PIKE-konseptin kehittäminen Mäntyharjun ja Rantasalmen kokemusten perusteella
|
|
- Raimo Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PIKE-konseptin kehittäminen Mäntyharjun ja Rantasalmen kokemusten perusteella Mäntyharjun keskustan kehittämishanke (8/2012-6/2014) Projektissa luodaan Mäntyharjun keskustalle pitkän aikavälin kehittämisvisio ja kehittämissuunnitelmat tuleville vuosille. Kehittämisvisiosta käydään laajaa kansalaiskeskustelua (asukkaat, nuoret, yrittäjät, kiinteistöjen omistajat ja päättäjät). Kehittämisvisioita on vauhditettu arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailulla, joka käytiin syksyllä Mäntyharjun keskustassa kehittämispotentiaalia on tunnistettu erityisesti vapaa-ajan ja matkailun palveluiden sekä asumisen kehittämisessä. Matkailun kehittämispotentiaalista valmistuu selvitys kehittämisvision rakentamisen tueksi (03/2014). Ideakilpailutöiden ja matkailun kehittämisselvityksen pohjalta valitaan kehittämisvisio, jonka pohjalta linjataan jatkotoimet: tarkennettu strategia ja konkreettisemmat kehittämissuunnitelmat. VUOROVAIKUTTEINEN PIKE KEHITTÄMISKONSEPTI (Martti Wilhelms 2013) Pienen keskustan kehittämisestä olisi puhuttava pikemminkin koko keskuksen vetovoimaisuuden kehittämisenä (vs. kaupunkikeskustan kehittäminen, joka rajoittuu yleensä ytimen alueelle). keskukselle pitää löytää uskottava kehittämisvisio. Mikäli kokonaisvaltaista visiota ei haluta tehdä tai se on vastikään koko kunnan osalta laadittu, voidaan visiossa ja kehittämissuunnitelmissa keskittyä maantieteellisesti pienempään alueeseen tai esim. matkailullisen vision laatimiseen. Mikäli koko kunnalta puuttuu kehittämisvisio, on sitä ryhdyttävä työstämään keskuksen kehittämisen yhteydessä ilman kokonaisvisiota on vaikea luoda myöskään uskottavaa keskustankehittämisvisiota. PiKe:n kehittämistä ei voida ulkoistaa konsulttien vastuulle vastuu ja kasvot kehittämistyölle pitää löytyä toimeenpanevan tahon eli kunnan luottamus- ja virkamieskunnasta. Ulkopuolisesta näkökulmasta on kuitenkin hyötyä, sillä tyypillisesti yhteisön sisällä toimivilla saattaa olla epärealistinen kuva alueesta ja sen potentiaalisista mahdollisuuksista. Konseptii perustuu siihen, että kehittämistyössä pyritään vuorovaikutteisuuteen heti kehittämistyön alusta alkaen, jo siinä vaiheessa kun kehittämisen tavoitteita määritellään. Kokemukset osoittavat, että asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - jo tavoitteiden asettamisvaiheessa - parantaa osapuolten sitoutumista kehittämistyöhön, joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti kehittämistyön onnistumiseen.
2 PIKE-KEHITTÄMISKONSEPTIN VAIHEET Pike-prosessikaavio ALOITUSVAIHE 1. KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN - asukas- / yrityskyselyt - verkkopaneeli - yleisötilaisuudet - työpajat 2. PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN - hankesuunnitelma ja rahoituksen haku - verrokkikohteiden haku ja benchmarkkaus - hankkeen käynnistäminen - viestintäsuunnitelma 3. LÄHTÖTILANTEEN SELVITTÄMINEN - materiaalin kokoaminen: selvitykset, tutkimukset, suunnitelmat - haastattelut - kyselyt - yleisötilaisuudet - verkkopaneeli PROFILOINTIVAIHE 4. NYKYTILANTEEN ANALYYSI PROFIILIKUVAN LAATIMINEN paikkakunnan identiteetti - dokumenttien elinkeinorakenne ja työssäkäynti täydentäminen keskustan palvelurakenne - vertailu muihin vastaaviin rakennettu ympäristö - analysointi liikenneverkko - analysointi VISIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA- VAIHE 5. VISIOINTITYÖSKENTELY - visiopajat (asiantuntijat, asukkaat, päättäjät) - opinnäytetyöt / arkkitehtikilpailu - ekskursiot / benchmarkkaus - vision aukikirjoittaminen ja julkistaminen 6. KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN palvelurakenne - suunnitelmien laatiminen maankäyttö ja arkkitehtuuri omana työnä / konsulttityönä liikenneverkko ja pysäköinti kehittämistyön ja yhteistoiminnan vakiinnuttaminen
3 PIKE-KONSEPTIN SISÄLTÖKUVAUS 6 ASKELTA ESIMERKKEINEEN I ALOITUSVAIHE ASKEL 1 Kehittämistarpeiden tunnistaminen Kehittämistarpeet on määriteltävä, jotta muodostuu käsitys kehittämiskokonaisuudesta ja vastuujaosta. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus jo kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa lisäävät kuntalaisten ja yrittäjien kiinnostusta kehittämiseen ja luovat yleistä uskottavuutta. Kehittämistarpeet tulisi määritellä vuorovaikutteisesti ainakin seuraavien ryhmien kanssa: luottamushenkilöt, yrittäjät, asukasyhdistykset ja virkamiesjohto (mukaan lukien maankäytön suunnittelusta vastaavat). Harkinnan mukaan kannattaa kehittämistarpeista kuulla myös mm. seuraavia: kylätoimikunnat, nuorten parlamentti, kiinteistönomistajat. Huom! Pienen keskuksen kehittämistarpeista on syytä käydä vuoropuhelua varsinaista suunnittelualuetta laajemmin, usein koko paikallisyhteisön kanssa. Menetelmien valinta ohjaa vuorovaikutusta, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. On myös syytä huomioida, että tuloksellinen vuorovaikutus edellyttää vuorovaikutustilaisuuksissa saadun palautteen dokumentointia. Kehittämistarpeet kootaan yhteen ja ryhmitellään. Kehittämisehdotusten kirjo on todennäköisesti suuri, alkaen hyvin pienistä ja konkreettisista ympäristönparannusehdotuksista, päättyen esim.vaatimukseen yrittäjien ja kunnan yhteistyön lisäämisestä. Menetelmät: - Asukas- /yrityskyselyt - Verkkopaneeli - Yleisötilaisuus - Työpaja (workshop) ESIMERKKI: Paikallislehden rooli hankkeessa (päätoimittaja Minna Ojamies/Pitäjän Uutiset ) - paikallisyhteisön etu ja kehitys on paikallislehden etu - omat roolit (kunta ja lehti), vastavuoroisuus, ei hyväksikäyttöä - ei ota kantaa, puolueeton paikallisyhteisön äänitorvi - hankkeen synnytyskivut voi vaikeuttaa lehden roolia - lehden ja päätoimittajan asenne ja keskuksen kehittämisen merkityksen tunnistaminen tärkeää - ajattelu lehden kannalta, kuvat, kartat, suunnitelmat lehden käyttöön - sisäänheittojutut : Mäntyharjulla torin siirto - kuvasuunnistus (lehteen ja nettiin), kuvaa taajamasta, kerää kirjaimet, joista muodostuu sana, vastaus netin kautta kuntaan tai postitse lehteen, palkinnot
4 ESIMERKKI: Mikkelissä ja Huittisissa on toteutettu vuorovaikutteisia menetelmiä jo kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa; Yhteisömuotoiluksi nimettyä menetelmää on kehittänyt Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n ex-toiminnanjohtaja Janne Viitamies. Mikkelin City projektissa tavoitekeskusteluihin on kutsuttu asukkaiden ja yrittäjien lisäksi konsulttitarjokkaat, joilta on pyydetty tarjouksia kehittämiskokonaisuuden konsultoinnista yleisötilaisuuksiin osallistumisen jälkeen näin konsulttien tietoisuus kentällä olevista tarpeista on varmistettu. ASKEL 2 Toimintasuunnitelman laatiminen projektin käynnistäminen Kunnan tehtävänä on koordinoida kehittämistyötä ja käynnistää tarvittaessa kehittämishanke. Kuntien on mahdollista hakea ja saada hankeresursseja kehittämishankkeisiin mm. maakuntaliittojen jakaman Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankesuunnitelman tekemiseksi kannattaa hakea esimerkkiä muiden toteuttamista hankkeista. Hankehakemuksessa tulee esittää toimintaohjelma ja sen mukainen hankebudjetti. Luontevin hankehallinnoija kunnalliselle hankkeelle on kunnan elinkeinoyhtiö. Myös yrittäjäyhdistys voi olla toimeenpaneva hankeisäntä, mikäli yhteistyö kunnan kanssa on saumatonta ja yhdistyksellä on resursseja (tarvitaan mm. riittävä kassa hankkeen maksuliikenteen pyörittämiseksi). Projektin toteuttamiseksi on suositeltavaa resursoida täysipäiväisen hankevetäjän palkkaamiseen. Vaihtoehtoisesti hankevetäjä voidaan löytää hallinnoijan omasta henkilökunnasta (silloinkin tulee palkkakustannukset budjetoida hankkeeseen). Ulkopuolinen henkilö voi tuoda parempaa asiantuntemusta ja voi myös olla eduksi, että projektinvetäjä on organisaation ulkopuolelta - henkilönä neutraalimpi kuin organisaation sisältä tuleva. Toimenpideohjelman ja budjetin laadinnassa on arvioitava, minkä verran on tarkoitus teettää konsulttitöitä suhteessa omaan / projektihenkilöstön työhön. Kehittämisvision ja sitä seuraavien kehittämissuunnitelmien laadinta on kokonaisuus, joka voidaan pilkkoa osiin; on harkittava lähdetäänkö konsulttiapua hankkimaan koko kokonaisuudelle, vai tarpeen mukaan ja paloitellen eri vaiheisiin. Riippuu myös hankeen toteutusajan pituudesta ja rahoituksen suuruudesta, että voidaanko koko prosessi viedä läpi yhden hankekokonaisuuden sisällä, vai joudutaanko työskentelyä käytännön syistä pilkkomaan eri hankkeisiin. Kilpailutusmenettelyjen vuoksi isommat konsultointikokonaisuudet ovat teknisesti vähemmän työllistäviä, eikä konsultin vaihtuminen kesken hankkeen välttämättä ole toivottu ratkaisu. Myös hankkeen haku- ja käynnistysvaiheessa kannattaa harjoittaa mahdollisimman avointa tiedottamista sekä sitouttaa hankehallinnoijan luottamushenkilöt ja taustajoukot hankkeelle myönteisiksi. Hankkeelle tulee nimetä ohjausryhmä, jonka kokoonpanoon vaikuttaa rahoittajan ohjeistus ohjausryhmän jäseniksi kannattaa valita henkilöitä, joilla on aitoa intressiä seurata hanketta sekä toimia asian puolestapuhujina omissa sidosryhmissään. Erityisen tärkeää on luoda hyvät suhteet paikallislehtiin, jotka ovat hyvin seurattuja ja toimivat mielipidevaikuttajina.
5 Kehittämishanke käynnistetään hankesuunnitelman mukaisesti. Hanketyön käynnistyessä on viimeistään syytä selvittää mahdollisia referenssikohteita muualta. Kokemusten vaihto on monesti kaikkia osapuolia hyödyttävää. Verkostoissa on myös voimaa valtakunnallinen PiKe ohjelma tulee toivottavasti lisäämään pienten keskusten kehittäjien yhteistyötä jo lähitulevaisuudessa. Keskeiset toimenpiteet: - Hankesuunnitelman laatiminen ja rahoituksen haku - Verrokkikohteiden haku ja tutustuminen - Hankkeen käynnistäminen ja siitä tiedottaminen - Viestintäsuunnitelman laatiminen II PROFILOINTIVAIHE ASKEL 3 Lähtötilanteen selvittäminen Ensimmäinen työvaihe on selvittää olemassa oleva lähtötilanne. Kootaan yhteen olemassa olevat selvitykset, tutkimukset ja suunnitelmat, jotka liittyvät aiheeseen ja kehittämisalueeseen. Sovitaan tapaamisista ja haastatteluista keskeisten toimijoiden kanssa. Tutustutaan toimintaympäristöön fyysisesti kiertämällä esim. kaikki keskeiset toimipaikat (palveluyritykset, laitokset, kunnan virkamiehet). Haastattelemalla luottamushenkilöitä, yrittäjiä ja kunnan virkamiehiä kerätään tietoa nykytilanteesta sekä kuullaan osapuolten näkemyksiä kehittämishaasteista ja -mahdollisuuksista. Myös tavallisten kuntalaisten kuulemista kannattaa harjoittaa. Haastatteluissa kuulee usein suorempaa palautetta ja kritiikkiä mm. kunnan toiminnasta, kuin kokouksissa ja julkisissa yleisötilaisuuksissa. Kerrotaan myös haastateltaville ja yleisötilaisuuteen osallistuville kehittämishankkeesta ja sen tavoitteista sekä käytettävissä olevista toimintaresursseista. Kentällä saattaa olla suuret odotukset siitä, että hankkeen myötä käynnistyy jo pian näkyviä uudistuksia mikäli odotuksia ei kyetä reivaamaan realistiseen suuntaan, ihmiset kokevat, että hankkeessa ei tapahdu mitään. Menetelminä voidaan käyttää samoja kuin kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa sekä alla olevia esimerkkejä. Lähtöasetelman selvittämiseksi on suositeltavaa tehdä kyselytutkimuksia asukkaiden ja yrittäjien kehittämisajatuksista (jos ei ole tehty jo aloitusvaiheessa) sekä kutsua koolle keskustelufoorumeja. Nuoria voidaan osallistaa mm. pyytämällä heiltä dia / videoesityksiä koetusta elinympäristöstään (tätä on onnistuneesti kokeiltu Mäntyharjussa). ESIMERKKI: Mäntyharjulla toteutettiin laaja verkkopaneelimuotoinen kysely, johon houkuteltiin vastaamaan vakiasukkaita, vapaa-ajanasukkaita ja yrittäjiä. Konsulttityönä internetissä toteutetun kaksiosaisen paneelin tuloksena saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa asukkaiden mielipiteistä ja arvostuksista sekä konkreettisia keskustan kehittämisehdotuksia.
6 Vastausmahdollisuus annettiin kaikille täysi-ikäisille kuntalaisille, vapaa-ajan asukkaita ja yrittäjiä lähestyttiin kirjeitse. Paneeli toimi hankkeessa myös osallistavana elementtinä, modernina versiona yleisötilaisuudesta. Erityisen ilahduttavaa oli vapaa-ajanasukkaiden osallistumisaktiivisuus. (Raportti paneelista: Suvi Kuusniemi, Simo Andersson: Mäntyharjun keskustan kehittäminen Kyselytutkimuksen loppuraportti Helmikuu 2013). ESIMERKKI: Mäntyharjulla järjestettiin profilointivaiheessa yrittäjien kehittämisriihiä, kolme istuntoa, joista kahteen kutsuttiin lisäksi mukaan kunnanvaltuutettuja ja yhteen keskustan kiinteistönomistajat. Kehittämisriihet olivat käytännössä keskustelutilaisuuksia, joihin oli valittu jokin keskustan kehittämiseen liittyvä teema. Myös pienellä paikkakunnalla huomataan, että kaikki palveluyrittäjät eivät edes tunne toisiaan, saati että olisivat vaihtaneet mielipiteitä ja kehittämisajatuksia keskenään. Kehittämisriihien tulokset kirjataan ylös hyödynnettäväksi työskentelyn seuraavissa vaiheissa. ESIMERKKI: Saarijärvellä Small Town Networks hankkeessa kutsuttiin koolle teemaryhmiä, jotka kokoontuivat keskustelemaan ja ideoimaan yhteistyön kehittämistä ja teeman mukaisia kehittämisideoita. Teemaryhmiä olivat: palveluyrittäjien ryhmä, nuorten teemaryhmä ja kaupunkikuvaryhmä. (Näistä palveluyrittäjien ryhmä jatkoi työskentelyä vielä hankkeen päättymisen jälkeen, elinkeinoyhtiön koolle kutsumana.) ASKEL 4 Lähtötilanteen analyysi - profiilikuvan laatiminen Kerättyjen tietojen ja dokumenttien pohjalta laaditaan analyysi alueen nykytilasta eli tuotetaan alueen profiilikuva. Profiilikuvan avulla asemoidaan keskus ympäröivään aluerakenteeseen ja mikäli mahdollista tehdään myös profiilivertailua muihin vastaavan kokoisiin keskuksiin. Profiilikuvassa esitettävät elementit: - paikkakunnan identiteetti (asukkaiden ja ulkopuolisten näkemys) - elinkeinorakenne ja työssäkäynti, - keskuksen palvelurakenne (julkiset, kaupalliset), - keskuksen fyysinen rakenne, - liikenneverkko ja liikenneympäristö Profiilikuvan avulla toimijoiden ymmärrys alueen nykytilasta kasvaa. Mikäli vastaava analyysi tehdään muutaman vuoden kuluttua kehittämishankkeen käynnistämisen jälkeen, voidaan alueen profiilissa tapahtuneita muutoksia havainnoida. Mikäli alkukartoitusta ei ole tehty, menetetään tämä mahdollisuus seurata ilmiöiden kehitystä tulevaisuudessa. Toimenpiteet ja menetelmät: - dokumenttien (selvitykset, tilastot ja suunnitelmat) kerääminen ja järjestäminen ja mahdollinen täydentäminen - valokuvien ottaminen
7 - teemahaastattelut / kyselyt - nuorten osallistaminen (valokuvat, suunnitelmat) - vertailutietojen kerääminen muualta III VISIOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAVAIHE ASKEL 5 Visiointityöskentely Päämäärätietoinen kehittäminen edellyttää aina vision (eli tavoiteltavan kehityskuvan) määrittelemistä kauemmas tulevaisuuteen. PiKe -kehittämistyössä visio tulisi määritellä koko alueelle eli keskukselle ja sen vaikutusalueelle. Hyvä visio perustuu aina lähtökohtaisesti nykytilanteeseen, mutta vision tulee ehdottomasti sisältää tahtotila tulevaisuuden odotuksista. Mitä kauemmas vision tavoitevuosiluku asetetaan, sitä rohkeampi visiosta voidaan rakentaa. Pitää kuitenkin muistaa, että mikäli siltaa nykytilan ja vision välillä ei ole nähtävissä, visio voidaan kokea liian utopistisena, ja tämä johtaa kehittämistyön halvaantumiseen tai vähintäänkin vision hylkäämiseen suunnittelua ohjaavana asiakirjana. Visiokuvassa esitetyn tavoitetilan ei tarvitse poiketa radikaalisti nykytilanteesta, mutta sen täytyy antaa vahva ja uskottava viesti halutusta kehittämissuunnasta kentälle. Vision kautta kunta ja elinkeinoelämä (mikäli on sitoutettu mukaan) viestivät sisäisesti ja ulospäin siitä, mihin suuntaan kuntaa ja sen keskusta tullaan kehittämään. Visiotyöskentelyn perustana voidaan käyttää esim. SWOT-analyysiä, jossa määritellään alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. PiKe-visiossa tulee olla esitys siitä, mihin keskuksen olemassaolo eli asukkaiden ja liike-elämän elinkeinopohja perustuu esim. 10- tai 15- vuoden kuluttua. Vision aikajänne tulee olla korostetun pitkä, jotta päästään irti nykypäivän tilanteesta. Visiokuva on idealistinen malli tulevaisuudesta ja pohjimmiltaan sen on oltava optimistinen tulevaisuus on kaukana edessä ja vision toteutumiseksi on ryhdyttävä tekemään töitä ja suoritettava oikeita linjavalintoja. Alustava visio voidaan laatia jo ennen projektin käynnistämistä, mutta visiota tulee tarkastella ja täsmentää projektin aikana mahdollisuuksien mukaan vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. Visiotyöskentelyä voidaan tehdä joko kapealla osallisten joukolla (esim. luottamushenkilö- ja virkamiesjohtoporukalla) tai suuremmalla foorumilla, jossa visiotyöskentelyyn osallistetaan laajemmin sidosryhmien edustajia. Lopullisesta visiosta päättää korkein päätösvaltainen elin eli kunnanvaltuusto. Visiolla ei sinänsä ole oikeusvaikutteista asemaa maankäytön suunnittelun kannalta. Päätöstentekijöiden sitoutuminen visioon punnitaan eteen tulevien suunnitelmien ja kaavoitusratkaisujen äärellä visiossa esitetyt mallit ja ratkaisut pitää olla huolellisesti perusteltuja, jotta visioon sitoudutaan ja sillä on suunnittelua ja elinkeinoelämää ohjaavaa vaikutusta.
8 Visiota voidaan työstää työpajatyyppisesti, suositeltava metodi on esim. GOPP-työpaja (Goal Oriented Project Planning -metodi). Visioprosessissa ja vision rakentamisessa voidaan käyttää konsulttiapua. Visiossa tehtävistä linjavalinnoista päättää aina vision isäntä; konsultin roolina on toimia prosessin ja vuorovaikutuksen menetelmäasiantuntijana sekä apuna vision auki kirjoittamisessa. Vision rakentamisvaiheessa olisi hyvä käydä projektiryhmän kesken tutustumassa verrokkikohteisiin ja vaihtaa kokemuksia. Visiossa voi olla erilaisia osioita, jotka esitetään eri formaateissa: tekstin lisäksi voidaan esittää visiokuvia kohdealueesta (karttapohjalla). Kuvien ja karttojen esittämisessä varhaisessa visiointivaiheessa on kuitenkin haasteena se, että ihmisten on vaikea mieltää kuvien sisältämiä esityksiä visiotasoisesti - esitetyt rakennukset ym. sijoittuvat katsojan silmissä täsmällisesti kuvassa esitettyyn paikkaan, jolloin ne mielletään konkreettisena suunnitelmana, eikä alustavana vapaan ideoinnin ja keskustelun pohjana (kysytään: mihin tästä on hävinnyt nykyinen lasten leikkipaikka? ). Fyysisen ympäristön kehityskuvan rakentamiseen voidaan osallistaa opiskelijoita ja oppilaitoksia. Mäntyharjussa toteutettiin arkkitehtiopiskelijoille suunnattu ideakilpailu keskusta-alueen kehittämiskuvasta syksyllä Kilpailun tuotoksena saatiin uusia ideoita fyysisen ja toiminnallisen ympäristön kehittämiseksi ja rakenteen tiivistämiseksi ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Arkkitehtikilpailun parhaat työt vietiin Internetiin kuntalaisten arvioitavaksi ja kommentoitavaksi. Kuntalaisten kommentit kootaan yhteen ja viedään kunnanvaltuustolle tiedoksi ja valtuuston visioseminaariin pohjustukseksi. Toimenpiteet ja menetelmät: - workshopit / visiopajat (asiantuntijat, asukkaat, vapaa-ajanasukkaat, päättäjät) - arkkitehtikilpailu / opinnäytetyöt - nuorten osallistaminen (työpajat, valokuvanäyttelyt) - täydentävät kehittämisselvitykset (esille nousseista tarpeista) - vision auki kirjoittaminen ja hyväksyttäminen - ekskursiot verrokkikohteisiin ASKEL 6 Kehittämissuunnitelmien laatiminen Hyvät kehittämissuunnitelmat perustuvat visioon eli määriteltyyn tulevaisuuden kehityskuvaan, jota kehittämissuunnitelmissa puretaan pienempiin osiin ja aikataulutetaan. Vision tulisi olla hyväksytty ennen kuin ryhdytään laatimaan varsinaisia kehittämissuunnitelmia, mutta käytännössä usein joudutaan kehittämissuunnitelmien laatimisessa tyytymään vaillinaiseen ja täydennettävään visioon.
9 Kehittämissuunnitelmia voidaan tehdä joko organisaation omana työnä tai konsulttiavusteisesti. Etenkin maankäytön suunnittelua ja arkkitehtiosaamista vaativissa osissa on suositeltavaa käyttää konsultteja, joilla on asiantuntemusta mm. kustannuslaskentaan ja hallitsevat myös tekniset asiat, kuten suunnitelmien havainnollistamisen. Mikäli visiointivaiheessa on käytetty ulkopuolisia konsultteja, on luontevaa jatkaa työskentelyä samojen asiantuntijoiden kanssa. Seikka joka olisi huomioitava ja tarjouspyyntövaiheessa, jotta ei tarvitse uudestaan kilpailuttaa! Kehittämissuunnitelmassa voidaan rajautua tiettyyn paikkaan (esim. torialueen ympäristöllinen kehittämissuunnitelma) tai toimintoon (esim. katukuvaohjeistus). Pyrittäessä pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen työhön, kannattaa kehittämissuunnitelmissa tavoitella ensin isompien kokonaisuuksien suunnittelua. Erityisesti pienessä keskustassa, ei ole mielekästä paloitella suunnitelmia, vaan pyrkiä kokonaisvaltaiseen esitykseen. Kun kokonaisuus on saatu hahmotettua, voidaan toki suunnitelmia tarkentaa jonkin yksittäiskohteen osalta. Keskuksen kehittämissuunnitelmat voidaan laatia joko yhdessä tai erikseen seuraavista elementeistä: - palvelurakenne (kaupalliset ja julkiset) - maankäyttö ja arkkitehtuuri - liikenneverkot ja pysäköinti - kehittämistyön ja yhteistoiminnan vakiinnuttaminen Kehittämissuunnitelmat sisältävät investointisuunnitelmat; kehittämissuunnitelmien toteuttamisen vaatimat investoinnit ja niiden vaiheistus pitää esittää kootusti sekä julkisten ja yksityisten investointien osuudet. Kunta lopulta vahvistaa kehittämissuunnitelmat ja sitoutuu tarvittaviin investointeihin, joten kuntapäättäjät pitää osallistaa myös kehittämissuunnitelmavaiheeseen, jotta ei päädyttäisi suunnitelmiin, joiden toteuttamiseen ei löydy sitoutumista. HUOM! Kehittämissuunnitelman osiin, joiden toteutuminen vaatii kaavaratkaisuja, kuten maankäyttö ja rakentaminen, täytyy ottaa huomioon kaavoitusmenettelyssä vaadittu vuorovaikutusmenettely. Mikäli halutaan nopeuttaa kaavoitusprosessia, voidaan kaavoituksen vaatimia kuulemiskäytäntöjä integroida kehittämissuunnitelmavaiheen kuulemismenettelyihin. Tämä vaatii hyvää yhteispeliä projektiorganisaatiolta ja kaavaviranomaiselta, mutta on ehdottomasti hyvä ratkaisu, joka vähentää päällekkäistä työtä ja nopeuttaa lopputulokseen pääsemistä. Kehittämistyön jatkuminen olisi varmistettava projektin aikana. Asiasta pitää käydä keskusteluja sidosryhmien kanssa ja sopia kenen vastuulla jatkotyöskentely kussakin asiassa on. Kunnan sitoutuminen kehittämissuunnitelman investointeihin on tärkein varmistettava asia, mutta myös projektin aikana virinnyt sidosryhmien välisen yhteistyön jatkuvuus olisi hyvä varmistaa. Toimenpiteet ja menetelmät: - Kehittämissuunnitelmien laatiminen ja kuuleminen - Kehittämistyön jatkotyöskentelystä sopiminen
10 ESIMERKKI: Pohjois-Pohjanmaalla on tehty 2000-luvulla tuloksellista PiKe-kehittämistyötä rakennetun ympäristön kehittämiseksi maakuntaliiton ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa; opiskelijoiden harjoitustöinä on tehty suunnitelmia, kaikkiaan viidessätoista pikkukaupunki- ja kuntakeskuksessa, kolmessa eri kehittämishankkeessa, joista viimeisin oli Meidän City hanke (Raportti: Anu Soikkeli, toim., Rakennettu ympäristö voimavarana MECI-hankkeen loppuraportti, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Rantasalmen kuntakeskuksen uusiutumispotentiaaliselvitys (1/2014-5/2014) Rantasalmen kunta on kilpailuttanut osana kunnan keskustan osayleiskaavan valmistelua taajamarakenteen uusiutumispotentiaalin arvioinnin (osatehtävä 1) yleiskaavan tavoitteiden asettamiseksi. Osatehtävässä tulee - inventoida pääosin olemassa olevaan aineistoon perustuen taajaman kehittämisen lähtökohtia, merkityksiä, arvoja, rakentamistapaa, keitaita ja urbaaneja kesantoja - tuottaa kehittämisen ennustetietoa sekä kerätä eri tahojen näkemyksiä taajaman kehittämiseksi ja koostaa suosituksia ja ehdotuksia taajaman kehittämiseksi. Työssä tulee määritellä paikallisyhteisön tahtotila Rantasalmen keskustan roolista ja elinvoimasta. Taajamarakenteen uusiutumispotentiaalin arviointi tulee suorittaa vuorovaikutteisena prosessina sitouttavia suunnittelutyökaluja hyödyntäen. Työ tulee laatia niin, että lopputulos voidaan hyödyntää osayleiskaavan tavoitteen asettelussa sekä muussa taajaman kehittämisessä. Tehtävän kantavat ajatukset: - Elinvoima perustuu ihmisiin ja toimintoihin. - Uusiutumispotentiaali on ihmisten korvien välissä sekä ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, kyvyssä toimia yhdessä yhteisen edun vuoksi (sosiaalinen pääoma) - Maaseutukunnan taajaman tulevaisuus ei ole taattu, se pitää tehdä.
11 Case Rantasalmen kaksi päävaihetta (Mäntyharjun kokemuksia soveltaen): 1) NYKYTILANNEANALYYSI 2) KUNTAKESKUKSEN VISIOINTI JA UUSIUTUMISPOTENTIAALIN SELVITTÄMINEN Tavoite: Olemassa olevan materiaalin ja tietopohjan kokoaminen ja esittely Tavoite: A) Erilaisten kehittämisideoiden (tarpeiden) kirjaaminen Kyselyvaihe 1. (fakta- ja ennustetieto) B) Eri ideoiden (tarpeiden) saaman kannatuksen selvittäminen ( yhteisön tahtotila) PROJEKTIN TYÖN TULOKSIA OVAT: Kyselyvaihe 2. 1) Eritellään osayleiskaavatyössä hyödynnettävät tarpeet ja tavoitteet 2) Esihankkeistetaan vuorovaikutuksesta saadut kehittämisideat ja vastuutetaan niiden edistäminen paikallisille toteuttajatahoille 3) Sytytetään kuntalaiset toimimaan oman kunnan tulevaisuuden rakentamiseksi
12 Työn eteneminen ja aikataulu: Kunnassa tapahtuva ja näkyvä toimiminen Aikataulu (konsulttien taustatöitä) Viestintä(suunnitelma) Laaditaan työn alussa ja se kattaa koko projektin. Viestintään sisältyy: joulu-tammikuu nykytilanneanalyysiä, projektin esittelymateriaalin valmistelua - infotilaisuus päättäjille - avoin seminaari kuntakeskuksen kehittämisestä - blogi + pehmogis - paikallislehti + karttaplanssit Projektiryhmän työpalaveri tammikuu Kyselyvaiheen 1. suuntaavien kysymysten pohtiminen Päättäjäinfo Ohry sekä kh ja kv Kerrotaan projektista, kuullaan ja kootaan näkemyksiä Vuorovaikutusviikot, jalkautuminen ja jututtaminen kyselyvaihe 1. Koululais- ja seniorityöpaja Vapaa-ajan asukkaiden tavoittaminen Yrittäjien aamukahvit Huoltoaseman parlamentti muut tapahtumat (esim. järjestöjen organisoimat tilaisuudet) muita. tammikuu nykytilanneanalyysiä, toimintaympäristön ja toimijoiden inventointia helmi maaliskuu kohtaamisiin valmistautuminen, keskusteluista syntyvän tiedon koontia ja analysointia laadullista tietoa kyselyvaihe 2. Kehittämistarpeiden kannatuksen selvitys, eli tahtotilan selvittäminen Avoin työpaja (tarjouksen tilaisuus 4.) Kunnan yhteisen tahtotilan kokoaminen kuntalaisjulistus -muutostarpeista huhtikuu määrällistä tietoa laadullisen kannatuksesta huhtikuu projektin tulosten toteaminen ja kirjaaminen, raportointi Avoin seminaari kuntakeskuksen kehittämisestä ja tavoitetilasta / päätöstilaisuus projektin tulosten esittely toukokuu
PIKE KAMPANJAN TIETOISKU ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 14.1.2014 (www.esavo.fi/pike)
PIKE KAMPANJAN TIETOISKU ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 14.1.2014 (www.esavo.fi/pike) Pike tietoisku 14.1.2014 pike kampanja pike lab etelä-savo mistä pikessä on kysymys? Pienten keskusten kehittämiskampanja
LisätiedotMäntyharjun keskustan kehittäminen
Mikkelin seudu vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014 Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Projektin tavoitteet (08/2012 06/2014) Löytää Mäntyharjun keskustan kehittämismahdollisuudet
LisätiedotMäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia
Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia EKK ry:n kevätseminaari 20.3.2014 Lieksa Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Mäntyharjun keskustan kehittäminen Projektin
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotPIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 12.12.2013
PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 12.12.2013 Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Maakuntaliitot ja Elävät Kaupunkikeskustat
LisätiedotMäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu. Pike Info Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju
Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu Pike Info 14.1.2014 Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Mäntyharjun keskustan kehittäminen Projektin tavoitteet Löytää Mäntyharjun keskustan
LisätiedotUusiutuva ja toiminnallinen kirkonkylä 2035 Rantasalmen keskustan kehittämisprojekti 29.1. 9.6.2014
Uusiutuva ja toiminnallinen kirkonkylä 2035 Rantasalmen keskustan kehittämisprojekti 29.1. 9.6.2014 - Rantasalmen taajaman osayleiskaavan esiselvityshankkeen loppuraportin esittelykortit 9.6.2014 - Jaakko
LisätiedotUudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund
1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,
LisätiedotLiikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta. Anne Herneoja
Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta Mitä ja miten? 2 Työn tavoitteet ja odotetut lopputulokset Hankkeen päätavoitteena
LisätiedotTulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke
Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Heli Suuronen 7.2.2018 MAL-verkosto ALLPPT.com _ Free PowerPoint Templates, Diagrams and Charts Asuinympäristön digitaalisuus Hankkeen tavoitteena
LisätiedotESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA
ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA UUSI KAUPUNKI ON NUORTEN ARKKITEHTITOIMISTOJEN MUODOSTAMA KOLLEKTIIVI + uudet jäsenet
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotVÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009
VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009 Net Effect Palveluksessa 25 julkishallinnon kehittämiseen erikoistunutta asiantuntijaa Arvioinnit Tutkimukset Kehittämistyö Kehittämiskumppanuus
LisätiedotKORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009
KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys
LisätiedotPIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi
PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) ja maakuntaliitot:
LisätiedotNuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014
HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotStrategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille
Strategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille Hiilineutraali Hämeenlinna ohjelmatyö 1. Ymmärrys 2. Valinnat 3. Toteutus Budjetti: Työaikaa: Ostopalvelut: 30 000 TP-ohjelmat:
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotPORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA
LisätiedotTYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015
TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman
LisätiedotMIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?
MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotJoukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen
Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima
LisätiedotLiikenneinsinööri Kristiina Kartimo Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki Strategiapäällikkö Sirkku Huisko
Lahden strategisen suunnittelun prosessit Strategian maankäytön ja liikkumisen kuva Strategia Yleiskaava SUMP Kestävän liikkumisen ohjelma Palveluverkko Liikenneinsinööri Kristiina Kartimo Yleiskaava-arkkitehti
LisätiedotKuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho
Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet Jyväskylän kaupungin yleiskaavan merkittäviin kyliin osoitettiin
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotSeuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä
Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen
LisätiedotArvioinnista kehittämiseen
Arvioinnista kehittämiseen Arviointi on museon yhteinen asia Arviointiin mahdollisimman laaja edustus henkilöstöstä. Pienemmissä museoissa mukana voivat olla kaikki, kun taas isommissa on tärkeää kerätä
LisätiedotVAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040
VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 MAL-seminaari 16.10.2012 Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi Visio kestävästä, energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta - 8 kuntaa - ohjaa kuntien tulevaa
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue
LisätiedotVälineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen
Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen Perjantai 1. kesäkuuta 2018 klo 9.30-12.00 Partalan kuninkaankartano, Huttulantie 1, Juva 9.30 ALOITUSSANAT aamukahvin lomassa, Janne Nulpponen 9.45
LisätiedotMaankäyttöhankkeet yhteiskehittelyä vai pöytälaatikkosuunnittelua?
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Maankäyttöhankkeet yhteiskehittelyä vai pöytälaatikkosuunnittelua? Kuntamarkkinat 12.9.2018 Maankäyttöhankkeet yhteiskehittelyä vai pöytälaatikkosuunnittelua?
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotPALVELUSETELIKOKEILU. Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön
PALVELUSETELIKOKEILU Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön Viitekehyksen tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan valinnanvapauskokeilun sidosryhmäyhteistyön viitekehys. Viitekehys on syntynyt
LisätiedotTilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan
LisätiedotVÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY
VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 5.6.2009 Aikataulu Ensimmäinen työpaja 9.6 klo 8.30 12.00 MTC, Porin Puuvilla, Pohjoisranta 11F, Puuvillasali Toinen työpaja 25.8 Neljä työpajaa
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.2.2018 ASEMAKAAVA KESKUSPUISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), kortteleita 20, 21, 26 ja katualuetta
Lisätiedot5 kokemusperäistä havaintoa pike-yhteisöjen ja kohteiden kehittämisen käynnistämiseksi
Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 www.esavo.fi/pike 5 kokemusperäistä havaintoa pike-yhteisöjen ja kohteiden kehittämisen käynnistämiseksi 1. Pike-kohteiden (kirkonkylien) kehittäminen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite
LisätiedotVEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT
VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on
LisätiedotKeskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy
LisätiedotSTRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.
STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet
LisätiedotRakennusjärjestyksen uusiminen
Rakennusjärjestyksen uusiminen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yleistä tietoa rakennusjärjestyksestä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen
LisätiedotKunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa
Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat
LisätiedotKalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia Hankkeen esittely 8.3.2018 Työn tausta Hiekkasärkkien alue on tiivis ja monipuolinen matkailukokonaisuus, jossa toiminta on vilkasta
LisätiedotKulttuuriympäristölinjaukset. Marjo Poutanen
Kulttuuriympäristölinjaukset Marjo Poutanen 23.3.2018 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman ja muinaisjäännösten muodostamaa kokonaisuutta. Se
LisätiedotKuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.
Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:
LisätiedotVälkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting
1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten
LisätiedotYRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA
Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotSelvitys Paikkatietopoliittista selontekoa varten - yritykset
Selvitys Paikkatietopoliittista selontekoa varten - yritykset Tarkennettu toimintasuunnitelma 18.1.2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Sisältö Taustaa Tehtävän kuvaus Tavoitteet Tarkastelukulma Työn aikataulu
LisätiedotPIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY
PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotLAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa
LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS
LisätiedotGreater Helsinki Vision 2050
Greater Helsinki Vision 2050 Esitys jatkotoimista 6.3.2008 MAL-neuvottelukunnan pj Hannu Penttilä Kilpailu päättynyt, mitä seuraavaksi? Kahden esitellyn lisäksi on myös seitsemän muuta palkittua ehdotusta
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotVÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY
VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 15.6.2009 Aikataulu Ensimmäinen työpaja 9.6 klo 8.30 12.00 MTC, Porin Puuvilla, Pohjoisranta 11F, Puuvillasali Toinen työpaja 25.8, sama aika ja
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
LisätiedotVESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA
VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA Kuntien asema muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi sote- ja maakuntauudistusten myötä. Myös Vesannon kunta valmistautuu näihin muutoksiin laatimalla uuden strategian
LisätiedotKehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
Kehittämisprosessin vaihemalli Pirkko Mäkinen 11.12.2017 Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus Kehittämisprosessin vaiheet 5. Arviointi 4. Toteutus 1. Päätös kehittämisestä 2. Analysointi 3. Suunnittelu
LisätiedotMERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali
MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE 2017 Ajankohtaistilaisuus 18.4.2018 klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hanke Työtapa Kysely
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotTulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista
LisätiedotElinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014
Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotMaaseudun kehittämisen tarpeet alueilla alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat. CAP27-työpaja
Maaseudun kehittämisen tarpeet alueilla alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat CAP27-työpaja 3.12.2018 Työpajan tavoitteet 1. Saada selville, mitkä alueelliset yhteydet maaseudun kehittämisen ja
LisätiedotKiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -
Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen
LisätiedotKestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö
Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKOTKA2025 -työsuunnitelma. Terhi Lindholm, kehitysjohtaja
KOTKA2025 -työsuunnitelma Terhi Lindholm, kehitysjohtaja 13.2.2018 Kotkan kaupunkistrategian tavoitteet Hyväksytty kaupunginhallituksessa 110917 visio vuoteen 2025, varsinainen strategiakausi 2019-2022
LisätiedotValtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö
Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan
LisätiedotKAAVOJA ILMAN HAAVOJA 2
KAAVOJA ILMAN HAAVOJA 2 KANSALAIS- JÄRJESTÖJEN VAIKUTUS- MAHDOLLISUUDET KAAVOITUKSEEN Maankäyttö- ja rakennuslain kokemusten valossa Suomen Kotiseutuliito 1 KOULUTUKSEN PÄÄSISÄLTÖ Katsaus MRL:n pääkohtiin
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotNUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251
NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE
KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE LUONNOSVAIHE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.6.2018 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Paloaseman alue OAS 8.6.2018 sivu
LisätiedotUrheiluseuran kehittäminen
Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotKaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy
710 Kaustisen kunta Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA (06) 434 2300 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo 1
LisätiedotPÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)
PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen
LisätiedotKonsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun Opetusneuvos Leena
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustokauden tilinpäätös
Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustokauden tilinpäätös Valtuuston terveiset uudelle valtuustolle sekä tulevalle maakuntavaltuustolle Valtuustoseminaari 24.5.2017 Nykyisen valtuuston terveiset
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotSTRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely
STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi
LisätiedotLoviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä!
Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Tarjouksessa ja valtionavustushakemuksessa esitetty työn sisältö TYÖKOKONAISUUS 1. Asukas- ja toimijayhteistyö ERILLISET TYÖVAIHEET Eri osapuolten kutsuminen mukaan
LisätiedotJOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA
JOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki Juhana Venäläinen, Joensuun Polkijat ry Virpi Ansio, Sitowise Oy Jani Lukkarinen, Joensuun Polkijat ry TAUSTASTRATEGIAT
Lisätiedot10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ
10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ Ideoi, inspiroidu, innovoi pienessä tai suuressa ryhmässä AE Partners Oy MIKÄ ON IDEA WALL? Idea Wall on verkkopalvelu, jossa osallistujat jakavat avoimesti ja anonyymisti ideoita
LisätiedotA B C. Avoimen hallinnon ja LOGO
Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen
LisätiedotVERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ
VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Mikä vertaisarviointi? Kenelle ja miksi? Vertaisarvioinnin toteuttaminen Lisätietoja Mikä vertaisarviointi? Vertaisarvio (eng. peer review) on käytäntö,
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
Lisätiedot