Ulkomaalaistaustainen väestö 2013

Transkriptio

1 Väestö 2014 Befolkning Population Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 Befolkning med utländsk bakgrund Population with foreign background

2

3 Väestö 2014 Befolkning Population Ulkomaalaistaustainen väestö 2013 Befolkning med utländsk bakgrund Population with foreign background Helsinki Helsingfors 2014

4 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Marja-Liisa Helminen Kansikuva Pärmbild Cover graphics: Jannis Mavrostomos 2014 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print)

5 Alkusanat Tilastokeskuksen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus -julkaisu on ilmestynyt vuosittain vuodesta 1994 asti. Nyt julkaisu ilmestyy ensimmäistä kertaa nimellä Ulkomaalaistaustainen väestö. Nyt käsillä olevan Ulkomaalaistaustainen väestö julkaisun lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan Väestörakenne -tilastossa ja tietoja maahan- ja maastamuutosta Muuttoliike -tilastossa. Ulkomaalaistaustaisiin liittyviä tietoja on myös muissa Tilastokeskuksen Väestösarjan julkaisuissa, jotka löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta html. Lisäksi väestönmuutoksia (syntyneet, kuolleet, solmitut avioliitot, avioerot, maassamuutto ja maahan- ja maastamuutto) käsittelevässä paperijulkaisussa Väestönmuutokset on keskeisiä ulkomaalaistaustaisia koskevia tilastoja. Tässä julkaisussa esitetään ulkomaalaistaustaisen väestön ja viime vuosien kansainvälisen muuttoliikkeen keskeisimmät demografiset tiedot. Lisäksi on selvitetty Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyyttä ja koulutusta. Julkaisun aikasarjat ovat pääasiassa vuosilta , mutta myös vanhempia tietoja esitetään. Julkaisun ovat laatineet korkeakouluharjoittelija Saara Matsi ja yliaktuaari Marja-Liisa Helminen. Helsinki, joulukuussa 2014 Tilastokeskus 3

6 Förord Denna publikation presenterar statistik över befolkningen med utländsk bakgrund i Finland och statistik över internationell migration år De flesta tidsserierna i publikationen är från åren Publikationen innehåller de viktigaste demografiska uppgifterna och grunduppgifter om sysselsättning. Tabellerna och figurerna finns på svenska och en svensk sammanfattning kan läsas på sidorna Uppgifter om befolkningen med utländsk bakgrund finns också i Statistikcentralens övriga publikationer i serien Befolkning, som finns på Statistikcentralens webbplats på adressen Denna publikation har redigerats av Saara Matsi och Marja-Liisa Helminen. Helsingfors, december 2014 Preface This publication presents statistics on population with foreign background living in Finland and on international migration in Most time series in the publication were compiled from the period The publication includes the main demographic data and basic employment statistics. The tables and figures are provided with English captions and an English summary is given on pages Data related to population with foreign background are also available in other Statistics Finland s publications in the Population series, and they can be found on Statistics Finland s web pages at: vrm_en.html. The publication was written by Saara Matsi and Marja-Liisa Helminen. Helsinki, December 2014 Riitta Harala Tilastojohtaja, Väestö- ja elinolotilastot Direktör, Befolknings- och välfärdsstatistik Director, Population and Social Statistics 4 Tilastokeskus

7 Sisällys Alkusanat Sisällys Ulkomaalaistaustainen väestö Suomessa Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Ulkomailla syntyneitä Venäjä yleisin vieras kieli Ulkomaalaistaustaisia Suomen kansalaisuus henkilölle Ulkomaalaistaustaiset ikärakenteeltaan suomalaistaustaisia nuorempia Sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan Ulkomailla syntyneet keskittyvät Uudellemaalle Lähes suomalaista avo- tai avioliitossa ulkomailla syntyneen kanssa Suomessa syntyneiden ja maahanmuuttajien välisten avioliittojen eronneisuus suurta Työllisyys paranee maassaoloajan myötä Monen ulkomaalaistaustaisen koulutusaste tuntematon Ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyys suomalaistaustaisia korkeampaa Vuosittainen nettomaahanmuutto kasvanut 2000-luvulla Svensk sammanfattning English summary Katsauksen taulukot 2.1 Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Väestö kansalaisuuden mukaan Ulkomailla syntyneiden lukumäärä ja muutos Ulkomailla syntynyt väestö syntymämaan mukaan Vieraskielinen väestö Suomalaistaustaiset vanhempien syntymämaan mukaan Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät Koko väestön, suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten ikärakenne vuonna a Väestö syntymämaan mukaan maakunnittain 2013 ja ulkomailla syntyneiden vuosimuutos maakunnittain b Ulkomailla syntyneet syntymämaan mukaan maakunnittain 2013, % Suurimmat ulkomailla syntyneiden määrät kunnittain Kunnat, joissa suurin ulkomailla syntyneiden osuus vuonna Ulkomailla syntyneiden muuttoliike maakunnittain Väestö siviilisäädyn ja syntymämaan mukaan a Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset miehet vaimon kansalaisuuden mukaan b Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet suomalaiset naiset miehen kansalaisuuden mukaan a Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot naisen syntymämaan mukaan vuonna b Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot miehen syntymämaan mukaan vuonna a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen avioerot puolison syntymämaan mukaan a Suomessa syntyneiden miesten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina b Suomessa syntyneiden naisten kansainvälisten avioliittojen eronneisuus (%) puolison syntymämaan mukaan vuosina Ulkomailla syntyneiden pääasiallinen toiminta ja työttömyysaste sekä koko väestön pääasiallinen toiminta ja työttömyysaste a Suomessa syntyneet ja 15 suurinta syntymämaaryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan b Suomessa syntyneet ja 15 suurinta syntymämaaryhmää pääasiallisen toiminnan mukaan 2012, % Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työttömyysaste syntymämaan mukaan , osuus työvoimasta prosentteina Työikäisten (15 64-vuotiaat) ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutusaste taustamaan mukaan Kokonaishedelmällisyysluku ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taustamaan mukaan ja Nettosiirtolaisuus Suomen ja eräiden maiden välillä Tilastokeskus 5

8 Kuviot 1.1 Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan Ulkomaan kansalaisten määrä Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU-27 -maissa Ulkomaan kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa yhtäjaksoisesti alle viisi vuotta oleskelleiden osuus (%) eri maissa syntyneistä, Ulkomailla syntyneet maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna Ulkomaalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset iän mukaan, Suurimmat ulkomaalaistaustaisten taustamaaryhmät Suomen kansalaisuuden saaneet Työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus (%) eri taustamaaryhmissä Lasten (0-14-vuotiaat) osuus (%) eri taustamaaryhmissä Eläkeikäisten (yli 64-vuotiaat) osuus (%) eri taustamaaryhmissä a Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne b Suomalaistaustaisten ikärakenne Miesten osuus (%) eri taustamaaryhmissä Maahan- ja maastamuutto kansalaisuustyypin ja sukupuolen mukaan 2013, % Ulkomailla syntyneiden osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työttömyysaste syntymämaan mukaan 2012, osuus työvoimasta prosentteina vuotiaiden työllisyysaste sukupuolen ja syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Ulkomailla syntyneiden vuotiaiden työllisyysaste 2012 syntymävaltion inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) sekä maassaoloajan mukaan Kokonaishedelmällisyysluku syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Maahan- ja maastamuutto Muuttoliike Suomen ja EU-maiden (pl. Ruotsi) välillä Suomen kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomaan kansalaisten maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomailla syntyneiden maahanmuutto, maastamuutto ja nettomuutto henkilön syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Liitetaulukot 1. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina Väestö syntymämaan mukaan vuosina Väestö kielen mukaan vuosina Ulkomaalaistaustainen väestö taustamaan mukaan vuosina Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina Maahan- ja maastamuutto vuosina Liitteet 1. Valtiot maanosittain Väestö kielen (N>100) (suuruusjärjestyksessä) mukaan Katsaustaulukoiden ja kuvioiden väestöryhmien tietojen näyttämisen valintaperusteita Valtiot inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Tilastokeskus

9 Innehåll Förord Innehåll Befolkningen med utländsk bakgrund i Finland Antalet personer med utländsk medborgarskap har ökat till Antalet utrikesfödda Ryska det vanligaste främmande språket Antalet personer med utländsk bakgrund Totalt personer har fått finskt medborgarskap Personerna med utländsk bakgrund yngre än personerna med finländsk bakgrund sett till åldersstruktur Könsfördelningen varierar efter bakgrundsland Utrikesfödda koncentreras till Nyland Nästan finländare är sambo eller gift med en utrikesfödd Skilsmässotalet är högt inom äktenskap mellan finlandsfödda och invandrare Sysselsättningen förbättras i takt med vistelsetiden i landet Utbildningsnivån okänd hos många personer med utländsk bakgrund Fruktsamhetstalet bland personer med utländsk bakgrund högre än bland personer med finländsk bakgrund Den årliga nettoinflyttningen har ökat under 2000-talet Svensk sammanfattning English summary Tabeller i översikten 2.1 Antal utländska medborgare och förändring Befolkningen efter medborgarskap Antal utrikesfödda och förändring av antalet utrikesfödda Utrikesfödda personer efter födelseland Befolkning med främmande språk Personer med finländsk bakgrund efter föräldrarnas födelseland De största grupperna som fått finskt medborgarskap Åldersstruktur för hela befolkningen, personer med finländsk bakgrund och personer med utländsk bakgrund år a Befolkningen efter födelseland landskapsvis 2013 och årsförändring av utrikesfödda efter landskap b Utrikesfödda efter födelseland och landskap 2013, % Störst antal utrikesfödda efter kommun Kommuner med störst andel utrikesfödda Flyttningsrörelsen bland utrikesfödda efter landskap Befolkning efter civilstånd och födelseland a Finska män som ingått äktenskap med en utländsk kvinna efter makans medborgarskap b Finska kvinnor som ingått äktenskap med en utländsk man efter makens medborgarskap a Utrikesfödda makor och sambor till män födda i Finland efter kvinnans födelseland b Utrikesfödda makar och sambor till kvinnor födda i Finland efter mannens födelseland a Äktenskapsskillnader bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap b Äktenskapsskillnader bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap a Skilsmässofrekvens (%) bland män födda i Finland efter makans födelseland i internationella äktenskap b Skilsmässofrekvens (%) bland kvinnor födda i Finland efter makens födelseland i internationella äktenskap Huvudsaklig verksamhet bland utrikesfödda och det relativa arbetslöshetstalet samt hela befolkningens huvudsakliga verksamhet och relativa arbetslöshetstal a Finlandsfödda och de 15 största födelselandsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet b Finlandsfödda och de 15 största födelselandsgrupperna efter huvudsaklig verksamhet 2012, % Det relativa arbetslöshetstalet bland utrikesfödda i års ålder efter födelseland , procentandel av arbetskraften Utbildningsnivån för första generationen med utländsk bakgrund i arbetsför ålder (15 64-åringar) efter bakgrundsland Tilastokeskus 7

10 14.1 Det summerade fruktsamhetstalet bland första generationen med utländsk bakgrund efter bakgrundsland och Nettomigration mellan vissa länder och Finland Figurer 1.1 Befolkningen efter härkomst, födelseland och språk Antal utländska medborgare Andel (%) utländska medborgare i EU-27-länderna Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Största grupper efter medborgarskap Andel (%) personer som bott i Finland utan avbrott i mindre än fem år av personer födda i olika länder, Utrikesfödda personer efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) De största antalen personer med främmande språk år Personer med utländsk bakgrund Personer med utländsk bakgrund efter ålder, Största grupper av bakgrundsländer för personer med utländsk bakgrund Utlänningar som fått finskt medborgarskap Andel (%) personer i arbetsför ålder (15 64-åringar) inom olika grupper av bakgrundsländer Andel (%) barn (0 14-åringar) inom olika grupper av bakgrundsländer Andel (%) pensionärer (över 64 år) inom olika grupper av bakgrundsländer a Åldersstruktur för personer med utländsk bakgrund b Åldersstruktur för personer med finländsk bakgrund Andel (%) män inom olika grupper av bakgrundsländer In- och utvandring efter typ av medborgarskap och kön 2013, % Andel (%) utrikesfödda av folkmängden i kommunen Det relativa arbetslöshetstalet bland utrikesfödda i års ålder efter födelseland 2012, procentandel av arbetskraften Det relativa sysselsättningstalet för åringar efter kön och födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Det relativa sysselsättningstalet för åriga utrikesfödda personer 2012 efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) och vistelsetid i landet Det totala fruktsamhetstalet efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Invandring och utvandring Migration mellan Finland och EU-länder (exkl. Sverige) Invandring och utvandring av finska medborgare Invandring och utvandring av utländska medborgare Invandring, utvandring och nettomigration av utrikesfödda personer efter födelselandets index för mänsklig utveckling (HDI) Tabellbilagor 1. Befolkningen efter medborgarskap Befolkningen efter födelseland Befolkning efter språk Befolkningen med utländsk bakgrund efter bakgrundsland åren Personer som fått finskt medborgarskap efter tidigare medborgarskap Utländska medborgare efter landskap och kommun Invandring och utvandring Bilagor 1. Stater efter världsdel Folkmängd efter språk (N>100) (i storleksordning) Urvalskriterier för visning av uppgifter om befolkningsgrupper i översiktstabeller och figurer Stater efter indexet för mänsklig utveckling (HDI) Tilastokeskus

11 Contents Preface Contents Population in Finland with foreign background Number of foreign citizens grown to 207, ,300 persons born abroad Russian the most common foreign language Altogether 301,500 persons with foreign background ,900 persons received Finnish citizenship Age structure of persons with foreign background younger than for persons with Finnish background Gender distribution varies by background country Persons born abroad centre in Uusimaa Nearly 69,00 Finns cohabiting with or married to a person born abroad Divorce rate in marriages between persons born in Finland and immigrants is high Employment improves as the time spent in the country grows Level of education often unknown among persons with foreign background Persons with foreign background have higher fertility than those with Finnish background Annual net immigration has grown in the 2000s Svensk sammanfattning English summary Tables of the review 2.1 Number of foreign citizens and change in Population by citizenship in Number of foreign-born population and change in Foreign-born population by country of birth in Foreign-language speakers in Of Finnish background by the country of birth of the parents in Largest groups of naturalised foreigners in Age structure of total population, persons with Finnish background and persons with foreign background in a Population based on country of birth by region in 2013 and annual change in those born abroad by region in 2012 to b Foreign born by country of birth and region in 2013, % Largest numbers of foreign born by municipality in Municipalities with the largest proportion of foreign born in Migration by region of persons born abroad in Population by marital status and country of birth in a Marriages contracted by Finnish male citizens with foreign women by wife s citizenship in b Marriages contracted by Finnish female citizens with foreign men by husband s citizenship in a Foreign-born spouses and cohabiting partners of men born in Finland by woman s country of birth in b Foreign-born spouses and cohabiting partners of women born in Finland by man s country of birth in a Divorces of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in b Divorces of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in a Divorce rate (%) of men born in Finland in international marriages by wife s country of birth in b Divorce rate (%) of women born in Finland in international marriages by husband s country of birth in Main activity and unemployment rate of persons born abroad in 2008 to 2012 and main activity and unemployment rate of the entire population in a Persons born in Finland and 15 largest country of birth groups by main activity in b Persons born in Finland and 15 largest country of birth groups by main activity in 2012, % Unemployment rate among foreign-born persons aged by country of birth , percentage of the labour force Level of education of working age (aged 15 to 64) first generation immigrants with foreign background by background country in Total fertility rate of first generation immigrants with foreign background by background country in 2000 to 2003 and 2010 to Net migration between selected countries and Finland in Tilastokeskus 9

12 Figures 1.1 Origin, country of birth and language of the population Number of foreign citizens in Share of foreign citizens in EU-27 countries (%) in Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) in Largest groups of foreign citizens in Share (%) of those having stayed continuously in Finland under five years among those born in different countries, Foreign-born population according to the country s Human Development Index (HDI) in Largest groups of foreign language speakers in Population with foreign background in Population with foreign background by age, Largest background groups of those with foreign background in Naturalised foreigners in Share (%) of working age population (aged 15 64) in different background country groups in Share (%) of children (aged 0 14) in different background country groups in Share (%) of pensioner (aged over 64) population in different background country groups in a Age structure of persons with foreign background in b Age structure of persons with Finnish background in Share (%) of men in different background country groups in Immigration and emigration by type of citizenship and gender in 2013, % Foreign-born persons as a share (%) of the population in the municipality in Unemployment rate among foreign-born persons aged by country of birth in 2012, percentage of the labour force Employment rate of population aged by sex and the Human Development Index (HDI) of the country of birth in Employment rate of foreign-born population aged in 2012 according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth and the length of residence in Finland Total fertility rate according to the Human Development Index (HDI) of the country of birth in Immigration and emigration in Migration between Finland and EU countries (excl. Sweden) in Immigration and emigration of Finnish citizens in Immigration and emigration of foreign citizens in Immigration, emigration and net migration of foreign-born persons by the Human Development Index (HDI) of the person s country of birth in Appendix Tables 1. Population by citizenship in Population by country of birth in Population by language in Persons with foreign background by background country in 2009 to Naturalised persons by former citizenship in Foreign citizens by region and municipality in Immigration and emigration in Appendices 1. Countries by continent Language (N>100) (in descending order) of the population Selection criteria on showing data for population groups in some of the tables and figures of the review Countries according to the Human Development Index (HDI) Tilastokeskus

13 1 Ulkomaalaistaustainen väestö Suomessa Ulkomaalaistaustaista väestöä voidaan tarkastella monella eri tapaa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja uuden syntyperäluokituksen mukaan. Tilastokeskuksen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus -julkaisu (nyt Ulkomaalaistaustainen väestö) on ilmestynyt vuosittain vuodesta 1994 asti. Aiemmin tarkastelun painopiste on ollut ulkomaan kansalaisissa, kun ulkomaalaisia on ollut Suomessa vielä vähän. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni ulkomaalaistaustainen henkilö saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi julkaisussa tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan. Kohdejoukon koko vaihtelee sen mukaan, mikä näistä taustamuuttujista otetaan mukaan tarkasteluun. Vuoden 2013 lopussa Suomessa asui Ulkomaan kansalaisia Ulkomailla syntyneitä Vieraskielisiä Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia Esimerkiksi ulkomaan kansalaisista 9,2 prosenttia oli syntynyt Suomessa ja 6 prosenttia puhui jotakin kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Tämän vuoksi myös erilaisilla taustamuuttujien yhdistelmillä saadaan esiin erilaisia joukkoja. Esimerkiksi somalin kielen puhujia asui vuoden 2013 lopulla Suomessa Tähän lukuun sisältyy sekä Somalian kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita että somalialaisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu somali. Vuonna 2012 käyttöön otetussa syntyperäluokituksessa henkilön syntyperä määräytyy vanhemman syntymämaan mukaan (syntyperästä tarkemmin kappaleessa 5). Tällä luokituksella saadaan eriteltyä niin sanotut ensimmäisen polven (ulkomailla syntyneet) ja toisen polven (Suomessa syntyneet) ulkomaalaistaustaiset sekä Suomessa ja ulkomailla syntyneet suomalaistaustaiset. Kuviossa 1.1 on esitetty, miten väestö jakautuu syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan. Syntyperäluokitus jakautuu suomalaistaustaisiin (toinen vanhempi tai molemmat vanhemmat syntyneet Suomessa) ja ulkomaalaistaustaisiin (vanhemmat syntyneet ulkomailla). Nämä henkilöt jakautuvat vielä Suomessa ja ulkomailla syntyneisiin. Kuviosta 1.1. nähdään, että esimerkiksi ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista (ns. ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset) eli 3,1 prosenttia oli suomenkielisiä vuonna Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista (ns. toisen polven ulkomaalaistaustaiset) eli 20,8 prosenttia oli suomenkielisiä. Kuvio 1.1 Figur 1.1 Figure 1.1 Väestö syntyperän, syntymämaan ja kielen mukaan Befolkningen efter härkomst, födelseland och språk Origin, country of birth and language of the population Väestö Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaat Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaat Äidinkieli suomi ruotsi saame Äidinkieli suomi ruotsi saame 28 Äidinkieli suomi ruotsi 916 saame 10 Äidinkieli suomi ruotsi saame 39 Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Tilastokeskus 11

14 2 Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut :een Suomessa asui vuoden 2013 lopussa ulkomaan kansalaista. Viime vuonna ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi tasan henkilöllä, eli noin 6 prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaan kansalaisten määrä pysyi pitkään Suomessa hieman päälle henkilön. Kun vuonna 1950 ulkomaalaisia oli , joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä, oli vuonna 1980 heidän määränsä Kolmenkymmenen vuoden aikana lisäys oli siis pieni luvulla ulkomaan kansalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa (kuvio 2.1). Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostivat ruotsalaiset, joista lähes kaikki olivat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Suomen mittakaavassa laajempi maahanmuutto alkoi vuonna 1990, kun silloisen Neuvostoliiton alueella asuneille inkerinsuomalaisille annettiin oikeus paluumuuttoon. Tämä lisäsi muuttoa Suomeen ja kasvatti merkittävästi ulkomaalaisväestöä. Vuosien 1989 ja 1991 välillä ulkomaan kansalaisten määrä lähes kaksinkertaistui noin henkeen. Vuonna 1991 ulkomaan kansalaisten määrä lisääntyi yli henkilöllä (taulukko 2.1), mikä oli siihenastinen ennätys ulkomaalaisten määrä kasvoi tuona vuonna 43 prosentilla. Inkeriläisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi toinen merkittävä maahan muuttanut ulkomaalaisryhmä olivat somalialaiset, joita saapui turvapaikanhakijoina yli tuhat. Kiristynyt tilanne entisen Jugoslavian alueella sai sadattuhannet jugoslavialaiset lähtemään pakolaisina liikkeelle vuosina 1993 ja 1994, ja osa heistä muutti Suomeenkin. Vuosina ulkomaan kansalaisten lukumäärän kasvu vaihteli vuosittain suuresti. Vuosina se on vaihdellut reilun prosentin ja 9 prosentin välillä. Vuodesta 2007 lähtien ulkomaalaisväestö on kasvanut yli henkilöllä joka vuosi. Ulkomaalaisväestön määrän absoluuttinen vuosittainen kasvu saavutti vuoden 1991 ennätystason uudelleen vuonna Vaikka ulkomaan kansalaisten suhteellinen lisäys on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut suurta, on Suomen ulkomaalaistaustainen väestö edelleen kansainvälisesti verrattuna pieni. Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä oli 1980-luvun alussa vain 0,3 prosenttia. Vuonna 2000 ulkomaan kansalaisten osuus oli 1,8 prosenttia ja vuonna 2013 se oli noussut 3,8 prosenttiin. Nykyisissä EU-maissa eli EU-27 -maissa ulkomaan kansalaisia oli 6,8 prosenttia vuonna 2012 (kuvio 2.2), joka on uusin vuosi josta tietoja on saatavilla. Suomen lukema oli EU-27 -maiden vertailussa seitsemänneksi alhaisin. Vanhoista EU-maista (EU-15 -maat) Suomessa oli pienin ulkomaalaisten osuus; kaikista EU-maista Unkarilla, Slovakialla, Liettualla, Bulgarialla, Roma- Kuvio 2.1 Figur 2.1 Figure 2.1 Ulkomaan kansalaisten määrä Antal utländska medborgare Number of foreign citizens in Tuhansia Tusen Thousands Tilastokeskus

15 Taulukko 2.1 Tabell 2.1 Table 2.1 Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Antal utländska medborgare och förändring Number of foreign citizens and change in Vuosi År Year Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Antal utländska medborgare Number of foreign citizens Osuus koko väestöstä Andel av hela befolkningen Percentage of total population % Vuosimuutos Förändring per år Change per year +/ Vuosimuutos Förändring per år Change per year % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 nialla ja Puolalla ulkomaan kansalaisten osuus oli Suomea pienempi. Suhteellisesti eniten ulkomaan kansalaisia asui vuonna 2012 Luxemburgissa, jossa heitä oli 44,5 prosenttia. Vähiten ulkomaan kansalaisia asui Puolassa: 0,2 prosenttia. Vuoden 2013 lopussa Suomessa asui yli 170 eri ulkomaan kansalaisuusryhmää, joista suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset, henkilöä (taulukko 2.2 ja kuvio 2.4). Toiseksi eniten Suomessa asuu Venäjän kansalaisia, joita vuoden 2013 lopussa oli Vielä vuonna 2009 venäläisten määrä oli virolaisten määrää suurempi. Kolmanneksi eniten Suomessa asuu Ruotsin kansalaisia, joita vuoden 2013 lopussa oli Seuraavana kansalaisuustilastossa ovat somalialaiset, joita oli Kymmenen suurimman kansalaisuusryhmän joukkoon kuuluvat lisäksi kiinalaiset, henkeä, thaimaalaiset, joita oli sekä näiden jälkeen irakilaiset, turkkilaiset, intialaiset ja britannialaiset. Kun tarkastellaan 30 suurinta kansalaisuusryhmää vuonna 2013, selkeästi eniten vuoden 2008 jälkeen on kasvanut virolaisten määrä, hengellä. Seuraavaksi eniten on kasvanut venäläisten (3 848) ja irakilaisten (3 115) määrä. Suhteellisesti eniten vuosina on kasvanut nepalilaisten, pakistanilaisten ja filippiiniläisten määrä. Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten jakautumista eri maaryhmiin voidaan tarkastella lähtömaan kehittyneisyystason mukaan. Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI) on YK:n kehitysohjelman luoma mittari, joka asettaa maailman valtiot järjestykseen odotetun eliniän, koulutuksen ja elintason mukaan. Näillä kolmella mittarilla se kuvaa elintasoa, jonka valtio pystyy kansalaisilleen tarjoamaan (ks. liite 4). Tilastokeskus 13

16 Kuviossa 2.3 on esitetty ulkomaan kansalaiset lähtömaan inhimillisen kehityksen indeksin mukaan. Vuonna 2013 EU-maiden kansalaisia oli 41 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista, ja muita korkean tai hyvin korkean kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli 29 prosenttia. Keskitason kehittyneisyyden maiden kansalaisia oli 17 prosenttia ja vähiten kehittyneiden maiden kansalaisia 13 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. Vuoden 2003 jälkeen suhteellisesti eniten on kasvanut matalan ja keskitason inhimillisen kehittyneisyyden maiden kansalaisten määrä. Määrällisesti eniten on kasvanut EU-kansalaisten määrä. Liitetaulukossa 1 on esitetty väestö kansalaisuuden mukaan vuosina Kuvio 2.2 Figur 2.2 Figure 2.2 Ulkomaan kansalaisten osuus (%) EU-27 -maissa 2012 Andel (%) utländska medborgare i EU-27-länderna 2012 Share of foreign citizens in EU-27 countries (%) in 2012 Maa 1) Land 1) Country 1) Luxemburg Kypros Cypern 20,5 44,5 Latvia Lettland Viro Estland 15,6 15,0 Itävalta Österrike Irlanti Irland Belgia Belgien Belgia Belgien Saksa Tyskland Kreikka Grekland Iso-Britannia Storbritannien Italia Italien Ruotsi Sverige EU-27 Tanska Danmark Ranska Frankrike Malta Alankomaat Nederländerna Slovenia Slovenien Tšekki Tjeckien Portugali Portugal Suomi Finland 11,9 11,8 11,3 10,9 9,4 7,8 7,8 7,4 7,0 6,8 6,7 6,2 5,3 4,7 4,4 4,0 4,0 3,6 Unkari Ungern Slovakia Slovakien Liettua Litauen Bulgaria Bulgarien Romania Rumänien Puola Polen 1,4 1,3 0,8 0,6 0,4 0, % Lähde: Eurostat 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 2.3 Figur 2.3 Figure 2.3 Ulkomaan kansalaiset maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Utländska medborgare efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Foreign citizens according to the country s Human Development Index (HDI) in Tuhansia Tusen Thousands Matala HDI Lågt HDI Low HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high DI EU-maat EU-länderna EU member countries Tilastokeskus

17 Taulukko 2.2 Tabell 2.2 Table 2.2 Väestö kansalaisuuden mukaan Befolkningen efter medborgarskap Population by citizenship in Kansalaisuus 1) Medborgarskap 1) Citizenship 1) Viro Estland Venäjä Ryssland Ruotsi Sverige Somalia Kiina Kina Thaimaa Thailand Irak Turkki Turkiet Intia Indien Britannia Storbritannien Saksa Tyskland Vietnam Puola Polen Afganistan Afghanistan Entinen Serbia ja Montenegro F.d. Serbien och Montenegro Muut Andra Other Ilman kansalaisuutta Utan medborgarskap Without citizenship Tuntematon Okänd Unknown Yhteensä Totalt Total ) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 2.4 Figur 2.4 Figure 2.4 Suurimmat kansalaisuusryhmät 2013 Största grupper efter medborgarskap 2013 Largest groups of foreign citizens in 2013 Kansalaisuus 1) Medgorgarskap 1) Citizenship 1) Viro Estland Venäjä Ryssland Ruotsi Sverige Somalia Kiina Kina Thaimaa Thailand Irak Turkki Turkiet Intia Indien Britannia Storbritannien Saksa Tyskland Vietnam Puola Polen Afganistan Afghanistan Ent. Serbia ja Montenegro Ukraina Yhdysvallat Förenta Staterna Iran Nepal Italia Italien Espanja Spanien Filippiinit Filippinerna Romania Rumänien Ranska Frankrike Nigeria Unkari Ungern Bosnia ja Hertsegovina Bosnien och Hercegovina Kongon dem. tasavalta DR Kongo Myanmar Pakistan Tuhansia Tusen Thousands 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Tilastokeskus 15

18 3 Ulkomailla syntyneitä Vuoden 2013 lopussa ulkomailla syntyneitä oli Määrä kasvoi edellisestä vuodesta hengellä. Ulkomailla syntyneiden osuus oli vuoden lopussa 5,6 prosenttia koko väestöstä. Ennen vuotta 1990 ulkomailla syntyneiden määrän kasvu oli pientä monta vuosikymmentä luvulla kasvu oli suurimmillaan vuonna 1991, kun ulkomailla syntyneitä oli henkilöä enemmän kuin vuonna 1990 (taulukko 3.1). Ulkomailla syntyneiden määrä ylitti Suomessa rajan vuonna 1994 suuren kasvun jälkeen luvun loppupuoliskolla ja 2000-luvun alussa ulkomailla syntyneiden määrän kasvu oli jälleen suhteellisen hieman pienempää, jos verrataan ajanjakson kasvulukuja 1990-luvun alkuun. Ulkomailla syntyneiden määrä alkoi kasvaa nopeammin 2000-luvun puolivälissä. Osa kansainvälisen muuttoliikkeen esteistä poistui vuonna 2006, kun EU:n laajenemisen alkuvaiheen sopeutumissäännökset lakkautettiin Suomessa. Vuonna 2007 määrä ylitti rajan luvulla kasvu on tähän mennessä ollut suhteellisesti suurimmillaan vuosina 2007 ja 2008, jolloin ulkomailla syntyneiden määrä kasvoi lähes 8 prosentin vuosivauhtia. Liitetaulukossa 2 on esitetty väestö syntymämaan mukaan vuosina Ulkomailla syntyneistä selvästi suurimmat ryhmät ovat Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa), Virossa ja Ruotsissa syntyneet (taulukko 3.2). Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa) syntyneitä henkilöitä oli , Virossa syntyneitä ja Ruotsissa syntyneitä vuonna Vielä vuonna 2011 Ruotsissa syntyneitä oli enemmän kuin Virossa syntyneitä. Nyt tilanne on muuttunut ja Virossa syntyneitä on enemmän. Ruotsissa syntyneiden suhteellinen osuus onkin ollut jo pitkään pienenemässä; kun vuonna 1992 ulkomailla syntyneistä kolmasosa oli syntynyt Ruotsissa, niin vuonna 2013 heidän osuutensa oli enää 10,4 prosenttia. Seuraavaksi eniten Suomessa asui Somaliassa, Irakissa, Kiinassa ja Thaimaassa syntyneitä, joita oli henkeä kussakin ryhmässä. Kun tarkastellaan 30 suurinta syntymämaaryhmää vuonna 2013, eniten vuoden 2008 jälkeen Taulukko 3.1 Tabell 3.1 Table 3.1 Ulkomailla syntyneiden lukumäärä ja muutos Antal utrikesfödda och förändring av antalet utrikesfödda Number of foreign-born population and change in Vuosi År Year Ulkomailla syntyneiden lukumäärä Antal utrikesfödda Number of foreign-born Osuus koko koko väestöstä Andel av hela befolkningen Percentage of total population % Vuosimuutos Förändring per år Change per year +/ Vuosimuutos Förändring per år Change per year % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 16 Tilastokeskus

19 Taulukko 3.2 Tabell 3.2 Table 3.2 Ulkomailla syntynyt väestö syntymämaan mukaan 2013 Utrikesfödda personer efter födelseland 2013 Foreign-born population by country of birth in 2013 Syntymämaa 1) Lukumäärä Osuus (%) ulkomailla syntyneistä Födelseland 1) Antal Andel (%) av utrikes födda Country of birth 1) Number Percentage of foreign-born population Venäjä (ml. ent. NL) Ryssland (inkl. forna SU) ,3 Viro Estland ,0 Ruotsi Sverige ,4 Somalia ,2 Irak ,0 Kiina Kina ,9 Thaimaa Thailand ,9 Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien ,2 Saksa Tyskland ,1 Turkki Turkiet ,0 Vietnam ,8 Iran ,8 Britannia Storbritannien ,7 Intia Indien ,6 Yhdysvallat Förenta staterna ,5 Puola Polen ,2 Afganistan Afghanistan ,2 Filippiinit Filippinerna ,9 Espanja Spanien ,8 Romania Rumänien ,8 Syntymämaa 1) Lukumäärä Osuus (%) ulkomailla syntyneistä Födelseland 1) Antal Andel (%) av utrikes födda Country of birth 1) Number Percentage of foreign-born population Ranska Frankrike ,7 Italia Italien ,7 Nepal ,7 Unkari Ungern ,7 Pakistan ,6 Nigeria ,6 Marokko Marocko ,6 Etiopia Etiopien ,6 Bangladesh ,6 Bulgaria Bulgarien ,6 Norja Norge ,5 Kanada ,5 Latvia Lettland ,5 Alankomaat Nederländerna ,5 Muut Andra Others ,2 Yhteensä Totalt Total ,0 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlista över länder, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. Kuvio 3.1 Figur 3.1 Figure 3.1 Suomessa yhtäjaksoisesti alle viisi vuotta oleskelleiden osuus (%) eri maissa syntyneistä, 2013 Andel (%) personer som bott i Finland utan avbrott i mindre än fem år av personer födda i olika länder, 2013 Share (%) of those having stayed continuously in Finland under fi ve years among those born in different countries, 2013 Syntymämaa 1) Födelseland 1) Country of birth 1) Nepal Viro Estland Pakistan Bulgaria Bulgarien Intia Indien Nigeria Filippiinit Filippinerna Bangladesh Romania Rumänien- Unkari Ungern Espanja Spanien Puola Polen Irak Afganistan Afghanistan Kiina Kina Thaimaa Thailand Somalia Italia Italien Ranska Frankrike Yhdysvallat Förenta Staterna Ulkomaat yhteensä Utlandet totalt Iran Etiopia Etiopien Britannia Vietnam - Turkki Turkiet Marokko Marocko Saksa Tyskland Venäjä (ml. ent NL) Ryssland (inkl. forna SU) Entinen Jugoslavia F.d. Jugoslavien Ruotsi Sverige 1) Maasanasto, katso Liite 1 Ordlistan om länderna, se Bilaga 1 Country glossary, see Appendix 1. 54,5 51,8 51,8 48,3 47,6 47,1 47,1 46,9 46,4 46,2 45,6 45,4 44,0 41,7 40,0 38,3 37,7 35,2 34,2 34,2 32,7 31,3 31,2 30,8 30,3 25,8 24,9 24,4 67,9 17,2 9, % Tilastokeskus 17

20 Kuvio 3.2 Figur 3.2 Figure 3.2 Ulkomailla syntyneet maan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan Utrikesfödda personer efter landets index för mänsklig utveckling (HDI) Foreign-born population according to the country s Human Development Index (HDI) in Tuhansia Tusen Thousands Matala HDI Lågt HDI Low HDI Keskitason HDI Medelhögt HDI Medium HDI Korkea HDI Högt HDI High HDI Hyvin korkea HDI Mycket högt HDI Very high HDI EU- maat EU-länderna EU member countries on kasvanut virolaisten määrä, hengellä. Seuraavaksi eniten on kasvanut venäläisten (ml. entisessä Neuvostoliitossa syntyneet) (12 297), irakilaisten (3 981) ja thaimaalaisten (3 305) määrä. Suhteellisesti eniten vuosina on kasvanut nepalilaisten, virolaisten, bulgarialaisten ja pakistanilaisten määrä. Kuviosta 3.1 käyvät ilmi alle viisi vuotta Suomessa oleskelleiden osuudet eri ulkomaalaissyntyisistä ryhmistä. Vilkkaan maahanmuuton kaudet Suomen ja eri maiden välillä ovat olleet kestoltaan hyvin erilaisia. EU:n itälaajenemisen myötä kiihtynyt EU:n ja Suomen välinen maahanmuutto näkyy siten, että virolaisista ja bulgarialaisista enemmistön oleskeluaika on alle viisi vuotta. Myös enemmistö Nepalissa ja Pakistanissa syntyneistä maahanmuuttajista on oleskellut maassa alle viisi vuotta. Useimmista kuviossa 5.1 esitetyistä maahanmuuttajaryhmistä enemmistö on viettänyt Suomessa yli viisi vuotta. Ruotsissa syntyneistä lähes kymmenesosa ja Saksassa, Venäjällä (ml. entisessä Neuvostoliitossa) ja entisessä Jugoslaviassa syntyneistä alle neljännes on oleskellut maassa alle viisi vuotta. Kuviossa 3.2 on esitetty Suomessa asuvat ulkomailla syntyneet syntymämaan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) mukaan. EU-maissa syntyneet olivat vuonna 2013 suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä ja se on myös kasvanut vuoden 2003 jälkeen ryhmistä määrällisesti eniten. Vuosina Suomessa asuvien EU-maissa syntyneiden määrä kasvoi hengellä. Matalan inhimillisen kehityksen indeksiluokkaan kuuluvien maiden väestö taas oli kasvanut suhteellisesti eniten vuosina , eli lähes kolminkertaistunut. Tämän ryhmän määrällinen kasvu oli kuitenkin vain kaksi kolmasosaa EUmaissa syntyneiden kasvusta. 18 Tilastokeskus