Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012

Transkriptio

1 Väestö 2013 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Utlänningar och migration Foreigners and migration

2

3 Väestö 2013 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Utlänningar och migration Foreigners and migration Helsinki Helsingfors 2013

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Marja-Liisa Helminen Kansikuva Pärmbild Cover graphics: Jannis Mavrostomos 2013 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print)

5 Alkusanat Tilastokeskuksen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus -julkaisu on ilmestynyt vuosittain vuodesta 1994 asti. Termi ulkomaalaiset julkaisun nimessä on viitannut siihen, että julkaisu sisältää tietoja ulkomaan kansalaisista, ulkomailla syntyneistä tai vieraskielisistä henkilöistä. Nyt käsillä olevan Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus julkaisun lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan Väestörakenne -tilastossa ja tietoja maahan- ja maastamuutosta Muuttoliike -tilastossa. Ulkomaalaistaustaisiin liittyviä tietoja on myös muissa Tilastokeskuksen Väestö-sarjan julkaisuissa, jotka löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta Lisäksi väestönmuutoksia (syntyneet, kuolleet, solmitut avioliitot, avioerot, kuntien välinen maassamuutto ja siirtolaisuus) käsittelevässä paperijulkaisussa (Väestönmuutokset) on keskeisiä ulkomaalaistaustaisia koskevia tilastoja. Tässä julkaisussa esitetään ulkomaalaistaustaisen väestön ja viime vuosien kansainvälisen muuttoliikkeen keskeisimmät demografiset tiedot. Lisäksi on selvitetty Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyyttä ja koulutusta. Julkaisun aikasarjat ovat pääasiassa vuosilta , mutta myös vanhempia tietoja esitetään. Tässä julkaisussa termillä ulkomaalainen tarkoitetaan ulkomaan kansalaista. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni ulkomaalaistaustainen henkilö saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi julkaisussa tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä uuden syntyperä -käsitteen mukaan. Julkaisun ovat laatineet korkeakouluharjoittelija Jukka Tuominen ja yliaktuaarit Marja-Liisa Helminen ja Eevi Lappalainen. Helsinki, joulukuussa 2013 Tilastokeskus 3

6 Förord Denna publikation presenterar statistik över utländska invånare i Finland och över internationell migration år Publikationens tidsserier är huvudsakligen från åren Publikationen innehåller de viktigaste demografiska uppgifterna och grunduppgifter om sysselsättning. Tabellerna och figurerna har svensk text och en svensk sammanfattning kan läsas på sidorna Uppgifter om utlänningar finns också i Statistikcentralens övriga publikationer i serien Befolkning, som finns på Statistikcentralens webbplats på adressen Denna publikation har redigerats av Jukka Tuominen, Marja-Liisa Helminen och Eevi Lappalainen. Helsingfors, december 2013 Preface This publication presents statistics on foreigners living in Finland and on international migration in Most time series in the publication were compiled from the period The publication includes the main demographic data and basic employment statistics. The tables and figures are provided with English captions and an English summary is given on pages Data related to foreigners are also available in other Statistics Finland's publications in the Population series, and they can be found on Statistics Finland's web pages at: The publication was written by Jukka Tuominen, Marja-Liisa Helminen and Eevi Lappalainen. Helsinki, December 2013 Riitta Harala Tilastojohtaja, Väestö- ja elinolotilastot Direktör, Befolknings- och välfärdsstatistik Director, Population and Social Statistics 4 Tilastokeskus

7 Sisällys Alkusanat Sisällys Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Virolaiset suurin kansalaisuusryhmä Ulkomaan kansalaisista 81 prosenttia työikäisiä Sukupuolijakauma vaihtelee kansalaisuuden mukaan Ulkomailla syntyneitä Venäjä yleisin vieras kieli Suomen kansalaisuus henkilölle Yli suomalaista avo- tai avioliitossa ulkomailla syntyneen kanssa Suomessa syntyneiden ja maahanmuuttajien välisten avioliittojen eronneisuus suurta Työllisyys paranee maassaoloajan myötä Ulkomaan kansalaiset keskittyvät Uudellemaalle Monen ulkomaan kansalaisen koulutusaste tuntematon Ulkomailla syntyneiden hedelmällisyys Suomessa syntyneitä korkeampaa Vuosittainen nettomaahanmuutto kasvanut 2000-luvulla Uusista maahanmuuttajista enemmistö miehiä Svensk sammanfattning English summary Katsauksen taulukot 1.1 Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Väestö kansalaisuuden mukaan Koko väestön, Suomen kansalaisten ja ulkomaan kansalaisten ikärakenne vuonna Ulkomailla syntyneiden lukumäärä ja muutos Ulkomailla syntynyt väestö syntymämaan mukaan Vieraskielinen väestö Vieraskielisten lasten määrä kielen mukaan Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät Väestö siviilisäädyn ja syntymämaan mukaan a Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset miehet vaimon kansalaisuuden mukaan b Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset naiset miehen kansalaisuuden mukaan a Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot naisen syntymämaan mukaan vuonna b Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot miehen syntymämaan mukaan vuonna a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina Ulkomaan kansalaisten ja koko väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1991 ja a Suomen kansalaiset ja 15 suurinta kansalaisuusryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan b Suomen kansalaiset ja 15 suurinta kansalaisuusryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan 2011, % a vuotiaiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste kansalaisuuden mukaan vuosina , osuus työvoimasta prosentteina b Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työttömyysaste syntymämaan mukaan , osuus työvoimasta prosentteina a Väestö kansalaisuustyypin mukaan maakunnittain 2012 ja ulkomaan kansalaisten osuus (%) maakunnittain b Ulkomaan kansalaiset kansalaisuuden mukaan maakunnittain 2012, % Suurimmat kuntien ulkomaan kansalaisten määrät (N > 1 000) Kunnat, joissa suurin ulkomaan kansalaisten osuus vuonna Ulkomaan kansalaisten muuttoliike Suomen maakuntien välillä Ulkomaan kansalaisten muuttoliike maakunnittain Työikäisen (15 64-vuotiaat) väestön koulutus kansalaisuuden mukaan Tilastokeskus 5

8 13.1 Kokonaishedelmällisyysluku syntymämaan mukaan ja Nettosiirtolaisuus Suomen ja eräiden maiden välillä a Naisten osuus maahanmuutossa kansalaisuustyypin mukaan , % b Naisten osuus maastamuutossa kansalaisuustyypin mukaan , % Kuviot 1.1 Ulkomaan kansalaisten määrä Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU-27 -maissa Ulkomaan kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Suurimmat kansalaisuusryhmät Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Lasten (0 14-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Ulkomaan kansalaisten ikärakenne Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Suomessa yhtäjaksoisesti alle viisi vuotta oleskelleiden osuus (%) eri maissa syntyneistä, Ulkomailla syntyneet maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Ulkomaista syntyperää olevat Ulkomaista syntyperää olevat iän mukaan, Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna Suomen kansalaisuuden saaneet Työttömyysaste vuotiailla ulkomaan kansalaisilla kansalaisuuden mukaan 2011, osuus työvoimasta prosentteina vuotiaiden työllisyysaste sukupuolen ja syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työllisyysaste 2011 syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) sekä maassaoloajan mukaan Ulkomailla syntyneiden osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna Kokonaishedelmällisyysluku syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Maahan- ja maastamuutto Muuttoliike Suomen ja EU-maiden (pl. Ruotsi) välillä Suomen kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomaan kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomailla syntyneiden maahanmuutto, maastamuutto ja nettomuutto henkilön syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Liitetaulukot 1. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina Väestö syntymämaan mukaan vuosina Väestö kielen mukaan vuosina Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta sekä työttömyys ja koko maan työttömyys Työllisyysaste kansalaisuuden ja sukupuolen mukaan Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina Maahan- ja maastamuutto vuosina Maahanmuuttaneet maittain Maastamuuttaneet maittain Nettomaahanmuutto maittain Liitteet 1. Valtiot maanosittain Väestö kielen (N>100) (suuruusjärjestyksessä) mukaan Katsaustaulukoiden ja kuvioiden väestöryhmien tietojen näyttämisen valintaperusteet Valtiot inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Tilastokeskus

9 Innehåll Förord Antalet utländska medborgare har ökat till personer Största utländska medborgargruppen är estländare procent av utländska medborgare är i arbetsför ålder Könsfördelningen varierar efter medborgarskap Antalet utrikesfödda är Ryska det vanligaste främmande språket År 2012 fick utlänningar finskt medborgarskap Mer än finländare är sambo eller gift med en utlandsfödd person Många internationella äktenskap slutar i skilsmässa Sysselsättningen förbättras i takt med vistelsetiden i landet De flesta utlänningar bodde i Nyland Många utländska medborgares utbildningsnivå är okänd Fruktsamheten högre bland invandrare än bland finlandsfödda Årligt flyttningsöverskott har ökat på 2000-talet Majoriteten av nya invandrare nuförtiden män Svensk sammanfattning English summary Tabeller i översikten 1.1 Antal utländska medborgare och förändring Befolkningen efter medborgarskap Åldersstruktur för hela befolkningen, finska medborgare och utländska medborgare år Antal utrikesfödda och förändring av antalet utrikesfödda Utrikesfödda personer efter födelseland Befolkning med främmande språk Antal barn med främmande språk efter språk De största grupperna som fått finskt medborgarskap Befolkning efter civilstånd och födelseland a Finska män som ingått äktenskap med en utländsk kvinna efter kvinnans medborgarskap b Finska kvinnor som ingått äktenskap med en utländsk man efter makens medborgarskap a Utrikesfödda makor och sambor till män födda i Finland efter kvinnans födelseland b Utrikesfödda makar och sambor till kvinnor födda i Finland efter mannens födelseland a Äktenskapsskillnader bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap b Äktenskapsskillnader bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap a Skilsmässofrekvens (%) bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap b Skilsmässofrekvens (%) bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap Utländska medborgare och hela befolkningen efter huvudsaklig verksamhet 1991 och a Finska medborgare och de 15 största medborgarskapsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet b Finska medborgare och de 15 största medborgarskapsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet 2011, % a Det relativa arbetslöshetstalet bland utländska medborgare i års ålder efter medborgarskap , procentandel av arbetskraften b Det relativa arbetslöshetstalet bland utrikesfödda i års ålder efter födelseland , procentandel av arbetskraften a Befolkning efter typ av medborgarskap och landskap 2012 och andel (%) utländska medborgare efter landskap b Utländska medborgare efter medborgarskap och landskap 2012, % Störst antal (N > 1 000) utländska medborgare efter kommun Kommuner med störst andel utländska medborgare Migration av utländska medborgare mellan finska landskap Tilastokeskus 7

10 11.5 Utländska medborgares migration efter landskap Utbildning bland befolkningen i arbetsför ålder (15 64 år) efter medborgarskap Totalt fruktsamhetstal efter födelseland och Nettomigration mellan vissa länder och Finland a Andel kvinnor i invandringen efter medborgarskapstyp , % b Andel kvinnor i utvandringen efter medborgarskapstyp , % Figurer 1.1 Antal utländska medborgare Andel (%) utländska medborgare i EU-27-länderna Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Största grupper efter medborgarskap Andel (%) personer i arbetsför ålder (15 64-åringar) inom olika medborgarskapsgrupper Andel (%) barn (0 14-åringar) inom olika medborgarskapsgrupper Andel (%) pensionärer (över 64 år) inom olika medborgarskapsgrupper Åldersstruktur för utländska medborgare Andel (%) män inom olika medborgarskapsgrupper Andel (%) personer som bott i Finland utan avbrott i mindre än fem år av personer födda i olika länder, Utrikesfödda personer efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Personer med utländsk härkomst Personer med utländsk härkomst efter ålder, De största antalen personer med främmande språk år Utlänningar som fått finskt medborgarskap Det relativa arbetslöshetstalet för utlänningar i års ålder efter medborgarskap 2011, procentandel av arbetskraften Det relativa sysselsättningstalet för åringar efter kön och födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Det relativa sysselsättningstalet för åriga utrikesfödda personer 2011 efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) och vistelsetid i landet Andel (%) utrikesfödda av folkmängden i kommunen Det totala fruktsamhetstalet efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Invandring och utvandring Migration mellan Finland och EU-länder (exkl. Sverige) Invandring och utvandring av finska medborgare Invandring och utvandring av utländska medborgare Invandring, utvandring och nettomigration av utrikesfödda personer efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Tabellbilagor 1. Befolkningen efter medborgarskap Befolkningen efter födelseland Befolkning efter språk Personer som fått finskt medborgarskap efter tidigare medborgarskap Utländska medborgare efter huvudsaklig verksamhet och arbetslöshet och relativt arbetslöshetstal i hela landet Relativt sysselsättningstal efter medborgarskap och kön Utländska medborgare efter landskap och kommun Invandring och utvandring Invandring efter utvandringsland Utvandring efter invandringsland Nettoinvandring efter migrationsland Bilagor 1. Stater efter världsdel Folkmängd efter språk (N>100) (i storleksordning) Urvalskriterier för visning av uppgifter om befolkningsgrupper i översiktstabeller och figurer Stater efter indexet för mänsklig utveckling (HDI) Tilastokeskus

11 Contents Preface Number of foreign citizens has reached 195, Estonians the largest group of foreign citizens per cent of foreign citizens are of working age Gender distribution varies by nationality Number of foreign-born 285, The most prominent foreign language is Russian Finnish citizenship granted to 9, Over 66,000 Finns cohabiting or married with a person born abroad Many divorces in international marriages Employment improves along with the time of staying in Finland Foreign citizens living mostly in Southern Finland Level of education unknown for many foreign citizens Fertility rate higher among immigrant women than among women born in Finland Annual net migration has risen in the 2000s The majority of new immigrants nowadays men Svensk sammanfattning English summary Tables of the review 1.1 Number of foreign citizens and change in Population by citizenship in Age structure of total population, Finnish citizens and foreign citizens in Number of foreign-born population and change in Foreign-born population by country of birth in Foreign-language speakers in Number of children with foreign language by language in Largest groups of naturalised foreigners in Population by marital status and country of birth in a Marriages contracted by Finnish male citizens with foreign women by wife s citizenship in b Marriages contracted by Finnish female citizens with foreign men by husband s citizenship in a Foreign-born spouses and cohabiting partners of men born in Finland by woman s country of birth in b Foreign-born spouses and cohabiting partners of women born in Finland by man s country of birth in a Divorces of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in b Divorces of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in a Divorce rate (%) of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in b Divorce rate (%) of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in Main type of activity of total population and foreign citizens in 1991 and a Main type of activity of Finnish citizens and 15 largest groups of foreign citizens in b Main type of activity of Finnish citizens and 15 largest groups of foreign citizens 2011, % a Unemployment rate among foreign citizens aged by citizenship in , percentage of the labour force b Unemployment rate among foreign-born persons aged by country of birth in , percentage of the labour force a Population by type of citizenship and region in 2012 and the percentage of foreign citizens by region in b Foreign citizens by citizenship and region in 2012, % Largest numbers of foreign citizens (N > 1 000) by municipality in Municipalities with the largest proportion of foreign citizens in Migration of foreign citizens between Finnish regions in Migration of foreign citizens by region in Education among working age population (aged 15 64) by citizenship in Tilastokeskus 9

12 13.1 Total fertility rate by country of birth in and Net migration between selected countries and Finland in a Percentage of women in immigration by type of citizenship in , % b Percentage of women in emigration by type of citizenship in , % Figures 1.1 Number of foreign citizens in Share of foreign citizens in EU-27 countries (%) in Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) in Largest groups of foreign citizens in Share (%) of working age population (aged 15 64) in different citizenship groups in Share (%) of children (aged 0 14) in different citizenship groups in Share (%) of pensioner (aged over 64) population in different citizenship groups in Age structure of foreign citizens in Share (%) of men in different citizenship groups in Share (%) of those having stayed continuously in Finland under five years among those born in different countries, Foreign-born population according to the country s Human Development Index (HDI) in Population of foreign origin in Population of foreign origin by age, Largest groups of foreign language speakers in Naturalised foreigners in Unemployment rate among foreign citizens aged by citizenship in 2011, percentage of the labour force Employment rate of population aged by sex and the Human Development Index (HDI) of the country of birth in Employment rate of foreign-born population aged in 2011 according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth and the length of residence in Finland Foreign-born persons as a share (%) of the population in the municipality in Total fertility rate according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth in Immigration and emigration in Migration between Finland and EU countries (excl. Sweden) in Immigration and emigration of Finnish citizens in Immigration and emigration of foreign citizens in Immigration, emigration and net migration of foreign-born persons by the Human Development Index (HDI) of the person s country of birth in Appendix Tables 1. Population by citizenship in Population by country of birth in Population by language in Naturalised persons by former citizenship in Main type of activity and unemployment rate of foreign citizens in and unemployment in the whole country in Employment rate by citizenship and sex in Foreign citizens by region and municipality in Immigration and emigration in Immigration by country in Emigration by country Net immigration by country of migration in Appendices 1. Countries by continent Language (N>100) (in descending order) of the population Selection criteria on showing data for population groups in the tables and figures of the review Countries according to the Human Development Index (HDI) Tilastokeskus

13 1. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Suomessa asui vuoden 2012 lopussa ulkomaan kansalaista. Viime vuonna ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi henkilöllä, eli noin 7 prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaan kansalaisten määrä pysyi pitkään Suomessa hieman päälle henkilön. Kun vuonna 1950 ulkomaalaisia oli , joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä, oli vuonna 1976 heidän määränsä Yli kahdenkymmenen vuoden aikana lisäys oli hyvin pieni luvulla ulkomaan kansalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa (kuvio 1.1). Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostivat ruotsalaiset, joista lähes kaikki olivat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Suomen mittakaavassa laajempi maahanmuutto alkoi vuonna 1990, kun silloisen Neuvostoliiton alueella asuneille inkerinsuomalaisille annettiin oikeus paluumuuttoon. Tämä lisäsi muuttoa Suomeen ja kasvatti merkittävästi ulkomaalaisväestöä. Vuosien 1989 ja 1991 välillä ulkomaan kansalaisten määrä lähes kaksinkertaistui noin henkeen. Vuonna 1991 ulkomaan kansalaisten määrä lisääntyi yli henkilöllä (taulukko 1.1), mikä oli siihenastinen ennätys ulkomaalaisten määrä kasvoi tuona vuonna 43 prosentilla. Inkeriläisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi toinen merkittävä maahan muuttanut ulkomaalaisryhmä olivat somalialaiset, joita saapui turvapaikanhakijoina yli tuhat. Kiristynyt tilanne entisen Jugoslavian alueella sai sadattuhannet jugoslavialaiset lähtemään pakolaisina liikkeelle vuosina 1993 ja 1994, ja osa heistä muutti Suomeenkin. Vuosina ulkomaan kansalaisten lukumäärän kasvu vaihteli vuosittain suuresti. Vuosina se on vaihdellut reilun prosentin ja 9 prosentin välillä. Vuodesta 2007 lähtien ulkomaalaisväestö on kasvanut yli henkilöllä joka vuosi. Ulkomaalaisväestön määrän absoluuttinen vuosittainen kasvu saavutti vuoden 1991 ennätystason uudelleen vuonna Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui Ulkomaan kansalaisia Ulkomailla syntyneitä Vieraskielisiä Ulkomaan kansalaisista 90,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 93,5 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuonna 2012 Suomen kansalaisuus myönnettiin henkilölle, joka oli ennätysmäärä. Edellisenä vuonna henkilöä sai Suomen kansalaisuuden (ks. myös kappale 7, kuvio 7.1). Kansalaisuuksien saaneiden määrä vaihtelee vuosittain melko suuresti. Määrä on vaihdellut Kuvio 1.1 Figur 1.1 Figure 1.1 Ulkomaan kansalaisten määrä Antal utländska medborgare Number of foreign citizens in Tuhansia Tusen Thousands Tilastokeskus 11

14 2000-luvulla 2 700:n ja 9000:n välillä. Ennen vuotta 1998 uusia kansalaisuuksia myönnettiin vuosittain noin tuhat. Syynä määrän kasvuun 1990-luvun lopulla olivat 1990-luvun alussa saapuneiden suurten maahanmuuttajaryhmien Suomen kansalaisuuksien saamiset. Uuden kansalaisuuslain 359/2003 voimaantulolla oli vaikutusta vuonna 2004 kansalaisuuden saaneiden suureen määrään. Uusi kansalaisuuslaki mahdollisti kaksoiskansalaisuuden tällöin Suomen kansalaisuuden saatuaan ulkomaalainen ei enää välttämättä menettänyt entistä kansalaisuuttaan. Toisaalta tieto lain valmistelusta saattoi johtaa kansalaisuuden hakemisten lykkäämiseen ennen lain voimaantuloa. Vaikka ulkomaan kansalaisten suhteellinen lisäys on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut suurta, on Suomen ulkomaalaisväestö edelleen kansainvälisesti verrattuna pieni. Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä oli 1980-luvulla vain 0,3 prosenttia. Vuonna 2000 ulkomaan kansalaisten osuus oli 1,8 prosenttia ja vuonna 2012 se oli noussut 3,6 prosenttiin. Nykyisissä EU-maissa eli EU-27 -maissa ulkomaan kansalaisia oli 6,9 prosenttia vuonna 2011 (kuvio 1.2), joka on uusin vuosi josta tietoja on saatavilla. Suomen lukema oli EU 27 -maiden vertailussa kuudenneksi alhaisin. Vanhoista EUmaista (EU-15 -maat) Suomessa oli pienin ulkomaalaisten osuus; kaikista EU-maista Unkarilla, Liettualla, Bulgarialla, Romanialla ja Puolalla ulkomaalaisten osuus oli Suomea pienempi. Suhteellisesti eniten ulkomaan kansalaisia asui vuonna 2011 Luxemburgissa, jossa heitä oli 43,8 prosenttia. Vähiten ulkomaan kansalaisia asui Romaniassa sekä Puolassa: 0,2 prosenttia. Kuvio 1.2 Figur 1.2 Figure 1.2 Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU-27 -maissa 2011 Andel (%) utländska medborgare i EU-27-länderna 2011 Share of foreign citizens in EU-27 countries (%) in ) 1) Maa Land Luxemburg Kypros Cypern Latvia Lettland Viro Estland Espanja Spanien Irlanti Irland Itävalta Österrike Belgia Belgien Saksa Tyskland Kreikka Grekland Italia Italien Slovakia Slovakien Britannia Storbritannien Ruotsi Sverige EU-27 Tanska Danmark Ranska Frankrike Malta Alankomaat Nederländerna Portugali Portugal Slovenia Slovenien Tšekki Tjeckien Suomi Finland Unkari Ungern Liettua Litauen Bulgaria Bulgarien Romania Rumänien Puola Polen Country 1) 43,8 20,7 16,3 15,7 12,0 12,0 11,4 11,1 9,1 8,6 8,0 7,8 7,7 6,9 6,9 6,4 5,9 4,9 4,7 4,2 4,2 4,0 3,4 2,1 0,8 0,6 0,2 0, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

15 Taulukko 1.1 Tabell 1.1 Table 1.1 Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Antal utländska medborgare och förändring Number of foreign citizens and change in Vuosi År Year Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Antal utländska medborgare Number of foreign citizens Osuus koko väestöstä Andel av hela befolkningen Percentage of total population % Vuosimuutos Förändring per år Change per year +/ Vuosimuutos Förändring per år Change per year % ,3 34 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Tilastokeskus 13

16 2. Virolaiset suurin kansalaisuusryhmä Vuoden 2012 lopussa Suomessa asui yli 170 eri ulkomaan kansalaisuusryhmää, joista suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset, henkilöä (taulukko 2.1 ja kuvio 2.2). Toiseksi eniten Suomessa asuu Venäjän kansalaisia, joita vuoden 2012 lopussa oli Vielä vuonna 2009 venäläisten määrä oli virolaisten määrää suurempi. Kolmanneksi eniten Suomessa asuu Ruotsin kansalaisia, joita vuoden 2012 lopussa oli Seuraavana kansalaisuustilastossa ovat somalialaiset, joita oli Kymmenen suurimman kansalaisuusryhmän joukkoon kuuluvat lisäksi kiinalaiset, henkeä, thaimaalaiset, joita oli sekä näiden jälkeen irakilaiset, turkkilaiset, intialaiset ja saksalaiset. Vuosina eri kansalaisuusryhmistä selkeästi eniten on kasvanut virolaisten määrä, hengellä. Seuraavaksi eniten on kasvanut venäläisten (3 274) ja irakilaisten (2 681) määrä. 30 suurimmasta ulkomaan kansalaisten ryhmästä suhteellisesti eniten vuosina on kasvanut nepalilaisten, irakilaisten ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisten määrä. On otettava huomioon, että pelkkä ulkomaan kansalaisuus on riittämätön maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni ulkomaalaistaustainen henkilö saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Esimerkiksi somalin kielen puhujia asui vuoden 2012 lopulla Suomessa (liitetaulukko 3). Tähän lukuun sisältyy sekä Somalian kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita että somalialaisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu somali. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten jakautumista eri maaryhmiin voidaan tarkastella lähtömaan kehittyneisyystason mukaan. Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI) on YK:n kehitysohjelman luoma mittari, joka asettaa maailman valtiot järjestykseen odotetun eliniän, koulutuksen ja elintason mukaan. Näillä kolmella mittarilla se kuvaa elintasoa, jonka valtio pystyy kansalaisilleen tarjoamaan (ks. liite 4). Kuviossa 2.1 on esitetty Suomessa asuneet ulkomaan kansalaiset lähtömaan inhimillisen kehityksen indeksin mukaan. EU-maiden kansalaisia oli vuonna 2012 yli kolmannes kaikista ulkomaan kansalaisista, ja muita korkean tai hyvin korkean kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli hieman alle kolmannes. Keskitason kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli 17 prosenttia ja vähiten kehittyneiden maiden kansalaisia 13 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista luvulla suhteellisesti eniten on kasvanut matalan ja keskitason inhimillisen kehittyneisyyden maiden kansalaisten määrä. Määrällisesti eniten on kasvanut EU-kansalaisten määrä. Kuvio 2.1 Figur 2.1 Figure 2.1 Ulkomaan kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) in Tuhansia Tusen Thousands Matala HDI Lågt HDI Low HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high HDI 50 EU-maat EU-länderna EU member countries Tilastokeskus

17 Taulukko 2.1 Tabell 2.1 Table 2.1 Väestö kansalaisuuden mukaan Befolkningen efter medborgarskap Population by citizenship in Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship Viro Estland Venäjä Ryssland Ruotsi Sverige Somalia Kiina Kina Thaimaa Thailand Irak Turkki Turkiet Intia Indien Saksa Tyskland Britannia Storbritannien Vietnam Entinen Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Afganistan Afghanistan Iran Muut Andra Other Tuntematon Okänd Unknown Yhteensä Totalt Total ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 2.2 Figur 2.2 Figure 2.2 Suurimmat kansalaisuusryhmät 2012 Största grupper efter medborgarskap 2012 Largest groups of foreign citizens in ) 1 ) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1 Viro Estland Venäjä Ryssland Ruotsi Sverige Somalia Kiina Kina Thaimaa Thailand Irak Turkki Turkiet Intia Indien Saksa Tyskland Britannia Storbritannien Vietnam Entinen Serbia ja Montenegro Afganistan Afghanistan Puola Polen Yhdysvallat Förenta Staterna Iran Ukraina Italia Italien Ranska Frankrike Romania Rumänien Nepal Bosnia ja Hertsegovina Nigeria Filippiinit Filippinerna Espanja Spanien Kongon dem. tasavalta DR Kongo Myanmar Unkari Ungern Bangladesh Tuhansia Tusen Thousands 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 15

18 3. Ulkomaan kansalaisista 81 prosenttia työikäisiä Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi Suomen kansalaisista. Ulkomaalaisista suurin osa on työikäisiä (15 64-vuotiaita): vuonna 2012 työikäisiä oli 80,7 prosenttia (taulukko 3.1). Vastaavasti Suomen kansalaisista työikäisiä oli 64,8 prosenttia. Eläkeikäisiä (yli 65-vuotiaat) ulkomaan kansalaisista oli 4,5 prosenttia, kun Suomen kansalaisista eläkeikäisiä oli 18,8 prosenttia. Ulkomaan kansalaisista 14,8 prosenttia oli alle 0-14-vuotiaita, suomalaisista taas 16,4 prosenttia. Suomessa asuvien ulkomaalaisten ikärakenne vaihtelee hyvin paljon kansalaisuusryhmittäin. Esimerkiksi nepalilaisista, espanjalaisista ja nigerialaisista yli 90 prosenttia oli vuoden 2012 lopussa työikäisiä (kuvio 3.1). Sen sijaan myanmarilaisista sekä somalialaisista vain noin kaksi kolmesta oli työikäisiä. 30 suu- Taulukko 3.1 Tabell 3.1 Table 3.1 Koko väestön, Suomen kansalaisten ja ulkomaan kansalaisten ikärakenne vuonna 2012 Åldersstruktur för hela befolkningen, finska medborgare och utländska medborgare år 2012 Age structure of total population, Finnish citizens and foreign citizens in 2012 Ikä Ålder Age Koko väestö Hela befolkningen Total population Suomen kansalaiset Finska medborgare Finnish citizens Ulkomaan kansalaiset Utländska medborgare Foreign citizens % % % Ulkomaan kansalaisten vuosimuutos Årsförändring i antalet utländska medborgare Change per year of foreign citizens , , , , , , , , ,5 426 Yhteensä Totalt Total , , , Kuvio 3.1 Figur 3.1 Figure 3.1 Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2012 Andel (%) personer i arbetsför ålder (15 64-åringar) inom olika medborgarskapsgrupper 2012 Share (%) of working age population (aged 15 64) in different citizenship groups in ) 1 ) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1 Nepal Espanja Spanien Nigeria Thaimaa Thailand Britannia Storbritannien Kiina Kina Italia Italien Ranska Frankrike Bangladesh Filippiinit Filippinerna Unkari Ungern Iran Yhdysvallat Förenta Staterna Turkki Turkiet Saksa Tyskland Puola Polen Romania Rumänien Vietnam Intia Indien Ukraina Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Viro Estland Irak Venäjä Ryssland Entinen Serbia ja Montenegro Afganistan Afghanistan Bosnia ja Hertsegovina Ruotsi Sverige Somalia Myanmar Suomi Finland Kongon dem. tasavalta DR Kongo 93,3 92,3 90,5 89,5 89,4 89,2 88,7 88,6 88,4 88,3 86,1 85,9 85,1 85,0 84,3 84,2 83,4 83,4 81,4 81,2 80,7 79,0 77,5 76,9 74,9 74,8 72,2 71,4 69,5 64,6 64,2 60, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

19 rimmasta ulkomaan kansalaisuusryhmästä pienin työikäisten osuus (60,4 prosenttia) oli Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisilla. Vuonna 2012 ulkomaalaisväestöstä noin 15 prosenttia oli lapsia (0 14-vuotiaita). Lasten osuus alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämiset ovat kasvattaneet lasten määrää pakolaisryhmissä. Lasten suhteellinen osuus onkin suurin niissä kansalaisryhmissä, joissa on myös suhteellisen paljon pakolaisia vuotiaiden osuus oli suurin Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisten, myanmarilaisten ja somalialaisten joukossa (kuvio 3.2). Myös Afganistanin, entisen Serbia ja Montenegron ja Irakin kansalaisista yli viidennes oli lapsia. Pienin lasten osuus oli Britannian, Yhdysvaltojen ja Espanjan kansalaisten joukossa. Eläkeikäisten osuus ulkomaalaisista on pieni. Vuonna 2012 noin kahdessa kolmasosassa tarkastelluista kansalaisuusryhmistä eläkeikäisten osuus oli alle 2,5 prosenttia (kuvio 3.3). Suhteellisesti eniten eläkeikäisiä, yli 65-vuotiaita, oli Ruotsin (22,3 %), USA:n (9,7 %) ja Saksan (9,6 %) kansalaisten joukossa. Näistä maista tulleiden keskuudessa on paljon Suomeen eläkevuosiaan viettämään tulleita paluumuuttajia. Maahanmuuton syyt ovat todennäköinen selittäjä eroille kansalaisuusryhmien ikärakenteessa. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten ikäpyramidista (kuvio 3.4) saa selkeän kuvan siitä, että Suomessa asuvien ulkomaalaisten enemmistö on työikäisiä. Erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana nousevat esiin vuotiaat. Kuvio 3.2 Figur 3.2 Figure 3.2 Lasten (0 14-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2012 Andel (%) barn (0 14-åringar) inom olika medborgarskapsgrupper 2012 Share (%) of children (aged 0 14) in different citizenship groups in ) 1) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1) Kongon dem. tasavalta DR Kongo 39,2 Myanmar 33,2 Somalia 29,0 Afganistan Afghanistan 23,3 Entinen Serbia ja Montenegro 23,0 Irak 21,0 Bosnia ja Hertsegovina 18,8 Viro Estland 17,8 Intia Indien 17,8 Suomi Finland 16,5 Romania Rumänien 15,5 Vietnam 15,5 Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt 14,8 Turkki Turkiet 14,6 Puola Polen 14,2 Ukraina 14,1 Venäjä Ryssland 14,0 Unkari Ungern 12,9 Iran 12,5 Bangladesh 11,5 Filippiinit Filippinerna 11,0 Thaimaa Thailand 10,3 Kiina Kina 10,3 Nigeria 9,5 Ranska Frankrike 9,2 Italia Italien 7,6 Nepal 6,6 Ruotsi Sverige 6,2 Saksa Tyskland 6,1 Espanja Spanien 5,3 Yhdysvallat Förenta Staterna 5,2 Britannia Storbritannien 4, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 17

20 Kuvio 3.3 Figur 3.3 Figure 3.3 Eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2012 Andel (%) pensionärer (över 64 år) inom olika medborgarskapsgrupper 2012 Share (%) of pensioner (aged over 64) population in different citizenship groups in ) 1 ) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1 ) Ruotsi Sverige Suomi Finland Yhdysvallat Förenta Staterna Saksa Tyskland Venäjä Ryssland Bosnia ja Hertsegovina Britannia Storbritannien Ukraina Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Italia Italien Viro Estland Espanja Spanien Myanmar Ranska Frankrike Entinen Serbia ja Montenegro Afganistan Afghanistan Puola Polen Iran Somalia Irak Vietnam Romania Rumänien Unkari Ungern Intia Indien Filippiinit Filippinerna Kiina Kina Kongon dem. tasavalta DR Kongo Turkki Turkiet Thaimaa Thailand Nepal Bangladesh Nigeria 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 9,7 9,6 9,1 9,0 6,5 4,7 4,5 3,7 3,2 2,3 2,2 2,2 2,1 1,9 1,6 1,6 1,5 1,5 1,1 1,1 1,0 0,8 0,7 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,1 0, ,3 22,3 Kuvio 3.4 Figur 3.4 Figure 3.4 Ulkomaan kansalaisten ikärakenne 2012 Åldersstruktur för utländska medborgare 2012 Age structure of foreign citizens in 2012 Ikä Ålder Age Miehet Män Males Naiset Kvinnor Females 18 Tilastokeskus

21 4. Sukupuolijakauma vaihtelee kansalaisuuden mukaan Vuoden 2012 lopussa ulkomaan kansalaisista miehiä oli ja naisia , eli miehiä oli enemmän kuin naisia. Miesten osuus ulkomaan kansalaisista oli 53,1 prosenttia. Vielä vuonna 2000 naisia ja miehiä oli ulkomaan kansalaisissa yhtä paljon, mutta 2000-luvulla ulkomaan kansalaisten maahanmuutto on ollut miesvoittoista (ks. myös kappale 15). Suomen koko väestössä miesten osuus oli vuoden 2012 lopussa 49 prosenttia. Kansalaisuuksittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien ulkomaalaisryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli briteillä, joista neljä viidestä oli miehiä (kuvio 4.1). Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nigerialaisilla, nepalilaisilla ja italialaisilla, joista noin kolme neljästä oli miehiä. Thaimaan kansalaisista peräti 87 prosenttia ja Filippiinien kansalaisista 69 prosenttia oli naisia. Suurimmista kansalaisuusryhmistä myös esimerkiksi venäläisillä, vietnamilaisilla ja kiinalaisilla oli naisenemmistö. Kuvio 4.1 Figur 4.1 Figure 4.1 Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2012 Andel (%) män inom olika medborgarskapsgrupper 2012 Share (%) of men in different citizenship groups in ) 1) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1) Britannia Storbritannien Nigeria Nepal Italia Italien Bangladesh Turkki Turkiet Ranska Frankrike Irak Espanja Spanien Yhdysvallat Förenta Staterna Intia Indien Iran Saksa Tyskland Ruotsi Sverige Puola Polen Entinen Serbia ja Montenegro Romania Rumänien Afganistan Afghanistan Unkari Ungern Bosnia ja Hertsegovina Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Somalia Myanmar Ukraina Viro Estland Suomi Finland Kongon dem. tasavalta DR Kongo Vietnam Kiina Kina Venäjä Ryssland Filippiinit Filippinerna Thaimaa Thailand ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 19