Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition

Transkriptio

1 Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition SUOMEN PANKKI BANK OF FINLAND Siirtymätalouksien tutkimuslaitos. Institute for Economies in Transition BOPIT ISSN Uudelleen julkaistu pdf-muodossa 2014 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) PL Helsinki Puh: (09) Faksi: (09) bofit@bof.fi Tässäjulkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa;

2 Timo Harell - Timo Kuusela - Elisa Laakkonen - Tuula Rytilä Tiina Saajasto Idäntalouksien huhti-kesäkuu 1993 Tarkoitus Raportissa seurataan kuukausittain talouslainsäädännön ja talousjärjestelmän muutoksia sekä muita merkittäviä tapahtumia. Alat Talouspoli tiikka Omistus ja yksityistäminen Rahoitusjätjestelmä Verotus Hintajärjestelmä, inflaatio Ulkomaantalousj ärj es telmä, vai uuttakysym ykset Tuotannonalat Muut Lähteet AF BI BNS BO DM E EZ FIZ FT HS IZ K KL KS MN NG PR RG RV SAPP SR SWB Ä = Argumenty i fakty Baltic Independent = Baltic News Service = Baltic Observer = Delovoi Mir - Business World = Estonija = Ekonomika i zhizn = Finansovye Izvestija = Financial Times = Helsingin Sanomat = Izvestija = Kommersant = Kauppalehti = Karjalan Sanomat = Moskovskije novosti = Nezavisimaja gazeta = Pravda = Rossijskaja gazeta Rossijskije vesti (en!. Pravitelstvennyi Vestnik) = Sobranie aktov Prezidenta i Pravitelstva RF = Sovetskaja Rossija Summary of World Broadcasts, BBC = Äripäev muita lähteitä satunnaisesti 67

3 Venäjä Talouspolitiikka Hallitus teki 1.4. päätöksen valtion rahoitustoimien tehostamisesta konkurssilain toteuttamisen yhteydessä. Yritykset asetetaan valtion tuen kannalta tärkeysjäijestykseen. Konkurssikypsät ja täysin toivottomat yritykset listataan erikseen. Myöskin arvioidaan vapautuvan työvoiman määrä ja laaditaan työllistämis- ja uudelleenkoulutusohjelmat. RV Hallitus ja keskuspankki antoivat yhteisen talouspoliittisenjulkilausuman. 1) Keskuspankki rajoittaa luotonantoaan, se mm. ei enää luotota yritysten maksurästejä. 2) Hallitus rajoittaa budjetin alijäämää ja lainanottoaan pankeilta, ml. keskuspankilta. 3) Ruplan kurssi jatkaa kellumistaan, keskuspankki ei tue kurssia keinotekoisesti. Ulkomaalaiset (non-residentit) saavat oikeuden myydä (15.7.) ja ostaa (1.9.) valuuttaa. 4) Vientikiintiöitä poistetaan vijhitellen keskitetyn viennin määrä supistetaan kolmannekseen 1993 määrästä. 5) Hallitus pyrkii poistamaan maanomistuksen rajoitukset ja toteuttamaan konkurssilakia. 6) Hallitus ja keskuspankki hyväksyvät entisten neuvostotasavaltojen pyrkimykset omiin valuuttoihin. EZ 21/93, RV Rahoitusjärjestelmä Venäjän keskuspankki korotti neljään otteeseen liikepankeille myöntämiensä luottojen korkoa. Huhtikuun alussa diskonttokorko nostettiin 80:stä 100 %:iin. Myös Venäjän hallitus, joka tähän asti on maksanut keskuspankkiluotoistaan korkoa vain 10 %, joutunee nyt maksamaan 100 %. Kesäkuun 2. päivä alkaen korko nostetiin 100:sta 110 %:iin, %:iin ja %:iin. Keskuspankki on sitoutunut nostamaan diskonttokoron markkinakorkojen tuntumaan mennessä. Markkinakorot ovat vaihdelleen % valillä. FT , NG , NG , Reuter Venäjän keskuspankki hyväksyi 8.4. ehdot ulkomaalaisomisteisten pankkien perustamiseksi Venäjän federaatioon. Ulkomaisen osakkaan tulee sijoittaa tällaisen pankin peruspääomaan vähintään 2 milj. dollaria vastaava summa. Yli 50 % ulkomaalaisomistusta sisältävien pankkien osuus Venäjän liikepankkien yhteenlasketusta pääomasta saa 1993 olla enintään 12 %. Vakavarainen ja hyvämaineinen ulkomaalaispankki saa avata yhden sivukonttorin, jonka peruspääoman on vastattava vähintään 5 milj. dollaria. EZ 15/93, K , FT Presidentti hyväksyi vuoden 1993 budjettilain. Budjetin menot ovat mrd. ruplaa ja arvioidut tulot mrd. ruplaa. Budjettivaje saa olla enintään mrd. ruplaa. Suurimmat tulot saadaan arvonlisäverosta (3 68 I

4 892 mrd.) ja ulkomaankaupasta (1 809 mrd.). Suurin menoerä on maanpuolustus mrd. ruplaa. RG Venäjän keskuspankki jäädytti 22 liikepankin kirjeenvaihtotilin alkaen, koska tilien saldo oli jo pitkään ollut negatiivinen. Tileille tulevat suoritukset käytetään saldon korjaamiseen, eikä tileiltä hoideta mitään maksuja. NG Hintajärjestelmä, inflaatio Presidentti antoi 9.4. asetuksen öljyn hinnan säätelystä Öljyn ja öljytuotteiden vähittäishinnat säilytetään tasolla. Presidentti kuitenkin kumosi huhtikuun asetuksen antamallaan asetuksella, jonka mukaan polttoaineiden, lähinnä bensiinin, hintaa nostetaan. RG ,RV , IZ Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Hallitus teki 1.4. päätöksen keskitetyn tuonnin tuen vähentämisestä. Tukea aletaan vähentää heti ja se on tarkoitus lopettaa kokonaan vielä 1993 kuluessa. RG Presidentti antoi asetuksen maksuliikkeen järjestämisestä entisten SEV -maiden kanssa. Kiinnostuneiden maiden kanssa käydään neuvottelut kansallisten valuuttojen käyttömahdollisuuksista. Maksut tapahtuisivat kulloinkin noteerattujen kurssien mukaan liikepankkien välityksellä. Valtiovalta ei osallistu tilisaldojen selvittelyyn. Venäläisyritykset vapautetaan näiden maksujen osalta valuutan pakkomyynnistä. Kansallisia valuuttoja ei voisi kuitenkaan käyttää strategisten tuotteiden maksamiseen. RG Presidentti hyväksyi lain tullitariffista. Laki tulee voimaan ja poistaa asiantuntijoiden mukaan suurimman esteen Venäjän GATTiin liittymiseltä. K 15/93 Venäjän keskuspankki aloitti Liettuan kupongin noteeraamisen (sitoutumatta kuponkien ostoon tai myyntiin). Viron, Latvian ja Ukrainan valuuttoja keskuspankki on noteerannut jo alkaen. RG , IZ Venäjän keskuspankki muutti lähettämällään sähkeellä viejäyritysten valuutan pakkomyyntisäännöksiä alkaen. Viej ien tulee uusien säännöksien mukaan myydä 50 % valuuttatuloistaan suoraan Venäjän sisäisille valuuttamarkkinoille valuuttapörssien kautta. Valuuttatulot on määrä myydä seitsemän päivän sisällä maksutapahtumasta. Vientitulot voidaan 69

