VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2015

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2015 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä kaavoituskatsauksessa on lisäksi selvitetty kaavoitussanastoa, kerrottu kaavoituksen yhteyshenkilöt sekä kuinka kuntalainen voi vaikuttaa kaavoitukseen. Katsauksessa esitettyjen töiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla esille muitakin kaavoituskohteita.

2 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten taikka maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 4). Maakuntakaavan laatii, pitää ajan tasalla ja kehittää maakunnan liitto. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on maakunnan kuntien omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT: PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (TURVETUOTANTO) Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä Korkein hallinto-oikeus on hylännyt tästä vaihemaakuntakaavasta tehdyn valituksen antamallaan päätöksellä, eikä kaavan vahvistamispäätöstä muutettu. Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (LIIKENNE JA LOGISTIIKKA) Maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisesta Kaavassa keskitytään liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoima

3 VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT: PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto teki päätöksen Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laadintaprosessin käynnistämisestä. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osaalueet, mm. palvelu- ja keskusverkko, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, virkistysja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu joulukuussa 2011 ja prosessin on arvioitu olevan noin viiden vuoden mittainen. Kaavatyö on käynnistynyt tavoitteiden asettelulla, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä taustaselvitysten ja maankäyttövaihtoehtojen laadinnalla, ja vuoden 2014 aikana valmisteltiin maakuntakaavaluonnosta näihin pohjautuen. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan perusratkaisut , joidenka pohjalta on laadittu maakuntakaavaluonnos. Kaavaluonnos on nähtävillä keväällä 2015, ja kaavaehdotus valmistellaan vuoden 2016 alkuun mennessä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Ajantasaiset tiedot maakuntakaavoituksen etenemisestä sekä tekeillä olevista selvityksistä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton Internet-sivuilta osoitteesta YLEISKAAVA Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnittelun väline. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä (yleiskaava tai osayleiskaava). Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen yhteistyössä laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteen sovittamista. Yleiskaava on merkittävin maankäytön ohjauskeino, joka on kunnan omissa käsissä. Yleiskaavan suunnittelutarkkuus vaihtelee lähes asemakaavatasoisesta yleispiirteiseen ja strategiseen maankäytön suunnitteluun. Yleiskaavan tavoitevuosi on yleensä noin 20 vuoden päässä, mutta se ohjaa maankäyttöä välittömästi. Yleiskaavoitus tukee suunnitelmallista maanhankintaa ja asemakaavoituksen ohjelmointia sekä tuottaa runsaasti selvitystietoa kaavoitettavista alueista. VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT: OIKEUSVAIKUTUKSETTOMAT YLEISKAAVAT: - Yleiskaava 1990 (1970) - Eteläisen kaupungin osayleiskaava (1978) - Sääksmäen sillanseudun osayleiskaava (1978) - Keskustan osayleiskaava (1978) - Eteläisen keskustan osayleiskaava (1982) - Rakenneyleiskaava (2005)

4 OIKEUSVAIKUTTEISET YLEISKAAVAT: - Rantojen osayleiskaava (1993) - Kärjenniemi-Mahlianmaa-Savilahti, osayleiskaava (1995) - Korkeakankaan osayleiskaava (2001) - Savilahden osayleiskaava (2003) - Vanhankylän osayleiskaava (2005) - Kipparin alueen osayleiskaava (2006) - Lounaissuunnan osayleiskaava (2012) - Kärjenniemen-Metsäkansan osayleiskaava (2012) - Holminrannan osayleiskaavan muutos (tammikuu 2015) HYVÄKSYTYT YLEISKAAVAT: JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA: Kaupunki on ostanut Jutikkalan kylän Kanta-Jutikkala -nimisen tilan logistisesti merkittävältä paikalta. Alue on suunniteltu pääosin teollisuusalueeksi. Osayleiskaava-alue rajoittuu etelästä Helsinki-Tampere-moottoritiehen, lännessä ja pohjoisessa viljelyalueisiin ja idässä Tunturivuoreen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan Hyväksymispäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset. Hallintooikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jutikkalan osayleiskaava on lainvoimainen. VIREILLÄ OLEVAT JA 2015 VIREILLE TULEVAT YLEISKAAVAT: 130-TIEN OSAYLEISKAAVA Kaava tehdään yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa. Suunnittelualue sijoittuu Lempäälän Marjamäen ja Valkeakosken Tikinmaan välille ja käsittää ne seututien 130 varren alueet, jotka tukeutuvan tiehen maankäytöllisesti. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 47 neliökilometriä. 130-tie on entinen valtatie 3 ja toimii edelleen valtatien varareittinä. Tien hyvä liikennöitävyys on Valkeakoskelle erittäin tärkeä lähtökohta. Marjamäen kauppa-, teollisuus- ja työpaikka-alueen yksi luontainen laajenemissuunta on etelään 130-tien suuntaisesti. Tien vartta on päätetty tulevaisuudessa kehittää erityisesti työpaikka-alueena. Yleiskaavan valmistelu tukee käynnissä olevaa maakuntakaavan tarkistusta ja varmistaa, että aluevaraukset sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti. Julkisen liikenteen reitit ja esteettömät pyöräilyväylät ovat olennaisia terveellisen ja viihtyisän taajamarakenteen toteuttamiseksi. Yleiskaavalla vaikutetaan siihen, että tarvittaville ratkaisuille löytyvät tulevaisuudessa riittävät varaukset. Alue on kokonaisuudessaan osa Suomen kasvukäytävää (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehityskäytävä) ja logistisesti edullista saavutettavuusaluetta.

5 POHJOISSUUNNAN OSAYLEISKAAVA Valkeakosken kaupungin pääkasvusuunta on pohjoinen. Suunnittelualue on kooltaan noin 14 neliökilometriä. Taajamarakenteen kasvu edellyttää toimivien liikenneyhteyksien järjestämistä uusilta alueilta keskustaan sekä kaupungista ulospäin. Kaavatyössä huomioidaan julkisen liikenteen reitit ja esteettömät pyöräilyväylät. Yleiskaavassa osoitetaan asuin- ja virkistysalueiden lisäksi ajoneuvo- ja polkupyöräliikenteen pääväylät. Suunnittelualue rajautuu 130-tien osayleiskaavaan. Kaavat etenevät rinnakkain ja ne sovitetaan saumattomasti toisiinsa. Edellä mainitut yleiskaavatyöt etenevät vireillä olevan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 valmistelua seuraten. ASEMAKAAVA Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT: 1. APIANLAHTI Asemakaavamuutoksella on mahdollistettu uudisrakentaminen Pälkäneentien ja Apianlahden väliselle alueelle olemassa oleva virkistysyhteys säilyttäen. 2. EEROLAN LIIKEKESKUS Asemakaavamuutoksella on mahdollistettu Tallinmäen päiväkodin laajentaminen. 3. SALOMAANTIE Asemakaavamuutoksella on mahdollistettu asemakaavan mukaisen katualueen siirtäminen hyväksymispäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. AKTIIVISENA VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT: 1. PÄSSINMÄKI Ajantasaistetaan vanhaksi mennyt asemakaava, tavoitteena vanhan rakennuskannan säilyminen, ja tutkitaan uusien omakotitonttien rakentamisen mahdollisuus. 2. SALONKATU Tiivistetään kaupunkirakennetta muodostamalla uusia kerrostalotontteja. 3. TIETOLA Tiivistetään kaupunkirakennetta muodostamalla uusia tontteja yhtiömuotoiselle asumiselle. 4. METSÄ-TIETOLA Tiivistetään kaupunkirakennetta muodostamalla uusia kerrostalotontteja sekä muutetaan asemakaava vastaamaan olevaa tilannetta Tehtaan kentän ja Erikssonin puiston osalta. 5. LÄNSI-LINTULA Laajennetaan omakotiasutusta kaupungin omistamalla maalla.

6 6. TYRYN VESIASEMA Muutetaan asemakaavaa vesiaseman saneeraustarpeiden mukaisesti. 7. HAAPASAARENKATU Muutetaan osa puistoa osaksi omakotiasutukselle osoitettua korttelialuetta. Aktiivisena vireillä olevat asemakaavoituskohteet kartalla 2015 VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVATYÖT: 1. SAVILAHTI-MAHLIANMAA Alueelle on tavoitteena mahdollistaa asumista ja työpaikkoja. 2. JUTIKKALAN ASEMAKAAVA Asemakaavoituksen aloittaminen edellyttää yleiskaavan lainvoimaisuutta. 3. NORDEAN TALON KAAVAMUUTOS Tavoitteena on mahdollistaa kortteliin olevaa tehokkaampaa rakentamista. Edellä mainitut kaavatyöt on tavoitteena kuuluttaa vireille vuoden 2015 aikana. Näiden lisäksi vireille saattaa tulla kaavoituskatsauksen ulkopuolisia asemakaavatöitä, mikä aiheuttaa muutoksia jo aikataulutettuihin töihin. Kaikista kaavatöistä tiedotetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisesti. KESKEYTETYT ASEMAKAAVATYÖT:

7 1. LINTULAN ITÄINEN LAAJENNUS Alueen kaavoittaminen edellyttää yleiskaavallisia liikenneratkaisuja, jotka linjataan vireillä olevassa Pohjoissuunnan osayleiskaavassa. 2. PALMURINNE Alueen kehittämisen todettiin onnistuvan asemakaavaa muuttamatta. VALKEAKOSKEN STRATEGINEN KEHITYSKUVALUONNOS Valkeakosken strategisessa kehityskuvaluonnoksessa on esitetty taajamarakenteen ennakoitu tavoitteellinen kehitys. Esitystapa keskittyy rakenteen pääpiirteisiin. Siinä huomioidaan kaupungin luonne teollisuuskaupunkina ja osoitetaan luonteen mukaiset kehityslinjat yli 20 vuoden tähtäyksellä eteenpäin. Luonnoksessa esitetään asumista, palveluita ja työpaikkatoimintoja palvelevat aluevaraukset. ASUINALUEET Kehityskuvaluonnoksessa esitetään kartalla nykyiset asuinalueet ja asuinalueiden laajentumisvarat jaettuina pientalovaltaisiin ja kerrostalovaltaisiin alueisiin. Kerrostalovaltaisina kehitettävät alueet voivat sisältää jonkin verran pientaloja ja päinvastoin. Alueisiin sisältyvät liikenneväylät, virkistysalueet, yleisten rakennusten ja teknisen huollon alueet sekä muut yleiset alueet. Alueet sisältävät myös palveluita ja palvelutyöpaikkoja. Asuinalueet voivat sisältää myös keskustatoimintoja. Osa-alueisiin liittyy väestöä ja palveluita koskevia tarkentavia tavoitteita. TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET

8 Kehityskuvaluonnoksessa esitetään teollisuusalueet ja työpaikka-alueet, joille ei suunnitella merkittävää määrää asumista. Alueisiin sisältyvät liikenneväylät, mahdolliset virkistysalueet, tarvittavat yleisten rakennusten ja teknisen huollon alueet sekä muut yleiset alueet. Työpaikka-alueisiin liittyy osa-alueittain tarkentavia tavoitteita. PALVELUT Luonnoksessa esitetään kehitettävien hyvinvointipalvelujen keskittymät, joita ei osoiteta pääasiallisesti asuinalueina. Alueet voivat sisältää rakennuksia, virkistys-, matkailu- ja luontoalueita. Luonnoksessa esitetään strategisesti tärkeiden viher- ja virkistysyhteyksien verkosto. SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Maankäytön suunnittelutoimi päivittää kehityskuvaluonnosta laadittujen selvitysten ja kaupungin päättävien elinten tekemien linjausten perusteella. Selvityksiä laaditaan ja perustietoaineistoa päivitetään tarpeen mukaan. Luonnos toimii kaupungin elinkeino- ja maankäyttöpoliittisten linjausten karttamuotoisena yhteenvetona. Kaupunginhallitus vahvistaa päivitetyn kehityskuvaluonnoksen kaavoituskatsauksen yhteydessä tai muuten tarvittaessa. Strategisen kehityskuvaluonnoksen avulla kaupunki koordinoi maapolitiikan toteutusta ja maankäytön suunnittelun ohjelmointia. LIITTEET JA TÄYDENTÄVÄT SUUNNITELMAT Strategiseen kehityskuvaluonnokseen voidaan liittää liikenneverkkoa, palvelurakennetta, asuin- ja teollisuusalueita koskevia periaateluonnoksia, mitoitustaulukoita tai vastaavia suunnitelmia. Täydentävät suunnitelmat voidaan liittää kehityskuvaluonnokseen karttatasoina tai erillisinä liitteinä. Esitystapaa kehitetään päämääränä pelkistetty, tulevaisuuden suuntalinjat osoittava muotokieli. YHTEYSTIEDOT Valkeakosken kaupunkisuunnittelu / kaavoitus PL 20, Sääksmäentie Valkeakoski Kaavoituspäällikkö Kaavoitusarkkitehti Alf Lindström Teija Mäkelä Kaavoitusarkkitehti Kaavoitusavustaja Anna-Maria Latosaari Outi Kanerva