäjältä ja Baltiasta. Venäjällä puunkorjuu tapahtuu pääasiassa talviaikana, joten edellytykset erityisesti kausityövoiman rekrytoimiselle hakkuuajan ulkopuolella ovat hyvät. Ulkomaisen työvoiman rekrytoimista voisi koulutuksen kautta edistää esimerkiksi ulkoministeriön / maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman lähialueyhteistyön puitteissa. Osaavan ja motivoituneen työvoiman löytämiseksi näiltä alueilta voisi hyödyntää työvoiman rekrytoimiseen erikoistuneita henkilöstövuokrausyrityksiä sekä olemassa olevia kontakteja esimerkiksi metsäyhtiöiden puunhankinnan kautta. 4

8 Sisältö 5 ESIPUHE YHTEENVETO 1 JOHDANTO 7 2 KIRJALLISUUSKATSAUS 9 3 TYÖVOIMAN KYSYNTÄ Tutkimusmenetelmät Työmääriin vaikuttavat tekijät Metsäteollisuuden tuotannon kehitys Teollisuuden puunkäytön kehitys Metsähakkeen käytön kehitys Puun tuonnin kehitys Metsänomistajakunnan rakennemuutos Metsäverouudistus Metsien suojelun kehitys Puuntuotantostrategioiden ja metsänhoitomenetelmien muutos Työvoiman kysyntään vaikuttavat tekijät Työmäärien kehitys Työn tuottavuuden kehitys Työvoiman kysynnän kehitys 26 4 TYÖVOIMAN TARJONTA Selitysmalliin perustuva ennuste Tutkimusmenetelmät Työvoiman tarjontaan vaikuttavat tekijät Työvoiman tarjonnan kehitys Tulosten tarkastelu Väestökehitykseen ja vyörytysmenetelmään perustuvat ennusteet Tutkimusmenetelmät Työvoiman tarjontaan vaikuttavat tekijät väestökehitykseen perustuvassa ennusteessa Työvoiman tarjonnan kehitys 48 5 TYÖVOIMAN SAATAVUUS Metsätalous Metsänhoitotyöt ja manuaalinen hakkuu Koneellinen puunkorjuu sekä energiapuun korjuu ja haketus Puutavaran autokuljetus 72 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 78 7 LÄHTEET 81

9 6 Liitteet Liite I Liite II Liite III Liite IV Liite V Liite VI Liite VII Omatoimisen työn osuus Työmäärien kehitys Työn tuottavuuden kehitys Työvoiman kysynnän kehitys Työvoiman tarjonnan taustatilastot Työvoiman tarjonnan kehitys Työvoiman saatavuus ilman metsäenergian tuotantoa

10 7 1 JOHDANTO Työvoiman saatavuuden kehittymistä on viime vuosina arvioitu useissa eri tulevaisuusselvityksissä. Selvitysten mukaan Suomea saattaa 2010-luvulla uhata työvoimapula väestön ikääntymisen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Työvoiman saatavuuden on ennakoitu heikkenevän erityisesti niillä aloilla, joilla työntekijät ovat ikääntyneitä ja eläkkeelle siirrytään keskimääräistä aiemmin, kuten metsäalalla. Työvoiman kysynnän kehitystä on ennakoitu muun muassa työvoimaministeriön laatimassa Työvoima 2020-raportissa, jonka mukaan työvoiman kysyntä metsätaloudessa vähenee perusuran mukaan työllisestä noin työlliseen ajanjaksolla Raportissa käsiteltiin metsätalouden työvoiman kysyntää kokonaisuutena tarkastelematta työvoiman kysynnän alueittaista kehittymistä metsätalouden eri työlajeissa. Metsäalan työvoiman tarjonnan (ja myös kysynnän) kehitystä on selvitetty muun muassa Savotta 2000-hankkeen yhteydessä. Hankkeessa tarkasteltiin työvoiman kysyntää ja tarjontaa ajanjaksolla Tulosten mukaan metsäkoneiden kuljettajien, asentajien ja puutavara-auton kuljettajien työvoiman kysyntä on tarkasteluajanjaksolla tarjontaa suurempi. Tehtyjen selvitysten perusteella työvoiman saatavuus metsätaloudessa saattaa uhata koko metsäsektorin kehitystä tulevaisuudessa. Jo toteutettujen hankkeiden lisäksi on tarpeen selvittää metsätalouden työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehittymistä työlajeittain pitkällä aikavälillä. Tämän selvityksen ensisijaisena tavoitteena on ennakoida työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehittymistä alueittain, työlajeittain ja ammattiryhmittäin vuoteen 2020 asti. Lisäksi tavoitteena on saatujen tulosten perusteella identifioida keinoja metsätalouden työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon saavuttamiseksi. Työvoiman kysyntää tarkastellaan seuraavissa työlajeissa: metsänhoitotyöt, hakkuut, lähikuljetus ja puutavaran autokuljetus. Tarkastelun kohteena on metsäalan suora työllistävyys, välillinen työllistävyys (esim. suunnittelu, toimistotyö) on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Työvoiman tarjontaa tarkastellaan seuraavien ammattiryhmien osalta: metsurit, metsäkonekuljettajat, metsäkoneyrittäjät ja puutavara-auton kuljettajat. Metsätoimihenkilöt ja metsäkoneasentajat on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Alueellinen tarkastelu perustuu nykyiseen lääninjakoon yhdistämällä Oulun lääni ja Lappi Pohjois-Suomen alueeksi (kuva 1-1). Ahvenanmaa on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

11 Kuva 1-1 Tarkastelussa käytetty aluejako 8 ITÄ-SUOMI POHJOIS- SUOMI LÄNSI- SUOMI ETELÄ- SUOMI

12 9 2 KIRJALLISUUSKATSAUS Työvoiman kysyntä Työministeriön raportissa (Työministeriö 2003) maa- ja metsätaloustyö sisältyy laskevan työllisyyden aloihin myös tulevaisuudessa. Metsätaloustyössä painopisteen arvioidaan siirtyvän osaamista painottavassa tulevaisuusvaihtoehdossa entistä enemmän metsätalouden asiantuntijatyöhön, jonka kysyntää lisääviä tekijöitä olisivat mm. metsien omistusrakenteen muutokset sekä metsien käytön monimuotoisuuden korostuminen. Maa- ja metsätaloustyössä tapahtuvaa työvoiman tarpeen vähenemistä ei ole eroteltu, yhteenlaskettuna se vähenisi ajan myötä hidastuvasti noin 25 % vuodesta 2000 vuoteen Savotta 2000 työryhmä tunnisti kriittisimmiksi henkilöstöryhmiksi lähitulevaisuuden työvoiman saatavuudessa metsäkoneiden kuljettajat, asentajat ja puutavaraautonkuljettajat. Näiden työlajien sekä metsätoimihenkilöiden rekrytointitarpeeksi ennustettiin vuosina seuraavat määrät (taulukko 2-1). Taulukko 2-1 Metsäalan ammattiryhmien vuosittainen rekrytointitarve (Pölkki, 2001) Henkilöstöryhmä Tarve henkilöä Metsurit, vuosi ja kausitöissä 240 Metsäkoneiden kuljettajat ja asentajat 430 Puutavara-autonkuljettajat 240 Metsätoimihenkilöt (amk) 140 Työvoiman tarjonta Vielä 1980 ja 1990-luvun vaihteissa tehtyjen kyselytutkimusten valossa oltiin toiveikkaita siitä, että maaseudulla kasvaneet pojat jatkavat metsätöitä isänsä jalanjäljissä, ja että metsäammatteihin riittää tekijöitä ainakin kysyntää vastaava määrä (Elovirta 1993). Kuitenkin 1990-luvun loppupuolella ammattitaitoisista metsäkonekuljettajista alkoi tulla pulaa, ja alan koulutuspaikat täytettiin vaillinaisesti samalla kun valmistumisaste oli % aloituspaikoista (Pölkki 2001). Elovirran (1993) mukaan merkittävä selittävä tekijä kiinnostukselle metsurin ja metsäkonekuljettajan ammatteja kohtaan oli maanviljelijä/metsätilallinen perhetausta siten, että pientilallisten lapset olivat hakeutumassa useammin metsureiksi ja suurempien tilojen perilliset koneenkuljettajiksi. Valtaosa vastaajista odotti päätyvänsä palkansaajaksi, vaikka etenkin metsäkoneala sekä puutavara-kuljetukset työllistävät paljon yrittäjiä. Lisäksi metsänhoidossa on paljon omatoimista itsensä työllistämistä mm. tilanhoidon yhteydessä. Omatoimisen työn osuuden on arvioitu vastaavan noin 5000 henkilötyövuotta, mikä koostuu suuren metsänomistajajoukon keskimäärin melko pienestä vuotuisesta työpanoksesta (Koho ym. 2004). Omatoimista metsätyötä tekevät metsänomistajat on jaettu kolmeen osaamisryhmään: ammattilaiset, puoliammattilaiset

13 ja harrastajat. Ammattilaiset ovat muiden ryhmien edustajia keskimäärin nuorempia, asuvat perheomistuksessa olevalla tilalla sekä ovat sosio-ekonomiselta asemaltaan maaja metsätalousyrittäjiä. 10 Työvoiman saatavuuden turvaaminen Useissa tutkimuksissa mainittiin tarve työelämän ja koulutuksen entistä tiiviimmälle yhteistyölle, jotta muuttuvan toimintaympäristön osaamishaasteisiin voitaisiin vastata sekä metsäalalla (Turunen 2002, Pölkki 2001) että yleisemmin (mm. TT 2003). Savotta 2000 työryhmä selvitti laajalla kyselytutkimuksella metsäalan imagoa nuorison, opettajien ja alalla työskentelevien piirissä. Imago oli hyvä, mutta alan houkuttelevuuden lisäämiseksi koettiin tarpeelliseksi lisätä ja kehittää rekrytointiin suunnattua viestintää. Projektin tuloksena on käynnistetty koulutusta ja työelämää integroivia toimenpiteitä sekä mm. metsäpäiviä peruskoulun 9. luokkalaisille ja ohjelmauudistuksia toisen asteen koulutuksessa.

14 3 TYÖVOIMAN KYSYNTÄ Tutkimusmenetelmät Kysyntäselvityksen tavoitteena oli selvittää työvoiman kysynnän kehittyminen metsänhoitotöissä, puun korjuussa sekä puutavaran lähi- ja autokuljetuksessa vuosina 2002, 2010 ja Työvoiman kysyntä eri työlajeissa on laskettu työmäärien ja työn tuottavuuskehityksen perusteella. Työmäärien ja tuottavuuden kehitys on nykyhetken (vuosi 2002) lisäksi arvioitu ajankohdille 2010 ja Työmäärien, tuottavuuden ja näin ollen myös työvoiman kysynnän on oletettu kehittyvän lineaarisesti edellä mainittujen ajankohtien välillä. Tärkein metsätalouden työmääriin vaikuttava tekijä on puun käytön kehitys (kuva 3-1). Teollisuuden puunkäytön kehitystä arvioitiin metsäteollisuuden tuotantoennusteiden perusteella. Metsäenergian käytön ja tuotannon kehitys perustuu Metsäntutkimuslaitoksen selvitykseen metsäenergian tuotannon työllistävyydestä (Harstela 2004). Muutokset metsäteollisuuden kilpailuympäristössä aiheuttavat tarpeen tarkistaa nykyisiä puuntuotantostrategioita ja metsänhoitomenetelmiä, jotka myös vaikuttavat hakkuiden ja metsänhoidon työmääriin. Muita ennusteissa huomioituja tekijöitä ovat puun tuonnin kehitys, metsäverotusuudistus, suojelukysymykset ja metsänomistajakunnan rakennemuutos. Kuva 3-1 Työvoiman kysynnän mallinnus Massateollisuuden tuotannon kehitys Sahateollisuuden tuotannon kehitys Vaneriteollisuuden tuotannon kehitys Energiapuun käytön kehitys Lähi- ja autokuljetuksen tuottavuus Lähi- ja autokuljetus x = Työvoiman kysyntä lähija autokuljetuksessa Puun kysyntä Raakapuun tuonnin kehitys Metsäverotuksen vaikutus Hakkuut x Hakkuun tuottavuus = Työvoiman kysyntä hakkuissa Metsänomistajakunnan rakennemuutos Metsien suojelun kehitys Puuntuotantostrategiat ja metsänhoitomenetelmät Metsänhoitoalat x Metsänhoitotöiden tuottavuus = Työvoiman kysyntä metsänhoitotöissä

15 3.2 Työmääriin vaikuttavat tekijät Metsäteollisuuden tuotannon kehitys Puumassa Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti ja 1990-luvulla. Tuotanto kasvaa myös tulevaisuudessa, mutta kasvu jatkuu selvästi aiempaa hitaampana luvulla puumassan tuotannon vuotuinen kasvu oli keskimäärin 3,2 %, ja vuonna 2002 puumassan tuotanto Suomessa oli 11,7 miljoonaa tonnia. Ajanjaksolla puumassan tuotannon arvioidaan kasvavan keskimäärin 1,5 % vuodessa, ja ajanjaksolla kasvu hidastuu keskimäärin 0,3 %:iin vuodessa (kuva 3-2). Sahatavara Sahateollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, ja vuonna 2003 havusahatavaran tuotanto Suomessa oli noin m³. Sahateollisuuden toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut / tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyky on heikentynyt kilpailijamaihin verrattuna, ja kilpailukyky heikkenee edelleen Venäjän ja Itä-Euroopan sahateollisuuden kasvun seurauksena. Tukkipuun hakkuumahdollisuuksien kasvusta huolimatta suomalainen sahateollisuus on myös jatkossa riippuvainen tuontipuusta. Näiden tekijöiden seurauksena sahateollisuuden tuotannon trendi kääntyy laskuun jo lyhyellä aikavälillä. Sahateollisuuden tuotannon kehityksestä on tässä yhteydessä laadittu kaksi vaihtoehtoista skenaariota: vakaan sahateollisuuden tuotannon skenaario (saha max) ja laskevan sahateollisuuden tuotannon skenaario (saha min). Molemmat skenaariot ennakoivat sahateollisuuden tuotannon laskua pitkällä aikavälillä, mutta laskun jyrkkyys riippuu sahateollisuuden toimintaympäristön muutoksen voimakkuudesta. Vakaan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa sahatavaran tuotanto laskee loivasti nykyisestä 13,3 miljoonasta m³:stä 13,0 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä (kuva 3-2). Laskevan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa sahatavaran tuotanto laskee 10 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä. Vaneri Havuvanerin tuotanto oli Suomessa m³ ja koivuvanerin m³ vuonna Havuvanerin tuotannon arvioidaan kasvavan m³:iin vuoteen 2010 mennessä, jonka jälkeen tuotanto pysyy ennallaan vuoteen 2020 asti. Koivuvanerin tuotannon kasvu Venäjällä ja Itä-Euroopassa heikentää suomalaisen koivuvaneriteollisuuden kilpailukykyä, minkä seurauksena koivuvanerin tuotannon arvioidaan laskevan m³:iin vuoteen 2010 mennessä ja edelleen m³:iin vuoteen 2020 mennessä (kuva 3-2). Muut puutuotteet Lastulevyn, kuitulevyn ja muun puutuoteteollisuuden tuotannon osuus metsäteollisuuden kokonaistuotannosta ja siten vaikutus puun käyttöön on vähäinen. Näiden tuotteiden osalta ei tässä yhteydessä laadittu erillisiä tuotantoennusteita, vaan tuotannon oletetaan säilyvän nykyisellä tasolla.

16 Kuva 3-2 Metsäteollisuuden tuotannon kehitys Sahatavara ja vaneri: miljoonaa m³ Puumassa: miljoonaa t Puumassa Havuvaneri Lehtivaneri Havusahatavara Teollisuuden puunkäytön kehitys Teollisuuden puunkäytön kehitys on laskettu metsäteollisuuden tuotantoennusteiden perusteella. Puumassan tuotannon kasvu lisää kemiallisen metsäteollisuuden puunkäyttöä 5,4 miljoonaa m³ vuosina ja 1,2 miljoonaa m³ vuosina (kuva 3-3). Sahatavaran tuotannon lasku vähentää skenaariosta riippuen sahateollisuuden puunkäyttöä 1,4 7,7 miljoonaa m³ vuosina Levy- ja muun puutuoteteollisuuden puunkäyttö laskee hieman vuoteen 2020 mennessä. Kuva 3-3 Metsäteollisuuden puun käytön kehitys (pyöreä puu) 50 - miljoonaa m³ kuoren päältä Puumassateollisuus Sahateollisuus Levy- ja muu puutuoteteollisuus

17 3.2.3 Metsähakkeen käytön kehitys Puun käyttö energiantuotannossa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja vuonna 2002 metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 1,7 miljoonaa m³. Kansallisen metsäohjelman sekä uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteena on metsähakkeen 5 miljoonan m³:n käyttö vuonna Uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 60 % vuoden 2001 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Suurin osa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksestä tulee bioenergiasta. Vastaavasti bioenergian käytön lisäyksestä 37 % tulee metsähakkeesta vuoteen 2025 mennessä. Toteutuessaan ohjelman tavoitteet merkitsisivät metsähakkeen noin 7,7 miljoonan m³:n vuotuista käyttöä vuonna Työvoiman kysyntä metsähakkeen korjuussa ja kuljetuksessa perustuu Metsäntutkimuslaitoksen selvitykseen metsäenergian tuotannon työpaikoista (Harstela 2004). Selvityksessä arvioitiin metsähakkeen korjuun ja haketuksen, kuljetuksen sekä työnjohdon suoraa työllistävyyttä ajankohtina 2002, 2010 ja Tässä yhteydessä metsähakkeen tuotannon työnjohdon työllistävyys jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien pohjana on käytetty arviota metsähakkeen tuotantomäärien kehityksestä, joka vastaa kansallisen metsäohjelman tavoitetta vuonna 2005 (kuva 3-4). Sen sijaan arvio vuoden 2020 tuotantomäärästä ylittää uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteen noin 2,5 miljoonalla m³:lla. Arvion mukaan suurin osa metsähakkeesta saadaan hakkuutähteestä myös tulevaisuudessa, mutta myös pienpuun ja erityisesti kantojen osuus kasvaa merkittävästi. 14 Kuva 3-4 Työllistymislaskelmien pohjana käytetyt metsähakkeen tuotantomäärät (Harstela, 2004) miljoonaa m 3 - Kantohake Pienpuuhake Hakkuutähdehake

18 3.2.4 Puun tuonnin kehitys Sahateollisuuden puunkäytön kehityksestä riippuen kokonaishakkuut kasvavat 59 miljoonaan m³:iin tai laskevat 54 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä. Puun tuontitarve kasvaa näin ollen vuoteen 2010 asti, mutta tasoittuu miljoonaan m³:n tasolle vuoteen 2020 mennessä (kuva 3-5). 15 Kuva 3-5 Hakkuiden ja pyöreän puun tuonnin kehitys 60 - miljoonaa m³ kuoren päältä Puun tuontitarve Hakkuut Vakaan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa kokonaishakkuut kasvavat 59 miljoonan m³:n tasolle vuoteen 2020 mennessä sahateollisuuden puunkäytön lievästä laskusta huolimatta. Kuusitukin hakkuut laskevat suurimman kestävän hakkuumäärän tasolle ja kuusitukin tuontitarve säilyy noin 1,5 miljoonassa m³:ssä vuoteen 2020 asti. Kuusitukin saatavuus rajoittaa myös kuusikuitupuun hakkuita ja kuusikuitupuun tuontitarve kasvaa. Männyn hakkuiden kasvu riittää kattamaan kotimaan kysynnän ja männyn tuonti vähenee tai lakkaa kokonaan. Lehtikuitupuun tuontitarve kasvaa vuoteen 2010 asti, mutta ei enää ajanjaksolla (kuva 3-6). Kuva 3-6 Hakkuiden ja puun tuonnin kehitys vakaan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa Hakkuut Tuontitarve Miljoonaa m3 - Lehtikuitupuu Lehtipuutukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Mäntytukki Miljoonaa m3 - Lehtikuitupuu Lehtipuutukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Mäntytukki

19 16 Laskevan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa sahateollisuuden puunkäytön lasku vähentää kokonaishakkuita 54 miljoonan m³:n tasolle vuoteen 2020 mennessä. Eniten vähenevät kuusitukin hakkuut ja kuusitukin tuontitarve vähenee huomattavasti tai tuonti lakkaa kokonaan. Kuusitukin saatavuus rajoittaa myös kuusikuitupuun hakkuita ja kuusikuitupuun tuontitarve kasvaa. Männyn hakkuiden kasvu riittää kattamaan kotimaan kysynnän, ja männyn tuonti vähenee tai lakkaa kokonaan. Lehtikuitupuun tuontitarve kasvaa vuoteen 2010 asti, mutta kasvu hidastuu vuoteen 2020 mennessä (kuva 3-7). Kuva 3-7 Hakkuiden ja puun tuonnin kehitys laskevan sahateollisuuden tuotannon skenaariossa Hakkuut Tuontitarve miljoonaa m3 - Lehtikuitupuu Lehtipuutukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Mäntytukki miljoonaa m3 - Lehtikuitupuu Lehtipuutukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Mäntytukki Metsänomistajakunnan rakennemuutos Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 1990-luvun hakkuu- ja metsänhoitokäyttäytymisen perusteella ei voida päätellä, että metsänomistajakunnan rakennemuutos vähentäisi puun tarjontaa tai metsien hoitoa (www.metla.fi). Vuosina puuta myytiin merkittävästi enemmän kuin 1980-luvun lopussa ja metsänhoitotöitä tehtiin saman verran tai jonkin verran enemmän kuin 1990-luvulla. Tutkimusten perusteella metsänomistuksen rakenteen muutos jatkuu varsin samankaltaisena vielä pari vuosikymmentä. Näin ollen metsänomistajakunnan rakennemuutoksella ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta metsänhoidon ja hakkuiden työmäärään ajanjaksolla Väestön ikääntyminen on tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa eniten metsänomistajakuntaa muuttava tekijä, kun metsänomistajien keski-ikä nousee muun väestön mukana. Metsänomistajakunnan ikääntyminen ei todennäköisesti vaikuta hakkuiden ja metsänhoitotöiden määrään, mutta sen sijaan ikääntyminen voi vähentää omatoimisen työn osuutta puun korjuussa ja metsänhoitotöissä. Omatoimisen työn osuudet eri työlajeissa perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen selvitykseen (Koho ym. 2004) sekä asiantuntijahaastatteluihin. Työvoiman kysyntäennusteessa omatoimisen työn osuus on oletettu säilyvän vuoden 2002 tasolla vuoteen 2020 (taulukko 3-1), sillä omatoimisen työn ennustamiseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Omatoimisella työllä on kuitenkin merkittävä vaikutus ammattimaisen työvoiman kysyntään eri työlajeissa.

20 17 Taulukko 3-1 Omatoimisen työn osuudet metsänhoitotöissä ja puun korjuussa, % työn kokonaismäärästä METSÄNHOITOTYÖT HAKKUUT METSÄENERGIA Kylvö 53 % Ylispuiden poisto 35 % Metsäenergian korjuu 8 % Istutus 63 % Ensiharvennus 35 % Metsäenergian haketus 8 % Raivaus 61 % Muut harvennukset 45 % Metsäenergian autokuljetus 0 % Maan muokkaus 1 % Päätehakkuut 5 % Kulotus 70 % Taimikonhoito 69 % LÄHIKULJETUS Nuoren metsän kunnostus 67 % Kasvatushakkuut 40 % Metsälannoitus 31 % Päätehakkuut 5 % Kunnostusojitus 6 % Metsäteiden rakentaminen 10 % Metsäteiden perusparannus 10 % Metsänhoitotöissä omatoiminen työ viittaa metsänomistajan itse tai hänen perheenjäsenensä suorittamaan työhön. Hakkuussa ja lähikuljetuksessa omatoiminen työ viittaa metsänomistajan itse tekemään tai ulkopuolisella teetettyyn työhön (hankintakauppa). Laskelmissa oletettiin, että koneellisen korjuun osuus omatoimisessa kasvatushakkuussa on % ja päätehakkuissa 100 % (ks. liite I). Ulkopuolisella teetetyn työn osuudeksi manuaalisessa hankintahakkuussa oletettiin noin 30 % ja koneellisessa hankintahakkuussa 95 %. Ulkopuolisella teetetyn työn osuudeksi hankintahakkuiden metsätraktorilla suoritetusta lähikuljetuksesta oletettiin noin 90 % ja maataloustraktorilla suoritetusta lähikuljetuksesta noin 40 % Metsäverouudistus Metsäverouudistuksen siirtymäkausi päättyy vuoden 2005 lopussa, jonka jälkeen myyntituloverotusta sovelletaan kaikkiin metsätiloihin. Metsäverouudistuksella ei uskota olevan merkittävää vaikutusta puun kokonaistarjontaan pitkällä aikavälillä, eikä metsäverotukseen liittyviä rakenteellisia muutoksia ei ole odotettavissa siirtymäkauden päättymisen yhteydessä. Lyhyellä aikavälillä siirtymäkauden päättyminen saattaa hetkellisesti laskea pintaalaverotuksen piirissä olleiden metsänomistajien puun myyntejä. Vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen (1-3 vuotta) ja kohdistunee erityisesti päätehakkuuleimikoihin. Toisaalta myyntituloverotuksen piirissä olleet metsänomistajat voivat ennakoida heikkoa tarjontatilannetta ja ajoittaa puun myyntejä vuoteen 2006, mikä tasoittaa metsäverouudistuksen siirtymäkauden vaikutusta puun tarjontaan. Näin ollen metsäverouudistuksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta metsänhoitotöiden tai puun korjuun ja kuljetuksen työmääriin tarkasteluajankohtina 2002, 2010 ja Metsien suojelun kehitys Vuonna 2002 Suomessa oli suojeltua tai rajoitetussa käytössä olevaa metsämaata yhteensä 1,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa noin 8 % metsämaan kokonaispintaalasta. Tammikuussa 2003 luonnonsuojeluohjelmia oli toteuttamatta yhteensä hehtaaria. Tästä määrästä vajaa 50 % sisältyy soiden, lintuvesien tai

21 rantojensuojeluohjelmaan ja hieman yli puolet ( ha) lehtojen, vanhojen metsien tai Natura 2000-alueiden suojeluohjelmaan. Näistä pääosin metsiin kohdistuvista suojeluohjelmista (ml. Natura 2000) suurin osa (79 %) sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Tämän lisäksi metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä on yhtiöiden, valtion sekä yksityisten omistamat metsät mukaan lukien arviolta noin hehtaaria sekä muita arvokkaita elinympäristöjä yli hehtaaria. Valtioneuvoston vuoden 1996 luonnonsuojelun rahoitusohjelman tavoitteena on toteuttaa pääosa laadituista luonnonsuojeluohjelmista vuoteen 2007 mennessä. Mikäli pääosin metsiin kohdistuva noin hehtaarin suojelutavoite toteutuu, vähenee puuntuotannon nykyinen pinta-ala korkeintaan 2 % vuoteen 2007 mennessä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) tavoitteena on nykyistä paremmin turvata metsäisille luontotyypeille ja uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä ja metsien rakennepiirteitä. Suojelun kehittämisen lähtökohtana on metsänomistajien vapaaehtoisuus ja menetettyjen taloudellisten arvojen korvaaminen. Ohjelma toteutetaan vuosina , jonka jälkeen on tarkoitus päättää jatkotoimenpiteistä metsien suojelun edistämiseksi. Ympäristöjärjestöt ovat esittäneet Etelä-Suomen metsien suojelun nostamista nykyisestä alle kahdesta prosentista viiteen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tässä yhteydessä metsien suojelun ei oleteta merkittävästi vaikuttavan metsänhoidon tai puun korjuun työmääriin ajanjaksolla , vaikka paineet suojelun lisäämiselle säilyvät voimakkaina ja on mahdollista, uudet suojeluohjelmat pienentävät hakkuumahdollisuuksia vuoden 2007 jälkeen Puuntuotantostrategioiden ja metsänhoitomenetelmien muutos Metsäteollisuuden kansainvälisen kilpailutilanteen ja lopputuotemarkkinoiden muutokset aiheuttavat lukuisia muutospaineita Suomen metsäsektorille. Metsäteollisuuden kasvun ja investointien painopiste on siirtynyt ulkomaille. Raakapuun kestävät hakkuumahdollisuudet ja hinta ovat tulleet entistä merkittävämmiksi rajoitteiksi metsäteollisuuden kasvulle Suomessa. Metsäteollisuuden tuotannon ja kilpailukyvyn sekä yksityismetsätalouden kannattavuuden ylläpitäminen edellyttää nykyisten metsänhoitomenetelmien ja puuntuotantostrategioiden tarkistamista seuraavin perustein: Raakapuun hinnat ovat Suomessa kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla. Metsäteollisuuden asema raakapuumarkkinoilla säilyy vahvana, kun taas puun tarjonta tulee yhä hajanaisemmaksi metsätilojen koon pienenemisen myötä. Metsäteollisuuden puustamaksukyky heikkenee laskevien lopputuotehintojen ja lisääntyvän kansainvälisen kilpailun seurauksena. Metsäteollisuuden mahdollisuudet kompensoida korkeita puunhintoja tuotanto- ja korjuuteknologian tehostamisella ovat tulevaisuudessa heikommat kuin luvulla. Lisäksi tuontipuu on myös jatkossa merkittävä raaka-ainelähde suomalaiselle metsäteollisuudelle. Nämä tekijät lisäävät paineita raakapuuhintojen trendinomaiselle laskulle pitkällä aikavälillä. Puun teollinen käyttö kasvaa myös tulevaisuudessa, mutta kasvu jatkuu huomattavasti hitaampana kuin viime vuosikymmeninä. Eniten kasvaa

22 kuitupuun käyttö. Tukkipuun käyttö kääntyy laskuun jo ennen vuotta 2010, sillä sahateollisuuden investointien lisääntyminen Venäjällä ja Itä-Euroopassa heikentää suomalaisen sahateollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi liimapuupalkkien ja muiden liimattujen puukomponenttien kysynnän ja tuotannon kasvu saattaa pitkällä aikavälillä vähentää sahatavaran osuutta rakentamisessa, ja siten välillisesti järeän tukkipuun merkitystä sahateollisuuden puunhuollossa, jolloin raakapuun kysyntä painottuisi yhä enemmän pieniläpimittaiseen puuhun. Suomessa sijaitsevan sellu- ja paperiteollisuuden kilpailuasema tulee säilymään pääosin nykyisellä tasolla myös seuraavan vuoden aikana. Korkealaatuisen havukuidun asema korostuu armeerausmassan raaka-aineena. Trooppisten kuitujen osuus sekä Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian merkitys kasvaa erityisesti lyhytkuituteollisuudessa ja hienopaperituotannossa, mikä heikentää suomalaisen koivusta valmistetun massan kilpailukykyä. Haavan käyttö paperiteollisuuden raaka-aineena kasvaa ja haavan merkitys metsätaloudessa lisääntyy. Luonnon monimuotoisuuden suojelun merkitys korostuu metsätaloudessa ja metsänomistajien tavoitteet erilaistuvat puuntuotannollisten ja suojelu- / monikäyttötavoitteiden välillä. Osa metsänomistajista haluaa lisätä pääoman tuottoa puuntuotannossa, osa haluaa soveltaa luonnonmukaisempia metsänhoitomenetelmiä. Metsätalouden edistämiseen ja valvontaan käytettävän julkisen rahoituksen absoluuttinen määrä lyhyellä aikavälillä säilynee nykyisellä tasolla, tosin metsätalouden rahoituksen suhteellinen osuus valtion kokonaisbudjetissa saattaa laskea. Pitkällä aikavälillä paineet julkisen rahoituksen vähentämiselle metsätaloudessa kasvaa ja tarve perustella rahoituksen tarpeellisuutta puuntuotannollisiin tarkoituksiin lisääntyy. Metsätalouden julkisen rahoituksen mahdollinen supistuminen voi vähentää metsänhoitotöiden määrää. Metsätalouden työvoiman kysyntäennusteessa huomioidaan edellä mainitut metsätalouden muutospaineet laatimalla metsänhoitomenetelmille vaihtoehtoiset kehitysskenaariot. Perinteisen metsänhoidon skenaariossa metsänhoitomenetelmät ja puuntuotantostrategiat vastaavat nykyistä käytäntöä ilman merkittäviä muutoksia. Metsänhoitomenetelmien kehitys riippuu näin ollen yksinomaan puun kysyntäskenaarioista (saha max ja saha min) ja hakkuiden kehityksestä. Uuden metsänhoidon skenaariossa on oletettu seuraavia muutoksia puuntuotantostrategioihin ja metsänhoitoon: Metsänhoito erilaistuu. Perinteisen metsänhoidon rinnalle nousee luonnonmukaisempi metsänhoito ja pääoman tuoton maksimointiin tähtäävä metsänhoito. Sijoitetun pääoman tuoton kasvattaminen johtaa kiertoaikojen lyhentämiseen. Päätehakkuista saatavaa puumäärää kasvaa 15 % nykyisestä vuoteen 2020 mennessä, ja harvennuksista saatava puumäärä vastaavasti pienenee (kuva 3-8). 19

23 Kuva 3-8 Päätehakkuiden osuus hakkuumäärästä saha max -skenaariossa % Uusi metsänhoito-skenaario 55 Perinteinen metsänhoito-skenaario 50 Ympäristöarvojen korostuminen johtaa peitteellisen metsätalouden ja jatkuvan kasvatuksen yleistymiseen erityisesti kuusivaltaisilla kasvupaikoilla. Tästä johtuen suojuspuuhakkuista saatavan puumäärä vähenee 20 %, mikä vastaavasti laskee ylispuuhakkuista saatavaa puumäärää 13 % (olettaen, että 67 % ylispuuhakkuiden puumäärästä on suojuspuiden poistoa). Peitteellisen metsätalouden hakkuita harjoitettaisiin näillä olettamuksilla sahateollisuuden skenaariosta riippuen ha vuonna Reaalisesti laskevat kantohinnat aiheuttavat paineen minimoida metsänhoidon kustannuksia. Uudistamiskustannusten minimointi (sekä peitteellisen metsänhoidon yleistyminen) kasvattaa luontaisen uudistamisen hakkuista saatavaa puumäärää 13 %:lla vuoteen 2020 mennessä, mikä vastaavasti vähentää avohakkuista saatavaa puumäärää. Lisäksi nuoren metsän hoitoalat laskevat 15 % nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Samalla nuoren metsän hoito painottuu taimikonhoitoon siten, että 95 % nuoren metsän hoitoaloista on taimikonhoitoa vuonna Lannoitusinvestointien hyvä kannattavuus johtaa lannoituspinta-alojen lisääntymiseen siten, että vuonna 2020 vuotuinen lannoituspinta-ala on ha. Suometsien kunnostusojitus lakkaa kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Yllä esitetty uuden metsänhoidon skenaario edustaa merkittävää muutosta nykyiseen metsänhoitoon. Muutosten suuruusluokka edustaa lähinnä maksimimuutosta kuin todennäköistä muutosta, sillä näin voidaan paremmin arvioida suurinta vaihteluväliä työvoiman kysynnässä.

24 3.3 Työvoiman kysyntään vaikuttavat tekijät Työmäärien kehitys Työmäärien kehitystä on tarkasteltu kahdessa eri sahateollisuuden skenaariossa (saha max ja saha min) sekä kahdessa eri metsänhoitoskenaariossa (perinteinen metsänhoito ja uusi metsänhoito). Näiden skenaarioiden yhdistelmistä on saatu jokaista työlajia kohti neljä vaihtoehtoista kehitystä, joista tässä yhteydessä on esitetty äärivaihtoehdot (suurin kasvu/pienin lasku sekä suurin lasku/pienin kasvu). Hakkuut Uuden metsänhoidon skenaariossa päätehakkuiden suhteellinen osuus kokonaishakkuista kasvaa molemmissa sahateollisuuden skenaarioissa (kuva 3-9), vaikka osa kuusen avohakkuista ja suojuspuuhakkuista korvataan peitteellisen metsänhoidon hakkuilla (jatkuva kasvatus). Perinteisen metsänhoidon skenaariossa päätehakkuiden suhteellinen osuus kokonaishakkuista laskee. Päätehakkuiden väheneminen on voimakkain laskevan sahatavaratuotannon skenaariossa. Kuva 3-9 Hakkuupinta-alojen kehitys ha Harvennukset, MAX SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Harvennukset, MIN SAHA, UUSI METSÄNHOITO Luontaisen uudistamisen hakkuut, MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Luontaisen uudistamisen hakkuut, MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Avohakkuut, MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Avohakkuut, MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Peitteellisen metsänhoidon hakkuut, MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Peitteellisen metsänhoidon hakkuut, MIN SAHA, UUSI METSÄNHOITO Metsänhoitotyöt Uudistusalat kehittyvät hakkuuskenaarioiden mukaisesti (kuva 3-10). Uuden metsänhoidon skenaariossa päätehakkuista saatava puumäärä kasvaa, mikä lisää uudistusalojen määrää. Lisäksi luontainen uudistaminen kasvaa uuden metsänhoidon skenaariossa voimakkaammin kuin istutus ja kylvö. Kylvön osalta työmäärissä on huomioitu ainoastaan manuaalinen kylvö, jonka osuudeksi on arvioitu 35 % kaikista kylvöaloista. Jotta koneellinen kylvö olisi taloudellisesti kannattavaa, se tulisi tehdä maanmuokkauksen (äestys, laikutus) yhteydessä. Koneellisen kylvön työmäärät sisältyvät näin ollen äestyksen ja laikutuksen työmääriin, jotka on johdettu siemenpuu-

25 ja avohakkuiden kehityksestä. Koneellisen kylvön osuus kokonaiskylvöalasta on oletettu säilyvän nykyisellä tasolla (65 %) vuoteen 2020 asti. 22 Kuva 3-10 Luontaisen uudistamisen ja viljelypinta-alojen kehitys ha Manuaalinen kylvö MAX SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Manuaalinen kylvö MIN SAHA, UUSI METSÄNHOITO Istutus MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Istutus MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Luontainen uudistaminen MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Luontainen uudistaminen MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Raivaus- ja maanmuokkausalat kehittyvät hakkuuskenaarioiden mukaisesti (kuva 3-11). Uuden metsänhoidon skenaariossa päätehakkuista saatava puumäärä kasvaa, mikä lisää raivauksen ja maan muokkauksen työmäärää. Kantohakkeen tuotanto on oletettu kasvavan 1,5 miljoonaan m³:iin vuoteen 2010 ja edelleen 2,5 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä (ks. kappale 3.2.3). Mikäli kantojen nostoa hyödynnetään maanmuokkauksessa, vähentää kantojen nosto maanmuokkausalaa noin ha vuoteen 2010 ja ha vuoteen 2020 mennessä, kun keskimääräinen kantojen korjuusaanto on 65 m³/ha. Kantojen noston aiheuttama maanmuokkauksen väheneminen on huomioitu kaikissa metsänhoito- ja sahatavaratuotantoskenaarioissa. Kantojen noston työvoiman kysyntää lisäävä vaikutus on huomioitu työvoiman kysynnässä metsäenergian tuotannossa. Kulotusalan oletetaan säilyvän nykytasolla.

26 Kuva 3-11 Uudistusalan valmistamisen pinta-alojen kehitys ha Raivaus MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Raivaus MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Laikutus MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Laikutus MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Äestys MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Äestys MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Mätästys MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Mätästys MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Kulotus PERUSSKENAARIO 10 0 Nuoren metsän hoitoalat kehittyvät hakkuuskenaarioiden mukaisesti (kuva 3-12). Perinteisen metsänhoidon skenaariossa taimikonhoitoalat laskevat ja nuoren metsän kunnostusalat kasvavat. Uuden metsänhoidon skenaariossa nuoren metsän hoito vähenee ja painopiste siirtyy taimikonhoitoon. Lisäksi uuden metsänhoidon skenaariossa lannoituspinta-alojen oletetaan kasvavan tasolle ha/v. Kuva 3-12 Nuoren metsän hoidon ja lannoituspinta-alojen kehitys ha Taimikonhoito MIN SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Taimikonhoito MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO Nuoren metsän kunnostus MAX SAHA, PERINTEINEN METSÄNHOITO Nuoren metsän kunnostus MIN SAHA, UUSI METSÄNHOITO Lannoitus, PERUSSKENAARIO Lannoitus MAX SAHA, UUSI METSÄNHOITO

27 Metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen kehityksestä on laadittu todennäköisen kehityksen mukaiset perusskenaariot (kuva 3-13). Metsäteiden perusparannus lisääntyy ja metsäteiden vuotuinen rakennusmäärä laskee noin 1000 km:n tasolle vuoteen 2020 mennessä. Perinteisen metsänhoidon skenaariossa kunnostusojitus kasvaa hehtaariin/vuosi, ja uuden metsänhoidon skenaariossa soiden kunnostusojitus lakkaa kokonaan vuoteen 2020 mennessä. 24 Kuva 3-13 Metsäteiden rakennuksen, perusparannuksen ja kunnostusojituspinta-alojen kehitys Ojat: 1000 ha- - Tiet: 1000 km - 2,0 1,8 1, ,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Kunnostusojitus PERUSSKENAARIO Kunnostusojitus UUSI METSÄNHOITO Metsäteiden rakentaminen PERUSSKENAARIO Metsäteiden perusparannus PERUSSKENAARIO 0 0,0 Puutavaran lähi- ja autokuljetus Puutavaran lähi- ja autokuljetuksen puumäärät kehittyvät hakkuuskenaarioiden mukaisesti. Hakkuiden ja siten myös puun kuljetustarpeen määrä kasvaa sahateollisuusja metsänhoitoskenaariosta riippuen nykyisestä 55 miljoonan m³:n tasosta 59 miljoonan m³:n tasolle tai laskee 54 miljoonaan m³:iin vuoteen 2020 mennessä Työn tuottavuuden kehitys Työn tuottavuuden kehitys arvioitiin erikseen ammattimaiselle ja omatoimiselle työlle metsänhoidossa, hakkuussa ja lähikuljetuksessa. Lisäksi arvioitiin työn tuottavuuden kehitys puutavaran autokuljetuksessa. Kunkin työlajin tuottavuuden kehityksestä laadittiin kaksi eri skenaariota: suurimman tuottavuuden kasvun skenaario ja alhaisimman tuottavuuden kasvun skenaario. Todennäköinen tuottavuuden kehitys sijoittunee edellä mainittujen äärivaihtoehtojen välille. Skenaarioiden taustaoletuksena on, että tarkasteluajanjaksolla ei tapahdu merkittäviä teknologisia innovaatioita, jotka johtaisivat tällä hetkellä tuntemattomiin uusiin työmenetelmiin. Tuottavuuden kehitys tapahtuu näin ollen vähitellen pienten parannusten (esim. automaatio) lisääntymisen kautta.

28 Työn tuottavuuden kehitys ammattimaisen metsänhoitotyön, manuaalisen hakkuun ja autokuljetuksen osalta on arvioitu määrittelemällä ylä- ja alarajat tuottavuuden kasvulle työlajeittain vuoteen 2020 mennessä. Koneellisen hakkuun ja lähikuljetuksen (ammattimainen työ) tuottavuuskehityksen arvioinnissa on hyödynnetty menneisyyden aikasarjoja (vuodesta 1992 lähtien) hakkuun ja lähikuljetuksen tuottavuudesta. Omatoimisen työn tuottavuuden kehitys perustuu pääosin ammattimaisen työn tuottavuuden kehitykseen. 25 Metsänhoitotöiden tuottavuuden kehitys Metsänhoitotöiden tuottavuuskehityksen (taulukko 3-2) taustalla on oletus, että uusia yksittäisiä työlajeja, jotka muuttaisivat työn kuvaa, ei ole näköpiirissä. Uudet työmenetelmät ja niiden yleistyminen on kuitenkin mahdollisia, mutta niiden tuottavuuskehitystä ei tässä yhteydessä ole arvioitu uusiin työmenetelmiin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Metsänhoitotöiden tuottavuuden kehitys on näin ollen melko vakaa. Alhaisimman tuottavuuden kasvun skenaariossa on huomioitu riski tuottavuuskehityksen taantumisesta, mikäli metsänparannustöiden rahoitusohjelmia ei jatketa nykyisessä laajuudessaan. Maanmuokkausmenetelmien tuottavuus kasvaa suurimman kasvun skenaariossa muita metsänhoidon työlajeja enemmän, sillä hakkuutähteiden keruu uudistusaloilta sekä tekniikan kehittyminen parantavat maanmuokkauksen tuottavuutta. Hakkuutähteiden keruu vaikuttaa erityisesti mätästyksen tuottavuuteen, joten mätästyksen tuottavuus kasvaa muita maanmuokkausmenetelmiä enemmän. Istutuksen tuottavuuden kasvu suurimman kasvun skenaariossa perustuu oletukseen koneellisen istutuksen lisääntymisestä tekniikan kehittymisen myötä. Kylvön osalta tuottavuus on arvioitu ainoastaan manuaaliselle kylvölle. Jotta koneellinen kylvö olisi taloudellisesti kannattavaa, se tulisi tehdä maanmuokkauksen (äestys, laikutus) yhteydessä. Koneellisen kylvön tuottavuus sisältyy näin ollen äestyksen ja laikutuksen tuottavuuteen. Taulukko 3-2 Työn tuottavuuden kehitys metsänhoitotöissä Ammattimainen Omatoiminen Tuottavuus Tuottavuuden muutos Tuottavuus Tuottavuuden muutos ha/h 1) % % ha/h 1) % % Uudistusalan raivaus 0, , Laikutus 0, , Äestys 1, , Mätästys 0, , Uudistusalan kulotus 0, , Manuaalinen kylvö 0, , Istutus 0, , Nuoren metsän hoito 0, , Metsälannoitus 0, , Kunnostusojitus 0, , Metsäteiden rakentaminen 0, , Metsäteiden perusparannus 0, , ) Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus km/h

29 Hakkuun ja kuljetuksen tuottavuuden kehitys Suurimman tuottavuuden kasvun skenaariossa on oletuksena tavaralajimenetelmän yleistyminen maailmalla ja siten Suomen (ja Ruotsin) aseman säilyminen teknologian kehityksen edelläkävijänä puun korjuussa. Alhaisimman tuottavuuden kasvun skenaariossa on oletuksena nykyistä vähäisempi panostus puunkorjuun tuottavuuden kehittämiseen. Arviot hakkuiden ja kuljetuksen tuottavuuden kehityksestä (taulukko 3-3) perustuvat historian aikasarjoista laskettuihin trendeihin. Kasvatushakkuiden koneellistaminen on edennyt jo niin pitkälle, että lisäkoneellistamisella ei ole saavutettavissa merkittävää tuottavuuden kasvua, vaan tuottavuuden kasvu perustuu menetelmä- ja konetekniikan kehitykseen. Päätehakkuissa puun laadun huomioon ottaminen ja asiakaslähtöinen toimintamalli voi automaation lisääntymisestä huolimatta olla tuottavuuden kehitystä hidastava tekijä. Lähikuljetuksessa tuottavuus voi kasvaa vain työvaiheiden automatisoinnin ja kuormakoon kasvun kautta. Puutavaran autokuljetuksen tuottavuus on arvioitu seuraavilla keskimääräisillä kuljetusmatkoilla: autokuljetus tehtaalle 106 km, autokuljetus rautateille 48 km, autokuljetus vesistöön 39 km. Puutavaran auto-, rautatie-, ja vesikuljetuksen suhteelliset osuudet on laskelmissa oletettu säilyvän vuoden 2002 tasolla. 26 Taulukko 3-3 Työn tuottavuuden kehitys puun korjuussa ja kuljetuksessa Ammattimainen Omatoiminen Tuottavuus Tuottavuuden muutos Tuottavuus Tuottavuuden muutos m 3 /h % % m 3 /h % % Kasvatushakkuut (koneellinen) 9, , Kasvatushakkuut (manuaalinen) 1, , Uudistushakkuut (koneellinen) 17, , Uudistushakkuut (manuaalinen) 2, , Lähikuljetus kasvatushakkuissa (metsätraktori) 11, , Lähikuljetus kasvatushakkuissa (maataloustraktori) , Lähikuljetus uudistushakkuissa (metsätraktori) 16, , Autokuljetus tehtaalle 8, Autokuljetus rautateille 12, Autokuljetus vesistöön 13, Työvoiman kysynnän kehitys Kaikki metsätalouden suorittava työ Työvoiman kysyntä kaikessa metsätalouden suorittavassa työssä (ammattimainen ja omatoiminen työ) oli yhteensä noin henkilötyövuotta vuonna 2002 (kuva 3-14). Työvoiman kysyntä nousee henkilötyövuotta tai säilyy pääosin nykyisellä tasolla skenaariosta riippuen vuoteen 2020 mennessä. Suurin kysynnän nousu on skenaarioyhdistelmässä, jossa oletuksina on vakaa sahateollisuuden tuotannon kehitys, perinteisten metsänhoitomenetelmien harjoittaminen sekä pienin työn tuottavuuden kasvu. Suurin kysynnän lasku on vastaavasti skenaarioyhdistelmässä, jossa oletuksina on voimakas sahateollisuuden tuotannon lasku, uusien metsänhoitomenetelmien harjoittaminen sekä suurin työn tuottavuuden kasvu.

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström

SAVOTTA Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti. Markus Strandström SAVOTTA 2015 Metsätyövoiman tarvelaskelmien keskeinen anti Markus Strandström SAVOTTA 2015: keskeinen anti 1 Laskelman tausta ja tarkoitus Määräajoin päivitetty metsätyövoiman tarvetarkastelu edellinen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2011 2012 Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen 20.10.2011 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden näkymät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitoksen suhdannetyöryhmä Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitoksen suhdannetyöryhmä Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2012 2013 Metsäntutkimuslaitoksen suhdannetyöryhmä Jari Viitanen 18.10.2012 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Sahateollisuus vastaa biotalouden haasteeseen sahateollisuuden kapasiteettiselvitys

Sahateollisuus vastaa biotalouden haasteeseen sahateollisuuden kapasiteettiselvitys Sahateollisuus vastaa biotalouden haasteeseen sahateollisuuden kapasiteettiselvitys Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Olli Salminen, Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus Pohjoinen vihreä biotalous Sahateollisuuspäivät

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Metsätyövoiman tarve ja koulutus

Metsätyövoiman tarve ja koulutus Metsätehon raportti 175 22.6.2004 Julkinen jakelu nro 3 ISSN 1459-773X Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003-2010 Jouko Örn Metsätehon raportti 175

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Mikkeli 17.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT Metsäbiomassa ja metsäteollisuus-asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy/ Sami Pastila METSÄTEOLLISUUDEN PUUNKÄYTTÖ YLI 70 MILJ. KUUTIOTA Kotimaiset

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot