Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2003"

Transkriptio

1 .ff Tilastokeskus lin n Statistikcentralen *//* Statistics Finland S W Väestö 2004:6 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2003 Foreigners and international migration Suomen kansalaisten maastamuutto ja ulkomaan kansalaisten maahanmuutto Emigration of Finnish citizens and immigration of foreign citizens Tuhansia-Thousands

2 l/l Tilastokeskus ////// Statistikcentralen *//* Statistics Finland SVT Väestö 2004:6 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2003 Foreigners and international migration Helsinki - Helsingfors 2004

3 Tiedustelut - Förfragningar - Inquiries: Mauri Nieminen (09) SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland 2004 Tilastokeskus - Statistikcentralen - Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär länas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN = Väestö ISSN ISBN Multiprint, Fielsinki 2004

4 Alkusanat Tilastokeskuksessa laadittiin ensimmäinen Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus-julkaisu vuodelta Tämän jälkeen julkaisu on ilmestynyt vuosittain ja nyt käsillä oleva julkaisu on sisällöltään samanlainen. Ennen vuoden 1994 tilastoa Tilastokeskus on julkaissut kaksi ulkomaalaisia ja siirtolaisuutta käsittelevää tilastojulkaisua. Ensimmäinen julkaistiin vuonna 1993 yhdessä Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Tähän julkaisuun oli Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan toimesta laadittu selvitys siirtolaisuus- ja ulkomaalaistilastojen laatijoista. Samassa selvityksessä esitettiin keskeisimmät siirtolaisuutta ja ulkomaalaisia koskevat demografiset tilastosarjat. Nämä tilastosarjat päättyivät vuoteen Tämä selvitys on julkaistu Tilastokeskuksen sarjassa Väestö 1993:8. Vuonna 1994 Tilastokeskus julkaisi selvityksen Ulkomaalaiset Suomessa, johon oli kerätty keskeistä demografista tietoa Suomen ulkomaalaisväestöstä vuoteen 1992 saakka. Tämä selvitys on julkaistu Tilastokeskuksen sarjassa Väestö 1994:3. Nyt käsillä olevan Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus julkaisun lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastot kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan Väestörakenne-julkaisussa. Lisäksi väestönmuutoksia (syntyneet, kuolleet, solmitut avioliitot, avioerot, kuntien välinen maassamuutto ja siirtolaisuus) käsittelevästä julkaisusta (Väestönmuutokset) löytyvät keskeisimmät ulkomaalaisia koskevat tilastot. Ulkomaalaisten avio- ja avoliitoista löytyy tarkempaa tietoa julkaisusta Perheet. Kaikki julkaisut kuuluvat Tilastokeskuksen Väestö-sarjaan. Tilastokeskus on tehnyt vuonna 2002 laajan pääkaupunkiseudun maahanmuuttajia koskevan tutkimuksen, jossa käsitellään laajasti maahanmuuttajien elinoloja. Tutkimus sisältää myös maahanmuuttajien demografista rakennetta kuvaavaa tietoa. Tutkimus on julkaistu Tilastokeskuksen Elinolot-sarjassa (2003:1). Tässä julkaisussa esitetään ulkomaalaisväestön ja viime vuosien siirtolaisuuden keskeisimmät demografiset tiedot. Lisäksi on selvitetty Suomen ulkomaalaisväestön työllisyyttä. Julkaisun tilastosarjat ovat pääasiassa vuosilta Niissä taulukoissa, joissa käsitellään EU-maita, on Suomi, Ruotsi ja Itävalta sisällytetty EU-maiden joukkoon jo vuosina Aluetason tilastona on julkaisuun liitetty ulkomaalaisten määrä kunnittain vuosilta Ulkomaan kansalaisten työttömyyttä on tarkasteltu vuosilta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lukujen perusteella. Koska Tilastokeskuksen vuoden 2003 työssäkäyntitilaston ennakkoluvut valmistuvat vasta vuoden 2004 lopulla, on vuoden 2003 työttömyyslukuina käytetty työministeriön laskemia lukuja vuodelta Julkaisuun on lisäksi sisällytetty vuosina tulleiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kehitystä kuvaava tarkastelu. Tällä pyritään kuvaamaan ulkomaan kansalaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä monilla maahanmuuttajilla ei ollut työpaikkaa valmiina maahan muuttaessaan. Monet tulivat Suomeen humanitäärisistä (pakolaiset) syistä tai inkeriläisinä paluumuuttajina (tai heidän perheenjäseninään). Julkaisun on laatinut korkeakouluharjoittelija Janne Härkönen ja kehittämispäällikkö Mauri Nieminen. Helsinki, joulukuussa 2004 Preface This publication presents statistics on foreigners living in Finland and on international migration in Most series in the publication were compiled from the period The publication includes the main demographic data and basic employment statistics. The tables and figures are provided with English captions and an English summary is given on page 38. The publication was written by Mr. Janne Härkönen and Mr. Mauri Nieminen. Helsinki, December 2004 Riitta H arala Tilastojohtaja Director, Population Statistics I Tilastokeskus 3

5 Sisällysluettelo Alkusanat - P reface Ulkomaalaisten määrä kasvanut :een Venäläiset suurin ulkomaalaisryhmä Ulkomaalaisista 77 prosenttia työikäisiä Miesten ja naisten määrissä vain pieni e r o Ulkomailla syntyneitä Venäjänkieli yleisin vieraskieli Suomen kansalaisuus yhä useam m alle Seka-avioliittoja yli Seka-avioliittojen eronneisuus suurta Ulkomaalaisten työttömyys yhä korkea Ulkomaalaiset keskittyvät Uudellemaalle Suomi vastaanottanut yli pakolaista Vuosina tulleiden ulkomaalaisten työttömyys Ulkomaalaisten koulutus Maahanmuuttajien hedelmällisyys korkea Maahanmuutto jatkuu edelleen vilkkaana English sum m ary...38 Taulukot 1. Ulkomaalaisten määrä ja muutos vuosina Suurimmat kansalaisuusryhmät vuosina Koko väestön, Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten ikärakenne vuonna Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus (%) koko väestöstä vuosina Ulkomailla syntynyt väestö vuonna Vieraskielinen väestö vuosina Vieraskielisten lasten määrä vuonna Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät vuosina Siviilisääty kansalaisuuden mukaan vuonna Avioliiton ulkomaalaisen kanssa solmineet Suomen kansalaiset vuosina Suomessa syntyneiden miesten ja naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot vuonna Seka-avioliittojen avioerot vuosina Suomessa syntyneiden miesten ja naisten sekaavioliittojen eronneisuus vuosina Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta vuosina 1991 ja Suomen kansalaisten ja 15 suurimman kansalaisuusryhmän pääasiallinen toiminta vuonna Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina Ulkomaalaiset maakunnittain ja suurimpien ulkomaalaisryhmien osuudet (%) vuonna Suurimmat kuntien ulkomaalaisväestöt (N>500) vuonna Kunnat, joissa suurin ulkomaalaisten osuus vuonna 2003 [pl. kunnat, joiden väkiluku on alle 2 000) Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina Ulkomaan kansalaisten koulutus vuonna Kokonaishedelmällisyysluku kansalaisuuksittain ja syntymämaan m ukaan Nettosiirtolaisuus eräiden maiden kanssa vuosina Siirtolaisuus sukupuolen mukaan vuosina Kuviot 1. Ulkomaalaisten määrä vuosina Suurimmat kansalaisuusryhmät vuonna Työikäisten (15-64) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2Ö Lasten (0-14) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna Vanhusten (yli 65-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna Ulkomaalaisten ikärakenne vuonna Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna Suomen kansalaisuuden saaneet vuosina Ulkomaalaisten työttömyysaste vuonna 2003, työministeriön arvio Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna Suomeen saapuneet pakolaiset vuosina Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina Vuosina Suomeen muuttaneiden pakolaisten työttömyysaste vuosina Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuonna Siirtolaisuus vuosina Siirtolaisuus EU-maihin (pl. Ruotsi) vuosina Suomen kansalaisten maastamuutto ja ulkomaalaisten maahanmuutto vuosina Liitteet I. Väestö kansalaisuuden mukaan vuosina II. Väestö syntymämaan mukaan vuosina III. Väestö kielen mukaan vuosina IV. Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan vuosina V. Ulkomaan kansalaisten pääasiallinen toiminta vuosina VI. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja kunnittain vuosina VII. Maahan- ja maastamuuttaneet maittain vuosina VIII. Siirtolaisuus vuosina Iffljl Tilastokeskus

6 Tables 1. Number of foreigners and trends in Largest groups of foreigners in Age structure of total population, Finnish citizens and foreigners in Number of population born abroad and percentage of total population in Population by country of birth in Population by foreign language in Number of children by language in Largest groups of naturalized foreigners in Marital status by citizenship in Marriages of Finnish citizens with foreigners in The foreign-bom spouses and cohabiting partners of men and women bom in Finland in Divorces of mixed marriages in Divorce rate of mixed marriages (divorces per 100 mixed marriages) in Main type of activity of foreigners in 1991 and Type of activity of Finnish citizens and biggest groups of foreign citizens in Unemployment rate among foreigners in Foreigners by region and the percentage of largest groups of foreigners in Largest numbers of foreigners (N>500) by municipality in Municipalities with the largest proportion of foreigners in 2003 (excl. the municipalities with a population of under inhabitants) The unemployment rate among foreigners 31 (moved to Finland in ) in Education among foreigncitizens in Total fertility rate by citizenship and country of birth Net migration between some countries in Migration by sex in Figures 1. Number of foreigners in Largest groups of foreign citizens in Working age population (15-64) in individual national groups (%) in Children (0-14) in individual national groups (%) in Old age (over 65) population in individual national groups (%) in Age structure of foreigners in Proportion of men in individual national groups (%) in Number of population by foreign language in Naturalized foreigners in Unemployment rate among foreigners in 2003, estimate of Ministry of Labour Foreigners as a proportion of the population by municipality in Number of refugees to Finland in The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in ) in The unemployment rate of the refugee groups (moved to Finland in ) in The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in ) in Emigration and immigration in Migration to EU-countries (excl. Sweden) in Emigration of Finnish citizens and immigration of foreigners in Appendices I. Population by citizenship in II. Population by country of birth in III. Population by language in IV. Naturalized foreigners by former citizenship in V. Main type of activity of foreigners in VI. Foreigners by province and municipality in VII. Immigration and emigration by country in VIII. Immigration and emigration in I Tilastokeskus 5

7 7. Ulkomaalaisten määrä kasvanut :een Suomessa asui vuoden 2003 lopussa ulkomaalaista. Viime vuonna ulkomaalaisia tuli lisää henkilöä, mikä oli edellisvuotta noin 1700 henkilöä vähemmän. Vuonna 1991 ulkomaalaisten lisäys oli prosentuaalisesti suurin, 43,1 prosenttia. Vuosina ulkomaalaisten lukumäärän kasvu oh vuosittain noin kymmenen prosenttia. Vuonna 1998 kasvu putosi viiteen prosenttiin ja vuonna 1999 se 011 enää noin kolme prosenttia. Vuonna 2001 ulkomaalaisten lukumäärän kasvu nousi 8,2 prosenttiin, mutta laski vuonna ,2 prosenttiin luvun alkuvuosiin verrattuna ulkomaalaisten määrän kasvu on hidastunut. Ulkomaalaisten määrä pysyi pitkään Suomessa hieman päälle henkilön. Kun vuonna 1950 ulkomaalaisia oli , joka oli 0,3 prosenttia koko väestöstä, niin vuonna 1976 heidän määränsä oli Kahdenkymmenen vuoden aikana lisäys oli hyvin pieni luvulla ulkomaalaisten määrä alkoi hitaasti kasvaa. Suurimman Suomeen muuttavan ulkomaalaisryhmän muodostivat ruotsalaiset. Heistä lähes kaikki olivat entisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Varsinainen muuttoaalto, tosin Suomen mittakaavassa, alkoi vuonna 1990, kun inkeriläisille luvattiin paluumuuttajan asema. Tämä lisäsi muuttoa Suomeen ja vaikutti merkittävästi ulkomaalaisväestön kasvuun. Vuonna 1991 ulkomaalaisten määrä lisääntyi eniten, yli henkilöllä. Tuolloin inkeriläisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä lisäksi toinen merkittävä, maahan muuttanut ulkomaalaisryhmä olivat somalialaiset, joita saapui turvapaikanhakijoina yli tuhat. Kiristynyt entisen Jugoslavian tilanne sai vuosina 1993 ja 1994 sadat tuhannet jugoslavialaiset lähtemään pakolaisina liikkeelle; Suomeenkin muutti jugoslavialaisia pakolaisina. Tällä hetkellä heitä asuu Suomessa yli Muutaman viime vuoden aikana osasyynä ulkomaalaisten määrän kasvun hidastumiseen on ollut Suomen kansalaisuuden saaneiden määrän voimakas kasvu. Kun aiemmin Suomen kansalaisuuden oli saanut noin tuhat henkilöä vuosittain, niin 1990-luvun lopulla kansalaisuuden saaneiden määrä nousi yli henkilöllä. Vuonna 2002 Suomen kansalaisuuden sai henkilöä ja vuonna henkilöä. Lisäys johtuu siitä, että 1990-luvun alussa Kuvio 1. - Figure 1. Ulkomaalaisten määrä vuosina Number of foreigners in l m Tilastokeskus

8 tulleet suuret maahanmuuttajaryhmät saivat Suomen kansalaisuuden. Vaikka ulkomaalaisten prosentuaalinen lisäys on ollut 1990-luvulla suurta, on Suomen ulkomaalaisväestö kansainvälisesti verrattuna pieni. Vuosia ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli vain 0,3 prosenttia. Vuonna 2003 ulkomaalaisten osuus oli noussut 2,0 prosenttiin. EU-maista Suomessa on pienin ulkomaalaisten osuus. Vaikka Välimeren maiden virallisissa tilastoissa saattaa olla Suomea pienempiä ulkomaalaisten osuuksia, todellisuudessa niissä asuvien ulkomaalaisten osuus on paljon suurempi. Näissä maissa asuvat laittomat maahanmuuttajat jäävät huomiotta virallisissa luvuissa. Vuoden 2003 lopussa Suomessa asui Ulkomaan kansalaisia Ulkomailla syntyneitä Vieraskielisiä Taulukko 1. - Table 1. Ulkomaan kansalaisten lukumäärä ja muutos vuosina Number of foreign citizens and trends in Vuosi Year Ulkomaan kansalaisten lukumäärä Number of foreign citizens Osuus koko väestöstä Percentage of total population Vuosimuutos Change per year Vuosimuutos Change per year % + /- % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 l Tilastokeskus 7

9 2. Venäläiset suurin ulkomaalaisryhmä Vuonna 2003 Suomessa asui yli 160 eri ulkomaan kansalaisuusryhmään kuuluvaa, joista suurimpana ryhmänä olivat venäläiset, henkilöä. Todellisuudessa venäläisiä on paljon enemmän, sillä suurin osa entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista on kotoisin nykyisen Venäjän alueelta, esimerkiksi inkeriläiset paluumuuttajat ja heidän perheenjäsenensä. Kun entisen Neuvostoliiton kansalaiset otetaan huomioon, nousee nykyisen Venäjän alueelta tulleiden määrä lähes :een. On kuitenkin muistettava, että pieni osa entisen Neuvostoliiton kansalaisina Suomessa tällä hetkellä asuvista on tullut nykyisen Viron alueelta. Toiseksi suurin kansalaisuusryhmä olivat virolaiset, joita vuoden 2003 lopussa oli henkilöä. Ruotsin kansalaisia oli henkilöä. Seuraavana kansalaisuustilastossa onkin turvapaikanhakijoina maahan saapuneet somalialaiset, henkilöä. Sitten tulevat jugoslavialaiset, joita oli ja irakilaiset Britannian, Saksan ja Iranin kansalaiset olivat seuraavaksi suurimmat kansalaisuusryhmät. V äestörekisterikeskuksen väestötietoj ärj estelmä sisältää edelleen useita satoja entisen Neuvostoliiton kansalaisia. Vuoden 2003 lopussa heitä oh 612 eli 1399 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Suuri osa tästä muutoksesta selittyy Venäjän, Viron tai muun entisen Neuvostoliiton alueella olleen valtion kansalaisuuden korjauksella väestötietojärjestelmään. Suomen kansalaisuuden sai vuonna entisen Neuvostoliiton kansalaista. On otettava huomioon, että edellä olevien kansalaisuusryhmien lukumäärään vaikuttaa Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä. Esimerkiksi vuoden 2003 lopulla Suomessa asui somalin kieltä puhuvaa (Liite III). Tähän lukuun sisältyvät niin Suomen kansalaisuuden saaneet kuin somalialaisille vanhemmille Suomessa syntyneet lapset. Liitteessä I on esitetty suurimmat kansalaisuusryhmät vuosina Kuvio 2. - Figure 2. Suurimmat kansalaisuusryhmat vuonna 2003 Largest groups of foreign citizens in 2003 Venäjä - Russia Viro - Estonia Ruotsi - Sweden Somalia Jugoslavian Itv - F.R: of Yugoslavia Irak - Iraq Britannia - United Kingdom Saksa - Germany Iran - Islamic Republic o f Iran Kiina - China Turkki - Turkey ' USA Thaimaa - Thailand Bosnia-Hertsegovina Vietnam - Viet Nam Ukraina - Ukraine Afganistan - Afghanistan Intia - India Ranska - France Italia - Italy Puola - Poland Alankomaat - Netherlands Espanja - Spain Unkari - Hungary Tuhansia - Thousands 8 issi Tilastokeskus

10 Taulukko 2. - Table 2. Suurimmat kansalaisuusryhmät vuosina Largest groups of foreign citizens in Kansalaisuus - Citizenship Venäjä - Russia Viro - Estonia Ruotsi - Sweden Somalia Jugoslavian Itv-F.R. of Yugoslavia Ira k - Iraq Britannia - United Kingdom Saksa - Germany Iran - Islamic Republic Of Iran Kiina - China Turkki - Turkey USA Thaimaa - Thailand Bosnia - Hertsegovina Vietnam - Viet Nam Afganistan - Afghanistan Intia - India Ranska - France Italia /fa// Puola - Poland Alankomaat - Netherlands Espanja - Spain Ukraina - Ukraine Unkari - Hungary Kanada - Canada Japani - Japan Norja - Norway Tanska - Denmark Marokko - Morocco Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Filippiinit - Philippines _ Romania - Romania Kongon Oem. Tasavalta - Congo, The Dem. Rep Australia Bangladesh Sveitsi - Switzerland Kreikka - Greece Kroatia - Croatia Bulgaria Kazakstan - Kazakhstan Muut maat - Other countries Tuntematon - Unknown Yhteensä - Total Tilastokeskus 9

11 3. Ulkomaalaisista 77 prosenttia työikäisiä Ulkomaalaiset poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi Suomen kansalaisista. Ulkomaalaisista suurin osa on työikäisiä: vuonna 2003 työikäisiä oli 77 prosenttia. Vastaavasti Suomen kansalaisista työikäisiä oli 67 prosenttia. Vanhuksia (yli 65-vuotiaita] ulkomaalaisista oli kuusi prosenttia, kun Suomen kansalaisista vanhuksia oli 16 prosenttia. Sekä ulkomaalaisista että suomalaisista vajaa viidennes on lapsia. Kansalaisuusryhmittäin ikärakenne vaihtelee hyvin paljon. Vuoden 2003 lopussa 94 prosenttia marokkolaisista oh työikäisiä. Seuraavaksi eniten työikäisiä oh espanjalaisista, ranskalaisista, briteistä ja italialaisista, joilla työikäisten osuus oh noin 90 prosenttia. Vuonna 2003 ulkomaalaisväestöstä lähes viidennes oli lapsia. Lasten määrän kasvu alkoi 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheelhsiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämisten kautta lasten määrä on kasvanut pakolaisryhmissä, joissa onkin suurin lasten suhteellinen osuus. Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta tulleilla on suhteellisesti eniten lapsia, 36 prosenttia. Afganistanilaiset tulevat seuraavana (35%) ja irakilaiset (31%). Pakolaisryhmien ulkopuolisista väestöryhmistä ukrainalaisilla, unkarilaisiha, virolaisilla ja venäläisillä on suurimmat lasten osuudet - kuhakin noin viidesosa. Taulukko 3. - Table 3. Koko väestön. Suomen kansalaisten ja ulkomaan kansalaisten ikärakenne vuonna 2003 Age structure of total population, Finnish citizens and foreign citizens in 2003 Ikä Age Koko väestö Total population % Suomen kansalaiset Finnish citizens % Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens % Ulkomaan kansalaisten vuosimuutos Change per year of foreign citizens , , , , , , , , ,3 216 Yhteensä - Total , , Kuvio 3. - Figure 3. Työikäisten (15-64) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003 Working age population (15-64) in individual national groups (%) in 2003 Marokko - Morocco Espanja - Spain Ranska - France Britannia - United Kingdom Italia - Italy Puola - Poland Alankomaat - Netherlands Intia - India Kiina - China Saksa - Germany Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Thaimaa - Thailand Turkki - Turkey Kanada - Canada USA Norja - Norway Unkari - Hungary Viro - Estonia Venäjä - Russia Ukraina - Ukraine Vietnam - Viet Nam Ruotsi - Sweden Bosnia-Hertsegovina Iran - Islamic Republic of Iran Jugoslavian It v - F.R. of Yugoslavia Somalia Afganistan - Afghanistan Irak - Iraq! m ? J ~ sn! ".'T ] 87 : r.. ~ ~ ~ ~ V ~ : ' ~ 7 r..... j 84 ^ :., ? i ;...'... :i J ' % 10 Ijjll Tilastokeskus

12 Vanhuksia, yli 65-vuotiaita, oli vuonna 2003 eniten Ruotsin (22%), USA:n (14%) ja Kanadan (13%) kansalaisten joukossa. Näistä maista tulleet ovat suurimmalta osaltaan Suomeen eläkevuosiaan viettämään tulleita paluumuuttajia. Useimmissa kansalaisuusryhmissä vanhusten osuus jää alle kahden prosentin. Kuvio 4. - Figure 4. Lasten (0-14) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003 Children (0-14) in individual national groups (%) in 2003 Somalia 36 Jugoslavian Itv - F.R. of Yugoslavia 36 Afqanistan - Afghanistan 36 Irak - Iraq Iran - Islam ie Republic of Iran 31 Vietnam - Viet Nam "! 1 7fi Bosnia-Hertsegovina ; 1 74 Unkari - Hungary 20 Ukraina - Ukraine 1 9 Turkki - Turkey 1 17 Viro - Estonia 16 Venäjä - Pussia 16 Thaimaa - Thailand 16 Noria - Norway... I 14 Kiina - China I r t Intia - India I 17 Tanska - Denmark 10 Puola - Poland 10 Japani - Japan 10 Ruotsi - Sweden I P Ranska - France 8 Alankomaat - Netherlands 8 Saksa - Germany USA B I 7 Marokko - Morocco j R Italia - Italy I R Espanja - Spam K Britannia - United Kingdom I R Kanada - Canada 1 5 Ent. Neuvostoliitto - Former USSR L % Kuvio 5. - Figure 2. Vanhusten (yli 65-vuotiaat) osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003 Old age (ovet 65) population in individual national groups (%) in 2003 Ruotsi - Sweden USA Kanada - Canada Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Venäjä - Russia Tanska - Denmark Viro - Estonia Bosnia-Hertsegovina Norja - Norway Ukraina - Ukraine Saksa - Germany Alankomaat - Netherlands Italia - Italy Britannia - United Kingdom Vietnam - Viet Nam Iran - Islamic Republic of Iran Espanja - Spain Afganistan -Afghanistan Puola - Poland Irak - Iraq Ranska - France Intia - India Japani - Japan Somalia Jugoslavian Itv - FR. of Yugoslavia Unkari - Hungary Kiina - China Marokko - Morocco Turkki - Turkey % }if Tilastokeskus 11

13 Ulkomaalaisten ikäpyramidista saa hyvän kuvan siitä, miten Suomessa asuvien ulkomaalaisten enemmistö on keskittynyt työikäiseen väestöön. Erityisen selvästi ikäpyramidissa tulee esiin vuotiaiden ikäluokka, joka on muita ikäluokkia suurempi Ikä - Age Miehet -M a le s Naiset - Females Kuvio 6. - Figure 6. Ulkomaalaisten ikärakenne vuonna 2003 Age structure of foreigners in Ijjjli Tilastokeskus

14 4. Miesten ja naisten määrissä vain pieni ero Ulkomaalaisista oli miehiä ja naisia eli vain 45 henkilön ero. Sen sijaan kansalaisuuksittain tarkasteltuna löytyy jo huomattavia eroja. Eniten miehiä oli alankomaalaisista (79%), briteistä (77%), italialaisista (76 %), turkkilaisista (72%) ja espanjalaisista (69%). Thaimaan kansalaisista peräti 83 prosenttia oli naisia. Suurimmista kansalaisuuksista selvä naisenemmistö oli venäläisillä, joista naisia oli 62 prosenttia. Sitten tulivat virolaiset, joista oli naisia hieman vähemmän, 57 prosenttia. Kuvio 7. - Figure 7. Miesten osuus (%) eri kansalaisuusryhmissä vuonna 2003 Proportion ofmen in individual national groups (%) in 2003 Alankomaat - Netherlands Britannia - United Kingdoms Italia - Italy Turkki - Turkey Espanja - Spam Marokko - Morocco Tanska - Denmark Ranska - France Saksa - Germany Intia - India Kanada - Canada USA Ruotsi - Sweden Norja - Norway Iran - Islamic Republic o f Iran Irak /rag Jugoslavian Itv - F.R. o f Yugoslavia Unkari - Hungary Bosnia-Hertsegovina Somalia Afganistan - Afghanistan Vietnam - Viet Nam Kiina - China Japani - Japan Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Ukraina - Ukraine Viro - Estonia Venäjä - Russia Thaimaa - Thailand. r 7 3 ^ i //... I /b 1 bs i bb i bb B0 I 59 1 bb 1 bb 1 55 I 54 1 w : ; i 4/ I = L i d % 1 Tilastokeskus 13

15 5. Ulkomailla syntyneitä Ulkomailla syntyneiden määrä ylitti Suomessa rajan vuonna Vuonna 2003 heitä oli , joka oli 3,0 prosenttia koko väestöstä. Vuodesta 1985 vuoteen 1994 ulkomailla syntyneiden lukumäärä kaksinkertaistui luvun alussa kasvu oli suurimmillaan: vuonna 1992 ulkomailla syntyneitä oli henkilöä enemmän kuin vuonna Ulkomailla syntyneistä entisessä Neuvostoliitossa ja Ruotsissa syntyneet ovat selvästi suurimmat ryhmät. Ruotsissa syntyneiden osuus on kuitenkin pienenemässä; kun vuonna 1992 ulkomailla syntyneistä kolmannes oli syntynyt Ruotsissa, niin vuonna 2003 heidän osuutensa oli noin viidennes. Vuonna 2003 suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä oli edelleen entisen Neuvostoliiton alueella syntyneet, henkilöä. Ruotsissa syntyneitä oli henkilöä. Viro oli kolmanneksi yleisin syntymämaa, mutta kahta edellistä selvästi pienempi (10 299]. Seuraavina tulivat entisen Jugoslavian alueella (5 407) ja Somaliassa syntyneet (4 700). Somalian kansalaisista ja somalia puhuvista osa on syntynyt Suomessa. Liitteessä II on esitetty väestö syntymämaan mukaan vuosina Taulukko 4. - Table 4. Ulkomailla syntyneiden määrä ja osuus (%) koko väestöstä vuosina Number ofpopulation born abroad and percentage of total population in Vuosi Year Lukumäärä Number Osuus koko väestöstä Percentage of total population , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 5. - Table 5. Ulkomailla syntynyt väestö vuonna 2003 Population by country of birth in 2003 Syntymämaa Country of birth Lukumäärä Number Osuus (%) ulkomailla syntyneistä Percentage of population born abroad Ent. Neuvostoliitto - Former USSR ,5 Ruotsi - Sweden ,2 Viro - Estonia ,5 Jugoslavia - Yugoslavia ,4 Somalia ,0 Saksa - Germany ,6 Irak -Ira q ,5 Venäjä - Russia ,4 Britannia - United Kingdom ,0 USA ,0 Kiina - China ,9 Vietnam - Viet Nam ,9 Turkki - Turkey ,8 Iran - Islamic Republic of Iran ,7 Thaimaa - Thailand ,7 Intia - India ,0 Puola - Poland ,8 Ranska - France ,8 Kanada - Canada ,8 Marokko - Morocco ,7 Afganistan ,7 Italia - Italy ,7 Norja - Norway ,7 Espanja - Spain 947 0,6 Filippiinit - Philippines 935 0,6 Unkari - Hungary 907 0,6 Alankomaat - Netherlands 876 0,6 Romania 824 0,5 Etiopia - Ethiopia Tanska - Denmark 785 0,5 Japani - Japan 782 0,5 Muut - Others ,2 Yhteensä - Total ,0 14 lillu Tilastokeskus

16 6. Venäjänkieli yleisin vieraskieli Vuoden 2003 lopussa Suomessa asui lähes vieraskielistä. Heidän lukumääränsä on nelinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna. Venäjä on selvästi yleisin vieras kieli. Sitä puhuu äidinkielenään yli henkilöä. Seuraavaksi yleisin kieli on viro, jota puhuu äidinkielenään lähes henkilöä. Näiden jälkeen tulevat englanti, somali ja arabia, joiden jälkeen albania, kurdi, vietnam ja kiina. Vieraskielisestä väestöstä reilu viidennes on lapsia. Varsinkin pakolaisina Suomeen tulleilla lasten osuus on korkea. Lukumäärällisesti suurin vieraskielinen lapsiryhmä oli venäjänkieliset, joita Suomessa asui Somaliaa äidinkielenään puhuvia lapsia oli ja viroa Taulukko 6. - Table 6. Vieraskielinen väestö vuosina Population by foreign language Vuosi Year Vieraskielisten Number of foreign languages Muutos Change + / , , , , , , , , , , , ,1 Osuus koko väestöstä Of total population % , ,4 Taulukko 7. - Table 7. Vieraskielisten lasten määrä vuosina Number of children by language in Lasten (0-14) lukumäärä - Number of children (0-14j Osuus koko väestöstä Of total population Venäjä - Russian Somali Viro - Estonian Albania - Albanian Arabia - Arabian Kurdi - Kurdish Englanti - English Vietnam - Vietnamise Kiina - Chinese Turkki - Turkish Thai Persia - Persian Espanja - Spanish Saksa - German Serbokroatia - Serbo-Croatian Muut - Others Yhteensä - Total Tilastokeskus 15

17 Vuonna 2003 Suomessa asuvien kieliryhmien koot ja osuudet koko väestöstä olivat seuraavat: suomenkielisiä ,0% ruotsinkielisiä ,6% saamenkielisiä ,03% vieraskielisiä ,4% yhteensä ,0% Liitteessä III on esitetty suurimmat vieraskielisten määrät vuosina Kuvio 8. - Figure 8. Suurimmat vieraskielisten määrät vuonna 2003 Number of population by foreign language in 2003 Venäjä - Russian. 1 J. '... T Viro- Estonian * ' ' - - -» I Englanti - English I Somali Vc - 1 Arabia - Arabic Albania - Albanian J Kurdi - Kurdish 1 Vietnam - Vietnamese Kiina - Chinese Saksa - German Turkki - Turkish HUHKI Espanja - Spanish ' 1 Thai 1 Ranska - French Persia - Persian 1 Serbokroatia - Serbo-Croatian Puola - Polish Unkari - Hungarian "l Bosnia Italia - Italian Hollanti - Dutch u Romania - Romanian. 1 Bengali 3 Japani - Japanese Tagalog Portugali - Portugese Tuhansia - Thousands 16 ' I Tilastokeskus

18 7. Suomen kansalaisuus yhä useammalle Kun 1970-luvulla Suomen kansalaisuus myönnettiin muutamalle sadalle vuodessa, niin 1980-luvulla Suomen kansalaisuuden sai vuosittain noin tuhat henkilöä luvulla alimmillaan kansalaisuuksien myöntäminen oli vuosina 1994 ja 1995, jolloin uusia kansalaisuuksia myönnettiin alle 700. Sen jälkeen kansalaisuuden saaneiden määrä nousi ja vuonna 1998 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin jo yli Vuonna 1999 Suomen kansalaisuuden sai ennätysmäärä yli ulkomaalaista ja vuonna 2000 luku putosi 3 000:een. Vuonna 2003 Suomen kansalaisuuden sai ulkomaalaista. Kansalaisuuden saannin yleistyminen 1990-luvun lopulla johtui siitä, että 1990-luvun alkupuolella maahan tulleilla täyttyi viiden vuoden vakituinen asuminen Suomessa. Tämä on yksi edellytys Suomen kansalaisuuden saamiselle luvulla eniten uusia Suomen kansalaisuuksia on myönnetty entisen Neuvostoliiton alueelta tulleille luvulla eniten kansalaisuuksia saaneet ruotsalaiset ovat jääneet neljänneksi, sillä 1990-luvun alkupuolella maahan muuttaneet somalialaiset ja vietnamilaiset ovat saaneet enemmän.suomen kansalaisuuksia. Vuoden 1991 jälkeen Suomen kansalaisuus on myönnetty lähes henkilölle, jotka ovat asuneet kansalaisuuden myöntämishetkellä Suomessa. Liitteessä IV on esitetty vuosittain vuosina Suomen kansalaisuuden saaneet, suurimmat ryhmät. Taulukko 8. - Table 8. Suurimmat Suomen kansalaisuuden saaneet ryhmät vuosina Largest groups of naturalized foreigners in Ent. NL:n alue - Region of Former USSR S iitä -O f which Ent. NL - Former USSR 1285 Venäjä - Russia Viro - Estonia 2118 Somalia Vietnam - Viet Nam Ruotsi - Sweden Irak - Iraq Kiina - China 970 Iran - Islamic Rep. Of Iran 722 Turkki - Turkey 703 Ent Jugoslavia - Former Yugoslavia 619 Thaimaa - Thailand 592 Marokko - Morocco 505 Kolumbia - Colombia 351 Intia - India 343 Etiopia - Ethiopia 323 Filippiinit - Philippines 277 Romania 251 Algeria 195 Saksa - Germany 188 Britannia - United Kingdom 187 Bulgaria 177 Puola - Poland 176 Muut - Others Yhteensä - Total Kuvio 9. - Figure 9. Suomen kansalaisuuden saaneet vuosina Naturalized foreigners in fa Tilastokeskus 17

19 / 8. Seka-avioliittoja yli Vuonna 2003 Suomessa vakituisesti asuvista ulkomaalaisista oli naimisissa 46 prosenttia. Suomen kansalaisten siviilisäätyrakenteeseen verrattuna naimisissa olevien osuus oli korkeampi. Tämä johtuu ulkomaalaisten erilaisesta ikärakenteesta, sillä erityisesti nuoria työikäisiä vuotiaita - on ulkomaalaisväestössä huomattavasti enemmän kuin Suomen kansalaisten keskuudessa. Vuosittain Suomessa solmitaan yli avioliittoa, joissa Suomessa vakituisesti asuva Suomen kansalainen menee ulkomaalaisen kanssa naimisiin. Suomalaiset miehet solmivat hieman enemmän avioliittoja ulkomaalaisten kanssa. On huomattava, että tilastossa ei ole niitä Suomen kansalaisia, jotka solmivat avioliiton ulkomaalaisen kanssa eivätkä asu vakituisesti Suomessa. Taulukko 9. - Table 9. Siviilisääty kansalaisuuden mukaan vuonna 2003 MaritaI status by citizenship in 2003 Siviilisääty Marital status Kansalaisuus - Citizenship Ulkomaa Foreign citizens Suomi Finnish citizens % % Naimaton - Single , ,4 Naimisissa - Married , ,7 Lesket - Widowed , ,0 Eronneet - Divorced , ,0 Yhteensä - Total , ,0 Taulukko Table 10. Avioliiton ulkomaan kansalaisen kanssa solmineet Suomen kansalaiset vuosina Marriages of Finnish citizens with foreign citizens in N ainen Suomen kansalainen - Fem ale: Finnish citizens M ies ulkomaan kansalainen - M ale : Foreign citizens Kansalaisuus - Citizenship Avioliitot Marriages USA Turkki - Turkey Britannia - United Kingdom Ruotsi - Sweden Saksa - Germany Marokko - Marocco Venäjä - Russia Italia - Italy Ranska - France Kanada - Canada Sveitsi - Switzerland Viro - Estonia Egypti - Egypt Bangladesh Jugoslavia - Yugoslavia Muut - Others Yhteensä - Total M ie s Suomen kansalainen - M a le : Finnish citizens Nainen ulkomaan kansalainen - Female: Foreign citizens Kansalaisuus - Citizenship Venäjä - Russia Viro - Estonia Thaimaa - Thailand Ent. NL - Former USSR Ruotsi - Sweden USA Filippiinit- Philippines Muut - Others Yhteensä - Total II! Tilastokeskus

20 Viime vuosien aikana suomalaiset naiset ovat solmineet avioliittoja eniten yhdysvaltalaisten ja turkkilaisten miesten kanssa. Britti- ja ruotsalaismiehet ovat seuraavaksi yleisimpiä suomalaisten naisten aviopuolisoina ja sitten tulevat saksalaiset ja marokkolaiset miehet. Vuonna 2003 suomalainen mies solmi yleisimmin avioliiton venäläisen tai thaimaalaisen naisen kanssa. Suomalaismies - venäläisnainen aviopareja vihittiin yli kaksinkertainen määrä suomalaismies - thaimaalaisnainen aviopareihin verrattuna. Vuosina solmituissa avioliitoissa virolaisen kanssa solmitut avioliitot ovat toiseksi yleisimpiä, jonka jälkeen tulevat thaimaalaisen kanssa solmitut avioliitot. Neljäntenä ovat avioliitot entisen Neuvostoliiton kansalaisten kanssa. Kansalaisuuksittani tarkasteltaessa seka-avioliittojen määrä on huomattavasti pienempi, kuin jos tarkastelun kohteena on puolison syntymämaa. Tähän vaikuttaa tietenkin se, että monet ulkomaalaiset ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Toisaalta voidaan myös todeta, että syntymämaan mukaan puolisoita tarkasteltaessa mukana on joitakin sellaisia avioliittoja, joissa puolisona on Ruotsissa (tai muuallakin) syntynyt Suomen kansalainen. Taulukko 11. -T a b le 11. Suomessa syntyneiden miesten ja naisten ulkomailla syntyneet avio- ja avopuolisot vuonna The foreign-born spouses and cohabiting partners of men and women born in Finland in Vaimon syntymämaa Wife's country of birth Puolisoiden määrä Number of spouses Ruotsi - Sweden Ent. NL-FormerUSSR Viro - Estonia Thaimaa - Thailand Saksa - Germany USA - United States Filippiinit - Philippines Venäjä - Russia Kiina - China Britannia - United Kingdom Puola - Poland Kanada - Canada Muut - Others Yhteensä - Total Aviopari - Married couple M iehen syntymämaa Husband's country of birth Ruotsi - Sweden Britannia - United Kingdom Saksa - Germany Ent. NL - Former USSR Turkki - Turkey USA - United States Marokko - Marocco Italia - Italy Alankomaat - Netherlands Ranska - France Kanada - Canada Espanja - Spain Kreikka - Greece Muut - Others Yhteensä - Total Aviopari - Married couple Ei sisällä rekisteröityjä parisuhteita 11 Excl. registered partnerships. Il Tilastokeskus 19

21 Vuonna 2003 Suomessa asui lähes ulkomailla syntynyttä, jotka olivat naimisissa Suomessa syntyneen kanssa. Kun näihin seka-avioliittoihin lisätään vielä niiden henkilöiden määrä, jotka asuvat avoliitossa, nousee sellaisten liittojen määrä, joissa toinen on ulkomailla syntynyt ja toinen Suomessa syntynyt lähes :een. On huomattava, että tässä tarkastellaan pelkästään niitä avio- ja avoliittoja, joissa molemmat puolisot asuvat vakituisesti Suomessa. Niistä liitoista, joita ulkomailla vakituisesti asuvilla Suomessa syntyneillä on ulkomaalaisten kanssa, ei ole tietoa. Suomalaisen miehen puoliso oh vuonna 2003 lähes yhtä usein Ruotsissa kuin entisessä Neuvostoliitossa syntynyt. Nämä yhdessä muodostivat yli puolet kaikista seka-avioliitosta. Seuraavaksi tulleet virossa ja thaimaassa syntyneet puolisot jäivät lukumääräisesti reilusti jälkeen. Suomalaisen naisen puolisona oli yleisimmin Ruotsissa syntynyt mies. Seuraavaksi yleisimmät puolisot löytyivät Britanniasta, Saksasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta. Kussakin näissä maissa syntyneitä miehiä oh kuitenkin vain noin viidesosa verrattaessa Ruotsissa syntyneisiin miehiin. 20 Imu Tilastokeskus

22 9. Seka-avioliittojen eronneisuus suurta Vuonna 2003 Suomessa syntyneiden miesten ja ulkomailla syntyneiden naisten avioeroja oli 574, eli määrä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna samana. Suomessa syntyneiden naisten ja ulkomailla syntyneiden miesten välisiä eroja oli 492, hieman edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2003 aikana suomalaiset miehet erosivat lukumääräisesti eniten ryhmissä, joissa seka-avioliittojen lukumäärätkin olivat korkeimpia. Suomalaiset miehet erosivat eniten entisen Neuvostoliiton alueella syntyneistä naisista. Suomalaiset naiset erosivat lukumääräisesti eniten ruotsalaisista, turkkilaisista ja marokkolaisista miehistä. Taulukossa 13 on esitetty seka-avioliittojen eronneisuusluvut. Nämä on laskettu siten, että tiettynä vuonna eronneiden määrä on suhteutettu edellisen vuoden lopulla olevien seka-avioliittojen määrään. Näin on saatu eronneiden prosentuaalinen osuus kussakin syntymämaaryhmässä. Luvut on laskettu Suomessa syntyneille naisille ja miehille erikseen. Taulukkoon on vertailun vuoksi laskettu samalla menetelmällä Suomessa syntyneiden (molemmat puolisot) eronneisuusluku, joka vuonna 2003 oli 1,3 prosenttia. Tämä on selvästi alempi kuin seka-avioliittojen eronneisuusluku. Suomessa syntyneet naiset eroavat eniten Marokossa ja Turkissa syntyneistä miehistä. Näiden ryhmien eronneisuus on moninkertainen muualta tulleisiin. Vuonna 2003 korkein eronneisuus oli marokkolaisista miehistä eronneilla (11,3 prosenttia). Sekä marokkolaisten että turkkilaisten eronneisuus on ollut korkea koko 1990-luvun. Seuraavina olevien Italiassa ja Yhdysvalloissa syntyneiden eronneisuus oli vuonna 2003 huomattavasti pienempi kuin marokkolaisten ja turkkilaisten kanssa solmittujen avioliittojen eronneisuus. Suomessa syntyneiden miesten seka-avioliittojen eronneisuus on huomattavasti alhaisempaa kuin naisten. Vuonna 2003 miesten eronneisuus thaimaalaisista naisista oh korkein 5,0 prosenttia. Seuraavina olivat Virosta ja entisestä Neuvostoliitosta tulleiden kanssa naimisissa olleet. Taulukko Table 12. Seka-avioliittojen avioerot vuosina Divorces of mixed-marriages in Vaimon syntymämaa Yhteensä Per vuosi Wife's country of birth Total Per year Ent. NL - FormerUSSR Ruotsi - Sweden Thaimaa - Thailand Viro - Estonia Muut - Others Yhteensä - Total M iehen syntymämaa Husband's country of birth Turkki - Turkey Ruotsi - Sweden Marokko - Marocco Ent. NL - Former USSR Muut - Others Yhteensä - Total h lp Tilastokeskus 21

23 Taulukko Table 13. Seka-avioliittojen eronneisuus (%) vuosina Divorce rate of mixed-marriages (%) in Vaimon syntymämaa Eronneisuus (%) Seka-avioliitot W ife 's country of birth Divorce rate (%) vuoden 2002 lopulla Mixed-marriages at the end o f2002 Thaimaa - Thailand 4,8 7,0 7,9 4,0 6,7 5,9 4,9 4,5 5,0 961 Viro - Estonia 6,9 4,9 6,0 6,6 5,1 7,4 6,5 7,1 4,8 903 Ent. N L - Former USSR 5,7 5,6 5,9 5,3 5,1 5,3 4,8 4,7 4, Ruotsi - Sweden 3,5 2,1 2,2 2,6 2,2 3,3 2,6 2,6 2, Filippiinit -Philippines 4,4 3,5 3,4 3,0 2,7 2,6 3,7 2,3 343 Yhteensä - Total , M ie h e n syntymämaa H usband's country o f birth V Marokko - Morocco 13,1 14,6 14,2 15,0 12,7 9,5 11,3 11,6 11,3 336 Turkki - Turkey 18,1 13,2 12,4 13,3 10,5 13,6 10,3 8,9 9,3 593 Italia - Italy 3,1 4,1 3,1 2,6 2,6 2,2 4,4 3,7 3,7 272 USA 1,8 1,6 1,7 2,4 3,4 3,0 2,4 2,9 3,2 565 Ent. NL - Former USSR 2,5 2,8 2,0 2,2 3,7 3,1 3,3 3,2 2,8 852 Ruotsi - Sweden 2,3 2,3 2,1 2,6 2,6 2,1 2,7 2,8 2, Saksa - Germany 3,0 1,2 2,0 2,9 1,4 1,2 2,3 2,0 1,3 851 Britannia - United Kingdom 2,9 3,8 3,6 2,6 2,3 3,1 3,4 2,7 1,1 788 Yhteensä - Total , ,3 4, Kun syntymämaa oli molemmilla puolisoilla Suomi, vuonna 2003 oli eronneisuusluku 1,3% When the country of birth of both spouses was Finland, the divorce rate in 2003 was 1,3% 22 I Tilastokeskus

24 10. Ulkomaalaisten työttömyys yhä korkea Vuonna 2002 ulkomaalaisista kuului työvoimaan 44 prosenttia, kun lapsia ja ryhmään "muu työvoimaan kuulumaton" kuuluvia oli molempia noin viidesosa ulkomaalaisista. Opiskelijoita oli kymmenen prosenttia ja eläkeläisiä viisi prosenttia. On selvää, että koko väestön pääasialliseen toimintaan verrattuna ulkomaalaiset poikkeavat melko selvästi. Ulkomaalaisista on suhteellisesti vähemmän eläkeläisiä, kun taas ryhmään "muu työvoimaan kuulumaton" kuuluu huomattavasti enemmän väkeä kuin koko maan väestössä. Liitteessä V on esitetty ulkomaalaisten pääasiallinen toiminta vuosina Vuonna 2002 ulkomaan kansalaisista oli työllisiä eli kolmannes. Työllisten osuus eri kansalaisuusryhmissä jakautuu hyvin eri tavalla. Työllisten osuus on pakolaisväestöissä pienin kun taas työttömien ja lasten osuus on suuri. Kuten jo ikärakennetarkastelussa huomattiin, ruotsalaisten eläkeläisten osuus on korkea - yli neljännes. Myös yhdysvaltalaisten eläkeläisten osuus on korkea muihin kansalaisuuksiin verrattuna. Taulukko Table 14. Ulkomaan kansalaisten ja koko väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1991 ja 2002 Main type of activity of total population and foreigners in 1991 and 2002 Pääasiallinen toiminta Ulkomaalaiset - Foreigners Koko väestö - Total population Main type of activity 1991 % 2002 % 2002 % Työvoima - Labour force , , ,9 Työllinen - Employed , , ,1 Työtön - Unemployed , , , vuotiaat years olds , , ,8 Opiskelijat- Students , ,6 Eläkeläiset - Pensioners , , ,9 Muut - Others , , ,8 Yhteensä - Total , , ,0 Kuvio Figure 10. Ulkomaalaisten työttömyysaste vuonna 2003, työministeriön arvio Unemployment rate among foreigners in 2003, estimate of Ministry of Labour Irak - Iraq Iran - Islamic R. o f Iran Somalia Jugoslavian Itv - F.R. o f Yugoslavia Vietnam - Viet Nam Venäjä/Ent. NL - Russia/Fr. USSR Bosnla-Hertsegovina Turkki - Turkey Thaimaa - Thailand Kaikki ulkom. kans. - Ali foreign citizens Viro - Estonia Italia - Italy Britannia - United Kingdom Ranska - France Puola - Poland Ruotsi - Sweden USA Saksa - Germany Kiina - China % 1 Tilastokeskus 2 3

25 Taulukko Table 15. Suonien kansalaisten ja 15 suurimman kansalaisuusryhmän pääasiallinen toiminta vuonna 2002 Type of activity of Finnish citizens and biggest groups of foreign citizens in 2002 Kansalaisuus Citizenship Pääasiallinen toimi - Main type of activity Työlliset % Työttömät % vuotiaat Employed Unemployed 0-14-years old % Opiskelijat, koululaiset Students % Eläkeläiset Pensioners % Muut Others % Yhteensä Total % Suomi - Finland , , , , , , ,0 Venäjä - Russia , , , , , , ,0 Viro - Estonia , , , , , , ,0 Ruotsi - Sweden , , , , , , ,0 Somalia , , , ,8 33 0, , ,0 Jugoslavian Itv - F.R. of Yugoslavia , , , ,4 45 1, , ,0 Ira k - Iraq 253 7, , , ,8 75 2, , ,0 Britannia - United Kingdom , , , ,5 85 3, , ,0 Saksa - Germany , , , , , , ,0 Iran - Islamic Rep. Of Iran , , , ,1 38 1, , ,0 USA , , , , , , ,0 Turkki - Turkey , , , ,5 12 0, , ,0 Kiina - China ,0 75 3, , ,2 7 0, , ,0 Ent. NL - Former USSR , ,8 68 3, , , , ,0 Vietnam - Vietnam , , , ,7 52 3, , ,0 Bosnia-Herzegovina Bosnia and Herzegovina , , , , , , ,0 Muut maat - Other countries , , , , , , ,0 Ulkom aat yhteensä - A ll foreigners , , , , ,0 Ulkomaalaisten määrän suurin kasvu sattui juuri niihin vuosiin, jolloin lama oli Suomessa syvimmillään. Lisäksi Suomeen tulleet ulkomaalaiset olivat ryhmiä, joita oli vaikea heti työllistää. Lähes kaikki ulkomaalaiset joutuivat heti työmarkkinoille tullessaan työttömiksi, joka osaltaan vaikeutti heidän sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Joka tapauksessa ulkomaalaisen työvoiman osuus Suomen työmarkkinoilla on erittäin pieni - viime vuodet hieman päälle prosentin. Kun vuonna 1991 koko väestön työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, niin ulkomaalaisilla se oli kaksinkertainen. Tilanne paheni tästä vuosi vuodelta, sillä paheneva työttömyys koetteli eniten nopeasti kasvavaa ulkomaalaisväestöä. Vuonna 1994 koko työvoimasta oli työttömänä 20 prosenttia kun samalla ulkomaalaisväestön työttömyys oli kivunnut huippulukemiin 53 prosenttiin. Vuonna 2002 ulkomaalaisten työttömyys oli alentunut 28 prosenttiin ja koko väestön työttömyys 12 prosenttiin. Koska vuoden 2003 työssäkäyntitilaston tiedot valmistuvat vasta vuoden 2004 lopulla, niin tässä yhteydessä ulkomaalaisten työttömyyttä vuodelta 2003 tarkastellaan työministeriön tekemien ennakkolaskelmien avulla. Työttömien työnhakijoiden määrä tuossa tilastossa on sama, jota myös Tilastokeskus käyttää työssäkäyntitilaston lukuja laskiessaan. Sen sijaan työvoiman määrä on työministeriön laskelmiin jouduttu arvioimaan käyttämällä edellisen vuoden tietoja ja arvioimalla tapahtuneet muutokset vuoden 2003 aikana. Näin samojen vuosien Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyysluvut eroavat hieman toisistaan. Vuoden 2003 työministeriön lukujen lisäksi on taulukkoon 16 sisällytetty työministeriön vuosien luvut, jotka on laskettu samalla tavalla arvioimalla. Taulukko 16 sisältää myös Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saadut työttömyysasteet vuosilta Vuoden 2003 työministeriön lukujen perusteella voidaan todeta, että ulkomaalaisten työttömyys on edelleen laskussa. Vuoden 2003 lopulla ulkomaalaisten työttömyysaste on 29 prosenttia eli pari prosenttiyksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. 24 S Tilastokeskus

26 Ulkomaalaisten vaikea työllisyystilanne korostuu entisestään tarkasteltaessa työttömyyttä kansalaisuuksittain. Taulukossa 16 ovat mukana ne kansalaisuudet, joita Suomessa asuu eniten. Nämä edustavat noin 80 prosenttia Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Kuten aikaisempinakin vuosina pahin työttömyys oli niillä väestöryhmillä, jotka olivat tulleet pakolaisina Suomeen. Korkein työttömyys oh irakilaisilla, iranilaisilla, somalialaisilla ja jugoslavialaisilla. Irakilaisten työttömyysaste työministeriön lukujen mukaan oli vuonna 2003 korkein, 72 prosenttia. Pakolaisväestön ulkopuolisista kansalaisuusryhmistä työttömyys vaivasi eniten marokkolaisia (56%) ja entisen NeuvostoliitonA/enäjän kansalaisia (40%) eli niitä kansalaisuusryhmiä, joiden syy Suomeen muuttoon ei ollut alun perin työnsaanti. Neuvostoliiton/Venäjän kansalaiset tulivat Suomeen paluumuuttajina ja marokkolaiset miehet saivat oleskeluluvan Suomeen avioiduttuaan suomalaisen naisen kanssa. Taulukko Table 16. Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina Unemployment rate among foreigners in Kansalaisuus Työttömyysaste työssäkäyntitilaston mukaan Syntymämaa ulkomaa Työministeriön arvio Citizenship Unemployment rate in regional labour statistics Foreingborn Estimate of Ministry of Labour Ira k - Iraq Iran Somalia Jugoslavian Ltv Fed. R. of Yugoslavia Marokko - Morocco Bosnia-Hertsegovina Vietnam Ent. NL/Venäjä - Fr. USSR/Russia Venäjä - Russia Ent. NL -F r. USSR Turkki - Turkey Thaimaa - Thailand Viro - Estonia Ruotsi - Sweden Puola - Poland Italia - Italy Norja - Norway Britannia - United Kingdom Saksa - Germany Ranska - France USA - United States Kiina - China Kaikki ulkom. - A ll aliens Koko väestö - Total population I I Tilastokeskus 25

27 7 7. Ulkomaalaiset keskittyvät Uudellemaalle Vuonna 2003 koko väestöstä ulkomaalaisia oli 2,0 prosenttia. Koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia asui Ahvenanmaalla (5,3%), Uudellamaalla (3,9%) ja Varsinais-Suomessa (2,5%). Lisäksi Pohjanmaalla asui ulkomaan kansalaisia suhteellisesti yhtä paljon (2,0%) kuin koko maassa. Suhteellisesti vähiten ulkomaan kansalaisia asui Etelä-Pohjanmaalla (0,5%). Suomen ulkomaalaisväestöstä noin puolet asuu Uudellamaalla. Erityisesti 1990-luvulla Suomeen suuntautuneen siirtolaisuuden ensimmäinen kohde on ollut Helsinki, josta ulkomaalaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen on lisännyt maan muiden osien ulkomaalaisväestöä. Tosin viime vuosina osa kuntiin sijoitetuista pakolaisista on muuttanut pääkaupunkiseudulle. Ahvenanmaalla 68,0 prosenttia ulkomaalaisista on ruotsalaisia. Vaasan rannikkoalueen eri maakunnissa ulkomaalaisista on ruotsalaisia ja venäläisiä yhteensä lähes puolet. Lapin ulkomaalaisista ruotsalaisia on kolmannes. Venäläiset ja entisen Neuvostoliiton kansalaiset ovat selvänä enemmistönä maan itäosien maakuntien ulkomaalaisista. Etelä-Karjalassa asuvista ulkomaalaisista 69,1 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 64,9 prosenttia ja Kainuussa 53,4 prosenttia on Venäjän tai entisen Neuvostoliiton kansalaisia. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaisväestö on keskittynyt eteläisen Suomen ja Pohjanmaan kuntiin. Maan keskiarvon yläpuolella ovat kuviossa 11 tummalla värillä esitetyt kunnat. Näitä kuntia on kaikkiaan 52 ja ne sijoittuvat Helsingin, Porvoon ja Tammisaaren ympäristökuntien lisäksi Pohjanmaan ja si- Taulukko Table 17. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain ja suurimpien ulkomaalaisryhmien osuudet (%) vuonna 2003 Foreign citizens by region and the percentage of largest groups of foreign citizens in 2003 Maakunta Region Väestö Total population Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens % Ulkomaan kansalaisten osuus (%) kansalaisuuksitta^ Percentage of foreign citizens by citizenship Ruotsi Venäjä ja ent. Viro Somalia Sweden NL - Russia and Estonia former USSR Muut Other Yhteensä Total Uusimaa ,9 4,3 18,1 15,4 7,7 54,5 100,0 Itä-Uusimaa ,9 13,6 16,2 17,9 0,3 52,1 100,0 Varsinais-Suomi ,5 7,0 19,7 11,2 3,0 59,1 100,0 Satakunta ,8 10,1 36,3 18,2 0,1 35,2 100,0 Kanta-Hame ,1 6,1 25,8 23,3 0,1 44,7 100,0 Pirkanmaa ,6 5,8 19,4 10,6 0,9 63,3 100,0 Päijät-Häme ,8 4,6 43,3 11,5 0,3 40,2 100,0 Kymenlaakso ,7 3,2 52,6 8,6 0,7 34,9 100,0 Etelä-Karjala ,9 2,2 69,1 5,8 0,3 22,6 100,0 Etelä-Savo ,0 5,3 45,1 8,6 0,1 40,9 100,0 Pohjois-Savo ,8 6,6 39,3 9,1 0,8 44,2 100,0 Pohjois-Karjala ,2 5,3 64,9 4,5 0,8 24,5 100,0 Keski-Suomi ,3 8,0 31,8 9,8 0,1 50,3 100,0 Etelä-Pohjanmaa ,5 20,5 21,2 22,4 0,2 35,7 100,0 Pohjanmaa ,0 24,0 8,8 3,1 1,6 62,5 100,0 Keski-Pohjanmaa ,9 22,9 22,2 10,0 0,0 44,8 100,0 Pohjois-Pohjanmaa ,9 14,1 21,4 5,1 1,2 58,2 100,0 Kainuu ,9 5,8 53,4 2,7 0,3 37,8 100,0 Lappi ,0 29,8 22,1 3,5 0,1 44,5 100,0 Ahvenanmaa ,3 68,0 2,2 4,1 0,0 25,7 100,0 Koko m aa - Total population ,0 7,6 23,9 12, ,6 100,0 2 6 Tilastokeskus

28 sämaan suurimpiin kaupunkeihin. Ahvenanmaan kaikissa kunnissa asuu maan keskiarvoa enemmän ui- komaalaisia. Suomen kunnista 293 :ssa ulkomaalaisten osuus koko kunnan väestöstä jää alle prosentin. Kuvio Figure 11. Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan väkiluvusta vuonna 2003 Foreigners as a proportion of the population by municipality in 2003 l Tilastokeskus 27

29 Liitteessä VI on esitetty ulkomaalaisten määrä kunnittain vuosina sekä kuviossa 11 on esitetty ulkomaalaisten prosenttiosuudet koko kunnan väkiluvusta. Lähes kolmasosa ulkomaalaisista asuu Helsingissä, joka on ottanut vastaan suuren osan Suomeen tulleista pakolaisista ja inkeriläisistä paluumuuttajista. Vuodesta 1991, jolloin Helsingissä asui lähes ulkomaalaista, vuoteen 2003 heidän lukumääränsä on kolminkertaistunut. Taulukossa 18 on esitetty kunnat, joissa asuu yli 500 ulkomaalaista. Lukumääräisesti eniten ulkomaalaisia on usein väkiluvuiltakin suurimmissa kunnissa. Ulkomaalaisten määrä ei nouse täysin väkiluvun mukaisessa järjestyksessä, mutta kaikki väkiluvultaan suuret kunnat ovat kuitenkin mukana taulukossa 18. Suhteellisesti eniten (Taulukko 19] ulkomaan kansalaisia, 6,6 prosenttia kunnan väestöstä, oli Maarianhaminassa. Seuraavana tuleekin sitten Helsinki (5,3%). Tämä tarkastelu on rajattu pelkästään kuntiin, joiden asukasluku oli yli Taulukko Table 18. Suurimmat kuntien ulkomaan kansalaisten määrät (N>500) vuonna 2003 Largest number o f foreign citizens (N>500} by municipalities in 2003 Taulukko Table 19. Kunnat, joissa suurin ulkomaan kansalaisten osuus (pl. Kunnat, joiden väkiluku on alle 2000) vuonna 2003 M unicipalities with the largest proportion of foreign citizens in 2003 (excl. the municipalities with a population of under2000 inhabitants) Kunta Municipality Väkiluku Population Ulkomaan kansalaiset Foreign citizens Ulkomaan kansalaiset (%) Foreign citizens (%) Kunta Municipaiity Väkiluku Population Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaiset {%) Foreign citizens Foreign citizens {%) Helsinki ,3 Espoo ,1 Vantaa ,2 Turku ,4 Tampere ,7 Lahti ,7 Jyväskylä ,5 Oulu ,6 Vaasa ,1 Lappeenranta ,8 Kotka ,2 Salo ,5 Porvoo ,3 Kuopio ,2 Joensuu ,0 Pori ,1 Hyvinkää Kouvola ,5 Hämeenlinna ,6 Maarianhamina ,6 Kirkkonummi ,1 Kerava ,0 Mikkeli Rovaniemi ,6 Järvenpää ,4 Imatra ,8 Raisio ,2 Maarianhamina ,6 Helsinki ,3 Salo ,5 Turku ,4 Vantaa ,2 Espoo ,1 Jomala ,8 Finström ,5 Närpiö ,3 Haukivuori ,3 Vaasa ,1 Kauniainen ,0 Lappeenranta ,8 Pohja ,8 Tampere ,7 Lahti ,7 Jyväskylä ,5 Kouvola ,5 Maalahti ,5 Karjaa ,4 Oravainen ,4 Porvoo ,3 Korsnäs ,3 Kotka ,2 Raisio ,2 Pietarsaari ,2 Loviisa ,2 Ristiina ,2 Virolahti ,2 Kirkkonummi ,1 Tammisaari ,1 Joensuu ,0 Kerava ,0 28 Him Tilastokeskus

30 12. Suomi vastaanottanut yli pakolaista Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen 1970-luvun alkupuolella Chilestä. Heitä tuli kaikkiaan noin 200. Seuraavaksi Suomeen tulivat ns. venepakolaiset, jotka olivat alunperin Vietnamista lähteneitä. Heitä tulikin sitten vähäisiä määriä vuosittain, kunnes 1986 Suomi sitoutui ottamaan vuosittain 100 kiintiöpakolaista. Vuonna 1989 kiintiöpakolaisten määrä nostettiin 500 henkilöön vuodessa ja nyt se on 700 henkilöä luvun loppupuoli ja 1990-luvun alkupuoli olivat kansainvälisten kriisien aikaa, joka lisäsi Euroopasta turvapaikkaa hakevien määrän moniin satoihin tuhansiin. Tästä määrästä murto-osa tuli myös Suomeen. Vuoden 2003 loppuun mennessä Suomi oli vastaanottanut pakolaista (Työministeriö, Tilastoja 3/2003). Tämän lisäksi pakolaisina tulleille kansalaisuusryhmille on Suomessa syntynyt yli lasta. Kun Suomessa syntyneet lapset otetaan mukaan, vuoden 2003 pakolaisväestön arvioidaan olevan Arviossa on otettu huomioon aiempina vuosina Suomesta pois muuttaneet ja kuolleet pakolaiset, mutta näitä tietoja ei ole saatavilla ennen vuotta 1989 tulleista noin 1200 pakolaisesta luvun alkupuolella pakolaisten määrä alkoi kasvaa ja vuonna 1991 Suomeen saapui ensimmäinen suurempi pakolaisryhmä Somaliasta. Vuoden 1991 lopulla Suomessa asui jo somalialaista. Vuonna 1993 Suomeen tuli eniten turvapaikanhakijoita - lähes Näistä suurin osa tuli entisen Jugoslavian alueelta. Vuonna 1994 turvapaikanhakijoiden määrä putosi henkilöön ja samalla määrällä Suomen pakolaisväestö kasvoi vuonna luvun lopulla pakolaisten määrä putosi selvästi huippuvuosista. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden määrät ovat vuosittain lisääntyneet. Tuhansia - Thousands Kuvio Figure 12. Suomeen saapuneet pakolaiset vuosina Number of refugees to Finland in ilmi Tilastokeskus 2 9

31 13. Vuosina tulleiden ulkomaalaisten työttömyys Seuraavassa tarkastellaan vuosina tulleiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kehitystä vuosittain. Ideana siis on saada selville, miten aikaisemmin tulleet ulkomaalaisryhmät ovat kotoutuneet Suomeen. Esimerkiksi pakolaisryhmien työttömyyttä tarkasteltaessa pelkkien vuosittaisten lukujen perusteella on huomattava, että pakolaiset ovat muuttaneet Suomeen humanitäärisistä syistä, eikä heillä ole ollut valmiina työpaikkaa. Näin vuosittain laskettu työttömyysaste antaa usein liian pessimistisen kuvan heidän työttömyydestään. Luvussahan ovat mukana jo kauan maassa asuneet ja toisaalta ne, jotka juuri ovat Suomeen muuttaneet. Taulukossa 20 ja kuvioissa on esitetty vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyyden kehitys. Taulukkoon on otettu mukaan suurimmat kansalaisuusryhmät. Työttömyys on vuosien aikana pienentynyt tasaisesti lähes kaikissa kansalaisuusryhmissä. Vuonna 1995 yli puolet muuttaneista ulkomaan kansalaisista oli vielä työttömiä. Vuonna 2002 heistä oli enää kolmannes työttömiä. Eli mitä pitempään ulkomaan kansalaiset ovat asuneet Suomessa, sitä paremmin he ovat työllistyneet. Kansalaisuuksittain työttömyyden tasossa on eroja. Tarkastelun kohteenahan ovat maahanmuuttajat, jotka saapuivat suurin joukoin juuri silloin kun työllisyystilanne oli heikoimmillaan Suomessa vuosikymmeniin. Lisäksi suurin osa muuttajista oli tullut Suomeen joko pakolaisina tai sitten olivat entisen Neuvostoliiton alueilta tulleita Inkerin suomalaisten jälkeläisiä tai heidän perheenjäseniään. Kuvioihin 13 ja 14 on otettu muutamia ryhmiä, joiden työttömyyttä vuosittain on seurattu. Kuvioon 13 on kerätty muutama esimerkki maahanmuuttajaryhmistä, jotka ovat muuttaneet Suomeen eri syistä. Marokkolaiset ja turkkilaiset ovat tulleet lähinnä suomalaisten naisten puolisoiksi. Työttömyys on ollut heti korkea ja alkanut siitä pikku hiljaa laskea. Venäläiset ovat muuttaneet paluumuuttajina Suomeen ja heidän muuton syynsä löytyy inkeriläisestä taustasta. Virolaisten työttömyys on parantunut kaikkein selvimmin. Kuvioon on otettu myös saksalaisten ja yhdysvaltalaisten muutto Suomeen 1990-luvun alussa. Jo alkuvuosien alhaisista Kuvio Figure 13. Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in ) in Prosenttia - Percentage 30 Ilmi Tilastokeskus

32 Taulukko Table 20. Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina Äe unemployment rate among foreigners (moved to Finland in ) in Kansalaisuus - Citizenship Työttömyysaste - Unemployment rate Työvoima Labour force Bangladesh Bosnia-Hertsegovlna Britannia - United Kingdom Bulgaria Ent. H l - Former USSR Etiopia - Ethiopie Filippiinit - Philippines Intia - India Ira k - Iraq Iran - Islamic Republic of Iran Jugoslavian Itv - F.R. of Yugoslavia Kiina - China Marokko - Morocco Puola - Poland Romania Ruotsi - Sweden Saksa - Germany Somalia Thaimaa - Thailand Turkki - Turkey Ukraina - Ukraine Venäjä - Russia Vietnam - Viet Nam Viro - Estonia USA Muut maat - Other contries Tuntematon - Unknown Yhteensä - Total Kuvio Figure 14. Vuosina Suomeen muuttaneiden pakolaisten työttömyysaste vuosina The unemployment rate of the refugee groups (moved to Finland in ) in Tilastokeskus 31

33 Kuvio Figure 15. Vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuonna 2002 The unemployment rate among foreigners (moved to Finland in } in 2002 Ira k - Iraq S o m a lia J u g o s la v ia n Itv - F. B. of Yugoslavia ! 4 3 Iran - Islamic Bepublic of Iran 1 43 M a r o k k o - Morocco V ie tn a m - Viet Nam ! 39 B o s n ia -H e r ts e g o v in a 1 3 b U krain a - Ukraine 1 33 V en äjä - Bussia : 1 31 E tio p ia - Ethiopia : i 29 Turkki - Turkey 14! Yhteensä - Total! In tia - India j 24 T h a im a a - Thailand 1 Li E n t. N e u v o s to liitto - Former USSB 1 1 R u o ts i - Sweden 2 0 V iro - Estonia 1 19 R o m a n ia i B angladesh M b I H U S A I 14 K iin a - China 1 To su S a k s a - Germany B r ita n n ia - United Kingdom työttömyysluvuista näkee, että he ovat enemmänkin tulleet tänne heti työhön kuin työttömyyskortistoon. Kuviossa 14 on esitetty Suomeen muuttaneiden pakolaisryhmien työttömyyden kehitys. Vaikka maahanmuuttajat ovat asuneet Suomessa pitemmän aikaa, ei yhdenkään ryhmän työttömyysaste ole alentunut kuin hieman alle 40 prosenttiin luvun lopulle työttömyys on selvästi alentunut, mutta sen jälkeen työttömyyden aleneminen on pysähtynyt kaikilla muilla ryhmillä paitsi entisen Jugoslavian alueelta tulleilla. Kuviossa 15 on esitetty joidenkin vuosina tulleiden kansalaisuusryhmien työttömyysaste vuonna Pakolaisina tulleiden työttömyysaste on edelleen huomattavasti koko ulkomaalaisväestön keskitasoa korkeampaa. 3 2 I Tilastokeskus

34 14. Ulkomaalaisten koulutus Taulukossa 21 on esitetty ulkomaan kansalaisten koulutusaste vuoden 2002 lopulla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä olevaan korkeimpaan koulutukseen. Tutkintotiedot eivät kuitenkaan ole täysin kattavat Suomeen muuttaneiden ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta. Näin taulukossa 21 perusasteen koulutus, joka sisältää myös tuntemattomat tutkinnot, tulee melko suureksi. Monilla kansalaisuusryhmillä tuo alin koulutusaste on prosenttia. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin koulutettua väkeä. Esimerkiksi venäläisistä sekä keskiasteen koulutuksen että korkea-asteen koulutuksen saaneita on lähes kolmannes kumpiakin. Pakolaisina tulleilla nämä molemmat koulutusasteet ovat selvästi alhaisimpia. Taulukko Table 21. Ulkomaan kansalaisten koulutus vuonna 2002 Education among torein citizens in 2002 Kansalaisuus Citizenship Perusaste/T untematon Lower secondary education/unknown % Keskiaste Uppersecondary education % Korkea-aste Tertiary education % Yhteensä Total % Afganistan , , , ,0 Alankomaat - Netherlands , , , ,0 Bosnia-Hertsegovina , ,3 95 8, ,0 Britannia - United Kingdom , , , ,0 Ent. NL - Former USSR ' , , , ,0 Espanja - Spain , , , ,0 Filippiinit -Philippines , , , ,0 Intia - India ,6 63 7, , ,0 Ira k - Iraq , , , ,0 Iran - Islamic Republic Of Iran , , , ,0 Italia - Italy , , , ,0 Japani - Japan , , , ,0 Jugoslavian Itv - F.R. of Yugoslavia , , , ,0 Kanada - Canada , , , ,0 Kiina - China ,0 79 4, , ,0 Marokko - Morocco , , , ,0 Puola - Poland , , , ,0 Ranska - France , , , ,0 Ruotsi - Sweden , , , ,0 Saksa - Germany , , , ,0 Somalia , ,1 82 3, ,0 Thaimaa - Thailand , ,2 51 3, ,0 Turkki - Turkey , , , ,0 Ukraina - Ukraine , , , ,0 Unkari - Hungary ,0 52 9, , ,0 Venäjä - Russia , , , ,0 Vietnam - Viet Nam , ,5 45 3, ,0 Viro - Estonia , , , ,0 USA , , , ,0 Muut maat - Other countries , , , ,0 Tuntematon - Unknown , , , ,0 Yht. ulkom. kans. - Total foreign c it , , , Suomi - Finland , , , ,0 Yhteensä - Total , , , ,0 «ÊS Tilastokeskus 33

35 15. Maahanmuuttajien hedelmällisyys korkea Suomessa syntyy vuosittain noin lasta äideille, jotka ovat ulkomaan kansalaisia. Esimerkiksi pakolaisäideille on syntynyt 1990-luvulla yli lasta. Taulukkoon 22 on laskettu kokonaishedelmällisyysluvut kansalaisuusryhmittäin vuosilta , ja sekä syntymämaan mukaan vuosilta Tämän lisäksi taulukkoon on otettu vertailun vuoksi sen maan uusin kokonaishedelmällisyysluku, josta maahanmuuttajat on kotoisin. Hedelmällisyys on korkea niillä kansalaisuusryhmillä, joilla myös kotimaassaan on korkea hedelmällisyys. Vuosina korkein hedelmällisyys (5,1) oli somalialaisilla naisilla, mikä oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin heidän kotimaassaan (7,0). Seuraavana tulevat irakilaiset (4,0) ja jugoslavialaiset, joita nostaa Kosovon albaanien hedelmällisyys. Useiden maiden kansalaisten hedelmällisyys oli korkeampi kuin kotimaassaan. Tähän vaikuttavat osaksi maahanmuuttajien ikärakenne sekä sosiaaliset taustat. Edellisiin vuosiin nähden lähes kaikkien kansalaisuuksien hedelmällisyys laski. On kuitenkin otettava huomioon, että monet kansalaisuusryhmät ovat Suomessa pieniä ja näin vuosittaista satunnaisvaihtelua hedelmällisyydessä saattaa tapahtua. Tästä syystä laskentaa varten onkin yhdistetty muutamien vuosien tiedot ja laskettu niille yhteinen kokonaishedelmällisyysluku. Taulukko 2 2.-T a b le 22. Kokonaishedelmallisyysluku kansalaisuuksittain ( , ja ) ja syntymamaan mukaan ( ) Total fertility rate by citizenship (in , and ) and country of birth (in ) Kansalaisuus/syntymämaa Citizenship/country of birth Kansalaisuus Citizenship Syntymämaa Country of birth Lähtömaan hedelmällisyys Fertility in country of departure Somalia 6,3 5,8 5,1 4,9 7,0 Irak - Ira q 4,4 4,3 4,0 3,8 4,5 Jugoslavia I t v - FR of Yugoslavia 5,2 5,0 3,7 3,4 1,8 Vietnam - Viet Nam 5,1 3,4 3,0 2,1 2,2 Ukraina -U kraine 2,0 2,7 3,1 1,3 Turkki - Turkey 5,0 3,3 2,5 3,4 2,0 Filippiinit - Philippines 2,7 2,8 2,5 2,1 3,3 Thaimaa - Thailand 4,2 2,3 2,3 2,1 1,9 Bosnia-Hertsegovina - Bosnia and Herzegovina 2,2 2,2 2,5 1,7 Ent. Jugoslavia - Former Yugoslavia 5,2 3,0 2,2 2,4 Iran - Islamia Republic Of Iran 2,2 2,2 2,1 1,7 2,0 Ruotsi - Sweden 2,0 2,0 2,0 1,9 1,5 Venäjä - Russia 1,9 1,9 2,5 1,3 Yhdysvallat - United States 2,1 1,7 1,9 1,8 2,1 Viro - Estonia 2,7 1,7 1,8 1,6 1,3 Kiina - China 1,7 1,9 1,7 1,4 1,7 Britannia - United Kingdom 1,6 1,4 1,6 1,7 1,7 Ranska - France 1,9 1,8 1,5 1,4 1,9 Saksa - Germany 1,6 1,6 1,2 1,2 1,4 Ent. Neuvostoliitto - Former USSR 1,3 1,0 0,9 1,8 Muut maat - Other countries 2,4 2,1 2,1 Ulkomaan kansalaiset - Foreign citizens ,0 Suomi - Finland 1,7 1,7 1,7 Koko maa yhteensä - Whole country total 1,8 1,7 1,7 1,7 34 lljjll Tilastokeskus

36 16. Maahanmuutto jatkuu edelleen vilkkaana Suomalaiset ovat koko 1900-luvun olleet ahkeria maastamuuttajia. On arvioitu, että vuosisadan vaihteesta alkaen Suomesta on muuttanut pois noin miljoona ihmistä. Toisen maailmansodan jälkeen lähtijöitä on ollut lähes , joista tosin osa on palannut takaisin Suomeen. Tällä hetkellä ulkomailla arvioidaan asuvan yli Suomessa syntynyttä. Kun 1960-luvun lopulla sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulivat työikään, muutto Ruotsiin kasvoi jopa niin suureksi, että Suomen väkiluku aleni ensimmäistä kertaa rauhan aikana sitten suurten nälkävuosien luvulla Suomen ja Ruotsin välinen siirtolaisuus näytti noudattelevan Ruotsin työllisyystilannetta. Lisähoukuttimena olivat Ruotsin korkeammat palkat ja elintaso luvulla siirtolaisuuden suunta muuttui: vuodesta 1981 alkaen Suomeen tulijoita oh enemmän kuin täältä lähtijöitä. Osaltaan tähän kehitykseen vaikuttivat työikään tulleet pienet ikäluokat, joille löytyi työtä Suomesta työllisyystilanteen parannuttua. Lisäksi Suomen ja Ruotsin väliset palkka- ja elintasoerot olivat kuroutuneet umpeen luvulla siirtolaisuuden luonne muuttui: 1980-luvun lopulla noususuhdanteen aikana maahanmuutto Ruotsista lisääntyi, mutta maastamuutto Ruotsiin selvästi hidastui, varsinkin 1990-luvun alussa. Taulukko Table 23. Nettosiirtolaisuus eräiden maiden kanssa vuosina Net migration between some countries in Lähtö- tai tulomaa From/To Venäjä - Russia Viro - Estonia Ent. Neuvostoliitto - Former USSR Ruotsi - Sweden Jugoslavian Itv F.R. of Yugoslavia Turkki - Turkey Somalia Thaimaa - Thailand Kiina - China Ira k - Iraq 2125 Etiopia - Ethiopia Bosnia-Hertsegovina - Bosnia-Flertz Iran - Islamic Republic Of Iran Ukraina - Ukraine Vietnam - Viet Nam Intia - India Alankomaat - Netherlands -300 Ranska - France -311 Tanska - Denmark -344 Luxemburg - Luxembourg -410 Sveitsi - Switzerland -812 Belgia - Belgium Saksa - Germany Britannia - United Kingdom USA Espanja - Spain Norja - Norway Kuvio Figure 16. Siirtolaisuus vuosina Emigration and immigration in I i m i i i i i n i i m n i i i i i ir i T m i titt tt n it i i i i i i i i i i i i i i i m~ I Tilastokeskus 35

37 Kuvio Figure 17. Siirtolaisuus EU-maihin (pl. Ruotsi) vuosina Migration to EU-countries (excl. Sweden) in Suurin muuttovoitto oli vuonna 1991, jolloin Suomeen tulijoita oli henkilöä enemmän kuin täältä lähtijöitä. Suurin osa näistä Suomeen muuttajista oli muita kuin Suomen kansalaisia. Vuodesta 1990 alkaen inkeriläiset tulkittiin paluumuuttajiksi. Seuraavina vuosina heitä muutti Suomeen tuhansia. Heidät lasketaan entisen Neuvostoliiton kansalaisten joukkoon, joka oli vuonna 1991 suurin (5 500 henkilöä) maahanmuuttajien ryhmä. Ulkomaalaisten maahanmuuttajien ryhmää lisäsi vielä ky- Kuvio Figure 18. Suomen kansalaisten maastamuutto ja ulkomaalaisten maahanmuutto vuosina Emigration of Finnish citizens and immigration of foreigners in l m Tilastokeskus

38 seisenä vuotena Suomeen saapunutta somalialaista pakolaista. Kun 1980-luvulla tyypillinen Suomeen muuttaja oli Ruotsista tuleva paluumuuttaja, 1990-luvulla enemmistö muuttajista on tullut Venäjältä, Virosta, entisen Neuvostoliiton alueelta ja Ruotsista. Useat entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista ovat olleet inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän perheenjäseniään. Näiden maiden jälkeen suurimmat muuttovoitot Suomella ovat Jugoslavian, Turkin, ja Somalian kanssa. Lähes kaikki Somaliasta ja Jugoslaviasta tulleet ovat pakolaisia. Muutto muualle Eurooppaan lisääntyy. Vuosina suurin muuttotappio Suomella oli Norjan, Espanjan ja USA:n kanssa. Vuodesta 1994 alkaen maastamuutto EU-maihin on kasvanut lukuun ottamatta vuotta 2002, jonka jälkeen maastamuutto pysyi suunnilleen samana. Liitteessä VII on esitetty maasta- ja maahanmuuttoluvut sekä nettomuutto lähtö- ja tulomaiden mukaan vuosina Liitteessä VIII on esitetty maasta- ja maahanmuuttajien määrät vuosilta Kuviossa 20 on tarkasteltu Suomen kansalaisten muuttoa ulkomaille ja toisaalta taas ulkomaalaisten muuttoa Suomeen vuosina Ulkomaalaisten muutto Suomeen kasvoi voimakkaasti vuodesta 1988 alkaen. Se oli korkeimmillaan vuonna 1991, jolloin oli myös suurin muuttovoitto. Sen jälkeen ulkomaalaisten muutto Suomeen aleni jyrkästi vuoteen 1996 saakka, jonka jälkeen siinä on tapahtunut taas lisäystä. Suomen kansalaisten muutto ulkomaille näyttää pysyneen 1980-luvun melko vakaana. Muutosta suurin osa suuntautui Ruotsiin. Noususuhdanne vuosien aikana muuttoliike hidastui. Muutaman lamavuoden jälkeen se alkoi taas kasvaa. Tämä kasvu ei johdu perinteisestä Ruotsiin muuton lisääntymisestä, vaan suurin osa kasvusta on tullut muihin Euroopan Taulukko Table 24. Siirtolaisuus sukupuolen mukaan vuosina Migration by sex in Vuosi Year Maahanmuutto Ulkomaan kansalaiset Immigration Foreign citizens Naisten osuus (%) Percentage of females Maastamuutto Suomen kansalaiset Emigration Finnish citizens Naisten osuus (%) Percentage of females ,4 52, ,0 53, ,8 53, ,1 52, ,4 52, ,3 54, ,5 52, ,8 54, ,3-54, ,8 53, ,7 54, ,2 54, ,7 54,2 maihin suuntautuneesta muutosta. Erityisesti vuodesta 1994 alkaen suomalaisten muutto ulkomaille on lisääntynyt ja on 1980-luvun alun tasolla. Suomeen muuttavista ulkomaalaisista 1980-luvun lopulla enemmistö oli miehiä, mutta 1990-luvulla muuttajista enemmän oli naisia. Tosin tuo naisenemmistö oli hyvin pieni - vuonna 2000 Suomeen muuttaneista ulkomaan kansalaisista 50,8 prosenttia oli naisia. Vuonna 2003 Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten naisten osuus oli 49,7 prosenttia. Suomesta ulkomaille muuttavista Suomen kansalaisista enemmistö on ollut naisia. Vuonna 2003 heidän osuutensa poismuuttajista oli 54,2 prosenttia. Il n Tilastokeskus 37

39 16. English summary The number of foreigners living in Finland at the end of 2003 was , amounting to 2,0% of the resident population and marking an increase of in the course of that year (Figure 1 and Table 1). At the same time the number of persons born outside Finland was and the number of native speakers of other languages (than Finnish, Swedish and Saami] was The number of foreigners had remained fairly constant at something over for a long time, so that where the exact figure in 1950 was (0.3% of the population], it was still just in A slow increase then began to take place during the 1980 s, and this was followed by a wave of immigration beginning in 1990, when the Finnish-speaking Ingrians from the former Soviet Union were granted the status of "returning emigrants. This led to an immediate increase in immigration and made a significant contribution to the rise in the numbers of foreigners resident in Finland. The steepest annual rise of all was recorded in 1991, over persons, the largest groups among whom were the Ingrians and refugees from Som a lia. Russians the largest group of foreigners The foreign population of Finland in 2003 (Table 2 and Figure 2) included citizens of 160 countries, among whom the largest group were Russians citizens, , and the second largest Estonians, In third position came Swedish citizens and then the refugee groups from Somalia and Jugoslavia. The greatest increase in numbers over the year was recorded for Russians followed by Estonians. The total increase of was lower than in the previous year. 77% of the foreigners in Finland in 2003 (Table 3 and Figures 3-6] were in working age, i.e years, as against 67% for the population as a whole, and correspondingly the proportion of elderly people was well below the national average, 6% of the foreigners being of pensionable age, as opposed to more than 16% among Finnish citizens. The proportion of children was slightly lower than among the Finns. As many men as women In 2003 the number of men was and the number of women , the difference was 45 persons, but many individual national groups (N>500] were clearly male-dominated (Figure 7]. Practically all the Dutch, British, Italian, Turks and Spanish in Finland were men, (from 69% to 79%]. All the largest refugee groups had a male majority except for the Thai. Women were very clearly in the majority within the groups originating from Russia, Estonia and Ukraine. Native speakers of other languages tripled in the 1990's The figure of native speakers of other languages living in Finland by the end of 2003 is more than triple that recorded for 1990 (Table 6]. The most prominent language (Figure 8 and Appendix III] other than the official languages of Finland is Russian, with over native speakers, the next most prominent Estonian, with nearly speakers, and then English, spoken by roughly people as their native language. The population by the end of that year comprised 4,8 million speakers of Finnish as the first language, speakers of Swedish (5.6%] and speakers of Saami (0.03%]. Over gained Finnish citizenship in 2003 Although Finnish citizenship was awarded to only about 100 people a year in the 1970 s, the figure increased during the next decade to almost a year. The most common cases were former Swedish citizens, most of whom had some prior ties with Finland (Figure 9, Table 8 and Appendix IV]. Although it seemed in the early 1990 s that the number of foreigners to be granted Finnish citizenship would remain at this level of about per year, it has in fact declined markedly in very recent years, and citizenship was granted to only 651 persons in 1994 and to 668 persons in 1995, the lowest figure since the late 1970 s. After 1995 the number of foreigners to be granted Finnish citizenship turned to increase and in 2000 the citizenship was granted to persons. The granted citizenship in 2003 was l Tilastokeskus

40 2 500 new mixed marriages a year Over marriages are contracted every year in which one partner is an foreigner and the other a Finnish citizen permanently resident in Finland (Table 10). Finnish women concluded mixed marriages most often with men from United Kingdom in 2003, the next most frequent categories being from Turkey and United States. In the last decade the Finnish men most frequently married women from Russia and Estonia, whereas the number of brides from the next most significant country Thailand was considerably smaller. In 2003 the situation remained about the same, although the number of marriages to women from Thailand and Estonia was now roughly at the same level. Marriages with Finnish husband and Thai wife were the second most frequent, followed by marriages to Estonian women. Many divorces in mixed marriages Men obtained divorces most often from the wives originating from Thailand and Estonia. The divorce rate was high between Finnish men (Table 13) and women from the former Soviet Union, in spite of the fact that this was the largest category of mixed marriages involving Finnish men (Table 12) By contrast, the marriages between Finnish women and Moroccan or Turkish men very frequently ended in divorce. 29% of the foreign labour force unemployed Since the sharpest increase in foreign population coincided with the years of recession, unemployment would seem to have emerged as one barrier to integration into Finnish society. Given a national unemployment rate of 12.2% in 1991, that among foreigners was double this figure. Moreover, the worsening of the employment situation appears to have hit the foreign population hardest. In 1996 the unemployment rate was 48%, but in 2003 it was lower, 29%. The worst hit by unemployment in 2003 (Table 16) were the refugees from Iraq, Iran, Somalia and Yugoslavia, among whom over 61 percent of those eligible to work were unemployed, i.e. only a minority had found work. Outside the refugee population, the worst affected by unemployment were the Moroccans and Russians, all of whom suffered from rates considerably above the national average. Foreigners living mostly in Southern Finland The only regions of Finland in which the proportion of foreigner residents in 2003 (Figure 11 and Table 17) was higher than the average of 2,0% for the whole country were the Autonomous Territory of the Aland Islands, 5,6%, Uusimaa 4.1% and Varsinais-Suomi 2.5%. In the Aland Islands as many as 68% of the foreigners were citizens of Sweden. Refugee population about The late 1980 s and early 1990 s formed a period of repeated international crises, which caused many hundreds of thousands of refugees to seek asylum in Europe. A very small fraction of these came to Finland (Figure 12). At that stage the country already had about Vietnamese refugees, and these were joined by the first large group of Somalis in 1991, so that persons of the latter nationality were living in Finland by the end of that year. The largest total influx of refugees, almost 3 700, took place in 1993, mostly from the former Yugoslavia, while the figure dropped to persons in 1994 and By the end of 2003 there was a total of about persons. Refugees and returning emigrants Emigration has been common among the Finns almost throughout the 20th century, and it is calculated that about a million people have left the country during that time, including about who have done so since the Second World War. Although many of these have since returned, it is estimated that there are about people living abroad at the moment who were born in Finland. When the post-war baby boom generation reached working age in the 1960 s, emigration to Sweden became so pronounced that the population of Finland decreased for the first time in peace-time since the great years of famine in the last century. The state of migration between Finland and Sweden throughout the 1970 s appeared to be governed by the employment situation in Sweden, the incentive for emigration being the higher wages and standards of living that existed there (Figure 18). lljji1! Tilastokeskus 39

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2002

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2002 tl Tilastokeskus W Statistics Finland SVT Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2002 Foreigners and international migration Siirtolaisuus vuosina 1945-2002 Em igration a nd im m igra tion in 1945-2002 Tuhansina

Lisätiedot

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus Foreigners and international migration

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus Foreigners and international migration illk T ilasto ke sku s V S ta tis tic s F in la n d SVT Väestö 2001:8 P opulation Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus Foreigners and international migration 2000 Väestö syn tym ä m aan m ukaan vuonna 2000 P

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2017*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

*) %-yks. % 2018*)

*) %-yks. % 2018*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla

Lisätiedot

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018

Lisätiedot

Foreigners in Kuopio 2018

Foreigners in Kuopio 2018 Foreigners in Kuopio 2018 Population of foreign citizenship 3103 2,6 % Some 100 nationalities Biggest groups Russians Estonians Syrians Foreign language speakers 4685 Some 80 languages Some 650 international

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011 Väestö 2012 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011 Utlänningar och migration Foreigners and migration Väestö 2012 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011 Utlänningar

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Elli Heikkilä

Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Elli Heikkilä Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta Elli Heikkilä 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kansainvälisen

Lisätiedot

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Markkinaraportti / lokakuu 2015 Markkinaraportti / lokakuu 2015 Yöpymiset 7 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 7 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Markkinaraportti / kesäkuu 2015

Markkinaraportti / kesäkuu 2015 Markkinaraportti / kesäkuu 2015 Yöpymiset 2,5 % plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä kesäkuussa 2,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät yli neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2015

Markkinaraportti / maaliskuu 2015 Markkinaraportti / maaliskuu 2015 Yöpymiset runsaan prosentin plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä maaliskuussa 1,2 %. Kasvu tuli pääosin ulkomailta yöpymismäärän lisääntyessä 2,0 %. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Markkinaraportti / marraskuu 2015

Markkinaraportti / marraskuu 2015 Markkinaraportti / marraskuu 2015 Yöpymiset vähenivät lähes 3 % Yöpymiset vähenivät Helsingissä marraskuussa vajaat 3 % vuoden takaisesta. Vähennystä tuli suhteellisesti suunnilleen yhtä paljon kotimaasta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Itämeren alueen maahanmuutto erityisnäkökulma Suomen tilanteeseen. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Itämeren alueen maahanmuutto erityisnäkökulma Suomen tilanteeseen. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Itämeren alueen maahanmuutto erityisnäkökulma Suomen tilanteeseen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Turun Kadettipiirin vuoden 2015 esitelmäsarja, 21.5.2015 1 Vuonna 1974 perustettu

Lisätiedot

Markkinaraportti / huhtikuu 2015

Markkinaraportti / huhtikuu 2015 Markkinaraportti / huhtikuu 2015 Yöpymiset lähes ennallaan Yöpymiset pysyivät Helsingissä huhtikuussa melkein vuoden takaisella tasolla. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaan prosentin yöpymismäärän

Lisätiedot

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet Tuomas Martikainen 10 kansainvälistä trendiä 1. Kv. muuttajien määrä 3,4 % väestöstä (258 milj. 2017) 2. Pakolaisuus kasvaa (2017) - 23 milj. kansainvälisiä

Lisätiedot

Markkinaraportti / marraskuu 2014

Markkinaraportti / marraskuu 2014 Markkinaraportti / marraskuu 214 Yöpymiset ulkomailta hieman nousussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä marraskuussa 1,1 %. Vähennys tuli kotimaasta miinuksen ollessa 2,5 %. Sen sijaan ulkomailta kirjattiin

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2015

Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Yöpymiset voimakkaassa kasvussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä heinäkuussa selvästi eli 18 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 437.800, oli kaikkien aikojen heinäkuun

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / helmikuu 2009

Markkinaraportti / helmikuu 2009 II / 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / helmikuu 29 Paluu vuoden 27 tasolle Yöpymiset jäivät Helsingissä tammi-helmikuussa lähelle toissa vuoden lukuja. Yöpymiset vähenivät helmikuussa

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2015

Markkinaraportti / tammikuu 2015 Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2014

Markkinaraportti / joulukuu 2014 Markkinaraportti / joulukuu 214 Yöpymiset ennallaan Yöpymiset pysyivät Helsingissä joulukuussa edellisvuoden tasolla. Ulkomailta tuli vähennystä 6,7 % kotimaisten yöpymisten lisääntyessä 7 %. Ulkomaalaisyöpymisten

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Markkinaraportti / kesäkuu 2014

Markkinaraportti / kesäkuu 2014 Markkinaraportti / kesäkuu 214 Yöpymiset hieman plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä kesäkuussa hieman eli,6 %. Ulkomailta tulleiden yöpymisten määrä lisääntyi 3,5 %, kun sitä vastoin kotimaasta

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

Markkinaraportti / huhtikuu 2014

Markkinaraportti / huhtikuu 2014 Markkinaraportti / huhtikuu 214 Yöpymiset ulkomailta nousussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä huhtikuussa hieman eli 1,1 %. Ulkomailta tulleiden yöpymisten määrä sen sijaan lisääntyi kaksi prosenttia,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2009

Markkinaraportti / heinäkuu 2009 VII/ 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu 29 Yöpymiset vähenivät Helsingissä Kotimaasta ja etenkin ulkomailta tullut työajan matkailu väheni selvästi heinäkuussa edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Markkinaraportti / helmikuu 2012

Markkinaraportti / helmikuu 2012 Markkinaraportti / helmikuu 212 Yöpymiset 4 % plussalla helmikuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui helmikuussa ja kasvua kirjattiin 4,2 %. Lisäys painottui nyt kotimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2013

Markkinaraportti / maaliskuu 2013 Markkinaraportti / maaliskuu 213 Helsingin yöpymiset 5 % miinuksella Yöpymisten määrä väheni maaliskuussa Helsingissä 5, %. Miinusta tuli sekä kotimaasta yöpymisten vähentyessä 7,8 % että ulkomailta, josta

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2014

Markkinaraportti / elokuu 2014 Markkinaraportti / elokuu 214 Yöpymiset kotimaasta selvässä nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa 1,9 %. Kasvu tuli kokonaan kotimaasta yöpymisten lisääntyessä lähes kymmenen prosenttia.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan 1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2014

Markkinaraportti / heinäkuu 2014 Markkinaraportti / heinäkuu 214 Yöpymiset kääntyivät laskuun Yöpymiset vähenivät Helsingissä heinäkuussa 2,3 %. Miinus tuli pääasiassa kotimaasta yöpymisten vähentyessä lähemmäs neljä prosenttia. Ulkomailta

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa Suomalaisten maastamuutto 1990 2016 Ulkosuomalaisten määrä eri maissa Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy 2018 Maahan- ja maastamuutto 1945 2016, suomalaistaustaiset (henkilöä) 60 000 50 000 40 000

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 201 Accommodation statistics 201, May Nights spent by foreign tourists in Finland up by 11 per cent in May 201 Overnight stays by foreign tourists continued increasing at Finnish

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2014

Markkinaraportti / lokakuu 2014 Markkinaraportti / lokakuu 214 Yöpymiset lokakuussa 1 % plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 1,3 %. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat 11 % ja ulkomailta saapuneiden

Lisätiedot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot

Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät tilastot Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY 23.3.2018 Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset vuonna 2016

Lisätiedot

Kielitaito ja talous. Roope Uusitalo 26.3.2015

Kielitaito ja talous. Roope Uusitalo 26.3.2015 Kielitaito ja talous Roope Uusitalo 26.3.2015 Taloustieteilijälle kielitaito on inhimillistä pääomaa Investointikielitaitoonvaatiiaikaaja yritystä Investoinnintuottoon kielitaidonhyöty tulevaisuudessa

Lisätiedot

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE Tilastotietoja 2014 YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE VÄESTÖ IKÄLUOKITTAIN JA OSA-ALUEITTAIN 31.12.2013 Väestö Sukupuoli Ikäryhmä Miehet Naiset 0 1-6 7-14 15-18 19-24 25-64 65-74 75- Tilastoalue: 1 13

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2013

Markkinaraportti / heinäkuu 2013 Markkinaraportti / heinäkuu 213 Yöpymiset hieman miinuksella heinäkuussa Yöpymisten määrä väheni heinäkuussa Helsingissä aavistuksen verran edellisvuoden heinäkuusta. Miinus tuli kokonaan ulkomailta yöpymisten

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2011

Markkinaraportti / joulukuu 2011 Markkinaraportti / joulukuu 211 Yöpymiset 4 % plussalla joulukuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui joulukuussa ja kasvua kirjattiin 4,1 %. Lisäys painottui vientimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Markkinaraportti / huhtikuu 2009

Markkinaraportti / huhtikuu 2009 IV/ 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / huhtikuu 29 Yöpymiset laskeneet vuoden 27 tasolle Helsingin majoitusliikkeiden yöpymiset ovat taloudellisen taantuman hiipuneet selvästi vuodesta

Lisätiedot

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012

Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Väestö 2013 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Utlänningar och migration Foreigners and migration Väestö 2013 Befolkning Population Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2012 Utlänningar

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by 1.9 per cent in July 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2013

Markkinaraportti / toukokuu 2013 Markkinaraportti / toukokuu 213 Yöpymiset ulkomailta kääntyivät nousuun Yöpymisten määrä väheni toukokuussa Helsingissä prosentin verran edellisvuoden toukokuusta. Miinus tuli kokonaan kotimaasta yöpymisten

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot