VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2012

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä kaavoituskatsauksessa on lisäksi selvitetty kaavoitussanastoa, kerrottu kaavoituksen yhteyshenkilöt sekä kuinka kuntalainen voi vaikuttaa kaavoitukseen. Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla esille muitakin kaavoituskohteita.

2 VUONNA 2011 VALMISTUNEET KAAVAT Lumikorpi I Alueella laajennettiin kahta teollisuustonttia Pälkäneentien ja Mottitien välissä. Lintula 3 Muutettiin Lintulan alueen rakentumattomia rivitalotontteja omakotitonteiksi. Lintula IV Muutettiin Lintulan alueen rakentumattomia rivitalotontteja omakotitonteiksi. Lintulan parkkialue Muutettiin asuntomessualueen parkkialueena toiminutta maatalousaluetta omakotitonteiksi. Yli-Nissin yläosa Yli-Nissin uutta asuinaluetta laajennettiin. Saarioisten laajennus Varauduttiin Liha-Saarioinen Oy:n tehtaan lisärakentamiseen laajentamalla tehtaan tonttia. Veturitalli Veturitallille muodostettiin tontti sekä mahdollistettiin sen laajentaminen ja käyttäminen yritystoimintaan. Tikinmaankuja Rakentamaton pieni viheralue korttelin keskellä muutettiin teollisuustontiksi. Vallon muutos Rivitalotontin jakaminen omakotitonteiksi Vallon alueella. Koivuniemen asemakaavan muutos Tarkistettiin kaava-alueen pohjakartta sekä ryhmäpuutarha-alueen kaavamääräys. SUUNNITTELUKOHTEET VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVATYÖT 1. Lintulan itäinen laajennus Laajennetaan Lintulan asemakaavaa itään. 2. Kangasalantie-Radanvarsitie Muutetaan tiealueet katualueiksi ja varataan tila Kangasalantien uudelle linjaukselle Ulvajanniemessä. 3. Palmurinne Tutkitaan vanhainkodin korttelin lisärakentamista tai muuttamista esim. päiväkotikäyttöön. 4. Valto II Vallon asuinalueeseen suunnitellaan laajennus.

3 5. Koivuniemen laajennus I ja II Jatketaan pientaloalueen kaavoitusta. 6. Aluesairaala Laajennetaan aluesairaalan tonttia Kirkkokadun varren pienelle viheralueelle. 7. Urheilutalo Korjataan tekninen virhe ja liitetään kevyen liikenteen väylä urheilutalon tonttiin. 8. Valmarintie 65 Laajennetaan tonttia siten että rakennuspaikka siirtyy lähemmäs tietä. Vuoden aikana saattaa tulla vireille tässä kaavoituskatsauksessa mainitsemattomia kaavahankkeita, jotka kuulutetaan vireille erikseen. Lisäksi vireillä on asemakaavatöitä, jotka eivät ole aktiivisessa vaiheessa.

4 2. VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT Metsäkansa-Konho-Kärjenniemen osayleiskaava Kasvaneen hajarakentamispaineen ohjaamiseksi ja uuden asuinalueen osoittemiseksi alueelle laaditaan yleiskaava, jolla voidaan ohjata maankäyttöä, uusien rakennusalueiden ja rakennuspaikkojen sijoittamista. Suunnitelma laaditaan konsulttityönä(fcg Finnish Consulting Group Oy). Lounaissuunnan osayleiskaava Vallon ja Säkkisaaren alueille on esitetty uutta asuinrakentamista. Alue voi muodostaa taajamarakenteen pitkän aikavälin kasvusuunnan. Maankäytön mahdollisuudet selvitetään laatimalla osayleiskaava, jolla tutkitaan riittävän laajasti nykyisen taajaman lounaispuoliset alueet. Suunnittelualueeseen kuuluvat: Rauhaniemi, Säkkisaari, Tavaksenlahti, Vuohilahti, Haapasaari sekä Vallonjärven ympäristö. Suunnitelma laaditaan konsulttityönä (FCG Finnish Consulting Group Oy). Jutikkalan osayleiskaava Kaupunki on ostanut Jutikkalan kylän Kanta-Jutikkala nimisen tilan logistisesti merkittävältä paikalta. Aluetta on suunniteltu pääosin teollisuusalueeksi. Ennen alueen asemakaavoitusta on tarkoituksenmukaista laatia osayleiskaava laajemmalle alueelle. Osayleiskaavoitettava alue rajoittuu etelästä ja lännestä maantiehen 130, pohjoisessa rajana on viljelyaukea ja idässä Tunturivuori. Kaavasuunnittelu tehdään omana työnä.

5 Holmin (Lotilanjärven länsirannan) osayleiskaavan muutos Holmin teollisuusaluetta on tarvetta laajentaa 130-tien varteen. Tarkoitusta varten on aiheellista laatia osayleiskaavan muutos, Lotilanjärven länsirannan osayleiskaava-alueelle (myös ns. Holminranta). Osayleiskaavamuutoalue rajautuu 130-tien, Lempääläntien, Korentinojan, Lotilanjärven ja rautatien väliselle alueelle. Kaavasuunnittelu tehtäneen kaupungin omana työnä. VALKEAKOSKEN VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT Oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat: - Yleiskaava 1990 (1970) - Eteläisen kaupungin osayleiskaava ( ) - Sääksmäen sillanseudun osayleiskaava ( ) - Keskustan osayleiskaava ( ) - Eteläisen keskustan osayleiskaava ( ) - Rakenneyleiskaava ( ). Oikeusvaikutteiset yleiskaavat: - Rantojen osayleiskaava ( ) - Kärjenniemi Mahlianmaa Savilahti, osayleiskaava ( ) - Korkeakankaan osayleiskaava ( ) - Savilahden alueen osayleiskaava ( ) - Lotilanjärven länsirannan osayleiskaava ( ) - Vanhankylän osayleiskaava ( ) - Kipparin alueen osayleiskaava ( )

6 KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO VALKEAKOSKELLE - PROJEKTI Valkeakosken kaupunki on päättänyt aloittaa selvitystyön kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Kansallinen kaupunkipuisto on ympäristöministeriön myöntämä, Suomessa jo neljään kaupunkiin perustettu alue. Valkeakosken kansallisen kaupunkipuiston on ajateltu kattavan kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä kohteita ja luonnonympäristöjä alkaen Mallasvedeltä läpi keskustan kanavien, jatkuen Vanajavedelle ja Sääksmäen siltojen ympäristöön. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamille alueille. Näiden lisäksi kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää myös yksityisen omistamia alueita omistajan pyynnöstä. Kansallisen kaupunkipuiston positiivisia vaikutuksia ovat matkailuvetovoiman ja rahoitusmahdollisuuksien lisääntyminen sekä arvonnousu alueella. KAAVOITUSSANASTOA MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 4). YLEISKAAVA Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnittelun väline. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä (yleiskaava tai osayleiskaava). Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen yhteistyössä laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. ASEMAKAAVA Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. OSALLINEN Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

7 SUUNNITTELUTARVEALUE Suunnittelutarvealueeseen sisältyvät suoraan lain nojalla alueet, jotka vastaavat aiempaa taaja-asutuksen määritelmää. Käsitteen piiriin sisältyy myös sellainen yksittäinen rakentaminen, jolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Näillä alueilla rakentaminen edellyttää erityistä suunnittelutarveratkaisua, jonka voi myöntää rakennustarkastaja. Tietyillä alueilla (mm. rantarakentaminen) päätösvalta on kuitenkin Pirkanmaan ympäristökeskuksella. MAAKUNTAKAAVA Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. VIREILLÄ OLEVAT VAIHEMAAKUNTAKAAVAT Pirkanmaalla on vireillä kaksi vaihemaakuntakaavaa. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laatimisesta ( 17). Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia turpeenottoalueiden osalta. Kaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä ja kaavaehdotus Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen ( 9). Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maa-kunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisesta ( 38). Kaavassa keskitytään liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere- Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Kaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä ja kaavaehdotus Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset käsitellään alkuvuoden 2012 aikana. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyisi vaihemaakuntakaavan vuoden 2012 aikana.

8 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki päätöksen ( 30) Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laadintaprosessin käynnistämisestä. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, mm. palvelu- ja keskusverkko, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (ml. vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu joulukuussa Kaavatyö käynnistetään tavoitteiden asettelulla, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä taustaselvitysten ja maankäyttövaihtoehtojen laadinnalla. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä Kaavaprosessin arvioidaan olevan noin 5 vuoden mittainen. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteesta: KUINKA KUNTALAINEN VOI VAIKUTTAA KAAVOITUKSEEN? MITEN KAAVOITUKSESTA TIEDOTETAAN? KAAVAN VIREILLETULO Kaavatyön voi käynnistää kaupungin päätöksen lisäksi myös maanomistajan anomus asemakaavan laatimisesta / muuttamisesta. Kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehtikuulutuksella ja kaupungin verkkosivuilla. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitustoimi laatii jokaisesta kaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Siinä kerrotaan, ketkä kuuluvat osallisten piiriin, miten kaavasta tiedotetaan ja miten järjestetään tilaisuus mielipiteen esittämiseen tai lausunnon antamiseen. Osallisilla on mahdollisuus esittää Pirkanmaan ympäristökeskukselle neuvottelua OAS:n riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään osallisille tiedoksi ja se on nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Kaavan valmisteluvaiheessa voidaan järjestää yleisötilaisuus, josta tiedotetaan lehdessä. LUONNOSVAIHE Lähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Osallinen voi esittää mielipiteensä hankkeesta joko suullisesti tai kirjallisesti. Ehdotukset ja mielipiteet kirjataan valmisteluasiakirjoihin. Kaavaluonnos on nähtävillä vrk:ta ja siitä kuulutetaan lehdessä. Asiakirjat ovat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla.

9 EHDOTUSVAIHE Otettuaan huomioon annetut mielipiteet kaavoitustoimi laatii kaavaehdotuksen, josta voi tehdä kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle kaavan nähtävilläoloaikana. Kaavoittaja antaa jokaiseen muistutukseen vastineen. Kaavaehdotus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä vähintään 30 vrk:n ajan kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Samaan aikaan pyydetään kaavasta viranomaisten lausunnot. HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginvaltuusto päättää kaavojen hyväksymisestä. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen ja hallinto-oikeuden ratkaisusta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä kaavan tultua lainvoimaiseksi ilmoitetaan lehtikuulutuksella, kaupungin ilmoitustaululla ja kirjeitse lain ja tilanteen edellyttämällä tavalla. VALKEAKOSKEN KAUPUNKI / HALLINTOKESKUS / KAUPUNKISUUNNITTELU Käynti / postiosoite: sähköposti: Verkkosivut: Sääksmäentie 2 / PL 20, Valkeakoski etunimi.sukunimi@vlk.fi Yhteydenotot: Kaavoituspäällikkö Alf Lindström Kaavoitusarkkitehti Teija Mäkelä puh puh Kaavoitusarkkitehti Anna-Maria Nevalainen Kaavoitusavustaja Outi Kanerva puh puh