Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011"

Transkriptio

1 Väestö 2012 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011 Utlänningar och migration Foreigners and migration

2

3 Väestö 2012 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011 Utlänningar och migration Foreigners and migration Helsinki Helsingfors 2012

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Matti Saari Kansikuva Pärmbild Cover graphics: Jannis Mavrostomos 2012 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print)

5 Alkusanat Tilastokeskuksessa laadittiin ensimmäinen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus -julkaisu tilastovuodesta Tämän jälkeen julkaisu on ilmestynyt vuosittain ja nyt käsillä oleva julkaisu on sisällöltään samanlainen. Ennen vuoden 1994 tilastoa Tilastokeskus on julkaissut kaksi ulkomaalaisväestöä ja siirtolaisuutta käsittelevää tilastojulkaisua. Ensimmäinen julkaistiin vuonna 1993 yhdessä Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Tähän julkaisuun oli Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan toimesta laadittu selvitys siirtolaisuus- ja ulkomaalaistilastojen laatijoista. Samassa selvityksessä esitettiin keskeisimmät siirtolaisuutta ja ulkomaalaisia koskevat demografiset tilastosarjat. Nämä tilastosarjat päättyivät vuoteen Tämä selvitys on julkaistu Tilastokeskuksen sarjassa Väestö 1993:8. Vuonna 1994 Tilastokeskus julkaisi Ulkomaalaiset Suomessa -selvityksen, johon oli kerätty keskeistä demografista tietoa Suomen ulkomaalaisväestöstä vuoteen 1992 saakka. Tämä selvitys on julkaistu Tilastokeskuksen sarjassa Väestö 1994:3. Termi ulkomaalaiset julkaisun nimessä on viitannut siihen, että julkaisu sisältää tietoja ulkomaan kansalaisista, ulkomailla syntyneistä tai vieraskielisistä henkilöistä. Nyt käsillä olevan Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus julkaisun lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastot kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan Väestörakenne ja väestönmuutokset kunnittain -julkaisussa (vuoteen 2004 saakka Väestörakenne-julkaisu). Lisäksi väestönmuutoksia (syntyneet, kuolleet, solmitut avioliitot, avioerot, kuntien välinen maassamuutto ja siirtolaisuus) käsittelevässä Väestönmuutokset -julkaisussa on keskeisiä ulkomaalaisia koskevia tilastoja. Ulkomaalaisten avio- ja avoliitoista on tarkempaa tietoa julkaisussa Perheet. Kaikki julkaisut kuuluvat Tilastokeskuksen Väestö-sarjaan. Lisäksi Tilastokeskus on tehnyt vuonna 2002 laajan pääkaupunkiseudun maahanmuuttajia koskevan tutkimuksen, jossa käsitellään maahanmuuttajien elinoloja. Tutkimus sisältää myös maahanmuuttajien demografista rakennetta kuvaavaa tietoa. Tutkimus on julkaistu Tilastokeskuksen Elinolot-sarjassa (2003:1). Nyt käsillä olevassa julkaisussa esitetään ulkomaalaisväestön ja viime vuosien siirtolaisuuden keskeisimmät demografiset tiedot. Lisäksi on selvitetty Suomen ulkomaalaisväestön työllisyyttä ja koulutusta. Julkaisun tilastosarjat ovat pääasiassa vuosilta Niissä taulukoissa ja kuvioissa, joissa käsitellään EU-maita, kaikki nykyiset EU-maat on sisällytetty joukkoon 1990-luvun vuosista lähtien. Aluetason tilastona on julkaisuun liitetty ulkomaalaisten määrä kunnittain vuosilta Tässä julkaisussa termillä ulkomaalainen tarkoitetaan ulkomaan kansalaista. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuton ja ulkomaalaisväestön kuvaamiseksi, sillä moni ulkomaalaistaustainen henkilö saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi julkaisussa tarkastellaankin väestöä myös oman ja vanhempien syntymämaan sekä kielen mukaan. Julkaisun ovat laatineet korkeakouluharjoittelija Saska Saarioja ja yliaktuaari Eevi Lappalainen. Helsinki, joulukuussa 2012 Tilastokeskus 3

6 Förord Denna publikation innehåller demografiska uppgifter om utländska invånare och in- och utvandring. Publikationen innehåller även långa statistiska trender, mestadels för perioden En svensk sammanfattning kan läsas på sidor Denna publikation har redigerats av Saska Saarioja och Eevi Lappalainen. Helsingfors, december 2012 Preface This publication presents statistics on foreigners living in Finland and on international migration in Most time series in the publication were compiled from the period The publication includes the main demographic data and basic employment statistics. The tables and figures are provided with English captions and an English summary is given on pages The publication was written by Saska Saarioja and Eevi Lappalainen. Helsinki, December 2012 Jari Tarkoma Director, Population Statistics 4 Tilastokeskus

7 Sisällys Alkusanat Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Virolaiset suurin ulkomaalaisryhmä Ulkomaalaisista 80 prosenttia työikäisiä Ulkomaalaisten sukupuolijakauma vaihtelee kansalaisuuden mukaan Ulkomailla syntyneitä Venäjä yleisin vieras kieli Suomen kansalaisuus henkilölle Lähes suomalaista parisuhteessa ulkomailla syntyneen kanssa Suomessa syntyneiden ja maahanmuuttajien välisten avioliittojen eronneisuus suurta Ulkomaalaisten työttömyys yhä suurta Ulkomaan kansalaiset keskittyvät Uudellemaalle Suomi vastaanottanut lähes pakolaista Ulkomaalaisten koulutus Maahanmuuttajien hedelmällisyys Suomessa syntyneitä korkeampaa Vuosittainen nettomaahanmuutto kasvanut 2000-luvulla Uusista maahanmuuttajista enemmistö miehiä Svensk sammanfattning English summary Katsauksen taulukot I. Ulkomaalaisten lukumäärä ja sen muutos II. Suurimmat kansalaisuusryhmät III. Koko väestön, Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten ikärakenne IV. Ulkomailla syntyneiden lukumäärä ja sen muutos V. Ulkomailla syntynyt väestö syntymämaan mukaan VI. Vieraskielinen väestö VII. Vieraskielisten lasten määrä kielen mukaan VIII. Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät IX. Väestö siviilisäädyn ja syntymämaan mukaan XA. Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset miehet kansalaisuuden mukaan XB. Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset naiset kansalaisuuden mukaan XIA. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot naisen syntymämaan mukaan vuonna XIB. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot miehen syntymämaan mukaan vuonna XIIA. Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan XIIB. Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan XIIIA. Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina XIIIB. Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina XIV. Ulkomaan kansalaisten ja koko väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1991 ja XVA. Suomen kansalaiset ja 15 suurinta kansalaisuusryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan XVB. Suomen kansalaiset ja 15 suurinta kansalaisuusryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan 2010, % XVIA. Ulkomaalaisten vuotiaiden työttömyysaste kansalaisuuden mukaan vuosina , osuus työvoimasta prosentteina XVIB. Ulkomaasyntyisten vuotiaiden työttömyysaste syntymämaan mukaan , osuus työvoimasta prosentteina XVIIA. Väestö kansalaisuustyypin mukaan maakunnittain 2011 ja ulkomaan kansalaisten osuus (%) maakunnittain XVIIB. Ulkomaalaisväestö kansalaisuuden mukaan maakunnittain 2011, % XVIII. Suurimmat kuntien ulkomaan kansalaisten määrät (N>700) XIX. Kunnat, joissa suurin ulkomaan kansalaisten osuus vuonna Tilastokeskus 5

8 XX. Ulkomaan kansalaisten muuttoliike Suomen maakuntien välillä XXI. Ulkomaan kansalaisten muuttoliike maakunnittain XXII. Työikäisen (15 64-vuotiaat) väestön koulutus kansalaisuuden mukaan XXIII. Kokonaishedelmällisyysluku syntymämaan mukaan ja XXIV. Nettosiirtolaisuus Suomen ja eräiden maiden välillä XXVA. Naisten osuus maahanmuutossa kansalaisuustyypin mukaan , % XXVB. Naisten osuus maastamuutossa kansalaisuustyypin mukaan , % Kuviot 1. Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU 27 -maissa Ulkomaiden kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Suurimmat kansalaisuusryhmät Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Lasten (0 14-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Ulkomaan kansalaisten ikärakenne Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä Suomessa yhtäjaksoisesti alle viisi vuotta oleskelleiden osuus (%) eri maissa syntyneistä Ulkomailla syntyneet maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Suomessa syntyneet henkilöt, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla, Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna Suomen kansalaisuuden saaneet Ulkomaalaisten vuotiaiden työttömyysaste kansalaisuuden mukaan 2010, osuus työvoimasta prosentteina vuotiaiden työllisyysaste sukupuolen ja syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan vuotiaiden ulkomaasyntyisten työllisyysaste 2010 syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) sekä maassaoloajan mukaan Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna Suomeen saapuneet pakolaiset Kokonaishedelmällisyysluku synnyinmaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Siirtolaisuus Muuttoliike Suomen ja EU-maiden (pl. Ruotsi) välillä Suomen kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomaalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomaasyntyisten maahanmuutto, maastamuutto ja nettomuutto henkilön synnyinmaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Liitetaulukot 1. Väestö kansalaisuuden mukaan Väestö syntymämaan mukaan Väestö kielen mukaan Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta sekä työttömyys vuosina ja koko maan työttömyys Väestön työllisyysaste kansalaisuuden ja sukupuolen mukaan Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain Siirtolaisuus vuosina Maahanmuuttaneet maittain Maastamuuttaneet maittain Nettomaahanmuutto maittain Liitteet 1. Valtiot maanosittain Väestö eräitten kielten (suuruusjärjestyksessä) mukaan Katsaustaulukoiden ja kuvioiden väestöryhmien tietojen näyttämisen valintaperusteet Valtiot inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Tilastokeskus

9 Innehåll Förord Antalet utländska medborgare har ökat till personer Största utländska grupp är estländare procent av utländska medborgare är i arbetsför ålder Variation i könsfördelning efter nationalitet Antalet utrikesfödda är Ryska det vanligaste främmande språket Finskt medborgarskap till utlänningar Över finlandsfödda har utrikesfödda makor, makar eller sambor Skilsmässoprocenten stor i internationella äktenskap Arbetslösheten fortfarande stor bland utlänningar De flesta utlänningar bor i Nyland Finland har mottagit något mindre än flyktingar Utbildningen bland utlänningar Fruktsamheten större bland utrikesfödda än bland finlandsfödda Den årliga nettoinvandringen har ökat på 2000-talet Majoriteten av invandrare nuförtiden män Svensk sammanfattning English summary Tabeller i översikten I. Antal utlänningar och förändring av antalet utlänningar II. Största grupper efter medborgarskap III. Åldersstruktur för hela befolkningen, finska medborgar och utlänningar IV. Antal utrikesfödda och förändring av antalet utrikesfödda V. Utrikes födda personer efter födelseland VI. Befolkning med främmande språk VII. Antal främmandespråkiga barn efter språk VIII. Största medborgarskapsgrupper av utlänningar som fått finskt medborgarskap IX. Befolkning efter civilstånd och födelseland XA. Finska män som ingått äktenskap med en utländsk kvinna efter medborgarskap XB. Finska kvinnor som ingått äktenskap med en utländsk man efter medborgarskap XIA. Utrikesfödda makor och sambor till män födda i Finland efter kvinnans födelseland XIB. Utrikesfödda makar och sambor till kvinnor födda i Finland efter mannens födelseland XIIA. Äktenskapsskillnader bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap XIIB. Äktenskapsskillnader bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap XIIIA. Skilsmässofrekvens (%) bland män födda i Finland efter makans födelseland i mäns internationella äktenskap XIIIB. Skilsmässofrekvens (%) bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i kvinnors internationella äktenskap XIV. Utlänningar och hela befolkningen efter huvudsaklig verksamhet 1991 och XVA. Finska medborgare och de 15 största utlänningsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet XVB. Finska medborgare och de 15 största utlänningsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet 2010, % XVIA. Det relativa arbetslöshetstalet för utlänningar i års ålder efter medborgarskap , procentavdel av arbetskraften XVIB. Det relativa arbetslöshetstalet för utrikesfödda i års ålder efter födelseland , procentavdel av arbetskraften XVIIA. Befolkning efter medborgarskapstyp och landskap 2011 och andel (%) utlänningar efter landskap XVIIB. Utlänningar efter landskap och medborgarskap 2011, % XVIII. Störst antal (N>700) utländska medborgare kommunvis XIX. Kommuner med störst andel utländska medborgare XX. Utlänningars migration mellan finska landskap Tilastokeskus 7

10 XXI. Utlänningars migration efter landskap XXII. Utbildning bland befolkning i arbetsför ålder (15-64 år) efter medborgarskap XXIII. Det totala fruktsamhetstalet efter födelseland och XXIV. Nettomigration mellan en del länder och Finland XXVA. Andel kvinnor i invandringen efter medborgarskapstyp , % XXVB. Andel kvinnor i utvandringen efter medborgarskapstyp , % Figurer 1. Antal utlänningar Andel (%) utlänningar i EU-27 länderna Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Största grupper efter medborgarskap Andel (%) utlänningar i arbetsför ålder (15 64-åriga) i olika medborgarskapsgrupper Andel (%) barn (0 14 års ålder) i olika medborgarskapsgrupper Andel (%) personer i ålder över 65 år inom olika medborgarskapsgrupper Befolkningsstruktur bland utlänningar Andel (%) män inom olika medborgarskapsgrupper Andel (%) personer som bott i Finland utan avbrott under fem år av personer födda i olika länder Utrikesfödda personer efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Finlandsfödda personer som har minst en utrikesfödd förälder Antal främmandespråkiga personer efter språk Utlänningar som fått finskt medborgarskap Det relativa arbetslöshetstalet för utlänningar i års ålder efter medborgarskap 2010, procentandel av arbetskraften Det relativa sysselsättningstalet för åriga efter kön och fosterlandets index för mänsklig utveckling (HDI) Det relativa sysselsättningstalet för åriga utrikesfödda personer efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) och vistelsetid i landet Andel utlänningar (%) av folkmängden i kommunen Flyktingar som tagits emot av kommuner Det totala fruktsamhetstalet efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Invandring och utvandring Migration mellan Finland och EU-länder (exkl. Sverige) Invandring och utvandring av finska medborgare Invandring och utvandring av utlänningar Invandring, utvandring och nettomigration av utrikesfödda personer efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Tabeller 1. Befolkning efter medborgarskap Befolkning efter födelseland Befolkning efter språk (N>280) Personer som fått finskt medborgarskap efter tidigare medborgarskap Utländska medborgare efter huvudsaklig verksamhet och det relativa arbetslöshetstalet Det relativa sysselsättningstalet för utlänningar efter medborgarskap och kön Utländska medborgare efter landskap och kommun Invandring och utvandring Invandring efter utvandringsland Utvandring efter invandringsland Nettoinvandring efter migrationsland Bilagor 1. Stater efter världsdel Folkmängd efter några språk (i storleksordning) Urvalskriterier för visning av uppgifter om befolkningsgrupper i översiktstabeller och figurer Stater efter indexet för mänsklig utveckling (HDI) Tilastokeskus

11 Contents Preface Number of foreigners has reached 183, Estonians the largest group of foreigners per cent of foreigners are years old Gender distribution varies by nationality Number of foreign-born 266, The most prominent foreign language is Russian ,558 gained Finnish citizenship in Over 64,000 persons born in Finland have a foreign-born spouse or cohabiting partner Divorce rate high in international marriages Unemployment rate high among foreigners Foreigners living mostly in Uusimaa Finland has received almost 40,000 refugees Foreign population by education Fertility among foreign-born persons higher than among others Annual net migration has increased in the 2000s Men were majority among new immigrants in Svensk sammanfattning English summary Tables of the review I. Number of foreigners and trends among foreigners II. Largest groups of foreign citizens III. Age structure of total population, Finnish citizens and foreigners IV. Number of population born abroad and change V. Foreign-born population by country of birth VI. Population by foreign language VII. Number of children with foreign language by language VIII. Largest groups of naturalized foreigners IX. Population by marital status and country of birth XA. Marriages contracted by Finnish male citizens with foreign woman by citizenship XB. Marriages contracted by Finnish female citizens with foreign man by citi-zenship XIA. Foreign-born spouses and cohabiting partners of men born in Finland by woman s country of birth XIB. Foreign-born spouses and cohabiting partners of women born in Finland by man s country of birth XIIA. Divorces of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth XIIB. Divorces of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth XIIIA. Divorce rate (%) of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth XIIIB. Divorce rate (%) of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth XIV. Main type of activity of total population and foreigners in 1991 and XVA. Main type of activity of Finnish citizens and 15 largest groups of foreign citizens XVB. Main type of activity of Finnish citizens and 15 largest groups of foreign citizens 2010, % XVIA. Unemployment rate among foreigners aged by citizenship in , percentage of the labour force XVIB. Unemployment rate among foreign-born persons aged by country of birth , percentage of the labour force XVIIA. Population by type of citizenship and region 2011 and the percentage of foreigners by region XVIIB. Foreign population by region and citizenship 2011, % XVIII. Largest numbers of foreign citizens (N>700) by municipalities XIX. Municipalities with the largest proportion of foreign citizens XX. Migration of foreign citizens between Finnish regions XXI. Migration of foreign citizens by region XXII. Education among working age population (15 64 years old) by citizenship XXIII. Total fertility rate by country of birth and Tilastokeskus 9

12 XXIV. Net migration between selected countries and Finland XXVA. Percentage of women in immigration by type of citizenship , % XXVB. Percentage of women in emigration by type of citizenship , % Figures 1. Number of foreigners Foreigners in EU-27 countries (%) Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) Largest groups of foreign citizens Working age population (15 64 year old) in individual national groups (%) Children (0 14 year old) in individual national groups (%) Old age (over 65 year old) population in individual national groups (%) Age structure of foreign citizens Proportion of men in individual national groups (%) Proportion of those having stayed continuously in Finland under five years among those born in different countries (%) Foreign-born population according to the country s Human Development Index (HDI) Finnish-born population with at least one foreign-born parent Largest groups of persons with foreign language by foreign language Naturalized foreigners Unemployment rate among foreigners aged by citizenship 2010, percentage of the labour force Employment rate of population aged by sex and Human Development Index (HDI) of country of origin Employment rate of foreign-born population aged in 2010 according to the Human Development Index (HDI) of country of birth and length of residence in Finland Foreigners as a proportion (%) of the population by municipality in Number of refugees to Finland Total fertility rate according to the Human Develoment Index (HDI) of the country of birth Emigration and immigration Migration between Finland and EU countries (excl. Sweden) Immigration and emigration of Finnish citizens Immigration and emigration of foreigners Immigration, emigration and net migration of foreign-born persons by the Human Development Index of the person s country of birth Tables 1. Population by citizenship in Population by country of birth Population (N>280) by language Naturalised foreigners by former citizenship in Main type of activity and unemployment rate of foreign citizens and general unemployment rate in Employment rate among foreigners by citizenship and sex Foreign citizens by region and municipality in Immigration and emigration in Immigration by country in Emigration by country in Net immigration by country of migration in Appendices 1. Countries by continent Mother tongue (in descending order) of population Selection criteria on showing data for population groups in the tables and figures of the review Countries according to the Human Development Index (HDI) Tilastokeskus

13 1. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Suomessa asui vuoden 2011 lopussa ulkomaalaista (ulkomaan kansalaista). Viime vuonna ulkomaalaisten määrä kasvoi henkilöllä, mikä on suurin yksittäisenä vuonna tilastoitu määrä. Suhteellisesti ulkomaalaisten määrä kasvoi noin 9 prosenttia. Ulkomaalaisten määrä kasvoi henkilöllä enemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaalaisten määrä pysyi pitkään Suomessa hieman päälle henkilön. Kun vuonna 1950 ulkomaalaisia oli , joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä, oli vuonna 1976 heidän määränsä Yli kahdenkymmenen vuoden aikana lisäys oli hyvin pieni luvulla ulkomaalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa (kuvio 1). Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostivat ruotsalaiset, joista lähes kaikki olivat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Suomen mittakaavassa laajempi maahanmuutto alkoi vuonna 1990, kun silloisen Neuvostoliiton alueella asuneille inkerinsuomalaisille annettiin oikeus paluumuuttoon. Tämä lisäsi muuttoa Suomeen ja kasvatti merkittävästi ulkomaalaisväestöä. Vuosien 1989 ja 1991 välillä ulkomaalaisten määrä lähes kaksinkertaistui noin henkeen. Vuonna 1991 ulkomaalaisten määrä lisääntyi yli henkilöllä (taulukko I), mikä oli siihenastinen ennätys ulkomaalaisten määrä kasvoi tuona vuonna 43 prosentilla. Inkeriläisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi toinen merkittävä maahan muuttanut ulkomaalaisryhmä olivat somalialaiset, joita saapui turvapaikanhakijoina yli tuhat. Kiristynyt tilanne entisen Jugoslavian alueella sai sadattuhannet jugoslavialaiset lähtemään pakolaisina liikkeelle vuosina 1993 ja 1994, ja osa heistä muutti Suomeenkin. Vuosina ulkomaalaisten lukumäärän kasvu oli vuosittain yli 10 prosenttia. Vuosina se on vaihdellut vuoden 2004 reilun prosentin ja vuoden 1997 yli 9 prosentin välillä. Vuodesta 2007 lähtien ulkomaalaisväestö on kasvanut yli henkilöllä joka vuosi. Ulkomaalaisväestön määrän absoluuttinen vuosittainen kasvu saavutti vuoden 1991 ennätystason uudelleen vuonna Vuoden 2011 lopussa Suomessa asui Ulkomaan kansalaisia Ulkomailla syntyneitä Vieraskielisiä Kuvio 1. Figur 1. Figure 1. Ulkomaalaisten määrä Antal utlänningar Number of foreigners Tuhansia Tusen Thousands Tilastokeskus 11

14 Ulkomaan kansalaisista 90,0 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 93,0 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuonna 2011 Suomen kansalaisuus myönnettiin henkilölle, kun edellisenä vuonna henkilöä sai Suomen kansalaisuuden (ks. kappale 7 kuvio 14). Myönnettyjen kansalaisuuksien vuosittainen määrä on vaihdellut vuodesta 1998 eteenpäin vuoden 2001 luvun ja vuoden 2004 luvun välillä. Ennen vuotta 1998 uusia kansalaisuuksia myönnettiin vuosittain noin tuhat. Syynä määrän kasvuun 1990-luvun lopulla olivat 1990-luvun alussa saapuneiden suurten maahanmuuttajaryhmien Suomen kansalaisuuksien saamiset. Uuden kansalaisuuslain 359/2003 voimaantulolla oli vaikutusta vuonna 2004 kansalaisuuden saaneiden suureen määrään. Uusi kansalaisuuslaki mahdollisti kaksoiskansalaisuuden tällöin Suomen kansalaisuuden saatuaan ulkomaalainen ei enää välttämättä menettänyt entistä kansalaisuuttaan. Toisaalta tieto lain valmistelusta saattoi johtaa kansalaisuuden hakemisten lykkäämiseen ennen lain voimaantuloa. Vaikka ulkomaalaisten suhteellinen lisäys on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut suurta, on Suomen ulkomaalaisväestö kansainvälisesti verrattuna pieni. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli 1980-luvulla vain 0,3 prosenttia. Vuonna 2000 ulkomaalaisten osuus oli 1,8 prosenttia ja vuonna ,4 prosenttia. Nykyisissä EU-maissa eli EU 27 -maissa ulkomaan kansalaisia oli 6,6 prosenttia vuonna 2010 (kuvio 2). Suomen lukema oli EU 27 -maiden vertailussa kuudenneksi alhaisin. Vanhoista EU-maista (EU 15-maat) Suomessa oli pienin ulkomaalaisten osuus; kaikista EU-maista Unkarilla, Slovakialla, Liettualla, Bulgarialla ja Puolalla ulkomaalaisten osuus oli Suomea pienempi. Suhteellisesti eniten ulkomaan kansalaisia asui vuonna 2010 Luxemburgissa, jossa heitä oli 43,1 prosenttia. Vähiten ulkomaan kansalaisia asui Puolassa: 0,1 prosenttia. Romanian luvut puuttuvat vertailusta. Kuvio 2. Figur 2. Figure 2. Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU 27 -maissa 2010 Andel (%) utlänningar i EU-27 länderna 2010 Foreigners in EU-27 countries (%) ) 1 ) Maa Land Country 1 ) Luxemburg Luxembourg Kypros Cyprus Latvia Viro Estonia Espanja Spain Itävalta Austria Belgia Belgium Saksa Germany Kreikka Greece Irlanti Ireland Italia Italy Britannia United Kingdom EU 27 Ruotsi Sweden Tanska Denmark Ranska France Malta Portugali Portugal Alankomaat Netherlands Slovenia Tšekki Czech Republic Suomi Finland Unkari Hungary Slovakia Liettua Lithuania Bulgaria Puola Poland 12,3 10,8 10,6 8,8 8,5 8,1 7,5 7,2 6,6 6,6 6,2 5,9 4,9 4, ,1 2,1 1,3 1 0,5 0, , ,1 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

15 Taulukko I. Tabell I. Table I. Ulkomaalaisten määrä ja sen muutos Antal utlänningar och förändring av antalet utlänningar Number of foreigners and trends among foreigners Vuosi År Year Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Antal utländska människor Number of foreign citizens Osuus koko väestöstä Andel av befolkningen Percentage of total population % Vuosimuutos Förändring per år Change per year +/ Vuosimuutos Förändring per år Change per year % ,3 34 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Tilastokeskus 13

16 2. Virolaiset suurin ulkomaalaisryhmä Vuoden 2011 lopussa Suomessa asui yli 170 eri ulkomaan kansalaisuusryhmää, joista suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset, henkilöä (taulukko II ja kuvio 4). Toiseksi eniten Suomessa asuu Venäjän kansalaisia, joita vuoden 2011 lopussa oli Vielä vuonna 2009 venäläisten määrä oli virolaisten määrää suurempi. Kolmanneksi eniten Suomessa asuu Ruotsin kansalaisia, joita vuoden 2011 lopussa oli Seuraavana kansalaisuustilastossa ovat somalialaiset, joita oli Kymmenen suurimman kansalaisuusryhmän joukkoon kuuluvat lisäksi kiinalaiset, henkeä, irakilaiset, joita oli sekä näiden jälkeen thaimaalaiset, turkkilaiset, saksalaiset ja intialaiset. Vuosina eri kansalaisuusryhmistä eniten on kasvanut virolaisten määrä, hengellä. Seuraavaksi eniten on kasvanut venäläisten (3 374) ja irakilaisten (2 706) määrä. 30 suurimmasta ulkomaan kansalaisten ryhmästä suhteellisesti eniten vuosina on kasvanut myanmarilaisten, nigerialaisten, irakilaisten ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisten määrä. On otettava huomioon, että kansalaisuusryhmien kokoon vaikuttaa Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä. Esimerkiksi somalin kielen puhujia asui vuoden 2011 lopulla Suomessa (taulukko-osan taulukko 2). Tähän lukuun sisältyvät sekä Somalian kansalaiset, Suomen kansalaisuuden saaneet että somalialaisille vanhemmille Suomessa syntyneet lapset, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu somali. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten jakautumista eri maaryhmiin voidaan tarkastella lähtömaan kehittyneisyystason mukaan. Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI) on YK:n kehitysohjelman luoma mittari, joka asettaa maailman valtiot järjestykseen odotetun eliniän, koulutuksen ja elintason mukaan. Näillä kolmella mittarilla se kuvaa elintasoa, jonka valtio pystyy kansalaisilleen tarjoamaan (ks. Liite 4). Kuviossa 3 on esitetty Suomessa asuneet ulkomaan kansalaiset lähtömaan inhimillisen kehityksen indeksin mukaan. EU-maiden kansalaisia oli vuonna 2011 yli kolmannes kaikista ulkomaan kansalaisista, ja muita korkean tai hyvin korkean kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli hieman alle kolmannes. Keskitason kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli vajaa viidennes ja vähiten kehittyneiden maiden kansalaisia 14 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista luvulla suhteellisesti eniten on kasvanut matalan ja keskitason inhimillisen kehittyneisyyden maiden kansalaisten määrä. Määrällisesti eniten on kasvanut EU-kansalaisten määrä. Kuvio 3. Figur 3. Figure 3. Ulkomaiden kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) Tuhansia Tusen Thousands Matala HDI Lågt HDI Low HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Muu korkea HDI Andra länder med högt HDI Other countries with high HDI Muu erittäin korkea HDI Andra länder med mycket högt HDI Other countries with very high HDI EU-maat EU-länderna EU member countries Tilastokeskus

17 Taulukko II. Tabell II. Table II. Suurimmat kansalaisuusryhmät Största grupper efter medborgarskapet Largest groups of foreign citizens Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship Viro Estland Estonia Venäjä Ryssland Russia Ruotsi Sverige Sweden Somalia Somalien Kiina Kina China Irak Iraq Thaimaa Thailand Turkki Turkiet Turkey Saksa Tyskland Germany Intia Indien India Britannia Storbritannien Great Britain Vietnam Entinen Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Former Serbia and Montenegro Iran Yhdysvallat Förenta staterna United States Muut Andra Other Tuntematon Okänd Unknown Yhteensä Totalt Total Kuvio 4. Figur 4. Figure 4. Suurimmat kansalaisuusryhmät 2011 Största grupper efter medborgarskapet 2011 Largest groups of foreign citizens ) 1) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1) Viro Estonia Venäjä Russia Ruotsi Sweden Somalia Kiina China Irak- Iraq Thaimaa Thailand Turkki - Turkey Saksa Germany Intia India Britannia United Kingdom Vietnam Entinen/Former Serbia ja/and Montenegro Afganistan Afghanistan Iran Islamic Republic of Iran USA United States Puola Poland Ukraina Ukraine Bosnia-Hertsegovina Italia Italy Ranska France Myanmar Nigeria Unkari Hungary Romania Romania Filippiinit Philippines Espanja Spain Kongo Kinshasa Congo-Kinshasa Alankomaat Netherlands Entinen Sudan Former Sudan 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tuhansia Tusen Thousands Tilastokeskus 15

18 3. Ulkomaalaisista 80 prosenttia työikäisiä Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi Suomen kansalaisista. Ulkomaalaisista suurin osa on työikäisiä (15 64-vuotiaita): vuonna 2011 työikäisiä oli 80,6 prosenttia (taulukko III). Vastaavasti Suomen kansalaisista työikäisiä oli 64,9 prosenttia. Eläkeikäisiä (yli 65-vuotiaat) ulkomaan kansalaisista oli 4,6 prosenttia, kun Suomen kansalaisista eläkeikäisiä oli 18,1 prosenttia. Ulkomaan kansalaisista 14,8 prosenttia oli alle 0-14-vuotiaita, suomalaisista taas 16,5 prosenttia. Suomessa asuvien ulkomaalaisten ikärakenne vaihtelee hyvin paljon kansalaisuusryhmittäin. Esimerkiksi espanjalaisista, nigerialaisista, kiinalaisista ja britannialaisista noin 90 prosenttia oli vuoden 2011 lopussa työikäisiä (kuvio 5). Sen sijaan myanmarilaisista ja kinshasankongolaisista vain noin kolme viidestä oli työikäisiä. 30 suurimmasta ulkomaan kansalaisuusryhmästä pienin työikäisten osuus (53,2 prosenttia) oli entisen Sudanin kansalaisilla (ml. nykyinen Etelä- Sudan ja Sudan) (Kuvio 5). Taulukko III. Tabell III. Table III. Koko väestön, Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten ikärakenne 2011 Åldersstruktur för hela befolkningen, finska medborgar och utlänningar 2011 Age structure of total population, Finnish citizens and foreigners 2011 Ikä Ålder Age Koko väestö Hela befolkningen Total population Suomen kansalaiset Finska medborgare Finnish citizens Ulkomaan kansalaiset Utländska medborgare Foreign citizens % % % Ulkomaan kansalaisten vuosimuutos Förändringen i antalet utländska medborgare Change per year of foreign citizens Yhteensä Totalt Total Kuvio 5. Figur 5. Figure 5. Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2011 Andel utlänningar i arbetsför ålder i olika medborgarskapsgrupper (%) 2011 Working age population (15 64 year old) in individual national groups (%) ) 1) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1 Espanja Spain 93,2 Nigeria 92,2 Kiina China 90,2 Britannia Great Britain 90,1 Filippiinit Philippines 90 Thaimaa Thailand 89,4 Italia Italy 89,1 Ranska France 88,8 Alankomaat Netherlands 87,7 Unkari Hungary 85,8 Turkki Turkey 85,3 Yhdysvallat United States 84,4 Puola Poland 84,3 Saksa Germany 84,3 Romania 83,2 Iran Islamic Republic of Iran 83,1 Vietnam 82,3 Intia India 81,5 Ulkomaat yhteensä All foreigners 80,6 Ukraina Ukraine 80,2 Viro Estonia 79,7 Venäjä Russia 77,5 Irak Iraq 76,7 Afganistan Afghanistan 75 Entinen/Former Serbia ja/and Montenegro 74,4 Ruotsi Sweden 71,7 Bosnia-Hertsegovina 71,5 Somalia 69,6 Suomi Finland 64,9 Myanmar 63 Kongo Kinshasa Congo-Kinshasa 61,7 Entinen Sudan Former Sudan 53, ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix Tilastokeskus

19 Vuonna 2011 ulkomaalaisväestöstä noin 15 prosenttia oli lapsia (0 14-vuotiaita). Lasten osuus alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämiset ovat kasvattaneet lasten määrää pakolaisryhmissä. Lasten suhteellinen osuus onkin suurin niissä kansalaisryhmissä, joissa on myös suhteellisen paljon pakolaisia vuotiaiden osuus oli suurin entisen Sudanin kansalaisten, kinshasankongolaisten, myanmarilaisten ja somalialaisten joukossa (kuvio 6). Myös entisen Serbia ja Montenegron, Afganistanin, Irakin ja Bosnia-Hertsegovinan kansalaisista yli viidennes oli lapsia. Lisäksi intialaisista, virolaisista, vietnamilaisista ja romanialaisista suhteellisen suuri osuus oli lapsia kullakin noin kuudesosa. Eläkeikäisten osuus ulkomaalaisista on pieni. Vuonna 2011 noin kahdessa kolmasosassa tarkastelluista kansalaisuusryhmistä eläkeikäisten osuus oli alle kaksi prosenttia. Suhteellisesti eniten eläkeikäisiä, yli 65-vuotiaita, oli Ruotsin (22,2 %), USA:n (9,9 %) ja Saksan (9,5 %) kansalaisten joukossa. Näistä maista tulleiden keskuudessa on paljon Suomeen eläkevuosiaan viettämään tulleita paluumuuttajia. Maahanmuuton syyt ovat todennäköinen selittäjä eroille kansalaisuusryhmien ikärakenteessa. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten ikäpyramidista (kuvio 8) saa selkeän kuvan siitä, että Suomessa asuvien ulkomaalaisten enemmistö on työikäisiä. Erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana nousevat esiin vuotiaat. Kuvio 6. Figur 6. Figure 6. Lasten (0 14-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2011 Andel (%) barn (0 14 års ålder) i olika medborgarskapsgrupper 2011 Children (0 14 year old) in individual national groups (%) ) 1 ) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1 ) Entinen Sudan/ Former Sudan Kongo Kinshasa Congo-Kinshasa Myanmar Somalia Entinen/Former Serbia ja/and Montenegro Afganistan Afghanistan Irak Iraq Bosnia-Hertsegovina Intia India Viro Estonia Suomi Finland Vietnam Romania Iran Islamic Republic of Iran Ukraina Ukraine Ulkomaat yhteensä All foreigners Turkki Turkey Puola Poland Venäjä Russia Unkari Hungary Thaimaa Thailand Ranska France Kiina China Filippiinit Philippines Nigeria Italia Italy Alankomaat Netherlands Saksa Germany Ruotsi Sweden Yhdysvallat United States Espanja Spain Britannia Great Britain 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 23,7 23,4 21,9 20,1 17,5 16,8 16,5 16,4 15,8 15,2 14,9 14,8 14,4 13,9 13,8 13,2 10,5 9,4 9,4 9,2 7,8 7,2 6,6 6,2 6,2 5,7 5 3,8 28,8 37,9 34, ,5 Tilastokeskus 17

20 Kuvio 7. Figur 7. Figure 7. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2011 Andel (%) personer i ålder över 65 år inom olika medborgarskapsgrupper 2011 Old age (over 65 year old) population in individual national groups (%) ) 1 ) Kansalaisuus Medborgarskap Citizenship 1 ) Ruotsi Sweden Suomi Finland USA United States Saksa Germany Venäjä Russia Bosnia-Hertsegovina Britannia United Kingdom Alankomaat Netherlands Ukraina Ukraine Ulkomaat yhteensä All foreigners Italia Italy Viro Estonia Myanmar Entinen/Former Serbia ja/and Montenegro Espanja Spain Puola Poland Ranska France Iran Islamic Republic of Iran Somalia Afganistan Afghanistan Irak Iraq Vietnam Intia India Romania Unkari Hungary Filippiinit Philippines Kongo (Kongo Kinshasa) Congo (Congo Kinshasa) Kiina China Turkki Turkey Entinen/Former Sudan Thaimaa Thailand Nigeria 6,1 5,7 4,9 4,6 3,7 3,5 2,2 1,9 1,8 1,8 1,7 1,7 1,6 1,6 1,4 1, ,7 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 9,9 9,5 8,7 8, ,6 22,2 Kuvio 8. Figur 8. Figure 8. Ulkomaan kansalaisten ikärakenne 2011 Befolkningsstruktur bland utlänningar 2011 Age structure of foreign citizens Ikä Ålder Age Miehet Män Males Naiset Kvinnor Females 18 Tilastokeskus

21 4. Ulkomaalaisten sukupuolijakauma vaihtelee kansalaisuuden mukaan Vuoden 2011 lopussa ulkomaan kansalaisista miehiä oli ja naisia , eli miehiä oli enemmän kuin naisia. Miesten osuus ulkomaalaisista oli 52,9 prosenttia. Vielä vuonna 2000 naisia ja miehiä oli ulkomaalaisissa yhtä paljon, mutta 2000-luvulla ulkomaan kansalaisten maahanmuutto on ollut miesvoittoista (ks. taulukko XXVA). Suomen koko väestössä miesten osuus oli vuoden 2011 lopussa 49,1 prosenttia. Kansalaisuuksittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien ulkomaalaisryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suhteellisesti suurin miesten osuus oli briteillä, nigerialaisilla ja alankomaalaisilla, joista neljä viidestä oli miehiä (kuvio 9). Myös italialaisista ja turkkilaisista noin kolme neljästä oli miehiä. Thaimaan kansalaisista peräti 87 prosenttia ja Filippiinien kansalaisista 71 prosenttia oli naisia. Suurimmista kansalaisuusryhmistä myös esimerkiksi venäläisillä, vietnamilaisilla, kiinalaisilla ja virolaisilla oli naisenemmistö. Kuvio 9. Figur 9. Figure 9. Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä 2011 Andel (%) män inom olika medborgarskapsgrupper 2011 Proportion of men in individual national groups (%) 2011 Kansalaisuus 1) 1) Medborgarskap Citizenship 1) Britannia United Kingdom Nigeria Alankomaat Netherlands Italia Italy Turkki Turkey Ranska France Espanja Spain Irak Iraq Yhdysvallat (USA) United States Intia India Saksa Germany Iran Islamic Republic of Iran Ruotsi Sweden Puola Poland Unkari Hungary 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 80,5 79,1 78,4 74,3 69,8 65,6 64,8 64,6 63,4 63,3 59,4 58, ,4 56,3 55,8 55,4 55,4 53,6 52,9 52,5 51,8 50,4 49,9 49, ,8 46,7 45,9 42,1 Afganistan Afghanistan Romania Entinen/Former Serbia ja/and Montenegro Bosnia-Hertsegovina Ulkomaat yhteensä All foreigners Somalia Entinen/ Former Sudan Myanmar Kongo (Kongo Kinshasa) Congo (Congo Kinshasa) Ukraina Ukraine Suomi Finland Viro Estonia Kiina China Vietnam Venäjä Russia Filippiinit Philippines 29,1 Thaimaa Thailand 13, Tilastokeskus 19

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Väestö 2013 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Utlänningar och migration Foreigners and migration Väestö 2013 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Utlänningar

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustainen väestö 2013

Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 Väestö 2014 Befolkning Population Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 Befolkning med utländsk bakgrund Population with foreign background Väestö 2014 Befolkning Population Ulkomaalaistaustainen väestö 2013

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011 Befolkningsförändringar Vital Statistics. Väestö 2012 Befolkning Population

Väestönmuutokset 2011 Befolkningsförändringar Vital Statistics. Väestö 2012 Befolkning Population Väestönmuutokset 2011 Befolkningsförändringar Vital Statistics Väestö 2012 Befolkning Population Väestö 2012 Befolkning Population Väestönmuutokset 2011 Befolkningsförändringar Vital Statistics Helsinki

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2012

Väestönmuutokset 2012 Väestönmuutokset 2012 Befolkningsförändringar Vital Statistics Väestö 2013 Befolkning Population Väestö 2013 Befolkning Population Väestönmuutokset 2012 Befolkningsförändringar Vital Satistics Helsinki

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013

Väestönmuutokset 2013 Väestönmuutokset 2013 Befolkningsförändringar Vital Statistics Väestö 2014 Befolkning Population Väestö 2014 Befolkning Population Väestönmuutokset 2013 Befolkningsförändringar Vital Satistics Helsinki

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013 Uudenmaan liiton julkaisuja E 126-2013 UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja E 126 2013 ISBN 978-952-448-371-1 ISSN 2341-8885 Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat:

Lisätiedot

Multicultural Center Kompassi

Multicultural Center Kompassi F I N L A N D Kuopio Immigrants form about 3% of the total population in Finland Kuopio has 1.7% of immigrant population (2011) (Helsinki area around 5%) Finland takes about 750 quota refugees per year.

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset?

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja 2013 Uudenmaan liiton julkaisuja xxx 2013 ISBN 978-952-448- ISSN Ulkoasu: Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu

Markkinaraportti / heinäkuu VII / 25 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu Matkailu Venäjältä ja Virosta kasvanut voimakkaasti Venäjältä ja Virosta Helsinkiin suuntautuvan matkailun kasvu jatkuu. Venäjän talouden

Lisätiedot

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä XII / HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Yöpymisten lasku jatkui joulukuussa Matkailu väheni Helsingissä joulukuussa rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymisissä mitattuna 4,6 %. Kotimaan yöpymiset vähenivät

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business LOKAKUU 2015 Yöpymiset lokakuussa 8 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (78.100) lisääntyivät lokakuussa edellisvuodesta 8,0 %. Kasvu tuli kokonaan ko maasta (54.300, + 12,9

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA

VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA VANTAA MATKAILUN TUNNUSLUKUJA MAALISKUU 2015 vantaa.fi YÖPYMISET 3 % MIINUKSELLA MAALISKUUSSA Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.400) vähenivät maaliskuussa edellisvuodesta 2,7 %. Miinus

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 211 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset kotimaasta + 5 % marraskuussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (65.3) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business

Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Amma in lii yvät Business SYYSKUU 2015 Yöpymiset syyskuussa 8,5 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.000) lisääntyivät syyskuussa edellisvuodesta 8,5 %. Kasvusta suurin osa tuli ulkomailta (29.100,

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Tammi kesäkuu 2015 January June 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan - Bednights spent by purpose of visit

Tammi kesäkuu 2015 January June 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan - Bednights spent by purpose of visit KESÄKUU 2015 Yöpymiset kesäkuussa 4 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (78.500) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta 4,3 %. Kasvu tuli kokonaan ko maasta (45.800, + 10,8

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2010 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset marraskuussa 21 %:n kasvussa Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (63.200) lisääntyivät marraskuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Tammi heinäkuu 2015 January July 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Muu matkan tarkoitus Other purpose

Tammi heinäkuu 2015 January July 2015 Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Bednights spent by purpose of visit. Muu matkan tarkoitus Other purpose HEINÄKUU 2015 Yöpymiset heinäkuussa 21 % plussalla Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (84.100) lisääntyivät heinäkuussa edellisvuodesta selväs eli 21,1 %. Kasvusta suurin osa tuli ko maasta

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Market Report / December

Market Report / December Market Report / December Nights in Helsinki down 6% in December while the total 212 numbers stayed the same as last year Nights in Helsinki were down 6.1% in December. Domestic nights declined by 8.5%,

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2011

Markkinaraportti / heinäkuu 2011 Markkinaraportti / heinäkuu 211 Helsingin matkailuvuosi ennätysvauhdissa Myös heinäkuussa päästiin Helsingissä asetettuun yöpymisten kasvutavoitteeseen, joka + 4 % kuukaudessa. Yöpymistilastot osoittivat

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2012

Suomen kansalaisuuden saamiset 2012 Väestö 013 Suomen kansalaisuuden saamiset 01 Suomen kansalaisuuden saaneita ennätysmäärä vuonna 01 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 01 aikana 9 090 Suomessa vakinaisesti asunutta

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, April Nights spent by foreign tourists in Finland decreased by 4.4 per cent in April The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Market Report / June 2014

Market Report / June 2014 Market Report / June 214 Overnight stays increase slightly Overnight stays in Helsinki increased somewhat, or.6%, in June. Stays by foreign visitors were up 3.5%, while the domestic visitor segment fell

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Tilastokeskuksen väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennusteet Kymppi-Moni hankkeen 2. työpaja Markus Rapo, Väestö- ja kuolemansyytilastot Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Joulukuu 213 www.vantaa.fi/elinkeinopalvelut Yöpymiset 2 % miinuksella vuonna 213 Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (59.4) vähenivät joulukuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Market Report / November 2006

Market Report / November 2006 XI / 26 HELSINKI TOURISM STATISTICS Market Report / 26 Increase in both domestic and foreign visitors' nights Nights in rose by 14.2% compared with the year before. Domestic nights were up 4.9% and foreigners'

Lisätiedot

NETTA MÄKI VIERASKIELISTEN HEDELMÄLLISYYS HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA TYÖPAPEREITA 2015 TYÖPAPEREITA ARBETSPAPPER WORKING PAPERS 2015:5

NETTA MÄKI VIERASKIELISTEN HEDELMÄLLISYYS HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA TYÖPAPEREITA 2015 TYÖPAPEREITA ARBETSPAPPER WORKING PAPERS 2015:5 NETTA MÄKI VIERASKIELISTEN HEDELMÄLLISYYS HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA 5 TYÖPAPEREITA 15 TYÖPAPEREITA ARBETSPAPPER WORKING PAPERS 15:5 SISÄLLYS Taustaa... Hedelmällisyyden taso -luvulla...5 1 Hedelmällisyyden

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot