VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2016

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2016 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä kaavoituskatsauksessa on lisäksi selvitetty kaavoitussanastoa, kerrottu kaavoituksen yhteyshenkilöt sekä kuinka kuntalainen voi vaikuttaa kaavoitukseen. Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla esille muitakin kaavoituskohteita.

2 MAAKUNTAKAAVA Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavan laatimista koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Vuoden 2016 alkupuolella voimaan tuleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee muuttamaan maakuntakaavan valmisteluprosessia. Muutoksen myötä ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen vahvistamisesta. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT: PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVETUOTANTO) Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (LIIKENNE JA LOGISTIIKKA) Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavassa keskitytään tie-, raide- ja lentoliikenteen alueiden ja verkostojen kehittämiseen. VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT: PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat.

3 Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osaalueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä Luonnos pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtotarkasteluun vaikutusten arviointeineen. Kaavaluonnoksesta järjestettiin maalis-huhtikuussa 2015 maakuntakaavafoorumi Tampereella sekä useita yleisötilaisuuksia eri puolilla maakuntaa. Kaavaluonnokseen voi tutustua linkistä: Kaavaluonnoksesta saatiin runsaasti palautetta. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 249 mielipidettä yksityishenkilöltä, ryhmältä ja yhdistykseltä, minkä lisäksi määräajan jälkeen on saapunut mielipiteitä. Palautetta annettiin erityisesti ampuma- ja moottoriradoista, tuulivoimasta, raideliikenteestä ja virkistys- ja retkeilyalueista. Näiden lisäksi kaavasta saatiin yli 60 lausuntoa. Pirkanmaan maakuntahallitus on käsitellyt kaavasta saadun palautteen ja antanut niihin vastineet. Kaavaehdotus valmistuu tänä vuonna Maakuntakaavasta laaditaan parhaillaan kaavaehdotusta, joka on ehdotuksena nähtävillä osoitteessa Kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2016 lopulla, viimeistään 2017 alussa. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmä maakuntakaavassa. Vaikutuksia arvioidaan Maakuntakaavaa varten on laadittu useita taustaselvityksiä. Lisäksi kaavan vaikutuksia on arvioitu koko kaavaprosessin ajan. Kaavaehdotukseen laaditaan kaavan kokonaisvaikutusten arviointi ja Natura 2000 alueiden arvioinnin tarveharkinta sekä tarvittaessa Natura-arvioinnit. Maakuntakaavaa arvioidaan mm. suhteessa valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin, maakuntakaavan tavoitteisiin, muihin maakunnallisiin tavoitteisiin sekä voimassa oleviin maakuntakaavoihin. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi laaditaan omana selvityksenään vuoden 2016 aikana. Tampereen läntiset väylähankkeet Tampereen läntisten väylähankkeiden suunnittelukokonaisuudessa määritellään Tampereen läntiselle ratayhteydelle Lempäälästä Ylöjärvelle, valtatien 3 oikaisulle Lempäälästä Pirkkalaan sekä 2-kehätielle Sääksjärveltä Pirkkalan lentoasemalle tekniset ratkaisut ja sijainnit. Työssä tarkastellaan myös järjestelyratapihan siirtämistä läntisen ratayhteyden varrelle Lempäälään. Suunnitelman tavoitteena on löytää väylille ja järjestelyratapihalle maankäytön, ympäristön ja liikenteen näkökulmista paras sijainti. Työ tehdään Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston yhteistyönä. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa radasta ja 2-kehästä oli nähtävillä vaihtoehtoisia linjauksia, mutta maakuntakaavan ehdotuksessa esitettiin radalle, 3-tien oikaisulle ja 2-kehälle kullekin vain yksi sijaintiratkaisu. Suunnitelma väylien sijainnista on tarkentunut vaikutusten arvioinnin ja maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Loppuraportti läntisen radan linjauksesta valmistui vuoden 2016 alkupuolella. Pirkanmaan ampuma- ja moottorirata-alueiden lisäselvitys ja kehittämissuunnitelma Kevään 2016 aikana valmistuu Pirkanmaan ampuma- ja moottorirataverkoston lisäselvitys. Selvityksen tarkoituksena on vastata kaavaluonnoksesta saatuun runsaaseen palautteeseen ja määrittää seudullisesti merkittävien ja kehitettävien rata-alueiden verkosto tarkoituksenmukaisin kriteerein. Verkosto tullaan osoittamaan Pirkanmaan

4 maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa. Samalla päivitettiin tiedot kaikkien ampuma- ja moottoriratojen osalta pohjatyönä lakisääteistä maakuntaliittojen ylläpitämää ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmaa varten. Kevään 2016 aikana laadittavaan Pirkanmaan kehittämis- ja ylläpitosuunnitelmaan sisällytetään myös moottorirataverkosto. Maakuntakaavaehdotusta varten täydennettävät muut selvitykset Maakuntakaavan selvitysaineistoja täydennettiin kaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen, maakuntakaavaehdotuksen valmistelun tueksi. Täydennyksiä tehtiin ampuma- ja moottoriratoihin, tuulivoimaan, arkeologiaan ja läntisiin väylähankkeisiin liittyen. Tuulivoiman osalta lisäselvityksiä on jo tehty tuulivoimaloiden näkyvyydestä, alueiden lepakkopotentiaalista sekä vaikutuksista ekologiseen verkostoon. Tuulivoima-alueiden arkeologisen potentiaalin selvitys julkaistaan alkuvuonna. Selvitykset ovat luettavissa maakuntakaavan internetsivuilla. MUUT VUODEN 2016 PUOLELLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Nykyinen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus on laadittu kaudelle , ja uusi kausi valmistellaan vuoden 2016 aikana. Lisätietoa ja päivittämisen tarvetta on mm. liittyen keskustojen logistiikkaan, liityntäpysäköinnin kehittämiseen, Pirkanmaan kuljetustarpeeseen ja älyliikenteen vaikutuksiin. Myös liikennejärjestelmäsuunnittelun vaikuttavuuteen halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Liikennejärjestelmätyön painopisteenä on jo aiempina vuosina ollut liityntäpysäköinnin kehittäminen ja työtä jatketaan edelleen. Lakalaivan/Rautaharkon alueesta on tarkoituksena laatia selvitys, jossa tarkastellaan aseman vaikutuksia päärataan sekä toteuttamisedellytyksiä. Alue esitetään Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 uutena alakeskuksena, joka sijaitsee liikenteellisesti erittäin houkuttelevassa solmupisteessä, päärataan kytkeytyneenä. Pirkanmaan aluetietopalvelu Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa alettu edistää paikkatietoaineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon avaamista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille alustoille ja palveluihin. Alkuvaiheessa yhteistyön keskiössä ovat olleet maankäyttöön, palveluihin ja selvitystöihin liittyvät tietoaineistot, näiden ylläpito, ajantasaisuus ja jatkuvuuden varmistaminen. Yhteistyö eteni vuonna 2015 ensimmäisen vaiheen teknisiin toteutuksiin, johon lukeutuu mm. karttapalvelun uudistaminen. Yhteistyön on tarkoitus edetä vuonna 2016 maakunnalliseksi, valtion ja kuntien tarpeisiin skaalautuvaksi aluetietopalveluksi, jossa verkostomaisen yhteistyön kautta muodostettujen tiedonhallinnan periaatteiden mukaisesti saadaan koottua yhteisiin tiedonjako- ja tuottamiskanaviin avointa, päivittyvää dataa sekä asukkaiden, yritysten että asiantuntijoiden käyttöön. Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan ekosysteemipalvelut -hankkeessa on selvitetty, miten yksittäiset ekosysteemipalvelut tai monien palvelujen keskittymät maakunnassa sijoittuvat ja mikä on niiden rahallinen arvo ja potentiaali. Hankkeessa on perehdytty edesauttamaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnon alueiden ja niiden ekosysteemipalveluista saatavien hyötyjen turvaamista tulevaisuudessa.

5 Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää niin yritystoiminnan kehittämisessä ja uusien yritysten luomisessa kuin tutkimus- ja viranomaistyössä esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja lupakäsittelyissä. Työ palvelee yksityistä kansalaista, joka tarvitsee tietoa esimerkiksi kiinnostavista luontokohteista ja palveluista. Hankkeen loppuraportti on luettavissa osoitteessa: Koko data-aineisto on julkaistuna tällä hetkellä internetissä väliaikaisessa karttapalvelussa ( ja se julkaistaan myös myöhemmin avattavassa uudessa aluetietopalvelussa. YLEISKAAVA Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnittelun väline. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä (yleiskaava tai osayleiskaava). Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen yhteistyössä laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. Yleiskaava on merkittävin maankäytön ohjauskeino, joka on kunnan omissa käsissä. Yleiskaavan suunnittelutarkkuus vaihtelee lähes asemakaavatasoisesta yleispiirteiseen ja strategiseen maankäytön suunnitteluun. Yleiskaavan tavoitevuosi on yleensä noin 20 vuoden päässä, mutta se ohjaa maankäyttöä välittömästi. Yleiskaavoitus tukee suunnitelmallista maanhankintaa ja asemakaavoituksen ohjelmointia sekä tuottaa runsaasti selvitystietoa kaavoitettavista alueista. VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT: OIKEUSVAIKUTUKSETTOMAT YLEISKAAVAT: - Yleiskaava 1990 (1970) - Eteläisen kaupungin osayleiskaava (1978) - Sääksmäen sillanseudun osayleiskaava (1978) - Keskustan osayleiskaava (1978) - Eteläisen keskustan osayleiskaava (1982) - Rakenneyleiskaava (2005) OIKEUSVAIKUTTEISET YLEISKAAVAT: - Rantojen osayleiskaava (1993) - Kärjenniemi-Mahlianmaa-Savilahti, osayleiskaava (1995) - Korkeakankaan osayleiskaava (2001) - Savilahden osayleiskaava (2003) - Vanhankylän osayleiskaava (2005) - Kipparin alueen osayleiskaava (2006) - Lounaissuunnan osayleiskaava (2012) - Kärjenniemen-Metsäkansan osayleiskaava (2012)

6 - Holminrannan osayleiskaavan muutos (2015) - Jutikkalan osayleiskaava (2015) VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT: 130-TIEN OSAYLEISKAAVA Kaava tehdään yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa. Suunnittelualue sijoittuu Lempäälän Marjamäen ja Valkeakosken Tikinmaan välille ja käsittää ne seututien 130 varren alueet, jotka tukeutuvan tiehen maankäytöllisesti. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 47 neliökilometriä. 130-tie on entinen valtatie 3 ja toimii edelleen valtatien varareittinä. Tien hyvä liikennöitävyys on Valkeakoskelle erittäin tärkeä lähtökohta. Marjamäen kauppa-, teollisuus- ja työpaikka-alueen yksi luontainen laajenemissuunta on etelään 130-tien suuntaisesti. Tien vartta on päätetty tulevaisuudessa kehittää erityisesti työpaikka-alueena. Yleiskaavan valmistelu tukee käynnissä olevaa maakuntakaavan tarkistusta ja varmistaa, että aluevaraukset sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti. Julkisen liikenteen reitit ja esteettömät pyöräilyväylät ovat olennaisia terveellisen ja viihtyisän taajamarakenteen toteuttamiseksi. Yleiskaavalla vaikutetaan siihen, että tarvittaville ratkaisuille löytyvät tulevaisuudessa riittävät varaukset. Alue on kokonaisuudessaan osa Suomen kasvukäytävää (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehityskäytävä) ja logistisesti edullista saavutettavuusaluetta. POHJOISSUUNNAN OSAYLEISKAAVA Valkeakosken kaupungin pääkasvusuunta on pohjoinen. Suunnittelualue on kooltaan noin 14 neliökilometriä. Taajamarakenteen kasvu edellyttää toimivien liikenneyhteyksien järjestämistä uusilta alueilta keskustaan sekä kaupungista ulospäin. Kaavatyössä huomioidaan julkisen liikenteen reitit ja esteettömät pyöräilyväylät. Yleiskaavassa osoitetaan asuin- ja virkistysalueiden lisäksi ajoneuvo- ja polkupyöräliikenteen pääväylät. Suunnittelualue rajautuu 130-tien osayleiskaavaan. Kaavat etenevät rinnakkain ja ne sovitetaan saumattomasti toisiinsa. Edellä mainitut yleiskaavatyöt etenevät vireillä olevan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 valmistelua seuraten. LÄHIVUOSINA VIREILLE TULEVAT YLEISKAAVAT - Keskustan strateginen osayleiskaava

7 ASEMAKAAVA Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT: 1. TYRYN VESIASEMA Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistettiin vesiaseman saneeraus. 2. TIETOLA Asemakaavamuutoksella mahdollistettiin kaupunkirakenteen tiivistäminen muodostamalla uusia kerros- ja rivitalotontteja. 3. SALONKATU Asemakaavamuutoksella mahdollistettiin kaupunkirakenteen tiivistäminen muodostamalla uusia kerrostalotontteja. hyväksymispäätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen, mutta valitusta ei hyväksytty. AKTIIVISENA VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT: 1. JUTIKKALA Tavoitteena on osoittaa asemakaavalla logistisesti merkittävä teollisuus- ja työpaikka-alue hyvien liikenneyhteyksien varteen, mihin liittyy reittien kehittäminen ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen pääverkon osalta. 2. METSÄ-TIETOLA Tiivistetään kaupunkirakennetta muodostamalla uusia kerrostalotontteja sekä muutetaan asemakaava vastaamaan olevaa tilannetta Tehtaan kentän ja Erikssonin puiston osalta. 3. LEPÄNKORVAN SILTA Mahdollistetaan kevyen liikenteen sillan rakentaminen Melankärjestä Lepänkorvan puistoon sekä suojataan entisen kaupunginjohtajan virka-asunnon kulttuurihistorialliset arvot 4. HAAPASAARENKATU 27 Muutetaan osa puistoa osaksi omakotiasutukselle osoitettua korttelialuetta. 5. SOINTULAN KOULU Mahdollistetaan koulun ja päiväkodin rakentaminen Sointulan alueelle sekä sisääntuloväylän muuttaminen kaupunkimaiseksi. 6. VARSANHÄNNÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Muutetaan tonteille rakennettu ajoyhteys asemakaavan mukaiseksi katualueeksi. 7. VALTAKATU 10 (NORDEA) Mahdollistetaan uuden liike- ja asuinrakennuksen rakentaminen keskustaan, samalla tuetaan keskustaasumista ja kaupallisia palveluja.

8 8. TYRYN KOULU Asemakaavoituksen tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta laajennusta varten, mahdollistaa laajennusta palvelevan välituntipihan rakentaminen sekä mahdollistaa toimiva liikenneyhteys ja autopaikoituksen järjestäminen koulun alueella. Aktiivisena vireillä olevat asemakaavoituskohteet kartalla 2016 VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVATYÖT: 1. MAHLIANMAA Alueelle on tavoitteena mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyminen. 2. TALLIKATU Tavoitteena on liikennejärjestelyjen ja katulinjausten muokkaaminen ja kehittäminen. Edellä mainitut kaavatyöt on tavoitteena kuuluttaa vireille vuoden 2016 aikana. Näiden lisäksi vireille saattaa tulla kaavoituskatsauksen ulkopuolisia asemakaavatöitä, mikä aiheuttaa muutoksia jo aikataulutettuihin töihin. Kaikista kaavatöistä tiedotetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisesti.

9 VALKEAKOSKEN STRATEGINEN KEHITYSKUVALUONNOS Valkeakosken strategisessa kehityskuvaluonnoksessa on esitetty taajamarakenteen ennakoitu tavoitteellinen kehitys. Esitystapa keskittyy rakenteen pääpiirteisiin. Siinä huomioidaan kaupungin luonne teollisuuskaupunkina ja osoitetaan luonteen mukaiset kehityslinjat yli 20 vuoden tähtäyksellä eteenpäin. Luonnoksessa esitetään asumista, palveluita ja työpaikkatoimintoja palvelevat aluevaraukset. ASUINALUEET Kehityskuvaluonnoksessa esitetään kartalla nykyiset asuinalueet ja asuinalueiden laajentumisvarat jaettuina pientalovaltaisiin ja kerrostalovaltaisiin alueisiin. Kerrostalovaltaisina kehitettävät alueet voivat sisältää jonkin verran pientaloja ja päinvastoin. Alueisiin sisältyvät liikenneväylät, virkistysalueet, yleisten rakennusten ja teknisen huollon alueet sekä muut yleiset alueet. Alueet sisältävät myös palveluita ja palvelutyöpaikkoja. Asuinalueet voivat sisältää myös keskustatoimintoja. Osa-alueisiin liittyy väestöä ja palveluita koskevia tarkentavia tavoitteita. TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET Kehityskuvaluonnoksessa esitetään teollisuusalueet ja työpaikka-alueet, joille ei suunnitella merkittävää määrää asumista. Alueisiin sisältyvät liikenneväylät, mahdolliset virkistysalueet, tarvittavat yleisten rakennusten ja teknisen huollon alueet sekä muut yleiset alueet. Työpaikka-alueisiin liittyy osa-alueittain tarkentavia tavoitteita.

10 PALVELUT Luonnoksessa esitetään kehitettävien hyvinvointipalvelujen keskittymät, joita ei osoiteta pääasiallisesti asuinalueina. Alueet voivat sisältää rakennuksia, virkistys-, matkailu- ja luontoalueita. Luonnoksessa esitetään strategisesti tärkeiden viher- ja virkistysyhteyksien verkosto. SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Maankäytön suunnittelutoimi päivittää kehityskuvaluonnosta laadittujen selvitysten ja kaupungin päättävien elinten tekemien linjausten perusteella. Selvityksiä laaditaan ja perustietoaineistoa päivitetään tarpeen mukaan. Luonnos toimii kaupungin elinkeino- ja maankäyttöpoliittisten linjausten karttamuotoisena yhteenvetona. Kaupunginhallitus vahvistaa päivitetyn kehityskuvaluonnoksen kaavoituskatsauksen yhteydessä tai muuten tarvittaessa. Strategisen kehityskuvaluonnoksen avulla kaupunki koordinoi maapolitiikan toteutusta ja maankäytön suunnittelun ohjelmointia. LIITTEET JA TÄYDENTÄVÄT SUUNNITELMAT Strategiseen kehityskuvaluonnokseen voidaan liittää liikenneverkkoa, palvelurakennetta, asuin- ja teollisuusalueita koskevia periaateluonnoksia, mitoitustaulukoita tai vastaavia suunnitelmia. Täydentävät suunnitelmat voidaan liittää kehityskuvaluonnokseen karttatasoina tai erillisinä liitteinä. Esitystapaa kehitetään päämääränä pelkistetty, tulevaisuuden suuntalinjat osoittava muotokieli. YHTEYSTIEDOT Valkeakosken kaupunkisuunnittelu / kaavoitus PL 20, Sääksmäentie Valkeakoski Kaavoituspäällikkö Kaavoitusarkkitehti Alf Lindström Teija Mäkelä Kaavoitusavustaja Maankäyttösihteeri Outi Kanerva Mila Mäenluoma