TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KOKEILUUN

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KOKEILUUN Kaupunginhallitus Asiaa on käsitelty kaupunkiseudun kuntajohtajakokouksessa ja asia menee seutuhallituksen käsittelyyn Seutujohtaja Nurminen ja palveluyksikön johtaja Itänen "Hallitusohjelman kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllis ty mis tä tukevaksi. Osana kärkihankkeen toimeenpanoa toteutetaan vuo sina 2017 ja 2018 alueellisia kokeiluja, joilla luodaan asiakaslähtöinen, ko konais val tai nen, hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toi min ta mal li. Ko kei luis sa valmistaudutaan vuoden 2019 jälkeiseen aikaan, jolloin TE-palve lu jen järjestämisvastuu on maakunnilla ja jossa palvelutuotantoa voi daan kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa mm. riittävät voimavarat omaaval le kunnalle. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja kuntajohtajat ovat syksyllä 2015 käsitelleet mahdollista työllisyyskokeilua ja suhtautuneet positiivisesti kau pun ki seu dun osallistumisesta kokeiluun. Keskeisinä perusteina tuolloin oli vat kaupunkiseudun korkealla pysyttelevä työttömyystilanne sekä val mistu mi nen uuden kunnan elinvoimatehtävään. Kaupunkiseutu ilmaisi kirjeitse ( ) kiinnostuksensa osallistua kokeiluun ja sen reunaehtojen valmis te luun työminisetri Lindströmille. Kirjeen mukaan kaupunkiseutu toivoi en si vai hees sa pääsevänsä vaikuttamaan kokeilun reunaehtojen muo tou tu miseen. Hakeutuminen kokeiluun TEM on käynnistänyt kokeilun valmistelun avaamalla haun ajalle Kokeilualueena voi olla kunta, kuntarypäs tai maakunta. Va lit tavat kunnat pääsevät mukaan jatkovalmisteluun. Hakemuksessa tulee kuvata - kokeilun tavoitteet ja sisältö - kokeilun toteutus (toimijat, tehtävät ja työnjako, esitys toi mi val tuuksien muuttamisesta, toimijoiden valmiudet resursoida kokeilua sekä resurs sien siirtotarve valtiolta kunnalle/alueelle) Kokeiluun valitaan enintään 11 kokeilualuetta, joista 2-3 on maakunnallista ja 3-8 yksittäisen kunnan tai useamman kunnan alueella toteutettavia. Päätök sen kokeilualueista tekee kärkihankkeesta vastuussa oleva mi nis te ri ryhmä viimeistään

2 Valintakriteereissä kiinnitetään huomiota - miten kokeilu tukee uutta maakuntamallia ja missä määrin siinä ke hite tään uudentyyppisiä toimintamalleja palvelujen tuottamiseen, - missä määrin kokeilu luo uusia työpaikkoja, tukee uutta yrittäjyyttä ja yri tys ten kasvua sekä vähentää työttömyydestä aiheutuvia julkisia kulu ja, - miten tavoitteiden toteutumista seurataan kokeilualueella, - miten keskeiset toimijat sitoutuvat kokeiluun sekä valmiudet kokeilun käyn nis tä mi seen ja tulokselliseen toteuttamiseen - miten valtion, kuntien ja muiden toimijoiden palveluilla tuetaan kasvua, yrittäjyyttä sekä alueiden työllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Asiakasryhmältään kokeilut voivat olla hyvin erilaisia - esim. kaikki työt tömät, nuoret, pitkäaikaistyöttömät tai yrittäjäksi aikovat. Kunnan tai useamman kunnan kokeilualueella voi olla ensisijaisesti tuottamisvastuu. Koska TE-toi mis tot ja ELY-keskukset toimivat 2018 loppuu asti, korostetaan haku kir jees sä kokeilun toteuttamista tiiviissä strategisessa kumppanuudessa nii den kanssa. TEMillä ei ole osoittaa kokeiluihin erillistä määrärahaa, vaan kokeilussa pal ve lut on tuotettava olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Ko kei luissa voidaan käyttää myös EU:n rakennerahastoja. Lainsäädännöllä voidaan mahdollistaa kokeilualueiden poikkeaminen voimas sa olevasta lainsäädännöstä. TEM ohjaa kokeilujen jatkovalmistelua valittavien alueiden kanssa. Tar vitta vat lainmuutokset tehdään syksyn aikana, ja ennen kokeilujen käyn nis tymis tä neuvotellaan kokeilualueiden kanssa valtion kompensaatiosta ja valtion resurssisiirroista kokeilun toteuttamiseksi. Tampereen kaupunkiseudun hakeutumisella kokeiluun on hyvät perustelut. Työt tö myys pysyttelee edelleen korkeammalla kuin muilla suurilla kau punki seu duil la ja kuntien työmarkkinatuen osuuden ennakoidaan jatkavan kasvu aan. Kaupunkiseutu muodostaa myös luontaisen työssäkäyntialueen ja vah van kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus kokeilun jälkeenkin vastata työl li syy den hoi dos ta sekä alueensa elinvoiman ja kilpailukyvyn edis tä mi sestä. Kaupunkiseudun etuja kokeiluun hakeutumisessa ovat lisäksi yh teis työra ken teet, jotka hyödyttävät kokeilua merkittävästi: toisen asteen am ma til linen koulutus Tredu, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea sekä poliittisesti ohjat tu seutuhallinto/tampereen kaupunkiseutu kuntayhtymä. Kunnilla on myös strateginen tahtotila yhteistyön edelleen syventämiseen. Kokeilun hallinnointi voidaan toteuttaa esim. vastuukuntamallin tai kun tayh ty mä mal lin kautta. Mikäli hallinnoinnissa päädytään vastuukuntamalliin, tu lee kuntien sopia ohjausmalli, jossa kaikki kunnat ovat osallisina. Ny kymuo toi nen työllisyysyhteistyö on hoidettu verkostomaisella yhteistyöllä ja vas tuu kun ta mal lil la (TYP).

3 Kokeilun kohderyhmä Kuntajohtajat ovat keskustelleet hakeutumisesta kokouksessaan ja päätyneet käynnistämään suunnittelun seudullisen kokeilun valmistelusta. Pe rus te lui na ovat kokeilun tarjoamat mahdollisuudet kuntien työl li syys ra hojen parempaan hallintaan, väestön työllistymiseen ja negatiivisten ker rannais vai ku tus ten vähenemiseen. Onnistunut kokeilu luo myös kunnille parem mat mahdollisuudet TE-palvelujen sopimuspohjaiseen hoitamiseen maakun ta mal lis sa vuoden 2018 jälkeen. Kohderyhmän ensisijaisena vaihtoehtona on laaja asiakasryhmä, eli kau punki seu dun kaikki työnhakija- ja työantaja-asiakkaat. Tällöin TE-toimiston teh tä vät ja palveluvastuut siirtyvät kaupunkiseudun osalta kokeilulle si sältäen työnhakija-, työnantaja- ja yrityspalvelut sekä tehtävät työt tö myys tur vajär jes tel män toimeenpanossa. Volyymit laajassa vaihtoehdossa ovat suuret, kyseessä on 80 % Pirkanmaan työt tö mis tä. Varovaisestikin arvioiden asiakkaina on työnhakijaa, jois ta työllisiä työnhakijoita on lähes puolet. Kaupunkiseudun kaikista työttö mis tä pitkäaikaistyöttömiä on , niihin rinnastettavia , nuoria on ja loput muita. Laajan kohderyhmän etuna on vallan, vastuun ja resurssien keskittäminen yh del le toimijalle. Kokeilussa olisi myös mahdollisuus käyttää tehokkaasti uu sia keinoja työllisyyspalveluissa. Kun elinkeino-, työllisyys- ja kou lu tuspal ve lut ovat samassa toiminnallisessa seutukokonaisuudessa, on niiden syner gia mah dol li suu det hyödynnettävissä. Vastuunotto isosta, monimuotoisesta asiakaskunnasta ja laajasta teh tä vä kentäs tä edellyttää toiminnan uudelleen organisointia, prosessien uu dis ta mis ta ja palvelutarjonnan kehittämistä. Mahdollinen lisähenkilöstö jää kun tien harkintaan, sillä valtio ei osoita kokeiluun erillistä rahoitusta. Jotta kun nil la olisi mahdollisuus tarttua asiakasryhmään ajoissa ja vaikuttavin kei noin, on lainsäädännöstä saatava poikkeamia. Hakemuksessa tulisikin esit tää, että kokeilualueelle annettaisiin järjestämisvastuu tai vähintäänkin erit täin laajat toimivaltuudet palvelujen tuottamiseen vuosille Laajaa asiakasryhmää koskevassa pilotoinnissa on tunnistettavissa myös riske jä. Kumppanuusperiaatteen toteutuminen edellyttää TE-keskuksen tukea hank keel le, sillä kokeilu toteutetaan yhdessä sen nykyisen johdon kanssa. Asias ta on keskusteltu Pirkanmaan TE- toimiston kanssa. Myös kiireellinen valmisteluaikataulu mm. lainsäädännön osalta on hyvä tie dos taa kokeiluvaihtoehtoja arvioitaessa. Mikäli muutosjohtamiseen ei jää riit tä väs ti aikaa, heikentää se onnistumisen mahdollisuuksia lyhytaikaisessa ko kei lus sa. Suurelle asiakasmäärälle on myös haasteellisempaa luoda ny kyi-

4 siä massapalveluja vaikuttavampia palvelumuotoja. Kokeilun taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida luotettavasti tässä vaihees sa. Resurssien siirto valtiolta kunnille on tärkeää. Kuntien tulee saada täy si mää räi nen osa Te-hallinnolle osoitetuista nykyisistä, resursseista ml. hen ki lös tös tä. Varovaisestikin arvioiden suuruusluokan tulisi olla n. 80 % kai kis ta Pirkanmaan työllisyyspanostuksista (n. 60 M /v toimintamenoista ver rat tu na vuoden 2014 menoihin). Kuntien omaa rahoitusta tarvittaneen ny kyis tä suurempana ainakin kokeilun ajan. Kaupunkiseudun kuntien ny kyinen panostus on n. 20 M /v ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta). On hy vä huomata, että TE-keskuksen henkilöstö on supistunut jatkuvasti. Myös talouden taantuma ja suuri työttömyys ovat riskitekijöitä. Taantuman jat ku mi nen pidempään tai talouden kääntyminen huonompaan lisäisi kuntien taloudellista riskiä. Valmistelun aikana ovat olleet esillä myös seuraavat toissijaiset vaihtoehdot koh de jou kon määrittelystä: a. Etuus edellä eli kaikki työmarkkinatukilaiset, joiden volyymi on asiakasta, eli noin puolet kaupunkiseudun työttömistä. Asiakas kun ta on monipuolinen sisältäen niin vastavalmistuneita kuin pitkä ai kaistyöt tö miä. Osan kohdalla voidaan puuttua työttömyyteen heti alus sa, eli vaihtoehto on merkittävästi parempi kuin nykytilanne. Vaih to eh dos sa TE-toimiston vastuulle jää muut työnhakijat ja mer kittä vä osa yrityspalveluista. Vaihtoehdon riskit ovat hallitummat. b. Kolmas vaihtoehto on 6 kk työttömänä olleet alle 25 vuotiaat, 12 kk työt tö mä nä yhtäjaksoisesti olleet tai 16 kk:n aikana 12 kk työttömänä ol leet. Heitä on kaupunkiseudulla Myös tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät vaikuttamismahdollisuus ajoissa. Kuten edellinen, myös tämä vaihtoehto voisi toimia välivaiheena työllisyydenhoidon ko ko naisvas tuun siirtymisessä kaupunkiseudulle Kokeilun tavoite ja keinot Mikäli Tampereen kaupunkiseudun kunnat päättävät hakeutua alueelliseen työl li syys hoi don kokeilualueeksi, keskeisenä tavoitteena on nykyistä vai kutta vam pi, sujuvampi ja taloudellisesti tehokkaampi työllisyydenhoidon ko konai suus. Mahdollisia keinoja pilotin aikana ovat mm.: - Ammatillisen koulutuksen hyödyntäminen työllisyydenhoidon pal veluis sa ja esim. maahanmuuttajien kotoutuksessa - Elinkeino- ja yrityspalveluiden hyödyntäminen mm. yritysten kasvun ja uusien työpaikkojen luomisessa - Sosiaali- ja terveyspalveluiden linkittäminen tarpeen mukaan

5 - Kuntien hankintojen hyödyntäminen (mukaan työllisyyskriteerit) - Yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen (työnantajat, työ mark kina jär jes töt, 3. sektorin toimijat, koulutustoimijat) - Perustulokokeilun tai osallistavan sosiaaliturvan linkitys kokeiluun - TE-hallinnon työvoimapoliittisen palvelujen hyödyntäminen ko kei lulain sää dän nön kautta Palveluyksikön johtaja Mika Itäinen on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: - PDF-esitys kokeiluun osallistumisesta - Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin ko kei luihin/tem Asiaa käsitellään Seutuhallitus , jossa pohjaehdotus on seuraava: - että kaupunkiseutu suunnittelee hakeutumista kokeilualueeksi, - että seutuhallitus linjaa jatkovalmistelua kohderyhmän sekä jär jes tämis-/tuot ta mis vas tuun osalta - että kuntajohtajat vastaavat lopullisen hakemuksen käsittelystä ko kouk sessaan että kunnat huomioivat asian valmistelun omassa päätöksenteossaan. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää: - merkitä tiedoksi edellä esitetyn, - tehdä periaatelinjauksen, että Oriveden kaupunki on mukana hankkeessa, mi kä li Tampereen seutu päätyy hakemaan työllisyyspalvelun alueelliseen ko kei luun vuosina , - että Oriveden kaupungin puolesta sopii, että hakkeessa isäntäkuntana toimii Tampereen kaupunki, - valtuuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään hakemuksen yksityiskohdat, joi ta käsitellään kuntajohtajakokouksessa antaa Oriveden kaupungin edustajalle seutuhallituksessa edellä olevan ohjeis tuk sen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin