Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition

Transkriptio

1 Idäntalouksien katsauksia Review of Economies in Transition SUOMEN PANKKI BANK OF FINLAND Siirtymätalouksien tutkimuslaitos. Institute for Economies in Transition BOFIT ISSN Uudelleen julkaistu pdf-muodossa 2014 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) PL Helsinki Puh: (09) Faksi: (09) bofit@bof.fi Tässäjulkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa;

2 Merja Tekoniemi Venäjän keskeiset taloustapahtumat loka-joulukuussa Parlamenttivaalien tulos yllättävä Vuoden 1993 viimeinen neljännes kului Venäjällä parlamenttivaalien merkeissä. Vaalien yhteydessä äänestettiin uudesta perustuslaista ja useilla alueilla valittiin paikallisia luottamuselimiä ja otettiin kantaa paikallisiin kysymyksiin. Vahvistettu virallinen äänestysprosentti 54.8 kertoo venäläisten laskeneesta äänestysinnokkuudesta, jota tosin osattiin ennakoida. 1 Vaaleja edeltävinä päivinä venäläisiä kehotettiin tiedotusvälineiden kautta käyttämään äänioikeuttaan, ja presidentti Jeltsin varoitteli sisällissodan vaarasta, mikäli uutta perustuslakia ei hyväksytä. Liberaalidemokraatit puoluelistojen kärjessä - Venäjän valinta ylivoimainen enemmistövaalissa Vaaleissa parlamentin alahuoneen eli duuman paikat täytettiin valitsemalla edustajat kahdella eri vaalitavalla, joiden tulokset poikkeavat toisistaan merkittävästi. Suhteellisella vaalitavalla koko maan kattavilta puoluelistoilta duumaan päässeiden joukossa selvän enemmistön sai Vladimir Zhirinovskin Liberaalidemokraattinen puolue, joka sai 26 % (59) tällä vaalitavalla jaetuista paikoista. Venäjän valinnan osuus oli noin 18 % (40) ja kommunistisen puolueen 14 % (32) muiden jäädessä alle 10 %:in. Kun näihin tuloksiin lisätään kustakin vaalipiiristä eniten ääniä saaneet ehdokkaat 2, supistuu Zhrinovskin puolueen johtoasema huomattavasti. Koko duuman paikoista Liberaalidemokraateilla on yli 14 %, Venäjän valinnalla vajaat 13 % ja Kommunistisella puolueella vajaat 11 % paikoista. Muut puolueet jäävät alle 10 %:in. Uudistusmie1isillä (Venäjän valinta, Omena-vaaliliitto sekä Venäjän yhtenäisyyden ja sovinnon puolue) on yhteensä vajaat 22 % paikoista, vanhoillisilla (Kommunistinen puolue, Agraaripuolue ja Demokraattinen puolue) 25 % ja liberaalidemokraateilla yli 14 % parlamentin paikoista. Osaa duumaan päässeistä 1 Virallinen äänestysprosentti viittaa perustuslakia koskevaan kansanäänestykseen osallistuneisiin. Virallisia tietoja siitä, osallistuivatko kaikki kansanäänestyksessä äänensä käyttäneet myös parlamenttivaaleihin tai päinvatoin, ei ole. Vielä vuoden 1991 presidentinvaaleissa äänestysprosentti oli 75 ja huhtikuun 1993 kansanäänestyksessä Vaalipiirejä oli yhteensä 225, mutta kuudessa vaalipiirissä äänestysprosentti oli alle 25 eivätkä vaalitulokset näin ollen olleet lainvoimaisia. 5

3 puolueista ei selvästi voida jakaa uudistusmielisiin tai uudistuksia jarruttaviin. Selvimmin näihin lukeutuvat Venäjän naiset ja sitoutumattomina parlamenttiin päässeet ehdokkaat, joiden tuesta käydään parlamentissa kovaa kiistaa. Kyseisten ryhmien antama tuki olisi uudistusmielisille erittäin tärkeää. Nimenomaan enemmistövaalien tulokset ovat aiheuttaneet sekaannusta vaalitulosta tulkittaessa. Enemmistövaaleihin osallistuneet ehdokkaat eivät periaatteessa saaneet ilmoittaa puoluettaan vaaleissa, mutta käytännössä puoluekannatus tuli esiin. Kun tulokset myös enemmistövaaleista oli saatu, tulk.ittiin suurta sitoutumattomien joukkoa eri tavalla. Joissakin tietolähteissä suuri osa sitoutumattomista on tulkittu puolueide!1 kannattajiksi, joissakin sitoutumattomien osuus on säilytetty suurena. Tulkintatavan mukaan vaalien tuloksista voidaan saada hyvin ristiriitainen kuva. Sekaannusta tulosten tulkintaan aiheuttaa myös se, että puolueet saivat asettaa enemmistövaalipiireihin vain yhden ehdokkaan. Mikäli jossakin vaalipiirissä oli useampia puolueen ehdokkaita, niiden piti ilmoittautua listoille kansalaisryhmittymien tukemana puolueettomana edustajana. Taulukko l:n vaalitulokset perustuvat Venäjän vaalikomitean ilmoitukseen. Vaalikomitea julkaisi duumaanja liittoneuvostoon valittujen ehdokkaiden nimet ja heidän rekisteröitymisen yhteydessä antamansa henkilötiedot, joihin sisältyi myös puoluekanta. On selvää, että tulos on harhaanjohtava siltä osin kuin sitoutumattomaksi ilmoittautuneet ovat liittyneet puolueryhmittymiin. Todellisia viitteitä edustajien puoluesympatioista saadaan vasta parlamentin ensimmäisen istunnon jälkeen. Kts. taulukko 1. Parlamentin ylähuoneeseen eli liittoneuvostoon valittiin enemmistövaaleilla kaksi edustajaa kultakin Venäjän hallintoalueelta Tshetsheniaa lukuunottamatta. Liittoneuvostossa on perustuslain mukaan yhteensä 178 jäsentä? Yli 80 % neuvostoon valituista jäsenistä oli vaalikomitean julkistamien tulosten mukaan riippumattomia. Neuvostolla on lakialoiteoikeus sekä mahdollisuus estää duuman hyväksymän lain voimaantulo (kts. kuvio 1.). Joidenkin tietojen mukaan liittoneuvosto koostuisi pääasiassa aluetason johtajista. 4 I II, I, 3 Federaationeuvostossa tulisi uuden perustuslain mukaan olla edustettuna kaksi henkilöä kultakin. alueelta. Tshetshenia ei kuitenkaan osallistunut vaaleihin ja viidessä vaalipiirissä äänestys tullaan ilmeisesti uusimaan liian alhaisen äänestysprosentin vuoksi. Näin ollen federaationeuvoston perustuslain mukaisesta edustajamäärästä 178 aloittanee työskentelynsä vain Kommersant

4 Jos presidentti ei allekirjoita lakia, mutta uusintakäsittelyssä sitä kannattaa 2/3 sekä liittoneuvostossa että duumassa, on presidentin allekirj oitettava. Jos liittoneuvosto ei hyväksy lakia, mutta uusintakäsittelyssä sitä kannattaa 2/3 duumasta, laki katsotaan hyväksytyksi. allekirjoittaa, LAKI -- Kuvio 1. Lakialoitteen eteneminen, laatinut Timo Harell, lähde: Rossiiskie vesti ALOITTEESTA LAIKSI presidentti liittoneuvos to liittoneuvoston jäsenet valtion duuman edustajat hallitus alueiden lainsäädäntö/ edustus elimet perustuslakioikeus korkein oikeus korkein välimiesoikeus ----} ----:). LAKI- ALOITE, PRESI- 1 LIITTO- f---l --. DENTTI VALTION t---' NEUVOSTO DUUMA "1' I l 1

5 Taulukko 1. Venäjän parlamenttivaalien viralliset tulokset duuman osalta. Tuloksiin on laskettu sekä puoluelistoilta että enemmistövaalitavalla valitut edustajat. Puolue/vaaliliitto Puoluelista- Enemmis- Paikat Paikat % paikat tövaalipaikat yht. Liberaalidemokraattinen puo lue Venäjän valinta Kommunistinen puolue Agraaripuolue Venäjän naiset Javlinskin - Boldyrevin Lukinin vi. (ns. Omena) Venäjän yhtenäisyys- ja sovin topuolue Demokraattinen puolue Muut puolueet Riippumattomat Yhteensä Liberaalidemokraattinen puolue ja Venäjän naiset nousivat vaalien suuryllättäjiksi Tulkittiinpa vaalien tulosta sitoutumattomien osalta kuinka tahansa, ovat vaalien yllättäjiä Vladimir Zhirinovskin Liberaalidemokraattinen puolue ja Venäjän naiset. Kummankin ääniosuus ylitti yli kaksinkertaisesti niille viimeisimmissä vaaliennusteissa luvatut paikat. Liberaalidemokraattisen puolueen vahva panos selittynee osaltaan Vladimir Zhirinovskin erittäin voimakkaalla vaalikampanjalla, joka keskittyi venäläisyyden korostamiseen ja vallitsevien olojen kritisointiin. Kullekin vaaliliitolle televisiosta annettujen ilmaisten lähetysaikojen lisäksi Zhirinovski osti erityisen paljon lisämainosaikaa. Zhirinovskin on katsottu hyötyneen nimenomaan siitä, että oletettavasti suuri osa äänestäjistä jätti päätöksen vaaleihin osallistumisesta ja ehdokkaan valinnasta myöhäiseen ajankohtaan, mitä tukevat viimeisimpien vaaliennusteiden ja lopullisen vaalituloksen väliset suuret erot Zhirinovskin ja uudistuslinjaa ajavien kannatuksessa., Joulukuun alussa tehdyissä ennusteissa Zhirinovskin arvioitiin saavan 6 % parlamentin paikoista ja Venäjän valinnalle ennustettiin 29 % paikoista. Zhirinovski on kiistatta hyötynyt myös populistisesta esiintymistyylistään. Korostamalla Venäjän poliittista ja taloudellista voimaa ja tarjoamalla venäläisille 8

6 vaurautta, hän on pystynyt voittamaan ilmeisesti etenkin eläkeläisten ja armeijan ääniä. Zhirinovskin kovasanaiset kommentit ovat hätkähdyttäneet myös kansainvälisen lehdistön. Alustavien vaalitulosten selvittyä Zhirinovski osoitti kuitenkin maltillisuutta lausunnoissaan todeten, ettei lännen tarvitse pelätä hänen vaalivoittoaan. Hän ilmoitti olevansa halukas yhteistyöhön presidentti Jeltsinin kanssa, mutta on toisaalta vaatinut mm. pääministeri Viktor Tsernomyrdinin, varapääministeri Jegor Gaidarin ja yksityistämisministeri Anatoli Tshubaisin eroa. Venäjän valinnan johtaja ja talousuudistuksen pääarkkitehti Jegor Gaidar pahoitteli julkisesti sitä, että hän aliarvioi Zhirinovskin puolueen voiman. Ven-äjän valinnan edustaja, yksityistämisministeri Anatoli Tshubais totesi vaalituloksen olevan selvä osoitus siitä, että uudistuksia kannattavat demokraattiset voimat esiintyivät vaaleissa liian hajallaan. Hallituksen edustajat olivat vaaleissa jakaantuneet lähinnä kahteen eri leiriin - Venäjän valintaan ja Yhtenäisyys- ja sovintopuolueeseen. Jatkossa reformistien on saatava aikaan yhtenäisempi linja uudistusten läpiviemiseksi. Puolueiden talouspoliittiset linjaukset osin epäselviä Useilla Venäjän parlamenttivaaleihin osallistuneilla puolueilla ei ainakaan lehtitietojen perusteella ollut selkeätä vaaliohjelmaa. Selkeimmin talouspoliittisia päämääriään esitti luonnollisesti Venäjän valinta, jonka markkinatalousmaiset käsitteet saattoivat jäädä liian epämääräisiksi osalle kansaa. Sergei Shahrain Yhtenäisyys- ja sovintopuolueen vaalilauseisiin sisältyivät konservatiiviset arvot - perhe, omaisuus, työ ja isänmaa. Shahrai korosti puolueensa ajavan alueiden suurempaa itsenäisyyttä ja hänen odotettiin keräävän ääniä nimenomaan muualta kuin suurista keskuksista. Lopullisten vaalitulosten mukaan Shahrain puolueen kannatus tuntuu tässä valossa jääneen yllättävän pieneksi. Yllättävää on myös Javlinskin blokin äänimäärän jääminen marraskuisten ennusteiden mukaiselle 7 % tasolle. Vielä juuri ennen vaaleja Javlinskille arvioitiin huomattavasti suurempaa osuutta (n. 18 %). Parhaimmillaan hän olisi saattanut hyötyä siitä, ettei hänen vaaliliittonsa edustanut tiukkaa linjaa vetävää nyky hallitusta. Vaalien yllättäjien - lähinnä Zhirinovskin ja Venäjän naisten - talouspoliittisista päämääristä ei ole tarkkaa tietoa. Zhirinovskin lausunnot ovat olleet hajanaisia ja osittain ristiriitaisia. Kaikelle kansalle lupaamansa vaurauden hän on kertonut rahoittavansa aseiden myynnillä. Venäjän naisten suuren kannatuksen yllätyksellisyyttä osoittaa se, ettei kansainvälinen lehdistö ole puoluetta juuri noteerannut. Joissakin arvioissa puolueen on kuitenkin katsottu olevan enemmän reformistinen kuin vanhoillinen. Väliaikaisessa toimintakiellossa ollut Venäjän kommunistipuolue saavutti sekin huomattavan kannatuksen. Puolueen linja ei ole perinteisen vanhoillinen - puolue tukee mm. yksityistämistä, mutta toisaalta vanhoja elementtejäkin löytyy. Puolueen puheenjohtaja Zjuganovin mukaan sotateollisuudelle on annettava etusija valtion subventioita jaettaessa. Kommunistipuolueen todennäköisin liittolainen on Agraaripuolue, jonka vankin tukijoukko koostunee maan 40 miljoonasta maalla asuvasta. Puolueen päämääriin kuuluvat valtion tukiaiset maataloudelle sekä "mielettömien markkinatalousoppien vastustaminen". 9

7 Presidentti Jeltsin haluaa pehmentää uudistuksia lisäämällä sosiaaliturvaa Presidentti JeltsinilIe vaalien tulokset ovat kaksijakoiset. Toisaalta Jeltsin voi katsoa voitokseen, että uusi perustuslaki tuli hyväksytyksi ja hänen oma asemansa vahvistui. Kun ottaa huomioon alhaisen äänestysprosentin, perustuslain kannatus ei tosin ole kovin vakuuttavaa. Huolestuttavampaa lienee kuitenkin se, että parlamenttiin päässeiden äärisuuntien edustajien suuri osuus saattaa vaikeuttaa uudistusten läpiviemistä. Merkittäväksi uudistuslinjanjatkumisen takeeksi noussee jatkossa parlamenttivaalien yhteydessä hyväksytyn uuden perustuslain presidentille takaama asema laajempine valtaoikeuksineen.. Vaalitulosten varmistuessa mm. entinen pääministeri Gennadi Burbulis syytti presidentti Jeltsiniä syrjäänvetäytymisestä vaalien aikana. Burbuliksen mielestä Jeltsinin olisi pitänyt selkeämmin ilmaista tukensa uudistuksille. Heti vaalien jälkeen Jeltsin ilmoitti vähentävänsä hallituksen ministereiden määrää ja perustavansa poliittisen puolueen, joka paremmin tavoittaisi kansan, mutta ajaisi kuitenkin perimmäistä uudistuslinjaa. Jeltsin halusi selvästi ottaa tosissaan kansan parlamenttivaalien kautta tuoman sanoman vaikeista ajoista. Uudistusten vaikutuksia pehmennetään Jeltsinin mukaan sosiaalipaketeilla vähävaraisimman kansanosan auttamiseksi. Nähtäväksi jää, kuinka suurista myönnytyksistä lopulta on kysymys ja kuinka suuria poikkeamia Venäjää rahoittavat kansainväliset organisaatiot kestävät. Vuoden 1993 budjettivaje saatiin supistettua 10 %:iin BKT:sta vain lykkäämällä 5000 miljardin ruplan arvosta maksuja seuraavalle vuodelle. Budjettitilanne ei siten takaa kovin vankkaa pohjaa sosiaaliturvankaan kohentamiselle. 10

8 2 Ulkomaisten pankkien toimintaa rajoitetaan Venäjän pankkipiireissä kauan käyty keskustelu ulkomaisten pankkien roolista Venäjällä huipentui presidentti Jeltsinin marraskuussa antamaan asetukseen, ulkomaisten pankkien toiminnan rajoituksista. Presidentin asetusta oli yli vuoden ajan valmistellut Venäjän pankkiyhdistys, jonka tavoitteena on suojella kotimaisia pankkeja ulkomaiselta kilpailulta. Asetuksen mukaan ulkomaiset pankit sekä yhteispankit, joissa ulkomaisen pääoman osuus ylittää 50 %, eivät jatkossa saa palvella venäläisiä asiakkaita ts. suorittaa ruplamääräisiä operaatioita. Asetus koskee pankkeja, joilla ei ennen ole ollut venäläisiä asiakkaita tai jotka ovat saaneet toimilupansa kyseisen päivämäärän jälkeen. Asetus on voimassa vuoden 1996 alkuun saakka. Se onjatköa Venäjän keskuspankin vuoden 1993 huhtikuussa antamalle määräykselle, jonka mukaan kokonaan tai osittain ulkomaalaisomisteisten pankkien yhteenlaskettu pääomaosuus saa olla korkeintaan 12 % venäläisten liikepankkien yhteen lasketusta pääomasta. 5 Presidentin, hallituksen ja keskuspankin näkemykset ulkomaisten pankkien toiminnasta Venäjällä ovat keskenään ristiriitaisia. Asetustaan presidentti Jeltsin perustelee Venäjän pankkijärjestelmän kehityksen turvaajaksi. Hallituksessa etenkin finanssiministeri Boris Fjodorov ja varapääministeri Jegor Gaidar ovat ajaneet yhtenäistä linjaa presidentin kanssa. Vastakkaista näkemystä edustaa Venäjän keskuspankin pääjohtaja Viktor Geraschenko, joka ennen asetuksen voimaanastumista ennätti myöntää 12 toimilupaa ulkomaisille pankeille,. Hänen mukaansa Venäjän pankkijärjestelmä tarvitsee ulkomaista kilpailua. Jeltsinin asetusta hän pitää sekä ulkomaisia investointeja koskevan lain että presidentin lokakuussa antaman ulkomaisia investointja houkuttelevan asetuksen vastaisena. Länsimaisessa lehdistössä Jeltsinin asetusta pidettiin yhtenä syynä siihen, etteivät Venäjä ja Euroopan Liitto allekirjoittaneet kauppa- ja taloussopimusta Jeltsinin vieraillessa Brysselissä joulukuun alussa. 6 Venäläiset liikepankit ovat syyttäneet keskuspankkia ulkomaisten pankkien suosimisesta tilanteessa, jossa keskusp'ankki itse merkittävästi rajoittaa venäläisten pankkien toimintaa. Erityisesti liikepankkien toimintaa on vaikeuttanut maksujen kiertäminen keskuspankin selvityskeskuksen kautta. Diskonttokorko nostettiin lokakuussa 210 %:iin. Lisäksi keskuspankki on tiukentanut linjaansa venäläisten pankkien valvonnassa. Lokakuussa se keskeytti yli 20 pankin toiminnan maksurästien vuoksi ja joulukuussa yhden liikepankin toimilupa peruttiin. Keskuspankki pyrkii pankkisektorin uudelleenjärjestelyihin rajoittamalla pienten pankkien perustamista. Venäjän vajaasta 2000 pankista 100 hoitaa 2/3 pankkitoiminnasta. Heinäkuussa pankkien minimipääomavaatimus korotettiin 100 miljoonaan ruplaan, minkä seurauksena on ollut pankkifuusioita. 7 5 EHO , DM , Reuter Ekonomika i zhizn 48/93, Summary of World Broadcasts , Delovoi mir ldäntalouksien viikko 43, Ekonomika i zhizn 48/93 11

9 3 Ruplavyöhyke hajonnut - enää yksittäisiä suunnitelmia sen kokoamiseksi Syyskuun alussa Armenian, Kazakstanin, Tadzikistanin, Uzbekistanin, Valko Venäjän ja Venäjän hallitusten ja keskuspankkien edustajat sopivat alustavasti uudentyyppisen ruplavyöhykkeen muodostamisesta sopimusmaiden alueelle. Sopimuksen lähtökohtana oli maiden pyrkimys yhteiseen rahajärjestelmään, jonka perustana olisi Venäjän rupla. Sopimuksen mukaan ruplasta oli määrä tulla ainoa maksuväline maiden alueella. Ruplien liikkeellelaskusta vastaamaan asetettiin Venäjän keskuspankki. Puitesopimuksen edellyttämät kahdenkeskiset sopimukset Venäjän ja muiden ruplavyöhykkeen maiden kanssa saatiin allekirjoitetuksi lokakuun alkuun mennessä. Samoihin aikoihin tehtiin päätös komission perustamisesta IVY -maiden rahajärjestelmien yhtenäistämiseksi. Kuitenkin jo marraskuun alussa suotuisasti liikkeelle lähtenyt ruplavyöhyke tuntui olevan romuttumassa. Vyöhykkeeseen sitoutuneet maat alkoivat nopeassa tahdissa siirtyä omien valuuttojen tai niiden korvikkeiden käyttöönottoon. Päätöksiä vauhditti Venäjän vaatimus ottaa valvontaansa ruplavyöhykkeeseen kuuluvien maiden valuutta- ja kultavarat. Heti marraskuun puolivälissä Kazakstan ilmoitti tengen olevan maan ainoa virallinen maksuväline ja samaan aikaan Uzbekistan otti käyttöön som-kupongit. Viikkoa myöhemmin Armenia siirtyi dramien käyttöön. Myös ruplavyöhykkeen ulkopuolisissa maissa otettiin käyttöön omia valuuttoja. 8 Kts. taulukko 2. Ruplavyöhykesopimuksen allekirjoittaneista maista vain Valko-Venäjä ja Tadzikistan ovat jatkaneet neuvotteluja Venäjän kanssa. Pisimmälle edennyt Valko-Venäjä on alustavasti sopinut joidenkin lakiensa yhdenmukaistamisesta Venäjän vastaavien lakien kanssa. Maiden keskuspankit valmistelevat luonnoksia yhteisestä valuuttapolitiikasta, rahajärjestelmästä ja kultavarannoista sekä Valko Venäjän väliaikaisen valuutan korvaamisesta Venäjän uusilla, vuonna 1993 painetuilla ruplilla. Finanssiministeriöissä valmistellaan sopimusta yhteisestä budjettijärjestelmän hallintamekanismista. Valmisteltavien sopimusten oli määrä valmistua mennessä, minkä jälkeen niiden käsittely ja hyväksymisprosessi varsinaisesti alkaa. Suunnitelmien eteneminen ei ole läheskään varmaa, sillä niiden taloudelliset ja poliittiset vaikutukset jakavat mielipiteitä Valko-Venäjällä. Maan keskuspankin johtaja Stanislav Bogdankevitsh pitää maiden rahajärjestelmien yhtenäistämistä Valko-Venäjän ja sen keskuspankin suvereniteettia loukkaavana. 9 Tadzikistanin hallitus on suoraan ilmoittanut, ettei maalla ole varaa oman valuutan painattamiseen. Hallituksen arvion mukaan vuoden 1993 budjettivaje 8 Kirgisiassa on käytetty someja toukokuusta Azerbaidzhan oli ottanut käyttöön manatin viimeistään kesäkuussa 1993 (ristiriitaisia tietoja). Georgiassa on elokuun alusta lähtien käytetty kuponkeja. Ukrainassa siirryttiin väliaikaisen valuutan, karbovanetsin, käyttöön lokakuussa Turkmenistan otti käyttöön manatin marraskuun alussa ja vajaa kuukausi myöhemmin Moldova laski kiertoon lein. Baltian maista viimeisin - Liettua - oli siirtynyt Iitin käyttöön kesän alussa. 9 Delovoi mir

10 nousee 54 %:iin BKT:sta. 10 Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Tadiikistan saa kiertoonsa 120 miljardin ruplan arvosta Venäjän vuoden 1993 ruplia ja sitoutuu yhteiseen finanssi- ja veropolitiikkaan Venäjän kanssa. 11 Vaikka ruplavyöhyke on supistunut kovin pieneksi, ollaan ajatusta Valtioidenvälisen pankin (MGB) perustamisesta jälleen elvyttämässä. Aiesopimus pankin perustamisesta allekirjoitettiin jo tammikuussa 1993, jolloin kymmenen entistä Neuvostoliiton tasavaltaa 12 liittyi sopimukseen. Pankin perustamisella pyritään helpottamaan maiden välisen maksuliikenteen ongelmia. Suunnitelmien mukaan maiden väliset maksut nettoutetaan 15 päivän välein. Mikäli pankin jäsenmaa ei pysty kuittaamaan velkojaan, käytetään kaikki maalle tulevat suoritukset automaat-. tisesti sen velkojen maksamiseen. Äärimmäisessä tapauksessa maa erotetaan pankin jäsenyydestä. Kullakin jäsenmaalla on oikeus tietynsuuruiseen luottoon The Economist Moskovskie novosti Nämä ovat Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgistan, Moldova, Venäjä, Tadfikistan, Turkmenistan, Uzbekistan ja Ukraina. 13 Joidenkin tietojen mukaan pankin johtajaksi on valittu Venäjän keskuspankin pääjohtaja Viktor Geraschenko. Venäjän osuudeksi pankin arviolta 5 miljardin suuruisesta peruspääomasta tulisi 50 %, muiden osanottajamaiden osuudet lasketaan suhteessa niiden vuonna 1990 Venäjän kanssa käymään kauppavaihtoon (esim. Ukraina 20.7 %). Kommersant

11 Taulukko 2. Entisten neuvostotasavaltojen rahat Maa Raha * Muuta AzerbaidZan manat, alkaen manat maan ainoa virallinen maksuväline. Armenia dram, R. Epäselvää, onko vanhat Venäjän ruplat poistettu kokonaan rahaliikenteestä (niiden käyttö vahvistettiin , mutta oma raha otettiin käyttöön pian sen jälkeen). Georgia kupongit, Ollut suunnitelmia ruplavyöhykkeeseen liittymisestä. Kazakstan tenge, R. Marraskuun puolivälistä tenge on ollut maan ainoa virallinen maksuväline. Kirgisia som, Ruplien käyttö kielletty. Latvia lati/lats/l VL Toukokuussa 1992 alettiin laskea liikkeelle väliaikaista (= 100 santiimia), valuuttaa - Latvian ruplia. Venäjän ruplat vedettiin täysin maaliskuu -93 pois rahaliikenteestä heinäkuussa Maaliskuussa 1993 lateja tuli vähitellen kiertoon ja lokakuussa (18.10.) 1993 Latvian ruplat vedettiin kierrosta. Liettua liti/litas/ltl (= 100 Väliaikaista valuuttaa, kuponkeja, alettiin laskea liikkeelle senttiä), kesäkuu -93 toukokuussa Venäjän ruplat vedettiin kierrosta syyskuussa Litit laskettiin kiertoon kesäkuussa 1993 ja heinäkuussa kupongit vedettiin kierrosta pois. Moldova lei (= 100 bania), kierrosta vedettiin pois kupongit (1000 kuponki ruplaa = 1 lei). Lei on maan ainoa virallinen maksuväline. Tadzikistan Venäjän vanhat R. Ollut suunnitelmia oman valuutan, somanin, käytv ruplat töänotosta. Eivät ilmeisesti ajankohtaisia. Allekirjoittanut Venäjän kanssa sopimuksen uusien ruplien käyttöönotosta. Sopimuksen mukaan Venäjän vanhat ruplat vaihdetaan uusiin suhteessa 1:1. Turkmenistan manat, Ukraina karbovanets, tammikuu Suunnitelmia ottaa käyttöän oma valuutta, hrivna Uzbekistan som-kupongit, R. Vähittäinen siirtyminen omaan valuuttaan, somiin , Toteutetaan ilmeisesti huhti-heinäkuussa Alkuvai- Venäjän v.1993 ruplat heessa käytössä kupongit Venäjän vanhojen ruplien rinnalla. Elintarvikkeiden myynti ruplilla kielletty lähtien. Valko-Venäjä Valko-Venäjän rupla R. Suunnitelmia ottaa käyttöön oma valuutta, taler. Val- (rubel), toukokuu 1992, ko-venäjä ratifioi sopimuksen sen ja Venäjän välisestä lisäksi myös Venäjän rahaliitosta Venäjä ei vielä ratifioinut. vanhoja v ruplia Venäjä Venäjän rupla (= 100 R. Ennen vuotta ' 1993 painetut ruplat vedettiin pois käykopeekkaa) tästä elokuussa Käteismaksuihin perustuva valuuttakauppa kielletty vuoden 1994 alusta. Viro kruunu/kroon (= 100 Venäjän ruplat poistettiin kierrosta kesäkuussa 1992, senttiä), kesäkuu -92 jolloin kruunu otettiin käyttöön. R = allekirjoittanut aiesopimuksen ruplavyöhykkeen perustamisesta. Vyöhyke ei toteudu ainakaan alkuperäisessä laajuudessaan, sillä vasta Valko-Venäjä on ratifioinut sen. * = Päivämäärä viittaa rahan käyttöönottoon 14 I J

12 4 IVY:n huippukokouksessa allekirjoitettiin useita, mutta suhteellisen vähämerki ty ksisiä sopimuksia Itsenäisten valtioiden yhteisön joulukuun huippukokoukseen Turkrnenistanin Ashgabatiin oli valmisteltu kolmisenkymmentä sopimusta, joista 21 allekirjoitettiin. Kokouksen ehkä tärkeimmäksi saavutukseksi jäi sopimus talousliiton 14 väliaikaisesta käyttöönotosta, jota Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev vaati. Kazakstanin ja Ukrainan presidentit kävivät neuvotteluja maiden välisen taloudellisen ja poliittisen yhteistyön vahvistamisesta. Kokouksessa saatiin epävirallisia viitteitä siitä, että Ukraina, Kazakstan ja joulukuun alussa jäseneksi hyväksytty Georgia tulisivat jatkossa esittämään yhteisiä kannanottoja huippukokouksissa.1s Ylipäänsä keskinäinen kinastelu tuntui jäävän vähemmälle ja kokousta sävytti kompromissihenki. Toisaalta ratkaisuja haetaan usein kaksipuolisilla sopimuksilla, mikä ei edistä koko yhteisön asiaa. Yhteisön tasolla on päästy sopimukseen vain suhteellisen vähämerkityksisistä tai pääpiirteittäin sovituista asioista. Kokouksessa ei allekirjoitettu kollektiivista turvallisuussopimusta, jonka hyväksymistä Armenian ja Azerbaidzanin välinen kiista vaikeuttaa. Azerbaidzanin liityttyä IVYn jäseneksi syyskuussa, yhteisö ei enää voi sivuuttaa kysymystä. Venäjä ei ole hyväksynyt Armeniaa Azerbaidzanin alueiden miehittäjäksi, vaan pitää miehittäjänä karabahilaisia joukkoja. Myöskään IVYn muslimivaltiot eivät ole tukeneet Azerbaidzania, vaan ovat selkeästi rikkoneet kesällä tehtyä sopimusta jäädyttää taloudellisen avun antaminen Armenialle. Azerbaidzanin presidentti Geidar Alijev vaati tuloksetta erityisen komission perustamista tutkimaan Armenian joukkojen toimintaa ja tuhoja miehitetyillä alueilla, joita hänen mukaansa on yli neljäsosa Azerbaidzanin pinta-alasta. 16 Azerbaidzanin ja Georgian liityttyä IVYyn yhteisö kattaa nyt koko entisen Neuvostoliiton Baltian maita lukuunottamatta. Vuoden 1993 BKT:n arvioidaan yhteisön alueella laskeneen 15 % vuoteen 1992 verrattuna. Tuotannon laskusta huolimatta työttömyys on säilynyt keinotekoisen alhaisella tasolla. Vuoden 1993 arvioitu työttömyysaste IVY -maissa oli 1 %. Kuluvana vuonna työttömyysasteen ennustetaan nousevan 3 %:iin. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna arviolta 1300 % yhteisön alueella. Eniten hinnat ovat nousseet Ukrainassa (arviolta 3500 %). Positiivista oli kauppataseen ylijäämä 16 miljardia dollaria, josta Venäjän osuus oli yli 90 %. Ylijäämä saatiin aikaan merkittävillä tuontisupis,tuksillap 14 Talousliiton perustamisesta sovittiin pidetyssä huippukokouksessa. Ukraina ja Turkmenistan jäivät talousliiton liitännäisjäseniksi, mutta Turkmenistan liittyi sopimuksen varsinaiseksi jäseneksi myöhemmin. Sopimuksen mukaan tasavaitoj en välisen kaupan tullit ja muut kaupan esteet tullaan poistamaan ja yhteisyritysten perustamista tullaan tukemaan. Kts. Idäntalouksien katsauksia 9/ Nezavisimaja Gazeta , Delovoi mir , Izvestija , Summary of World Broadcasts Nezavisimaja Gazeta WIIW-Mitgliederinformation 1993/12 15