LIIKENNEVALOETUUKSIEN JA AJAN- TASAISEN TIEDOTUKSEN VAIKUTUK- SET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILIN- JALLA 23 HELSINGISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNEVALOETUUKSIEN JA AJAN- TASAISEN TIEDOTUKSEN VAIKUTUK- SET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILIN- JALLA 23 HELSINGISSÄ"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B: 41/2001 LIIKENNEVALOETUUKSIEN JA AJAN- TASAISEN TIEDOTUKSEN VAIKUTUK- SET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILIN- JALLA 23 HELSINGISSÄ

2 ISSN 1237-XXXX OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki 2001

3 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Mikko Lehtonen, Virpi Anttila, Olavi H. Koskinen, Risto Kulmala, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Jouni Rintanen, Tomi Ristola VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, LT- Konsultit Oy, Traficon Oy, Tiehallinto Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikennevaloetuuksien ja ajantasaisen tiedotuksen vaikutukset raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23 Helsingissä Tiivistelmä Joukkoliikenteen telematiikkajärjestelmä otettiin käyttöön Helsingissä vuonna Järjestelmä tuottaa useita joukkoliikenteen telematiikan palveluita, kuten ajantasainen tiedotus, etuudet valo-ohjatuissa liittymissä ja aikatauluseuranta. Järjestelmän tavoitteena on vähentää joukkoliikennepalvelun viiveitä, parantaa joukkoliikennepalvelun säännöllisyyttä ja täsmällisyyttä sekä parantaa tiedotusta. Vaikutustutkimuksen tavoitteena oli arvioida telematiikkajärjestelmän vaikutukset, yhteiskuntataloudellinen kannattavuus ja tekninen toiminta. Menetelmiä olivat ennen-jälkeen-kenttämittaukset, haastattelu- ja kyselytutkimukset, simulointi sekä taloudellinen arviointi. Telematiikkajärjestelmä näytti lisänneen matkustajamääriä, vähentäneen liikennevaloviiveitä, lyhentäneen matka-aikoja sekä parantaneen liikennöinnin säännöllisyyttä ja täsmällisyyttä. Tulokset osoittivat, että liikennevaloviiveet vähenivät yli 40 %. Palvelun säännöllisyys ja täsmällisyys paranivat merkittävästi. Matkustajamäärät lisääntyivät molemmilla joukkoliikennelinjoilla ennen- ja jälkeen-tutkimusten välillä. Matkustajat pitivät etenkin pysäkeillä sijaitsevia näyttötauluja tarpeellisina ja niiden avulla voitiin vaikuttaa ennen kaikkea matkustusmukavuuteen. Järjestelmän laajentamista kannatti kolme näljästä matkustajasta. Liikennevaloetuudet näyttivät vähentäneen bussilinjan polttoaineen kulutusta noin 4 % ja päästöjä 1-5 % päästölajista riippuen. Järjestelmän yhteiskuntataloudelliseksi hyöty-kustannussuhteeksi laskettiin 3,3. Telematiikkajärjestelmällä ei havaittu olevan merkittäviä haittavaikutuksia mistään näkökulmasta, vaan sen todettiin tukevan Suomen liikennepoliittisia yleistavoitteita. Yritystaloudellisen arvioinnin perusteella järjestelmä ei maltillisillakaan matkustajasiirtymäarvioilla pienentänyt joukkoliikenneyrityksen pääoman tuottoastetta ratkaisevasti. Joukkoliikenneoperaattorin pääoman tuottoaste väheni raitiolinjalla 1 % ja lisääntyi bussilinjalla 6 %. Kokonaisuutena telematiikkajärjestelmän vaikutukset olivat myönteisiä ja niiden pohjalta järjestelmän laajentaminen Helsingin keskeisille raitiolinjoille ja bussilinjoille oli perusteltua. Tutkimuksen tulokset osoittavat selvästi, että vastaavanlaisia järjestelmiä tulisi ottaa käyttöön myös Suomen muissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa tutkittujen joukkoliikennelinjojen kaltaisissa olosuhteissa. Avainsanat (asiasanat) joukkoliikenne, telematiikka, tiedotus, liikennevaloetuudet, vaikutukset, arviointi, yhteiskuntataloudelliset hyödyt Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B 41/2001 Kokonaissivumäärä 65 Kieli suomi Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISSN Hinta ISBN Luottamuksellisuus julkinen Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö

4 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) Mikko Lehtonen, Virpi Anttila, Olavi H. Koskinen, Risto Kulmala, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Jouni Rintanen, Tomi Ristola VTT Building and Transport, LT Consultants Ltd, Traficon Ltd, Finnish Road Administration Type of publication Research Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication The Benefits Of A Pilot Implementation Of Public Transport Signal Priorities And Real-Time Passenger Information Abstract A public transport telematics system was launched in Helsinki, Finland in The system provides several public transport telematics functions such as real-time passenger information, bus and tram priorities at traffic signals and schedule monitoring. The aim of the system is to reduce the delays in public transport service, to improve the regularity and punctuality of the public transport service, and to improve passenger information. The aim of the study was to investigate the impacts, socio-economic benefits and technical performance of the telematics applications. The methods included before and after field studies, an interview and a survey, a simulation, and an socio-economic evaluation. The telematics system seemed to have increased the number of passengers, reduced the delays at traffic signals, decreased the travel times and improved the regularity and punctuality of the public transport service. The results indicated that delays at signals were reduced by more than 40%. The regularity and punctuality of the service were considerably improved. On both lines, the number of passengers increased from the before to the after studies. Especially the stop displays were regarded useful by the passengers. With the help of the displays it was, above all, possible to influence to the travelling comfort of the passengers. Three out of four passengers were supported the expansion of the system. The signal priorities seemed to reduce the fuel consumption about 4% and the exhaust emissions 1-5% depending on the type of emissions. The benefit/cost ratio of the system was calculated to be 3.3. The system did not seem to have any substantial disadvantages, but instead it can be regarded as beneficial with regard to the transport policy objectives of Finland. According to the evaluation of private economy, the system did not substantially decrease the return on capital for the transport operator even if the increase in the number of new public transport passengers would be quite small. The return of capital was reduced by 1% on the tramline and by 6% on the bus line. In conclusion, the main results supported the decision on the expansion of the telematics system to the prominent tramlines and bus lines in Helsinki. The results of the study clearly indicated that similar systems should also be implemented in other large or medium-sized towns in Finland in the circumstances comparable with the circumstances in the studied public transport lines. Keywords Public transport, telematics, real-time, passenger information, signal priority, impacts, evaluation, socio-economic benefits Miscellaneous Serial name and number Reports and Memoranda of the Ministry of Transport and Communications B 41/2001 Pages, total 65 Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 ESIPUHE Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman (TETRA) hankkeen 5 tavoitteena oli selvittää uusien liikennetelematiikkajärjestelmien, sovellusten ja palveluiden kokeilujen liikenteelliset, yhteiskuntataloudelliset ja muut olennaiset vaikutukset. Vaikutukset pyrittiin selvittämään luotettavalla ja yhdenmukaisella tavalla siten, että vastaavien järjestelmien laajamittaiseen toteuttamiseen voidaan ottaa kantaa objektiivisin perustein. Hankkeen 5 johtoryhmä päätti käynnistää tutkimuksen raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23 käyttöönotetun telemaattikkajärjestelmän vaikutusten arvioimiseksi. Tutkimuksen tekijöiksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan, LT-Konsultit Oy:n, Traficon Oy:n ja Tiehallinnon muodostama tutkimuskonsortio. Vaikutustutkimuksen tekemistä ohjasi hankkeen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Harri Kallberg Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja jäseninä Juhani Bäckström Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:stä ( saakka), Seppo Haataja Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta, Anne Herneoja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:stä ( alkaen), Erkki Nickul Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta ja Jari Seppänen Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta ( alkaen). Vaikutustutkimuksen tekemiseen osallistuivat Mikko Lehtonen, Virpi Anttila, Risto Kulmala ja Hanna Pajunen-Muhonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta, Tomi Ristola ja Jouni Rintanen Traficon Oy:stä, Hannu Pesonen LT-Konsultit Oy:stä ja Olavi H. Koskinen Tiehallinnosta. Helsingissä Petri Jalasto Henkilöliikenneyksikön päällikkö

6

7 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO JÄRJESTELMÄN KUVAUS VAIKUTUSSELVITYKSET Menetelmäkuvaukset Kenttämittaukset Haastattelu- ja kyselytutkimukset Simulointi Yrityshaastattelu Taloudellisuus Tulokset Matkustajamäärät, viiveet ja palvelun säännöllisyys sekä täsmällisyys Matkustajien mielipiteet Polttoaineen kulutus ja päästöt TALOUDELLINEN ARVIOINTI Yhteiskuntataloudellinen arviointi Hyöty-kustannussuhde Vaikutusten analyysi Toteutuksen arviointi Yritystaloudellinen arviointi Lähtökohdat Vaikutuskenttäanalyysi Toimintoanalyysi Yritystaloudelliset vaikutukset (Du Pont -malli) Päätelmät yritystaloudellisista vaikutuksista PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE A LIITE B LIITE C LIITE D Bussilinjan 23 etulaskijan lomake Bussilinjan 23 keski- ja takaoven laskijan lomake Raitiolinja 4 ja bussilinjan 23 poikkileikkauslaskentalomake Raitiovaunulinjan 4 kenttämittauslomake 7

8 LIITE E LIITE F LIITE G LIITE H LIITE I LIITE J LIITE K Haastattelututkimuksen lomake Kyselytutkimuksen lomake Haastattelututkimuksen tulokset Kyselytutkimuksen tulokset Vaikutusten arviointilomakkeet Du Pont -malli YHTALI-muotoinen yhteenveto 8

9 1 JOHDANTO Liikenne- ja viestintäministeriö on ehdotuksessaan joukkoliikennestrategiaksi (Liikenneministeriö, 2000) asettanut kaupunkiseuduilla tavoitteeksi joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvattamisen. Markkinaosuutta pyritään kasvattamaan mm. ottamalla käyttöön liikenteen telematiikkaan perustuvia palveluita. Olennaisia palveluita ovat joukkoliikenteen ajantasainen tiedotus ja etuudet valo-ohjatuissa liittymissä. Suomessa on toistaiseksi toteutettu tai suunniteltu vain muutamia järjestelmiä, jotka tuottavat tämän kaltaisia palveluita. Tärkeimmät toteutetut tai suunnitellut järjestelmät ovat Espoon ja Länsiväylän matkustajainformaatiojärjestelmä, Tampereen paikallisliikenteen hallintajärjestelmä sekä tässä raportissa käsiteltävä liikennevaloetuus- ja tiedotusjärjestelmä Helsingissä. Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistivät vuoden 1999 alussa joukkoliikenteen telematiikan kehittämisprojektin. Projektin tavoitteena oli raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23 käyttöönotettujen telemaattisten ratkaisujen avulla nopeuttaa joukkoliikennelinjoja, parantaa linjojen liikenteen säännöllisyyttä ja täsmällisyyttä sekä parantaa tiedotusta. Aikataulustaan myöhässä oleville vaunuille pyritään antamaan liikennevaloetuuksia lähes 50 valo-ohjattuun liittymään asennetuilla risteyslaitteistoilla. Tiedotusta pyritään parantamaan elektronisilla näyttötauluilla, joita on asennettu kaikkiaan 15 pysäkille sekä vaunujen sisälle. Järjestelmässä on lisäksi mahdollisuus joukkoliikenteen kulunohjaukseen. (Helsingin liikenteenohjauskeskus, 2001) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23 käyttöönotetun telematiikkajärjestelmän vaikutukset ja taloudellisuus siten, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää päätettäessä vastaavan tapaisista projekteista Helsingissä ja muualla Suomessa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää järjestelmän tekninen toimivuus ja luotettavuus. Kulmalan et al. (1998) mukaan joukkoliikennematkustajille suunnatulla tiedotuksella vaikutetaan pääasiassa kulkutavan valintaan ja reitin eli joukkoliikennelinjan valintaan. Lisäksi joukkoliikennetiedotuksella voidaan jonkin verran vaikuttaa matkojen ajoitukseen. Vaikutukset liittyvät matka-aikaan, säännöllisyyteen ja täsmällisyyteen, palvelujen saavutettavuuteen sekä arvostuksiin ja mukavuuteen. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet puolestaan vaikuttavat kulkutavan valintaan sekä jonkin verran liikennejärjestelmän ylläpitoon joukkoliikennekaluston parempien hallintamahdollisuuksien kautta. Vaikutukset tulevat esille kalusto- ja käyttökustannuksissa sekä matka-ajassa, säännöllisyydessä ja täsmällisyydessä. Liikennevaloetuudet vaikuttavat myös jonkin verran päästöihin ja energiankulutukseen sekä arvostuksiin ja mukavuuteen. Liikennepoliittisten tavoitealueiden osalta telematiikkajärjestelmä vaikuttaa yhteiskunta- ja yritystalouteen joukkoliikenneoperaattorin kannalta. 9

10 Edellä kuvattujen vaikutusmekanismien perusteella telematiikkajärjestelmän vaikutusarvioinnissa pyrittiin selvittämään seuraavat vaikutukset: 1) kalusto- ja käyttökustannukset, 2) palvelun saavutettavuus, 3) matka-aika, säännöllisyys ja täsmällisyys, 4) melu, päästöt, energiankulutus sekä 5) arvostukset ja mukavuus. Lisäksi järjestelmän taloudellisuus arvioitiin. Käytettyjä menetelmiä olivat ennen-jälkeenkenttämittaukset, haastattelu- ja kyselytutkimukset, simulointi sekä taloudelliset analyysit. 10

11 2 JÄRJESTELMÄN KUVAUS Projektin kokeilulinjoiksi valittiin raitiolinja 4 sen laajuuden perusteella sekä bussilinja 23, koska se oli toiminut kokeilulinjana myös matalalattiabusseille. Linjojen sijainti esitetään kuvassa 1 ja linjojen perustiedot taulukossa 1. Etelä-Haaga Vihdintie Kivihaka Hakamäentie Munkkivuori 23N 23 Ruskeasuo Itä-Pasila Pasilankatu Munkkiniemen puistot. Länsi-Pasila Vallila 4 Munkkiniemi Tukholmankatu Alppila Sturenkatu Helsinginkatu Kallio Sörnäinen Mannerheimintie Toinen linja Hämeentie Hakaniemi Töölö 23 23N Kruununhaka Kamppi Aleksanterinkatu 4 Katajanokka Ruoholahti Eira Kuva 1. Raitiolinjan 4 ja bussilinjan 23 sijainti. 11

12 Taulukko 1. Raitiolinjan 4 ja bussilinjan 23 perustietoja. Raitiolinja 4 Bussilinja 23 Pituus/ km 8,1 8,6 Pysäkkimäärä/ 23/ ajosuunta Vuoroväli/ min Matkustajanousuja/ vrk.(haataja, 1999) Matkustajakm/ vrk Raitiolinjan 4 ja bussilinjan 23 telematiikkajärjestelmään kuuluu useita toimintoja, kuten ajantasainen tiedotus, joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja mahdollisuus joukkoliikenteen kulunohjaukseen. Järjestelmän toiminta perustuu nykyaikaiseen radioviestintään ja GPS-satelliittinavigointiin. Kuvassa 2 esitetään telematiikkajärjestelmän yleiskuvaus. Kuva 2. Raitiolinjan 4 ja bussilinjan 23 yleiskuvaus (Helsingin liikenteenohjauskeskus, 2001). Vaunujen paikantaminen on järjestelmän keskeinen ominaisuus. Järjestelmä tarkistaa vaunun sijainnin keskimäärin kerran kymmenessä sekunnissa ja välittää tiedon keskustietokoneelle. Paikantaminen tapahtuu kolmessa vaiheessa: GPS-satelliittinavigointi määrittää bussin sijainnin pysäkin tarkkuudella. Oven avaus pysäkillä määrittää bussin täsmällisen sijainnin. 12

13 Tarkkuusmatkamittari (ödometri) laskee bussin sijainnin reitin varrella metreinä edelliseltä pysäkiltä. Aikatauluseuranta perustuu vaunun todellisen sijainnin ja pysäkkiaikataulujen perusteella lasketun sijainnin vertailuun. Vaunun poikkeama aikataulusta osoitetaan kuljettajalle kerran sekunnissa päivittyvällä näytöllä (kuva 3). Sama tieto välittyy liikennöinnistä vastaavalle henkilökunnalle kymmenen sekunnin välein. Tarvittaessa kuljettajalle voidaan myös välittää viestejä esimerkiksi liikennehäiriöistä tai muista matkan tekoa hidastavista esteistä. Kuva 3. Kuljettajan ajoneuvotietokone näppäimistöineen ja näyttölaite bussilinjalla 23. Vaunun sisäisillä näyttötauluilla matkustajille kerrotaan seuraavan pysäkin nimi ja vaunun seisoessa pysäkillä myös vaunun linjanumero sekä päätepysäkki (kuva 4). Vaunun sisäiset näyttötaulut ovat yksirivisiä ja niissä esitetään paikannimet vuorotellen suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi järjestelmässä on mahdollisuus automaattisiin kuulutuksiin, joilla vaunussa olevia matkustajia voidaan informoida seuraavasta pysäkistä sekä sen läheisyydessä olevista matkailukohteista, kuten terminaaleista ja yleisötilaisuuksien pitopaikoista. Automaattiset kuulutukset ovat toistaiseksi käytössä vain bussilinjalla. 13

14 Kuva 4. Vaunun sisäinen näyttötaulu bussilinjalla 23. Pysäkille saapumisennuste osoitetaan pysäkkinäyttötaululla (kuva 5). Ennuste kertoo minuutin tarkkuudella, koska linjan seuraava vaunu saapuu pysäkille. Liikennöinnistä vastaavilla henkilöillä on lisäksi mahdollisuus lähettää tauluun lyhyt tiedote liikennehäiriöistä tai vastaavista tilanteista, jos joukkoliikenteen säännöllinen kulku on estynyt. Tulevaisuudessa vaunun saapumisennusteen voi saada myös internetin kautta ja matkapuhelimeen. Kuva 5. Pysäkkinäyttötaulu raitiolinjalla 4 (Helsingin liikenteenohjauskeskus, 2001). 14

15 Liikennevaloetuudet perustuvat järjestelmään, jossa lähestyvässä vaunussa oleva matalatehoinen radiomodeemi lähettää viestin risteyksessä sijaitsevaan liikennevalojen ohjauskojeeseen (kuva 6). Viestin perusteella ohjauskoje nopeuttaa vihreän valon käynnistymistä tai jatkaa vihreää valoa siten, että vaunu pääsee risteyksen läpi mahdollisimman vähin viivytyksin. Liikennevaloetuutta ei kuitenkaan anneta niille vaunuille, jotka ovat edellä aikataulustaan, joten vaunujen ajantasaista paikantamistietoa käytetään myös tämän toiminnon toteutuksessa. (Helsingin liikenteenohjauskeskus, 2001) Kuva 6. Viestin lähettäminen liikennevalojen ohjauskojeeseen (Helsingin liikenteenohjauskeskus, 2001). Pysäkkinäyttötaulut on asennettu kahdeksalle raitiolinjan pysäkille ja seitsemälle bussilinjan pysäkille. Liikennevaloetuudet on asennettu kaikkiaan lähes 50 liittymään. Järjestelmä oli muutamia liikennevaloetuuksia lukuun ottamatta kokonaan toteutettu keväällä

16 3 VAIKUTUSSELVITYKSET 3.1 Menetelmäkuvaukset Kenttämittaukset Kenttämittauksilla selvitettiin palvelun saavutettavuutta sekä matka-aikaa, säännöllisyyttä ja täsmällisyyttä. Kenttämittaukset tehtiin huhti-toukokuussa 1998, lokamarraskuussa 1999 ja toukokuussa Vertailussa ennen-aineistona käytettiin keväällä 1998 kerättyjä aineistoja. Jälkeen-aineistona käytettiin keväällä 2000 kerättyjä aineistoja, koska vasta tuolloin järjestelmä oli täydessä laajuudessaan käytössä, ja tutkimusajankohta oli sama kuin ennen-mittauksissa. Kenttämittaukset sisälsivät poikkileikkauslaskentoja ja vaunuissa mukana matkustaen tehtyjä mittauksia. Poikkileikkauslaskennoilla tutkittiin palvelun säännöllisyyttä ja täsmällisyyttä sekä arvioitiin matkustajamäärät. Palvelun säännöllisyyttä tutkittiin vertaamalla poikkileikkauksien kohdalla toteutuneita vuorovälejä aikataulun mukaisiin vuoroväleihin. Täsmällisyyttä tutkittiin vertaamalla vaunujen todellisia poikkileikkauksien ohitusaikoja aikataulun mukaisiin ohitusaikoihin. Poikkileikkausten ohittavien vaunujen matkustajamäärät arvioitiin silmämääräisesti. Vaunuissa mukana matkustaen pyrittiin keräämään tiedot viiveistä ja niiden syistä, matka-ajoista sekä matkustajamääristä. Viiveet jaoteltiin liikennevalo- ja pysäkkiviiveisiin sekä muihin viiveisiin. Viiveen pituus laskettiin sen aiheuttaneen tapahtuman alusta tapahtuman päättymiseen. Matka-ajat mitattiin reitin alusta sen jokaiselle pysäkille. Tiedot matkustajamääristä kerättiin laskemalla kaikista ovista vaunuun nousseiden ja ovista poistuneiden matkustajien määrä reitin jokaisella pysäkillä. Poikkileikkauslaskennat tehtiin raitiolinjalla kolmessa ja bussilinjalla kahdessa poikkileikkauspisteessä. Tietoja kerättiin kussakin pisteessä kahtena arkipäivänä klo Laskentapisteessä oli kerrallaan yksi laskija, joka kirjasi tiedot lomakkeelle (liite C). Vaunuissa mukana matkustaen kerätty aineisto käsitti raitiolinjalta 36 lähtöä suuntaan 1 (Katajanokka Munkkiniemi) ja 37 lähtöä suuntaan 2 (Munkkiniemi Katajanokka) sekä bussilinjalta 34 lähtöä molempiin suuntiin. Raitiovaunuissa mittauksia suoritti samanaikaisesti neljä ja bussissa kaksi laskijaa. Tiedot kirjattiin laskentalomakkeille (liitteet A, B ja D) Haastattelu- ja kyselytutkimukset Haastattelu- ja kyselytutkimuksilla selvitettiin mm. palvelun saavutettavuutta; arvostuksia ja mukavuutta. Haastattelu- ja kyselytutkimukset tehtiin toukokuussa 2000 viitenä arkipäivänä klo

17 3.1.3 Simulointi Matkustajia haastateltiin kolmella raitiolinjan ja kahdella bussilinjan pysäkillä, joiden matkustajamäärien tiedettiin olevan suuria. Kaikki pysäkit oli varustettu ajantasaisella pysäkkinäyttötaululla. Haastateltavat valittiin satunnaisesti raitiovaunua tai bussia odottavien joukosta kuitenkin siten, että tarvittaessa varmistettiin henkilön odottavan tutkittavan linjan vaunua. Lisäksi varmistettiin, että haastateltava oli huomannut taulun. Kysymykset liittyivät tiedotustaulun käyttöön, tiedon hyödyllisyyteen jne. Haastattelulomake on liitteessä F. Kyselylomakkeet (liite E) vastauskuorineen jaettiin tutkittavien linjojen vaunuihin nouseville matkustajille. Lomakkeet pyydettiin palauttamaan 2 viikon kuluessa. Kyselyn tarkoituksena oli täydentää ja tarkentaa haastattelussa saatuja tuloksia. Kyselylomakkeet kahdelle tutkitulle linjalle olivat muuten samanlaiset, mutta raitiolinjalla jaetusta lomakkeesta puuttui kuulutuksia käsittelevä kohta, koska raitiovaunuissa ei ollut käytössä kuulutuksia. Haastattelussa tavoitettiin yhteensä 727 raitiovaunua ja 753 bussia odottanutta matkustajaa. Haastattelusta kieltäytyi noin 10 % matkustajista ja osa haastatteluista jäi kesken. Lopullinen haastatteluaineisto sisälsi kaikkiaan 412:n raitiovaunua ja 528:n bussia odottaneen, näyttötaulun huomanneen vastaukset. Kyselylomake jaettiin 2 000:lle raitiolinjan ja 1 000:lle bussilinjan matkustajalle. Lomakkeen saaneista matkustajista noin 45 % palautti sen annetun määräajan kuluessa. Lopullinen kyselyaineisto käsitti kaikkiaan 899 raitiolinjalla ja 445 bussilinjalla matkustaneen vastaukset. Simuloinnilla tutkittiin palvelun vaikutuksia päästöihin ja energiankulutukseen. Tavoitteena oli selvittää bussilinjan liikennevaloetuuksien vaikutuksia polttoaineenkulutukseen sekä typen oksidi- (NO X ), häkä- (CO), hiilivety- (HC) ja hiukkaspäästöihin (PM). Simulointi tehtiin VEMOSIM-ajoneuvosimulaattorilla, jolla voidaan simuloida todellisen ajoneuvon liikettä normaaleissa tie- ja liikenneolosuhteissa. Simulointia varten bussilinjan reitti kuvattiin kolmiulotteisesti ja bussin kulku reitillä mallinnettiin molempiin suuntiin. Mallintamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota pysähtymisiin, koska niihin liittyvillä jarrutuksilla ja kiihdytyksillä on olennainen vaikutus polttoaineen kulutukseen ja päästöjen syntymiseen. Bussin kulku mallinnettiin siten, että se pysähtyy kaikilla pysäkeillä ja kaikissa liikennevaloissa, mutta jatkaa matkaa välittömästi pysähtymisten jälkeen. Lisäksi niissä kadunkulmissa, joissa ajosuunta muuttuu noin 90, ajoneuvon nopeutta rajoitettiin km/h:iin, jos se ennen kadunkulmaa oli tätä suurempi. Simulointi perustui VOLVO DH10A285- moottoriin, joka edustaa EURO III -luokan kaupunkibussin moottoria. 17

18 Simuloimalla arvioitiin bussilinjan keskimääräinen polttoaineen kulutus ja päästöt suunnittain. Tunnusluvut määritettiin erikseen liikenteessä ja tyhjäkäynnillä olevalle bussille. Liikenteessä olevalle bussille tunnusluvut määritettiin matkayksikköä kohti (taulukko 2) ja tyhjäkäynnillä olevalle bussille aikayksikköä kohti (taulukko 3). Taulukko 2. Simuloinnilla saadut tunnusluvut liikenteessä olevalle bussille. Suunta 1, Rautatientori Ruskeasuo Suunta 2, Ruskeasuo Rautatientori Ajoaika (liikkeessä) (min:sek) 26:23 29:9 Keskinopeus (km/h) 20,2 18,1 Moottorin kulmasiirto (r/km) Moottorin keskimääräinen kierrosluku (r/min) Moottorin keskimääräinen teho (kw) Keskimääräinen polttoaineenkulutus (l/100 km) 48,79 42,51 Keskimääräiset No x-päästöt (g/km) 10,719 9,280 Keskimääräiset CO-päästöt (g/km) 1,132 1,081 Keskimääräiset HC-päästöt (g/km) 0,292 0,278 Keskimääräiset hiukkaspäästöt (g/km) 0,179 0,161 Vaihtamisten määrä Taulukko 3. Simuloinnilla saadut tunnusluvut tyhjäkäynnillä olevalle bussille. Polttoaineen kulutus (kg/h) 2,477 No x päästöt (g/h) 89,965 CO päästöt (g/h) 3,245 HC päästöt (g/h) 0,555 Hiukkaspäästöt (g/h) 0, Yrityshaastattelu Yrityshaastattelun tavoitteena oli selvittää telematiikkajärjestelmän kalusto- ja käyttökustannukset. Yrityshaastattelu tehtiin haastattelemalla Helsingin kaupungin liikennelaitoksen edustajia. Yrityshaastattelun perusteella järjestelmän investointikustannukset olivat noin 5,5 milj. mk. Raitiolinjan osuus kustannuksista oli 2,74 milj. mk ja bussilinjan osuus 2,76 milj. mk. Eri osajärjestelmille kustannukset jakautuivat seuraavasti: pysäkkitiedotustaulut 22 % eli 1,2 milj. mk, ajoneuvojärjestelmät 31 % eli 1,7 milj. mk, liikennevaloetuusjärjestelmä 13 % eli 0,75 milj. mk sekä keskusjärjestelmä ja radioverkko 34 % eli 1,9 milj. mk. Pysäkkitiedotustaulujen sekä ajoneuvo- ja liikennevaloetuusjärjestelmän toteutuskustannukset jakautuivat melko tarkasti tasan molemmille joukkoliikennelinjoille. 18

19 3.1.5 Taloudellisuus Yhteiskuntataloudellinen arviointi Yhteiskuntataloudellisen arvioinnin tavoitteena oli selvittää telematiikkajärjestelmän hyöty-kustannussuhde sekä arvioida sen vaikutukset ja toteutus. Arvioinnin lähtötietoina käytettiin kenttämittausten ja simuloinnin tuloksia. Vaikutuksia muuhun liikenteeseen ei tässä yhteydessä tutkittu, mutta vaikutusten suuruusluokkaa arvioitiin herkkyystarkastelujen yhteydessä. Hyöty kustannussuhde laskettiin bruttoperiaatteella kaavan 1 mukaisesti. Bruttoperiaate tarkoittaa, että yhteiskuntataloudelliset hyödyt jaettiin sekä investointi- että ylläpitokustannuksilla. yhteiskuntataloudelliset hyödyt investointi ja ylläpitokustannukset (1) Telematiikkajärjestelmän vaikutukset arvioitiin liikennejärjestelmän valtakunnallisten kehittämistavoitteiden pohjalta. Vaikutusten suuntaa ja merkittävyyttä arvioitiin eri tavoitealueiden kannalta projektin kokoon suhteuttaen. Tavoitealueita olivat palvelutaso ja kustannukset, turvallisuus ja terveys, sosiaalinen kestävyys, alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen sekä luontoon kohdistuvat haitat. Täsmällisyyden paranemista tai joukkoliikennetiedotuksen vaikutuksia matkustuskäyttäytymiseen tai matkan laatuun ei arvioitu laskennallisesti, vaan näiden vaikutusten suuntaa arvioitiin vaikutusten analyysin yhteydessä. Toteutusta arvioitiin jälkikäteen. Työvaihe käsitti markkinoiden, teknisen toteutuksen, käytetyn tekniikan ja organisatoristen tekijöiden arvioinnin. Yritystaloudellinen arviointi Yritystaloudellisen arvioinnin tavoitteena oli osoittaa telematiikkajärjestelmän yritystaloudelliset vaikutukset joukkoliikenneoperaattorille. Yritystaloudellisten vaikutusten arviointi perustui kenttämittauksiin, haastattelu- ja kyselytutkimuksiin, simulointiin sekä yrityshaastatteluun. Lisäksi lähtötietona käytettiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toimintakertomusta vuodelta 2000 (Helsingin kaupungin liikennelaitos, 2000). Arvioinnin lähtökohdat määritettiin vaikutuskenttä- ja toimintoanalyyseillä. Varsinaiset vaikutukset arvioitiin Du Pont -mallilla. Yritystaloudellisten vaikutusten kohdentuminen tilaus-toimitus -prosessin eri osapuoliin kuvattiin vaikutuskenttäanalyysillä. Siinä kuvattiin järjestelmästä aiheutuvat suorat ja merkittävät taloudelliset ja laadulliset päävaikutukset prosessin eri osapuolille, jotka olivat joukkoliikenneoperaattori ja joukkoliikennematkustaja. Lisäksi kuvattiin välilliset tai vähämerkityksiset taloudelliset ja laadulliset vaikutukset, joita 19

20 järjestelmästä aiheutui liikennöitsijälle eli alihankkijalle, muiden linjojen matkustajille ja muulle liikenteelle. Toimintoanalyysissä yksilöitiin tilaus-toimitus -prosessin taloudellisten ja laadullisten kustannusvaikutusten suuruus. Tämä tapahtui arvioimalla ne prosessin toiminnot, joihin telematiikkajärjestelmällä voitiin vaikuttaa. Lisäksi arvioitiin, onko järjestelmällä myönteinen vai kielteinen vaikutus toimintoihin. Toimintoja tarkasteltiin joukkoliikenneyrityksen ja -matkustajan kannalta. Toimintoanalyysi tehtiin erikseen raitio- ja bussilinjalle. Vaikutuskenttä- ja toimintoanalyysien pohjalta määriteltiin telematiikkajärjestelmän kokonaisvaikutukset. Vaikutukset kuvattiin siten, että niiden muutos voitiin käsitellä Du Pont -mallilla (kuva 7). Du Pont -mallin lopputuloksena saatiin joukkoliikenneoperaattorin pääoman tuottoasteen muutos. Liikevaihto Myyntikate Voitto-% % * 100 JAETTUN A Liikevaihto Liikevoitto Käyttökate Poistot - MIINUS - MIINUS Kiinteät kustannukset - MIINU S Muuttuva t kustannukset Pääoman tuottoaste-% Määrä Hinta Myyntiehdot Toimituskulut Laatu Palvelu Koneet, kalusto Rakennukset Tontit, maaalueet Investoinnit Hankinta Varasto Kuljetukset Vuokrat Vakuutukset Leasing-maksut Kehitys Markkinointi Hallinto Materia Palkat + sotu Alihankinnat Työkalut Hävikki Työnjohto Kunnossapito Laadunvalvonta Liikevaihto Pääoman kiertonopeus Koko pääoma % JAETTUN A Vaihtoomaisuus Rahoitusomaisuus Myyntisaamiset Lainasaamiset Kassavarat Talletukset Ennakkosaamise t + PLUS Käyttöomaisuus Raaka-aineet Varaosat Tarvikkeet Puolivalmisteet Työn alla olevat tuotteet + PLUS Maa-alueet Rakennukset Koneet, kalusto Arvopaperit Kuva 7. Du Pont -malli (Kulmala et al., 1999). 20

21 3.2 Tulokset Matkustajamäärät, viiveet ja palvelun säännöllisyys sekä täsmällisyys Taulukoista 4 ja 5 ilmenevät matkustajamääriä, viiveitä ja palvelun säännöllisyyttä sekä täsmällisyyttä koskevat yksityiskohtaiset tunnusluvut. Taulukkoon 6 on koottu keskeiset muutoksia koskevat tunnusluvut. Poikkileikkauslaskennoissa arvioitu kumulatiivinen matkustajamäärä lisääntyi raitiolinjalla 4 % ja bussilinjalla 10 %. Vaunuissa mukana matkustaen tehdyn tutkimuksen mukaan keskimääräinen vuorokohtainen matkustajamäärän lisäys oli raitiolinjalla 2 % ja bussilinjalla 12 %. Kun toisaalta raitiovaunumatkustajien määrät lisääntyivät noin 6 % ja Helsingin sisäisten bussilinjojen matkustajamäärät 0,4 % vuosina (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, 2000), voidaan arvioida, että telematiikkajärjestelmän ansiosta matkustajanousut lisääntyivät raitiolinjalla 1 % (390 matkustajaa/vrk) ja bussilinjalla 11 % (737 matkustajaa/vrk). Vaikutusten korostuminen bussimatkustajamäärissä selittynee puolet harvemmalla vuorovälillä. Lisäksi raitiolinjalla oli käytössä eri tekniikalla toteutetut liikennevaloetuudet jo ennenvaiheessa, joten telematiikkajärjestelmä ei olennaisesti nopeuttanut raitiolinjan kulkua. Tulosten (taulukko 6) mukaan liikennevaloetuudet vähensivät viiveitä valoohjatuissa liittymissä molemmilla joukkoliikennelinjoilla yli 40 %. Raitiolinjalla liikennevaloviiveet vähenivät vähemmän kuin bussilinjalla, koska siellä oli tutkimuksen ennen-vaiheessa käytössä erilaisella tekniikalla toteutetut liikennevaloetuudet. Ilmeisesti ainakin osin raitiolinjan pysäkkiviiveiden lisääntyminen johtui aikaisemmin mainitusta matkustajamäärien kasvusta. Matka-ajat vähenivät raitiolinjalla keskimäärin 1 % ja bussilinjalla 11 %. Viivemittausten perusteella raitiolinjan liikennevaloviiveet vähenivät melko paljon, mutta pysäkkiviiveet lisääntyivät lähes vastaavasti, jolloin matka-ajan kokonaisvähenemä jäi pieneksi. Kenttämittausten tulosten perusteella voidaan arvioida, että bussilinjan matka-ajan nopeutuminen johtui lähes yksinomaan liikennevaloviiveiden vähenemisestä, sillä muutokset muissa viiveissä eivät olleet merkittäviä. Liikennevaloetuudet näyttivät nopeuttaneen jonkin verran raitiolinjan ja erittäin selvästi bussilinjan kulkua. 21

22 Taulukko 4. Raitiolinjalla 4 tehtyjen kenttämittausten tunnusluvut. TUNNUSLUKU Kevät 1998, Ennen TUTKIMUSAJANKOHTA Syksy 1999, Jälkeen1 Kevät 2000, Jälkeen2 Arvioitu kumulatiivinen matkustajamäärä, molemmat päivät, molemmat suunnat, Senaatintori (matk.) Arvioitu kumulatiivinen matkustajamäärä, molemmat päivät, molemmat suunnat, Oopperan pysäkki (matk.) Arvioitu kumulatiivinen matkustajamäärä, molemmat päivät, molemmat suunnat, Töölöntullin pysäkki (matk.) Arvioitujen kumulatiivisten matkustajamäärien keskiarvo, molemmat päivät, molemmat suunnat, kaikki mittauspisteet (matk.) Laskettu keskimääräinen vuorokohtainen matkustajamäärä, suunta1 (Katajanokka-Munkkiniemi) (matk.) Laskettu keskimääräinen vuorokohtainen matkustajamäärä, suunta2 (Munkkiniemi-Katajanokka) (matk.) Laskettujen keskimääräisten vuorokohtaisten matkustajamäärien keskiarvo, molemmat suunnat (matk.) Liikennevaloviiveet/vuoro (min:sek), suunta1 (Katajanokka- Munkkiniemi) 2:56 2:09 1:29 Liikennevaloviiveet/vuoro (min:sek), suunta2 (Munkkiniemi- Katajanokka) 2:36 2:00 1:38 Liikennevaloviiveiden keskiarvo/ vuoro (min:sek), molemmat suunnat 2:46 2:05 1:34 Pysäkkiviiveet/ vuoro (min:sek), suunta1 (Katajanokka- Munkkiniemi) 3:44 5:15 4:10 Pysäkkiviiveet/ vuoro (min:sek), suunta2 (Munkkiniemi- Katajanokka) 4:49 5:34 5:31 Pysäkkiviiveiden keskiarvo/ vuoro (min:sek), molemmat suunnat 4:16 5:25 4:51 Muut viiveet/ vuoro (min:sek), suunta1 (Katajanokka- Munkkiniemi) 0:16 0:21 0:17 Muut viiveet/ vuoro (min:sek), suunta2 (Munkkiniemi- Katajanokka) 0:20 0:12 0:24 Muiden viiveiden keskiarvo/ vuoro (min:sek), molemmat suunnat 0:18 0:16 0:21 Matka-aika (min:sek), suunta 1 (Katajanokka-Munkkiniemi) 28:55 29:24 28:52 Matka-aika(min:sek), suunta 2 (Munkkiniemi-Katajanokka) 29:14 28:45 28:34 Matka-aikojen keskiarvo (min:sek), molemmat suunnat 29:04 29:04 28:43 Palvelun säännöllisyys (min:sek) (vuorovälien poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Senaatintori 1:38 1:14 1:19 Palvelun säännöllisyys (min:sek) (vuorovälien poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Ooppera 1:30 1:25 1:16 Palvelun säännöllisyys (min:sek) (vuorovälien poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Töölöntulli 1:41 1:16 1:22 Palvelun säännöllisyys (min:sek) (vuorovälien poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, mittauspisteiden keskiarvo 1:36 1:18 1:19 Palvelun täsmällisyys (min:sek) (ohitusaikojen poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Senaatintori 1:33 1:31 1:25 Palvelun täsmällisyys (min:sek) (ohitusaikojen poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Ooppera 1:39 1:10 1:01 Palvelun täsmällisyys (min:sek) (ohitusaikojen poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Töölöntulli 1:15 1:19 1:02 Palvelun täsmällisyys (min:sek) (ohitusaikojen poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, mittauspisteiden keskiarvo 1:29 1:20 1:09 22

23 Taulukko 5. Bussilinjalla 23 tehtyjen kenttämittausten tunnusluvut. TUNNUSLUKU Kevät 1998, Ennen TUTKIMUSAJANKOHTA Syksy 1999, Jälkeen1 Kevät 2000, Jälkeen2 Arvioitu kumulatiivinen matkustajamäärä, molemmat päivät, molemmat suunnat, Ilmalan tori (matk.) Arvioitu kumulatiivinen matkustajamäärä, molemmat päivät, molemmat suunnat, Pasilan silta (matk.) Arvioitujen kumulatiivisten matkustajamäärien keskiarvot, molemmat päivät, molemmat suunnat, kaikki mittauspisteet (matk.) Laskettu keskimääräinen vuorokohtainen matkustajamäärä, suunta1 (Rautatientori-Ruskeasuo) (matk.) Laskettu keskimääräinen vuorokohtainen matkustajamäärä, suunta2 (Ruskeasuo-Rautatientori) (matk.) Laskettujen keskimääräisten vuorokohtaisten matkustajamäärien keskiarvo, molemmat suunnat (matk.) Liikennevaloviiveet/vuoro (min:sek), suunta1 (Rautatientori- Ruskeasuo) 7:48 5:14 4:36 Liikennevaloviiveet/vuoro (min:sek), suunta2 (Ruskeasuo- Rautatientori) 5:49 3:10 2:26 Liikennevaloviiveiden keskiarvo/ vuoro (min:sek), molemmat suunnat 6:49 4:12 3:31 Pysäkkiviiveet/ vuoro (min:sek), suunta1 (Rautatientori- Ruskeasuo) 3:01 3:44 3:17 Pysäkkiviiveet/ vuoro (min:sek), suunta2 (Ruskeasuo- Rautatientori) 3:38 4:20 3:30 Pysäkkiviiveiden keskiarvo/ vuoro (min:sek), molemmat suunnat 3:20 4:02 3:24 Muut viiveet/ vuoro (min:sek), suunta1 (Rautatientori- Ruskeasuo) 0:38 0:42 0:40 Muut viiveet/ vuoro (min:sek), suunta2 (Ruskeasuo- Rautatientori) 0:53 0:32 0:40 Muiden viiveiden keskiarvo/ vuoro (min:sek), molemmat suunnat 0:46 0:37 0:40 Matka-aika (min:sek), suunta 1 (Rautatientori-Ruskeasuo) 32:31 30:22 29:27 Matka-aika(min:sek), suunta 2 (Ruskeasuo-Rautatientori) 29:54 27:41 26:22 Matka-aikojen keskiarvo (min:sek), molemmat suunnat 31:12 29:02 27:55 Palvelun säännöllisyys (min:sek) (vuorovälien poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Ilmalan tori 2:06 1:49 1:47 Palvelun säännöllisyys (min:sek) (vuorovälien poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Pasilan silta 2:05 1:58 1:35 Palvelun säännöllisyys (min:sek) (vuorovälien poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, mittauspisteiden keskiarvo 2:06 1:54 1:41 Palvelun täsmällisyys (min:sek) (ohitusaikojen poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Ilmalan tori 3:36 1:53 1:40 Palvelun täsmällisyys (min:sek) (ohitusaikojen poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, Pasilan silta 3:32 1:55 1:20 Palvelun täsmällisyys (min:sek) (ohitusaikojen poikkeamien itseisarvojen keskiarvo), molemmat suunnat, mittauspisteiden keskiarvo 3:34 1:54 1:30 23

24 Taulukko 6. Telematiikkajärjestelmien toteutuksen jälkeen mitatut muutokset. TUNNUSLUKU Raitiolinja 4 Muutos ennen- ja jälkeen2- tilanteiden välillä Todellinen muutos Suhteellinen muutos Poikkileikkauslaskennoissa arvioitujen kumulatiivisten matkustajamäärien muutos (matk., %) Vaunuissa mukana matkustaen laskettujen vuorokohtaisten keskimääräisten matkustajamäärien muutos (matk., %) Liikennevaloviiveiden muutos (p < 0,05) (min:s, %) - 1:13-44 Pysäkkiviiveiden muutos (s, %) Muiden viiveiden muutos (s, %) Matka-ajan muutos (s, %) Palvelun säännöllisyyden muutos (s, %) Palvelun täsmällisyyden muutos (s, %) Bussilinja 23 Poikkileikkauslaskennoissa arvioitujen kumulatiivisten matkustajamäärien muutos (matk., %) Vaunuissa mukana matkustaen laskettujen vuorokohtaisten keskimääräisten matkustajamäärien muutos (matk., %) Liikennevaloviiveiden muutos (p < 0,05) (min:s, %) - 3:18-48 Pysäkkiviiveiden muutos (s, %) Muiden viiveiden muutos (s, %) Matka-ajan muutos (p < 0,05) (min:s, %) - 3:18-11 Palvelun säännöllisyyden muutos (s, %) Palvelun täsmällisyyden muutos (min:s, %) 2: Palvelun säännöllisyys parani raitiolinjalla keskimäärin 18 % ja bussilinjalla 20 %. Palvelun täsmällisyys parani raitiolinjalla 22 % ja bussilinjalla 58 %. Viivemittausten perusteella liikennevaloetuudet vähensivät viiveitä valo-ohjatuissa liittymissä molemmilla joukkoliikennelinjoilla. Palvelun säännöllisyys parani ilmeisesti liikennevaloviiveiden vähenemisen vuoksi. Lisäksi voidaan päätellä, että palvelun täsmällisyys parani samasta syystä molemmilla joukkoliikennelinjoilla. Täsmällisyyttä paransi todennäköisesti myös aikataulunseurantajärjestelmä, joka osoitti kuljettajalle ajantasaisesti poikkeaman aikataulunmukaisesta sijainnista. Harvemman vuorovälin vuoksi bussilinjan kuljettajat hyötyivät aikataulunseurantajärjestelmästä enemmän kuin raitiolinjan kuljettajat. 24

25 3.2.2 Matkustajien mielipiteet Haastatteluun osallistuneista matkustajista 60 % oli naisia ja haastateltujen ikä vaihteli 10 ja 89 vuoden välillä; keskiarvo oli 37,2 vuotta. Noin puolet haastatelluista matkustajista käytti kysyttyä linjaa lähes päivittäin. Valtaosa haastatelluista ei ollut ennen pysäkille saapumista selvittänyt seuraavan vaunun saapumisaikaa. Yksityiskohtaiset taustatietoja koskevat tulokset on esitetty liitteessä G. Bussilinjaan verrattuna raitiolinjalla matkusti enemmän yli 60-vuotiaita matkustajia, he käyttivät linjaa hieman harvemmin ja selvittivät seuraavan vaunun saapumisajan pysäkille harvemmin (mikä johtui todennäköisesti tiheämmästä vuorovälistä). Kyselyyn vastanneista noin 75 % oli naisia ja heidän ikänsä vaihteli 12 ja 89 vuoden välillä; keskiarvo oli 40,3 vuotta. Hieman yli puolet vastanneista käytti kysyttyä linjaa lähes päivittäin. Raitiolinjan matkustajista 89 % ja bussilinjan matkustajista 49 % eivät olleet selvittäneet seuraavan vuoron lähtöaikaa ennen pysäkille saapumistaan. Kun kysyttiin mahdollista vaihtoehtoista linjaa ja sen käyttöä, noin 40 prosenttia vastasi, että heillä oli vaihtoehtoinen linja, jota he myös käyttivät. Raitiolinjalla matkusti bussilinjaan verrattuna enemmän iäkkäitä, yli 60-vuotiaita matkustajia. Bussilinjan matkustajilla oli raitiolinjan matkustajiin verrattuna useammin mahdollisuus vaihtoehtoisen linjan käyttöön, mutta he käyttivät sitä harvemmin kuin raitiolinjalla matkustaneet. Vastanneiden taustatietojen suhteelliset osuudet on esitetty liitteessä H. Matkustajien mielipiteitä koskevat keskeiset tulokset on koottu taulukkoon 7. Linjakohtaiset tulokset esitetään jäljempänä siten, että ensin mainitaan raitiolinjaa koskeva tulos, jota seuraa suluissa bussilinjaa koskeva tulos. Matkustajien mielipiteet analysoitiin myös taustamuuttujittain, jotka olivat vastaajan sukupuoli ja ikä, käytetty linja, matkustiko keskustaan vai sieltä pois, linjan käyttötiheys sekä saapumisajan selvittäminen etukäteen. Jäljempänä esitetään vain tilastollisesti merkitsevät (p < 0,05) erot. Vastausten riippuvuudet haastatellun iästä on esitetty tarkemmin liitteessä G. 25

26 Taulukko 7. Haastattelu- ja kyselytutkimuksen päätulokset (osuus vastaajista, %). HAASTATTELU KYSELY Raitiovaunulinja Bussilinja Raitiovaunulinja Bussilinja Vastausprosentti Pysäkkinäyttötaulu Raitiovaunulinja Bussilinja Raitiovaunulinja Bussilinja Näyttötaulun huomanneet, % Taulun oikein ymmärtäneet, % Taulun käyttö, % - usein joskus en juuri koskaan Taulua hyödyllisenä pitäneet, % Arvio taulun tarpeellisuudesta (asteikko) Arvio taulun luotettavuudesta (asteikko) 3,7 (1-5) 3,8 (1-5) 7,5 (1-10) 7,9 (1-10) 3,6 (1-5) 3,8 (1-5) 7,1 (1-10) 7,3 (1-10) Järjestelmän laajentamista kannattaneet, % - kyllä ehkä Lisännyt linjan käyttöä, % Lisännyt joukkoliikenteen käyttöä, % Lisännyt matkustusmukavuutta, % Helpottanut vaihtoja, % Vaunun sisäinen näyttötaulu Näyttötaulun huomanneet, % Taulun käyttö, % - usein joskus en juuri koskaan Taulua hyödyllisenä pitäneet, % Arvio taulun tarpeellisuudesta (asteikko) - - 7,5 (1-10) 7,5 (1-10) Järjestelmän laajentamista kannattaneet, % - kyllä ehkä Lisännyt matkustusmukavuutta Vaunun sisäiset kuulutukset Kuulutuksen kuulleet, % Arvio äänenvoimakkuudesta, % - sopiva liian hiljainen liian kova Arvio kuulutusten tarpeellisuudesta (asteikko) ,3 (1-10) 26

27 Pysäkkinäyttötaulu Haastatteluun vastanneista matkustajista 71 % (83 %) oli huomannut pysäkkinäyttötaulun. Sekä matkustajan ikä että hänen käyttämänsä linja vaikuttivat pysäkkinäyttötaulun huomaamiseen: nuoret huomasivat taulun todennäköisemmin kuin iäkkäämmät ja bussia odottaneet matkustajat huomasivat taulun raitiovaunua odottaneita useammin (kuva 8). Osuus vastaajista, % Alle 25 v v v. 60 v. ja iäkkäämmät Vastaajien ikäryhmät raitiovaunulinja 4 bussilinja 23 Kuva 8. Pysäkkinäyttötaulun huomaaminen ikäryhmittäin ja linjoittain. Kyselyssä taulun huomaamistodennäköisyydet olivat suurempia kuin haastattelussa, mikä johtunee vastaajien valikoitumisesta: koska osallistuminen oli vapaaehtoista, kyselystä karsiutuivat muita todennäköisemmin ne, jotka eivät huomanneet järjestelmää tai eivät olleet siitä kiinnostuneita. Tämä valikoituminen on otettava huomioon myös muita tuloksia tulkittaessa. Toisaalta vastaajat olivat voineet nousta vaunuun miltä tahansa pysäkiltä, joten esim. pysäkkinäyttötaulujen käyttö ei ollut kaikille matkustajille edes mahdollista. Valikoitumisesta huolimatta kyselyn tulokset osoittavat taulun huomaamiseen vaikuttavia seikkoja: usein linjaa käyttävät olivat huomanneet taulun todennäköisemmin kuin harvemmin matkustavat (päivittäin 93 %, viikottain 92 %, kuukausittain 88 % ja ensimmäistä kertaa 46 %). Lähes kaikki haastatellut ymmärsivät, että taulun numerot ilmoittavat minuuteissa seuraavan vaunun saapumisajan pysäkille. Iäkkäät matkustajat ymmärsivät nuorempia huonommin, mitä taulussa näkyvillä numeroilla tarkoitetaan. Taulun huomanneista haastatelluista keskimäärin noin puolet vastasi käyttäneensä sitä usein. Kyselyn tulos oli suunnilleen sama, mutta vain haastattelun tuloksissa näkyy selvästi, että raitiovaunua odottaneet käyttivät taulua harvemmin kuin bussia odottaneet. Niistä matkustajista, joilla oli mahdollisuus käyttää vaihtoehtoista linjaa, 27

28 47 % vastasi käyttävänsä pysäkkinäyttötaulua usein, kun taas niistä matkustajista, joilla ei ollut mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoista linjaa, 63 % vastasi käyttävänsä taulua usein.tauluinformaatiota käyttämättömistä kyselyyn vastanneista noin 27 % (37 %) mainitsi syyksi aikataulun katsomisen pysäkin paperisesta aikataulusta ja 27 % (23 %) mainitsi tiedon epäluotettavuuden. Yli puolet kaikista haastatelluista vastasi, että pysäkkinäyttötaulusta oli heille hyötyä, ja bussia odottaneet sanoivat vielä raitiovaunua odottaneita useammin hyötyvänsä taulusta. Nuoret vastasivat iäkkäämpiä useammin, että taulusta oli hyötyä. Taulukkoon 8 on koottu erikseen kysyttäessä mainitut hyödyt (vaihtoehtoja ei annettu). Taulukko 8. Pysäkkinäyttötaulun hyödyt (osuus vastaajista, %). Haastattelu Kysely Raitiolinja Bussilinja Raitiolinja Bussilinja KYLLÄ, pysäkkinäytöstä on hyötyä (%) Pysäkkinäytön hyödyistä mainitiiin seuraavanlaisia hyötyjä Näkee, kauanko joutuu odottamaan (%) Voi valita toisen linjan (%) Aikataulutieto paremmassa paikassa (näkee aikataulun helpommin) (%) Tietää, onko vaunu jo mennyt (%) Voi hyödyntää odotusajan (%) Tieto taulussa on luotettavampaa kuin paperisessa aikataulussa (%) Odotusaika tuntuu lyhyemmältä (%) Voi kävellä (%) Pysäkkinäyttötaulun tarpeellisuutta ja luotettavuutta arvioitiin haastattelussa 5- portaisella asteikolla (1 = ei lainkaan tarpeellinen tai luotettava ja 5 = erittäin tarpeellinen tai luotettava ) ja kyselyssä 10-portaisella asteikolla (1 = ei lainkaan tarpeellinen tai luotettava ja 10 = erittäin tarpeellinen tai luotettava). Arviot olivat keskimäärin myönteisiä ja vaihtelu eri arvioiden välillä melko pientä. Kyselyyn vastanneet antoivat kuitenkin luotettavuudelle keskimäärin huonompia arvosanoja kuin tarpeellisuudelle. Kyselyssä bussilinjan matkustajat pitivät pysäkkinäyttötaulua tarpeellisempana kuin raitiolinjan matkustajat. 28

29 Pysäkkinäyttötaulun tarpeellisuutta selvitettiin kyselyssä myös tiedustelemalla, mitkä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen muut palvelut ovat heidän mielestään tarpeellisempia kuin pysäkkinäyttötaulu. Yli puolet matkustajista arvosti pysäkkinäyttötaulua enemmän pysäkkien sadekatoksia ja kotiin jaettavaa aikataulukirjaa (taulukko 9). Taulukko 9. Osuus vastaajista (%), jotka pitivät tiettyä HKL:n palvelua pysäkkinäyttötaulua tarpeellisempana. Raitiolinja 4 Bussilinja 23 Sadekatos pysäkillä (%) Syksyisin kotiin jaettava aikataulukirja (%) Paperinen, pysäkkikohtainen aikataulu pysäkillä (%) Roskakori pysäkillä (%) Penkki pysäkillä (%) Helsingin linjakartasto (kartta linjojen kulkureitistä) pysäkillä (%) Pysäkkinäyttötaulujen käytön laajentamista muille pysäkeille ja linjoille kannatti noin kolme neljästä haastatteluun tai kyselyyn osallistuneesta, ja lisäksi % vastasi ehkä. Nuoret suhtautuivat iäkkäämpiä myönteisemmin järjestelmän laajentamiseen. Tämä korostui bussilinjalla. Toisaalta nuoret pitivät järjestelmää epäluotettavampana kuin iäkkäämmät. Haastatteluun osallistuneista 6 % (15 %) vastasi näyttötaulun lisänneen kysytyn linjan käyttöä, mutta vain alle prosentti vastasi sen vähentäneen linjan käyttöä. Kuvassa 9 on esitetty, kuinka suuri osuus kyselyyn vastanneista arvioi, että pysäkkinäyttötaulu oli vaikuttanut heidän joukkoliikenteen käyttöönsä yleensä tai kysytyn linjan käyttöön ja matkustusmukavuuteen. Vain neljännes tai vähemmän arvioi, että pysäkkinäyttötaulu oli lisännyt heidän joukkoliikenteen käyttöään tai juuri kysytyn linjan käyttöä. Naisista 20 % ja miehistä 13 % vastasi, että pysäkkinäyttötaulu oli lisännyt kysytyn linjan käyttöä. Sen sijaan enemmistö vastasi näyttötaulun vaikuttaneen myönteisesti matkustusmukavuuteen ja kielteisesti vain noin 1 %. Alle 25-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat sanoivat muita matkustajia useammin, ettei taulu vaikuttanut heidän matkustusmukavuuteensa. 29

30 Vaikutus joukkoliikenteen käyttöön, Vaikutus joukkoliikenteen käyttöön, Vaikutus kysytyn linjan käyttöön, Vaikutus kysytyn linjan käyttöön, Vaikutus matkustusmukavuuteen, Vaikutus matkustusmukavuuteen, % 10 %20%30%40%50%60%70%80%90% 100 Osuus vastaajista, % % Lisännyt selvästi Lisännyt jonkin verran Ei vaikutusta Vähentänyt jonkin verran Kuva 9. Pysäkkinäyttötaulun vaikutus joukkoliikenteen käyttöön, kysytyn linjan käyttöön ja matkustusmukavuuteen linjalla (osuus vastaajista, %). Tuloksia tarkasteltiin ristiin siten, että pysäkkinäyttötaulun vaikutuksia joukkoliikenteen käyttöön yleensä ja tarkastellun linjan käyttöön, verrattiin toisiinsa. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvassa Osuus vastaajista, % Joukkoliikennematkoja siirtynyt kysytylle linjalle Lisännyt joukkoliikennematkoja, mutta ei kysytyllä linjalla Lisännyt joukkoliikennematkoja mm. kysytyllä linjalla Vaikutukset joukkoliikennematkoihin Ei vaikutusta Raitiolinja 4 Bussilinja 23 Kuva 10. Pysäkkinäyttötaulun vaikutukset joukkoliikenteen käyttöön linjoittain (osuus vastaajista, %). Matkustajista (N = ), joiden matka sisälsi vaihdon joukkoliikennevälineestä toiseen, 61 % (67 %) vastasi pysäkkinäyttötaulun helpottaneen vaihtamista (taulukko 10). 30

Liikennevaloetuudet ja Matkustajainformaatio

Liikennevaloetuudet ja Matkustajainformaatio Helsingin joukkoliikenteen Liikennevaloetuudet ja Matkustajainformaatio Liikennelaitos Liikennesuunnitteluosasto 1999 HeLMi - JOUKKOLIIKENTEEN TELEMATIIKKA Paikannus Pysäkki-informaatio Pysäkillä Vaunussa

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Ajoissa Pysäkillä. Parhaat aikataulut niille joukkoliikenteen matkustajille, jotka eivät käytä mobiilisovelluksia.

Ajoissa Pysäkillä. Parhaat aikataulut niille joukkoliikenteen matkustajille, jotka eivät käytä mobiilisovelluksia. Ajoissa Pysäkillä Parhaat aikataulut niille joukkoliikenteen matkustajille, jotka eivät käytä mobiilisovelluksia. "Todelliset aikataulut paperilla, ei vain suunnitellut." Tero Piirainen, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

Matkustajamäärät raitiolinjalla Itä-Pasila Arabia

Matkustajamäärät raitiolinjalla Itä-Pasila Arabia Matkustajamäärät raitiolinjalla Itä-Pasila Arabia Antero Alku, DI Janne Peltola, tekn. yo Jonas Wahlbeck, tekn. yo 10.5.2009 Tulevaisuudessa suora raitiolinja Pasilan asemalta Kumpulan ja Arabian korkeakouluihin

Lisätiedot

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS Projektiryhmä PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS Jouni Väkevä, Olavi Pennanen ja Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems LVM ja Tiehallinto VTT: pirkko.rama@vtt.fi, juha.luoma@vtt.fi tiedonkeruuta,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 7/2002. Reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi

FITS-julkaisuja 7/2002. Reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi FITS-julkaisuja 7/2002 Reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi FITS-julkaisuja 7/2002 Reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Esisuunnitelma raitiolinjasta Itä-Pasila Arabia

Esisuunnitelma raitiolinjasta Itä-Pasila Arabia Esisuunnitelma raitiolinjasta Itä-Pasila Arabia Antero Alku, DI Janne Peltola, tekn. yo Jonas Wahlbeck, tekn. yo 19.12.2008 Tulevaisuudessa suora raitiolinja Pasilan asemalta Kumpulan ja Arabian korkeakouluihin

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe

Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe LIIKENNEMINISTERIÖ Espoon ja Länsiväylän joukkoliikenteen matkustaja-informaatiojärjestelmän vaikutustutkimus, II-vaihe Aikana-tutkimus ISBN... ISSN... Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät

Lisätiedot

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus

Lisätiedot

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Tampereen ratikka Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015 projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Yleissuunnitelma 2014 Yleissuunnitelma valmistunut huhtikuussa 2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleissuunnitelman

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva

Lisätiedot

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS Rapid T System Transit System 2 6 8 1 12 Km/h Suora Nopea RAIDEYHTEYS Rapid Transit System... Edullisempi metro? Metron kustannukset karkasivat käsistä Hankesuunnitelman kustannusarvio 79 816 M Syksyllä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 25.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 25.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 TILANNEKATSAUS HANKKEESTA JENKA - JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUDET JOKAISEEN KAUPUNKIIN Kslk 2008-40 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Suomen Paikallisliikenneliiton 41. vuosikokousseminaari

Suomen Paikallisliikenneliiton 41. vuosikokousseminaari Suomen Paikallisliikenneliiton 41. vuosikokousseminaari 17.3.2011 RAITIOVAUNULIIKENTEEN RENESSANSSI Renessanssi Mitä renessanssi voisi tarkoitta: Renessanssi voisi tarkoittaa uudelleensyntymistä Joskus

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä Kumppanuutta ja neuvottelumenettelyjä kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä Kerkko Vanhanen, HKL-SUY, kehittämispäällikkö Julkiset hankinnat Cleantech innovaatioiden edistäjinä Heureka

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus

HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus pilotti Palvelukuvaus Sampo Hietanen Tieliikelaitos liikkujan palvelut puh. 040 565 7688 HKL Raitioliikenteen häiriötiedotus PV 1 00.00.0000 Häiriöinfo-pilotti Pilotin

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 19/2003. Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus Käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

FITS-julkaisuja 19/2003. Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus Käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet FITS-julkaisuja 19/2003 Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus Käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet FITS-julkaisuja 19/2003 Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus Käyttäjien mielipiteet

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin vuonna 2003

Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin vuonna 2003 Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin vuonna 2003 Laatinut: B: 1/2004 Suunnitteluyksikkö Seppo Haataja Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI LIIKENNELAITOS KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

Asemalakkautusten vaikutus matka-aikaan 1 %

Asemalakkautusten vaikutus matka-aikaan 1 % Asemalakkautusten vaikutus matka-aikaan 1 % 17.4.2014 UUTINEN Haukivuoren ja Lievestuoreen pysähdysten lakkauttamiset vaikuttavat kokonaismatka-aikaan Helsingistä Kuopioon noin prosentin. VR:n aikataulujen

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Linja 20 Lauttasaari Katajaharju

Linja 20 Lauttasaari Katajaharju 2224 2022 1820 1518 13:3015 1213:30 912 6:309 66:30 56 2224 2122 919 79 57 2124 1019 810 68 Linja 20 Lauttasaari Katajaharju Arki vuoroväli 30 15 10 15 15 15 10 10 15 15 kierrosaika 30 30 30 30 30 30 30

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Luettelo kohteiden linjoista ja reiteistä on jäljempänä. Bussiliikenteen tarjouskilpailu 37/2015. Tarjouskilpailussa mukana olevat kohteet ovat:

Luettelo kohteiden linjoista ja reiteistä on jäljempänä. Bussiliikenteen tarjouskilpailu 37/2015. Tarjouskilpailussa mukana olevat kohteet ovat: Hallitus 164 08.12.2015 BUSSILIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 37/2015 RATKAISU 280/07.71.711/2015 Hallitus 164 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Reijo Mäkinen, p. 4766 4230;

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Suunnitteluyksikkö 20.05.2008 K. Vanhanen, L. Kangas, A. Kuukankorpi

Suunnitteluyksikkö 20.05.2008 K. Vanhanen, L. Kangas, A. Kuukankorpi 1/11 BUSSIEN JA RAITIOVAUNUJEN REAALIAIKAINEN PAIKANNUS- JA LIIKENNEVA- LOETUUSJÄRJESTELMÄ ( HELMI2 ) 1. Tiivistelmä Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 28.9.2005 asettanut liikennelaitokselle tavoitteeksi

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

DIGITRAFFIC - Yleisesittely

DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC Työpaja 3.9.2002, 12.30 16.00 Liikenne- ja viestintäministeriö MIKÄ ON DIGITRAFFIC? Digitaalinen liikenteen tietomalli, virtuaali liikenne Laskennallinen kokonaiskuva

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS

SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS M2T0024 SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS Jussi Sauna-aho ja Jari Gröhn Liikenne- ja viestintäministeriö Olavi H. Koskinen Tiehallinto 91 MOBILE2-vuosiraportti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ 1 MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ Reijo Mäkinen Yksikön päällikkö Joukkoliikenneyksikkö 2 SISÄLTÖ YTV:n liikenneosaston tehtävät YTV:n vastuulla oleva liikennöinti Palvelujen ostokriteerit

Lisätiedot

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy.

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy. 2009, Lehdistöraportti Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 TOP 3 - Asiakastyytyväisyydellä mitattuna

Lisätiedot

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Sivu 1(19) Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Seasam House Oy Helsingin seudun liikenne Hyväksynyt: Päivämäärä: Hyväksynyt: Päivämäärä: www.seasam.com Sivu 2(19) Versio historia Versio 0.01

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke

Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Tavoitettavuus ja liikkuminen arkipäivän peruskysymyksiä Mikä on paras kulkumuoto?

Lisätiedot

Joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma

Joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma Joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma A-osa SUY WSP Finland Oy D: 10/2009 Julkaisija HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 23.11.09 Tekijät Simo Airaksinen,

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015

Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015 Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015 Kannen kuva: Davy Beilinson Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Ennusteskenaariot... 2 3. Matkustajamääräennusteet v. 2025... 4 4. Matkustajamääräennusteet

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 1 Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lukiokoulutuksen kustannukset... 4 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset... 4 2.2 Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot