PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN

Transkriptio

1 PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN

2 Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja Maakuntaliitot ja Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) ovat päättäneet yhteistyössä valtakunnallisen Pienten keskusten (Pike) kehittämiskampanjan toteuttamisesta ( ). Tavoitteena on edistää pikkukaupunkien ja kirkonkylien elinvoimaisuutta ja uusiutumista sekä yhteistyötä, verkostoitumista, tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa.

3 Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja Maakuntajohtajien päätös yhteistyöstä kesäkokouksessa Mikkelissä. Seuraavat liitot (13/18) varmasti mukana 1000 euron panoksella: Lappi, Pohjois- Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Satakunta, Häme, Kymenlaakso. EKK:n toimintasuunnitelma 2014, vuosikokous Keväällä on erityinen Pike-seminaari Lieksassa ( ) EKK:n vuosikonferenssin yhteydessä Kuopiossa julkistetaan ensimmäistä kertaa vuoden Pike-kohde Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen toimii yhdyshenkilönä liittojen ja EKK:n välillä (EKK:n hallituksen jäsen) Alueellisesti 3 pike agenttia (kokenutta pike osaajaa): Janne Viitamies/Etelä-Suomi (janne.viitamies@lahticity.fi, Martti Wilhelms/Keski-Suomi (martti.wilhelms@mantyharju.fi) ja Kaisa Savela/Pohjois-Suomi (kaisa.savela@pohjoispohjanmaa.fi)

4 Esimerkkejä keskusten kehittämisestä Elävät kaupunkikeskustat ry ( Elävä kaupunkikeskusta palkinnot (1999-): Kajaani, Lahti, Oulu, Kouvola, Pori, Joensuu, Vaasa, Jyväskylä, Imatra, Rauma, Kotka, Kokkola, Mikkeli, Kemi Historiikki Työkaluja: Koettu kaupunkikeskusta konsepti, koettu kaupunkikeskusta barometri (kesken), koettu kaupunkikeskusta benchmarking (Citybook 14 julkaistaan vuoden 2014 alussa) Seutukaupunkiverkosto ( Takaisin kartalle seutukaupunkien kehittämismenetelmä (case Ikaalinen ja Kauhava) Pikkukaupunkien virikekirja 2010 ( Huittisten liikekeskustan ideasuunnitelma (2013) Pike esimerkit vähissä siksi pike kampanja Taajamien vetovoimaisuushankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ( ) Tähtitaajamat hanke Kouvolan seudulla ( ) Small towns network projektikokonaisuus (Jämsä, Viitasaari, Saarijärvi, Lieksa luku) Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu (SY11/2013), Etelä-Savon Pike lab (2014)

5 TAAJAMAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA

6 TAAJAMAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA Limingan torialue (Limingan lintumatkailu) Haapajärvi (kevyt liikenne) Ylikiiminki (valaistus) Raahen Härkätorin puisto (tapahtumatori) Pyhäjärven pääraitti Taivalkosken keskusta-alue (mm. ympäristötaide) Ylivieska Uusia tapahtumia ja vanhojen kehittämistä Kaupunki-isäntä hankkeita Kauppiasyhdistyksiä Seminaareja

7 Mistä Pikessä on kysymys? Keskusten elinvoimasta ( munkin hillosta ) ihmiset, toiminta ja työpaikat edellä, ei taajamarakenne edellä. Yhteisöllisyydestä voimavarana paikallisyhteisö, joka ei usko keskukseensa, ei usko itseensä. Lopulta paikallisyhteisön oma tahtotila ja tekeminen ratkaisevat tulokset. Paikallisista markkinoista ja aluekehitysdynamiikasta keskusten kehittämissuunnitelmilla ei luoda uusia markkinoita. Ei kannata suunnitella kauppakeskuksia, kylpylöitä ja matkailukeskuksia, ellei niille ole todellisia markkinoita. Taajamarakenteen mitoituksesta ja uusiutumispotentiaalista Pike taajamarakenne on usein ylimitoitettu. Taajamarakenteen tehtävänä on tarjota paikalliselle elinvoimalle mahdollisimman hyvät puitteet ja kehittymismahdollisuudet. Uusiutuminen alkaa ytimestä eikä reunoilta.

8 Kysymys on tuotekehittelystä (konseptista) Erittäin haasteellinen tehtävä Pikelle ei valmista prosessia ja toimintamallia EKK:n kokemukset ja tuotekehittely (konseptit) kaupunkikeskusten kehittämiseksi on hyvä perusta (yhteisömuotoilu, Koettu kaupunkikeskusta, kaupunkikeskusta barometri ja benchmarking) Paikallisten olosuhteiden ja valmiuden merkitys? Erittäin vähän vireillä olevia pike hankkeita ja hyviä esimerkkejä Pike kohteet poikkeavat monin tavoin kaupunkikohteista kuten esim. Mikkeli, jossa keskuksen kehittämisestä on jo kokemusta ja paikallisyhteisöllä on oma toimintamalli (Mikke ry) Pike kohteessa lähtökohtana voi olla nollatilanne ja nollaresurssit tarvitaan osaamista ja resursseja. Koko prosessi on ohjelmoitava ja resurssoitava alusta loppuun. Tehtävän juurruttaminen, paikallisyhteisön aktivointi ja virittäminen tarvitaan aikaa ja viestintää Etelä-Savon Pike Lab - Kokemusten kirjaaminen ylös konseptin kehittämiseksi Etelä-Savon Pike Lab Paikallisten olosuhteiden ja erityispiirteiden tunnistaminen, konseptin joustavuus ja toimintamallin virittäminen kohteen mukaan

9 Pike Lab Etelä-Savo 2014 Tavoitteena on saada keskusten kehittäminen käyntiin mahdollisimman monessa kohteessa aktivoida kunkin keskuksen oma paikallisyhteisö (asukkaat, yritykset, kiinteistön omistajat, kunta ja muut toimijat) pitkäjänteisen kehittämistyön veturiksi ja löytää kullekin yhteisölle paras mahdollinen toimintatapa selvittää pienten keskusten todellinen uusiutumis- ja kehityspotentiaali löytää vähintään yksi idea, helmi, jatkotyön lähtökohdaksi tehdä aktiivista yhteistyötä ja hyödyntää muiden kokemuksia maakunnassa ja valtakunnallisesti (Pike kampanja).

10 Pike Lab Etelä-Savo 2014 (toimintasuunnitelma) Mäntyharjun keskustauudistus (erillinen EU-hanke menossa) Rantasalmen kuntakeskuksen uusiutumispotentiaaliselvitys (selvitystyö kuntakeskuksen yleiskaavoituksen yhteydessä menossa) Tuiketaajamat (uusi Mikkeli, uusi Savonlinna ja uusi Pieksämäki, keskuskunnan entisten kuntakeskusten kehittäminen) Muuta? Etelä-Savon pike lab yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri keskustan kehittämishankkeiden välillä jatketaan Kehitetään pike konseptia jatketaan tarinaa saatujen kokemusten perusteella Osallistutaan ja edistetään valtakunnallista Pike kampanjaa

11 Mikkelin keskustauudistus ja yhteisömuotoilun idea (Janne Viitamies/ex. Mikke ry:n toiminnanjohtaja) Kaupunkikeskustojen kehittäminen on noin 15 vuoden aikana kehittynyt kaupunki- ja liikennesuunnittelu vetoisesta kävelykadusta, kaupunkirakenteen vyöhykeajattelun ja kävelykeskustan kautta asukas ja toimija vetoiseen yhteisömuotoiluun. Yhteisömuotoilussa yhteisö toimii kehittämisprojektin subjektina asiantuntijoiden avulla. Asukkaat ja yrittäjät muotoilevat omaa keskustaansa (ympäristöään). Samalla projekti muotoilee yhteisöä. Yhteisömuotoilu sijoittuu ristiriitaisesti kunnan ja yksityisten kiinteistönomistajien ammatilliselle, juridisille ja hallinnalliselle reviirille. Projekti voi onnistua vain jos kunta ja kiinteistönomistajat suostuvat tai saadaan suostumaan siihen, että niiden hallitsemia ja omistamia asioita voidaan käsitellä perinteistä julkisemmin yhteisesti. Vuorovaikutuksen ansiosta ristiriitojen käsittely voi sujua tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Ja enemmänkin: yhteisen käsittelyn ansiosta työstä voi tulla yhteisöä tulevaisuuteen suuntaavaa liike-energiaa, kunnan myönteinen mainetekijä, kuntalaisten yhteinen ylpeydenaihe ja identiteetin vahvistaja. Keskuksen uusiutuminen voi olla sukupolvia yhdistävä voima ja yhteinen kulttuurinen tuotos, kuten vaikkapa paikallisen murteen tai slangin tuottaminen, oman palloilujoukkueen kannattaminen tai torin asiakkaana oleminen. Yhteisömuotoilun ideaa on havainnollistettu myös helmen kalastuksella. Yhteisön tehtävänä on löytää keskukselle jokin uusi idea, helmi, jota ryhdytään yhdessä kiillottamaan.

12 Työ alkaa ideoiden kalastamisella

13 Ideoista valikoituu yksi tai useampia helmiä jatkotyön pohjaksi

14 Helmeä kiillotetaan

15 Kiillottamisen lopputuloksena yhteisöt ovat löytäneet vähintään yhden helmen jatkotyön pohjaksi Esim. Tuiketaajamat (uusi Mikkeli) ja H(aukivuoren), A(nttolan), R(istiinan), S(uomenniemen) ja O(tavan) helmet jatkotyön pohjaksi

16 Ote maakuntaliiton tiedotteesta Yhteisöllisyys pienten keskusten voimavara Elinvoimainen keskus on hillomunkki Munkkiesimerkki havainnollistaa, mistä keskusten kehittämisessä on pelkistäen kysymys. Kysymys on paikallisyhteisön ja sen keskuksen elinvoimasta hillosta ja munkin uudelleen leipomisesta. Tähän ei ole olemassa valmista lakisääteistä prosessia eikä toimintamallia. Kysymys ei ole vain kaavoituksesta eikä vain kunnan tai kaupan tarpeista, vaan kokonaisvaltaisesta ja vuorovaikutteisesta aluekehityksen ja aluesuunnittelun yhteen sovittamisesta. Onnistumiseen tarvitaan paikallisyhteisökeskeistä yhteistyötä, vapaaehtoisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa toimintamallia, asukkaiden, yrittäjien ja toimijoiden sosiaalista pääomaa, yhteisestä tahtotilaa ja tekemistä oman cityn kehittämiseksi. Hillomunkki voi syntyä vain yhdessä leipoen. Rinkelistä hillomunkiksi

17 Esimerkkinä case Mäntyharju keskuksen kehittämishanke (kesken) Kirkonkylästä tavallaan taajamaksi

18 Mäntyharjun PIKE-konseptikaavio (tilannekatsaus ) Martti Wilhelms PIKE-KEHITTÄMISKONSEPTIN VAIHEET I ALOITUSVAIHE ASKEL 1 Kehittämistarpeiden tunnistaminen ASKEL 2 Toimintasuunnitelman laatiminen projektin käynnistäminen II PROFILOINTIVAIHE ASKEL 3 Lähtötilanteen selvittäminen ASKEL 4 Lähtötilanteen analyysi - profiilikuvan laatiminen III VAIHE VISIOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAVAIHE ASKEL 5 Visiointityöskentely ASKEL 6 Kehittämissuunnitelmien laatiminen

19 Mäntyharjun PIKE-konseptikaavio (tilannekatsaus ) Martti Wilhelms

22 Esimerkkinä case Rantasalmi kuntakeskuksen uusiutumispotentiaalin selvittäminen yleiskaavahankkeen yhteydessä (kesken) Rantasalmen kuntakeskuksen visiona 2035 on olla elinvoimainen, ekotehokas ja viihtyisä palvelukeskus järvenrannalla. Yleiskaavoitushankkeella pyritään edistämään vision toteuttamista ja löytämään ideoita Rantasalmen keskustan hallitulle rakennemuutokselle ja kehittämiselle. Rantasalmen kuntakeskustan kehittämisessä kysymys on ennen kaikkea keskustan elinvoimaisuuden turvaamisesta, olemassa olevan taajamarakenteen uusiutumistarinasta ja paikallisiin markkinoihin perustuvasta elinvoimasta. Yleiskaavoituksen osatehtävä 1. Taajamarakenteen uusiutumispotentiaalin arviointi yleiskaavan tavoitteiden asettamiseksi. Konsulttina Sito/Sulkavan palvelut. Työssä määritellään paikallisyhteisön tahtotila Rantasalmen keskustan roolista ja elinvoimasta sekä inventoidaan keskustan ja taajamarakenteen merkityksiä, arvoja, rakentamistapaa, keitaita ja eriasteisia urbaaneja "kesantoja" sekä niiden tulevaa kehitystä ja uusiutumispotentiaalia yleiskaavoitustyön ja keskuksen kehittämisen lähtökohdaksi ja tavoitteiksi.

23 Rantasalmen Pike konseptikaavio (tilannekatsaus )

24 Rantasalmen Pike konseptikaavio (tilannekatsaus )