PIKE-konseptin kehittäminen Mäntyharjun ja Rantasalmen kokemusten perusteella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIKE-konseptin kehittäminen Mäntyharjun ja Rantasalmen kokemusten perusteella"

Transkriptio

1 PIKE-konseptin kehittäminen Mäntyharjun ja Rantasalmen kokemusten perusteella Mäntyharjun keskustan kehittämishanke (8/2012-6/2014) Projektissa luodaan Mäntyharjun keskustalle pitkän aikavälin kehittämisvisio ja kehittämissuunnitelmat tuleville vuosille. Kehittämisvisiosta käydään laajaa kansalaiskeskustelua (asukkaat, nuoret, yrittäjät, kiinteistöjen omistajat ja päättäjät). Kehittämisvisioita on vauhditettu arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailulla, joka käytiin syksyllä Mäntyharjun keskustassa kehittämispotentiaalia on tunnistettu erityisesti vapaa-ajan ja matkailun palveluiden sekä asumisen kehittämisessä. Matkailun kehittämispotentiaalista valmistuu selvitys kehittämisvision rakentamisen tueksi (03/2014). Ideakilpailutöiden ja matkailun kehittämisselvityksen pohjalta valitaan kehittämisvisio, jonka pohjalta linjataan jatkotoimet: tarkennettu strategia ja konkreettisemmat kehittämissuunnitelmat. VUOROVAIKUTTEINEN PIKE KEHITTÄMISKONSEPTI (Martti Wilhelms 2013) Pienen keskustan kehittämisestä olisi puhuttava pikemminkin koko keskuksen vetovoimaisuuden kehittämisenä (vs. kaupunkikeskustan kehittäminen, joka rajoittuu yleensä ytimen alueelle). keskukselle pitää löytää uskottava kehittämisvisio. Mikäli kokonaisvaltaista visiota ei haluta tehdä tai se on vastikään koko kunnan osalta laadittu, voidaan visiossa ja kehittämissuunnitelmissa keskittyä maantieteellisesti pienempään alueeseen tai esim. matkailullisen vision laatimiseen. Mikäli koko kunnalta puuttuu kehittämisvisio, on sitä ryhdyttävä työstämään keskuksen kehittämisen yhteydessä ilman kokonaisvisiota on vaikea luoda myöskään uskottavaa keskustankehittämisvisiota. PiKe:n kehittämistä ei voida ulkoistaa konsulttien vastuulle vastuu ja kasvot kehittämistyölle pitää löytyä toimeenpanevan tahon eli kunnan luottamus- ja virkamieskunnasta. Ulkopuolisesta näkökulmasta on kuitenkin hyötyä, sillä tyypillisesti yhteisön sisällä toimivilla saattaa olla epärealistinen kuva alueesta ja sen potentiaalisista mahdollisuuksista. Konseptii perustuu siihen, että kehittämistyössä pyritään vuorovaikutteisuuteen heti kehittämistyön alusta alkaen, jo siinä vaiheessa kun kehittämisen tavoitteita määritellään. Kokemukset osoittavat, että asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - jo tavoitteiden asettamisvaiheessa - parantaa osapuolten sitoutumista kehittämistyöhön, joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti kehittämistyön onnistumiseen.

2 PIKE-KEHITTÄMISKONSEPTIN VAIHEET Pike-prosessikaavio ALOITUSVAIHE 1. KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN - asukas- / yrityskyselyt - verkkopaneeli - yleisötilaisuudet - työpajat 2. PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN - hankesuunnitelma ja rahoituksen haku - verrokkikohteiden haku ja benchmarkkaus - hankkeen käynnistäminen - viestintäsuunnitelma 3. LÄHTÖTILANTEEN SELVITTÄMINEN - materiaalin kokoaminen: selvitykset, tutkimukset, suunnitelmat - haastattelut - kyselyt - yleisötilaisuudet - verkkopaneeli PROFILOINTIVAIHE 4. NYKYTILANTEEN ANALYYSI PROFIILIKUVAN LAATIMINEN paikkakunnan identiteetti - dokumenttien elinkeinorakenne ja työssäkäynti täydentäminen keskustan palvelurakenne - vertailu muihin vastaaviin rakennettu ympäristö - analysointi liikenneverkko - analysointi VISIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA- VAIHE 5. VISIOINTITYÖSKENTELY - visiopajat (asiantuntijat, asukkaat, päättäjät) - opinnäytetyöt / arkkitehtikilpailu - ekskursiot / benchmarkkaus - vision aukikirjoittaminen ja julkistaminen 6. KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN palvelurakenne - suunnitelmien laatiminen maankäyttö ja arkkitehtuuri omana työnä / konsulttityönä liikenneverkko ja pysäköinti kehittämistyön ja yhteistoiminnan vakiinnuttaminen

3 PIKE-KONSEPTIN SISÄLTÖKUVAUS 6 ASKELTA ESIMERKKEINEEN I ALOITUSVAIHE ASKEL 1 Kehittämistarpeiden tunnistaminen Kehittämistarpeet on määriteltävä, jotta muodostuu käsitys kehittämiskokonaisuudesta ja vastuujaosta. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus jo kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa lisäävät kuntalaisten ja yrittäjien kiinnostusta kehittämiseen ja luovat yleistä uskottavuutta. Kehittämistarpeet tulisi määritellä vuorovaikutteisesti ainakin seuraavien ryhmien kanssa: luottamushenkilöt, yrittäjät, asukasyhdistykset ja virkamiesjohto (mukaan lukien maankäytön suunnittelusta vastaavat). Harkinnan mukaan kannattaa kehittämistarpeista kuulla myös mm. seuraavia: kylätoimikunnat, nuorten parlamentti, kiinteistönomistajat. Huom! Pienen keskuksen kehittämistarpeista on syytä käydä vuoropuhelua varsinaista suunnittelualuetta laajemmin, usein koko paikallisyhteisön kanssa. Menetelmien valinta ohjaa vuorovaikutusta, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. On myös syytä huomioida, että tuloksellinen vuorovaikutus edellyttää vuorovaikutustilaisuuksissa saadun palautteen dokumentointia. Kehittämistarpeet kootaan yhteen ja ryhmitellään. Kehittämisehdotusten kirjo on todennäköisesti suuri, alkaen hyvin pienistä ja konkreettisista ympäristönparannusehdotuksista, päättyen esim.vaatimukseen yrittäjien ja kunnan yhteistyön lisäämisestä. Menetelmät: - Asukas- /yrityskyselyt - Verkkopaneeli - Yleisötilaisuus - Työpaja (workshop) ESIMERKKI: Paikallislehden rooli hankkeessa (päätoimittaja Minna Ojamies/Pitäjän Uutiset ) - paikallisyhteisön etu ja kehitys on paikallislehden etu - omat roolit (kunta ja lehti), vastavuoroisuus, ei hyväksikäyttöä - ei ota kantaa, puolueeton paikallisyhteisön äänitorvi - hankkeen synnytyskivut voi vaikeuttaa lehden roolia - lehden ja päätoimittajan asenne ja keskuksen kehittämisen merkityksen tunnistaminen tärkeää - ajattelu lehden kannalta, kuvat, kartat, suunnitelmat lehden käyttöön - sisäänheittojutut : Mäntyharjulla torin siirto - kuvasuunnistus (lehteen ja nettiin), kuvaa taajamasta, kerää kirjaimet, joista muodostuu sana, vastaus netin kautta kuntaan tai postitse lehteen, palkinnot

4 ESIMERKKI: Mikkelissä ja Huittisissa on toteutettu vuorovaikutteisia menetelmiä jo kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa; Yhteisömuotoiluksi nimettyä menetelmää on kehittänyt Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n ex-toiminnanjohtaja Janne Viitamies. Mikkelin City projektissa tavoitekeskusteluihin on kutsuttu asukkaiden ja yrittäjien lisäksi konsulttitarjokkaat, joilta on pyydetty tarjouksia kehittämiskokonaisuuden konsultoinnista yleisötilaisuuksiin osallistumisen jälkeen näin konsulttien tietoisuus kentällä olevista tarpeista on varmistettu. ASKEL 2 Toimintasuunnitelman laatiminen projektin käynnistäminen Kunnan tehtävänä on koordinoida kehittämistyötä ja käynnistää tarvittaessa kehittämishanke. Kuntien on mahdollista hakea ja saada hankeresursseja kehittämishankkeisiin mm. maakuntaliittojen jakaman Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankesuunnitelman tekemiseksi kannattaa hakea esimerkkiä muiden toteuttamista hankkeista. Hankehakemuksessa tulee esittää toimintaohjelma ja sen mukainen hankebudjetti. Luontevin hankehallinnoija kunnalliselle hankkeelle on kunnan elinkeinoyhtiö. Myös yrittäjäyhdistys voi olla toimeenpaneva hankeisäntä, mikäli yhteistyö kunnan kanssa on saumatonta ja yhdistyksellä on resursseja (tarvitaan mm. riittävä kassa hankkeen maksuliikenteen pyörittämiseksi). Projektin toteuttamiseksi on suositeltavaa resursoida täysipäiväisen hankevetäjän palkkaamiseen. Vaihtoehtoisesti hankevetäjä voidaan löytää hallinnoijan omasta henkilökunnasta (silloinkin tulee palkkakustannukset budjetoida hankkeeseen). Ulkopuolinen henkilö voi tuoda parempaa asiantuntemusta ja voi myös olla eduksi, että projektinvetäjä on organisaation ulkopuolelta - henkilönä neutraalimpi kuin organisaation sisältä tuleva. Toimenpideohjelman ja budjetin laadinnassa on arvioitava, minkä verran on tarkoitus teettää konsulttitöitä suhteessa omaan / projektihenkilöstön työhön. Kehittämisvision ja sitä seuraavien kehittämissuunnitelmien laadinta on kokonaisuus, joka voidaan pilkkoa osiin; on harkittava lähdetäänkö konsulttiapua hankkimaan koko kokonaisuudelle, vai tarpeen mukaan ja paloitellen eri vaiheisiin. Riippuu myös hankeen toteutusajan pituudesta ja rahoituksen suuruudesta, että voidaanko koko prosessi viedä läpi yhden hankekokonaisuuden sisällä, vai joudutaanko työskentelyä käytännön syistä pilkkomaan eri hankkeisiin. Kilpailutusmenettelyjen vuoksi isommat konsultointikokonaisuudet ovat teknisesti vähemmän työllistäviä, eikä konsultin vaihtuminen kesken hankkeen välttämättä ole toivottu ratkaisu. Myös hankkeen haku- ja käynnistysvaiheessa kannattaa harjoittaa mahdollisimman avointa tiedottamista sekä sitouttaa hankehallinnoijan luottamushenkilöt ja taustajoukot hankkeelle myönteisiksi. Hankkeelle tulee nimetä ohjausryhmä, jonka kokoonpanoon vaikuttaa rahoittajan ohjeistus ohjausryhmän jäseniksi kannattaa valita henkilöitä, joilla on aitoa intressiä seurata hanketta sekä toimia asian puolestapuhujina omissa sidosryhmissään. Erityisen tärkeää on luoda hyvät suhteet paikallislehtiin, jotka ovat hyvin seurattuja ja toimivat mielipidevaikuttajina.

5 Kehittämishanke käynnistetään hankesuunnitelman mukaisesti. Hanketyön käynnistyessä on viimeistään syytä selvittää mahdollisia referenssikohteita muualta. Kokemusten vaihto on monesti kaikkia osapuolia hyödyttävää. Verkostoissa on myös voimaa valtakunnallinen PiKe ohjelma tulee toivottavasti lisäämään pienten keskusten kehittäjien yhteistyötä jo lähitulevaisuudessa. Keskeiset toimenpiteet: - Hankesuunnitelman laatiminen ja rahoituksen haku - Verrokkikohteiden haku ja tutustuminen - Hankkeen käynnistäminen ja siitä tiedottaminen - Viestintäsuunnitelman laatiminen II PROFILOINTIVAIHE ASKEL 3 Lähtötilanteen selvittäminen Ensimmäinen työvaihe on selvittää olemassa oleva lähtötilanne. Kootaan yhteen olemassa olevat selvitykset, tutkimukset ja suunnitelmat, jotka liittyvät aiheeseen ja kehittämisalueeseen. Sovitaan tapaamisista ja haastatteluista keskeisten toimijoiden kanssa. Tutustutaan toimintaympäristöön fyysisesti kiertämällä esim. kaikki keskeiset toimipaikat (palveluyritykset, laitokset, kunnan virkamiehet). Haastattelemalla luottamushenkilöitä, yrittäjiä ja kunnan virkamiehiä kerätään tietoa nykytilanteesta sekä kuullaan osapuolten näkemyksiä kehittämishaasteista ja -mahdollisuuksista. Myös tavallisten kuntalaisten kuulemista kannattaa harjoittaa. Haastatteluissa kuulee usein suorempaa palautetta ja kritiikkiä mm. kunnan toiminnasta, kuin kokouksissa ja julkisissa yleisötilaisuuksissa. Kerrotaan myös haastateltaville ja yleisötilaisuuteen osallistuville kehittämishankkeesta ja sen tavoitteista sekä käytettävissä olevista toimintaresursseista. Kentällä saattaa olla suuret odotukset siitä, että hankkeen myötä käynnistyy jo pian näkyviä uudistuksia mikäli odotuksia ei kyetä reivaamaan realistiseen suuntaan, ihmiset kokevat, että hankkeessa ei tapahdu mitään. Menetelminä voidaan käyttää samoja kuin kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa sekä alla olevia esimerkkejä. Lähtöasetelman selvittämiseksi on suositeltavaa tehdä kyselytutkimuksia asukkaiden ja yrittäjien kehittämisajatuksista (jos ei ole tehty jo aloitusvaiheessa) sekä kutsua koolle keskustelufoorumeja. Nuoria voidaan osallistaa mm. pyytämällä heiltä dia / videoesityksiä koetusta elinympäristöstään (tätä on onnistuneesti kokeiltu Mäntyharjussa). ESIMERKKI: Mäntyharjulla toteutettiin laaja verkkopaneelimuotoinen kysely, johon houkuteltiin vastaamaan vakiasukkaita, vapaa-ajanasukkaita ja yrittäjiä. Konsulttityönä internetissä toteutetun kaksiosaisen paneelin tuloksena saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa asukkaiden mielipiteistä ja arvostuksista sekä konkreettisia keskustan kehittämisehdotuksia.

6 Vastausmahdollisuus annettiin kaikille täysi-ikäisille kuntalaisille, vapaa-ajan asukkaita ja yrittäjiä lähestyttiin kirjeitse. Paneeli toimi hankkeessa myös osallistavana elementtinä, modernina versiona yleisötilaisuudesta. Erityisen ilahduttavaa oli vapaa-ajanasukkaiden osallistumisaktiivisuus. (Raportti paneelista: Suvi Kuusniemi, Simo Andersson: Mäntyharjun keskustan kehittäminen Kyselytutkimuksen loppuraportti Helmikuu 2013). ESIMERKKI: Mäntyharjulla järjestettiin profilointivaiheessa yrittäjien kehittämisriihiä, kolme istuntoa, joista kahteen kutsuttiin lisäksi mukaan kunnanvaltuutettuja ja yhteen keskustan kiinteistönomistajat. Kehittämisriihet olivat käytännössä keskustelutilaisuuksia, joihin oli valittu jokin keskustan kehittämiseen liittyvä teema. Myös pienellä paikkakunnalla huomataan, että kaikki palveluyrittäjät eivät edes tunne toisiaan, saati että olisivat vaihtaneet mielipiteitä ja kehittämisajatuksia keskenään. Kehittämisriihien tulokset kirjataan ylös hyödynnettäväksi työskentelyn seuraavissa vaiheissa. ESIMERKKI: Saarijärvellä Small Town Networks hankkeessa kutsuttiin koolle teemaryhmiä, jotka kokoontuivat keskustelemaan ja ideoimaan yhteistyön kehittämistä ja teeman mukaisia kehittämisideoita. Teemaryhmiä olivat: palveluyrittäjien ryhmä, nuorten teemaryhmä ja kaupunkikuvaryhmä. (Näistä palveluyrittäjien ryhmä jatkoi työskentelyä vielä hankkeen päättymisen jälkeen, elinkeinoyhtiön koolle kutsumana.) ASKEL 4 Lähtötilanteen analyysi - profiilikuvan laatiminen Kerättyjen tietojen ja dokumenttien pohjalta laaditaan analyysi alueen nykytilasta eli tuotetaan alueen profiilikuva. Profiilikuvan avulla asemoidaan keskus ympäröivään aluerakenteeseen ja mikäli mahdollista tehdään myös profiilivertailua muihin vastaavan kokoisiin keskuksiin. Profiilikuvassa esitettävät elementit: - paikkakunnan identiteetti (asukkaiden ja ulkopuolisten näkemys) - elinkeinorakenne ja työssäkäynti, - keskuksen palvelurakenne (julkiset, kaupalliset), - keskuksen fyysinen rakenne, - liikenneverkko ja liikenneympäristö Profiilikuvan avulla toimijoiden ymmärrys alueen nykytilasta kasvaa. Mikäli vastaava analyysi tehdään muutaman vuoden kuluttua kehittämishankkeen käynnistämisen jälkeen, voidaan alueen profiilissa tapahtuneita muutoksia havainnoida. Mikäli alkukartoitusta ei ole tehty, menetetään tämä mahdollisuus seurata ilmiöiden kehitystä tulevaisuudessa. Toimenpiteet ja menetelmät: - dokumenttien (selvitykset, tilastot ja suunnitelmat) kerääminen ja järjestäminen ja mahdollinen täydentäminen - valokuvien ottaminen

7 - teemahaastattelut / kyselyt - nuorten osallistaminen (valokuvat, suunnitelmat) - vertailutietojen kerääminen muualta III VISIOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAVAIHE ASKEL 5 Visiointityöskentely Päämäärätietoinen kehittäminen edellyttää aina vision (eli tavoiteltavan kehityskuvan) määrittelemistä kauemmas tulevaisuuteen. PiKe -kehittämistyössä visio tulisi määritellä koko alueelle eli keskukselle ja sen vaikutusalueelle. Hyvä visio perustuu aina lähtökohtaisesti nykytilanteeseen, mutta vision tulee ehdottomasti sisältää tahtotila tulevaisuuden odotuksista. Mitä kauemmas vision tavoitevuosiluku asetetaan, sitä rohkeampi visiosta voidaan rakentaa. Pitää kuitenkin muistaa, että mikäli siltaa nykytilan ja vision välillä ei ole nähtävissä, visio voidaan kokea liian utopistisena, ja tämä johtaa kehittämistyön halvaantumiseen tai vähintäänkin vision hylkäämiseen suunnittelua ohjaavana asiakirjana. Visiokuvassa esitetyn tavoitetilan ei tarvitse poiketa radikaalisti nykytilanteesta, mutta sen täytyy antaa vahva ja uskottava viesti halutusta kehittämissuunnasta kentälle. Vision kautta kunta ja elinkeinoelämä (mikäli on sitoutettu mukaan) viestivät sisäisesti ja ulospäin siitä, mihin suuntaan kuntaa ja sen keskusta tullaan kehittämään. Visiotyöskentelyn perustana voidaan käyttää esim. SWOT-analyysiä, jossa määritellään alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. PiKe-visiossa tulee olla esitys siitä, mihin keskuksen olemassaolo eli asukkaiden ja liike-elämän elinkeinopohja perustuu esim. 10- tai 15- vuoden kuluttua. Vision aikajänne tulee olla korostetun pitkä, jotta päästään irti nykypäivän tilanteesta. Visiokuva on idealistinen malli tulevaisuudesta ja pohjimmiltaan sen on oltava optimistinen tulevaisuus on kaukana edessä ja vision toteutumiseksi on ryhdyttävä tekemään töitä ja suoritettava oikeita linjavalintoja. Alustava visio voidaan laatia jo ennen projektin käynnistämistä, mutta visiota tulee tarkastella ja täsmentää projektin aikana mahdollisuuksien mukaan vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. Visiotyöskentelyä voidaan tehdä joko kapealla osallisten joukolla (esim. luottamushenkilö- ja virkamiesjohtoporukalla) tai suuremmalla foorumilla, jossa visiotyöskentelyyn osallistetaan laajemmin sidosryhmien edustajia. Lopullisesta visiosta päättää korkein päätösvaltainen elin eli kunnanvaltuusto. Visiolla ei sinänsä ole oikeusvaikutteista asemaa maankäytön suunnittelun kannalta. Päätöstentekijöiden sitoutuminen visioon punnitaan eteen tulevien suunnitelmien ja kaavoitusratkaisujen äärellä visiossa esitetyt mallit ja ratkaisut pitää olla huolellisesti perusteltuja, jotta visioon sitoudutaan ja sillä on suunnittelua ja elinkeinoelämää ohjaavaa vaikutusta.

8 Visiota voidaan työstää työpajatyyppisesti, suositeltava metodi on esim. GOPP-työpaja (Goal Oriented Project Planning -metodi). Visioprosessissa ja vision rakentamisessa voidaan käyttää konsulttiapua. Visiossa tehtävistä linjavalinnoista päättää aina vision isäntä; konsultin roolina on toimia prosessin ja vuorovaikutuksen menetelmäasiantuntijana sekä apuna vision auki kirjoittamisessa. Vision rakentamisvaiheessa olisi hyvä käydä projektiryhmän kesken tutustumassa verrokkikohteisiin ja vaihtaa kokemuksia. Visiossa voi olla erilaisia osioita, jotka esitetään eri formaateissa: tekstin lisäksi voidaan esittää visiokuvia kohdealueesta (karttapohjalla). Kuvien ja karttojen esittämisessä varhaisessa visiointivaiheessa on kuitenkin haasteena se, että ihmisten on vaikea mieltää kuvien sisältämiä esityksiä visiotasoisesti - esitetyt rakennukset ym. sijoittuvat katsojan silmissä täsmällisesti kuvassa esitettyyn paikkaan, jolloin ne mielletään konkreettisena suunnitelmana, eikä alustavana vapaan ideoinnin ja keskustelun pohjana (kysytään: mihin tästä on hävinnyt nykyinen lasten leikkipaikka? ). Fyysisen ympäristön kehityskuvan rakentamiseen voidaan osallistaa opiskelijoita ja oppilaitoksia. Mäntyharjussa toteutettiin arkkitehtiopiskelijoille suunnattu ideakilpailu keskusta-alueen kehittämiskuvasta syksyllä Kilpailun tuotoksena saatiin uusia ideoita fyysisen ja toiminnallisen ympäristön kehittämiseksi ja rakenteen tiivistämiseksi ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Arkkitehtikilpailun parhaat työt vietiin Internetiin kuntalaisten arvioitavaksi ja kommentoitavaksi. Kuntalaisten kommentit kootaan yhteen ja viedään kunnanvaltuustolle tiedoksi ja valtuuston visioseminaariin pohjustukseksi. Toimenpiteet ja menetelmät: - workshopit / visiopajat (asiantuntijat, asukkaat, vapaa-ajanasukkaat, päättäjät) - arkkitehtikilpailu / opinnäytetyöt - nuorten osallistaminen (työpajat, valokuvanäyttelyt) - täydentävät kehittämisselvitykset (esille nousseista tarpeista) - vision auki kirjoittaminen ja hyväksyttäminen - ekskursiot verrokkikohteisiin ASKEL 6 Kehittämissuunnitelmien laatiminen Hyvät kehittämissuunnitelmat perustuvat visioon eli määriteltyyn tulevaisuuden kehityskuvaan, jota kehittämissuunnitelmissa puretaan pienempiin osiin ja aikataulutetaan. Vision tulisi olla hyväksytty ennen kuin ryhdytään laatimaan varsinaisia kehittämissuunnitelmia, mutta käytännössä usein joudutaan kehittämissuunnitelmien laatimisessa tyytymään vaillinaiseen ja täydennettävään visioon.

9 Kehittämissuunnitelmia voidaan tehdä joko organisaation omana työnä tai konsulttiavusteisesti. Etenkin maankäytön suunnittelua ja arkkitehtiosaamista vaativissa osissa on suositeltavaa käyttää konsultteja, joilla on asiantuntemusta mm. kustannuslaskentaan ja hallitsevat myös tekniset asiat, kuten suunnitelmien havainnollistamisen. Mikäli visiointivaiheessa on käytetty ulkopuolisia konsultteja, on luontevaa jatkaa työskentelyä samojen asiantuntijoiden kanssa. Seikka joka olisi huomioitava ja tarjouspyyntövaiheessa, jotta ei tarvitse uudestaan kilpailuttaa! Kehittämissuunnitelmassa voidaan rajautua tiettyyn paikkaan (esim. torialueen ympäristöllinen kehittämissuunnitelma) tai toimintoon (esim. katukuvaohjeistus). Pyrittäessä pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen työhön, kannattaa kehittämissuunnitelmissa tavoitella ensin isompien kokonaisuuksien suunnittelua. Erityisesti pienessä keskustassa, ei ole mielekästä paloitella suunnitelmia, vaan pyrkiä kokonaisvaltaiseen esitykseen. Kun kokonaisuus on saatu hahmotettua, voidaan toki suunnitelmia tarkentaa jonkin yksittäiskohteen osalta. Keskuksen kehittämissuunnitelmat voidaan laatia joko yhdessä tai erikseen seuraavista elementeistä: - palvelurakenne (kaupalliset ja julkiset) - maankäyttö ja arkkitehtuuri - liikenneverkot ja pysäköinti - kehittämistyön ja yhteistoiminnan vakiinnuttaminen Kehittämissuunnitelmat sisältävät investointisuunnitelmat; kehittämissuunnitelmien toteuttamisen vaatimat investoinnit ja niiden vaiheistus pitää esittää kootusti sekä julkisten ja yksityisten investointien osuudet. Kunta lopulta vahvistaa kehittämissuunnitelmat ja sitoutuu tarvittaviin investointeihin, joten kuntapäättäjät pitää osallistaa myös kehittämissuunnitelmavaiheeseen, jotta ei päädyttäisi suunnitelmiin, joiden toteuttamiseen ei löydy sitoutumista. HUOM! Kehittämissuunnitelman osiin, joiden toteutuminen vaatii kaavaratkaisuja, kuten maankäyttö ja rakentaminen, täytyy ottaa huomioon kaavoitusmenettelyssä vaadittu vuorovaikutusmenettely. Mikäli halutaan nopeuttaa kaavoitusprosessia, voidaan kaavoituksen vaatimia kuulemiskäytäntöjä integroida kehittämissuunnitelmavaiheen kuulemismenettelyihin. Tämä vaatii hyvää yhteispeliä projektiorganisaatiolta ja kaavaviranomaiselta, mutta on ehdottomasti hyvä ratkaisu, joka vähentää päällekkäistä työtä ja nopeuttaa lopputulokseen pääsemistä. Kehittämistyön jatkuminen olisi varmistettava projektin aikana. Asiasta pitää käydä keskusteluja sidosryhmien kanssa ja sopia kenen vastuulla jatkotyöskentely kussakin asiassa on. Kunnan sitoutuminen kehittämissuunnitelman investointeihin on tärkein varmistettava asia, mutta myös projektin aikana virinnyt sidosryhmien välisen yhteistyön jatkuvuus olisi hyvä varmistaa. Toimenpiteet ja menetelmät: - Kehittämissuunnitelmien laatiminen ja kuuleminen - Kehittämistyön jatkotyöskentelystä sopiminen

10 ESIMERKKI: Pohjois-Pohjanmaalla on tehty 2000-luvulla tuloksellista PiKe-kehittämistyötä rakennetun ympäristön kehittämiseksi maakuntaliiton ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa; opiskelijoiden harjoitustöinä on tehty suunnitelmia, kaikkiaan viidessätoista pikkukaupunki- ja kuntakeskuksessa, kolmessa eri kehittämishankkeessa, joista viimeisin oli Meidän City hanke (Raportti: Anu Soikkeli, toim., Rakennettu ympäristö voimavarana MECI-hankkeen loppuraportti, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Rantasalmen kuntakeskuksen uusiutumispotentiaaliselvitys (1/2014-5/2014) Rantasalmen kunta on kilpailuttanut osana kunnan keskustan osayleiskaavan valmistelua taajamarakenteen uusiutumispotentiaalin arvioinnin (osatehtävä 1) yleiskaavan tavoitteiden asettamiseksi. Osatehtävässä tulee - inventoida pääosin olemassa olevaan aineistoon perustuen taajaman kehittämisen lähtökohtia, merkityksiä, arvoja, rakentamistapaa, keitaita ja urbaaneja kesantoja - tuottaa kehittämisen ennustetietoa sekä kerätä eri tahojen näkemyksiä taajaman kehittämiseksi ja koostaa suosituksia ja ehdotuksia taajaman kehittämiseksi. Työssä tulee määritellä paikallisyhteisön tahtotila Rantasalmen keskustan roolista ja elinvoimasta. Taajamarakenteen uusiutumispotentiaalin arviointi tulee suorittaa vuorovaikutteisena prosessina sitouttavia suunnittelutyökaluja hyödyntäen. Työ tulee laatia niin, että lopputulos voidaan hyödyntää osayleiskaavan tavoitteen asettelussa sekä muussa taajaman kehittämisessä. Tehtävän kantavat ajatukset: - Elinvoima perustuu ihmisiin ja toimintoihin. - Uusiutumispotentiaali on ihmisten korvien välissä sekä ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, kyvyssä toimia yhdessä yhteisen edun vuoksi (sosiaalinen pääoma) - Maaseutukunnan taajaman tulevaisuus ei ole taattu, se pitää tehdä.

11 Case Rantasalmen kaksi päävaihetta (Mäntyharjun kokemuksia soveltaen): 1) NYKYTILANNEANALYYSI 2) KUNTAKESKUKSEN VISIOINTI JA UUSIUTUMISPOTENTIAALIN SELVITTÄMINEN Tavoite: Olemassa olevan materiaalin ja tietopohjan kokoaminen ja esittely Tavoite: A) Erilaisten kehittämisideoiden (tarpeiden) kirjaaminen Kyselyvaihe 1. (fakta- ja ennustetieto) B) Eri ideoiden (tarpeiden) saaman kannatuksen selvittäminen ( yhteisön tahtotila) PROJEKTIN TYÖN TULOKSIA OVAT: Kyselyvaihe 2. 1) Eritellään osayleiskaavatyössä hyödynnettävät tarpeet ja tavoitteet 2) Esihankkeistetaan vuorovaikutuksesta saadut kehittämisideat ja vastuutetaan niiden edistäminen paikallisille toteuttajatahoille 3) Sytytetään kuntalaiset toimimaan oman kunnan tulevaisuuden rakentamiseksi

12 Työn eteneminen ja aikataulu: Kunnassa tapahtuva ja näkyvä toimiminen Aikataulu (konsulttien taustatöitä) Viestintä(suunnitelma) Laaditaan työn alussa ja se kattaa koko projektin. Viestintään sisältyy: joulu-tammikuu nykytilanneanalyysiä, projektin esittelymateriaalin valmistelua - infotilaisuus päättäjille - avoin seminaari kuntakeskuksen kehittämisestä - blogi + pehmogis - paikallislehti + karttaplanssit Projektiryhmän työpalaveri tammikuu Kyselyvaiheen 1. suuntaavien kysymysten pohtiminen Päättäjäinfo Ohry sekä kh ja kv Kerrotaan projektista, kuullaan ja kootaan näkemyksiä Vuorovaikutusviikot, jalkautuminen ja jututtaminen kyselyvaihe 1. Koululais- ja seniorityöpaja Vapaa-ajan asukkaiden tavoittaminen Yrittäjien aamukahvit Huoltoaseman parlamentti muut tapahtumat (esim. järjestöjen organisoimat tilaisuudet) muita. tammikuu nykytilanneanalyysiä, toimintaympäristön ja toimijoiden inventointia helmi maaliskuu kohtaamisiin valmistautuminen, keskusteluista syntyvän tiedon koontia ja analysointia laadullista tietoa kyselyvaihe 2. Kehittämistarpeiden kannatuksen selvitys, eli tahtotilan selvittäminen Avoin työpaja (tarjouksen tilaisuus 4.) Kunnan yhteisen tahtotilan kokoaminen kuntalaisjulistus -muutostarpeista huhtikuu määrällistä tietoa laadullisen kannatuksesta huhtikuu projektin tulosten toteaminen ja kirjaaminen, raportointi Avoin seminaari kuntakeskuksen kehittämisestä ja tavoitetilasta / päätöstilaisuus projektin tulosten esittely toukokuu

PIKE KAMPANJAN TIETOISKU ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 14.1.2014 (www.esavo.fi/pike)

PIKE KAMPANJAN TIETOISKU ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 14.1.2014 (www.esavo.fi/pike) PIKE KAMPANJAN TIETOISKU ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 14.1.2014 (www.esavo.fi/pike) Pike tietoisku 14.1.2014 pike kampanja pike lab etelä-savo mistä pikessä on kysymys? Pienten keskusten kehittämiskampanja

Lisätiedot

Mäntyharjun keskustan kehittäminen

Mäntyharjun keskustan kehittäminen Mikkelin seudu vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014 Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Projektin tavoitteet (08/2012 06/2014) Löytää Mäntyharjun keskustan kehittämismahdollisuudet

Lisätiedot

PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 12.12.2013

PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 12.12.2013 PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 12.12.2013 Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Maakuntaliitot ja Elävät Kaupunkikeskustat

Lisätiedot

Uusiutuva ja toiminnallinen kirkonkylä 2035 Rantasalmen keskustan kehittämisprojekti 29.1. 9.6.2014

Uusiutuva ja toiminnallinen kirkonkylä 2035 Rantasalmen keskustan kehittämisprojekti 29.1. 9.6.2014 Uusiutuva ja toiminnallinen kirkonkylä 2035 Rantasalmen keskustan kehittämisprojekti 29.1. 9.6.2014 - Rantasalmen taajaman osayleiskaavan esiselvityshankkeen loppuraportin esittelykortit 9.6.2014 - Jaakko

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) ja maakuntaliitot:

Lisätiedot

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009 VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009 Net Effect Palveluksessa 25 julkishallinnon kehittämiseen erikoistunutta asiantuntijaa Arvioinnit Tutkimukset Kehittämistyö Kehittämiskumppanuus

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA UUSI KAUPUNKI ON NUORTEN ARKKITEHTITOIMISTOJEN MUODOSTAMA KOLLEKTIIVI + uudet jäsenet

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

5 kokemusperäistä havaintoa pike-yhteisöjen ja kohteiden kehittämisen käynnistämiseksi

5 kokemusperäistä havaintoa pike-yhteisöjen ja kohteiden kehittämisen käynnistämiseksi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 www.esavo.fi/pike 5 kokemusperäistä havaintoa pike-yhteisöjen ja kohteiden kehittämisen käynnistämiseksi 1. Pike-kohteiden (kirkonkylien) kehittäminen

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 MAL-seminaari 16.10.2012 Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi Visio kestävästä, energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta - 8 kuntaa - ohjaa kuntien tulevaa

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet Jyväskylän kaupungin yleiskaavan merkittäviin kyliin osoitettiin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013)

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) MAL-VERKOSTON KYSELY JÄSENSEUDUILLE VUODEN 2014 PAINOPISTEISTÄ MAL-verkoston v. 2014 toiminnan ja talouden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta. KORSON KESKUSTA Keskustasuunnitelmatyö nro 081400 kaupunginosat Korso 81 ja Metsola 83 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakija Vantaan kaupunkisuunnittelu käynnistää

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 2.2.2011 Helvi Walli, Ari Vaitiniemi, Henna Lempiäinen NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Toimikunnan toiminta-ajatus,

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA

NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 25.06.2012 NEVAS GÅRD ASEMAKAAVA Hankinnan kohteena on asemakaavan laatiminen Sipoon Nevas Gårdin alueelle. Alue sijaitsee Etelä-Sipoossa Nevaksen golfradan eteläpuolella. Suunnittelualueen

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa

Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Etelä-Savon pienet keskukset murroksessa Mäntyharju 18.4.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen + 400 000 as (2035) + 200 000 tp (2035) - 10 000 as (2020) 17.4.2013 2 Uusiutuvat keskukset uusiutuvan

Lisätiedot

Yhteiset asemat - hanke

Yhteiset asemat - hanke Yhteiset asemat - hanke Suomen ympäristöopisto SYKLI Pauli Vennervirta 15.6.2011 pauli.vennervirta@sykli.fi p. 050 387 3938 1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on kehittää keinoja tehdä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050

Greater Helsinki Vision 2050 Greater Helsinki Vision 2050 Kysymyksiä ja vastauksia Helsingin seutu 2050-hankkeesta Mikä Helsingin seutu 2050 -hanke on? Helsingin seutu 2050 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kehittämishanke, joka

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot