Ulkoistetun avosairaanhoidon toimivuus ja tulokset Kouvolassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkoistetun avosairaanhoidon toimivuus ja tulokset Kouvolassa"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ ILKKA VOHLONEN professori, tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto, Finnish Consulting Group Oy MIKKO KOMULAINEN perusturvapalvelujen tuotantojohtaja Kouvolan kaupunki ARTO VEHVILÄINEN dosentti, erityisasiantuntija Itä-Suomen yliopisto MIKKO VIENONEN LKT, erityisasiantuntija Finnish Consulting Group Oy Ulkoistetun avosairaanhoidon toimivuus ja tulokset Kouvolassa Lähtökohdat Useat kunnat ovat ulkoistaneet perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalvelujaan ratkaistakseen terveyskeskuslääkärien rekrytointiongelman. Kouvolan seudulla yksityinen yritys on tuottanut avosairaanhoidon lääkäripalveluja vuodesta Tämän selvityksen tarkoitus oli tutkia uutta ja entistä toimintamallia sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin tehty vastaavaa perusterveydenhuollon oman toiminnan ja ostopalvelun vertailua. Menetelmät Arviointiasetelma suunniteltiin perinteiseksi ennen-jälkeen-seurannaksi, jossa osa terveysasemista ulkoistettiin yksityiselle palvelujen tuottajalle ja osassa palvelut tuotettiin kunnan omana toimintana. Arvioinnin lähtökohta oli organisaatioiden kokonaisvaltainen tasapainotettu mittaristo Balanced Score Card (BSC), jossa käytetään neljää eri arviointinäkökulmaa. Asiakas- ja terveyshyötynäkökulmaa arvioitiin ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien (PYLL, Potential Years of Life Lost) määrällä. Prosessi- ja hoitonäkökulmaa arvioitiin seuraamalla perusterveydenhuollon lääkärissäkäyntien peittävyyttä ja toistuvuutta, lääkärien hoitokäytäntöjä, erikoissairaanhoidon odotus- ja toipilasaikoja sekä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ohjautuvia potilasvirtoja. Henkilöstönäkökulmaa arvioitiin henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyllä. Talousnäkökulmaa arvioitiin kahdella menetelmällä: erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia tarkasteltiin hoitoilmoitusrekisterin ja siihen tehdyn DRG-luokituksen avulla ja perusterveydenhuoltoa avosairaanhoidon taloudellisuutta kuvaavilla tunnusluvuilla (pdrg). Tulokset Arviointi osoitti, että ulkoistetun avosairaanhoidon toimivuutta ja tuloksellisuutta voidaan ja sitä pitää seurata. Toisistaan riippumattomien menetelmien ja toistettujen mittausten perusteella ei havaittu, että ulkoistettu avosairaanhoito olisi johtanut pienempään terveyshyötyjen kertymään tai suurempaan erikoissairaanhoidon käyttöön ja kustannuksiin kuin kunnan oma toiminta. Se ei silti myöskään johtanut parempiin terveyshyötyihin tai pienempiin kokonaiskustannuksiin kuin kunnan oma toiminta. Päätelmät BSC-viitekehys soveltuu perusterveydenhuollon ulkoistetun ja kunnallisen toiminnan vertaamiseen ja arviointiin. Kouvolassa ulkoistaminen ja sen sopimuksellinen ohjaaminen toimivat ja tuottivat tuloksia ainakin yhtä hyvin kuin vastaava kunnallinen palvelujen tuotanto. VERTAISARVIOITU VV Viime vuosina useat kunnat ovat ulkoistaneet perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalvelujaan. Näitä kunnan rahoittamia ja yksityisesti tuotettuja palveluita on useilla paikkakunnilla. Ulkoistamisen keskeinen peruste kunnissa ovat terveyskeskusten rekrytointiongelmat. Muutos on oleellinen, sillä pääosa perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palveluista on 1970-luvun alusta lähtien tuotettu kunnallisesti terveyskeskuksissa. Yksityistä palvelujen tuotantoa ovat aikaisemmin rahoittaneet joko Kansaneläkelaitos ja yksityistaloudet tai/ja työnantajat työterveyshuoltona. Kunnan lakisääteisen perusterveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisessa käytäntö, jossa kunta rahoittaa ja yksityinen tuottaa, on esimerkki tilaaja-tuottajamallista. Yksityinen palveluntuottaja alkoi tuottaa avosairaanhoidon lääkäripalveluja Kouvolan seudulla vuonna 2007, ja toiminta jatkuu edelleen. Toimintaa varten laadittiin arviointiasetelma ja -mittaristo, jotta ulkoistamisen seurannasta vastaava paikallinen taho (tilaaja) voi Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Kaplan RS, Norton DP. The Balanced Scorecard Measures That Drive Performance. Harvard Business Review 1992;70: Meklin P. Tuottavuuden mittaaminen verorahoitteisessa toiminnassa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 2008;4: Komulainen M. Ulkoistaminen kunnissa: Oikeudellinen tutkimus ulkoistamisen taustoista, ilmenemismuodoista ja vaikutuksista sekä mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia ulkoistamisiin liittyy yhtenä kunnallisten palvelujen tuottamismuotona. Kunnallisoikeudellinen tutkimus (julkaisematon väitöskirja, Tampere 2009). 4 Vohlonen I, Bäckmand H, Korhonen J. Menetetyt elinvuodet: PYLLindeksi väestön hyvinvoinnin mittana. Suom Lääkäril 2007;4: Mårtenson C, Piirainen H, Vohlonen I, Korhonen K, Nord J. Potilasvirta terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon. Suom Lääkäril 1991;46: Nakari M-L. Työilmapiiri, hyvinvointi ja muutoksen mahdollisuus. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 226. Jyväskylä Halinen I. Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysia Kuopiosta. Sairaala 2005;1: Klemola L, Ketola E, Virtanen M, Vohlonen I. PETTU-hanke auditoi terveyskeskuslääkärin työtä tuotteistusta varten. Suom Lääkäril 2009;44: Terveyskeskuskäynnit lääneittäin FI/tilastot/aiheittain/Terveyspalvelu t/yleisterveydenhuolto/yleister 10 Virtanen P, Mattila K, Suominen S. Väestövastuu ja työikäisten lääkärissäkäynnit eri kokoisissa kunnissa. Suom Lääkäril 2006;43: Vehviläinen A, Kumpusalo E, Takala J. Lääkärissäkäynnit terveyskeskuksissa ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen. Suom Lääkäril 1999;11: Vehviläinen AT, Kumpusalo EA, Voutilainen SO, Takala JK. General practice consultation in central and northern Finland. Scand J Prim Health Care 1995;13: Vehviläinen A, Kumpusalo E, Takala J. Lähetteet terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen. Suom Lääkäril 1999;54: Vehviläinen A, Kumpusalo E, Takala J. Lääkäreiden lähetekäytäntö yksityisellä ja julkisella sektorilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 1999;36: Vehviläinen AT, Kumpusalo EA, Voutilainen SO, Takala JK. Does the doctors' professional experience reduce referral rates? Evidence from the Finnish referral study. Scand J Prim Health Care 1996;14: raportoida kunnan luottamushenkilöille uuden toimintamallin toimivuudesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida tasapainotetun mittariston (Balanced Score Card, BSC) näkökulmien avulla (1), kuinka avosairaanhoidon ulkoistaminen toimii kunnassa erityisesti järjestämisvastuun toteutumisen perspektiivistä (2). Tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan ulkoistusta monelta kannalta ja tuomaan esiin näkökulmia sen eduista ja haitoista (3). Tutkimuksessa ei ole selvitetty esimerkiksi organisatorisia, lainsäädännöllisiä tai poliittisia ohjausjärjestelmien muutoksia ja toimivuutta tai ongelmia, jotka aiheutuvat omien tukitoimintojen toimimattomuudesta (puhelinvälitys, ATK, laboratorio jne.). Tarkastelussa on keskitytty vertailemaan yksityisten palveluntuottajien ja kunnan omaa toimintaa. Käytännön kokemusten ja BSC:n tulosten raportoinnin oheistuloksena on kuitenkin huomattavissa, että kunnan palvelujen ulkoistaminen edellyttää nykyistä kattavampaa ja tarkempaa tiedolla johtamista. Suomessa ei ole tiettävästi aikaisemmin julkaistu vastaavaa perusterveydenhuollon oman toiminnan ja ostopalvelun vertailua. Tämä tutkimus pyrkii osoittamaan, että sekä ulkoistetun että oman kunnallisen avosairaanhoidon toimivuutta voidaan arvioida, vaikka Kouvolan seudulla on tutkimuksen aloittamisen jälkeen (2006) tehty kuntaliitoksia, organisoitu uudelleen sosiaali- ja terveyspalveluja ja laadittu suunnitelmia rakenteiden kehittämisestä edelleen. Arvioinnin perusedellytyksiä ovat pätevä arviointiasetelma ja monipuoliset arviointikriteerit. Kun kunta siirtyy perinteisistä toiminnallisista tai sisäisistä tilaaja-tuottajamalleista ulkoistuksiin, toimintatavat muuttuvat monelta osin. Kun terveyspalvelut on ulkoistettu, yksi keskeinen tarkastelunäkökulma johtamisessa on toiminnan tehokkuuden ja palvelujen laadun vertailu. Ulkoistamisen monet muodot ja asteet kuitenkin lisäävät laajuutta ja tulkinnallisuutta. Ensisijaisen tärkeää on, että sekä ulkoistamiseen että kunnalliseen toimintaan liittyvien vaikutusten osalta määritellään potilaiden ja kansalaisten mahdolliset terveyshyödyn kriteerit ja niiden mittaaminen. Ulkoistamisessa on erityisen tärkeää tuloksellisuuden mittaaminen, jotta vältytään tulkinnanvaraisuudelta jälkikäteen. Ulkoistetun palvelun tuottajan tuloksellisuutta on joiltakin osin helpompi arvioida kuin kunnan oman toiminnan tuloksellisuutta. Ongelmana saattaa etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa olla vaikuttavuuden huomioon ottaminen. Vaikuttavuutta ja tuottavuutta voi olla hankala tarkastella samanaikaisesti, koska vaikuttavuuden parantaminen saattaa heikentää palvelun tuottajan tehokkuutta ja siten toiminnan rahallista tuottoa. Käytännön kokemusten ja tutkimustulosten perusteella näyttäisi siltä, että kunnalla (tilaajalla) on paremmat mahdollisuudet ohjata palvelujen tuotannon kehitystä ja tarpeita etenkin kustannustehokkuuden näkökulmasta, jos on saatu aikaan tervettä kilpailua (3). Ulkoistamisessa on olennaista, miten kunta onnistuu ohjauksessaan. Tilaaja-tuottajamallien laaja käyttöönotto näyttäisi vaativan entistä huolellisempaa perehtymistä etenkin rooli- ja vastuukysymyksiin. Ulkoistuksen riskejä voidaan tunnistaa ja vähentää oikea-aikaisella valvonnalla ja ohjauksella. Tasapainotetun mittarin avulla voidaan tarkastella sellaisia kokonaiskustannuksia, jotka eivät välittömästi ilmene tarjouksesta. Ulkoistusten negatiivisia heijastusvaikutuksia voidaan tällöin vähentää lisäämällä ohjausta ja valvontaa sellaisissa erityiskysymyksissä, jotka ovat keskeisiä kuntalaisten oikeusturvan ja palvelun laadun kannalta. Kunta voi tilaajana profiloitua myös laadukkaampien palvelujen ostajana. Silloin joudutaan moneen otteeseen punnitsemaan, annetaanko hinnalle liikaa painoarvoa. Jos hintaa painotetaan liikaa, on vaarana, että tuottaja tarjoaa kilpailusyistä palvelua liian halvalla laadun kustannuksella. Asia voidaan ratkaista sitomalla osa sopimushinnasta laatukriteereihin. Tässä artikkelissa raportoidaan vasta esitutkimus ja sen alustavat tulokset. Artikkelissa pyritään osoittamaan, että kunnan tulisi ulkoistamisen yhteydessä järjestää myös seuranta, kuten tilaaja-tuottajamalleja sovellettaessa yleisesti tehdään. Nyt raportoitua mittaria tullaan täydentämään ja tarpeettomaksi osoittautuneita indikaattoreita poistamaan. Samalla osoitetaan, millaisin rajauksin Kouvolan esimerkkiä ulkoistamisesta voidaan käyttää keinona toteuttaa kunnan velvollisuus järjestää perusterveydenhuolto. 818 Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ Kuusankosken avoterveyden - huollon vastaanottopalvelujen ulkoistaminen Kuusankosken avoterveydenhuollon vastaanottopalvelujen tuottajaksi valittiin Medimanni Oy ( alkaen MedOne Oy). Sopimus tuli voimaan , päättyi ja sisälsi kahden vuoden option, jolla sopimusta jatkettiin saakka. Kuusankosken avoterveydenhuollon vastaanottopalvelujen lisäksi toimintaan kuuluu lääkäripalvelujen ja terveysneuvonnan tuottaminen alueen lasten-, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloille, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon sekä kotisairaanhoitoon. Ulkoistettu palvelujen tuottaja varautui tarvittaessa tuottamaan erikseen myös lääkäripalvelut Kuusankosken vanhainkotiin. Tuottaja sitoutui vuokraamaan palvelujen tuottamisen edellyttämät ja kunnan osoittamat tilat koko sopimuskaudeksi. Kouvolan vastaanottopalvelujen ulkoistaminen Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä järjesti vuoteen 2006 asti perusterveydenhuollon palvelut omana toimintanaan jäsenkunnilleen (Anjalankoski, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala). Syksyllä 2006 kuntayhtymän hallitus totesi, että Kouvolan terveysasemalla on pula lääkärityövoimasta eikä lääkärien rekrytointi ole onnistunut odotusten mukaisesti. Vastaanottopalvelujen ulkoistuksen lähtökohtana oli etsiä ongelmaan kustannustehokas ratkaisu. Terveysaseman avoterveydenhuollon ajanvarauksen, vastaanottojen ja lääkäripäivystyksen tuottajaksi valittiin MedOne Oy. Sopimus tuli voimaan , päättyi ja sisälsi jatko-option. Sopimukseen kuuluivat Anjalankosken ja Valkealan terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien lisälääkäripalvelut. Avovastaanottopalvelut tuotettiin Kouvolan terveysasemalla. Tuottaja oli mitoittanut toimintansa palveltavan väestöpohjan ( asukasta) mukaiseksi. Virka-ajan ulkopuolisen yhteispäivystyksen väestöpohja oli noin asukasta. Palvelun tuottajalla oli oikeus soveltaa hoidossa yleisesti käytössä olevia potilaskohtaisia päivystystarpeen arviointiin tarkoitettuja triageluokituksia. Ulkoistettujen palvelujen tuottaja ei vastannut erikoissairaanhoidon tuottamisesta. Palvelujen tuottaja vastasi laboratoriopalveluista aiheutuvista kustannuksista siltä osin kuin ne johtuivat sopimuksen piiriin kuuluvista tehtävistä. Lisäksi palvelun tuottaja oli sitoutunut hankkimaan kuvantamispalvelut kuntayhtymän käytössä olevista röntgentoimipisteistä ja vastasi niiden kustannuksista siltä osin kuin ne aiheutuivat sopimuksen piiriin kuuluvista tehtävistä. Kouvolan sopimusta jatkettiin kahden vuoden optiolla saakka. Perussopimukseen liitettiin lisäsopimus, jolla perussopimuksen eräitä osia oli mahdollista muuttaa tarkemmin määritellyn ajanjakson aikana (optiokausi). Ulkoistettua avosairaanhoidon toimintaa koskevat laatukriteerit testattiin syksyllä 2008 ennen optiokauden alkua, ja sopimuksessa määriteltiin, että se arvioidaan kolme kertaa vuodessa. Laatukriteerit (erityisesti kriteerien mukaiset muutokset laadussa) ja niiden tulkinta kirjattiin sopimuksen liitteeseen mukaan lukien ulkopuolisen asiantuntijan rooli, jos tilaajan ja tuottajan näkemykset poikkeavat toisistaan. Kun uuden Kouvolan kaupungin väestöpohja laajeni vuonna 2009, ulkoistettujen palvelujen tuottaja sitoutui väestön koon ja sen mukaisten tarpeiden kasvaessa ottamaan hoitaakseen vastaanottotoiminnan tai muun erikseen sovittavan palvelukokonaisuuden, vanhusten tehostetun asumispalvelun sekä vanhainkotien ja ympärivuorokautisen hoivahoidon lääkäripalvelut. Arviointiasetelma ja -menetelmät Arviointiasetelma suunniteltiin perinteiseksi ennen-jälkeen-seurannaksi, jossa osa havaintopisteistä (terveysasemat) oli ulkoistettu yksityiselle palvelujen tuottajalle ja osassa samat palvelut tuotettiin kunnan omana toimintana (kuvio 1). Vuosina 2006 ja 2008 varmistettiin erikseen, että kyseiset terveysasemat ja niiden kohdeväestöt/potilaat eivät oleellisesti poikenneet muista vastaavista alueista Suomessa. Arviointiasetelma ei perustunut ennalta suunniteltuun kohderyhmien (väestöt ja avosairaanhoidon tuottaja) valintaan eikä täysin myöskään ennalta suunniteltuihin ennen ja jälkeen tehtyihin mittauksiin. Siksi esimerkik - si kohderyhmien väestöjen koko vaihteli. Vuonna 2009 väestökoot olivat omassa toiminnassa Anjalankoskella ja Valkealas sa Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk

4 KUVIO 1. Arviointiasetelma KUVIO 2. BSC:n asiakasnäkökulma: Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet seuranta-asetelmassa. Kouvolan seudun Menetetyt elinvuodet - eli PYLL-indeksi verrattuna alueen edellisiin lukuihin (muutos vuosista vuosiin ), kaikki kuolinsyyt (menetettyjä elinvuosia / elinvuotta). Suomi, koko väestö, Suomi, miehet Suomi, naiset miehet ja naiset yht. Suomi ( ) Suomi ( ) Kouvolan seutu, Kouvolan seutu, Kouvolan seutu, miehet ja naiset yht. miehet naiset Kouvola (jakson PYLL-arvo) (5 411) (7 752) (3 192) Kuusankoski (jakson PYLL-arvo) (5 509) (7 745) (3 232) Anjalankoski (jakson PYLL-arvo) (5 262) (8 153) (2 105) Valkeala (jakson PYLL-arvo) (4 845) (6 850) (2 591) + 5 % aikaisempaan verrattuna 5 15 % parempi kuin aikaisemmin 5 15 % huonompi kuin aikaisemmin % parempi kuin aikaisemmin % huonompi kuin aikaisemmin yli 25 % parempi kuin aikaisemmin yli 25 % huonompi kuin aikaisemmin sekä ulkoistetussa toiminnassa Kouvolassa ja Kuusankoskella Asetelmalla pyrittiin ottamaan huomioon terveysasemien ja niiden kohdeväestöjen mahdollinen valikoituminen. Vuosina 2006 ja 2008 ei tapahtunut sellaista väestöjen/poti - laiden valikoitumista, joka olisi otettava huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Avosairaanhoidon palvelut tuotettiin kunnan omana työnä Anjalankoskella ja Valkealassa, ja ulkoistetusti tuotettuja palveluja tarjottiin Kouvolassa ja Kuusankoskella. Tutkimuksessa oletettiin, että ulkoistetun tuottajan rahoittaja (tilaaja) saisi monipuolisemman arvion terveydenhuollon toimivuudesta BSC-kartoituksella kuin pelkästään paljon syvällisemmällä mutta yksipuolisemmalla arvioinnin näkökulmalla. Vaihtoehtoisesti olisi voitu arvioida ulkoistettua toimijaa vain taloudellisuuden näkökulmasta ja tarkemmin kuin nyt. Tässä arvioinnissa tarkasteltiin ulkoistettua toimijaa neljästä toisistaan riippumattomasta näkökulmasta: asiakas-, prosessi-, henkilöstö- ja talousnäkökulmasta. Seuranta toteutettiin Balanced Score Cardia varten kehitetyillä tiedonkeruumenetelmillä ja valikoiduilla mittareilla (1). Asiakasnäkökulmaa arvioitiin ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien (PYLL) määrällä (4). Lähtökohtana oli terveyspalvelujen terveyshyödyn mittaus ja seuranta kohdeväestöittäin. Huomiota kiinnitettiin erityisesti sellaisiin ehkäistävissä oleviin kuolinsyihin, jotka johtuvat ainakin osittain perusterveydenhuollon toimimattomuudesta (esim. diabetes, alkoholiperäiset sairaudet, aivoinfarktit). Aineistona oli kansallinen kuolinsyyrekisteri, jota analysoitiin PYLL-indeksin tunnuslukujen pohjalta. Koska arviointiasetelmaa ei ollut suunniteltu riittävästi etukäteen, PYLL-mittausten rooli on tässä tutkimuksessa nähtävä lähinnä sen varmistamisena, aiheutuiko toiminnan ulkoistamisesta oleellista terveyshyödyn menetystä. Toiminnan ulkoistamisen aloittamisajankohta, kuntien suhteellisen pieni koko ja kuolinsyyrekisterin tietojen saatavuus vuosittain (2008 tiedot saatavilla vasta vuodenvaihteessa 2009/2010) eivät mahdollistaneet terveyshyötyjen muutosten tarkempaa vuosittaista seurantaa. Asiakasnäkökulmasta tarkasteltiin myös sitä, kuinka perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen peittävyys (viimeksi kuluneiden 12 kk aikana lääkärissä käyneiden asukkaiden osuus väestöstä), toistuvuus (viimeksi kuluneiden 12 kk aikana lääkärissäkäyntien määrä / potilas) ja näiden kahden tunnusluvun väestökohtainen suhde olivat muuttuneet jaoteltu- 820 Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ na sen mukaan, missä kohdeväestön kaikki lääkäripalvelut oli tuotettu (terveysasema, työterveyshuolto, yksityinen lääkäriasema, sairaalan poliklinikka). Avosairaanhoidon peittävyyden ja toistuvuuden suhde ilmaisee keskeisen osan avosairaanhoidon tuotoksen laadusta. Seuranta (toistetut väestölähtöiset mittaukset) perustui 1990-luvun alussa kehitettyyn potilasvirtatutkimuskyselyyn (5). Prosessinäkökulmaa arvioitiin perusterveydenhuollon lääkärissäkäyntien, lääkärien hoitokäytäntöjen, erikoissairaanhoidon odotus- ja toipilasaikojen avulla sekä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ohjautuvilla potilasvirroilla. Menetelmänä oli väestö-/potilaskysely ja sen aineistona edellä mainittu potilasvirtakysely (5). Henkilöstönäkökulmaa arvioitiin henkilökunnan työtyytyväisyyskyselyllä, joka Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän oli tarkoitus toteuttaa toimipisteissä (6). Talousnäkökulmaa arvioitiin kahdella eri menetelmällä: erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia tarkasteltiin hoitoilmoitusrekisterin ja siihen tehdyn DRG-luokituksen avulla (7), ja perusterveydenhuollon käyttöä ja kustannuksia tarkasteltiin Perusterveydenhuollon tuotteistus (PETTU) -hankkeen yhteydessä (8) kerätyillä taloutta kuvaavilla tunnusluvuilla (pdrg), joita täydennettiin APR-luokituksella (perusterveydenhuollon avohoidon potilasryhmitys). Joitakin mittareita sovellettiin poikkihallinnollisesti eri näkökulmiin, jolloin myös voitiin validoida tulosten luotettavuutta. Tämä koski erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon käyttöä ja kustannuksia neljässä kohdeväestössä. Tulokset Asiakas- ja terveyshyötynäkökulma Asiakasnäkökulmasta tärkeimmäksi arviointikriteeriksi valittiin terveyshyödyn seuranta. Ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien (Potential Years of Life Lost, PYLL) määrän tiedetään myös selvästi korreloivan sosiaalija terveyspalvelujen menoihin (esim. lasten huostaanotot ja erikoissairaanhoidon kustannukset). Tässä tutkimuksessa tehdyillä PYLL-mittauksilla voitiin varmistaa ulkoistetun toiminnan mahdollisesti aiheuttamat ter- veyshyödyn menetykset vain osittain, koska PYLL-mittausajankohdan ja ulkoistetun toiminnan alkamisen ajoituksia ei voitu riittävän hyvin erotella toisistaan. Jatkossa tätä ongelmaa ei ole, koska se voidaan ottaa suunnitelmallisemmin huomioon PYLL-mittauksia tehtäessä ulkoistetun avosairaanhoidon arvioinnin osana. Poikkileikkausasetelmassa PYLL-arvot osoittavat, että vanhan Kouvolan kaupungin, Kuusankosken ja etenkin Valkealan naisia lukuun ottamatta Kouvolan seudulla menetettiin enemmän elinvuosia ennenaikaisesti kuin Suomessa keskimäärin (kuvio 2). Se myös osoittaa, että tilanteen parantamiselle olisi tarvetta ja mahdollisuuksia. Keskimäärin huonoimmassa ja parhaimmassa tilanteessa olevat kunnat jakaantuvat kuitenkin tasan ulkoistettuihin ja ei-ulkoistettuihin kuntiin. PYLL-indeksien kehitys paikkakunnittain vuosista vuosiin osoittaa, että ulkoistetun ja oman toiminnan piirissä olevien väestöjen ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrät eivät ole systemaattisesti muuttuneet sen mukaan, onko kyseessä ulkoistetun vai kunnallisen toiminnan piirissä ollut väestö (kuvio 2). Koko väestöä tarkasteltaessa asukkaiden elinvuodet olivat lisääntyneet Kouvolassa ja Valkealassa % aikaisempaan verrattuna. Kokonaistilanne oli parantunut myös Kuusankoskella ja Anjalankoskella, mutta vain 5 15 %. Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan miesten ennenaikaisesti menetetyissä elinvuosissa oli tapahtunut vähennystä 5 15 % ja Anjalankosken miesten ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet olivat vähentyneet jopa yli 25 %. Anjalankoskella naiset menettivät viimeisellä mittausjaksolla yli 25 % enemmän elinvuosiaan kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Kolmessa muussa kunnassa naisten ennenaikaisista kuolemista aiheutuneet menetetyt elinvuodet vähenivät Kouvolassa % ja Kuusankoskella ja Valkealassa yli 25 %. Tarkasteltaessa PYLL-indeksin muutosta kuolinsyyluokittain (28 kpl) ei seurannassa paikkakunnittain myöskään havaittu eroja niissä kuolinsyyryhmissä, joiden kehitys voisi oleellisesti johtua perusterveydenhuollon toiminnasta. Esimerkkeinä voidaan käyttää ennenaikaisia kuolemia (taulukko 1), jotka johtuivat diabeteksesta, (riittämätön hoitotasapaino), aivo- Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk

6 KUVIO 3. BSC:n prosessinäkökulma. Avosairaanhoidon lääkärissäkäyntien peittävyys v ja KUVIO 5. BSC:n prosessinäkökulma: Avosairaanhoidon ESH-lähetteet v ja v % Avosairaanhoidon peittävyys Kouvolan alueella 2006 ja 2008 % Sairaalaan tutkimuksiin tai hoitoon lähetteitä saaneiden potilaiden osuus Terveyskeskus Yksityislääkäri Työterveyshuolto Sairaalan poliklinikka Kouvola Kuusankoski Anjalankoski Valkeala Kouvola Kuusankoski Anjalankoski Valkeala KUVIO 4. BSC:n prosessinäkökulma. Avosairaanhoidon lääkärissäkäyntien toistuvuus v ja n 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Avosairaanhoidon toistuvuus Kouvolan alueella 2006 ja 2008 Terveyskeskus Yksityislääkäri Työterveyshuolto Kouvola Kuusankoski Anjalankoski Valkeala Sairaalan poliklinikka TAULUKKO 1. BSC:n asiakasnäkökulma: Kuolinsyy - spesifiset ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet kunnittain ja (keskiarvo ja 95 %:n luottamusvälit) henkilövuotta kohden ikävakioituna. Diabetes Aivoinfarkti Rintasyöpä Kouvola ± ± ± ± ± ± 120 Kuusankoski ± ± ± ± ± ± 130 Anjalankoski ± ± ± ± ± ± 176 Valkeala ± ± ± ± ± ± 184 infarkteista (huonosti hoidettu akuuttivaihe ja/tai huonosti seulottu ja/tai hoidettu verenpainetauti) ja naisten rintasyövästä (huonosti seulottu ja/tai hoidettu tai muuten huomiotta jäänyt syöpä). Oma lukunsa ovat alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset, jotka koko maassa mutta etenkin kaikissa neljässä Kouvolan seudun entisessä kunnassa lisäsivät ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia yli 25 % enemmän kuin 10 vuotta sitten. Tässä suhteessa sekä ulkoistetuissa toimipisteissä että kunnan itse tuottamissa palveluissa on epäonnistuttu, joskin tuloksiin ovat osaltaan vaikuttaneet valtakunnalliset alkoholipoliittiset päätökset. 822 Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk 65

7 TIETEESSÄ KUVIO 6. BSC:n henkilöstönäkökulma. Työyhteisökyselyn tuloksia 2007: työilmapiiri, työkyky ja valmiudet Jaalassa ja Valkealassa. Työn organisointi Johtaminen ja viestintä Oikeudenmukaisuus ja vaikuttaminen Toimintatavat Ilmapiiri Työympäristö Osaaminen Osaamisen kehittäminen Osaamisen jakaminen Työelämävalmiudet Terveys ja työkyky Henkinen hyvinvointi ja voimavarat Mittareiden yhteistulos TAULUKKO Keskiarvo, 1 = huonoin tulos, 5 = paras tulos Kouvolan seudun ktt ky: vastaanottopalvelut / Jaalan ja Valkealan terveysasemat Kouvolan seudun ktt ky: kaikki Kouvolan seudun ktt ky:n paras yksikkö BSC:n prosessinäkökulma. Avosairaanhoidon lääkärien hoitokäytännöt v ja v Lääkärissäkäynnillä lähetteitä saaneiden potilaiden osuudet (%). Lääke- Laboratorio- Kuvantamis- Seuranta- Lähete Erikoismääräys lähete lähete käynti terveyden- sairaanhoitajalle hoidon tutkimustai hoitolähete Kouvola Kuusankoski Prosessi- ja hoitonäkökulma Potilasvirtakyselyn toteutti FCG Efeko Oy vuosina 2006 ja 2008 Pohjois-Kymenlaakson alueella, kuten monilla muillakin alueilla Suomessa. Vuonna 2009 kyselyyn vastasi yhteensä asukasta Kouvolasta, Kuusankoskelta, Anjalankoskelta ja Valkealasta. Avosairaanhoidon lääkärissäkäyntien peittävyys (osuus väestöstä, joka on käynyt lääkärissä ainakin kerran edellisen 12 kk aikana) ja lääkärissäkäyntien toistuvuus (lääkärissäkäyntien määrä potilasta kohden) eivät olleet muuttuneet oleellisesti avosairaanhoidon eri toimipisteissä (kuviot 3 ja 4). Ne eivät myöskään poikenneet oleellisesti vastaavien paikkakuntien tilanteesta muualla Suomessa vuosina 2006 ja 2008 tai aikaisempiin ja muihin vastaaviin tutkimuksiin verrattuna (8,10,11, 12). Avosairaanhoidon lääkärien hoitokäytännöt Kouvolassa ja Kuusankoskella eivät olleet muuttuneet oleellisesti seuranta-aikana (taulukko 2). Vaikkei lähetteen saaneiden potilaiden osuuksia tarkasteltaessa ole otettu huomioon potilaiden mahdollista valikoitumista avosairaanhoidon eri toimipisteiden välillä, on lähetteen saaneiden potilaiden osuus pysynyt kutakuinkin vakiona. Joko laboratorio- tai kuvantamislähetteen saaneiden potilaiden osuudet pienentyivät kummallakin asemalla hieman vuodesta 2006 vuoteen Lääkärien hoitokäytäntöä kuvaavien muiden muuttujien osalta näin ei käynyt. Avosairaanhoidon lääkäreillä käyneistä potilaista sai lähetteen erikoissairaanhoidon tutkimuksiin tai hoitoon samansuuruinen osuus kuin muuallakin Suomessa (kuvio 5) (12,13). Kohdepaikkakuntien erot voivat todennäköisesti johtua eroista terveyskeskusten potilasjoukkojen valikoitumisessa (14). Henkilöstö- ja työhyvinvointinäkökulma Työhyvinvointi on johtamisen ja suunnittelun väline. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä työyhteisökysely toteutettiin kuntien toimeksiannosta Jaalan, Valkealan ja Anjalankosken terveysasemilla vuonna 2007 (kuvio 6). Ulkoistettujen palvelujen tuottaja teki suppeamman vastaavan kyselyn Kouvolassa ja Kuusankoskella, mutta sen tuloksia ei vielä ollut käytettävissä. Jaalan, Valkealan ja Anjalankosken työyhteisökyselyjen tulokset osoittavat, että vastaajat Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk

8 Tästä asiasta tiedettiin Terveyskeskusten avosairaanhoidon tuottamien terveyshyötyjen määrää ei juurikaan tunneta eikä niiden arviointiin ole riittävästi halua. Ulkoistettaessa avosairaanhoidon palvelujen tuotantoa arviointikriteerit eivät yleensä sisällä oletusta, että toiminnan terveyshyötyjä ja kokonaiskustannuksia erityisesti myös erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia seurattaisiin. Kun kunnat päättävät ulkoistamisesta tai sen jatkamisesta, niiden käytössä olevat systemaattiset tiedot avosairaanhoidon taloudellisuudesta ja laadusta ovat puutteelliset ja epäsystemaattiset. Eroista ulkoisesti tuotettujen palvelujen toimivuudessa, taloudellisuudessa sekä niiden tuottamissa terveyshyödyissä verrattuna kunnallisesti tuotettuihin palveluihin ei toistaiseksi ole tutkittua tietoa. pitivät työn huonoimpina ominaisuuksina työn johtamista ja sisäistä viestintää ja työn rajoittavimpina tekijöinä työntekijöiden keskinäisen oikeudenmukaisuuden puutetta ja vähäistä vaikuttamismahdollisuutta. Työntekijät pitivät omaa työkykyään hyvänä. Arviointia ei voitu toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, koska ulkoistettujen palvelujen henkilöstön näkemyksistä ei ollut käytettävissä tuloksia eikä kuntien toimeksiannosta tehtyä kyselyä toistettu. Talouden ja palvelujen käytön näkökulma Erikoissairaanhoidon kustannusten analyysi perustuu Kymenlaakson sairaanhoitopiirin luovuttamiin HILMO-tietoihin ja sairaanhoitopiirin toimeksiannosta tehtyihin analyyseihin vuosilta Analyysit tehtiin samoin periaattein kuin muualla (7). Vuodet kattavan hoitoilmoitusrekisterin, tämän aineiston ja siihen kansallisin TAULUKKO 3. BSC:n talousnäkökulma. Erikoissairaanhoidon DRG-vakioitujen laskennallisten kustannusten odotusarvojen ja toteutumien suhde Odotusarvo Toteuma Toteuman (tuhatta (tuhatta suhde euroa) euroa) odotusarvoon, % Kouvola ,74 Kuusankoski ,75 Anjalankoski ,75 Valkeala ,75 TAULUKKO 4. BSC:n talousnäkökulma. Erikoissairaanhoidon DRG-vakioitujen jaksojen odotusarvojen ja toteutuneiden jaksojen suhde toimipisteittäin Odotusarvo, Toteuma, Toteuman suhde n n odotusarvoon, % Kouvola ,82 Kuusankoski ,84 Anjalankoski ,82 Valkeala ,81 painokertoimin tehdyn DRG-ryhmittelyn perusteella Kouvolan alueen kuntien laskennalliset erikoissairaanhoidon menot olivat noin 75 % odotusarvosta (taulukko 3). Samaan aikaan tähän aineistoon ja samaan DRG-ryhmittelyyn perustuva erikoissairaanhoidon käyttö tällä alueella oli noin 82 % odotusarvosta (taulukko 4). Erikoissairaanhoidon käyttö ei siten ylitä odotusarvoa (koko maan ikä- ja sukupuolispesifisten arvojen avulla laskettu painotettu keskiarvo) kyseisissä kunnissa. Koska erikoissairaanhoidon laskennallisten ja odotettujen kustannusten suhde (75 %) on pienempi kuin vastaava erikoissairaanhoidon käyttöä kuvaava tunnusluku (82 %), eivät näille kunnille aiheutuneet yksikkökustannukset toisaalta ole ainakaan merkittävästi suurempia kuin maan keskitaso ehkäpä päinvastoin. Koska avosairaanhoidon lääkärissäkäyntien syitä (diagnooseja) ei kirjattu riittävän KUVIO 7. BSC:n talousnäkökulma. Kansanterveystyön kustannukset v ja v Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän toteutunut jäsenkuntalaskutus 2006 ja 2008 (ei sisällä suun terveydenhuollon ja mielenterveyspalveluja) Tuhatta euroa Kouvola Kuusankoski Anjalankoski Valkeala Perusterveydenhuollon kustannukset eivät ole pdrg-vakioituja. Kuntayhtymän tiedot perustuvat Kouvolan kaupungin luovuttamiin tietoihin. 824 Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk 65

9 TIETEESSÄ Tämä tutkimus opetti Ulkoistettua ja kunnallista toimintaa voidaan ja pitäisi seurata samoin periaattein. Kuten muissakin maissa, Suomessakin tilaajan ja tuottajan tulisi etukäteen sopia arvioinnin tekemisestä, arviointiasetelmasta ja arvioinnin kriteeristä. Avosairaanhoidon taloudellisuutta ja terveyshyötyjä voidaan palvelujen tuottamistavasta riippumatta seurata jo nykyisen tiedon varassa. Kouvolan alueella ulkoistetut palvelut ja niitä koskeva sopimusohjaus eivät vähentäneet terveyshyötyjä eivätkä oleellisesti muuttaneet kokonaiskustannuksia. Avosairaanhoidon taloudellisuuden ja tuloksellisuuden parempi seuranta edellyttää lääkärissäkäyntien syiden kattavampaa kirjaamista. kattavasti, ei avosairaanhoidon kustannuksia eri toimipisteissä voitu verrata pdrg:n avulla, kuten alun perin oli suunniteltu. Avosairaanhoidon lääkärissäkäynnin yksikkökustannuksia ei voitu verrata myöskään APR-luokituksen avulla. Avosairaanhoidon tuotteistuksen määrittelyyn käytettyjen lähtötietojen avulla voitiin kuitenkin päätellä, että kuntien jäsenlaskutus, joka kattoi perusterveydenhuollon kustannukset vuosina 2006 ja 2008, ei ollut kasvanut ulkoistamisen takia (kuvio 7). Jäsenlaskutuksen suhteellinen kasvu vuodesta 2006 vuoteen 2008 oli itse asiassa hieman suurempi niissä toimipisteissä, joissa palveluja ei ollut ulkoistettu. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten seurantatiedot eivät olleet oleellisesti muuttuneet vuosina Erityisesti perusterveydenhuollossa on huomattava, että jäsenkuntalaskutuksen muutos oli hyvin samanlainen siitä riippumatta, missä toimipisteessä palvelut tuotettiin. Pohdinta Tässä arviointitutkimuksessa kokeillaan BSCviitekehyksen hyödyntämistä tilanteessa, jossa kunta tai muu julkinen taho toimii terveyspalvelujen tilaajana. Tutkimus osoitti, että BSC-viitekehys on ainakin yksi tapa varmistua, että terveyshyöty-, hoitoprosessi-, taloudellisuus- ja henkilöstönäkökulmat otetaan huomioon tehtäessä johtopäätöksiä avosairaanhoidon ulkoistamisesta. Tutkimus toi esiin myös niitä heikkouksia, joita liittyy em. näkökohtien arvioimiseksi tarvittavien tietojen saatavuuteen ja vertailtavuuteen ainakin Kouvolan alueella. Nämä ja asetelmaan kenties muutenkin sisältyvät rajoitukset huomioon ottaen voidaan ainakin Kouvolan alueen ulkoistamisesta kahden vuoden seurannan tuloksena todeta seuraavaa. Kun tarkastellaan avosairaanhoidon aikaansaamaa mahdollista terveyshyötyä (asiakasnäkökulma), ei ainakaan diabeteksen, aivoinfarktien, rintasyövän ja alkoholiperäisten ennenaikaisten kuolemien määrä muuttunut ulkoistetun avosairaanhoidon vaikutuksesta eri lailla eri toimipisteissä. Kohdeväestökohtaiset muutokset kuolinsyyluokittaisissa PYLL-tunnusluvuissa johtuivat todennäköisesti terveyspalvelujen ulkopuolisista toimenpiteistä väestöjen terveydentilan ylläpitämiseksi. Perusterveydenhuollon peittävyys ja toistuvuus terveysasemittain eivät oleellisesti muuttuneet ulkoistetuissa toimipisteissä. Lääkärissäkäyntien peittävyys ja toistuvuus olivat samaa tasoa kuin aikaisimmissa tutkimuksissa. Myöskään Kouvolan seudun (kaikki neljä toimipistettä) avosairaanhoidon peittävyys ja toistuvuus eivät vuosina 2006 ja 2008 oleellisesti poikenneet tai olleet muuttuneet vastaavien paikkakuntien avosairaanhoidon palveluja tuottavien tahojen (terveyskeskus, työterveyshuolto, yksityiset lääkärit, sairaalapoliklinikka) välisistä paikkakuntakohtaisista jakaumista. Näiden eri tahojen roolit avosairaanhoidon palvelujen tuottajina olivat samanlaiset kuin vastaavilla paikkakunnilla. Lääkärien hoitokäytännöt (lääkärissä käyneiden potilaiden saamien lähetteiden määrillä mitattuna) eivät olleet oleellisesti muuttuneet eri terveysasemilla (prosessinäkökulma). Lääkärien hoitokäytännöt poikkesivat toisistaan jo lähtötilanteessa, mikä johtui joko terveysasemien potilaiden valikoitumisesta eri lailla eri asemille tai perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintamallien eroista asemilla. Terveyskeskusten lääkärien lähetemäärissä on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu 2,4-kertaista vaihtelua (15). Kouvolassa ja Kuusankoskella (ulkoistetut asemat) erikoissairaanhoidon tutkimuksiin tai hoitoon lähetteitä saaneiden potilaiden osuudet olivat jo lähtötilanteessa suurempia ja pysyivät samantasoisina seurannan aikana. Tutkimus ei antanut riittävästi tietoja toiminnan muutoksen vaikutuksista eri henkilöstöryhmiin. Lähtötilanteessa vuonna 2006 oli ilmeistä, että jos ulkoistamisella olisi merkittävää vaikutusta henkilöstön työtyytyväisyyteen, sen tulisi vaikuttaa ainakin työntekijöiden kokemukseen johtamis- ja viestintäkäytäntöjen toimivuudesta. Tämän osion seuranta tulisi toteuttaa luotettavammin mahdollisissa vastaavissa arvioinneissa. Perusteellisempaa seurantaa edellyttävät myös tilanteet, joissa ulkoistetaan vain yksi osa perusterveydenhuollosta, esimerkiksi avosairaanhoidon lääkäripalvelut. Tällöin tulisi prosessinäkökulmasta seurata, tapahtuuko perusterveydenhuollon muiden osien toiminnassa muutoksia, esimerkiksi neuvoloissa tai mielenterveyspalveluissa. Varsinkaan erikoissairaanhoidon käytön ja Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk

10 kustannusten DRG-ryhmittäiset toteutuneet arvot eivät ylittäneet odotusarvoja minkään terveysaseman kohdeväestön osalta Kouvolan alueella vuosina Kun erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia tarkasteltiin HILMO-rekisterin avulla DRG-ryhmittäin terveysasemittain niiden kohdeväestöjen mukaan, eivät erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset olleet muuttuneet vuosien seuranta-aikana eivätkä kohdeväestökohtaiset tunnusluvut poikenneet oleellisesti muiden vastaavien paikkakuntien tunnusluvuista Suomessa vuosina 2005 ja Erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset eivät olleet lisääntyneet ulkoistettujen toimijoiden kohdeväestöissä eri lailla kuin kunnan oman toiminnan kohdeväestöissä. Perusterveydenhuollon kuntayhtymän jäsenlaskutusten vuosien 2005 ja 2007 kuntakohtaisten muutosten perusteella ei kuitenkaan voi osoittaa, että jäsenlaskutuksen kasvu samalla lailla jokaisessa kunnassa olisi johtunut ulkoistamisesta. Niillä alueilla, joilla toiminta oli ulkoistettu, perusterveydenhuollon jäsenlaskutuksen suhteellinen kasvu oli itse asiassa pienempää kuin oman toiminnan alueilla. Avosairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia ei voitu vertailla tarkasti eri toimipisteissä, koska avosairaanhoidon lääkärissäkäyntien syyt oli kirjattu puutteellisesti eikä tarkkaa perusterveydenhuollon standardoitua tuotteistusta (pdrg-ryhmittelyä) voitu tehdä. Terveyspalvelujen tilaajan (kunnan) väestön keskeinen voimavara on inhimillinen (henkinen ja fyysinen) pääoma. Lähtökohtana oli seurata avosairaanhoidon väestölle ja potilaille tuottaman terveyshyödyn ja sitä lisäävän avosairaanhoidon toimivuuden ja kustannusten kehitystä. Johdonmukaisen ja oikeaan osuneen toiminnan vaikutukset näkyvät ennenaikaisen kuolleisuuden vähenemisenä. Jos terveyshyötyä ei synny, väestön hyväksi toteutetut sosiaali- ja terveyspoliittiset kansalliset ja paikalliset toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä tai oikeita. Tämä tutkimus ja ulkoistamisen seurannan kokeilu osoitti samalla, minkälaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita liittyy kunnan omana toimintana toteutetun avosairaanhoidon toimivuuden ja tuloksellisuuden arviointiin. Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen kokonaisvaltainen arviointi ulkoistetun avosairaanhoidon toimivuudesta ja tuloksellisuudesta Suomessa. Tuloksia yleistettäessä pitäisi siksi ottaa huomioon ainakin suhteellisen lyhyt seuranta-aika ja se, ettei arviointiasetelmaa ja - menetelmiä eikä raportoinnin protokollaa valmisteltu riittävästi etukäteen. Pätevämpään arviointiin päästäisiin ajoittamalla eri näkökulmien mittaukset paremmin suhteessa seuranta-aikaan ja mittaukset suhteessa ulkoistamisen toimeenpanoon sekä lisäämällä ennen jälkeen-seuranta-asetelmaan ainakin kolmas mittaus. 826 Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk 65

11 TIETEESSÄ ILKKA VOHLONEN Professor, Scientific Director Finnish Consulting Group Oy, University of Eastern Finland MIKKO KOMULAINEN ARTO VEHVILÄINEN MIKKO VIENONEN ENGLISH SUMMARY Evaluation of outsourced municipal ambulatory care Background As a solution to the shortage in supply of medical professionals prepared to work in municipal health centres, municipalities have outsourced the provision of medical services to private providers. Municipally financed and privately provided ambulatory services already exist in many regions of Finland. In South-Eastern Finland, in the municipality of Kouvola, the outsourcing of ambulatory medical services started in 2007 and is still ongoing. With the outsourcing in force, the municipal authorities wanted, after the feasibility stage, to know whether the new contractual arrangement was at least equal to the municipally provided services. The purpose of this study was to explore each model of supply by multiple evaluative approaches in order to highlight the strengths and weaknesses of these arrangements. No such evaluation has previously been carried out in Finland. Methods The evaluation was based on a quasi-experimental design with before-after measurements in 2006 and 2008 and comparisons of two outsourced health clinics with two municipally run health clinics. The evaluation criteria were based on a Balanced Score Card (BSC) frame of reference including the four main perspectives. The customer and health gain perspective was measured by Potential Years of Life Lost (PYLL) especially for those causes of death that might be influenced by ambulatory care. These data were based on the mortality register. The process and treatment perspective was measured by the coverage and repeated use of ambulatory medical services, treatment behaviour of physicians, waiting and recovery times related to secondary care, and the patient flows between primary and secondary care. These data were based on repeated population and patient surveys. The personnel perspective was measured by job satisfaction and the determinants thereof. The data were based on personnel surveys. The economic perspective was measured by two different methods. The use and expenditures of secondary care were measured on the basis of the DRG classified hospital discharge register of inpatients. The use and expenditures of ambulatory care were measured on the basis of the pdrg classified register of outpatients. Results The evaluation demonstrated that the functioning and effectiveness of outsourced ambulatory care can and should be monitored. In Kouvola, at least during the two-year follow-up period, the outsourced services in comparison to the municipally produced services did not lead to differences in either expenditures or health gains. According to the various independently applied methods and the repeated measurements, the evaluation did not indicate that outsourced supply led to less health gains or greater health care expenditures than the corresponding municipal supply. Neither did it lead to better health gains or less health care expenditures. Conclusions The BSC approach can be applied for comparing outsourced and municipal provision of ambulatory services. In the Kouvola region, the evaluation showed that outsourced provision and contractual management functioned and produced health gains at least as well as the corresponding municipal provision. Suomen Lääkärilehti 9/2010 vsk

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia?

VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? ilkka.vohlonen@uef.fi VÄESTÖN TERVEYDENTILAAN VAIKUTTAMINEN: Kuinka PYLL osoittaa kaupunginosien ongelmia? Ilkka Vohlonen, professori 26.11.2013 Virpi Pitkänen, erityisasiantuntija Yhteistyöllä lähiöt

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Tiekartta varjosta valoon

Tiekartta varjosta valoon KUNTAMARKKINAT, 15.09.2011 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Potential Years of Life Lost PYLL Ilkka Vohlonen, ilkka.vohlonen@audiapro.fi Mikko Vienonen m.vienonen@audiapro.fi Tiekartta varjosta valoon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL) YLIHÄRMÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ÄHTÄRI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota

Lisätiedot

KUVAT 1-7 & TAULUKOT 1-3 E-S SHP PYLL-2 Lehdistötiedote / Vohlonen & Vienonen

KUVAT 1-7 & TAULUKOT 1-3 E-S SHP PYLL-2 Lehdistötiedote / Vohlonen & Vienonen Mikkelin kaupungin vertailutaulukkoa käytetty mallina. Kaikista ETELÄ-SAVON SHP:n kunnista on saatavissa vastaava taulukko-a sekä myös taulukko- B, jossa muutosta verrataan kunnan omaan aikaisempaan kehitykseen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat 1 (6) Yhteenveto Yleiset havainnot Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestölle keväällä 2016 FCG:n toimesta suoritetusta PYLL-analyysistä, jonka pohjana on 2010 2014 vuosien kumuloitu virallinen kuolinsyyrekisteritiedosto

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON Kuntapalvelut puntarissa laadulla vaikuttavuutta? Porin yliopistokeskus 21.10.2010 Tero Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Khall , Liite 55. LIITE 2 TARJOUSTEN VERTAILUPERUSTEET Päivitetty versio

Khall , Liite 55. LIITE 2 TARJOUSTEN VERTAILUPERUSTEET Päivitetty versio Khall 13.11.2015 219, Liite 55 LIITE 2 TARJOUSTEN VERTAILUPERUSTEET Päivitetty versio 15.10.2015 OHJE: Tarjousten laadun arvioinnissa käytetään tässä liitteessä ilmoitettuja vertailuperusteita. Kaikki

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa:

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa: Hallitus 209 24.09.2014 Silmätautien poliklinikan hankintapäätös 110/02.08.00.03.03.00/2014 EKSTPHAL 209 Silmätautien yksikön erikoislääkäripohja on laskettu neljälle silmätautien erikoislääkärille, joka

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3.

1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3. 8.6.2016 1. Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin 2. Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla tuotetasolla työläs 3. Organisaation rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä 17.5.2013 Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Toimintaympäristön voimavaroja Lähes kaikilla hyvinvoinnin (sosiaalisen koheesion)

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kouvolan kaupunki, Hyvinvointipalvelut 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

- Hallintojohtaja Seppo Tuomola

- Hallintojohtaja Seppo Tuomola SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Hallintojohtaja Seppo Tuomola Helsingin kaupungin terveysvirasto Saumattomat hoitoketjut Terveydenhuollon

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

PETTU-hanke (Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi)

PETTU-hanke (Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi) PETTU-hanke (Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi) 5.11.2009 Ilkka Vohlonen, Liisa Klemola,Eeva Ketola, Martti Virtanen, Veli Koistinen,Seppo Jaatinen PETTU tuottteistushankkeen perusteet

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma

Lisätiedot

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Tomi.Voutilainen@uef.fi 25.11.2015 1 Lähtökohta Tietohallintolaki

Lisätiedot

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Sote-tuloksellisuusmittarointia Sote-tuloksellisuusmittarointia Vaikuttavuus- ja kustannustieto-alaryhmän kuulumisia Etäesitys Seinäjoelle 8.4.2016 EPSOTE-taustatietotyöryhmän kokous Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot