PIKE-konseptin kehittäminen Mäntyharjun ja Rantasalmen kokemusten perusteella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIKE-konseptin kehittäminen Mäntyharjun ja Rantasalmen kokemusten perusteella"

Transkriptio

1 PIKE-konseptin kehittäminen Mäntyharjun ja Rantasalmen kokemusten perusteella Mäntyharjun keskustan kehittämishanke (8/2012-6/2014) Projektissa luodaan Mäntyharjun keskustalle pitkän aikavälin kehittämisvisio ja kehittämissuunnitelmat tuleville vuosille. Kehittämisvisiosta käydään laajaa kansalaiskeskustelua (asukkaat, nuoret, yrittäjät, kiinteistöjen omistajat ja päättäjät). Kehittämisvisioita on vauhditettu arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailulla, joka käytiin syksyllä Mäntyharjun keskustassa kehittämispotentiaalia on tunnistettu erityisesti vapaa-ajan ja matkailun palveluiden sekä asumisen kehittämisessä. Matkailun kehittämispotentiaalista valmistuu selvitys kehittämisvision rakentamisen tueksi (03/2014). Ideakilpailutöiden ja matkailun kehittämisselvityksen pohjalta valitaan kehittämisvisio, jonka pohjalta linjataan jatkotoimet: tarkennettu strategia ja konkreettisemmat kehittämissuunnitelmat. VUOROVAIKUTTEINEN PIKE KEHITTÄMISKONSEPTI (Martti Wilhelms 2013) Pienen keskustan kehittämisestä olisi puhuttava pikemminkin koko keskuksen vetovoimaisuuden kehittämisenä (vs. kaupunkikeskustan kehittäminen, joka rajoittuu yleensä ytimen alueelle). keskukselle pitää löytää uskottava kehittämisvisio. Mikäli kokonaisvaltaista visiota ei haluta tehdä tai se on vastikään koko kunnan osalta laadittu, voidaan visiossa ja kehittämissuunnitelmissa keskittyä maantieteellisesti pienempään alueeseen tai esim. matkailullisen vision laatimiseen. Mikäli koko kunnalta puuttuu kehittämisvisio, on sitä ryhdyttävä työstämään keskuksen kehittämisen yhteydessä ilman kokonaisvisiota on vaikea luoda myöskään uskottavaa keskustankehittämisvisiota. PiKe:n kehittämistä ei voida ulkoistaa konsulttien vastuulle vastuu ja kasvot kehittämistyölle pitää löytyä toimeenpanevan tahon eli kunnan luottamus- ja virkamieskunnasta. Ulkopuolisesta näkökulmasta on kuitenkin hyötyä, sillä tyypillisesti yhteisön sisällä toimivilla saattaa olla epärealistinen kuva alueesta ja sen potentiaalisista mahdollisuuksista. Konseptii perustuu siihen, että kehittämistyössä pyritään vuorovaikutteisuuteen heti kehittämistyön alusta alkaen, jo siinä vaiheessa kun kehittämisen tavoitteita määritellään. Kokemukset osoittavat, että asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - jo tavoitteiden asettamisvaiheessa - parantaa osapuolten sitoutumista kehittämistyöhön, joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti kehittämistyön onnistumiseen.

2 PIKE-KEHITTÄMISKONSEPTIN VAIHEET Pike-prosessikaavio ALOITUSVAIHE 1. KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN - asukas- / yrityskyselyt - verkkopaneeli - yleisötilaisuudet - työpajat 2. PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN - hankesuunnitelma ja rahoituksen haku - verrokkikohteiden haku ja benchmarkkaus - hankkeen käynnistäminen - viestintäsuunnitelma 3. LÄHTÖTILANTEEN SELVITTÄMINEN - materiaalin kokoaminen: selvitykset, tutkimukset, suunnitelmat - haastattelut - kyselyt - yleisötilaisuudet - verkkopaneeli PROFILOINTIVAIHE 4. NYKYTILANTEEN ANALYYSI PROFIILIKUVAN LAATIMINEN paikkakunnan identiteetti - dokumenttien elinkeinorakenne ja työssäkäynti täydentäminen keskustan palvelurakenne - vertailu muihin vastaaviin rakennettu ympäristö - analysointi liikenneverkko - analysointi VISIOINTI- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA- VAIHE 5. VISIOINTITYÖSKENTELY - visiopajat (asiantuntijat, asukkaat, päättäjät) - opinnäytetyöt / arkkitehtikilpailu - ekskursiot / benchmarkkaus - vision aukikirjoittaminen ja julkistaminen 6. KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN palvelurakenne - suunnitelmien laatiminen maankäyttö ja arkkitehtuuri omana työnä / konsulttityönä liikenneverkko ja pysäköinti kehittämistyön ja yhteistoiminnan vakiinnuttaminen

3 PIKE-KONSEPTIN SISÄLTÖKUVAUS 6 ASKELTA ESIMERKKEINEEN I ALOITUSVAIHE ASKEL 1 Kehittämistarpeiden tunnistaminen Kehittämistarpeet on määriteltävä, jotta muodostuu käsitys kehittämiskokonaisuudesta ja vastuujaosta. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus jo kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa lisäävät kuntalaisten ja yrittäjien kiinnostusta kehittämiseen ja luovat yleistä uskottavuutta. Kehittämistarpeet tulisi määritellä vuorovaikutteisesti ainakin seuraavien ryhmien kanssa: luottamushenkilöt, yrittäjät, asukasyhdistykset ja virkamiesjohto (mukaan lukien maankäytön suunnittelusta vastaavat). Harkinnan mukaan kannattaa kehittämistarpeista kuulla myös mm. seuraavia: kylätoimikunnat, nuorten parlamentti, kiinteistönomistajat. Huom! Pienen keskuksen kehittämistarpeista on syytä käydä vuoropuhelua varsinaista suunnittelualuetta laajemmin, usein koko paikallisyhteisön kanssa. Menetelmien valinta ohjaa vuorovaikutusta, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. On myös syytä huomioida, että tuloksellinen vuorovaikutus edellyttää vuorovaikutustilaisuuksissa saadun palautteen dokumentointia. Kehittämistarpeet kootaan yhteen ja ryhmitellään. Kehittämisehdotusten kirjo on todennäköisesti suuri, alkaen hyvin pienistä ja konkreettisista ympäristönparannusehdotuksista, päättyen esim.vaatimukseen yrittäjien ja kunnan yhteistyön lisäämisestä. Menetelmät: - Asukas- /yrityskyselyt - Verkkopaneeli - Yleisötilaisuus - Työpaja (workshop) ESIMERKKI: Paikallislehden rooli hankkeessa (päätoimittaja Minna Ojamies/Pitäjän Uutiset ) - paikallisyhteisön etu ja kehitys on paikallislehden etu - omat roolit (kunta ja lehti), vastavuoroisuus, ei hyväksikäyttöä - ei ota kantaa, puolueeton paikallisyhteisön äänitorvi - hankkeen synnytyskivut voi vaikeuttaa lehden roolia - lehden ja päätoimittajan asenne ja keskuksen kehittämisen merkityksen tunnistaminen tärkeää - ajattelu lehden kannalta, kuvat, kartat, suunnitelmat lehden käyttöön - sisäänheittojutut : Mäntyharjulla torin siirto - kuvasuunnistus (lehteen ja nettiin), kuvaa taajamasta, kerää kirjaimet, joista muodostuu sana, vastaus netin kautta kuntaan tai postitse lehteen, palkinnot

4 ESIMERKKI: Mikkelissä ja Huittisissa on toteutettu vuorovaikutteisia menetelmiä jo kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa; Yhteisömuotoiluksi nimettyä menetelmää on kehittänyt Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n ex-toiminnanjohtaja Janne Viitamies. Mikkelin City projektissa tavoitekeskusteluihin on kutsuttu asukkaiden ja yrittäjien lisäksi konsulttitarjokkaat, joilta on pyydetty tarjouksia kehittämiskokonaisuuden konsultoinnista yleisötilaisuuksiin osallistumisen jälkeen näin konsulttien tietoisuus kentällä olevista tarpeista on varmistettu. ASKEL 2 Toimintasuunnitelman laatiminen projektin käynnistäminen Kunnan tehtävänä on koordinoida kehittämistyötä ja käynnistää tarvittaessa kehittämishanke. Kuntien on mahdollista hakea ja saada hankeresursseja kehittämishankkeisiin mm. maakuntaliittojen jakaman Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankesuunnitelman tekemiseksi kannattaa hakea esimerkkiä muiden toteuttamista hankkeista. Hankehakemuksessa tulee esittää toimintaohjelma ja sen mukainen hankebudjetti. Luontevin hankehallinnoija kunnalliselle hankkeelle on kunnan elinkeinoyhtiö. Myös yrittäjäyhdistys voi olla toimeenpaneva hankeisäntä, mikäli yhteistyö kunnan kanssa on saumatonta ja yhdistyksellä on resursseja (tarvitaan mm. riittävä kassa hankkeen maksuliikenteen pyörittämiseksi). Projektin toteuttamiseksi on suositeltavaa resursoida täysipäiväisen hankevetäjän palkkaamiseen. Vaihtoehtoisesti hankevetäjä voidaan löytää hallinnoijan omasta henkilökunnasta (silloinkin tulee palkkakustannukset budjetoida hankkeeseen). Ulkopuolinen henkilö voi tuoda parempaa asiantuntemusta ja voi myös olla eduksi, että projektinvetäjä on organisaation ulkopuolelta - henkilönä neutraalimpi kuin organisaation sisältä tuleva. Toimenpideohjelman ja budjetin laadinnassa on arvioitava, minkä verran on tarkoitus teettää konsulttitöitä suhteessa omaan / projektihenkilöstön työhön. Kehittämisvision ja sitä seuraavien kehittämissuunnitelmien laadinta on kokonaisuus, joka voidaan pilkkoa osiin; on harkittava lähdetäänkö konsulttiapua hankkimaan koko kokonaisuudelle, vai tarpeen mukaan ja paloitellen eri vaiheisiin. Riippuu myös hankeen toteutusajan pituudesta ja rahoituksen suuruudesta, että voidaanko koko prosessi viedä läpi yhden hankekokonaisuuden sisällä, vai joudutaanko työskentelyä käytännön syistä pilkkomaan eri hankkeisiin. Kilpailutusmenettelyjen vuoksi isommat konsultointikokonaisuudet ovat teknisesti vähemmän työllistäviä, eikä konsultin vaihtuminen kesken hankkeen välttämättä ole toivottu ratkaisu. Myös hankkeen haku- ja käynnistysvaiheessa kannattaa harjoittaa mahdollisimman avointa tiedottamista sekä sitouttaa hankehallinnoijan luottamushenkilöt ja taustajoukot hankkeelle myönteisiksi. Hankkeelle tulee nimetä ohjausryhmä, jonka kokoonpanoon vaikuttaa rahoittajan ohjeistus ohjausryhmän jäseniksi kannattaa valita henkilöitä, joilla on aitoa intressiä seurata hanketta sekä toimia asian puolestapuhujina omissa sidosryhmissään. Erityisen tärkeää on luoda hyvät suhteet paikallislehtiin, jotka ovat hyvin seurattuja ja toimivat mielipidevaikuttajina.

5 Kehittämishanke käynnistetään hankesuunnitelman mukaisesti. Hanketyön käynnistyessä on viimeistään syytä selvittää mahdollisia referenssikohteita muualta. Kokemusten vaihto on monesti kaikkia osapuolia hyödyttävää. Verkostoissa on myös voimaa valtakunnallinen PiKe ohjelma tulee toivottavasti lisäämään pienten keskusten kehittäjien yhteistyötä jo lähitulevaisuudessa. Keskeiset toimenpiteet: - Hankesuunnitelman laatiminen ja rahoituksen haku - Verrokkikohteiden haku ja tutustuminen - Hankkeen käynnistäminen ja siitä tiedottaminen - Viestintäsuunnitelman laatiminen II PROFILOINTIVAIHE ASKEL 3 Lähtötilanteen selvittäminen Ensimmäinen työvaihe on selvittää olemassa oleva lähtötilanne. Kootaan yhteen olemassa olevat selvitykset, tutkimukset ja suunnitelmat, jotka liittyvät aiheeseen ja kehittämisalueeseen. Sovitaan tapaamisista ja haastatteluista keskeisten toimijoiden kanssa. Tutustutaan toimintaympäristöön fyysisesti kiertämällä esim. kaikki keskeiset toimipaikat (palveluyritykset, laitokset, kunnan virkamiehet). Haastattelemalla luottamushenkilöitä, yrittäjiä ja kunnan virkamiehiä kerätään tietoa nykytilanteesta sekä kuullaan osapuolten näkemyksiä kehittämishaasteista ja -mahdollisuuksista. Myös tavallisten kuntalaisten kuulemista kannattaa harjoittaa. Haastatteluissa kuulee usein suorempaa palautetta ja kritiikkiä mm. kunnan toiminnasta, kuin kokouksissa ja julkisissa yleisötilaisuuksissa. Kerrotaan myös haastateltaville ja yleisötilaisuuteen osallistuville kehittämishankkeesta ja sen tavoitteista sekä käytettävissä olevista toimintaresursseista. Kentällä saattaa olla suuret odotukset siitä, että hankkeen myötä käynnistyy jo pian näkyviä uudistuksia mikäli odotuksia ei kyetä reivaamaan realistiseen suuntaan, ihmiset kokevat, että hankkeessa ei tapahdu mitään. Menetelminä voidaan käyttää samoja kuin kehittämistarpeiden tunnistamisvaiheessa sekä alla olevia esimerkkejä. Lähtöasetelman selvittämiseksi on suositeltavaa tehdä kyselytutkimuksia asukkaiden ja yrittäjien kehittämisajatuksista (jos ei ole tehty jo aloitusvaiheessa) sekä kutsua koolle keskustelufoorumeja. Nuoria voidaan osallistaa mm. pyytämällä heiltä dia / videoesityksiä koetusta elinympäristöstään (tätä on onnistuneesti kokeiltu Mäntyharjussa). ESIMERKKI: Mäntyharjulla toteutettiin laaja verkkopaneelimuotoinen kysely, johon houkuteltiin vastaamaan vakiasukkaita, vapaa-ajanasukkaita ja yrittäjiä. Konsulttityönä internetissä toteutetun kaksiosaisen paneelin tuloksena saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa asukkaiden mielipiteistä ja arvostuksista sekä konkreettisia keskustan kehittämisehdotuksia.

6 Vastausmahdollisuus annettiin kaikille täysi-ikäisille kuntalaisille, vapaa-ajan asukkaita ja yrittäjiä lähestyttiin kirjeitse. Paneeli toimi hankkeessa myös osallistavana elementtinä, modernina versiona yleisötilaisuudesta. Erityisen ilahduttavaa oli vapaa-ajanasukkaiden osallistumisaktiivisuus. (Raportti paneelista: Suvi Kuusniemi, Simo Andersson: Mäntyharjun keskustan kehittäminen Kyselytutkimuksen loppuraportti Helmikuu 2013). ESIMERKKI: Mäntyharjulla järjestettiin profilointivaiheessa yrittäjien kehittämisriihiä, kolme istuntoa, joista kahteen kutsuttiin lisäksi mukaan kunnanvaltuutettuja ja yhteen keskustan kiinteistönomistajat. Kehittämisriihet olivat käytännössä keskustelutilaisuuksia, joihin oli valittu jokin keskustan kehittämiseen liittyvä teema. Myös pienellä paikkakunnalla huomataan, että kaikki palveluyrittäjät eivät edes tunne toisiaan, saati että olisivat vaihtaneet mielipiteitä ja kehittämisajatuksia keskenään. Kehittämisriihien tulokset kirjataan ylös hyödynnettäväksi työskentelyn seuraavissa vaiheissa. ESIMERKKI: Saarijärvellä Small Town Networks hankkeessa kutsuttiin koolle teemaryhmiä, jotka kokoontuivat keskustelemaan ja ideoimaan yhteistyön kehittämistä ja teeman mukaisia kehittämisideoita. Teemaryhmiä olivat: palveluyrittäjien ryhmä, nuorten teemaryhmä ja kaupunkikuvaryhmä. (Näistä palveluyrittäjien ryhmä jatkoi työskentelyä vielä hankkeen päättymisen jälkeen, elinkeinoyhtiön koolle kutsumana.) ASKEL 4 Lähtötilanteen analyysi - profiilikuvan laatiminen Kerättyjen tietojen ja dokumenttien pohjalta laaditaan analyysi alueen nykytilasta eli tuotetaan alueen profiilikuva. Profiilikuvan avulla asemoidaan keskus ympäröivään aluerakenteeseen ja mikäli mahdollista tehdään myös profiilivertailua muihin vastaavan kokoisiin keskuksiin. Profiilikuvassa esitettävät elementit: - paikkakunnan identiteetti (asukkaiden ja ulkopuolisten näkemys) - elinkeinorakenne ja työssäkäynti, - keskuksen palvelurakenne (julkiset, kaupalliset), - keskuksen fyysinen rakenne, - liikenneverkko ja liikenneympäristö Profiilikuvan avulla toimijoiden ymmärrys alueen nykytilasta kasvaa. Mikäli vastaava analyysi tehdään muutaman vuoden kuluttua kehittämishankkeen käynnistämisen jälkeen, voidaan alueen profiilissa tapahtuneita muutoksia havainnoida. Mikäli alkukartoitusta ei ole tehty, menetetään tämä mahdollisuus seurata ilmiöiden kehitystä tulevaisuudessa. Toimenpiteet ja menetelmät: - dokumenttien (selvitykset, tilastot ja suunnitelmat) kerääminen ja järjestäminen ja mahdollinen täydentäminen - valokuvien ottaminen

7 - teemahaastattelut / kyselyt - nuorten osallistaminen (valokuvat, suunnitelmat) - vertailutietojen kerääminen muualta III VISIOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAVAIHE ASKEL 5 Visiointityöskentely Päämäärätietoinen kehittäminen edellyttää aina vision (eli tavoiteltavan kehityskuvan) määrittelemistä kauemmas tulevaisuuteen. PiKe -kehittämistyössä visio tulisi määritellä koko alueelle eli keskukselle ja sen vaikutusalueelle. Hyvä visio perustuu aina lähtökohtaisesti nykytilanteeseen, mutta vision tulee ehdottomasti sisältää tahtotila tulevaisuuden odotuksista. Mitä kauemmas vision tavoitevuosiluku asetetaan, sitä rohkeampi visiosta voidaan rakentaa. Pitää kuitenkin muistaa, että mikäli siltaa nykytilan ja vision välillä ei ole nähtävissä, visio voidaan kokea liian utopistisena, ja tämä johtaa kehittämistyön halvaantumiseen tai vähintäänkin vision hylkäämiseen suunnittelua ohjaavana asiakirjana. Visiokuvassa esitetyn tavoitetilan ei tarvitse poiketa radikaalisti nykytilanteesta, mutta sen täytyy antaa vahva ja uskottava viesti halutusta kehittämissuunnasta kentälle. Vision kautta kunta ja elinkeinoelämä (mikäli on sitoutettu mukaan) viestivät sisäisesti ja ulospäin siitä, mihin suuntaan kuntaa ja sen keskusta tullaan kehittämään. Visiotyöskentelyn perustana voidaan käyttää esim. SWOT-analyysiä, jossa määritellään alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. PiKe-visiossa tulee olla esitys siitä, mihin keskuksen olemassaolo eli asukkaiden ja liike-elämän elinkeinopohja perustuu esim. 10- tai 15- vuoden kuluttua. Vision aikajänne tulee olla korostetun pitkä, jotta päästään irti nykypäivän tilanteesta. Visiokuva on idealistinen malli tulevaisuudesta ja pohjimmiltaan sen on oltava optimistinen tulevaisuus on kaukana edessä ja vision toteutumiseksi on ryhdyttävä tekemään töitä ja suoritettava oikeita linjavalintoja. Alustava visio voidaan laatia jo ennen projektin käynnistämistä, mutta visiota tulee tarkastella ja täsmentää projektin aikana mahdollisuuksien mukaan vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. Visiotyöskentelyä voidaan tehdä joko kapealla osallisten joukolla (esim. luottamushenkilö- ja virkamiesjohtoporukalla) tai suuremmalla foorumilla, jossa visiotyöskentelyyn osallistetaan laajemmin sidosryhmien edustajia. Lopullisesta visiosta päättää korkein päätösvaltainen elin eli kunnanvaltuusto. Visiolla ei sinänsä ole oikeusvaikutteista asemaa maankäytön suunnittelun kannalta. Päätöstentekijöiden sitoutuminen visioon punnitaan eteen tulevien suunnitelmien ja kaavoitusratkaisujen äärellä visiossa esitetyt mallit ja ratkaisut pitää olla huolellisesti perusteltuja, jotta visioon sitoudutaan ja sillä on suunnittelua ja elinkeinoelämää ohjaavaa vaikutusta.

8 Visiota voidaan työstää työpajatyyppisesti, suositeltava metodi on esim. GOPP-työpaja (Goal Oriented Project Planning -metodi). Visioprosessissa ja vision rakentamisessa voidaan käyttää konsulttiapua. Visiossa tehtävistä linjavalinnoista päättää aina vision isäntä; konsultin roolina on toimia prosessin ja vuorovaikutuksen menetelmäasiantuntijana sekä apuna vision auki kirjoittamisessa. Vision rakentamisvaiheessa olisi hyvä käydä projektiryhmän kesken tutustumassa verrokkikohteisiin ja vaihtaa kokemuksia. Visiossa voi olla erilaisia osioita, jotka esitetään eri formaateissa: tekstin lisäksi voidaan esittää visiokuvia kohdealueesta (karttapohjalla). Kuvien ja karttojen esittämisessä varhaisessa visiointivaiheessa on kuitenkin haasteena se, että ihmisten on vaikea mieltää kuvien sisältämiä esityksiä visiotasoisesti - esitetyt rakennukset ym. sijoittuvat katsojan silmissä täsmällisesti kuvassa esitettyyn paikkaan, jolloin ne mielletään konkreettisena suunnitelmana, eikä alustavana vapaan ideoinnin ja keskustelun pohjana (kysytään: mihin tästä on hävinnyt nykyinen lasten leikkipaikka? ). Fyysisen ympäristön kehityskuvan rakentamiseen voidaan osallistaa opiskelijoita ja oppilaitoksia. Mäntyharjussa toteutettiin arkkitehtiopiskelijoille suunnattu ideakilpailu keskusta-alueen kehittämiskuvasta syksyllä Kilpailun tuotoksena saatiin uusia ideoita fyysisen ja toiminnallisen ympäristön kehittämiseksi ja rakenteen tiivistämiseksi ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Arkkitehtikilpailun parhaat työt vietiin Internetiin kuntalaisten arvioitavaksi ja kommentoitavaksi. Kuntalaisten kommentit kootaan yhteen ja viedään kunnanvaltuustolle tiedoksi ja valtuuston visioseminaariin pohjustukseksi. Toimenpiteet ja menetelmät: - workshopit / visiopajat (asiantuntijat, asukkaat, vapaa-ajanasukkaat, päättäjät) - arkkitehtikilpailu / opinnäytetyöt - nuorten osallistaminen (työpajat, valokuvanäyttelyt) - täydentävät kehittämisselvitykset (esille nousseista tarpeista) - vision auki kirjoittaminen ja hyväksyttäminen - ekskursiot verrokkikohteisiin ASKEL 6 Kehittämissuunnitelmien laatiminen Hyvät kehittämissuunnitelmat perustuvat visioon eli määriteltyyn tulevaisuuden kehityskuvaan, jota kehittämissuunnitelmissa puretaan pienempiin osiin ja aikataulutetaan. Vision tulisi olla hyväksytty ennen kuin ryhdytään laatimaan varsinaisia kehittämissuunnitelmia, mutta käytännössä usein joudutaan kehittämissuunnitelmien laatimisessa tyytymään vaillinaiseen ja täydennettävään visioon.

9 Kehittämissuunnitelmia voidaan tehdä joko organisaation omana työnä tai konsulttiavusteisesti. Etenkin maankäytön suunnittelua ja arkkitehtiosaamista vaativissa osissa on suositeltavaa käyttää konsultteja, joilla on asiantuntemusta mm. kustannuslaskentaan ja hallitsevat myös tekniset asiat, kuten suunnitelmien havainnollistamisen. Mikäli visiointivaiheessa on käytetty ulkopuolisia konsultteja, on luontevaa jatkaa työskentelyä samojen asiantuntijoiden kanssa. Seikka joka olisi huomioitava ja tarjouspyyntövaiheessa, jotta ei tarvitse uudestaan kilpailuttaa! Kehittämissuunnitelmassa voidaan rajautua tiettyyn paikkaan (esim. torialueen ympäristöllinen kehittämissuunnitelma) tai toimintoon (esim. katukuvaohjeistus). Pyrittäessä pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen työhön, kannattaa kehittämissuunnitelmissa tavoitella ensin isompien kokonaisuuksien suunnittelua. Erityisesti pienessä keskustassa, ei ole mielekästä paloitella suunnitelmia, vaan pyrkiä kokonaisvaltaiseen esitykseen. Kun kokonaisuus on saatu hahmotettua, voidaan toki suunnitelmia tarkentaa jonkin yksittäiskohteen osalta. Keskuksen kehittämissuunnitelmat voidaan laatia joko yhdessä tai erikseen seuraavista elementeistä: - palvelurakenne (kaupalliset ja julkiset) - maankäyttö ja arkkitehtuuri - liikenneverkot ja pysäköinti - kehittämistyön ja yhteistoiminnan vakiinnuttaminen Kehittämissuunnitelmat sisältävät investointisuunnitelmat; kehittämissuunnitelmien toteuttamisen vaatimat investoinnit ja niiden vaiheistus pitää esittää kootusti sekä julkisten ja yksityisten investointien osuudet. Kunta lopulta vahvistaa kehittämissuunnitelmat ja sitoutuu tarvittaviin investointeihin, joten kuntapäättäjät pitää osallistaa myös kehittämissuunnitelmavaiheeseen, jotta ei päädyttäisi suunnitelmiin, joiden toteuttamiseen ei löydy sitoutumista. HUOM! Kehittämissuunnitelman osiin, joiden toteutuminen vaatii kaavaratkaisuja, kuten maankäyttö ja rakentaminen, täytyy ottaa huomioon kaavoitusmenettelyssä vaadittu vuorovaikutusmenettely. Mikäli halutaan nopeuttaa kaavoitusprosessia, voidaan kaavoituksen vaatimia kuulemiskäytäntöjä integroida kehittämissuunnitelmavaiheen kuulemismenettelyihin. Tämä vaatii hyvää yhteispeliä projektiorganisaatiolta ja kaavaviranomaiselta, mutta on ehdottomasti hyvä ratkaisu, joka vähentää päällekkäistä työtä ja nopeuttaa lopputulokseen pääsemistä. Kehittämistyön jatkuminen olisi varmistettava projektin aikana. Asiasta pitää käydä keskusteluja sidosryhmien kanssa ja sopia kenen vastuulla jatkotyöskentely kussakin asiassa on. Kunnan sitoutuminen kehittämissuunnitelman investointeihin on tärkein varmistettava asia, mutta myös projektin aikana virinnyt sidosryhmien välisen yhteistyön jatkuvuus olisi hyvä varmistaa. Toimenpiteet ja menetelmät: - Kehittämissuunnitelmien laatiminen ja kuuleminen - Kehittämistyön jatkotyöskentelystä sopiminen

10 ESIMERKKI: Pohjois-Pohjanmaalla on tehty 2000-luvulla tuloksellista PiKe-kehittämistyötä rakennetun ympäristön kehittämiseksi maakuntaliiton ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa; opiskelijoiden harjoitustöinä on tehty suunnitelmia, kaikkiaan viidessätoista pikkukaupunki- ja kuntakeskuksessa, kolmessa eri kehittämishankkeessa, joista viimeisin oli Meidän City hanke (Raportti: Anu Soikkeli, toim., Rakennettu ympäristö voimavarana MECI-hankkeen loppuraportti, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Rantasalmen kuntakeskuksen uusiutumispotentiaaliselvitys (1/2014-5/2014) Rantasalmen kunta on kilpailuttanut osana kunnan keskustan osayleiskaavan valmistelua taajamarakenteen uusiutumispotentiaalin arvioinnin (osatehtävä 1) yleiskaavan tavoitteiden asettamiseksi. Osatehtävässä tulee - inventoida pääosin olemassa olevaan aineistoon perustuen taajaman kehittämisen lähtökohtia, merkityksiä, arvoja, rakentamistapaa, keitaita ja urbaaneja kesantoja - tuottaa kehittämisen ennustetietoa sekä kerätä eri tahojen näkemyksiä taajaman kehittämiseksi ja koostaa suosituksia ja ehdotuksia taajaman kehittämiseksi. Työssä tulee määritellä paikallisyhteisön tahtotila Rantasalmen keskustan roolista ja elinvoimasta. Taajamarakenteen uusiutumispotentiaalin arviointi tulee suorittaa vuorovaikutteisena prosessina sitouttavia suunnittelutyökaluja hyödyntäen. Työ tulee laatia niin, että lopputulos voidaan hyödyntää osayleiskaavan tavoitteen asettelussa sekä muussa taajaman kehittämisessä. Tehtävän kantavat ajatukset: - Elinvoima perustuu ihmisiin ja toimintoihin. - Uusiutumispotentiaali on ihmisten korvien välissä sekä ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, kyvyssä toimia yhdessä yhteisen edun vuoksi (sosiaalinen pääoma) - Maaseutukunnan taajaman tulevaisuus ei ole taattu, se pitää tehdä.

11 Case Rantasalmen kaksi päävaihetta (Mäntyharjun kokemuksia soveltaen): 1) NYKYTILANNEANALYYSI 2) KUNTAKESKUKSEN VISIOINTI JA UUSIUTUMISPOTENTIAALIN SELVITTÄMINEN Tavoite: Olemassa olevan materiaalin ja tietopohjan kokoaminen ja esittely Tavoite: A) Erilaisten kehittämisideoiden (tarpeiden) kirjaaminen Kyselyvaihe 1. (fakta- ja ennustetieto) B) Eri ideoiden (tarpeiden) saaman kannatuksen selvittäminen ( yhteisön tahtotila) PROJEKTIN TYÖN TULOKSIA OVAT: Kyselyvaihe 2. 1) Eritellään osayleiskaavatyössä hyödynnettävät tarpeet ja tavoitteet 2) Esihankkeistetaan vuorovaikutuksesta saadut kehittämisideat ja vastuutetaan niiden edistäminen paikallisille toteuttajatahoille 3) Sytytetään kuntalaiset toimimaan oman kunnan tulevaisuuden rakentamiseksi

12 Työn eteneminen ja aikataulu: Kunnassa tapahtuva ja näkyvä toimiminen Aikataulu (konsulttien taustatöitä) Viestintä(suunnitelma) Laaditaan työn alussa ja se kattaa koko projektin. Viestintään sisältyy: joulu-tammikuu nykytilanneanalyysiä, projektin esittelymateriaalin valmistelua - infotilaisuus päättäjille - avoin seminaari kuntakeskuksen kehittämisestä - blogi + pehmogis - paikallislehti + karttaplanssit Projektiryhmän työpalaveri tammikuu Kyselyvaiheen 1. suuntaavien kysymysten pohtiminen Päättäjäinfo Ohry sekä kh ja kv Kerrotaan projektista, kuullaan ja kootaan näkemyksiä Vuorovaikutusviikot, jalkautuminen ja jututtaminen kyselyvaihe 1. Koululais- ja seniorityöpaja Vapaa-ajan asukkaiden tavoittaminen Yrittäjien aamukahvit Huoltoaseman parlamentti muut tapahtumat (esim. järjestöjen organisoimat tilaisuudet) muita. tammikuu nykytilanneanalyysiä, toimintaympäristön ja toimijoiden inventointia helmi maaliskuu kohtaamisiin valmistautuminen, keskusteluista syntyvän tiedon koontia ja analysointia laadullista tietoa kyselyvaihe 2. Kehittämistarpeiden kannatuksen selvitys, eli tahtotilan selvittäminen Avoin työpaja (tarjouksen tilaisuus 4.) Kunnan yhteisen tahtotilan kokoaminen kuntalaisjulistus -muutostarpeista huhtikuu määrällistä tietoa laadullisen kannatuksesta huhtikuu projektin tulosten toteaminen ja kirjaaminen, raportointi Avoin seminaari kuntakeskuksen kehittämisestä ja tavoitetilasta / päätöstilaisuus projektin tulosten esittely toukokuu

Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia

Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia Mäntyharjun keskustavisiot ideakilpailu osana pike-konseptia EKK ry:n kevätseminaari 20.3.2014 Lieksa Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Mäntyharjun keskustan kehittäminen Projektin

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050

Greater Helsinki Vision 2050 Greater Helsinki Vision 2050 Esitys jatkotoimista 6.3.2008 MAL-neuvottelukunnan pj Hannu Penttilä Kilpailu päättynyt, mitä seuraavaksi? Kahden esitellyn lisäksi on myös seitsemän muuta palkittua ehdotusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ

VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Mikä vertaisarviointi? Kenelle ja miksi? Vertaisarvioinnin toteuttaminen Lisätietoja Mikä vertaisarviointi? Vertaisarvio (eng. peer review) on käytäntö,

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

RAUMAN TARINA alkaa! Johdatus strategiatyöhön eli Rauman tulevaisuuden tarinaan

RAUMAN TARINA alkaa! Johdatus strategiatyöhön eli Rauman tulevaisuuden tarinaan RAUMAN TARINA alkaa! Johdatus strategiatyöhön eli Rauman tulevaisuuden tarinaan Koko kaupunki mukaan Rauman tulevaisuuden tarinaan Tavoitteena Kehittää Raumaa asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja kaupunkiorganisaation

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely KOKO MAL verkoston Kuntayhteistyö teemaryhmä Tampere Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING FinELib-konsortio uudistuu Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING 11.3.2013 Konsortion toiminnan perusteet Yhteiset toimintaperiaatteet, palvelusopimukset, lisensiointiperiaatteet Strategia

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA MAASEUTU JA LUONTO. Maakuntakaavatyöryhmät Työsuunnitelma

Kymenlaakson Liitto KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA MAASEUTU JA LUONTO. Maakuntakaavatyöryhmät Työsuunnitelma Kymenlaakson Liitto KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA MAASEUTU JA LUONTO Maakuntakaavatyöryhmät Työsuunnitelma Kotka 18.4.2007 Työryhmien organisointi Kymenlaakson Liitto nimeää maakuntakaavan työryhmät. Työryhmien

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Teknologinen muutos verkkojakso

Teknologinen muutos verkkojakso Teknologinen muutos verkkojakso 25.8. - 26.9.2003. Teknologinen muutos -jakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia yliopistojen tulevaisuuden toimintakentästä ja luoda kuvaa edessämme olevista teknologisista

Lisätiedot

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta..

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta.. Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta.. Helsingin kokemuksia sähköisestä osallistumisesta Heli Rantanen, projektipäällikkö Tietotekniikka- ja viestintäosasto Asukasyhteistyötiimi Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen Espoon ympäristöyhdistys 14.9.2016 Sini Miettinen Espoon luonnonhoidon toimintamalli Tavoitteet ja ohjeet kaupungin omistamien metsien, peltojen ja niittyjen hoitoon sekä hoidon suunnitteluun Linjaukset

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.11.2016 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Korttelit 18 ja 19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta..

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta.. Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta.. Helsingin sähköiset osallistumiskanavat Heli Rantanen, projektipäällikkö Tietotekniikka- ja viestintäosasto Asukasyhteistyötiimi Kaupunginkanslia 15.4.2015

Lisätiedot

Demo Pike-esiselvityksen soveltamisesta kirkonkylän kehittämiseen. Kotialue Oy / Mikko Virkamäki Puh.

Demo Pike-esiselvityksen soveltamisesta kirkonkylän kehittämiseen. Kotialue Oy / Mikko Virkamäki Puh. Demo Pike-esiselvityksen soveltamisesta kirkonkylän kehittämiseen Kotialue Oy / Mikko Virkamäki mikko.virkamaki@kotialue.fi Puh. 050 5937282 Esiselvityksen tavoite Esiselvityksen tavoitteena on löytää

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, 30.11.2015 KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LES ENG Ohjelmajohtaja Vastuuopettaja Tietovarasto Kurssipalaute ohjelmittain ja kursseittain Ohjelman

Lisätiedot

Greater Helsinki Vision 2050 Jatkohanke

Greater Helsinki Vision 2050 Jatkohanke Greater Helsinki Vision 2050 Jatkohanke Ilona Mansikka / WSP Finland Greater Helsinki Vision 2050 jatkohankkeen koordinaattori Greater Helsinki Vision 2050- jatkohanke Greater Helsinki Vision 2050 kilpailu

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 18.2.2016 ASEMAKAAVA Asemakaava koskee Kankaanpään kaupungin 12. kaupunginosan (Jyllinmäki) tilaa Kangastus 214-406-1-819. 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Kompassi kirkkaana alueidenkäytön strateginen ohjaaminen

Kompassi kirkkaana alueidenkäytön strateginen ohjaaminen Kompassi kirkkaana alueidenkäytön strateginen ohjaaminen Uusi Oulu kaupunkisuunnittelun seminaari 28.9.2011 Oulu Olli Maijala Ympäristöministeriö 1 STRASI hankkeeseen liittyvä julkaisu ilmestyi vuoden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI

KEURUUN KAUPUNKI KEURUUN KAUPUNKI 2012-2014 SEITSEMÄN KYLÄALUEEN YHTEINEN PROJEKTI Tavoitteena: Kylätoiminnan aktivointi Elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen Kylien yhteinen kehittämisohjelma INNOSTUMINEN

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot