ylen yleisöt 2012 johdanto yleisradio instituutiona Ylen asiakastyytyväisyys Ylen yleisöpalautteet liitetaulukot Ylen julkaisujen yleisöt

Transkriptio

1 2012 yleisökertomus

2 SIsällys ylen yleisöt 2012 johdanto Mediakäytön trendit Toimintaympäristön muutoksia Yleisötutkimuksista ja yleisöpalautteesta Radionkuuntelu Kaikki kuuntelijat Ruotsinkieliset kuuntelijat Alueradioiden kuuntelu Internetin käyttö Internetin käyttäjät Suosituimmat suomalaiset internetpalvelut Ylen internetpalvelujen käyttö 7 7 yleisradio instituutiona Yleisradio kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistajana 23 Ylen asiakastyytyväisyys Tyytyväisyys Ylen tarjontaan 8 8 Yleisradion tärkeys ja merkityksellisyys Mielikuvat Ylestä yleisöjen ja päättäjien näkökulmasta 24 Ylen yleisöpalautteet Yleisöpalautteen seuranta Unelmien Yle Suhtautuminen Yleisradion rahoitukseen Ylen julkaisujen yleisöt Koko Ylen yleisöt Television katselu Kaikki katsojat 25 liitetaulukot Television katselu koko väestössä Radionkuuntelu koko väestössä Radionkuuntelu ruotsinkielisessä väestössä Ruotsinkieliset katsojat Katsotuimmat tv-ohjelmat ja tv-ohjelmaluokat Alueellisten tv-uutisten katselu YLEISRADIO OY Radiokatu Yleisradio Puhelin: Lisää tietoa Ylestä yle.fi/yleisradio etunimi.sukunimi@yle.fi Viestintä Viestintäjohtaja Reija Hyvärinen YLEN YLEISÖKERTOMUS 2012 Strategia Strategisen tutkimuksen päällikkö Erja Ruohomaa Viestintä Tanja Rasila Taitto Heli Suurkaulio-Skogster, Kanerva Karpo 2

3 ylen yleisöt 2012 Yle tavoittaa julkaisuillaan 99 suomalaisista eli käytännössä kaikki. Ylen sisältöjä ja palveluja seuranneista 98 on vähintään tyytyväisiä ainakin johonkin tai joihinkin niistä. Suomalaisista 73 kokee saavansa Ylen sisällöistä ja palveluista vähintään melko hyvin vastinetta tv-maksulle. Yle on tärkeä suomalaisessa yhteiskunnassa Yleisradion olemassaolon tärkeys suomalaisessa yhteiskunnassa koetaan henkilökohtaista merkityksellisyyttä selvästi suuremmaksi. 28 väestöstä pitää Yleisradiota omassa mediankäytössä erittäin merkityksellisenä (arvosana 9 tai 10 asteikolla 1 10). Yleisradion olemassaoloa yhteiskunnassa erittäin tärkeänä (arvosanalla 9 tai 10) pitää 64 väestöstä. Ikäryhmittäiset erot käsityksissä ovat suuret, mutta ne ovat selvästi suuremmat omassa mediankäytössä kuin yhteiskunnallisen tärkeyden tasolla. Suomalaiset ovat siis iästä riippumatta varsin yhtä mieltä Yleisradion olemassaolon tärkeydestä. Sen sijaan merkityksellisyys omassa mediankäytössä koetaan suoraan suhteessa mediankäytön todellisuuteen: Yle tavoittaa nuoremmat ikäryhmät huomattavasti vanhempia heikommin. Yle haluaa palvella koko Suomen kansaa Vuonna 2011 Ylessä asetettiin tavoitteiksi, että vuonna 2013 kaikella Ylen tarjonnalla tv:stä, radiosta tai internetistä tavoitetaan vuositasolla kaikki suomalaiset ( ), päivätasolla 80 suomalaisista ja että 90 suomalaisista pitää jotakin Ylen ohjelmaa tai palvelua kiinnostavana. Samalla aloitettiin kehitystyö erityisesti nuorten, siihen asti heikoimmin tavoitetun yleisöryhmän entistä paremmaksi tavoittamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen aloitettiin vuonna 2012, jona aikana tulokset paranivatkin lukuun ottamatta sisältöjen ja palvelujen kiinnostavuutta. Yksittäisistä medioista Yle tavoittaa suomalaiset parhaiten televisiolla, toiseksi parhaiten radiolla ja kolmanneksi Ylen verkkopalveluilla. Suurin osa Ylen yleisöistä on siis tv-katsojia. Ylen tvkanavat tavoittavatkin päivittäin 59 yli 4-vuotiaista suomalaisista, kuten oli myös v Yle TV1 on säilyttänyt selvän markkinajohtajuutensa 24,3 :n katseluosuudella. Samaan aikaan kuitenkin neljän suurimman tv-kanavan yh- teinen markkinaosuus Suomessa on heikentynyt merkittävästi: v se oli yhteensä 67 (v ). Osuus on edelleen suuri, mutta siirtymä teemakanavien hyväksi on selvästi vahvistunut. Radiossa Ylen markkinaosuus on säilynyt 53 :ssa. Suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä Yle-veroon Vuonna 2012 suomalaiset tunsivat saaneensa vastinetta tvmaksulle entistä paremmin (73, v ). Maksajien määrä on kuitenkin vähentynyt vuodesta 2004 lähtien ja vuonna 2012 maksajia oli edelleen talouksien määrän kasvusta huolimatta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yleisradion uusi rahoitusmalli, kaikkia talouksia koskeva Ylevero otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Syksyllä 2012 uuden rahoitustavan tunsi 71 suomalaisista. 12 ei tiennyt uudesta maksutavasta ja 15 oletti tv-maksun edelleen jatkuvan. Kun kysyttiin tyytyväisyyttä uuteen maksuun, 71 maksun ennalta tunteneista on vähintään tyytyväisiä eduskunnan rahoitusratkaisuun. Melko tai erittäin tyytymättömiä on väestöstä neljännes (25 ) vuotiaat ovat yhtä tyytyväisiä kuin väestö keskimäärin. Sen sijaan alle 30-vuotiaat ovat selvästi muita tyytymättömämpiä. Yli 60-vuotiaat ovat taas selvästi muita tyytyväisempiä. Tyytyväisyys on yhteydessä maksettavaksi tulevaan summaan: tv-maksun maksajia oli selvästi vähemmän nuorimmissa ikäryhmissä, jotka nyt tulevat maksun piiriin, mikäli verotettavat tulot ylittävät vähimmäistason. Vanhimmissa ikäluokissa taas on ollut eniten maksajia, ja heistä yksin asuvilla ja pienituloisimmilla maksu pienenee tai poistuu kokonaan veron myötä. Tulokset perustuvat sekä Ylen tutkimuksiin että mediankäytön mittareiden osalta Finnpanel Oy:n TV-mittaritutkimukseen ja Kansalliseen Radiotutkimukseen (KRT). 3

4 johdanto Mediakäytön trendit Radionkuunteluun ja tv:n katseluun käytetyn ajan keskinäinen suhde on lähentynyt viime vuosina: radion kuunteluun käytetty aika on päivässä enää noin 12 minuuttia tv:n katseluaikaa enemmän. Radion mittaus kattaa kaikki kuuntelupaikat, mutta television mittaus tapahtuu edelleen vain kodeissa, vaikkakin viime vuosina virallisiin päivän katselulukuihin on lisätty myös saman päivän viivästetty katselu ja vieraiden katselu. Viivästetty katselu voi tapahtua tv-vastaanottimesta, jos tv:ssä on itsessään tallenneominaisuus tai tallentavasta digiboksista tai älytelevisioon kytketystä tietokoneesta, kun niistä seurataan saman päivän ohjelmia. Vuonna 2012 television päivittäinen katseluaika (yli 4-vuotiailla) kasvoi 3 minuutilla ja on nyt 2 tuntia 55 minuuttia. Kaupalliset kanavat käyttävät vertailulukuna yli 10-vuotiaiden katseluaikaa, jossa päivittäinen aika on hieman pidempi: 3 tuntia 3 minuuttia (v t 58 min). Radion päivittäinen kuunteluaika on 3 tuntia 7 minuuttia. Se on vähentynyt viime vuodesta 3 minuutilla. Tv:n katselun ja radionkuuntelun kehitys v , min/päivä (tv 4+ ja radio 9+ väestöt) min Radio TV TV:n katselu 10+ väestöstä lähtien TV:n katseluminuutit sisältävät vieraat ja ajassa siirretyn katselun (yksi viikko) lähtien radion mittauksessa mukana myös ruotsinkieliset ja puhelinnumerottomat TV-mittaritutkimus ja KRT: Finnpanel Oy Yle Internetin käyttäjien määrä jatkoi kasvuaan: vuonna vuotiaista suomalaisista 90 oli käyttänyt internetiä viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana. Päivittäin internetiä käyttää jo 79 väestöstä. Osuus on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Internetiä käyttää päivittäin alle 45-vuotiaista yli 90. Internetin päivittäinen käyttö yleistyy edelleen, ja eniten yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä. 64 heistä käyttää internetiä jo useita kertoja päivässä, vuotiaistakin jo neljännes. (Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus 2012.) 4

5 Internetin käyttö v ( v. väestöstä, käyttänyt internetiä päivittäin tai lähes päivittäin) Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö : Tilastokeskus Toimintaympäristön muutoksia Mainosrahoitteisen television ja radion liikevaihdot pienenivät vuonna 2012 talouden laskusuhdanteen seurauksena, kuten myös koko mediamainonnan myyntitulot. Mainosvälineistä vain verkkomainonta kasvoi edelleen merkittävästi ja se (240,4 Me) lähestyy jo tv-mainonnan määrää (280,1 Me). Maksu-tv-tilausten yleisyys lisääntyi hiukan vuoden aikana, hieman yli 30 :iin kotitalouksista. Tilausten määrä nousi hetkellisesti noin 35 :n tasolle jääkiekon MM-kisojen aiheuttaman maksukanavien myyntipiikin ansiosta. Digitan sisaryrityksenä toiminut TV Viihde (TDF Entertainment Oy) lopetti toimintansa huhtikuussa 2012, noin vuoden kuluttua toiminnan aloituksesta, jolloin Yle HD -kanavan jakelu Digitan maanpäällisessä tv-verkossa päättyi, mutta jatkui DNA:n maanpäällisessä tv-verkossa. Tv-sisältöjen jakeluteiden kilpailussa teleoperaattorien IPTV- eli laajakaista-tv-palvelut saavuttivat noin 10 :n osuuden kotitalouksista, mikä on jo suurempi kuin satelliitti-tv-jakelun osuus. Maanpäällisten tv- ja kaapeli-tv-verkkojen johtoasema säilyi molempien osuuden ollessa yli 40. Laajakaistaverkko-operaattorista riippumattoman internettv:n osuus kotitalouksien ensisijaisten tv-vastaanottotapojen joukossa on vielä alle 10. Monipuolistuvalla katselulaitevalikoimalla käytettävä internet-tv on kuitenkin yleistynyt muuta katselua täydentäväksi tv-katselutavaksi. Viestintäviraston AV-sisältöpalvelututkimuksen mukaan yli 55 internetin käyttäjistä ilmoittaa katselevansa tv-ohjelmia ja vastaavia sisältöjä internetin kautta. Internetin palvelukehityksen eräs keskeinen suunta onkin liikkuvuuden, sosiaalisten verkostojen ja paikallisuuden yhdistävissä palveluissa älypuhelinten ja taulu- eli tablettitietokoneiden yleistyessä. Laajakaistaverkko-operaattorista riippumattoman videojakelun (ns. over-the-top, OTT-videojakelu) markkinat laajenivat merkittävästi maksullisten palvelujen suuntaan, kun yhdysvaltalaiset Netflix ja HBO käynnistivät tv-draamaan ja elokuviin keskittyvät kuukausimaksulliset palvelunsa Suomessa. Vuosi 2012 käynnisti kaupallisten radioiden kahdeksanvuotisen toimilupakauden. Yhteensä 66 radiotoimiluvasta kymmenen on valtakunnallisia. Kaupalliset radiomarkkinat keskittyivät edelleen Sanoma-konsernin (Nelonen Media) noustessa markkinajohtajaksi Metroradion koko osakekannan ostolla. Kaksi muuta suurta radiotoimijaa ovat Bonnier ja SBS-konserni. Uutisjournalismin keskeiset kilpailijat MTV3 ja Sanoma yhdistivät kumpikin tahoillaan uutistoimituksensa monimediatoimituksiksi tuottamaan uutissisältöä konsernin kaikille jakeluteille. Radiokanavien musiikkitarjonnalle on kehittynyt uusia merkittäviä kilpailijoita musiikkitallenteiden rinnalle. You- Tube -videoyhteisöstä on tullut jo merkittävä on demand -musiikin lähde sen tavoittaessa viikossa 20 suomalaisista. Musiikkipalvelu Spotify tavoitti viikossa 10 suomalaisista. 5

6 Suomalaisten kotitalouksien yleisimmät viihde-elektroniikan laitteet ovat matkapuhelin, televisio ja tietokone, jotka ovat käytössä lähes kaikissa kotitalouksissa. Laajakaista on käytössä myös jo 80 :ssa talouksista, liikkuva laajakaista 51 :ssa. Taulu-tv on 70 :ssa talouksista, tallentava digisovitin tai DVD-laite 48 :ssa, täysteräväpiirto-tv 37 :ssa. Älypuhelin on 52 :lla talouksista, lankapuhelin enää 18 :ssa. (Tilastokeskuksen Laitetiedustelut 11/2012.) Vuoden 2012 aikana hankittiin eniten teräväpiirto-tv-vastaanottimia, taulutelevisioita sekä älypuhelimia. Tv-talouksien määrä vuoden 2012 lopussa oli runsaat 2 miljoonaa, 91 kaikista alle 75-vuotiaiden talouksista, joita Suomessa on kaikkiaan yli 2,24 miljoonaa (Tilastokeskuksen Laitetiedustelut, 11/2012). Televisiottomia oli edelleen muita enemmän alle 35-vuotiaiden ikäryhmissä ja yksinasuvien talouksissa. Yleisötutkimuksista ja yleisöpalautteesta Yleisökertomus perustuu yhtäältä Ylessä vuosittain tehtäviin tutkimuksiin, jotka käsittelevät koko Ylen ja sen ohjelma-alueiden käyttäjiä sekä television ja radion yleisöjä ja internetin palvelujen käyttäjiä Suomessa. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten kattavasti eri yleisöryhmät tavoitetaan Ylen sisältötarjonnalla ja medioilla, kuinka tyytyväisiä suomalaiset ovat Yleen ja sen ohjelmistoihin, miten Ylen ohjelmistoja arvostetaan, miten suomalaiset kokevat Ylen julkisen palvelun tehtävän ja miten suomalaiset kokevat saavansa vastinetta maksamalleen tv-maksulle. Yleisösuhteen tutkiminen on olennainen osa parempaa Ylen asiakaspalvelua. Tutkimustuloksista kertominen on tärkeää jo yleisradiolaissa määritellyn julkisen palvelun tehtävän vuoksi. Laki edellyttää, että ohjelmistot erityis- ja oheispalveluineen tarjotaan yhtäläisesti kaikille suomalaisille, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Yleisökertomuksessa raportoidaan myös Ylen saamasta suorasta yleisöpalautteesta, jota Yleen lähetetään sähköpostitse tai puhelimitse. Näiden lisäksi suomalaisten on ollut mahdollista osallistua Unelmien Yle -kansalaiskeskusteluun, jonka tuloksia raportoidaan tässä kertomuksessa. 6

7 YLEISRADIO INSTITUUTIONA Yleisradio kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistajana Yleisradion tehtävät on asetettu laissa. Sen mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun tv- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Ylen tehtävänä on myös tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Ylen tulee myös tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä. Lisäksi Yleisradion tehtävänä on ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuuksia oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia. Yleisradion v strategian perustana ovat laissa annetut tehtävät. Yleisradion arvot ovat luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen ja ne luovat perustan Yleisradion tarjoamien sisältöjen (ohjelmien ja palvelujen) erottuvuudelle. Strategian lähtökohtana on vahva Yle, jonka ydintehtäviä ovat riippumaton sisällöntuotanto, suomalaisten yhdistäminen ja paikan tarjoaminen yhteiskunnalliselle keskustelulle, journalismille ja kulttuurille sekä myös uuden suomalaisuuden luominen. Vuonna 2012 Yleisradion onnistumista sille annetuissa tehtävissä on lähestytty erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistumisen näkökulmista. Mediana Yleisradiolla onkin ainutlaatuinen tehtävä ja merkitys kotimaisen kulttuurin ja demokratian edistäjänä. Yleisradio on ohjelma- ja palvelutarjonnassaan onnistunut parhaiten uutis-, asia- ja ajankohtaistarjonnan luotettavuudessa (arvio 4.9 asteikolla 1 6). Myös hyödyllisten tietojen, ajan tasalla pysymisen ja lapsille turvallisten ohjelmien ja palvelujen tekijänä on onnistuttu erittäin hyvin. Yleisradion onnistuminen kansalaisyhteiskuntaa ja suomalaista kulttuuria vahvistavissa ohjelma- ja palvelusisällöissä v ja Uutis-, asia- ja ajankohtaistarjonta on luotettavaa... 4,9... 4,9 pitää ajan tasalla tärkeistä kysymyksistä... 4,6... 4,8 tarjoaa hyödyllistä tietoa... 4,6... 4,7 koko väestö, Asteikko = erittäin huonosti 6 = erittäin hyvin Tekee lapsille turvallisia ohjelmia ja nettipalveluja... 4,6... 4,7 tuo esiin keskustelut tärkeistä asioista... 4,5... 4,6 Tarjoaa runsaasti kotimaista ohjelmistoa ja palveluja... 4,5... 4,6 uskaltaa nostaa esiin vaikeitakin asioita... 4,4... 4,4 rikastaa suomalaista kulttuuria... 4,2... 4,4 tarjoaa asioihin kriittisiä näkökulmia... 4,2... 4,3 kertoo asioista alueellisista näkökulmista ,3 tarjoaa yhteisiä elämyksiä ja kokemuksia, joista voi keskustella... 4,2... 4,3 rikastaa suomalaista kulttuuria... 4,2... 4,2 Tarjoaa asioihin tasapuolisesti eri näkökulmia... 4,2... 4,2 Antaa minulle/ihmisille mahdollisuuden jakaa Mielipiteitään ja kokemuksiaan... 4,1... 4,1 saa ajattelemaan asioita uudella tavalla... 4,1... 4,1 saa minut/ihmiset vaikuttamaan asioihin... 3,8... 3,6 Ylen asiakastyytyväisyys TNS Gallup Yle Strategia 7

8 Erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja demokratian vahvistamisessa Yle saa parhaat arvosanat tärkeiden, vaikeiden asioiden esille nostamisessa ja kriittisen näkökulman tarjoamisessa. Suomalaisen kulttuurin vahvistamisen näkökulmasta lastenohjelmat saavat parhaat arviot, ja myös ohjelmistojen ja palvelujen kotimaisuus on arvostettua. Vähiten arvostettua on Ylen kyky saada ihmiset vaikuttamaan asioihin. Suomalaiset vierastavatkin usein ajatusta tulla vaikutetuksi ulkoapäin ratkaisut halutaan tehdä itse. On siis eri asia jakaa luotettavaa tietoa kuin pyrkiä vaikuttamaan johonkin sen avulla. Yleisradion tärkeys ja merkityksellisyys Yleisradion tärkeys suomalaisessa yhteiskunnassa koetaan henkilökohtaista merkityksellisyyttä selvästi suuremmaksi. 28 (yli 15-vuotiaista suomalaisista) pitää Yleisradiota erittäin merkityksellisenä omassa mediankäytössään (antaa Ylelle arvosanan 9 tai 10). 64 suomalaisista antaa saman arvosanan Yleisradion yhteiskunnalliselle tärkeydelle. Ikäryhmittäiset erot käsityksissä ovat suuret, mutta ne ovat selvästi suuremmat omassa mediankäytössä kuin yhteiskunnallisen tärkeyden tasolla. Alle 45-vuotiaista 19 antaa Yleisradiolle arvion 9 tai 10 omassa mediankäytössä, kun yli 45-vuotiaista saman korkean arvion antaa 37. Ikäryhmittäiset erot siinä, miten merkityksellisenä Yleisradiota pidetään omassa mediankäytössä vastaavat hyvin mediankäytön mittauksessa esille tulleita eroavuuksia. Vanhemmat yleisöt tavoitetaan Ylen medioilla selvästi nuorempaa väestöä paremmin. Alle 45-vuotiaista 66 pitää Yleisradiota tärkeänä suomalaiselle yhteiskunnalle (antaa arvion 9 tai 10). Yli 45-vuotiaista 63 antaa saman korkean arvion. Nuoremmat antavat siis lievästi vanhempaa ikäryhmää korkeamman arvion Yleisradion yhteiskunnalliselle tärkeydelle. Yleisradion tärkeys suomalaisessa yhteiskunnassa v ( väestöstä ikäryhmittäin) koko väestö alle 45-v =erittäin merkityksellinen 1=erittäin merkityksetön yli 45-v Ylen asiakastyytyväisyys 2012: TNS Gallup Yle Strategia Yleisradion merkityksellisyys mediankäytössä v ( väestöstä ikäryhmittäin) koko väestö alle 45-v yli 45-v =erittäin merkityksellinen 1=erittäin merkityksetön Ylen asiakastyytyväisyys 2012: TNS Gallup Yle Strategia Mielikuvat Ylestä yleisöjen ja päättäjien näkökulmasta Ylen brändimielikuvan ominaisuuksista toteutuu parhaiten suomalaisuus: 77 väestöstä katsoo ominaisuuden sopivan Yleen. Luotettavuus sopii Yleen 69 :n mielestä, ammattitaitoisuus 68 :n mielestä ja ihmisen arvostaminen 63 :n mielestä. Kiinnostavuus ja monipuolisuus sopivat lähes yhtä hyvin (51 :n ja 49 :n) ja avoimuus 44 :n mielestä. Riippumattomuutta pitää alle puolet suomalaisista (41 ) Yleen sopivana ominaisuutena. Kun tuloksia suhteutetaan laajemmin suomalaisten odotuksiin, mielikuva Ylestä on suomalaisempi kuin ihmisten odotukset medialle yleensä. Laki Yleisradiosta edellyttääkin Ylen erityisesti vahvistavan suomalaista kulttuuria. Suurin osa Yle-mielikuvista vastaa hyvin odotuksia medialle yleensä. Heikoimmin toteutuvat rohkeus (23 ), hyvälle 8

9 tuulelle saaminen (29 ) ja asiakkaan kuunteleminen (36 ). Ylelle asetetut rohkeusodotukset vastaavat hyvin suomalaisten odotuksia median rohkeudelta yleensä, hyvälle tuulelle saamista odotetaan hieman enemmän (34 ) ja asiakkaan kuuntelemista selvästi enemmän (53 ) kuin mikä on Ylen toteutuma. Nuoret pitävät Yleä vähemmän kiinnostavana ja monipuolisena kuin vanhemmat ikäryhmät. Mielikuvat ovat taipuvaisia pysymään pitkään samanlaisina, näitäkin mielikuvia kuvaa parhaiten pysyvyys, jolloin vuositason muutokset jäävät yleensä vähäisiksi. Vaikuttaminen mielikuvien kehittymiseen vaatii medioilta suuria ja pitkäaikaisia tekoja, yksittäiset negatiiviset asiat taas saattavat vaikuttaa mielikuviin nopeastikin, mutta niiden vaikutukset jäävät yleensä lyhytaikaisiksi. ylen Brändimielikuvat v ( väestöstä ominaisuus sopii Yle-brändiin ) Suomalainen Rohkea Luotettava Saa hyvälle tuulelle 40 Ammattitaitoinen Asiakastaan kuunteleva Ihmistä arvostava Riippumaton Kiinnostava Helposti lähestyttävä Avoin Monipuolinen Ylen brändimielikuvatutkimus 2012: Taloustutkimus Oy Yle Strategia Yleisömielikuvien ohella Ylelle ovat tärkeitä myös erityisesti päättäjien eli ylimpien johtajien, virkamiesten ja kulttuurivaikuttajien sekä yhteistyökumppanien mielikuvat Ylestä aina sisältöjä tekevistä indieyrityksistä teknisiin ja muita erityisalueita hallitseviin asiantuntijoihin. Päättäjien mielestä Yleisradio on hyödyllinen suomalaiselle yhteiskunnalle, mikä vastaa hyvin edellä käsiteltyä kaikkien suomalaisten arviota Yleisradion tärkeydestä suomalaiselle yhteiskunnalle. 82 vastaajista pitää Yleä toimialansa johtavana suomalaisena toimijana ja lähes samana verran (80 ) pitää Yleä myös toimialansa yhteiskuntavastuun veturina. Suhteessa asiakkaisiinsa Yle saa päättäjiltä heikoimmat arviot, kun vain 40 :n mielestä Yle lähestyy aktiivisesti asiakkaitaan ja 43 :n mielestä kuuntelee asiakkaitaan. Päättäjien antama arvio asiakkaiden kuuntelemisessa on kuitenkin parempi kuin suomalaisten keskimääräinen arvio. Yle arvioikin lähestyneensä päättäjä- ja kumppaniasiakkaita aktiivisemmin vuoden 2012 aikana. suhtautuminen yleisradion rahoitukseen Vuosi 2012 on viimeinen, jolloin Yleisradion toiminta rahoitettiin tv-maksuilla. Maksajien määrän hiipuminen alkoi jo tv:n digisiirtymässä vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2012 lopussa maksajia oli yhteensä kaikista Suomen kotitalouksista. Maksuun edellyttävä tv-vastaanotin oli tutkimustulosten mukaan 91 :lla eli runsaalla 2 miljoonalla taloudella (Tilastokeskuksen laitebarometri 11/2012). Kaikista talouksista maksamattomia oli siten yli ottaen huomioon, että yrityksilläkin oli tietyissä olosuhteissa maksuvelvoite. Viimeisen vuoden aikana maksajamäärä väheni lähes :lla. Valtaosa suomalaisista kotitalouksista kuitenkin pysyi uskollisina maksajina loppuun asti ja vielä joulukuussa 2012 yli taloutta otti uuden maksun loppukuukaudeksi. 9

10 päättäjä- ja kumppanuusmielikuvat ylestä v ( päättäjistä ja kumppaneista "ominaisuus sopii Yleen") Hyödyksi suomalaiselle yhteiskunnalle Lähestyy aktiivisesti asiakkaitaan Toimialansa johtava suomalainen toimija Asiakkaitaan kuunteleva Erottuu toiminnallaan yhteiskuntavastuun veturina Avoin ja yhteistyöhaluinen Kansainvälisesti arvostettu alansa osaaja Edelläkävijä, joka vie toimintaansa eteenpäin Ylen päättäjä- ja kumppanuustutkimus 2012: Taloustutkimus Oy Yle Strategia Vastinetta tv-maksulle v ja 2012 ( väestöstä) Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Ei tv:tä/ Ei osaa sanoa maksettua maksua Suhtautuminen Ylen rahoitukseen 2012: TNS Gallup Oy Yle Strategia 10

11 Vuonna 2012 tv-maksulle tunsi saavansa vähintään melko hyvin vastinetta 73 väestöstä (v ). Nousu on merkittävä ja sen taustalla ovat kaikki ikäryhmät. Erittäin tyytyväisten osuus on kasvanut eniten yli 60-vuotiailla ja myös alle 30-vuotiailla. Uusi Yleisradion rahoitustapa, kaikkia talouksia koskeva Yle-vero otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Uuden maksutavan tuntee 71 suomalaisista, 12 ei tiedä uudesta maksutavasta ja 15 olettaa tv-maksun edelleen jatkuvan. Muilla maksutavoilla oli varsin vähän kannatusta kyselyssä, vaikka useita vaihtoehtoja oli mahdollisuus mainita. Kysyttäessä tyytyväisyyttä uuteen maksumuotoon 71 maksun ennalta tunteneista on vähintään tyytyväisiä eduskunnan rahoitusratkaisuun. Melko tai erittäin tyytymättömiä on väestöstä neljännes (25 ) vuotiaat ovat yhtä tyytyväisiä kuin väestö keskimäärin, sen sijaan alle 30-vuotiaat ovat selvästi muita tyytymättömämpiä, samalla kun yli 60-vuotiaat ovat selvästi muita tyytyväisempiä. Tulos ei tältä osin ole yllätys, koska tv-maksun maksajia oli selvästi vähemmän nuorimmissa ikäryhmissä, jotka nyt tulevat maksun piiriin, mikäli verotettavat tulot ylittävät vähimmäistason. Vanhimmista ikäluokista taas löytyvät suurimmat maksajamäärät, ja heistä yksin asuvilla ja pienituloisimmilla maksu pienenee ja osalta poistuu kokonaan vuonna "ylen rahoitus muuttuu vuoden 2013 tammikuun alusta alkaen. millä tavalla Ylen rahoitus on uudessa yle-laissa päätetty järjestää?" ( väestöstä, multivastaus) v Nykyisenlaiseilla Mainos- tai Yle-verolla Tilaus-ja Muilla ei osaa sanoa TV-maksu- sponsorointi- kertamaksuilla tuloilla tuloilla tuloilla Suhtautuminen Ylen rahoitukseen 2012: TNS Gallup Oy Yle Strategia miten tyytyväinen olette eduskunnan ratkaisuun ylen rahoituksen järjestämisestä yle-verolla? ( veroratkaisun tietäneistä ikäryhmittäin) v KAIKKI v v v. yli 60-v Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön Ei osaa sanoa Suhtautuminen Ylen rahoitukseen 2012: TNS Gallup Oy Yle Strategia 11

12 YLEN julkaisujen YLEISÖT koko ylen yleisöt Yle lähettää ohjelmia ja palveluja kuudella radiokanavalla, neljällä tv-kanavalla sekä internetissä. Vuonna 2011 asetettiin yhtiötason tavoitteiksi, että vuonna 2013 kaikella Ylen tarjonnalla yhteensä tavoitettaisiin vuositasolla kaikki suomalaiset, päivätasolla 80 suomalaisista ja että Ylen ohjelmat ja palvelut kiinnostaisivat 90 kaikista suomalaisista. Samalla aloitettiin kehittämisprojekteja erityisesti nuorten, siihen asti heikoimmin tavoitetun yleisöryhmän entistä paremmaksi tavoittamiseksi. Hankkeiden toteutus alkoi vuonna Vuonna 2012 tavoitteissa edettiin, lukuun ottamatta sisältöjen ja palvelujen kiinnostavuutta. ylen strategiset asiakkuustavoitteet v ja niiden toteutuminen v ja v ( 15+ väestössä) Ylen ohjelmien ja palvelujen (vähintään yhden) tavoittavuus päivittäin Ylen ohjelmien ja palvelujen (vähintään yhden) kiinnostavuus Ylen ohjelmien ja palvelujen tavoittavuus vuositasolla Toteutuma v Toteutuma v Tavoite v mennessä Kanavamielikuvatutkimus 2011 ja 2012: Yle Julkaisut TNS Gallup Oy Television katselu Koko Ylen tavoittavuudesta Ylen tv-kanavilla on suurin yksittäisen median tavoittavuus, koska suurin osa Ylen yleisöistä on tv-katsojia. Kaikki katsojat Tavoittavuus. Television tavoittavuus on viime vuosina ollut vakaa. Se tavoittaa lähes kolme neljäsosaa (73 ) yli 4-vuotiaasta väestöstä päivittäin eli noin 3,7 miljoonaa suomalaista. Ylen kanavat tavoittavat päivittäin 59 (v ) suomalaisista, MTV3 49 (v ) ja Nelonen 35 kuten edellisvuotenakin. Viikon aikana Ylen kanavat tavoittavat 86 (v ) väestöstä, ja kaiken kaikkiaan televisio tavoittaa viikon aikana 92 suomalaisista. Katseluaika. Vuonna 2012 yli 4-vuotiaat katselivat televisiota päivittäin 2 tuntia 55 minuuttia, mikä on 3 minuuttia enemmän kuin edellisvuonna (v t 52 min). Yli 10-vuotiaiden katselu nousi ensimmäisen kerran yli 3 tunnin (3 t 3 min). Katselu sisältää vuodesta 2008 lähtien sekä vieraskatselun että viikon aikana tallennetut ja katsellut ohjelmat. Ajassa siirretyn katselun osuus kokonaiskatseluajasta on 7 (v ). Eniten ajassa siirretään viihteen ja draaman ohjelmia. Katseluaikaan sisältyy siis viivästetty katselu, mutta ei tv-ohjelmien katselua internetistä (Yle Areena, Katsomo, Ruutu yms.) mikäli PC:tä ei ole kytketty tv-vastaanottimeen, joka mittaa katselun ohjelmissa olevan äänitunnisteen avulla. 12

13 TV-KANAVIEN PÄIVITTÄINEN tavoittavuus v ( 4+ väestöstä) TV yht. Yle yht. Yle TV1 Yle TV2 Yle Yle Fem MTV3 Sub AVA Nelonen JIM LIV TV5 FOX teema TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy Yle Julkaisut TV-kanavien katseluosuudet päivittäisestä katseluajasta v ( 4+ väestöstä) FOX 2,2 TV5 3,3 LIV 2,3 JIM 3,2 AVA 1,5 9,0 Nelonen 5,7 SUB 10,9 muut 24,3 Yle TV1 19,8 MTV3 13,7 Yle TV2 Yle Teema 2,5 Yle Fem 1,6 Yle yhteensä 42,2 (v ,2 ) Katseluaika yht. 2h 55 min/päivä TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy Yle Julkaisut Ylen kanavien katseluosuus on hieman heikentynyt: 2012 osuus oli 42,2, v ,2. Yle TV1:n osuus nousi 23 :sta 24,3 :iin, mutta Yle TV2:n laski 17 :sta 13,7 :iin. Yle TV1 säilytti markkinajohtajuutensa, toiseksi sijoittuvan MTV3:n osuus laski 21,7 :sta 19,8 :iin. Yle Teema- ja Yle Fem -kanavien osuudet pysyivät ennallaan. Vapaista kaupallisista kanavista Nelosen osuus pysyi lähes ennallaan, Subin laski hieman (5,7 :iin) ja JIMin osuus nousi lievästi (3 :sta 3,2 :iin). Neljän suurimman kanavan yhteinen markkinaosuus on heikentynyt, v se oli yhteensä 66,8 (v ). Yhteinen osuus on edelleen suuri, mutta myös siirtymä teemakanavien hyväksi on vahvistunut. Vuonna 2012 Ylen osuus yli 65-vuotiaiden tv:n katselusta oli 60, muissa ikäryhmissä kaupallisten tv-kanavien osuus ylitti Ylen kokonaiskatseluajan. Yli 65-vuotiaat ovat myös ainut ikäryhmä, jossa katseluaika on hieman kasvanut edellisvuodesta. Kaikkien alle 45-vuotiaiden ikäryhmien katselussa kaupallisten kanavien osuus on selvästi suurin. 13

14 TV:N katseluaika Ikäryhmittäin V (min/päivä) min Ylen tv-kanavat yht. kaupalliset tv-kanavat yht. 4 9-v v v v v v. 65+ v. TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy Yle Julkaisut TV-mittaritutkimuksessa (perustuu 1 talouden otokseen, mukana n henkilöä, toteuttajana Finnpanel Oy) television tavoittavuudella tarkoitetaan niiden katselijoiden suhteellista määrää tutkitussa väestössä, jotka katsovat tv:tä vähintään yhden minuutin päivän aikana. Tv:n katseluaika lasketaan katseluun käytetystä ajasta koko tutkittavaan väestöön suhteutettuna. Katselussa otetaan huomioon sekä kaikkien talouden jäsenten että vieraiden live-katselu ja myös viikon aikana tallennettujen ja katseltujen ohjelmien katselu. Ruotsinkieliset katsojat Suomen ruotsinkielisen väestön tv:n katselu eroaa koko väestön katselusta, koska ruotsinkieliset haluavat nähdä ruotsinkielisiä ohjelmia. Ruotsin tv-kanavilla on hyvä näkyvyys rannikkoalueella ja niitä voi vastaanottaa kaapeliteitse maksu-tv:ssä missä tahansa. Ruotsinkieliset katsovat paljon myös suomenkielisiä tv-kanavia, ja Yle palvelee ruotsinkielisiä myös omalla Yle Fem -kanavalla. Syksystä 2011 alkaen Yle Fem -kanavalla on lähetetty myös SVT Worldin ohjelmistoa pääosin prime-timen ulkopuolella päivisin ja myöhäisiltaisin. TV-kanavien päivittäinen tavoittavuus v ( ruotsinkielisestä väestöstä 10+) TV yht. Yle yht. Yle Yle TV1 Yle TV2 Yle MTV3 Nelonen Sub TV4 SVT JIM LIV Ava TV Viisi FOX Fem teema sverige TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy Svenska Yle

15 Tavoittavuus. Televisio tavoitti ruotsinkielisistä yli 10-vuotiaista vuonna 2012 päivittäin 70 kuten myös vuonna Ylen kanavat tavoittivat yhteensä 55 (v ). Parhaiten eri kanavista tavoittaa Yle TV1 40, MTV3 tavoittaa 36, Yle Fem 35 ja Yle TV2 31. Ruotsin kanavista SVT:n kanavat tavoittivat yhteensä 18 ja TV4 Sverige 15. Katseluaika. Vuonna 2012 ruotsinkieliset katselivat televisiota päivittäin 2 tuntia 28 minuuttia, 6 minuuttia enemmän kuin edellisvuonna (v yhteensä 2 t 22 min). Ylen kanavien yhteenlaskettu osuus nousi 42 :iin (v ) katseluun käytetystä ajasta. Yksittäisistä kanavista katsotuin oli Yle TV1 (22 ). MTV3:n osuus oli 12, Yle TV2:n 9 ja Yle Fem -kanavan 9. Ruotsin kanavien osuus oli yhtensä 11. TV-kanavien osuudet päivittäisestä katseluajasta v ( suomenruotsalaisessa 10+ väestössä) Muut 23 STV TV4 Sverige 5 Yle Fem 9 Sub 4 nelonen 6 Yle TV1 22 MTV3 12 Yle TV2 Katseluaika yht. 2h 28 min/päivä 9 nelonen 7 Yle Teema 2 Yle yhteensä 42 (v ) TV4 Sverige 5 TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy Svenska Yle Katsotuimmat tv-ohjelmat ja tv-ohjelmaluokat Vuoden katsotuin ohjelma vuonna 2012 oli Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto (Yle TV1). Näin on ollut aina TV-mittaritutkimuksen alusta, vuodesta 1987 lähtien, ja ohjelma on jäänyt lähettämättä vain yhtenä vuonna toimittajakunnan lakon vuoksi. Katsojia oli viime vuonna 2,2 miljoonaa, kun jopa lähes puolet (46 ) väestöstä katseli vastaanottoa. Vähennystä edellisvuodesta on 000 katsojaa. Myös toiseksi katsotuin on vanha tuttu: vastaanoton aikana Yle Uutisten lähetys tavoitti lähes yhtä suuret katsojamäärät kuin itse vastaanotto. Olympiakisoilla ja jääkiekolla oli erityisen keskeinen rooli vuoden katsotuimpien ohjelmien joukossa: olympiakisat keräsivät parhaimmillaan 1,7 miljoonaa katsojaa, jääkiekko 1,3 miljoonaa oli myös presidentinvaalivuosi tulosilta tavoitti 1,3 miljoonaa katsojaa. Näiden lisäksi vuoden katsotuimpien listalle pääsivät vain MTV3:n Putous ja Tanssii Tähtien kanssa. Suurimpien kanavien osuus on 67 kokonaiskatselusta. Kun tarkastellaan katselua ohjelmaluokittain, havaitaan että asiaohjelmien katselu korostuu erityisesti Yle TV1:ssä, mut- Katsotuimmat TV-ohjelmat v Keskikatsojakeskikatsoja- määrä Ohjelma Pvä Määrä väestöstä itsenäisyyspäivän vastaanotto, Yle TV1... to (46) yle Uutiset, Yle TV1... to (46) Lontoon Olympiakisat: 15. kilpailupäivä, Yle TV2... la (35) putous, MTV3... la (29) Lontoon Olympiakisat: 12. kilpailupäivä, Yle TV2... ke (28) presidentinvaali 2012, Yle TV1... su (28) tanssii Tähtien kanssa, MTV3... su (27) Jääkiekon MM-kisat: Puolivälierä/USA-Suomit, Ava... to (26) Jääkiekon MM-kisat: Puolivälierä/USA-Suomi, Ava... pe (26) lontoon Olympiakisat: 9. kilpailupäivä, Yle TV2... su (24) TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy Yle 15

16 ta myös MTV3:ssa. Näillä kanavilla asiaohjelmien tarjontaakin on muita kanavia enemmän. Yle TV1:n painotus uutis- ja ajankohtaisjournalismiin, kansainväliseen näkökulmaan, dokumentteihin, kulttuurin sekä tieteen ja oppimisen palveluihin näkyy näiden ohjelmien katseluosuuksissa (60 kana- van katselusta). Yle TV2:n sisältöjä on suunnattu urheiluun, mikä näkyy myös selvästi sen katselussa (33 ). MTV3:n katselu jakaantuu varsin tasan kolmen osa-alueen kesken: faktan, viihteen ja ulkomaisen fiktion, Nelosen taas pääosin vain kahden osa-alueen: viihteeseen ja ulkomaiseen fiktioon. Ohjelmaluokkien osuus tv-kanavan katselusta v (koko 4+ väestö) 4,4 12,5 3,2 3, ,5 10,2 6,2 59,8 15,2 16,3 32,8 23,2 30,3 30,4 6,0 30, ,2 0,1 12,1 Yle TV1 Yle TV2 MTV3 Nelonen fakta urheilu viihde, populaarikulttuuri/kotimainen fiktio ulkomainen fiktio/elokuvat muut Katseluaika/vrk: 42 min 24 min 34 min 15 min TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy Yle Julkaisut tv-alueuutisten arjen klo lähetyksen katselu v keskikatsojamäärät väestöstä lkm koko maa yhteensä Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Häme Kaakkois-Suomi Uusimaa TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy Yle Julkaisut Alueellisten tv-uutisten katselu Alueelliset tv-uutiset ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton ja saavuttaneet nopeasti arvostetun aseman Ylen uutisohjelmistossa. Ylen alueellisten tv-uutisten arkilähetysten (klo Yle TV2) keskikatsojamäärä vaihtelee alueittain. Vuonna 2012 suhteellisesti eniten alueellisilla tv-uutisten ensilähetyksillä on katsojia Keski-Suomessa (9 ) ja Pohjanmaalla (9 ). Määrällisesti suurin katsojamäärä on Hämeessä, missä arki-illan alueuutisia seuraa katsojaa viikoittain. Kiinnostus tv:n alueuutisiin on eteläisimmillä alueilla muuta maata vähäisempää. 16

17 radionkuuntelu Kaikki kuuntelijat Tavoittavuus. Lähes kaikki suomalaiset eli 95 yli 9-vuotiaasta väestöstä kuuntelee radiota viikottain. Suomalaisilla on käytettävissään keskimäärin 6 radiovastaanotinta/ talous. Asuinpaikasta riippumatta kuuntelijoilla on valittavanaan noin 20 radiokanavaa ja lisäksi internetin kautta tuhansia kanavia. Keskimääräisenä päivänä radio tavoittaa 77 väestöstä (v ). Vuonna 2012 Ylen radiokanavat tavoittivat suomalaisista viikottain yhteensä 63 (v ) ja päivittäin 44, kuten edellisenäkin vuonna. Viikon aikana Yle Radio Suomi oli kuunnelluin kanava tavoittaessaan 41 (v ) väestöstä. Päivittäinen tavoittavuus oli 22 (v ). Enemmän kuin viidennes suomalaisista tavoitetaan siis myös päivätasolla. Kuunteluaika. Vuonna 2012 radion päivittäinen kuunteluaika oli keskimäärin 3 tuntia 7 minuuttia eli yhden minuutin edellisvuotta vähemmän. Ylen osuus radion kuuntelusta on säilynyt 53 :ssa. Yle Radio Suomi on edelleen markkinajohtaja: 35 (v ) kaikesta kuunteluun käytetystä ajasta käytetään Yle Radio Suomen ja sen maakuntaradioiden kuunteluun. Kulttuuriin ja klassiseen musiikkiin keskittyvän Yle Radio 1:n osuus oli 7 (v ). Populaarimusiikkiin suuntautuneen YleX:n osuus pysyi 5 :ssa koko väestöstä; kanavan pääkohderyhmän, alle vuotiaiden kuunteluosuus oli 16. Yle Puheen osuus säilyi 2 :ssa. radiokanavien viikoittainen tavoittavuus v ( 9+ väestöstä) Radio yht Yle yht. Yle Radio 1 YleX Yle Radio Suomi Yle Puhe 3 5 Yle X3M Yle Radio Vega Kaupall. yht Radio Nova The Voice * NRJ * SuomiPOP * Radio Aalto * SBS Iskelmä * Radio Rock * * kuuluvuusalue vain osa Suomea KRT: Finnpanel Oy Yle julkaisut 17

18 radiokanavien osuudet päivittäisestä kuunteluajasta v ( 9+ väestöstä) Yle Radio 1 7 Muut kaupalliset SBS Iskelmä* yht.* 7 15 YleX 5 Yle Radio Suomi 35 Radio Nova 9 Yle Puhe 2 Yle X3M 1 Yle Radio Vega 3 Yle yhteensä 53 Kuunteluaika yht. 3h 7 min/päivä Radio Rock* 4 SBS Iskelmä* 6 The Voice* 2 NRJ* 5 SuomiPOP* 4 Radio Aalto* 2 * kuuluvuusalue vain osa Suomea KRT: Finnpanel Oy Yle julkaisut Radionkuuntelu ikäryhmittäin v (koko 9+ väestö, min/päivä) min Ylen radiokanavat yht. kaupalliset radiokanavat yht v v v v v v. yli 65-v. KRT: Finnpanel Oy - Yle Julkaisut Selvästi muita enemmän radiota kuuntelevat päivittäin yli 55-vuotiaat, jotka myös kuuntelevat selvästi eniten Ylen kanavia: vuotiaat 65 kuunteluajastaan, yli 65-vuotiaat 83 kuuntelustaan. Yli 45-vuotiaiden kuunnelluin yksittäinen kanava on edelleen Yle Radio Suomi vuotiaat kuuntelevat kuitenkin kaksi tuntia päivässä myös kaupallisia radiokanavia vuotiaiden kuunnelluin kanava on NRJ, ja YleX on toiseksi kuunnelluin. Yle Radio 1:tä kuuntelevat selvästi muita enemmän yli 65-vuotiaat. Kansallisessa Radiotutkimuksessa (KRT, otoksena yhteensä yli henkilöä maakunnittain, toteuttajana Finnpanel Oy) tavoittavuudella tarkoitetaan tutkitussa väestössä niiden kuuntelijoiden suhteellista määrää, jotka kuuntelevat radiota vähintään puolet yhdestä 15-minuuttisjaksosta tarkasteltavana ajanjaksona. Radion kuunteluaika lasketaan niiden 15-minuuttisjaksojen määrästä, jolla vastanneet ovat merkinneet kuunnelleensa radiota. Vuoden 2012 alusta Finnpanel siirtyi radiodatan keruussa 365-päiväiseen tiedonkeruuseen 1 viikko/kuukausi -keruutavan sijaan. 18

19 Ruotsinkieliset kuuntelijat Ruotsinkielisen väestön radionkuuntelu eroaa suomenkielisen valtaväestön kuuntelusta kuten tv:n katselukin, mutta ruotsinkielisillä radiopalveluilla on ruotsinkielisille kielen vuoksi vielä suurempi merkitys kuin televisiopalveluilla, koska kuvaa tai sen mukana tekstitystä ei ole käytettävissä. Tavoittavuus. Vuonna 2012 radio tavoitti ja sitä kuunneltiin lähes samassa määrin ruotsinkielisen kuin suomenkielisen väestönkin keskuudessa. Viikoittain 94 (v ) Suomen ruotsinkielisestä väestöstä kuuntelee radiota, päivittäin 77. Yle Radio Vegaa ja Yle X3M:iä kuuntelee yhteensä viikoittain 73 ruotsinkielisistä. Vegaa kuuntelee viikoittain 57 ruotsinkielisistä (v ), päivittäin 43 (v ). X3M:iä kuuntelee viikoittain 36 (v ) kaikista ruotsinkielisistä. Ylen suomenkielisiä radiokanavia kuuntelee noin joka neljäs (24, v ). Radio Nova on kaupallisista radioista kuunnelluin ja tavoittaa viikon aikana 21. Kaupalliset radiot tavoittavat yhteensä 29 ruotsinkielisistä ja Sveriges Radio 7. Kuunteluaika. Suomen ruotsinkielisten päivittäinen radion kuunteluaika oli 3 tuntia, siis 5 minuuttia edellisvuotta enemmän (v t 55 min). Ruotsinkielisten markkinajohtaja Yle Radio Vegan osuus on säilynyt 51 :ssa kuunteluajasta. Vegan kuuntelu on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys. X3M:in kuuntelijajoukossa on taas päinvastoin: mitä nuorempi ryhmä, sitä enemmän kanavaa kuunnellaan. X3M:in osuus kuuntelusta oli koko ruotsinkielisestä väestöstä 13. Alle 35-vuotiaista keskimäärin noin kolmannes kuuntelee kanavaa. Radiokanavien viikkotavoittavuus v ( ruotsinkielisestä 9+ väestöstä) Ruotsinkielisen väestön kuuntelumittaus: Finnpanel Oy Svenska Yle 80 * Kuuluvuusalue vain osa Suomea Radio yht Ylen ruots. yht. Yle X3M Yle Radio Vega Ylen suomenk. yht. Radio Nova The Voice * NRJ * SBS Iskelmä * Muut kaupalliset yht. * Sveriges Radio * Alueradioiden kuuntelu Yle Radio Suomi lähettää sekä valtakunnallista että alueellista ohjelmaa 20 alueradiossa, lisäksi Yle Radio Vegan taajuuksilla lähetetään ruotsinkielistä paikallista ohjelmaa 5 alueella. Vuonna 2012 kuten aiempinakin vuosina Yle Radio Suomen alueellinen ohjelmisto tavoittaa kuuntelijansa parhaiten Lapissa, missä 66 (v ) asukkaista kuuntelee Yle Radio Suomea viikoittain. Toista ääripäätä edustaa eteläinen Suomi, jossa radiotarjonta on runsainta ja sen myötä kilpailu kovinta. Ylen aikaisen alueella, pääkaupunkiseudulla tavoitetaan viikoittain kolmannes 33 (v ) yli 9-vuotiaasta väestöstä. Määrällisesti tämä tarkoittaa kuitenkin peräti kuulijaa, kun Lapissa kuulijoita on viikossa yhteensä

20 Radiokanavien osuudet päivittäisestä kuunteluajasta v ( ruotsinkielisestä 9+ väestöstä) Sveriges Radio* 2 Yle X3M 14 Muut kanavat 11 Yle Radio Vega 51 Yle yhteensä 75 Kuunteluaika yht. 3h SBS Iskelmä* 2 NRJ 3 The Voice* 1 Radio Yle Nova Radio 6 Suomi 6 * kuuluvuusalue vain osa Suomea Yle Radio 1 2 YleX 1 Ruotsinkielisen väestön kuuntelumittaus: Finnpanel Oy Svenska Yle Yle Radio Suomen alueiden viikkotavoittavuus v. 2012* Viikkokuuntelijat väestöstä lkm Lappi Etelä-Karjala * joulukuu 2011 marraskuu 2012 Meri-Lappi Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kainuu Satakunta Etelä-Savo Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme oulun lääni Keski-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa ylen aikainen Länsi-Uusimaa KRT: Finnpanel Oy Yle Julkaisut 20