VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2014

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2014 Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä kaavoituskatsauksessa on lisäksi selvitetty kaavoitussanastoa, kerrottu kaavoituksen yhteyshenkilöt sekä kuinka kuntalainen voi vaikuttaa kaavoitukseen. Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla esille muitakin kaavoituskohteita.

2 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten taikka maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 4). Maakuntakaavan laatii, pitää ajan tasalla ja kehittää maakunnan liitto. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on maakunnan kuntien omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (LIIKENNE JA LOGISTIIKKA) Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisesta Kaavassa keskitytään liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoima VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT: PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVETUOTANTO) Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laatimisesta Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia turpeenottoalueiden osalta. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen ja ympäristöministeriö vahvisti sen Päätöksessään ympäristöministeriö on maankäyttö ja rakennuslain 201 :n perusteella määrännyt maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto oikeuteen. PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laadintaprosessin käynnistämisestä. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa

3 alueet, mm. palvelu ja keskusverkko, asuin ja työpaikka alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, virkistysja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema alueet ja kulttuuriympäristöt. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu joulukuussa 2011 ja prosessin on arvioitu olevan noin viiden vuoden mittainen. Kaavatyö käynnistyi tavoitteiden asettelulla, osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä taustaselvitysten ja maankäyttövaihtoehtojen laadinnalla. Maakuntakaavaluonnos on tekeillä laadittujen rakennemallien perusteella. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Ajantasaiset tiedot maakuntakaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internet sivuilta osoitteesta: YLEISKAAVA Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnittelun väline. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä (yleiskaava tai osayleiskaava). Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen yhteistyössä laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. Yleiskaava on merkittävin maankäytön ohjauskeino, joka on kunnan omissa käsissä. Yleiskaavan suunnittelutarkkuus vaihtelee lähes asemakaavatasoisesta yleispiirteiseen ja strategiseen maankäytön suunnitteluun. Yleiskaavan tavoitevuosi on yleensä noin 20 vuoden päässä, mutta se ohjaa maankäyttöä välittömästi. Yleiskaavoitus tukee suunnitelmallista maanhankintaa ja asemakaavoituksen ohjelmointia sekä tuottaa runsaasti selvitystietoa kaavoitettavista alueista. VALKEAKOSKEN VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT: Oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat: Yleiskaava 1990 (1970) Eteläisen kaupungin osayleiskaava (1978) Sääksmäen sillanseudun osayleiskaava (1978) Keskustan osayleiskaava (1978) Eteläisen keskustan osayleiskaava (1982) Rakenneyleiskaava (2005) Oikeusvaikutteiset yleiskaavat: Rantojen osayleiskaava (1993) Kärjenniemi Mahlianmaa Savilahti, osayleiskaava (1995) Korkeakankaan osayleiskaava (2001) Savilahden osayleiskaava (2003)

4 Lotilanjärven länsirannan osayleiskaava (2004) Vanhankylän osayleiskaava (2005) Kipparin alueen osayleiskaava (2006) Lounaissuunnan osayleiskaavaa (2012) Kärjenniemen Metsäkansan osayleiskaava (2012) VUONNA 2013 HYVÄKSYTYT YLEISKAAVAT: JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA: Kaupunki on ostanut Jutikkalan kylän Kanta Jutikkala nimisen tilan logistisesti merkittävältä m paikalta. Alue on suunniteltu pääosin teollisuusalueeksi. Osayleiskaava alue rajoittuu etelästä Helsinki Tampere moottoritiehen, lännessä ja pohjoisessa viljelyalueisiin jaa idässä Tunturivuoreen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan Hyväksymispäätöksestä on valitettu v hallinto oikeuteen. Moottoritien eteläpuoli on rajattu hyväksytyn kaavakartan ulkopuolelle VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT: HOLMINRANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS: Holmin teollisuusaluetta on tarvetta laajentaa 130 tien varteen. Tarkoitusta varten on aiheellista laatia osayleiskaavan muutos Lotilanjärven länsirannan osayleiskaava alueelle. Osayleiskaavan muutosalue rajautuu 130 tien, Lempääläntien, Korentinojan, Lotilanjärven ja rautatien väliselle alueelle. Kaavasuunnittelu tehdään kaupungin omana työnä. Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä loka marraskuussa Kaava alueen likimääräinen sijainti

5 Yllä mainittujen osayleiskaavojen lisäksi vuonna 2014 on tarkoitus aloittaa seuraavat yleiskaavat: Pohjoisen suunnan osayleiskaava, johon sisältyy myös Lotilanjärven alue 130 tien osayleiskaava, joka laaditaan yhdessä Lempäälän kunnan kanssa ASEMAKAAVA Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan. VUONNA 2013 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT: 1. TALLINMÄEN PÄIVÄKODIN LAAJENNUS Asemakaavamuutoksella on mahdollistettu Tallinmäen päiväkodin laajentaminen 2. ROINEENKADUN KAAVAMUUTOS Asemakaavamuutoksella on mahdollistettu esimerkiksi päiväkodin rakentaminen keskusta alueelle 3. JYRÄÄNMÄKI Asemakaavamuutoksella on mahdollistettu uusia omakotitalotontteja kaupunkirakennetta tiivistämällä 4. KÄRJENNIEMEN SEURAKUNTATALO Seurakuntatalon tontti on jaettu asemakaavamuutoksella kahdeksi erillispientalotontiksi 5. SOINTULAN PALVELUASUMINEN Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella on mahdollistettu palveluasumisen rakentaminen Sointulan alueelle sekä alueen tiivistäminen kerrostalorakentamisella AKTIIVISENA VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT: 1. LINTULAN ITÄINEN LAAJENNUS Laajennetaan Lintulan asemakaavaa 2. PALMURINNE Tutkitaan vanhainkodin korttelin lisärakentamista ja muuttamista esimerkiksi päiväkotikäyttöön 3. APIANLAHTI Mahdollistetaan uudisrakentaminen Pälkäneentien ja Apianlahden väliselle alueelle, säilyttäen olemassa oleva virkistysyhteys 4. PÄSSINMÄKI Ajantasaistetaan vanhaksi mennyt asemakaava, tavoitteena vanhan rakennuskannan säilyminen ja tutkitaan uusien omakotitonttien rakentamisen mahdollisuus 5. SALONKATU Tiivistetään kaupunkirakennetta muodostamalla uusia kerrostalotontteja 6. TIETOLA Tiivistetään kaupunkirakennetta muodostamalla uusia kerrostalotontteja.

6 7. METSÄ TIETOLA Tiivistetään kaupunkirakennetta muodostamalla uusia kerrostalotontteja sekä muutetaan asemakaava vastaamaan olevaa tilannetta Tehtaan kentän ja Erikssonin puiston osalta. 8. SALOMAANTIE Kaavamuutoksella siirretään asemakaavan mukaista katualuetta. Yllä mainittujen asemakaavojen lisäksi vuonna 2014 on tarkoitus käynnistää seuraavat asemakaavat: Savilahden asemakaava Jutikkalan asemakaava Holminrannan asemakaava Nämä kaavatyöt kuulutetaan vireille erikseen kaavatöiden yhteydessä. Lisäksi vireille saattaa tulla kaavoituskatsauksen ulkopuolisia asemakaavatöitä.

7 VALKEAKOSKEN STRATEGINEN KEHITYSKUVALUONNOS Valkeakosken strategisessa kehityskuvaluonnoksessaa on esitetty taajamarakent teen ennakoitu tavoitteellinen kehitys. Esitystapa keskittyy rakenteen pääpiirteisiin. Siinä huomioidaan kaupungin luonne teollisuuskaupunkina ja osoitetaan luonteen mukaiset kehityslinjat yli 20 vuoden tähtäyksellä eteenpäin. Luonnoksessa esitetään asumista, palveluita ja työpaikkatoimintoja palvelevat aluevaraukset. ASUINALUEET Kehityskuvaluonnoksessa esitetään kartalla nykyiset asuinalueet ja asuinalueiden laajentumisvarat jaettuina pientalovaltaisiin ja kerrostalovaltaisiin alueisiin. Kerrostalovaltaisina kehitettävät alueet voivat sisältää jonkin verran pientaloja ja päinvastoin. Alueisiin sisältyvät liikenneväylät, virkistysalueet, yleisten rakennusten ja teknisen huollon alueet sekä muut yleiset alueet. Alueet sisältävät myös palveluita ja palvelutyöpaikkoja. Asuinalueet voivat sisältää myös keskustatoimintoja. Osa alueisiin liittyy väestöä ja palveluitaa koskevia tarkentavia tavoitteita. TEOLLISUUS JA TYÖPAIKKA ALUEET Kehityskuvaluonnoksessa esitetään teollisuusalueet ja työpaikka alueet, joille ei e suunnitella merkittävää määrää asumista. Alueisiin sisältyvät liikenneväylät, mahdolliset virkistysalueet, tarvittavat yleisten rakennusten jaa teknisen huollon alueet sekä muut yleiset alueet. Työpaikka alueisiin liittyyy osa alueittain tarkentavia tavoitteita.

8 PALVELUT Luonnoksessa esitetään kehitettävien hyvinvointipalvelujen keskittymät, joita ei osoiteta pääasiallisesti asuinalueina. Alueet voivat sisältää rakennuksia, virkistys, matkailu ja luontoalueita. Luonnoksessa esitetään strategisesti tärkeiden viher ja virkistysyhteyksien verkosto. SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Maankäytön suunnittelutoimi päivittää kehityskuvaluonnosta laadittujen selvitysten ja kaupungin päättävien elinten tekemien linjausten perusteella. Selvityksiä laaditaan ja perustietoaineistoa päivitetään tarpeen mukaan. Luonnos toimii kaupungin elinkeino ja maankäyttöpoliittisten linjausten karttamuotoisena yhteenvetona. Kaupunginhallitus vahvistaa päivitetyn kehityskuvaluonnoksen kaavoituskatsauksen yhteydessä tai muuten tarvittaessa. Strategisen kehityskuvaluonnoksen avulla kaupunki koordinoi maapolitiikan toteutusta ja maankäytön suunnittelun ohjelmointia. LIITTEET JA TÄYDENTÄVÄT SUUNNITELMAT Strategiseen kehityskuvaluonnokseen voidaan liittää liikenneverkkoa, palvelurakennetta, asuin ja teollisuusalueita koskevia periaateluonnoksia, mitoitustaulukoita tai vastaavia suunnitelmia. Täydentävät suunnitelmat voidaan liittää kehityskuvaluonnokseen karttatasoina tai erillisinä liitteinä. Esitystapaa kehitetään päämääränä pelkistetty, tulevaisuuden suuntalinjat osoittava muotokieli. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO VALKEAKOSKELLE PROJEKTI Valkeakosken kaupunki on päättänyt aloittaa selvitystyön kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Perustamisselvitys on laadittu vuosina Kansallinen kaupunkipuisto on ympäristöministeriön myöntämä, Suomessa jo kuuteen kaupunkiin perustettu alue. Valkeakosken kansallisen kaupunkipuiston on ajateltu kattavan kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä kohteita ja luonnonympäristöjä alkaen Mallasvedeltä läpi keskustan kanavien, jatkuen Vanajavedelle ja Sääksmäen siltojen ympäristöön. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamille alueille. Näiden lisäksi kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää myös yksityisen omistamia alueita omistajan pyynnöstä. Kansallisen kaupunkipuiston positiivisia vaikutuksia ovat matkailuvetovoiman ja rahoitusmahdollisuuksien lisääntyminen sekä arvonnousu alueella.

9 YHTEYSTIEDOT Valkeakosken kaupunkisuunnittelu / kaavoitustoimi PL 20, Sääksmäentie Valkeakoski Kaavoituspäällikkö Kaavoitusarkkitehti Alf Lindström Teija Mäkelä Kaavoitusarkkitehti Kaavoitusavustaja Anna Maria Nevalainen Outi Kanerva