KAAVOITUSKATSAUS 2015 Ruovedentie 30 RUOVEDEN KUNTA

Transkriptio

1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakuntaliitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Ruoveden kunta Ruoveden kunta sijaitsee Ylä-Pirkanmaalla. Kunnan pinta-ala on n. 950 km2 josta vesistöä 173,38 km2. Rantaviivaa on 1172 km. Loma-asuntoja on n kpl. Vakituisia asukkaita oli vuoden 2014 lopussa oli Pirkanmaan elinkeino-liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii valtion alueviranomaisena. ELY-keskuksen tehtävänä on edistää ja ohjata kunnan alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä (MRL 18 ). Vähintään kerran vuodessa pidetään kunnan ja alueellisen ELY-keskuksen välinen kehittämiskeskustelu (MRL 8 ), jossa käsitellään kunnan alueiden käytön suunnitteluun ja sen kehittämiseen, vireillä oleviin ja lähiaikoina vireille tuleviin merkittäviin kaava-asioihin sekä kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella, kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 4). Maankäyttö-ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ).

2 Pirkanmaan 1. maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa 2007 vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävä kehityksen periaatteita noudattaen. Vaihemaakuntakaavat Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) on hyväksytty Ympäristöministeriössä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) on hyväksytty Ympäristöministeriössä (Kuulutus ). Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maa-kuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä Viranomaisten lausuntoaika on päättynyt Pirkanmaan liitto kiittää kaavaluonnoksesta saadusta palautteesta. Pirkanmaan maakuntahallitus käsittelee kaavasta saadun palautteen vaiheittain ja antaa siihen vastineensa syksyn 2015 aikana. Tämän jälkeen kaavaluonnos tarkennetaan kaavaehdotukseksi. Maakuntakaava 2040 varten tehtävistä taustaselvityksistä ja niiden etenemisestä on luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta os: Yhteystiedot: Maakuntakaavoitusjohtaja Maakuntainsinööri Karoliina Laakkonen-Pöntys Satu Appelqvist Puh. (03) Puh. (03) Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka

3 Puh. (03) YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnittelun väline. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä (yleiskaava tai osayleiskaava). Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen yhteistyössä laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Ruoveden kirkonkylän osayleiskaava 2003, kaava on oikeusvaikutteinen ranta-alueita lukuun ottamatta. Yleiskaavan ranta-alueet on yhdistetty meneillään olevaan rantaosayleiskaava-alueeseen. Ruoveden kirkonkylän eteläisen osan yleiskaava 2006, kaava on oikeusvaikutteinen. Kaavassa on huomioitu mm. alueen arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Tällä osayleiskaavalla ohjataan myös ranta-alueiden maankäyttöä. Kaavan laajennuksella muodostettiin myös lisäaluetta jo olemassa olevalle Ruhalan teollisuusalueelle. Yleiskaava-alueen pinta-ala on 970 ha. Rantaosayleiskaava ( ) Rantaosayleiskaavatyö on valmistunut. Koko kuntaa käsittävä rantaosayleiskaava hyväksyttiin 1.osa-alueen osalta 2012 ja 2.ja 3 osa-alueen osalta kunnanvaltuustossa toukokuussa Kaavasta tehtyjen valitusten vuoksi se ei ole kuitenkaan lainvoimainen. Kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy. ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kunta-/kyläkuvaan. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaava on voimassa seuraavissa taajamissa: Kirkonkylä, Ruhala, Visuvesi ja

4 Jäminkipohja. Kirkonkylän asemakaava-alueen pinta-ala on noin 540 ha, Ruhalan asemakaava noin 40 ha, Visuveden asemakaava noin 160 ha ja Jäminkipohjan asemakaava noin 85 ha. VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT Ei vireillä olevia asemakaavahankkeita. ASEMAKAAVOJEN TONTTIVARANTO Kirkonkylä Kirkonkylän rakennuskaava on laadittu Rakennuskaavaa on pidetty ajan tasalla useilla kortteli- ja tonttikohtaisilla kaavamuutoksilla. Asemakaavoitetulla alueella, sen eri puolilla, on kunnalla useita kymmeniä omakotitontteja käsittävä tonttireservi. Osa näistä tonteista sijaitsee kuitenkin alueilla, joilla kysyntä on vähäistä. Kunnalla on myytävissä kirkonkylän alueella n. 44 omakotitonttia. Tontit sijoittuvat kirkonkylän alueelle seuraavasti: Utukka, Sointula, Koukkuvuori, Kauttu ja Kautunharju. Lisäksi Rajaportin alueella on yhdistettyjä teollisuus-asuntotontteja ( 5 tonttia) kpl. Yksityisessä omistuksessa on myös useita kymmeniä rakentamattomia asuntotontteja. Niiden saamista rakennuskäyttöön pyritään tehostamaan. Sointulan- Mato-ojan alueella on vapaana muutama rivitalotontti. Kotvion alueella on kolme rivitalotonttia vapaana. Visuvesi Visuveden alueella on 4 kpl omakotitonttia ja 2 kpl rivitalotontteja. Kaavoituskatsauksen liitteenä on yksityiskohtaisempi luettelo kunnan myytävistä tonteista. Ajantasaiset tonttitilanteet on luettavissa os. asuminen ja tontit/ asemakaavatontit RANTA-ASEMAKAAVAT Maankäyttö- ja rakennuslain 74 mukaan maanomistaja voi huolehtia rantaasemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

5 Ruovedellä on voimassa olevia ranta-asemakaavoja 60 kpl, jotka kattavat noin 18 % rantaviivasta. VIREILLÄ OLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT Visuveden Väinölän ranta-asemakaava, vireille tulokuulutus TULEVAT / VIREILLÄOLEVAT KAAVOITUSHANKKEET JA KAAVOITUSTA PALVELEVAT SUUNNITELMAT -Asemakaava-alueen korttelikohtaisia muutoksia ( 1-2- kpl/vuosi) Ajantasa-asemakaava ja ajantasaisuuden arviointi Maankäyttö-ja rakennuslaissa kuntien selkeäksi velvollisuudeksi tuli ylläpitää karttayhdistelmää kaikista voimassaolevista asemakaavoista. Kirkonkylän, Visuveden ja Jäminkipohjan asemakaavat ovat osin vanhentuneita ja osin toteutumattomia. MRL 60 :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Arvioinnilla pyritään yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja maankäytön tehostamiseen sekä liikenteelliseen parantamiseen. Tavoitteena on palvelujen parempi saavutettavuus ja asutuksen keskittäminen. Alueilla, joilla kaava todetaan vanhentuneeksi, vireille tulevat rakennuslupahankkeet voivat käynnistää ajantasaisuuden arvioinnin. LISÄTIEDOT Ajantasaisemmat kaavoitustiedot löytyvät Ruoveden kunnan internet-sivuilta Tekninenjohtaja, Rakennustarkastaja Harri Apell Mirja Tiensuu p p , etunimi.sukunimi@ruovesi.fi etunimi.sukunimi@ruovesi.fi

6 KAAVAPROSESSI KAAVAPROSESSIN VAIHEET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Kaavan vireille tulo Ympäristölautakunta tai kunnanhallitus tekee päätöksen kaavoituksen aloittamisesta. Kaavatyön voi käynnistää myös maanomistajan anomus asemakaavan laatimisesta / muuttamisesta. Osallistumis-ja arviointisuunnitelma Jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis - ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kerrotaan, ketkä ovat osallisia, miten kaavasta tiedotetaan, millaisia ovat osallistumisjärjestelyt ja miten järjestetään tilaisuus mielipiteen esittämiseen tai lausunnon antamiseen. Luonnosvaihe Lähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Osallinen voi esittää mielipiteensä hankkeesta joko suullisesti tai kirjallisesti. Ehdotukset ja mielipiteet kaavaan kirjataan valmisteluasiakirjoihin. Ehdotusvaihe Annettujen mielipiteiden käsittelyn jälkeen laaditaan kaavaehdotus, josta voi tehdä kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävillä oloaikana. Jokaiseen muistutukseen annetaan vastine. Hyväksyminen ja valitusvaihe Kunnanvaltuusto hyväksyy merkittävimmät kaavat. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja hallinto- oikeuden ratkaisusta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. TIEDOTTAMINEN KUNTALAISILLE Kaavan vireille tulosta tiedotetaan lehtikuulutuksella, kunnan internet-sivuilla ja ilmoitustaululla. Osallistumis - ja arviointisuunnitelma lähetetään kaikille osallisille. Se on nähtävillä myös kunnanvirastossa ja kunnan internet-sivuilla.

7 Kaavan valmisteluvaiheessa voidaan järjestää yleisötilaisuus, josta tiedotetaan paikallislehdessä. Kaavaluonnos on nähtävillä vrk. Siitä kuulutetaan lehdessä. Asiakirjat ovat nähtävillä kunnanvirastossa ja mahdollisuuksien mukaan kunnan internet-sivuilla. Kaavaehdotus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä vähintään 30 vrk ajan kunnanvirastossa ja mahdollisuuksien mukaan myös kunnan internet-sivuilla. Samaan aikaan pyydetään kaavasta viranomaisten lausunnot Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä kaavan tultua lainvoimaiseksi ilmoitetaan lehtikuulutuksella, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla lain ja tilanteen edellyttämällä tavalla.