5 J myydä Moskovan, Pietarin, Jekaterinburgin, Novosibirskin, Vladivostokin tai Rostovin valuuttapörsseissä. IZ Tuotannonalat Hallitus teki päätöksen Baltian tasavalloille ja IVY -maillt: sekä Azerbaidzhanille ja GeorgialIe toimitettavan energian hinnoista. Ellei valtioiden välillä ole muuta sovittu, IVY -maat, Azerbaidzhan ja Georgia joutuvat maksamaan venäläisestä energiasta keskimääräisen maailmanmarkkinahinnan ruplina tai kansallisena valuuttana. Baltian tasavallat joutuvat maksamaan energiastaan maailmanmarkkinahinnan vapaana tai Venäjän keskuspankin noteeraamana kansallisena valuuttana. RG Presidentti hyväksyi viljalain. Tuottajat voivat myydä viljansa valtiolle tai vapaille markkinoille. Hallitus määrää vuosittain minimituottajahintatason. Viljan vienti on luvanvaraista. RG Presidentti antoi asetuksen hiiliteollisuuden tukitoimista. Kivihiilen hinnat vapautetaan Hiilen vienti vapautetaan vientiverosta ja koksautuvaa kivihiiltä koskevat vientikiintiöt puretaan RV Muut Presidentti hyväksyi minimipalkkalain, jonka mukaan 1.4. alkaen minimipalkka Venäjällä on ruplaa/kk (eli lähes 2-kertainen tammikuussa 93 hyväksyttyyn verrattuna). RG Presidentti hyväksyi 1.4. lain valtakunnanrajasta. Lain mukaan rajat entisten neuvostotasavaltojen kanssa saavat valtakunnanrajan statuksen. Venäjän aluevesiraja on 12 meripeninkulmaa, ellei muusta ole kansainvälisesti sovittu. RG Työllisyysvirasto määräsi minimityöttömyyskorvauksen määräksi minimipalkan eli 4275 rpvkk. EZ 17/93 Venäjän korkein neuvosto ratifioi Itsenäisten valtioiden yhteisön IVYn peruskirjan, jonka Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Valko Venäjä, Venäjä ja Uzbekistan olivat hyväksyneet Minskissä Ennen Venäjää peruskirjan oli ratifioinut vain Kazakstan. RG , RV Korkein neuvosto päätti 15.4., että minimivanhuuseläke on lähtien rpvkk. RG Korkein neuvosto teki päätöksen Venäjän perustuslain valmistelun loppuunsaattamisesta. Lakiluonnos on tarkoitus lähettää kierrokselle 70

6 federaatioon Korkeimman neuvoston on julkaistava lain lopullinen luonnos mennessä, ja kansanedustajien kongressi kokoontuu hyväksymään perustuslain RG Muut entiset neuvostotasavallat Talouspolitiikka Ukrainan hallitus päätti uusista radikaaleista toimenpiteistä, joilla hillitään luottoekspansiota. Ohjelman mukaan keskuspankki voi myöntää uusia luottoja vain hallituksen luvalla. Päätös syntyi keskuspankin myönnettyä hiljattain parlamentin myötävaikutuksella halpakorkoista lainaa yrityksille ja maatalouteen, mikä pudotti Ukrainan rahan arvon kuponkiin/dollari eli 50 % yhdessä päivässä. FT Venäjän ja Ukrainan pääministerit allekirjottivat sopimuksen lähialueyhteistyöstä talouden, tieteen ja tekniikan sekä kulttuurin aloilla. Sopimuksella on tarkoitus yhtenäistää alueiden hinta- ja tullipolitiikkaa ja maksujärjestelmiä sekä edistää investointeja. NG Hintajärjestelmä, inflaatio Ukrainan hallitus päätti korottaa energian hintoja. Hiilen hinta 3-kertaistuu ja sähkön hinta nousee 5,2-kertaiseksi. FIZ 27/93 Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Azerbaidzhan aikoo vetäytyä pois ruplavyöhykkeestä. 120 milj. dollarin valuuttavarannon turvin maa aikoo luopua ruplasta ja ruveta käyttämään yksinomaan omaa rahaa manatia, jota on käytetty jo elokuusta lähtien ruplan rinnalla. IZ , Reuter Kirgisian johto ilmoitti, että maassa on pakko ottaa käyttöön oma valuutta somi. Uudet setelit on jo painettu, ja alustavaksi vaihtokurssiksi arvellaan 1 somi = ruplaa. Somi laskettanee liikkeelle kesäkuussa. IZ

7 Muut Venäjä ja Ukrainan presidentin sopivat Mustanmeren laivaston jakamisesta vuoteen 1995 mennessä. Alusten jako aloitetaan kuluvan vuoden syyskuussa ja laivasto on tarkoitus jakaa tasan. Venäjälle myönnetään pääsy Sevastopolin satamaan, joka säilyy laivaston kotisatamana. FT , NG Viro Viron johtohenkilöitä 30.4.: presidentti pääministeri ulkoministeri finanssiministeri talousministeri keskuspankin pääjohtaja Lennart Meri Mart Laar Trivimi V ellis te Madis U urike Toomas Sildmäe Siim Kallas Omistus ja yksityistäminen Viron yksityistämisviranomaiset valmistelevat uutta yritysmyyntilistaa suuryritysten yksityistämisen toiselle kierrokselle. Myytäväksi tarjotaan yli 100 eri kohdetta. Lopullisen listan tekoa hankaloittaa laki entisten omistajien oikeuksista saada takaisin neuvostovallan aikana takavarikoitu omaisuus. BNS , BNS Viron parlamentti hyväksyi lainmuutoksen, joka sallii ulkomaalaisten ostaa maata, mikäli he tekevät maa-alueelle investoinnin. BNS Viron presidentti Lennart Meri vahvisti parlamentin huhtikuussa hyväksymän lain asuinrakennusten yksityistämisestä. E Viron yksityistämisvirasto on solminut ensimmäiset sopimuksensa kolmen suuryrityksen yksityistämisestä. Myydyt yritykset (RAS Mistra Autex, RAS Suva ja RAS Sulev) ovat ensimmäiset kaupaksi menneet 38 suuryrityksen tarjouskierroksessa, joka julistetiin viime vuoden marraskuussa. BO 24/93, KL Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Virossa yksityistettiin lähes 80 yritystä, joiden yhteeenlaskettu myyntihinta oli 48 miljoonaa kruunua. E

8 > Viron parlamentti hyväksyi uuden yksityistämislain. Lain mukaan valtion yksityistettävää omaisuutta voivat ostaa vain yksityiset henkilöt ja ne yritykset, joissa valtion omistusosuus on alle kolmanneksen. BNS Rahoi tusj ärj estelmä Viron keskuspankki keskeytti loppuvuodeksi uusien toimilupien myöntämisen liikepankeille. Uusia toimilupia aletaan myöntää ensi vuonna sen jälkeen, kun laki rahoituslaitoksista on valmis. BNS Viron parlamentti hyväksyi lain keskuspankista. Laissa määritellään maan keskuspankin asema ja tehtävät, juridinen perusta sekä pankkia valvovat elimet. E Vimn keskuspankin pääjohtaja Siim Kallaksen mukaan virolaiset pankit myönsivät v lainoja 1.7 miljardin kruunun arvosta, joista 1.2 mrd. yksityiselle sektorille. Viron keskuspankin myöntämiä lainoja oli 526 miljoonan kruunun arvosta. Huhtikuusta 1993 lähtien maan keskuspankki alkoi myöntää lainoja liikepankeille 50 % vuotuisella korolla. Ä Viron keskuspankki on asettanut liikepankkien paaoman uudeksi minimivaatimukseksi 15 miljoonaa kruunua. Vaatimus astuu voimaan vuoden 1994 alusta. Jo toimivien pankkien pitää kohottaa pääomaansa 15 miljonaan kruunuun huhtikuuhun 1995 mennessä ja 25 miljoonaan kruunuun huhtikuuhun 1996 mennessä. E Kymmenen virolaista liikepankkia on perustanut yhteisen AS Krediidinfo - yrityksen, jonka tehtävänä on yritystietojen keräämisen lisäksi vähentää luotonantoon liittyviä riskejä. BNS UlkomRantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Viron tilastoviranomaisten mukaan maassa oli helmikuun puolivälissä rekisteröity noin yritystä, joissa oli mukana ulkomaista pääomaa. Tämän vuoden alussa yhteisyritysten yhteenlaskettu osakepääoma oli 9.2 miljardia kruunua. E EY:n ulkoministerit ovat luvanneet Baltian maille, että jäsenhakemuksensa jättäneillä Norjalla, Ruotsilla ja Suomella on mahdollisuus säilyttää vapaakauppaoikeus Baltian maiden kanssa myös EY:hyn liittymisensä jälkeen. BNS

9 Virosta tuli Euroopan neuvoston jäsenmaa. Neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi Viron jäsenyyden lähes yksimielisesti. HS Viron ulkomainen velka oli maan valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan kesäkuun alussa n. 155 miljoonaa dollaria. DM Viron ja Suomen ulkoministerit allekirjoittivat sopimuksen maiden välisestä taloudellisesta yhteistyöstä. Sopimuksen avulla pyritään luomaan puitteet Virolle annettavalie avulle sekä vahvistamaan avun koordinointia. BNS , HS Tuotannonalat Viron tilastokeskuksen mukaan maan teollisuustuotanto laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 40 % vuoden 1992 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuotanto laski 241 yrityksessä 296:sta. Kannattavia aloja ovat ollt>;et mm. lannoitteiden, lasin, eli tarvikkeiden sekä palavankiven tuotanto. Ä Muut Viron presidentti Lennart Meri vahvisti 2.6. parlamentin toukokuussa hyväksymän uuden kunnallisvaalilain, jonka ~ukaan ehdokkaiksi vaaleissa kelpaavat vain Viron kansalaiset. NG , HS Viron presidentti Lennart Meri päätti lykätä kesäkuun lopulla kiistellyn ulkomaalaislain täytäntöönpanoa. Maan parlamentti oli hyväksynyt lain Laki luokittelee ulkomaalaisiksi kaikki ilman Viron kansalaisuutta olevat henkilöt riippumatta siitä, kuinka kauan he maassa oleskelleet. Tähän ryhmään kuuluu Virossa pysyvästi asuva venäläisvähemmistö, joita on noin kolmannes koko maan väestöstä. RG , HS Latvia Latvian johtohenkilöitä 30.4.: parlamentin pj. Anatolis Gorbunovs pääministeri Ivars Godmanis ulkoministeri Georgs Andrejevs finanssiministeri Uldis Osis ulkomaankauppaministeri Visvaldis Kristaps 74

10 talousuudistusministeri keskuspankin pääjohtaja Aivars Kreituss Einars Repse Talouspolitiikka Latvian teollisuus- ja energiaministerin Aivars Millersin mukaan viime vuonna hyväksytyn konkurssilain perusteella 80 % maan teollisuusyrityksistä on konkurssikypsiä. Vain 13 % teollisuusyrityksistä kykenee suoriutumaan palkkojen ja verojen maksusta. BNS Omistus ja yksityistäminen Latvian parlamentti hyväksyi lain entisten omistajien oikeuksista saada takaisin laittomasti kansallistettu yritysomaisuus. Laki ei koske asuinkiinteistöjä eikä maata. Lisäksi hyväksyttiin laki yritysten entisten osakkeenomistajien oikeuksista takavarikoituun omaisuuteen. BO 14/93 Latvian parlamentti hyväksyi lain maa-alueidenja kiinteistöjen rekisteröinnistä. BO 14/93 Rahoi tusj ärj estelmä Latvian keskuspankki julkaisi viimeisenä Baltian keskuspankeista oman taseensa. Taseen mukaan maan keskuspankin valuutta- ja kultavarannon arvo oli vuoden 1993 alussa noin 90 milj. dollaria. BNS Weekly Latvia siirtyi käyttämään valuuttanaan pelkästään latia. Väliaikaisena valuuttana toimineita Latvian ruplia ryhdyttiin poistamaan käytöstä 28. kesäkuuta. Ruplien käytölle maassa ei ole asetettu takarajaa, sillä ne tulevat keskuspankin ilmoituksen mukaan poistumaan käytöstä ajan myötä itsestään. BNS Latvian keskuspankki alensi liikepankeille myönnettävien luottojen korkoa 55 %:sta 42 prosenttiin. Keskuspankin korot ovat laskeneet tammikuusta lähtien keskimäärin 20 % kuukaudessa. Viimeisimmät korkojen leikkaukset myötäilevät keskuspankin politiikkaa,jolla pyritään vakauttamaan Latvian omaa valuuttaa latia. BO 24/93 Latvian keskuspankin neljä haarakonttoria muutettiin kesäkuussa liikepankeiksi. Suunnitteilla on myös 15 muun haarakonttorin yhtiöittäminen ja alueellinen yhdistäminen tai liikepankeiksi muuttaminen. Keskuspankin haarakonttoreiden yksityistäminen johtuu maan keskuspankkia koskevasta 75

11 J laistd, jonka mukaan keskuspankilla ei ole enää oikeutta harjoittaa liiketoimintaa. FIZ 27/93 Verotus Latvian parlamentin hyväksymän suunnitelman mukaan maassa aloitetaan tuloverotus vuoden 1994 alusta lähtien. Minimipalkkaa 20 kertaa suuremmasta kuukausitulosta on lain mukaan tehtävä veroilmoitus. Eläkkeet ja stipendit jäävät tuloverotuksen ulkopuoleiie. BNS Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Latvia päätti poistaa tuontitullit useimmilta teollisuustuotteiltaja varaosilta. BNS Latviaan on perustettu vuoden 1993 kolmena ensimmäisenä kuukautena yli 400 yritystä, joissa on mukana ulkomaista pääomaa. Yhteensä Latviassa on noin 2500 yhteisyritystä. 50 yrityksessä ulkomaisen pääoman osuus on yli doiiaria. Latviaan on sen itsenäistymisen jälkeen virrannut sijoituksia länsimaista noin 85 miljoonan doiiarin edestä. BNS , HS Hintajärjestelmä, inflaatio Latvian talousministeriö ennustaa hintojen nousevan vuoden 1993 aikana %. Ministeriö pitää Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvioita 17 % hintojen noususta liian optimistisina. SWB Muut Latvian parlamentti aikoo vahvistaa uudelleen vuonna 1922 säädetyn perustuslain. Perustuslain mukaan parlamentti valitsee presidentin kolmivuotiskaudeksi. Presidentillä on parlamentin hajotusoikeus ja parlamentti voi puolestaan erottaa presidentin. Presidentin nimittämä pääministeri muodostaa maahan hallituksen. Presidentti vahvistaa parlamentin säätämät lait. BO 25/93 Keskusta-oikeisto sai selvän vaalivoiton Latviassa kesäkuun alussa pidetyissä parlamenttivaaleissa. Vaalit olivat maan itsenäisyyden ajan ensimmäiset monipuoluevaalit. Parlamentin 100 paikasta 36 menee Latvian tie -vaaliliitolle. Toiseksi suurin ryhmä, kansalliskonservatiivinen Latvian kansallisen itsenäisyyden liike sai 15 paikkaa. HS , IZ

12 Liettua Liettuan johtohenkilöitä 30.4.: presidentti pääministeri ulkoministeri finanssiministeri kauppa-teoll. ministeri talousministeri keskuspankin pääjohtaja AIgirdas Brazauskas Adolfas Slezevicius Povilas Gylys Eduardas Vilkelis Albertas Sinevicius Julius Veselka Romualdas Visokavicius Kazimieras Klimasauskas nimitettiin 1.6. Liettuan uudeksi kauppa- ja teollisuusministeriksi. Klimasauskasin edeltäjä Albertas Sinevicius joutui eroamaan tehtävistään toukokuun lopulla lahjussyytteiden vuoksi. BI , BO 23/93 Omistus ja yksityistäminen Liettuan pääministerin Adolfas Slezeviciuksen mukaan hallitus on hyväksynyt pääpiirteittäin meneillään olevan maareformin, jolla pyritään nopeuttamaan maan palauttamista entisille omistajille. Tähän mennessä arviolta 3 % entisistä maanomistajista on saanut takaisin maanomistusoikeudet. BO 21/93 Liettuan hallitus on käynnistänyt uudelleen yksityistämishuutokaupat, jotka olivat pysähdyksissä puolen vuoden ajan parlamentin tehdessä parannuksia yksityistämislakiin. Parannuksilla pyritään helpottamaan yksityishenkilöiden osallistumista yksityistämiseen ja estämään keinottelu. BO 18/93 Rahoitusjärjestelmä Liettuan hallituksen ja keskuspankin ilmoitettiin myyvän 15 milj. dollaria maan valuuttavarannosta liikepankeille vakauttaakseen maan väliaikaista rahayksikköä kuponkia. SWB Liettuan keskuspankki päätti nostaa liikepankkien kassavarantovelvoitetta 10 prosentista 12 prosenttiin. Lisäksi liikepankkien minimipääomavaatimus nostettiin 40 miljoonasta 500 milj. Liettuan kuponkiin. Suurin osa Liettuan 27 liikepankista joutuukin lähiaikoina yhdistymään voidakseen jatkaa toimintaansa. Liikepankit, jotka heinäkuun alkuun mennessä nostavat L 1 77

13 paaomansa vaaditulle tasolle, saavat keskuspankilta yleistoimiluvan, joka antaa pankeille mahdollisuuden saada Liettualle myönnettyjä ulkomaisia lainoja. BNS , SWB Liettuassa otettiin käyttöön oma valuutta liti. Samalla litistä tuli maan ainoa laillinen maksuväline. Maksut vaihdettavissa valuutoissa ovat sallittuja elokuun loppuun saakka. Väliaikaisena valuuttana tähän asti toimineet kupongit pyritään poistamaan käytöstä heinäkuun 20. päivään mennessä. BO 18/93 Liettuan keskuspankin johtokunta on päättänyt kolmen valtion pankin yksityistämisestä. Suunnitelmien mukaan 51 % pankkien varoista pysyisi valtion valvonnassa ja loppuosa myytäisiin huutokaupassa. BNS Weekly Liettuan parlamentti on hyväksynyt lisäyksiä lakiin keskuspankista. Lisäykset kasvattavat presidentin valtaa keskuspankin suhteen ja varsinkin presidentin nimitysoikeudet laajenevat. Lisäysten mukaan presidentti nimittää aiemmasta poiketen keskuspankin varapääjohtajan ja johtokunnan jäsenet. Pääjohtajan nimitysoikeus säilyy edelleen parlamentilla. BO 20/93 Ulkomaantalousjärjestelmä, valuuttakysymykset Liettuassa päätettiin rajoittaa yksityishenkilöiden elintarvikkeiden maastavientiä keinottelun vähentämiseksi. IZ Tuotannonalat Liettuan hallitus on päättänyt rakentaa maahan oman öljy terminaalin tuontiöljyn vastaanottoa varten. Päätöksellä pyritään varmistamaan, ettei Liettua ole jatkossa riippuvainen pelkästään Venäjän öljyntoimituksista. BNS

14 Tilastotietoja Venäjän talouskehitys Reaalitalous Prosentti muutos Bkt Teollisuustuotanto Maataloustuotanto Energia - öljy hiili maakaasu Kiinteät bruttoinvestoinnit Inflaatio Bruttovelka, mrd. USD Budjettivaje, % Bkt:sta Ulkomaankauppa 1991 % 1992 % % % Vienti, mrd. USD Tuonti, mrd. USD Kauppatase, mrd. USD ) Vuoden 1993 ensimmäisen neljänneksen toteutunut talouskehitys verrattuna vuoden 1992 ensimmäiseen neljännekseen. Lähde: EZ 17/93 2) Verrattuna vuoden 1992 joulukuuhun. 3) Ennen vuotta 1992 Neuvostoliiton tiedot, sen jälkeen Venäjän. 4) Ennen vuotta 1992 Neuvostoliiton tiedot, sen jälkeen Venäjän. Maailmanpankin arvio todellisesta budjettivajeesta vuonna 1991 on 31 % ja myös vuonna 1992 vajeen on arvioitu olevan %. 5) Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. 6) Pl. entisten neuvostotasavaltojen välinen kauppa. Lähde: PlanEcon Report / , Venäjän tilastokomitean julkaisemat viralliset tilastot 79

15 ,. Rahatalous Vuosi 1992 Inflaatio 1 Keskipalkka Koro~ Valuutta- Valuutta- % rpl2 % kurssi pörssin SUR/USn 4 vaihto milj.usns Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marrasku.u Joulukuu Vuosi 1993 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu ) Kuluttajahintaindeksin muutos edelliseen kuukauteen verrattuna. 2) Vuosi neljänneksen keskiarvo. 3) Pankkien yrityksille myöntämien luottojen korot. 4) Kuukauden viimeinen valuuttailmoitus. 5) Keskimääräinen vaihtomäärä kuukauden aikana pidetyissä valuuttahuutokaupoissa. Lähde: Viralliset tilastot ja lehdistä kerätyt tiedot. 80

16 Baltia - talouskehitys Viro - valuuttayksikkö kruunu = EEK Latvia - valuuttayksikkö Latvian rupla = LVR Liettua - valuuttayksikkö kuponki (Lithuanian ProvisionaI Money) = LPM Lähteet: Estonia, Baltic News Service Viro /1 1993/2 1993/3 1993/4 1993/5 Teollisuustuotanto, % Maataloustuotanto, % -23 Inflaatio!, % Ulkomaankauppa, milj. EEK 2 - vienti tuonti kauppatase Keskipalkka /kk IEEK Työttömyysaste ) Vuonna 1993 muutos edelliseen kuukauteen verrattuna. 2) Kumulatiivinen vuoden alusta. Latvia /1 1993/2 1993/3 1993/4 1993/5 Teollisuustuotanto, % Maataloustuotanto, % -12 Inflaatio!, % Ulkomaan.kauppa 2, mrd. L VR - vienti tuonti kauppatase Keski palkka /kk IL VR Työttömyysaste ) Vuonna 1993 muutos edelliseen kuukauteen verrattuna. '2) Vuonna 1993 kuukausihavainnot. 81

17 Liettua /1 1993/2 1993/3 1993/4 1993/5 Teollisuustuotanto, % Maataloustuotanto, % -30 Inflaatio!, % Ulkomaankauppa 2, mrd. LPM - vienti tuonti kauppatase Keskipalkka /kk /LPM Työttömyysaste ) Vuonna 1993 muutos edelliseen kuukauteen verrattuna. 2) Vuonna 1993 kuukausihavainnot. Viron keskuspankin tase, milj. USD Vastaavaa Kulta ja vaihdettavavaluuttasaamiset Yhteensä Vastattavaa Liikkeessä oleva raha Velat rah.laitoksille Oma pääoma Yhteensä Keskuspankin noteeraukset - EEK/USD

18 Latvian keskuspankin tase, milj. USD Vastaavaa Kulta ja vaihdettavavai u u ttasaamiset Muut ulkomaiset saamiset Muut kotimaiset saamiset Yhteensä Vastattavaa Ulkomaiset velat Liikkeessä oleva raha Talletukset Oma pääoma 66.3 Muut erät Yhteensä ) Yhteensä-luku eroaa vastattavaa-puolen erien summasta. Keskuspankin noteeraukset Latvian rupla/usd Liettuan keskuspankin tase, milj. USD Vastaavaa Kulta ja vaihdettavavaluuttasaamiset Muut erät Yhteensä Vastattavaa Liikkeessä oleva raha Velat rah.laitoksille Oma pääoma Muut erät Yhteensä i ) Yhteensä-luku eroaa vastaavaa-puolen erien summasta. 2) Yhteensä-luku eroaa vastattavaa-puolen erien summasta. Keskuspankin noteeraukset - LPM/USD

19 Entiset Neuvostotasavallat Entisten Neuvostotasavaltojen (pi. Venäjä) talouskehitys tammi-huhtikuussa vuonna 1993 vuoden 1992 vastaavaan aikaan verrattuna, prosenttimuutoksia Tuotettu TeolI. Tukku- Kuluttajakansan- tuotanto hinta- hintatulo indeksi indeksi Azerbaidzan Armenia Valko-Venäjä Kazahstan Kirgistan Moldova Tadzikistan Turkmenia Uzbekistan Ukraina Lähde: DM