VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2017

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2017 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä kaavoituskatsauksessa on lisäksi selvitetty kaavoitussanastoa, kerrottu kaavoituksen yhteyshenkilöt sekä kuinka kuntalainen voi vaikuttaa kaavoitukseen. Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla esille muitakin kaavoituskohteita.

2 MAAKUNTAKAAVA Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavan laatimista koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Vuoden 2016 alkupuolella voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain muutos muutti maakuntakaavan valmisteluprosessia. Muutoksen myötä ympäristöministeriö luopui maakuntakaavojen vahvistamisesta. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT: PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVETUOTANTO) Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (LIIKENNE JA LOGISTIIKKA) Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavassa keskitytään tie-, raide- ja lentoliikenteen alueiden ja verkostojen kehittämiseen. VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT: PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat.

3 Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osaalueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle maakuntakaavaehdotuksen hyväksymistä. Maakuntavaltuuston kokous pidetään YLEISKAAVA Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnittelun väline. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä (yleiskaava tai osayleiskaava). Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen yhteistyössä laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. Yleiskaava on merkittävin maankäytön ohjauskeino, joka on kunnan omissa käsissä. Yleiskaavan suunnittelutarkkuus vaihtelee lähes asemakaavatasoisesta yleispiirteiseen ja strategiseen maankäytön suunnitteluun. Yleiskaavan tavoitevuosi on yleensä noin 20 vuoden päässä, mutta se ohjaa maankäyttöä välittömästi. Yleiskaavoitus tukee suunnitelmallista maanhankintaa ja asemakaavoituksen ohjelmointia sekä tuottaa runsaasti selvitystietoa kaavoitettavista alueista. VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT: OIKEUSVAIKUTUKSETTOMAT YLEISKAAVAT: - Yleiskaava 1990 (1970) - Eteläisen kaupungin osayleiskaava (1978) - Sääksmäen sillanseudun osayleiskaava (1978) - Keskustan osayleiskaava (1978) - Eteläisen keskustan osayleiskaava (1982) - Rakenneyleiskaava (2005) OIKEUSVAIKUTTEISET YLEISKAAVAT: - Rantojen osayleiskaava (1993) - Kärjenniemi-Mahlianmaa-Savilahti, osayleiskaava (1995) - Korkeakankaan osayleiskaava (2001) - Savilahden osayleiskaava (2003) - Vanhankylän osayleiskaava (2005) - Kipparin alueen osayleiskaava (2006) - Lounaissuunnan osayleiskaava (2012) - Kärjenniemen-Metsäkansan osayleiskaava (2012) - Holminrannan osayleiskaavan muutos (2015)

4 - Jutikkalan osayleiskaava (2015) VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT: 130-TIEN OSAYLEISKAAVA Kaava tehdään yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa. Suunnittelualue sijoittuu Lempäälän Marjamäen ja Valkeakosken Tikinmaan välille ja käsittää ne seututien 130 varren alueet, jotka tukeutuvan tiehen maankäytöllisesti. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 47 neliökilometriä. 130-tie on entinen valtatie 3 ja toimii edelleen valtatien varareittinä. Tien hyvä liikennöitävyys on Valkeakoskelle erittäin tärkeä lähtökohta. Marjamäen kauppa-, teollisuus- ja työpaikka-alueen yksi luontainen laajenemissuunta on etelään 130-tien suuntaisesti. Tien vartta on päätetty tulevaisuudessa kehittää erityisesti työpaikka-alueena. Yleiskaavan valmistelu tukee käynnissä olevaa maakuntakaavan tarkistusta ja varmistaa, että aluevaraukset sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti. Julkisen liikenteen reitit ja esteettömät pyöräilyväylät ovat olennaisia terveellisen ja viihtyisän taajamarakenteen toteuttamiseksi. Yleiskaavalla vaikutetaan siihen, että tarvittaville ratkaisuille löytyvät tulevaisuudessa riittävät varaukset. Osayleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena liikenneväylien osalta. Alue on kokonaisuudessaan osa Suomen kasvukäytävää (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehityskäytävä) ja logistisesti edullista saavutettavuusaluetta. POHJOISSUUNNAN OSAYLEISKAAVA Valkeakosken kaupungin pääkasvusuunta on pohjoinen. Suunnittelualue on kooltaan noin 14 neliökilometriä. Taajamarakenteen kasvu edellyttää toimivien liikenneyhteyksien järjestämistä uusilta alueilta keskustaan sekä kaupungista ulospäin. Kaavatyössä huomioidaan julkisen liikenteen reitit ja esteettömät pyöräilyväylät. Yleiskaavassa osoitetaan asuin- ja virkistysalueiden lisäksi ajoneuvo- ja polkupyöräliikenteen pääväylät. Suunnittelualue rajautuu 130-tien osayleiskaavaan. Kaavat etenevät rinnakkain ja ne sovitetaan saumattomasti toisiinsa. Edellä mainitut yleiskaavatyöt etenevät vireillä olevan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 valmistelua seuraten. KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Yleiskaavan päätavoitteet ovat keskusta-alueen tiivistäminen, eteläisen keskustan uusiutuminen, asumisen ja palvelun kehittäminen rinnakkain, kaupungin omien vahvuuksien hyödyntäminen, liikenneratkaisujen kehittäminen kaupunkiympäristön ehdoilla sekä kaunis, hyvä kaupunkiympäristö.

5 ASEMAKAAVA Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT: 1. JUTIKKALA Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa yleiskaavan mukainen teollisuusalue. Suunnittelualue sijoittuu moottoritien pohjoispuolelle Jutikkalan liittymän kohdalle. 2. VARSANHÄNNÄN ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa tonteille rakennettu ajoyhteys asemakaavan mukaiseksi katualueeksi. 3. TYRYN KOULU Asemakaavan muutos laadittiin Tyryn koulun laajentamistarpeen vuoksi. Tavoitteena mahdollistaa toimiva liikenneyhteys ja autopaikoitus, välituntipiha, sekä lisätä rakennusoikeutta. 4. LÄNSI-LINTULA Asemakaavan tavoitteena on taata Valkeakosken kaupungin monipuolinen tonttitarjonta kaupungin pohjoispuolella laajentamalla Lintulan asuinaluetta Vanhankyläntien länsipuolelle. 5. KERHOMAJANKADUN KAAVAMUUTOS Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusi katuyhteys Kerhomajalta Kirkkokadulle. Katu parantaisi alueen tavoitettavuutta ja lisäisi liikenneturvallisuutta. 6. KONHON RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavan tarkoituksena on muodostaa omarantaisia lomarakennuspaikkoja rantojen osayleiskaavan mitoitusperiaatteiden mukaisesti. 7. HAUTAUSMAAN LAAJENNUS Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Valkeakosken hautausmaan alueelle muutos puistoalueesta huoltoalueeksi ja mahdollistaa konesuojarakennuksen rakentaminen. 8. VESIKONKAARI Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa 7 erillispientalotonttia viideksi hieman suuremmaksi erillispientalotontiksi, vastaamaan tonttikysyntää. 9. PÄSSINMÄKI Kaavamuutosalue on osoitettu edellisessä asemakaavassa pääasiassa puistoksi, mutta käyttötarkoitus ei vastaa olemassa olevaa tilannetta vaan alueella sijaitsee rakennuksia. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on vanhan rakennuskannan säilymisen mahdollistaminen sekä alueen täydentäminen historiaa kunnioittavasti muuttamalla puistoa omakotiasumiselle.

6 10. VANHANKYLÄN LIIKEALUEEN MUUTOS Asemakaavamuutoksen tavoitteena on vaihtaa tonttien pääkäyttötarkoituksia ja siirtää polttonesteen jakelu mahdollistamaan tonttivarauksen mukainen toimintojen sijoittelu alueelle. 11. VALTAKATU 10 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta keskeisessä asuin-/liikekorttelissa Valkeakosken keskustassa sekä mahdollistaa hanke tontille. Asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2016, mutta ELY-keskus teki päätöksestä oikaisukehotuksen. Kaava vietiin uudelleen hyväksymiskäsittelyyn tammikuussa AKTIIVISENA VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT: 1. HAAPASAARENKATU 27 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa suunnittelualue osaksi asuinkorttelia, jolloin olemassa oleva asuinrakennus talousrakennuksineen saa rakennusoikeuden. 2. LEPÄNKORVAN SILTA Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kevyen liikenteen sillan rakentaminen Melankärjestä Lepänkorvan puistoon sekä suojata entisen kaupunginjohtajan virka-asunnon kulttuurihistorialliset arvot. 3. SOINTULAN KOULU Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa koulun ja päiväkodin rakentaminen Sointulan alueelle sekä muuttaa sisääntuloväylän luonnetta kaupunkimaiseksi.

7 Aktiivisena vireillä olevat asemakaavoituskohteet kartalla 2017 VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVATYÖT: 1. MAHLIANMAA Alueelle on tavoitteena mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyminen. 2. TALLIKATU Tavoitteena on liikennejärjestelyjen ja katulinjausten muokkaaminen ja kehittäminen. 3. ITÄINEN APIANLAHTI Tavoitteena on mahdollistaa Sointulan asuinalueen tiivistäminen ja laajentaminen Apianlahden ja Pälkäneentien suuntaan. 4. TEKNINEN KESKUS Tavoitteena on mahdollistaa uusien asuinkorttelien muodostaminen nykyisten teknisen keskuksen ja pelastuslaitoksen kohdalle. Edellä mainitut kaavatyöt on tavoitteena kuuluttaa vireille vuoden 2017 aikana. Näiden lisäksi vireille saattaa tulla kaavoituskatsauksen ulkopuolisia asemakaavatöitä, mikä aiheuttaa muutoksia jo aikataulutettuihin töihin. Kaikista kaavatöistä tiedotetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisesti.

8 VALKEAKOSKEN STRATEGINEN KEHITYSKUVALUONNOS Valkeakosken strategisessa kehityskuvaluonnoksessa on esitetty taajamarakenteen ennakoitu tavoitteellinen kehitys. Esitystapa keskittyy rakenteen pääpiirteisiin. Siinä huomioidaan kaupungin luonne teollisuuskaupunkina ja osoitetaan luonteen mukaiset kehityslinjat yli 20 vuoden tähtäyksellä eteenpäin. Luonnoksessa esitetään asumista, palveluita ja työpaikkatoimintoja palvelevat aluevaraukset. ASUINALUEET Kehityskuvaluonnoksessa esitetään kartalla nykyiset asuinalueet ja asuinalueiden laajentumisvarat jaettuina pientalovaltaisiin ja kerrostalovaltaisiin alueisiin. Kerrostalovaltaisina kehitettävät alueet voivat sisältää jonkin verran pientaloja ja päinvastoin. Alueisiin sisältyvät liikenneväylät, virkistysalueet, yleisten rakennusten ja teknisen huollon alueet sekä muut yleiset alueet. Alueet sisältävät myös palveluita ja palvelutyöpaikkoja. Asuinalueet voivat sisältää myös keskustatoimintoja. Osa-alueisiin liittyy väestöä ja palveluita koskevia tarkentavia tavoitteita. TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET Kehityskuvaluonnoksessa esitetään teollisuusalueet ja työpaikka-alueet, joille ei suunnitella merkittävää määrää asumista. Alueisiin sisältyvät liikenneväylät, mahdolliset virkistysalueet, tarvittavat yleisten rakennusten ja teknisen huollon alueet sekä muut yleiset alueet. Työpaikka-alueisiin liittyy osa-alueittain tarkentavia tavoitteita.

9 PALVELUT Luonnoksessa esitetään kehitettävien hyvinvointipalvelujen keskittymät, joita ei osoiteta pääasiallisesti asuinalueina. Alueet voivat sisältää rakennuksia, virkistys-, matkailu- ja luontoalueita. Luonnoksessa esitetään strategisesti tärkeiden viher- ja virkistysyhteyksien verkosto. SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Maankäytön suunnittelutoimi päivittää kehityskuvaluonnosta laadittujen selvitysten ja kaupungin päättävien elinten tekemien linjausten perusteella. Selvityksiä laaditaan ja perustietoaineistoa päivitetään tarpeen mukaan. Luonnos toimii kaupungin elinkeino- ja maankäyttöpoliittisten linjausten karttamuotoisena yhteenvetona. Kaupunginhallitus vahvistaa päivitetyn kehityskuvaluonnoksen kaavoituskatsauksen yhteydessä tai muuten tarvittaessa. Strategisen kehityskuvaluonnoksen avulla kaupunki koordinoi maapolitiikan toteutusta ja maankäytön suunnittelun ohjelmointia. Strategista kehityskuvaa tullaan päivittämään uuden valtuustokauden myötä. LIITTEET JA TÄYDENTÄVÄT SUUNNITELMAT Strategiseen kehityskuvaluonnokseen voidaan liittää liikenneverkkoa, palvelurakennetta, asuin- ja teollisuusalueita koskevia periaateluonnoksia, mitoitustaulukoita tai vastaavia suunnitelmia. Täydentävät suunnitelmat voidaan liittää kehityskuvaluonnokseen karttatasoina tai erillisinä liitteinä. Esitystapaa kehitetään päämääränä pelkistetty, tulevaisuuden suuntalinjat osoittava muotokieli. YHTEYSTIEDOT Valkeakosken kaupunkisuunnittelu / kaavoitus PL 20, Sääksmäentie Valkeakoski Kaavoituspäällikkö Kaavoitusarkkitehti Alf Lindström Teija Mäkelä Kaavoitusavustaja Maankäyttösihteeri Outi Kanerva Mila Mäenluoma