Naisten maajoukkueen harjoittelun ja pelien seurantaprojekti pelianalyysin ja sykemittausten avulla

Transkriptio

1 Pekka Luhtanen, valmentautumisen kehittäjä Naisten maajoukkueen harjoittelun ja pelien seurantaprojekti pelianalyysin ja sykemittausten avulla Missä huiput menevät? Sykemittausten käyttö naisten jalkapallossa on viime aikoina yleistynyt kaikissa huippujalkapallomaissa. Tehdyt selvitykset tähtäävät kestävyysominaisuuksien seuraamiseen ja niiden kehittämiseen sekä kuormittumisesta palautumisen seurantaan. Naisten huippujalkapallon fyysisen kuormittumisen tutkimukset EURO 2005 kisoista ovat osoittaneet, että 90 minuutin jalkapalloottelussa huippujoukkueiden valikoidut pelaajat (yhteensä 30) liikkuvat keskimäärin km. Eniten kenttäpelaajista liikkuvat keskikenttäpelaajat ja vähiten keskuspuolustajat (Drust ym 2007). Vaikka suurin osa liikutusta matkasta tapahtuukin matalalla intensiteetillä, niin toistuvat korkean intensiteetin spurtit (pituudeltaan n. 20 m, nopeus yli 15 km/h) asettavat hengitys- ja verenkiertoelimistölle omat vaatimuksensa. EURO 2005 turnauksessa eniten korkean intensiteetin spurtteja jokaisen 15 minuutin pituisen tarkastelujakson aikana ottivat kärkipelaajat. Näiden spurttien yhteinen matka 15 minuutin jaksoissa oli keskimäärin 400 m eli kuuden 15 min jakson aikana yhteensä n. 2,4 km. Vähiten spurtteja vastaavissa ajanjaksoissa tuli toppareille. Spurttien kokonaismatka heillä oli keskimäärin 250 m eli koko ottelussa yhteensä 1,5 km. Keskikenttäpelaajat ja laitapuolustajat sijoittuivat spurtein liikutuissa matkoissa kärkipelaajien ja toppareiden väliin keskiarvon ollessa 1,8 km Krustrupin ym 2005 tutkimusten mukaan Tanskan naisten pääsarjassa kenttäpelaajat ovat liikkuneet keskimäärin 10,3 km, mistä korkeaintensiteettisellä nopeudella (yli 15 km/h) 1,3 km keskiarvosykkeen ollessa 167 l/min, mikä vastasi keskimäärin 87 % kuormitusta maksimaalisesta sykkeestä. Suomen naisten lähtökohta Olympiastadionilla pelattu Suomi-Skotlanti maaottelu kuvattiin liikuttujen matkojen ja nopeuksien selvittämiseksi. Ottelu päättyi Suomen voittoon 4-1. Tulokset on esitetty pelipaikoittain (Op=oikea puolustaja, Ot= oikea toppari, Vt= vasen toppari, Vp= vasen puolustaja, OALkk=oikea alempi keskikenttä, VAlkk= vasen alempi keskikenttä, YLkk = ylin keskikenttä, Ol =oikea laita, Kh= kärki, Vl= vasen laita) kuvissa 1 ja 2

2 Matka (m) Mv Op Ot Vt Vp OAlKk VAlKk YlKk Ol Kh Vl Ka.kaikki Ka.kenttäp Pelipaikka ja keskiarvot Kuva 1. Eri pelipaikkojen pelaajien liikkumat matkat, kaikkien pelaajien keskiarvo ja kenttäpelaajien keskiarvo. Vaihdosta tulleet pelaajat liitettiin hänen pelipaikkaansa. Kenttäpelaajan vertailuarvo EURO 2005 huipuilla oli lähes 13 km ja Tanskan pääsarjassa 10,3 km. Suomen kenttäpelaajien liikutun matkan keskiarvo oli 9,5 km. Yli 10 km matkaan yltivät ylimmän keskikentän ja oikean puolustajan paikan pelaajat. Näihin rooleihin osallistuivat vaihtopelaajat. Topparit liikkuivat vähiten eli runsaat 8 km. Eniten pelaajat liikkuivat hölkkänopeudella ja kävellen. Tulokset osoittavat, että Suomi Skotlanti ottelu oli kuormitukseltaan alempaa tasoa, kuin EURO 2005 huippupelit erityisesti valikoituihin huippupelaajiin verrattuna. Tästä voitiin tehdä johtopäätös, että tulevassa EURO 2009 turnauksessa fyysiset vaatimukset tulevat olemaan huomattavasti korkeammat kuin analysoidussa Suomi - Skotlanti ottelussa. Tämän tosiasian tiedostaminen on nostanut pelaajien fyysisen kuntotason tavoitetta ja koventanut asteittain omakohtaisen fyysisen harjoittelun laatua ja määrää kausille 2008 ja 2009, tietysti EURO 2009 kohti. Mainittakoon ajankohtaisena erikoisuutena tässä yhteydessä, että viime syksyn miesten MMkarsintaottelussa Saksaa vastaan Olympiastadionilla Suomen kenttäpelaajat liikkuivat keskimäärin 11,6 km ja Saksan 11,1 km. Eniten Suomella liikkuivat alimmat keskikenttäpelaajat (12,5 km) ja Saksalla 12,8 km sekä kummankin joukkueen topparit vähiten (10,0 km).

3 Liikuttu matka korkealla intensiteetillä, nopeus yli 15 km/h Matka (m) MV OP OT VT VP AOKK AVKK YKK OL KH VK K.arvo Pelipaikka ja k.arvo Kuva 2. Korkealla intensiteetillä (nopeus yli 15 km/h) liikutut matka pelipaikoittain ja kenttäpelaajien keskiarvo. Vaihdosta tulleet pelaajat liitettiin hänen pelipaikkaansa. EURO 2005 huipuilla korkean intensiteetin kenttäpelaajan keskiarvo oli 1800 m ja Tanskan pääsarjassa 1300 m. Suomen vastaava keskiarvo Skotlanti pelissä oli runsaat 800 metriä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että huippupelaajat ovat kestävämpiä, nopeampia ja voimakkaampia kuin alemman tason pelaajat. Kestävyyssuorituskyvyn merkitys itse otteluissa näkyy siten, että huipputasolla tehdään enemmän korkeatehoisia juoksuja kuin alemmilla tasoilla. Kestävyysominaisuuksien merkityksestä antaa myös viitteitä tutkimus, jossa osoitettiin pelaajien kuormittavinta viittä minuuttia seuraavan liikkumismäärältään keskimääräistä alhaisempi viisi minuuttinen. Edelleen on osoitettu, että tasosta riippumatta ottelun 15 viimeisen minuutin aikana pelaajat juoksevat keskimääräistä vähemmän ja että vaihdosta tulleet pelaajat liikkuvat enemmän kuin ottelun alusta asti pelanneet (Mohr ym. 2003). Jalkapallossa etenkin ottelut vaativat pelaajilta hyviä kestävyysominaisuuksi ja ovat siis toisaalta hyviä kestävyysharjoituksia. Epäsuorasti otteluiden merkityksestä kestävyysominaisuuksien kehittymiseen jalkapallossa osoittavat tutkimustulokset, joissa pelaajien liikkuman matkan ja hapenottokyvyn on todistettu kasvavan sarjakauden aikana. Projektin tavoitteita Projektin tarkoituksena on kehittää keinoja, joilla voidaan saavuttaa pelillisesti kansainvälistä kärkeä kokonaisvaltaisesti, niin fyysisen kuin henkisenkin kehityksen kautta huomioiden pelien ja harjoittelun energian kulutuksen, ravintopuolen sekä kuormituksesta palautumisen. Näitä tekijöitä on pyritty lähestymään objektiivisesti tutkimuksen keinoin sekä käytännöllisen itsearvioinnin avulla valmistauduttaessa omiin vaativiin EM-kisoihin Vuodesta 2007 lähtien jokaisessa kansainvälisessä turnauksessa, kaksoismaaottelussa, erillisessä maaottelussa sekä niiden yhteydessä pidetyillä leireillä on pyritty hyödyntämään sykemittarin käyttöä

4 harjoitusten (kehittävät, valmistavat ja palauttavat harjoitukset) ja pelien ensinnä harjoitusvaikutuksen ja toiseksi energian kulutuksen mittaamiseksi ja tarvittaessa painonhallinnan edistämiseksi. Palautumisen arvioimiseksi sykemittareita on käytetty myös yöllä nukuttaessa. Unen aikainen syketaso ja sykevaihtelu antavat tietoa pelaajien voimavarojen ja palautumisen kehittymisestä. Pelaajien kuormitustilan ja palautumisen tunnetilan tiedostamiseksi on käytetty itse arviointiin perustuvia lomakkeita, että pelaajat voisivat verrata omia tuntemuksia, jokaisen leiri-/ottelutapahtuman tulosraportteihin ja siten oppia perinteistä tapaa nopeammin tiedostamaan harjoitus-/palautumistilansa ylikuormittumista vastaan parhaan mahdollisen harjoitusvaikutuksen saamiseksi. Sykemittauksiin on käytetty Suunnon syke-sykkeeltä mittaavia Smart belt ja Memory belt tiedon tallennus- ja keräyslaitteita, joilla on mahdollista kerätä sykettä useamman vuorokauden ajan. Kaikista mittauksista sykedata on siirretty Firsbeatin (Firstbeat Technologies OY) Hyvinvointianalyysiohjelmalla tietokoneelle edelleen analysoitavaksi ja raportoitavaksi osittain yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Arvokasta aineistoa on tuotettu välisenä aikana seuraavista pelileireistä: 2007 maaliskuu, Algarve-turnaus (4 ottelua) ja leiri 2007 elokuu, USA ottelu ja leiri 2007 syyskuu, Skottipelit Turku ja Helsinki sekä leiri 2007 marraskuu, testileiri ja ottelu Suomi A - Suomi haastajat, Eerikkilä 2008 tammikuu, Guanzhou, Kiinan leiri, Neljän maanturnaus (3 ottelua) 2008 maaliskuu, Algarve-turnaus (4 ottelua) ja leiri 2008 toukokuu, Islanti-pelit Espoo ja Lahti sekä leiri 2008 syyskuu, Skottipelit Pietarsaari ja Vaasa sekä leiri 2008 marraskuu, Walesin leiri ja kaksi peliä Walesia vastaan 2008 marraskuu, testleiri 2009 tammikuu, Guanzhou, Kiinan leiri, Neljän maanturnaus (3 ottelua) 2009 helmikuu, Kyproksen leiri, kaksi peliä Englantia vastaan 2009 maaliskuu, Algarve-turnaus (4 ottelua ) ja leiri Sykettä on kerätty jokaisella leiriviikolla kaikista harjoituksista ja leirin aikana käydyistä otteluista. Palautumistilan määrittämiseksi tehtiin mahdollisimman säännöllisesti sykkeen yökeräyksiä. Sykekeräykseen osallistuivat kaikki harjoituskykyiset pelaajat vapaaehtoispohjalta. Harjoitteluun osallistuvien pelaajien lukumäärä vaihteli loukkaantumistilanteen mukaan. Onnistuneiden yökeräysten lukumäärä puolestaan vaihteli varsinkin alussa mittariin totuttelun ja motivoituneisuuden mukaan. Osallistuminen mittauksiin on ollut kiitettävää. Peli- ja harjoitussykkeistä analysoitiin tärkeimpänä EPOC (excess post-exercise oxygen consumption), harjoitusvaikutus ja harjoituksen jakaantuminen minuuteissa eri kestävyyden tehoalueille (peruskestävyys, vauhtikestävyys ja maksimikestävyys). EPOC kuvaa ylimääräistä harjoituksen jälkeen kuluvaa hapen määrää ml/kg eli millilitroina painokiloa kohden. Harjoituksen ja pelin ja harjoitusvaikutukset luokitellaan viiteen tasoon alimmasta lähtien seuraavasti: ei harjoitusvaikutusta, yllä pitävä vaikutus, kehittävä vaikutus, erittäin kehittävä vaikutus ja tilapäinen ylikuormitustila. Prosenttitasot maksimihapenotosta eri tehoalueille näkyvät oheisessa Kuvassa 3.

5 Kuva 3. Suomi-Skotlanti ottelun 9600 metriä liikkuneen keskikenttäpelaajan sykkeen jakautuminen tehoalueittain eri väreinä. n m n m Harjoitusvaikutuksen raportti sisältää Harjoituksen rasittavuus, EPOC (excess post-exercise oxygen consumption) Kuvaaja harjoittelun vaikuttavuudesta Profiili harjoituksen sisällä Kuva 4. Suomi-Skotlanti ottelun 9660 metriä liikkuneen keskikenttäpelaajan sykekäyrä (keskisykkeet alkuverryttely huomioiden 147, vain 1. pa. 168 ja vain 2. pa.161 sekä rasituskertymät (EPOC) 1. pa. 183 ml/kg ja 2. pa. 170 ml/kg.

6 Kuva 5. Keskikenttäpelaajan harjoitusten ja pelien EPOC kertymä ja harjoittelun jakautuminen eri tehoalueille viikon leirin aikana Kuvassa 5 esitetty pelaaja on pelannut Algarve turnauksessa 2007 täydet minuutit kolmessa pelissä ja on ollut kahdessa pelissä (9.3. ja 14.3.) harjoitusvaikutukseltaan erittäin kehittävällä alueella ja yhdessä pelissä (12.3.) kehittävällä alueella. Kyseinen pelaaja pelasi noin puolet ottelusta ja harjoitusteho jäi ylläpitävälle tasolle. Kuvatun turnausviikon pelien väliset harjoitukset ovat olleet pelin jälkeen palauttavia ja ennen peliä valmistavia, eikä harjoitusteho ole noussut eikä saa noustakaan ylläpitävää tasoa korkeammalle. Esitetty seurantatapa mahdollistaa myös pelissä vain muutaman minuutin pelanneiden pelin aikaisen ja jälkeisen verryttelyn ja lisäharjoitusten kuormituksen kontrolloinnin, missä pelaajakohtaisesti pyritään vähintään ylläpitävään tasoon. Turnausotteluissa palautuminen tärkeää Palautumista kuvaavana muuttujana on pidetty voimavaraindeksiä, mitä mitataan yösykkeistä saatavana lukuna. Yleisesti kuvattuna voimavaraindeksi on sitä korkeampi mitä alhaisempi yösyke on ja, että yösyke sisältää riittävästi sykevaihtelua. Kuvassa 6 on esitetty erään pelaajan yösykekäyrä, mistä nähdään sykkeen laskevan nukahtamisen myötä ja sisältävän sykevaihtelua. Aluksi unen saanti on ollut vähän vaikeaa ja voimavaraprofiilikäyrä hiukan laskeva eli voimavaroja kuluttava.

7 Kuva 6. Yhden pelaajan voimavaroja kuvaavan raportin osa (Voimavaraprofiili). Sykekäyrästä ilmenee myös yön matalin ja korkein syke sekä keskisyke. Kuvassa 7 on esitetty yösykkeen palauttavien jaksojen fysiologisia reaktioita sekä kuvaukset yön palauttavimmista jaksoista 15 minuutin ja 60 minuutin jaksoilta. Analyysi on antanut voimavaraindeksin 67, mikä tarkoittaa kohtuullisen palauttavaa yötä. Voimavaraindeksin maksimi on 100.

8 Kuva 7. Yhden pelaajan yösykkeen palauttavien jaksojen analyysi. Kuvassa 8 on kuvattu yhden pelaajan Algarve turnauksen voimavaraindeksejä peräkkäisinä päivinä. Yleensä matkan rasitukset varsinkin pitkien lentojen jälkeen näkyvät leirien alussa hiukan stressaavana tekijänä eli voimavaraindeksi on reilusti alle 100. Suurin valmennuksellinen haaste on peleistä palautumisen edistäminen, mihin joukkue on löytänyt hyvät menetelmät. Niitä ovat olleet johdetut hengitys- ja rentoutumisharjoitukset, Pilates-harjoitukset, streching, vesijumppa, kylmä-lämmin vesihoidot ja hieronta. Kuva 8. Yhden pelaajan Algarve turnauksen voimavarojen seuranta. Palaute pelaajille Pelaajat ovat saaneet turnausten aikana palautteet seurannasta otteluittain seuraavan kuvan 9 mukaan:

9 Pelaaja oli PK-tasolla 18 min EPOC (ml/kg) 1. p.a p.a. 170 Pelaaja oli VK-tasolla 54 min Leena Laituri Pelaaja oli MK-tasolla 44 min Ottelun harj. vaikutus Erittäin kehittävä VV e.p. 100 VV p.j. 84 Kuva 9. Palautekaavio pelaajan kuormittumisesta ja palautumisesta ottelussa. Leena Laiturin voimavaraindeksi (VV e.p.) oli ennen peliä. Alkuverryttelyn ja pelin aikana Leena oli fyysisesti peruskestävyystasolla 18 min, vauhtikestävyystasolla 54 min ja maksimikestävyystasolla 44 min. EPOC oli 1. puoliajalla 195 ja 2. puoliajalla 170 ml/kg. Ottelun harjoitusvaikutus oli erittäin kehittävä. Peliä seuranneen yön jälkeen voimavaraindeksi (VV p.j.) oli 84. Jokaisen turnauksen ja pelileirin jälkeen pelaajat saavat sähköpostin liitteinä omat harjoitusvaikutus-, palautumista kuvaavat voimavararaporttinsa omaan datapankkiinsa säilytettäväksi pelien, harjoitusten ja turnausten vertailemiseksi. Useat pelaajat ovat halunneet myös energiankulutuksen, koetun stressin ja painonhallinnan raportit itselleen. Uskoakseni kilpailu pelipaikoista on tuottanut pyyntöjä yksilöllisille harjoitusohjelmille varsinkin ylimenokauden harjoitteluun ja tilanteisiin, missä pelaajan tulevan seuran harjoitukset eivät ole alkaneet. Pyydetyt ohjelmat on pyritty tekemään mahdollisimman yksilöllisinä maajoukkueen pelipaikka tai pelipaikat huomioiden. Tähän on kestävyys- ja nopeuskestävyystavoitteiden kannalta analysoitu Suomi-Skotlanti peli antanut erittäin luotettavan pohjan. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Projekti on selvästi lisännyt pelaajien halua tietää enemmän omasta kunnostaan ja sen kehittämisestä sekä fyysisesti että mentaalisesti. Pitkällä aikavälillä harjoitus- ja pelikausittain viikkoharjoittelussa kuormituksen ja kuormituksesta palautumisen on oltava tasapainossa. Fyysisen kunnon ja sen osaalueiden kehittäminen loogisessa järjestyksessä on tärkeää: aerobisesta puolesta nopeuskestävyyden kautta nopeuteen ja voimapuolella perusvoimasta nopeusvoimaan ja räjähtävään voimaan sellaisella progressiivisuudella, että vältetään liiallinen kuormittuminen ja ylikuormitustila. Palautumisen merkitys harjoittelun rytmityksessä tulee tärkeäksi harjoitusviikon ja peräkkäisten viikkojen sisällä. Mittausten tulokset ovat selkeästi osoittaneet kuormittuminen olevan yksilöllistä sekä fyysisellä että henkisellä puolella. Fyysinen kuormittuminen pelissä on yhteydessä pelipaikkaan, sen vaatimuksiin ja mahdollisiin erikoistehtäviin. Selvää yksilöllistä tilapäistä ylikuormittumista on havaittu varsinkin kovissa otteluissa huippumaita vastaan, tosin aikaisempaa harvemmin. Yksilötasolla EPOC indeksit ovat kertoneet peleistä sen, että parempaan suuntaan kuormituksen kestämisessä on menty. Tämä

10 osoittaa sitä, että oman peliroolin vaatima kunnon kehittäminen on edennyt tehtävän ja tavoitteen vaatimaan suuntaan. On kuitenkin muistettava, että pelaajan on kuntonsa kehittämiseksi kuormitettava itseään sopivin välein ylikuormitustilaan, mutta muistettava varmistaa palautuminen seurannalla hyviksi todetuin yksilöllisin keinoin. Palautuminenkin on yksilöllistä. Palauttavat harjoitteet ovat olleet todella tarpeellisia, kuten rentoutumisharjoituksetkin. Turnaustilanteissa pelaajien kuormittuminen ottelussa ohjaa palauttavien harjoitusten toteutusta ja pelinomaisten harjoitteiden kuormitusta. Pelaajien kommentit projektista ovat olleet yleensä myönteisiä. Monet pelaajat ovat hankkineet omat sykemittarit kuormittumisen ja palautumisen seurantaan omakohtaisen harjoittelun kehittämiseksi seurassa. Pelaajakommentti Tiina Salmen millaiset kokemukset sinulla on kuormituksen ja palautumisen seurannasta sykemittauksin sekä harjoituksissa että peleissä? Olen ollut mukana syketarkkailussa siitä lähtien kun se aloitettiin naisten maajoukkueessa. Tapa tutkia palautumista/kuormittumista tapahtumissa oli minulle täysin uusi, mutta todella positiivinen. Tarkkailun aikana on koko ajan painotettu sen vapaaehtoisuutta, eli ettei kenenkään tarvitse sen takia uniansa menettää. Omalla kohdallani en ole kertaakaan tuntenut sykeseurantaa häiritseväksi, päinvastoin, olen saanut paljon uutta tietoa. Sen lisäksi että olemme pitäneet sykemittaria, olemme myös täyttäneet palautelomaketta, jossa käsitellään mm. omia tuntemuksia. Tällä tavoin on siis ollut mielenkiintoista tarkkailla ovatko mittarin lukemat samanlaisia kuin omat tuntemukset. Itse olen huomannut, että se miltä kropassa tuntuu aamulla, ei aina kerro palautumistilanteestani ja tässä tapauksessa mittaustuloksista onkin ollut suurta hyötyä mm. sopivien palautumisharjoitteiden löytämisessä. Toinen asia, mikä on ollut suureksi hyödyksi, on se, että mittausprojekti on jo jatkunut useamman vuoden. Näin pelaajana olen saanut tietoa miten kunto on kehittynyt esim. edelliseen vuoteen verrattuna. Eli toisin sanoen, millainen kestävyysharjoittelu tuo tuloksia. Tässäkin asiassa olen saanut apua Pekka Luhtaselta erityisesti ylimenokaudella. Olen saanut harjoitteita, joilla kehitetään nimenomaan näitä kestävyysominaisuuksia. Lisäksi pelien/ harjoitteiden aikana tapahtuvien mittausten avulla olen oppinut mm. millaisella vauhdilla omalla pelipaikallani liikutaan. Tästä on siis hyötyä suunnitellessani mm. juoksuharjoitteita (matka, kesto, nopeus ym.) Koska minun sekä maajoukkueemme tavoitteena on kehittyä pelaajina ja menestyä maajoukkuetasolla, on harjoittelun oltava niin tehokasta kuin mahdollista ja sen takia onkin tärkeää löytää tällaisia apukeinoja, joilla harjoittelun tehokkuus näkyy. Tiina Salmén Lisätietoa: