Rahoitusmallianalyysi

Transkriptio

1 Rahoitusmallianalyysi KUVATAIDEAKATEMIA

2 Rahoitusmallianalyysi 2 (9) TAUSTAA JA TAVOITTEET Uusi yliopistoihin kohdistuvat lainsäädäntö tuli voimaan 2010 vuoden alussa. Siihen liittyvä rahoitusmalli vaikuttaa voimakkaasti yliopistojen rahoitukseen ja sen riittävyyteen. Kriittiseksi kohdaksi rahoituksessa nykyisen mallin pohjalta on suunnitella operatiivista toimintaa niin, että se tukee pitkäjänteistä rahoituksen riittävyyttä. Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä määrittelee ne laskentatavat, joiden mukaan uudessa ympäristössä rahoitusta jaetaan yliopistojen kesken. Tässä on huomioitava, että asetus määrittelee rahoituksen jakamista valtion ja yliopistojen välillä eikä yliopiston sisällä. Kuva 1. Perusrahoituksen jakologiikka Perusrahoituksen laskentaperusteet laskentakriteerit perustuva 23 mittariin, joista viisi tärkeintä muodostavat lähes 60 % koko rahoituksen osuudesta. Käytäntö on osoittanut, että uuden rahoitusmallin toteuttaminen käytännössä ei ole täysimääräisesti mahdollista ilman että yliopistojen rahoituspohjaa olisi merkittävästi muutettu. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi asetus ei ole muuttanut eri yliopistojen välisiä rahanjakosuhteita, vaikka laskentaperusteet olisivat osoittaneet erilaista rahoitusjakoa yliopistojen kesken.

3 Rahoitusmallianalyysi 3 (9) Kuva 2. Perusrahoituksen jakokriteerit vuosina Lähde: Jouko Riihimäki, YLTAVA-talousvalmennus Tässä analyysissä tarkastellaan rahoitusmallia ja rahoituksen riittävyyttä Kuvataideakatemian näkökulmasta. Esitetyt havainnot ja suositukset perustuvat ulkopuoliseen näkemykseen ja arvioon. Kuvataideakatemian rahoituksen kehittyminen Kuvataideakatemian rahoitus on tarkastellulla aikavälillä kehittynyt suotuisasti. Tämä kehitys johtuu pääosin rahoitusmallin Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet osuuden (Strateginen rahoitus) merkittävästä ylipainottamisesta rahoituksessa. Sen sijaan Toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttuvuuteen perustuva laskennallinen rahoitus (Operatiivinen rahoitus) edustaa ainoastaan 33 % Kuvataideakatemian kokonaisrahoituksesta. Kuva 3. Perusrahoituksen jakautuminen vuonna 2011

4 Rahoitusmallianalyysi 4 (9) Toiminnan rahoituksen näkökulmasta keskeinen kysymys on, että miten rahoitusasema turvataan parhaiten tulevaisuudessa. Rahoitusaseman säilyminen nykyisellä tasolla ei ole varmaa, koska vuonna 2011 Kuvataideakatemian perusrahoituksesta suurin osa perustuu OKM:n jakamaan ja määrittelemään osuuksiin, joiden laskentatavat ja -kriteerit ovat osin epäselviä. Näiden painotusten muuttuminen voi ajaa Kuvataideakatemian merkittäviin rahoituksellisiin haasteisiin. Tässä analyysissä tarkastellaan rahoitusta toiminnan turvaamisen näkökulmasta, jolloin toiminnan itsenäisyydelle ei ole annettu rahoituksellista arvoa. Toiminnan laatu, laajuus ja vaikuttavuus (Operatiivinen rahoitus) Koulutus Koulutuksen osuus Kuvataideakatemian perusrahoituksesta on 1,371 meur ja osuus omasta perusrahoituksesta 17,3 % (kaikki yliopistot 37,2 %). Koulutuksen osuus Kuvataideakatemian rahoituksesta on kasvanut vuodesta ,1 % ja etenkin laskennallisen opiskelijamäärän sekä koulutuksen laadun ja vaikuttavuuteen perustuvan rahoituksen kasvu on ollut voimakasta. Sen sijaan Kuvataideakatemia heikkoutena on ollut tutkintoihin perustuvan rahoituksen osuus. Se on laskenut 0,9 % vuodesta Kaikkien yliopistojen osalta koulutuksen rahoituksen kasvu on ollut 4,7 %. Koulutuksen rahoitusosuuden turvaamisessa on ymmärrettävästi keskityttävä tehostamaan opiskelun valmistusaikoja ja kustannuksia sekä pidettävä koulutuksen laatu korkealla tasolla. Alla on lueteltu KOTA-tietokantaan perustuvien tietojen pohjalta koulutuksen osalta keskeiset toiminnan mittarit. Mittareiden tavoitteiden kautta voidaan vaikuttaa rahoituksen määrän kehittymiseen. Tässä on huomioitava myös se seikka, että rahoituksen mittaristoa tarkistetaan vuodesta 2013 alkaen. Taulukko 1. Koulutuksen operatiiviset mittarit , KOTA-tietokanta Mittarit osoittavat sen, että useat osa-alueet ovat kehittyneet suotuisasti viime vuosien aikana. Kuvataideakatemiaan pääsy on vaikeaa, mikä parantaa opiskelijalaatua ja opiskelijoiden motivaatiota (aktiivisuutta). Opintopisteiden määrää ei KOTA-tietokannassa ole, joten se ei ole kuvattu keskeisissä mittareissa. Opintopisteet ovat kuitenkin erittäin tärkeä osa opiskeluajan tehokkuuden mittaamista. Lainsäädäntöön kirjattu rahoitusmalli pohjautuu monessa osin volyymipohjaisiin mittareihin, joiden laskentakriteerit perustuvat historiallisiin tapahtumiin. Näihin vaikuttaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelua eikä niihin voi merkittävästi vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä.

5 Rahoitusmallianalyysi 5 (9) Alla oleva taulukko kuvaa vuosien rahoitusmäärää koulutuksen osalta sekä arvion vuoden 2012 rahoituksesta perustuen aikaisempiin kasvulukuihin ( ). Taulukko 2. Koulutuksen rahoituksen kehittyminen ja arvio 2012 Keskeiset havainnot Kuvataideakatemian rahoitus koulutuksen osalta on kasvanut voimakkaammin kuin yliopistojen keskimäärin. Kasvu on tullut laskennallisen opiskelijamäärän sekä laadun ja vaikuttavuuden osaalueista. Laadun ja vaikuttavuuden osalta rahoituksen kasvu ei todennäköisesti jatka samaa trendiä kuin aikaisemmin. Tutkintojen osalta rahoitus on kehittynyt muita osaalueita heikommin. Rahoituksen suunnittelun kannalta on vaikea osoittaa rahoituksen jakautumista tulevaisuudessa. Toisaalta monet operatiiviset mittarit osoittavat toiminnan tehokkuuden positiivista kehittymistä. Rahoitusmallissa monet mitattavat asiat perustuvat jo toteutuneisiin tapahtumiin, joihin vaikuttaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Tästä rahoitusaseman varmistaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja lähempänä operatiivista toimintaa olevien mittarien tehostamista. Keskeiset suositukset Rahoitusneuvotteluissa on hyvä korostaa heikkoja osa-alueiden kehitystoimenpiteitä, mikä voi parantaa näiden osa-alueiden rahoitusta. Pyritään varmistamaan nykyisin keskimääräistä vahvempien osa-alueiden rahoituksen asemaa (laatu ja vaikuttavuus). Toiminnassa otetaan käyttöön koulutusprosessin tehokkuutta paremmin tukevat mittarit, joille asetetaan selkeitä tavoitteita pitkällä aikajänteellä.

6 Rahoitusmallianalyysi 6 (9) Tutkimus ja tutkijankoulutus Tutkimuksen osuus Kuvataideakatemian perusrahoituksesta on 0,553 meur ja osuus omasta perusrahoituksesta 7,0 % (kaikki yliopistot 30,4 %). Tutkimuksen osuus Kuvataideakatemian rahoituksesta on laskenut vuodesta ,8 %. Rahoituksessa on huomioitava, että Kuvataideakatemian ydinalue on peruskoulutuksessa ja vuosittainen tohtoritutkintojen määrä on ollut 0-2 kappaletta vuosien välisenä aikana. Taulukko 3. Tutkimuksen rahoituksen kehittyminen ja arvio 2012 Taulukko 4. Tutkimuksen operatiiviset mittarit , KOTA-tietokanta Keskeiset havainnot Tutkimuksen osuus Kuvataideakatemian kokonaisrahoituksesta on erittäin alhainen (7,0 %). Tämä johtuu toiminnan painottumisesta peruskoulutukseen. Silti on huomioitava, että tohtoriopiskelijoiden määrä on ollut kasvussa, mikä hieman osaltaan voi parantaa tutkimuksen rahoitusosuutta. Tutkimuksessa rahoituksen osuus on laskenut lähes 10 %:lla. Tähän on mahdollisesti odotettavissa lisäystä vuoden 2012 rahoituksessa, sillä tutkimuspuolen operatiiviset mittarit osoittavat määreellistä kehittymistä ainakin opiskelijamäärän osalta. Tutkimuksen rahoitus ei tule kuitenkaan voimakkaasti kasvamaan johtuen toiminnan painottumisesta perustutkintoihin. Mikäli jatkotutkimuksen painopistettä kasvatetaan, niin rahoituksen lisääntyminen nykyisellä rahoitusmallilla syntyy vasta vuosien kuluttua.

7 Rahoitusmallianalyysi 7 (9) Keskeiset suositukset Rahoitusneuvotteluissa painopisteenä on oikeiden tutkintotavoitteiden ja resursoinnin määrittely ja asettaminen sekä laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen. Varmistetaan riittävä tohtoriopiskelijaresursointi, jotta tutkintojen riittävä määrä nykyisestä potentiaalista pystytään varmistamaan. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet (Strateginen rahoitus) Analyysin alussa mainittiin, että Kuvataideakatemian rahoituksen lähde on pääosin strategisessa rahoituksessa. Tämän osuuden mittaaminen ja tavoitteiden asettaminen on vaikeaa, sillä siinä korostuu OKM:n omat tulkinnat. Kuvataideakatemian strategisen rahoituksen osuus kasvoi peräti 23,8 % vuodesta Tämän lisäksi Kuvataideakatemia sai 623 teur kertaluonteista rahoitusta, jota ei enää vuonna 2012 jaeta. Taulukko 4. Strategisen rahoituksen kehittyminen ja arvio 2012 Yleisesti on todettava, että tällä erällä (strateginen rahoitus) yliopistojen rahoitus on tasapainotettu aikaisempien vuosien tasolle eli aikaa ennen uutta yliopistolakia. Painosuhteet yliopistojen välillä eivät ole merkittävästi muuttuneet eikä asetuksen määrittelemät kriteerit siten ole kokonaistasolta muuttaneet rahoituksen määrää. Taideyliopistot ovat siten saaneet merkittävästi enemmän rahoitusta kuin mallin mukaan olisi laskennallisesti ollut saatavissa. Tähän kohtaan Taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiossa osin seuraavalla lainauksella viitataan. Yliopistojen keskeisistä kehittämistavoitteista sovitaan määrävuosiksi yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä sopimusneuvotteluissa. Seuraava sopimuskausi alkaa vuonna Samassa aikataulussa uudistetaan myös yliopistojen rahoitusmalli. Yliopistojen nykyinen rahoitusmalli ei kaikin osin sovellu suoraan Taideyliopistojen rahoitusmalliksi, sillä se ei ole parhaalla mahdollisella tavalla ottanut huomioon Taideyliopistojen toimintaa sekä niissä tehtävän tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan erityisluonnetta. Yliopistojen rahoitusmallin uudistamisen yhteydessä tulisikin ottaa huomioon nykyistä paremmin taidealojen omaleimaisuus ja Taideyliopistojen toimintaa kuvaavat kriteerit.

8 Rahoitusmallianalyysi 8 (9) Objektiivisen tarkastelun kautta on ilmiselvää, että Kuvataideakatemia rahoituksen tulevaisuus liittyy voimakkaasti myös Taideyliopiston kehittämiseen ja lisärahoituksen saamiseen. Tästä johtuen aktiivinen mukanaolo kehittämishankkeessa voi taata parhaiten Kuvataideakatemian rahoituksen riittävyyden tulevaisuudessa. Ulkopuolelle jääminen voi vaarantaa perusrahoituksen määrää ja heikentää osaltaan oman toiminnan kustannusrakennetta. Vaihtoehtona on, että uusi rahoitusmalli tukee merkittävästi enemmän taideyliopistojen toiminnallista näkökulmaa, jolloin harkinnanvaraisen rahoituksen osuus vähenee. Rahoituksen riittävyydessä on huomioitava myös toiminnan yleinen kustannustehokkuus, joka ei ole pienessä yksikössä riittävällä tasolla. Tämä osaltaan syö operatiivisten toimintojen rahoitusta ja kohdistaa resursoinnin toiminnan kannalta toissijaisiin, vaikkakin tärkeisiin, tehtäviin. Kuvataideakatemian kustannusrakenteen raskaus näkyy hyvin seuraavassa kuvassa. Muun henkilökunnan osuus Kuvataideakatemiassa on 44 % koko henkilökunnasta. Kuva 4. Taidealojen henkilökunta yliopistoissa vuonna 2009 Keskeiset havainnot Strategisen rahoituksen painoarvo Kuvataideakatemian perusrahoituksesta on merkittävä (67 % vuonna 2011). Vuonna 2011 Kuvataideakatemia saa 745 teur:n strategisen kehittämisen rahoituksen, jonka varmuudesta ei vuonna 2012 ole tässä yhteydessä selvyyttä. Lisäksi muussa valtion rahoituksessa on vuonna 2011 yli 600 teur:n kertaluonteinen erä, jota vuonna 2012 ei ole odotettavissa. Yhteensä nämä erät muodostavat lähes 1,4 meur. Keskeiset suositukset Rahoituksen pitkäjänteinen turvaaminen jatkossa voi edellyttää Taideyliopistohankkeeseen osallistumista. Aktiivinen mukanaolo hankkeessa edesauttaa rahoitusaseman suunnittelua ja ennakointia. Kustannustehokkuuden yleinen parantaminen tulisi ottaa yhdeksi keskeiseksi välineeksi toiminnan rahoituksen turvaamiseksi.

9 Rahoitusmallianalyysi 9 (9) Lyhyt yhteenveto Kuvataideakatemia rahoituksellinen asema on parantunut vuonna Vaikka sama kasvukehitys jatkuisi vuoden 2012 osalta (2012 arvio perustuen aikaisempaan kasvuun), niin kokonaisrahoituksellinen asema ei merkittävästi muutu, sillä vuoden 2011 rahoitus sisältää kertaluonteisia eriä. Lisäksi muut rahanlähteet (esim. lahjoitukset ja ulkopuolinen rahoitus) eivät edusta merkittävää osaa toiminnan rahoittamisesta. Näistä johtuen on selvää, että rahoituksen turvaaminen perustuu valtion (OKM) asettamiin reunaehtoihin, joihin voi kuulua toimiminen osana Taideyliopistoa. Toisena vaihtoehtona on luottaa siihen, että toiminnan rahoitusasema turvataan paremmin ja läpinäkyvämmin uudessa rahoitusmallirakenteessa ilman OKM:n tällä hetkellä voimakkaasti käyttämää harkinnanvaraisia rahoitusosuuksia. Taulukko 5. Perusrahoituksen kehittyminen ja arvio 2012