Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012"

Transkriptio

1 Väestö 2013 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Utlänningar och migration Foreigners and migration

2

3 Väestö 2013 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Utlänningar och migration Foreigners and migration Helsinki Helsingfors 2013

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Marja-Liisa Helminen Kansikuva Pärmbild Cover graphics: Jannis Mavrostomos 2013 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print)

5 Alkusanat Tilastokeskuksen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus -julkaisu on ilmestynyt vuosittain vuodesta 1994 asti. Termi ulkomaalaiset julkaisun nimessä on viitannut siihen, että julkaisu sisältää tietoja ulkomaan kansalaisista, ulkomailla syntyneistä tai vieraskielisistä henkilöistä. Nyt käsillä olevan Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus julkaisun lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan Väestörakenne -tilastossa ja tietoja maahan- ja maastamuutosta Muuttoliike -tilastossa. Ulkomaalaistaustaisiin liittyviä tietoja on myös muissa Tilastokeskuksen Väestö-sarjan julkaisuissa, jotka löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta Lisäksi väestönmuutoksia (syntyneet, kuolleet, solmitut avioliitot, avioerot, kuntien välinen maassamuutto ja siirtolaisuus) käsittelevässä paperijulkaisussa (Väestönmuutokset) on keskeisiä ulkomaalaistaustaisia koskevia tilastoja. Tässä julkaisussa esitetään ulkomaalaistaustaisen väestön ja viime vuosien kansainvälisen muuttoliikkeen keskeisimmät demografiset tiedot. Lisäksi on selvitetty Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyyttä ja koulutusta. Julkaisun aikasarjat ovat pääasiassa vuosilta , mutta myös vanhempia tietoja esitetään. Tässä julkaisussa termillä ulkomaalainen tarkoitetaan ulkomaan kansalaista. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni ulkomaalaistaustainen henkilö saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi julkaisussa tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä uuden syntyperä -käsitteen mukaan. Julkaisun ovat laatineet korkeakouluharjoittelija Jukka Tuominen ja yliaktuaarit Marja-Liisa Helminen ja Eevi Lappalainen. Helsinki, joulukuussa 2013 Tilastokeskus 3

6 Förord Denna publikation presenterar statistik över utländska invånare i Finland och över internationell migration år Publikationens tidsserier är huvudsakligen från åren Publikationen innehåller de viktigaste demografiska uppgifterna och grunduppgifter om sysselsättning. Tabellerna och figurerna har svensk text och en svensk sammanfattning kan läsas på sidorna Uppgifter om utlänningar finns också i Statistikcentralens övriga publikationer i serien Befolkning, som finns på Statistikcentralens webbplats på adressen Denna publikation har redigerats av Jukka Tuominen, Marja-Liisa Helminen och Eevi Lappalainen. Helsingfors, december 2013 Preface This publication presents statistics on foreigners living in Finland and on international migration in Most time series in the publication were compiled from the period The publication includes the main demographic data and basic employment statistics. The tables and figures are provided with English captions and an English summary is given on pages Data related to foreigners are also available in other Statistics Finland's publications in the Population series, and they can be found on Statistics Finland's web pages at: The publication was written by Jukka Tuominen, Marja-Liisa Helminen and Eevi Lappalainen. Helsinki, December 2013 Riitta Harala Tilastojohtaja, Väestö- ja elinolotilastot Direktör, Befolknings- och välfärdsstatistik Director, Population and Social Statistics 4 Tilastokeskus

7 Sisällys Alkusanat Sisällys Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Virolaiset suurin kansalaisuusryhmä Ulkomaan kansalaisista 81 prosenttia työikäisiä Sukupuolijakauma vaihtelee kansalaisuuden mukaan Ulkomailla syntyneitä Venäjä yleisin vieras kieli Suomen kansalaisuus henkilölle Yli suomalaista avo- tai avioliitossa ulkomailla syntyneen kanssa Suomessa syntyneiden ja maahanmuuttajien välisten avioliittojen eronneisuus suurta Työllisyys paranee maassaoloajan myötä Ulkomaan kansalaiset keskittyvät Uudellemaalle Monen ulkomaan kansalaisen koulutusaste tuntematon Ulkomailla syntyneiden hedelmällisyys Suomessa syntyneitä korkeampaa Vuosittainen nettomaahanmuutto kasvanut 2000-luvulla Uusista maahanmuuttajista enemmistö miehiä Svensk sammanfattning English summary Katsauksen taulukot 1.1 Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Väestö kansalaisuuden mukaan Koko väestön, Suomen kansalaisten ja ulkomaan kansalaisten ikärakenne vuonna Ulkomailla syntyneiden lukumäärä ja muutos Ulkomailla syntynyt väestö syntymämaan mukaan Vieraskielinen väestö Vieraskielisten lasten määrä kielen mukaan Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät Väestö siviilisäädyn ja syntymämaan mukaan a Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset miehet vaimon kansalaisuuden mukaan b Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset naiset miehen kansalaisuuden mukaan a Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot naisen syntymämaan mukaan vuonna b Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot miehen syntymämaan mukaan vuonna a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina Ulkomaan kansalaisten ja koko väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1991 ja a Suomen kansalaiset ja 15 suurinta kansalaisuusryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan b Suomen kansalaiset ja 15 suurinta kansalaisuusryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan 2011, % a vuotiaiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste kansalaisuuden mukaan vuosina , osuus työvoimasta prosentteina b Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työttömyysaste syntymämaan mukaan , osuus työvoimasta prosentteina a Väestö kansalaisuustyypin mukaan maakunnittain 2012 ja ulkomaan kansalaisten osuus (%) maakunnittain b Ulkomaan kansalaiset kansalaisuuden mukaan maakunnittain 2012, % Suurimmat kuntien ulkomaan kansalaisten määrät (N > 1 000) Kunnat, joissa suurin ulkomaan kansalaisten osuus vuonna Ulkomaan kansalaisten muuttoliike Suomen maakuntien välillä Ulkomaan kansalaisten muuttoliike maakunnittain Työikäisen (15 64-vuotiaat) väestön koulutus kansalaisuuden mukaan Tilastokeskus 5

8 13.1 Kokonaishedelmällisyysluku syntymämaan mukaan ja Nettosiirtolaisuus Suomen ja eräiden maiden välillä a Naisten osuus maahanmuutossa kansalaisuustyypin mukaan , % b Naisten osuus maastamuutossa kansalaisuustyypin mukaan , % Kuviot 1.1 Ulkomaan kansalaisten määrä Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU-27 -maissa Ulkomaan kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Suurimmat kansalaisuusryhmät Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Lasten (0 14-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Ulkomaan kansalaisten ikärakenne Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Suomessa yhtäjaksoisesti alle viisi vuotta oleskelleiden osuus (%) eri maissa syntyneistä, Ulkomailla syntyneet maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Ulkomaista syntyperää olevat Ulkomaista syntyperää olevat iän mukaan, Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna Suomen kansalaisuuden saaneet Työttömyysaste vuotiailla ulkomaan kansalaisilla kansalaisuuden mukaan 2011, osuus työvoimasta prosentteina vuotiaiden työllisyysaste sukupuolen ja syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työllisyysaste 2011 syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) sekä maassaoloajan mukaan Ulkomailla syntyneiden osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna Kokonaishedelmällisyysluku syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Maahan- ja maastamuutto Muuttoliike Suomen ja EU-maiden (pl. Ruotsi) välillä Suomen kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomaan kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomailla syntyneiden maahanmuutto, maastamuutto ja nettomuutto henkilön syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Liitetaulukot 1. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina Väestö syntymämaan mukaan vuosina Väestö kielen mukaan vuosina Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta sekä työttömyys ja koko maan työttömyys Työllisyysaste kansalaisuuden ja sukupuolen mukaan Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina Maahan- ja maastamuutto vuosina Maahanmuuttaneet maittain Maastamuuttaneet maittain Nettomaahanmuutto maittain Liitteet 1. Valtiot maanosittain Väestö kielen (N>100) (suuruusjärjestyksessä) mukaan Katsaustaulukoiden ja kuvioiden väestöryhmien tietojen näyttämisen valintaperusteet Valtiot inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Tilastokeskus

9 Innehåll Förord Antalet utländska medborgare har ökat till personer Största utländska medborgargruppen är estländare procent av utländska medborgare är i arbetsför ålder Könsfördelningen varierar efter medborgarskap Antalet utrikesfödda är Ryska det vanligaste främmande språket År 2012 fick utlänningar finskt medborgarskap Mer än finländare är sambo eller gift med en utlandsfödd person Många internationella äktenskap slutar i skilsmässa Sysselsättningen förbättras i takt med vistelsetiden i landet De flesta utlänningar bodde i Nyland Många utländska medborgares utbildningsnivå är okänd Fruktsamheten högre bland invandrare än bland finlandsfödda Årligt flyttningsöverskott har ökat på 2000-talet Majoriteten av nya invandrare nuförtiden män Svensk sammanfattning English summary Tabeller i översikten 1.1 Antal utländska medborgare och förändring Befolkningen efter medborgarskap Åldersstruktur för hela befolkningen, finska medborgare och utländska medborgare år Antal utrikesfödda och förändring av antalet utrikesfödda Utrikesfödda personer efter födelseland Befolkning med främmande språk Antal barn med främmande språk efter språk De största grupperna som fått finskt medborgarskap Befolkning efter civilstånd och födelseland a Finska män som ingått äktenskap med en utländsk kvinna efter kvinnans medborgarskap b Finska kvinnor som ingått äktenskap med en utländsk man efter makens medborgarskap a Utrikesfödda makor och sambor till män födda i Finland efter kvinnans födelseland b Utrikesfödda makar och sambor till kvinnor födda i Finland efter mannens födelseland a Äktenskapsskillnader bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap b Äktenskapsskillnader bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap a Skilsmässofrekvens (%) bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap b Skilsmässofrekvens (%) bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap Utländska medborgare och hela befolkningen efter huvudsaklig verksamhet 1991 och a Finska medborgare och de 15 största medborgarskapsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet b Finska medborgare och de 15 största medborgarskapsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet 2011, % a Det relativa arbetslöshetstalet bland utländska medborgare i års ålder efter medborgarskap , procentandel av arbetskraften b Det relativa arbetslöshetstalet bland utrikesfödda i års ålder efter födelseland , procentandel av arbetskraften a Befolkning efter typ av medborgarskap och landskap 2012 och andel (%) utländska medborgare efter landskap b Utländska medborgare efter medborgarskap och landskap 2012, % Störst antal (N > 1 000) utländska medborgare efter kommun Kommuner med störst andel utländska medborgare Migration av utländska medborgare mellan finska landskap Tilastokeskus 7

10 11.5 Utländska medborgares migration efter landskap Utbildning bland befolkningen i arbetsför ålder (15 64 år) efter medborgarskap Totalt fruktsamhetstal efter födelseland och Nettomigration mellan vissa länder och Finland a Andel kvinnor i invandringen efter medborgarskapstyp , % b Andel kvinnor i utvandringen efter medborgarskapstyp , % Figurer 1.1 Antal utländska medborgare Andel (%) utländska medborgare i EU-27-länderna Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Största grupper efter medborgarskap Andel (%) personer i arbetsför ålder (15 64-åringar) inom olika medborgarskapsgrupper Andel (%) barn (0 14-åringar) inom olika medborgarskapsgrupper Andel (%) pensionärer (över 64 år) inom olika medborgarskapsgrupper Åldersstruktur för utländska medborgare Andel (%) män inom olika medborgarskapsgrupper Andel (%) personer som bott i Finland utan avbrott i mindre än fem år av personer födda i olika länder, Utrikesfödda personer efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Personer med utländsk härkomst Personer med utländsk härkomst efter ålder, De största antalen personer med främmande språk år Utlänningar som fått finskt medborgarskap Det relativa arbetslöshetstalet för utlänningar i års ålder efter medborgarskap 2011, procentandel av arbetskraften Det relativa sysselsättningstalet för åringar efter kön och födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Det relativa sysselsättningstalet för åriga utrikesfödda personer 2011 efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) och vistelsetid i landet Andel (%) utrikesfödda av folkmängden i kommunen Det totala fruktsamhetstalet efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Invandring och utvandring Migration mellan Finland och EU-länder (exkl. Sverige) Invandring och utvandring av finska medborgare Invandring och utvandring av utländska medborgare Invandring, utvandring och nettomigration av utrikesfödda personer efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Tabellbilagor 1. Befolkningen efter medborgarskap Befolkningen efter födelseland Befolkning efter språk Personer som fått finskt medborgarskap efter tidigare medborgarskap Utländska medborgare efter huvudsaklig verksamhet och arbetslöshet och relativt arbetslöshetstal i hela landet Relativt sysselsättningstal efter medborgarskap och kön Utländska medborgare efter landskap och kommun Invandring och utvandring Invandring efter utvandringsland Utvandring efter invandringsland Nettoinvandring efter migrationsland Bilagor 1. Stater efter världsdel Folkmängd efter språk (N>100) (i storleksordning) Urvalskriterier för visning av uppgifter om befolkningsgrupper i översiktstabeller och figurer Stater efter indexet för mänsklig utveckling (HDI) Tilastokeskus

11 Contents Preface Number of foreign citizens has reached 195, Estonians the largest group of foreign citizens per cent of foreign citizens are of working age Gender distribution varies by nationality Number of foreign-born 285, The most prominent foreign language is Russian Finnish citizenship granted to 9, Over 66,000 Finns cohabiting or married with a person born abroad Many divorces in international marriages Employment improves along with the time of staying in Finland Foreign citizens living mostly in Southern Finland Level of education unknown for many foreign citizens Fertility rate higher among immigrant women than among women born in Finland Annual net migration has risen in the 2000s The majority of new immigrants nowadays men Svensk sammanfattning English summary Tables of the review 1.1 Number of foreign citizens and change in Population by citizenship in Age structure of total population, Finnish citizens and foreign citizens in Number of foreign-born population and change in Foreign-born population by country of birth in Foreign-language speakers in Number of children with foreign language by language in Largest groups of naturalised foreigners in Population by marital status and country of birth in a Marriages contracted by Finnish male citizens with foreign women by wife s citizenship in b Marriages contracted by Finnish female citizens with foreign men by husband s citizenship in a Foreign-born spouses and cohabiting partners of men born in Finland by woman s country of birth in b Foreign-born spouses and cohabiting partners of women born in Finland by man s country of birth in a Divorces of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in b Divorces of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in a Divorce rate (%) of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in b Divorce rate (%) of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in Main type of activity of total population and foreign citizens in 1991 and a Main type of activity of Finnish citizens and 15 largest groups of foreign citizens in b Main type of activity of Finnish citizens and 15 largest groups of foreign citizens 2011, % a Unemployment rate among foreign citizens aged by citizenship in , percentage of the labour force b Unemployment rate among foreign-born persons aged by country of birth in , percentage of the labour force a Population by type of citizenship and region in 2012 and the percentage of foreign citizens by region in b Foreign citizens by citizenship and region in 2012, % Largest numbers of foreign citizens (N > 1 000) by municipality in Municipalities with the largest proportion of foreign citizens in Migration of foreign citizens between Finnish regions in Migration of foreign citizens by region in Education among working age population (aged 15 64) by citizenship in Tilastokeskus 9

12 13.1 Total fertility rate by country of birth in and Net migration between selected countries and Finland in a Percentage of women in immigration by type of citizenship in , % b Percentage of women in emigration by type of citizenship in , % Figures 1.1 Number of foreign citizens in Share of foreign citizens in EU-27 countries (%) in Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) in Largest groups of foreign citizens in Share (%) of working age population (aged 15 64) in different citizenship groups in Share (%) of children (aged 0 14) in different citizenship groups in Share (%) of pensioner (aged over 64) population in different citizenship groups in Age structure of foreign citizens in Share (%) of men in different citizenship groups in Share (%) of those having stayed continuously in Finland under five years among those born in different countries, Foreign-born population according to the country s Human Development Index (HDI) in Population of foreign origin in Population of foreign origin by age, Largest groups of foreign language speakers in Naturalised foreigners in Unemployment rate among foreign citizens aged by citizenship in 2011, percentage of the labour force Employment rate of population aged by sex and the Human Development Index (HDI) of the country of birth in Employment rate of foreign-born population aged in 2011 according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth and the length of residence in Finland Foreign-born persons as a share (%) of the population in the municipality in Total fertility rate according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth in Immigration and emigration in Migration between Finland and EU countries (excl. Sweden) in Immigration and emigration of Finnish citizens in Immigration and emigration of foreign citizens in Immigration, emigration and net migration of foreign-born persons by the Human Development Index (HDI) of the person s country of birth in Appendix Tables 1. Population by citizenship in Population by country of birth in Population by language in Naturalised persons by former citizenship in Main type of activity and unemployment rate of foreign citizens in and unemployment in the whole country in Employment rate by citizenship and sex in Foreign citizens by region and municipality in Immigration and emigration in Immigration by country in Emigration by country Net immigration by country of migration in Appendices 1. Countries by continent Language (N>100) (in descending order) of the population Selection criteria on showing data for population groups in the tables and figures of the review Countries according to the Human Development Index (HDI) Tilastokeskus

13 1. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Suomessa asui vuoden 2012 lopussa ulkomaan kansalaista. Viime vuonna ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi henkilöllä, eli noin 7 prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaan kansalaisten määrä pysyi pitkään Suomessa hieman päälle henkilön. Kun vuonna 1950 ulkomaalaisia oli , joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä, oli vuonna 1976 heidän määränsä Yli kahdenkymmenen vuoden aikana lisäys oli hyvin pieni luvulla ulkomaan kansalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa (kuvio 1.1). Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostivat ruotsalaiset, joista lähes kaikki olivat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Suomen mittakaavassa laajempi maahanmuutto alkoi vuonna 1990, kun silloisen Neuvostoliiton alueella asuneille inkerinsuomalaisille annettiin oikeus paluumuuttoon. Tämä lisäsi muuttoa Suomeen ja kasvatti merkittävästi ulkomaalaisväestöä. Vuosien 1989 ja 1991 välillä ulkomaan kansalaisten määrä lähes kaksinkertaistui noin henkeen. Vuonna 1991 ulkomaan kansalaisten määrä lisääntyi yli henkilöllä (taulukko 1.1), mikä oli siihenastinen ennätys ulkomaalaisten määrä kasvoi tuona vuonna 43 prosentilla. Inkeriläisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi toinen merkittävä maahan muuttanut ulkomaalaisryhmä olivat somalialaiset, joita saapui turvapaikanhakijoina yli tuhat. Kiristynyt tilanne entisen Jugoslavian alueella sai sadattuhannet jugoslavialaiset lähtemään pakolaisina liikkeelle vuosina 1993 ja 1994, ja osa heistä muutti Suomeenkin. Vuosina ulkomaan kansalaisten lukumäärän kasvu vaihteli vuosittain suuresti. Vuosina se on vaihdellut reilun prosentin ja 9 prosentin välillä. Vuodesta 2007 lähtien ulkomaalaisväestö on kasvanut yli henkilöllä joka vuosi. Ulkomaalaisväestön määrän absoluuttinen vuosittainen kasvu saavutti vuoden 1991 ennätystason uudelleen vuonna Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui Ulkomaan kansalaisia Ulkomailla syntyneitä Vieraskielisiä Ulkomaan kansalaisista 90,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 93,5 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuonna 2012 Suomen kansalaisuus myönnettiin henkilölle, joka oli ennätysmäärä. Edellisenä vuonna henkilöä sai Suomen kansalaisuuden (ks. myös kappale 7, kuvio 7.1). Kansalaisuuksien saaneiden määrä vaihtelee vuosittain melko suuresti. Määrä on vaihdellut Kuvio 1.1 Figur 1.1 Figure 1.1 Ulkomaan kansalaisten määrä Antal utländska medborgare Number of foreign citizens in Tuhansia Tusen Thousands Tilastokeskus 11

14 2000-luvulla 2 700:n ja 9000:n välillä. Ennen vuotta 1998 uusia kansalaisuuksia myönnettiin vuosittain noin tuhat. Syynä määrän kasvuun 1990-luvun lopulla olivat 1990-luvun alussa saapuneiden suurten maahanmuuttajaryhmien Suomen kansalaisuuksien saamiset. Uuden kansalaisuuslain 359/2003 voimaantulolla oli vaikutusta vuonna 2004 kansalaisuuden saaneiden suureen määrään. Uusi kansalaisuuslaki mahdollisti kaksoiskansalaisuuden tällöin Suomen kansalaisuuden saatuaan ulkomaalainen ei enää välttämättä menettänyt entistä kansalaisuuttaan. Toisaalta tieto lain valmistelusta saattoi johtaa kansalaisuuden hakemisten lykkäämiseen ennen lain voimaantuloa. Vaikka ulkomaan kansalaisten suhteellinen lisäys on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut suurta, on Suomen ulkomaalaisväestö edelleen kansainvälisesti verrattuna pieni. Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä oli 1980-luvulla vain 0,3 prosenttia. Vuonna 2000 ulkomaan kansalaisten osuus oli 1,8 prosenttia ja vuonna 2012 se oli noussut 3,6 prosenttiin. Nykyisissä EU-maissa eli EU-27 -maissa ulkomaan kansalaisia oli 6,9 prosenttia vuonna 2011 (kuvio 1.2), joka on uusin vuosi josta tietoja on saatavilla. Suomen lukema oli EU 27 -maiden vertailussa kuudenneksi alhaisin. Vanhoista EUmaista (EU-15 -maat) Suomessa oli pienin ulkomaalaisten osuus; kaikista EU-maista Unkarilla, Liettualla, Bulgarialla, Romanialla ja Puolalla ulkomaalaisten osuus oli Suomea pienempi. Suhteellisesti eniten ulkomaan kansalaisia asui vuonna 2011 Luxemburgissa, jossa heitä oli 43,8 prosenttia. Vähiten ulkomaan kansalaisia asui Romaniassa sekä Puolassa: 0,2 prosenttia. Kuvio 1.2 Figur 1.2 Figure 1.2 Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU-27 -maissa 2011 Andel (%) utländska medborgare i EU-27-länderna 2011 Share of foreign citizens in EU-27 countries (%) in ) 1) Maa Land Luxemburg Kypros Cypern Latvia Lettland Viro Estland Espanja Spanien Irlanti Irland Itävalta Österrike Belgia Belgien Saksa Tyskland Kreikka Grekland Italia Italien Slovakia Slovakien Britannia Storbritannien Ruotsi Sverige EU-27 Tanska Danmark Ranska Frankrike Malta Alankomaat Nederländerna Portugali Portugal Slovenia Slovenien Tšekki Tjeckien Suomi Finland Unkari Ungern Liettua Litauen Bulgaria Bulgarien Romania Rumänien Puola Polen Country 1) 43,8 20,7 16,3 15,7 12,0 12,0 11,4 11,1 9,1 8,6 8,0 7,8 7,7 6,9 6,9 6,4 5,9 4,9 4,7 4,2 4,2 4,0 3,4 2,1 0,8 0,6 0,2 0, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

15 Taulukko 1.1 Tabell 1.1 Table 1.1 Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Antal utländska medborgare och förändring Number of foreign citizens and change in Vuosi År Year Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Antal utländska medborgare Number of foreign citizens Osuus koko väestöstä Andel av hela befolkningen Percentage of total population % Vuosimuutos Förändring per år Change per year +/ Vuosimuutos Förändring per år Change per year % ,3 34 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Tilastokeskus 13

16 2. Virolaiset suurin kansalaisuusryhmä Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui yli 170 eri ulkomaan kansalaisuusryhmää, joista suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset, henkilöä (taulukko 2.1 ja kuvio 2.2). Toiseksi eniten Suomessa asuu Venäjän kansalaisia, joita vuoden 2012 lopussa oli Vielä vuonna 2009 venäläisten määrä oli virolaisten määrää suurempi. Kolmanneksi eniten Suomessa asuu Ruotsin kansalaisia, joita vuoden 2012 lopussa oli Seuraavana kansalaisuustilastossa ovat somalialaiset, joita oli Kymmenen suurimman kansalaisuusryhmän joukkoon kuuluvat lisäksi kiinalaiset, henkeä, thaimaalaiset, joita oli sekä näiden jälkeen irakilaiset, turkkilaiset, intialaiset ja saksalaiset. Vuosina eri kansalaisuusryhmistä selkeästi eniten on kasvanut virolaisten määrä, hengellä. Seuraavaksi eniten on kasvanut venäläisten (3 274) ja irakilaisten (2 681) määrä. 30 suurimmasta ulkomaan kansalaisten ryhmästä suhteellisesti eniten vuosina on kasvanut nepalilaisten, irakilaisten ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisten määrä. On otettava huomioon, että pelkkä ulkomaan kansalaisuus on riittämätön maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni ulkomaalaistaustainen henkilö saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Esimerkiksi somalin kielen puhujia asui vuoden 2012 lopulla Suomessa (liitetaulukko 3). Tähän lukuun sisältyy sekä Somalian kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita että somalialaisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu somali. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten jakautumista eri maaryhmiin voidaan tarkastella lähtömaan kehittyneisyystason mukaan. Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI) on YK:n kehitysohjelman luoma mittari, joka asettaa maailman valtiot järjestykseen odotetun eliniän, koulutuksen ja elintason mukaan. Näillä kolmella mittarilla se kuvaa elintasoa, jonka valtio pystyy kansalaisilleen tarjoamaan (ks. liite 4). Kuviossa 2.1 on esitetty Suomessa asuneet ulkomaan kansalaiset lähtömaan inhimillisen kehityksen indeksin mukaan. EU-maiden kansalaisia oli vuonna 2012 yli kolmannes kaikista ulkomaan kansalaisista, ja muita korkean tai hyvin korkean kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli hieman alle kolmannes. Keskitason kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli 17 prosenttia ja vähiten kehittyneiden maiden kansalaisia 13 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista luvulla suhteellisesti eniten on kasvanut matalan ja keskitason inhimillisen kehittyneisyyden maiden kansalaisten määrä. Määrällisesti eniten on kasvanut EU-kansalaisten määrä. Kuvio 2.1 Figur 2.1 Figure 2.1 Ulkomaan kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) in Tuhansia Tusen Thousands Matala HDI Lågt HDI Low HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high HDI 50 EU-maat EU-länderna EU member countries Tilastokeskus

17 Taulukko 2.1 Tabell 2.1 Table 2.1 Väestö kansalaisuuden mukaan Befolkningen efter medborgarskap Population by citizenship in Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship Viro Estland Venäjä Ryssland Ruotsi Sverige Somalia Kiina Kina Thaimaa Thailand Irak Turkki Turkiet Intia Indien Saksa Tyskland Britannia Storbritannien Vietnam Entinen Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Afganistan Afghanistan Iran Muut Andra Other Tuntematon Okänd Unknown Yhteensä Totalt Total ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 2.2 Figur 2.2 Figure 2.2 Suurimmat kansalaisuusryhmät 2012 Största grupper efter medborgarskap 2012 Largest groups of foreign citizens in ) 1 ) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1 Viro Estland Venäjä Ryssland Ruotsi Sverige Somalia Kiina Kina Thaimaa Thailand Irak Turkki Turkiet Intia Indien Saksa Tyskland Britannia Storbritannien Vietnam Entinen Serbia ja Montenegro Afganistan Afghanistan Puola Polen Yhdysvallat Förenta Staterna Iran Ukraina Italia Italien Ranska Frankrike Romania Rumänien Nepal Bosnia ja Hertsegovina Nigeria Filippiinit Filippinerna Espanja Spanien Kongon dem. tasavalta DR Kongo Myanmar Unkari Ungern Bangladesh Tuhansia Tusen Thousands 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 15

18 3. Ulkomaan kansalaisista 81 prosenttia työikäisiä Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi Suomen kansalaisista. Ulkomaalaisista suurin osa on työikäisiä (15 64-vuotiaita): vuonna 2012 työikäisiä oli 80,7 prosenttia (taulukko 3.1). Vastaavasti Suomen kansalaisista työikäisiä oli 64,8 prosenttia. Eläkeikäisiä (yli 65-vuotiaat) ulkomaan kansalaisista oli 4,5 prosenttia, kun Suomen kansalaisista eläkeikäisiä oli 18,8 prosenttia. Ulkomaan kansalaisista 14,8 prosenttia oli alle 0-14-vuotiaita, suomalaisista taas 16,4 prosenttia. Suomessa asuvien ulkomaalaisten ikärakenne vaihtelee hyvin paljon kansalaisuusryhmittäin. Esimerkiksi nepalilaisista, espanjalaisista ja nigerialaisista yli 90 prosenttia oli vuoden 2012 lopussa työikäisiä (kuvio 3.1). Sen sijaan myanmarilaisista sekä somalialaisista vain noin kaksi kolmesta oli työikäisiä. 30 suu- Taulukko 3.1 Tabell 3.1 Table 3.1 Koko väestön, Suomen kansalaisten ja ulkomaan kansalaisten ikärakenne vuonna 2012 Åldersstruktur för hela befolkningen, finska medborgare och utländska medborgare år 2012 Age structure of total population, Finnish citizens and foreign citizens in 2012 Ikä Ålder Age Koko väestö Hela befolkningen Total population Suomen kansalaiset Finska medborgare Finnish citizens Ulkomaan kansalaiset Utländska medborgare Foreign citizens % % % Ulkomaan kansalaisten vuosimuutos Årsförändring i antalet utländska medborgare Change per year of foreign citizens , , , , , , , , ,5 426 Yhteensä Totalt Total , , , Kuvio 3.1 Figur 3.1 Figure 3.1 Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2012 Andel (%) personer i arbetsför ålder (15 64-åringar) inom olika medborgarskapsgrupper 2012 Share (%) of working age population (aged 15 64) in different citizenship groups in ) 1 ) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1 Nepal Espanja Spanien Nigeria Thaimaa Thailand Britannia Storbritannien Kiina Kina Italia Italien Ranska Frankrike Bangladesh Filippiinit Filippinerna Unkari Ungern Iran Yhdysvallat Förenta Staterna Turkki Turkiet Saksa Tyskland Puola Polen Romania Rumänien Vietnam Intia Indien Ukraina Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Viro Estland Irak Venäjä Ryssland Entinen Serbia ja Montenegro Afganistan Afghanistan Bosnia ja Hertsegovina Ruotsi Sverige Somalia Myanmar Suomi Finland Kongon dem. tasavalta DR Kongo 93,3 92,3 90,5 89,5 89,4 89,2 88,7 88,6 88,4 88,3 86,1 85,9 85,1 85,0 84,3 84,2 83,4 83,4 81,4 81,2 80,7 79,0 77,5 76,9 74,9 74,8 72,2 71,4 69,5 64,6 64,2 60, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

19 rimmasta ulkomaan kansalaisuusryhmästä pienin työikäisten osuus (60,4 prosenttia) oli Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisilla. Vuonna 2012 ulkomaalaisväestöstä noin 15 prosenttia oli lapsia (0 14-vuotiaita). Lasten osuus alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämiset ovat kasvattaneet lasten määrää pakolaisryhmissä. Lasten suhteellinen osuus onkin suurin niissä kansalaisryhmissä, joissa on myös suhteellisen paljon pakolaisia vuotiaiden osuus oli suurin Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisten, myanmarilaisten ja somalialaisten joukossa (kuvio 3.2). Myös Afganistanin, entisen Serbia ja Montenegron ja Irakin kansalaisista yli viidennes oli lapsia. Pienin lasten osuus oli Britannian, Yhdysvaltojen ja Espanjan kansalaisten joukossa. Eläkeikäisten osuus ulkomaalaisista on pieni. Vuonna 2012 noin kahdessa kolmasosassa tarkastelluista kansalaisuusryhmistä eläkeikäisten osuus oli alle 2,5 prosenttia (kuvio 3.3). Suhteellisesti eniten eläkeikäisiä, yli 65-vuotiaita, oli Ruotsin (22,3 %), USA:n (9,7 %) ja Saksan (9,6 %) kansalaisten joukossa. Näistä maista tulleiden keskuudessa on paljon Suomeen eläkevuosiaan viettämään tulleita paluumuuttajia. Maahanmuuton syyt ovat todennäköinen selittäjä eroille kansalaisuusryhmien ikärakenteessa. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten ikäpyramidista (kuvio 3.4) saa selkeän kuvan siitä, että Suomessa asuvien ulkomaalaisten enemmistö on työikäisiä. Erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana nousevat esiin vuotiaat. Kuvio 3.2 Figur 3.2 Figure 3.2 Lasten (0 14-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2012 Andel (%) barn (0 14-åringar) inom olika medborgarskapsgrupper 2012 Share (%) of children (aged 0 14) in different citizenship groups in ) 1) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1) Kongon dem. tasavalta DR Kongo 39,2 Myanmar 33,2 Somalia 29,0 Afganistan Afghanistan 23,3 Entinen Serbia ja Montenegro 23,0 Irak 21,0 Bosnia ja Hertsegovina 18,8 Viro Estland 17,8 Intia Indien 17,8 Suomi Finland 16,5 Romania Rumänien 15,5 Vietnam 15,5 Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt 14,8 Turkki Turkiet 14,6 Puola Polen 14,2 Ukraina 14,1 Venäjä Ryssland 14,0 Unkari Ungern 12,9 Iran 12,5 Bangladesh 11,5 Filippiinit Filippinerna 11,0 Thaimaa Thailand 10,3 Kiina Kina 10,3 Nigeria 9,5 Ranska Frankrike 9,2 Italia Italien 7,6 Nepal 6,6 Ruotsi Sverige 6,2 Saksa Tyskland 6,1 Espanja Spanien 5,3 Yhdysvallat Förenta Staterna 5,2 Britannia Storbritannien 4, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 17

20 Kuvio 3.3 Figur 3.3 Figure 3.3 Eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2012 Andel (%) pensionärer (över 64 år) inom olika medborgarskapsgrupper 2012 Share (%) of pensioner (aged over 64) population in different citizenship groups in ) 1 ) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1 ) Ruotsi Sverige Suomi Finland Yhdysvallat Förenta Staterna Saksa Tyskland Venäjä Ryssland Bosnia ja Hertsegovina Britannia Storbritannien Ukraina Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Italia Italien Viro Estland Espanja Spanien Myanmar Ranska Frankrike Entinen Serbia ja Montenegro Afganistan Afghanistan Puola Polen Iran Somalia Irak Vietnam Romania Rumänien Unkari Ungern Intia Indien Filippiinit Filippinerna Kiina Kina Kongon dem. tasavalta DR Kongo Turkki Turkiet Thaimaa Thailand Nepal Bangladesh Nigeria 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 9,7 9,6 9,1 9,0 6,5 4,7 4,5 3,7 3,2 2,3 2,2 2,2 2,1 1,9 1,6 1,6 1,5 1,5 1,1 1,1 1,0 0,8 0,7 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,1 0, ,3 22,3 Kuvio 3.4 Figur 3.4 Figure 3.4 Ulkomaan kansalaisten ikärakenne 2012 Åldersstruktur för utländska medborgare 2012 Age structure of foreign citizens in 2012 Ikä Ålder Age Miehet Män Males Naiset Kvinnor Females 18 Tilastokeskus

21 4. Sukupuolijakauma vaihtelee kansalaisuuden mukaan Vuoden 2012 lopussa ulkomaan kansalaisista miehiä oli ja naisia , eli miehiä oli enemmän kuin naisia. Miesten osuus ulkomaan kansalaisista oli 53,1 prosenttia. Vielä vuonna 2000 naisia ja miehiä oli ulkomaan kansalaisissa yhtä paljon, mutta 2000-luvulla ulkomaan kansalaisten maahanmuutto on ollut miesvoittoista (ks. myös kappale 15). Suomen koko väestössä miesten osuus oli vuoden 2012 lopussa 49 prosenttia. Kansalaisuuksittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien ulkomaalaisryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli briteillä, joista neljä viidestä oli miehiä (kuvio 4.1). Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nigerialaisilla, nepalilaisilla ja italialaisilla, joista noin kolme neljästä oli miehiä. Thaimaan kansalaisista peräti 87 prosenttia ja Filippiinien kansalaisista 69 prosenttia oli naisia. Suurimmista kansalaisuusryhmistä myös esimerkiksi venäläisillä, vietnamilaisilla ja kiinalaisilla oli naisenemmistö. Kuvio 4.1 Figur 4.1 Figure 4.1 Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2012 Andel (%) män inom olika medborgarskapsgrupper 2012 Share (%) of men in different citizenship groups in ) 1) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1) Britannia Storbritannien Nigeria Nepal Italia Italien Bangladesh Turkki Turkiet Ranska Frankrike Irak Espanja Spanien Yhdysvallat Förenta Staterna Intia Indien Iran Saksa Tyskland Ruotsi Sverige Puola Polen Entinen Serbia ja Montenegro Romania Rumänien Afganistan Afghanistan Unkari Ungern Bosnia ja Hertsegovina Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Somalia Myanmar Ukraina Viro Estland Suomi Finland Kongon dem. tasavalta DR Kongo Vietnam Kiina Kina Venäjä Ryssland Filippiinit Filippinerna Thaimaa Thailand ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 19

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011 Befolkningsförändringar Vital Statistics. Väestö 2012 Befolkning Population

Väestönmuutokset 2011 Befolkningsförändringar Vital Statistics. Väestö 2012 Befolkning Population Väestönmuutokset 2011 Befolkningsförändringar Vital Statistics Väestö 2012 Befolkning Population Väestö 2012 Befolkning Population Väestönmuutokset 2011 Befolkningsförändringar Vital Statistics Helsinki

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Maahanmuuttajat ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Maahanmuuttajat ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla Suomessa Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Monikulttuurisuuden myytit -luentosarja; Maahanmuuttajat vie rahat ja työpaikat, Turun

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2010

Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Väestö 2011 Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä suureni vähän vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2010 aikana 4 350 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOANALYYSI 2/08 Kansalaisuusyksikkö 2.3.2009 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2008 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖ 2015 BEFOLKNING POPULATION VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Befolkningsförändringar 2014 I Vital Statistics 2014 VÄESTÖ 2015 BEFOLKNING POPULATION VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Befolkningsförändringar 2014 I Vital

Lisätiedot

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 Anastasia McAvennie Admissions Office / Hakutoimisto Puh. 044 7101 229 admissions@kajak.fi hakutoimisto@kajak.fi anastasia.mcavennie@kajak.fi 1 Tilastotiedot:

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO

KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO 1 TRENDIKATSAUS 1/16 (6.4.16) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 15-17 KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO ETELÄ-SAVON MAAHANMUUTTOVIRRAT, MAAHANMUUTTAJATAUSTAINEN VÄESTÖ SEKÄ MAAHANMUUTON TULEVAISUUS

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Aamukahvit à la Moniheli. to klo

Aamukahvit à la Moniheli. to klo Aamukahvit à la Moniheli to 6.3. 14 klo 9.00 11.30 Kerro minulle ja minä unohdan, opeta minulle ja minä muistan, osallista minua ja minä opin. Benjamin Franklin OTA MUT MUKAAN! KUUNTELETKO? Eurovaaleissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Steriloinnit - ennakkotiedot Steriliseringar - preliminära uppgifter 2006 Sterilisations - preliminary data 2006

Steriloinnit - ennakkotiedot Steriliseringar - preliminära uppgifter 2006 Sterilisations - preliminary data 2006 Steriloinnit - ennakkotiedot 2006 4.7.2007 Steriliseringar - preliminära uppgifter 2006 Sterilisations - preliminary data 2006 Ennakkotietojen mukaan sterilointien kokonaismäärä on vähentynyt 24 prosentilla

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikkö TILASTOKATSAUS 21/3 Maahanmuuttoyksikkö 15.3.211 OLESKELULUVAT VUONNA 21 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 21 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa tehtyjen

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot