Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Siilinjärven kunta

Transkriptio

1 Ymp.suoj. ltk liite 2 Luonnokseen tehdyt muutos- ja täydennysesitykset ymv. ovat merkitty punaisella värillä ja/tai yliviivauksilla SUSU-n kokouksessa tehdyt muutokset (Autioranta, Kärängänmäki) Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Siilinjärven kunta Savo-Karjalan 1

2 Esipuhe Vesiensuojeluyhdistys ry Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti maankäyttöä pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan voidaan käyttää tausta-aineistona maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. vesilain ja ympäristönsuojelu- sekä maaaineslainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmassa selvitetään pohjavesialueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville ja sekä sinne mahdollisesti tuleville toiminnoille. Tässä suunnitelmassa käsiteltävät suojelusuunnitelmat koskevat pohjavesialueita, joiden pääsijaintikunta on Siilinjärven kunta. Tällaisia pohjavesialueita ovat Autiorannan, Harjamäki-Kasurilan, Jälänniemen ja Kärängänmäen pohjavesialueet (kartta 1). Kaikki pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä I-luokan pohjavesialueita ja Siilinjärven kunnan vedenhankinnan kannalta merkittäviä. Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksella on vedenottamot Harjamäki-Kasurilan ja Jälänniemen pohjavesialueilla. Autiorannan pohjavesialueella on Autiorannan vesiosuuskunnan vedenottamo ja Kärängänmäen pohjavesialueella on Pöljän vesiosuuskunnan vedenottamo. Alueilta otettiin vuonna 2008 vettä yhteensä keskimäärin m 3 /d. Alueilla on paljon eri riskitoimintoja, joista saattaa aiheutua riski pohjaveden laadulle. Harjamäki-Kasurilan ja Kärängänmäen pohjaveden laatua rasittavat mm. korkeat kloridipitoisuudet. Harjamäki-Kasurilan ja Jälänniemen pohjavesialueille on tehty keväällä 2009 opinnäytetyönä alustava suojelusuunnitelmaselvitys. Autiorannan ja Kärängänmäen pohjavesialueille ei ole tehty aikaisemmin suojelusuunnitelmia. Pohjavesialueiden kuntakohtainen kansio suojelusuunnitelma on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen on yleinen osa ja toisena osana ovat varsinaiset pohjavesialuekohtaiset suunnitelmat. Yleisessä osassa käsitellään mm. pohjaveden suojeluun liittyvää lainsäädäntöä, pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä sekä annetaan kaikkia pohjavesialueita koskevat yleiset sekä ennakoivaan pohjaveden suojeluun liittyvät toimenpidesuositukset. Pohjavesialuekohtaisissa osissa käsitellään pohjavesialueiden hydrogeologiaa, alueille sijoittuneita pohjaveden laatua tai määrää mahdollisesti uhkaavia riskikohteita sekä esitetään aluekohtaiset toimenpidesuositukset, joilla riskejä voidaan pienentää. Suojelusuunnitelmien laadinta sisältyy EAKR-osarahoitteeseen Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma-hankkeeseen. Hankkeessa on mukana Ylä-Savon Vesi Oy sekä 17 Pohjois-Savon kuntaa/kaupunkia: Iisalmi, Juankoski, entisen Karttulan kunnan pohjavesialueet, Keitele, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vieremä. Hanketta hallinnoi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Asiantuntijaorganisaationa ja hankkeen valvojana toimii Pohjois-Savon ELY-keskus. Hanke tukee vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60EY) tavoitetta saavuttaa ja säilyttää pohjavesien määrällinen, kemiallinen ja mikrobiologinen hyvä tila. 2

3 Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Jussi Aalto (Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus), Jukka Koski-Vähälä, Mikko Laakso ja Kati Määttä (Savo- Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry), Helena Valta (Ylä-Savon Vesi Oy), Tiia Pelkonen (Juankosken kaupunki), Jouni Hoffren (entinen Karttulan kunta), Kari Nuutinen (Keiteleen kunta), Eero Mykkänen (Lapinlahden kunta), Helena Tukiainen (Lapinlahden kunta), Timo Turunen (Leppävirran kunta), Pirkko Nevalainen (Nilsiän kaupunki), Juho Pelkonen (Maaningan kunta), Veli Toivainen (Pielaveden kunta), Johanna Mykkänen (Rautalammin kunta), Arja Saarelainen (Siilinjärven kunta), Kimmo Hälinen (Suonenjoen kaupunki), Jukka Korhonen (Tervon kunta), Paula Matilainen (Tuusniemen kunta), Lauri Nykänen (Lapinlahden kunta), Karita Krooks (Varkauden kaupunki), Raimo Ikola (Vieremän kunta), Kati Ronkainen (Ylä-Savon terveydenhuollon ky). Rahoittajan edustajana toimii Eeva Könönen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Helena Valta Ylä-Savon Vesi Oy:stä ja sihteerinä Kati Määttä Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Hankkeella on myös projektiryhmä, johon kuuluvat Jussi Aalto Pohjois-Savon ELYkeskuksesta, Helena Valta Ylä-Savon Vesi oy:stä, Kimmo Hälinen Suonenjoen kaupungilta (pj), Helena Tukiainen Lapinlahden kunnasta sekä Jukka Koski-Vähälä, Mikko Laakso (sihteeri) ja Kati Määttä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Suojelusuunnitelmien pohjavesialuekohtaisia toimenpideohjelmia osia päivitetään ja seurataan jatkossa seurantaryhmien toimesta. Siilinjärven kunnanjohtaja on nimennyt n keväällä Seurantaryhmässä on edustaja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisesta, teknisestä toimesta, Maaningan kunnasta, Siilinjärven alueen vesiosuuskunnista (Autiorannan vesiosuuskunta ja Pöljän vesiosuuskunta), Pohjois-Savon ELY-keskuksesta (Y-vastuualue) sekä Pohjois-Savon pelastustoimesta. Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Suojelusuunnitelma tulee hyväksyttää Siilinjärven kunnanvaltuustossa. Vastaavanlaiset hankkeet ovat käynnissä myös Etelä-Savossa ja Pohjois- Karjalassa. Hankkeet ovat muodostaneet ylimaakunnallisen koordinaatioryhmän. Tavoitteena on laatia ylimaakunnallinen yhteinen linjaus pohjaveden suojelulle. Siilinjärven kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat laadittiin yhteistyössä Siilinjärven kunnan, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa. Tekstin on kirjoittanut Mikko Laakso Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä Siilinjärven kunnalle, Autiorannan vesiosuuskunnalle, Pöljän vesiosuuskunnalle, Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Savon Voimalle, ohjausryhmän, n, projektiryhmän ja koordinaatioryhmän jäsenille sekä kaikille muille sidosryhmille, joilta olemme saaneet tietoja sekä erityiskiitos Laura Pennaselle, joka teki keväällä 2009 opinnäytetyönään Siilinjärven kunnan alueella suojelusuunnitelma esiselvityksen. 3

4 SISÄLLYS I Yleinen osio II Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Autioranta Kärängänmäki Jälänniemi Harjamäki-Kasurila Harjamäki-Käärmelahti 4

5 I Yleinen osio Sisällysluettelo: 1 Suojelusuunnitelman tavoitteet Suojelusuunnitelmia koskeva lainsäädäntö Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjaveden pilaamiskielto Pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuus Maaperän pilaamiskielto ja selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta Öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö Ympäristölupamenettely Maa-aineslaki Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivi Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueen talouksissa Ympäristönsuojelumääräykset Pohjavedensuojelun kannalta muita keskeisiä säädöksiä Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot Asutus Öljysäiliöt Maalämpö Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Hautausmaat Vapaa-ajan alueet Liikenne, tien- ja kadunpito sekä vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatieliikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset Lentoliikenne Yritystoiminta Maa-ainestenotto Maa- ja metsätalous Muuntamot Pilaantuneet maa-alueet Ennakoiva pohjavesien suojelu Pohjavesialueille tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat toimenpidesuositukset Asutus Liikenne, tien- ja kadunpito Yritystoiminta Maa-ainesten otto Maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueiden maankäyttö ja kaavatilanne Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa

6 1 Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvaamaan esiintymän antoisuuden säilyminen ennallaan rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti maankäyttöä pohjavesialueilla. Suunnitelmassa kartoitetaan pohjavesialueella olevat, pohjavedelle riskiä tai vaaraa aiheuttavat kohteet ja toiminnot. Suojelusuunnitelman tavoitteena on määrittää ne toimenpiteet, joilla kokonaisriskiä voidaan vähentää ja näin parantaa pohjaveden tilaa. Lisäksi suunnitelmassa selvitetään pohjavesialueiden hydrogeologiset olosuhteet sekä pohjaveden tila. Lähtöaineistona käytetään aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä, joita täydennetään tarvittaessa lisätutkimuksilla. Tavoitteena on saada suojelusuunnitelman avulla riittävän tarkka tieto niin riskeistä kuin alueen pohjavesiolosuhteistakin. Mikäli esimerkiksi taloudellisista tai aikataulullisista syistä kaikkia lisätutkimuksia ei ole ollut mahdollista suorittaa, kirjataan ne toimenpideohjelmaan lisätutkimusten tarve on kirjattu pohjavesialuekohtaisen osan toimenpidesuositukseksi. Toimenpideohjelma Pohjavesialuekohtainen osa suunnitelmaa on suojelusuunnitelman tärkein osa, joka edellyttää kunnan ja muiden asianomaisten sitoutumista toimenpiteiden suorittamiseen. Ehdotettujen toimenpiteiden toteutus tapahtuu mm. kaava-, ympäristönsuojelu- ja rakentamismääräyksillä sekä niiden valvonnalla. Pohjavesialuekohtaisen osan Ttoimenpideohjelmasuositusten toteutumista varten seuraa hankkeen aikana perustetaanttu kuntakohtaisetnen t. Pohjaveden laadun tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi alueelle myönnettävissä ympäristöluvissa. Suojelusuunnitelman ylläpito edellyttää hyvää tiedonhallintaa. Tavoitteena onkin, että keskeiset tiedot olisivat helposti hyödynnettävissä paikkatietojärjestelmissä. Suomessa suojelusuunnitelmia on laadittu vuodesta 1991 lähtien. Vuoteen 2007 mennessä valtakunnallisella tasolla suojelusuunnitelmia on tehty noin 260 kappaletta ja ne kattavat yhteensä noin tuhat pohjavesialuetta. Pohjois-Savon ELYkeskuksen alueella on laadittu kaikkiaan 13 suojelusuunnitelmaa ja ne käsittävät 35 pohjavesialuetta. Suuntaviivat pohjavesien suojelun suunnitteluun antaa Euroopan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin perusteella vuonna 2004 säädetty laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) asetuksineen. Direktiivin mukaan kaikilla pohjavesimuodostumilla on tehtävä ominaispiirteinen alkutarkastelu, mikä tarkoittaa pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta. Riskipohjavesialueilla pohjavesien suojelu edellyttää ominaispiirteiden lisätarkastelua, ihmistoiminnan pohjavesivaikutusten arviointia sekä pohjavesiseurantojen järjestämistä. Suojelusuunnitelmaa voidaan pitää kattavampana kuin mitä vesipuitedirektiivi edellyttää, sillä suojelusuunnitelma sisältää aina myös yksityiskohtaisen kyseiselle alueelle tehdyn toimenpideohjelman pohjavesialuekohtaisen osan. Suojelusuunnitelmien laadinnassa on hyödynnetty mm. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 julkaisemaa raporttia Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä -taustaselvitystä. Lisäksi hyvänä mallina suojelusuunnitelmista pidetään Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vuonna 2007 julkaisemaa Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa. 6

7 1.1 Suojelusuunnitelmia koskeva lainsäädäntö Vesipuitedirektiivin artiklan 5 ja liitteen II mukaan kaikilla pohjavesimuodostumilla on tehtävä ominaispiirteiden alkutarkastelu, mikä on käytännössä Suomessa jo tehty vuonna 1996 valmistuneessa pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitushankkeessa. Kartoitukseen joudutaan tekemään vain pienehköjä täydennyksiä ja päivityksiä. Vesipuitedirektiivin liitteen II mukaan pohjavesialueilla, joissa mahdollisesti pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila ei ole hyvä, tehdään ominaispiirteiden lisätarkastelu sekä arvio ihmisen toiminnan vaikutuksista. Näille alueille tulee lisäksi artiklan 11 mukaan laatia tarvittavat toimenpidesuositukset pohjaveden hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja varmistamiseksi. Ominaispiirteiden lisätarkastelu käsittää täydentäviä maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, joita tehdään tarpeen mukaan. Esimerkinomaisesti eri tutkimuksia on lueteltu liitteen II kohdassa 2.2. Ihmisen toimintoja, joiden vaikutuksia olisi syytä selvittää, on listattu liitteen II kohdassa 2.3. Ne koskevat pohjavedenottoa sekä mahdollisia riskejä ja päästöjä pohjaveteen. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseksi on vesi- ja ympäristöhallitus laatinut valvontaohjeen nro Suojelusuunnitelmien laadinta on perustunut pääosin tähän valvontaohjeeseen, jonka voimassaolo päättyi Suomen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2007 taustaselvityksen ympäristöministeriölle, joka antaa uudet ohjeet suojelusuunnitelmien laatimiseksi. Sekä direktiivissä että valvontaohjeessa edellytetään toimenpidesuosituksia, kuitenkin niin että vesipuitedirektiivi edellyttää ne sisällytettävän vesienhoitosuunnitelmaan. Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden sisältämä toimenpideohjelmat ovat yleispiirteisempiä kuin suojelusuunnitelma. Suojelusuunnitelmassa toimenpidesuositukset ovat yksityiskohtaisia ja osa suunnitelmaa. Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjavesien suojelu perustuu pääasiassa ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja - asetukseen (169/2000) sekä vesilakiin (264/ /2011). Pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä on myös mm. maa-aineslaissa (555/1981), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), terveydensuojelulaissa (763/1994), jätelaissa (1072/ /2011), vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (ns. kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005) sekä öljyvahinkojen torjuntalainsäädännössä (1673/2009). Pohjaveden suojelua käsitellään myös valtioneuvoston maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. 7

8 1.2.1 Pohjaveden pilaamiskielto Pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :ssä. Säännöksen mukaan tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Kielto koskee myös toisen kiinteistöllä olevaa pohjavettä. Myös pohjaveteen muutoin vaikuttavat toimenpiteet, jotka voivat aiheuttaa yleisen tai toisen edun loukkaamista ovat kiellettyjä. Pilaamiskielto on ehdoton, eikä siihen voi saada lupaa Pohjaveden muuttamiskieltoen luvanvaraisuus Pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuudesta säädetään vesilain 1 luvun 18 :ssä. Sen mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa käyttää pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoittavaan toimeen siten, että siitä voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttömahdollisuuden muu huonontuminen taikka talousveden saannin vaikeutuminen toisen kiinteistöllä. Kielto koskee myös esimerkiksi maaainesten ottoa ja muita toimenpiteitä, joista voi aiheutua edellä mainittu seuraus. Vesilain 9:7 :n mukaan muun kuin tilapäisen pohjaveden ottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa käsittävän vesimäärän ottamista varten, on haettava lupa aluehallintovirastolta. 3 luvun 2 ja 3 :ssä. Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos aiheuttaa pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käytön käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Vesitaloushankkeille on seurauksista riippumatta oltava aina lupaviranomaisen lupa, jos veden ottaminen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muu pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 m 3 /vrk samoin kuin muu toimenpide, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m 3 /vrk. Lupa vaaditaan aina veden imeyttämiseen maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi. Pohjavedenoton ilmoitusvelvollisuudesta säädetään vesilain 2 luvun 15 :ssä. Hankkeesta vastaavan on vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista kirjallisesti ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle pohjaveden ottamisesta, kun otettava määrä on yli 100 m 3 /vrk ja ottaminen ei vesilain 3 luvun 2 tai 3 :n mukaan edellytä lupaa. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot hankkeesta, sen toteuttamistavasta ja ympäristövaikutuksista. 8

9 1.2.3 Maaperän pilaamiskielto ja selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 104 :n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle (ympäristönsuojelulaki 76 ). Ympäristönsuojelulain 75 :n mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle Öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä sekä niiden tarkastuksista on säädetty Kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteistoja koskevassa asetuksessa (1211/1995) ja Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevissa päätöksissä (344/1983 ja 1199/1995) sekä kemikaaliturvallisuuslaissa ( / ). Kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyllä tärkeällä pohjavesialueella olevan maanalaisen öljysäiliön tai maanalaisen kammioon sijoitetun öljysäiliön asentamisesta on säiliön omistajan tai öljylämmityslaitteiston asentavan toiminnanharjoittajan ilmoitettava pelastusviranomaiselle, Siilinjärvellä Pohjois-Savon pelastuslaitokselle. Paloviranomaiselle on varattava tilaisuus tarkastaa säiliön sijoitus ennen säiliön peittämistä. Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Tarkastuksista on laadittava pöytäkirja. Säiliö, joka määräaikaistarkastuksessa havaitaan öljyvahingonvaaraa aiheuttavaksi, on korjattava tai poistettava käytöstä. Välitöntä vaaraa aiheuttava säiliö on heti poistettava käytöstä Ympäristölupamenettely Ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa mainitaan toiminnat, joille tulee hakea ympäristölupa. Ympäristölupaa on haettava myös asetuksessa mainittua vähäisempääkin toimintaa varten, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa Maa-aineslaki 9

10 Maa-aineslaki ( ) ja sen muutokset ( , 495/2000, 468/2005, 731/2005, 347/2008 ja 1577/2009) sekä ja valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) ja sen muutokset (382/2008 ja 1820/2009) säätelevät maaainesten ottoa. Toimintaan tarvitaan maa-ainesten ottolupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma, joka sisältää jälkihoitosuunnitelman. Tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvasta maa-ainesten ottohankkeesta on pyydettävä lausunto elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukselta. Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa, eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivi Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivin 2006/21/EY tulee huomioida myös maa-ainesten otossa. Direktiivin toimeenpanoon liittyvät seuraavat lait ja lakija asetusmuutokset, jotka ovat tulleet voimaan : Vvaltioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008, KJVNa), Mmaa-aineslain muutos /347, 5 a, Yympäristönsuojelulaki /346, 45 a ja Ppelastuslaki /348, 9. Pääsääntönä on, että jätehuoltosuunnitelma hyväksytään ympäristöluvan yhteydessä. Mikäli maa-ainesten ottohanke ei vaadi ympäristölupaa, jätehuoltosuunnitelma hyväksytään osana maa-aineslupaa ja jätehuoltosuunnitelma tulee tällöin sisällyttää lupahakemukseen tai sen liitteeksi. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteet ja suunnitelma sisältö käyvät ilmi KJVNa 3 ja 4 :stä. Kaivannaisjätteitä voivat olla esim. kaivualueen pintamaat, sivukivet ja vastaavat, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi ottamisalueiden jälkihoidossa. Voimassa olevista luvista jätehuoltosuunnitelma tarkastetaan ympäristöhallinnon toimesta vuositilastoinnin yhteydessä joka viides vuosi, ensimmäinen tarkastus oli Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueen talouksissa Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) edellyttää kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostamista. Asetuksessa talousjätevesien puhdistukselle on säädetty vähimmäisvaatimustaso sekä ohjeellinen ankarampi puhdistustaso. Kunnat voivat soveltaa ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuvilla alueilla. Hajaasutuksen jätevesien käsittelyä koskevat säädökset uudistuivat vuonna Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) määrittelee puhdistustasot orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle. Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää tiukempaa puhdistus- 10

11 tasoa pilaantumiselle herkillä alueilla, esimerkiksi pohjavesialueilla. Asetuksessa säädettyä ankarampi puhdistustaso voidaan määrätä myös yleiskaavassa. Asetus koskee kaikkia viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä. Asetus koskee vuoden 2004 alun jälkeen rakennettuja jätevesijärjestelmiä heti. Asetuksen vaatimukset koskevat jo nykyisin uudisrakentamista, rakennuksen rakentamiseen verrattavia korjaus- tai muutostöitä, vähäistä suurempaa lisärakentamista ja jätevesijärjestelmien olennaista muuttamista. Ennen vuotta 2004 rakennettujen käyttökuntoisten jätevesijätevesijärjestelmien tulee täyttää uudet vaatimukset mennessä. Ympäristönsuojelulain muutoksen (196/2011) mukaan jätevesien käsittelyvaatimuksista ovat vapautettu sellaiset kiinteistöt, joilla kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Ikään perustuvan vapautuksen saaminen edellyttää, ettei kiinteistön talousjätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ja jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisenvaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. Jos kiinteistön hallinnassa tapahtuu muutos eikä ikäehto toteudu, automaattivapautus raukeaa. Ympäristönsuojelulain muutoksella on täsmennetty määräaikaisen vapautuksen edellytyksiä. Laissa määritellyillä sosiaalisilla perusteilla voi kunnalta hakea viiden vuoden mittaista vapautusta vaatimusten täyttämisestä. Vapautuksen talousjätevesien käsittelyvaatimusten toteuttamisesta voi saada, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on kiinteistön käyttö huomioiden vähäistä ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edelletyt toimet korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta otetaan huomioon kiinteistön sijainti lähiaikoina viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät; kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kaupunkien/kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa erillismääräyksiä jätevesien käsittelystä mm. vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla Ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla kunnanvaltuusto voi antaa tämän lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Määräykset eivät voi koskea tämän lain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä 30 :n 3 momentissa, 62 :ssä tai 78 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset eivät myöskään voi koskea toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään tietojärjestelmään siten kuin 65 :n 1 tai 2 momentissa säädetään. Ympäristönsuojelulain muutoksen (1300/2004) nojalla ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea vesien tilan parantamistoimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. 11

12 Ympäristönsuojelumääräykset tarjoavat kunnille mahdollisuuden saada oman alueensa ympäristön erityispiirteet huomioiduksi. Lisäksi määräyksillä voidaan tarkentaa ja selventää valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asettamia yleisluontoisia ympäristönsuojelua koskevia velvoitteita. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön hajapäästöluonteista pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelumääräykset ovat kunnallisia määräyksiä, jotka ovat luonteeltaan alemman asteen normeja. Ne voidaan rinnastaa esimerkiksi kunnan rakennusjärjestykseen ja jätehuoltomääräyksiin. Ympäristönsuojelulain 19 :ssä on lueteltu ne asiat, joista kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan antaa. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Pohjavesialueiden pilaantumisriskin vähentämiseksi määräyksiä voidaan antaa esimerkiksi talousjätevesien käsittelystä, kemikaalien varastoinnista ja jätteiden sijoittamisesta maaperään pohja-vesialueilla. Määräysten käyttäminen on kunnissa vapaaehtoista Pohjavedensuojelun kannalta muita keskeisiä säädöksiä Öljyvahingot sekä jakeluasemat: Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 Maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annettu laki (1497/2004) Aluksista aiheutuvien vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annettu laki (1408/2004) Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta 636/1993 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 415/1998 Pelastuslaki 463/2003 Kemikaalit: Kemikaalilaki 744/1989 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 194/2002 Nestekaasuasetus 711/1993 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta 344/

13 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaasuasetuksesta 1286/1993 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus CLP-asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista kemikaaleista 5/2010 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 194/.2002 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 Maatalous: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 (ns. nitraattiasetus), joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY) Valtioneuvoston päätös maatalouden ympäristötuesta 760/1995 Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatalouden ympäristötuen perustuesta 768/1995 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina /2007 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 646/2000 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 503/2007 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuesta 647/2000 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä 850/2005 Laki kasvinsuojeluaineista 1259/ /2011 Maastoliikenne: Maastoliikennelaki 1710/1995 Maastoliikenneasetus 10/1996 Vesihuolto ja vesien hoito: 13

14 Vesihuoltolaki 119/2001 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006 Asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Talousvesi: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 Ympäristön- ja terveydensuojelu: Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 444/2010 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista 445/2010 Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 448/2010 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 737/1994 Laki ympäristövahinkovakuutuksesta 81/1998 Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/1998 Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 383/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 713/2009 Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 364/1994 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006 Laki öljysuojarahastosta 1406/

15 2 Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot 2.1 Asutus Öljysäiliöt Huonokuntoiset öljysäiliöt aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen riskiä. Polttoöljyä voi päästä maaperään mm. öljysäiliön tai siirtoputkiston vuodon, ylitäytön tai muun tankkaushäiriön tai kuljetusauton onnettomuuden seurauksena. Pohjaveteen päässeen öljyn on todettu pysyvän muuttumattomana vuosikymmeniä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ei ole käytössään erillistä öljysäiliörekisteriä, eikä pelastuslaitos valvo öljysäiliöiden tarkastusten toteutumista muutoin kuin palotarkastusten yhteydessä, joita tehdään pientaloille 10 vuoden välein. Jos palotarkastuksella havaitaan, että säiliö on tarkastamatta, niin tarkastaja kirjoittaa asiasta korjausmääräyksen. Pelastusviranomaiselle ei toimiteta tietoa lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta, eivätkä tiedot olemassa olevista öljysäiliöistä ole täysin ajantasaisia. Öljysäiliöitä tarkastavat yritykset tekevät säiliöiden tarkastuksia asiakkaiden tilausten perusteella. Vastuu öljysäiliön tarkastamisesta on kiinteistön omistajalla. Säiliöt tarkistetaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, ja tarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös pelastusviranomaiselle. Tarkastuksen toteutumista määräajassa ei käytännössä valvota. Kiinteistönomistajilla olisi mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä tilaamalla tarkastus yhdessä useammalle saman alueen öljysäiliölle kerrallaan. Pohjavesialueilla voi mahdollisesti olla säiliöitä, joiden lainmukainen tarkastusaika on umpeutunut. Riskin aiheuttavat myös ne säiliöt (esim. farmarisäiliöt), joita tarkastusvelvollisuus ei koske. Pohjois-Savon pelastuslaitos on tehnyt vuonna 2007 öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman, jossa on koottu kunnittain yhteen palavan nesteen varastoalueet sekä teollisuus- ja muut laitokset, joissa säilytetään tai käsitellään runsaasti öljy-yhdisteitä. Öljytorjuntasuunnitelman mukaan Pohjois-Savon tärkeillä pohjavesialueilla on yhteensä noin 440 alle 100 m³:n öljysäiliötä Maalämpö Huolellisesti suunniteltuna, rakennettuna ja käytettynä yksittäisen maalämpökaivon aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski on yleensä vähäinen. Ongelmia voivat aiheuttaa lämmönsiirtoaineiden vuodot, pintavesien pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden takia, porauksen aiheuttama pohjaveden samentuminen tai pohjaveden eri kerrostumien sekoittuminen keskenään. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 62 :n mukaan maalämpökaivon rakentaminen on toimenpideluvanvaraista. Kunnan rakennusjärjestyksen perusteella 15

16 hankkeisiin voidaan soveltaa myös ilmoitusmenettelyä. Maalämpökaivon poraus on aina vesilain mukainen vesitaloushanke. Maalämpökaivoja ei tällä hetkellä katsota sellaiseksi toiminnaksi, joka automaattisesti tarvitsisi vesilain mukaisen luvan tai ympäristöluvan. Mikäli maalämpökaivon rakentaminen olennaisesti aiheuttaa muutosta pohjaveden laadussa ja määrässä tarvitaan maalämpökaivon poraamiseen aluehallintoviraston lupa Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemärilaitoksen toiminta-alueella pohjavettä voivat liata verkostovuodot ja jäteveden pumppaamoiden ylivuodoista maahan tai vesistöihin pääsevä jätevesi. Hajaasutusalueella jätevesien maahan imeytys voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Jätevesien pääsy pohjaveteen on yleisin asutuksesta johtuva pohjaveden likaantumista aiheuttava tekijä. Pohjaveden hygieeninen laatu voi heikentyä heikkokuntoisen viemäriverkoston vuodon (erityisesti betoniset viemäriverkostot) tai kiinteistökohtaisten jätevesikaivojen tai imeyttämöjen takia. Viemärivuodot johtuvat putkien vaurioitumisesta ulkoisen kuormituksen kasvaessa liian suureksi, liikenteen aiheuttaman dynaamisen isku- tai tärinäkuormituksen takia tai putken sisäisen korroosion takia. Putkivaurioiden lisäksi vuodot voivat aiheutua putkien liitosvioista. Myös erilaiset häiriötilanteet, kuten esim. jäteveden pumppaamon ylivuototilanne, voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Jätevesien pääasialliset lika-aineet ovat biologisesti hajoavat orgaaniset aineet ja ravinteet. Päästö ilmenee yleensä pohjaveden kokonaissuolapitoisuuden, sähkönjohtavuuden sekä kloridi-, nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksien nousuna Hautausmaat Hautaustoiminnasta aiheutuu monenlaisia vajoveteen vaikuttavia ympäristömuutoksia. Muutoksia aiheuttavia tekijöitä ovat mm. hautausmaiden rakentaminen (ojitukset, vesijohdot, maantäyttö), istutukset (lannoitus ja torjunta-aineet) ja itse hautaaminen (hajoamisprosessin lopputuotteet) Vapaa-ajan alueet Vapaa-ajan alueista esimerkiksi golfkentät, laskettelurinteet sekä urheilukentät ja - alueet voivat aiheuttaa vaaraa pohjavedelle. Likaantuminen näillä alueilla liittyy mm. lannoitukseen ja kasteluun, viemäröintiin ja liikenteeseen. Golf-kentät sijaitsevat usein hiekkaisilla mailla, ja lannoitteita ja torjunta-aineita käytetään runsaasti. Jos maaperä on hyvin vettä läpäisevää ja kastelu runsasta, voivat typpi ja torjuntaaineet kulkeutua pohjaveteen. Urheilukenttiin liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia. Yleisötapahtumiin liittyvä runsas liikenne, alueen jätehuolto ja viemäröinti aiheuttavat myös omat haasteensa. 16

17 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito sekä vaarallisten aineiden kuljetukset Teiden rakentaminen sekä kunnossapito aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle, koska Suomen tiestö on suurelta osin rakennettu harjuille ja reunamuodostumille, jotka ovat myös pääasiallisia pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueita ja näin ollen merkittäviä vedenhankinnan kannalta. Vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat riskin pohjavedelle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Haitallisten kemikaalien kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua myös vähäisien vuotojen seurauksena. Ylitäyttöjen, tihkuvuotojen jne. tapauksissa päästöt voivat olla vaikeammin havaittavia verrattuna onnettomuustilanteisiin. Suuri riski pohjavesille aiheutuu myös teiden suolauksesta. Liukkaudentorjuntaaineiden aiheuttamia haittoja pohjavedelle ovat mm. raskasmetallien liukeneminen, kemikaalijäämät ja orgaanisten aineiden käytöstä aiheutuva veden happikato seurannaisvaikutuksineen. Pohjaveden korkea kloridipitoisuus aiheuttaa lisäksi esim. vesijohtoverkostojen korroosiota. Liukkaudentorjunnasta ei voida kuitenkaan luopua liikenneturvallisuuden takia. Pohjavesihaittojen vähentämiseksi on riskialttiimmilla alueilla perinteiselle tiesuolalle (NaCl) pyritty löytämään vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntakemikaaleja. Kaliumformiaatti on todettu sopivan liukkaudentorjuntaan hyvin, lisäksi se on haitaton sekä hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Sen laajaa käyttöä rajoittaa kuitenkin noin 15 kertaa natriumkloridia kalliimpi hinta. Pohjavesiriskejä voidaan vähentää rakentamalla teille suojauksia. Rakennettavat suojausrakenteet tulee rakentaa siten, että ne pidättävät sekä kemikaaleja, että liukkaudentorjunnassa käytettävää kloridia. Pohjavesiriskejä pyritään vähentämään rakentamalla tiealueille myös luiskasuojauksia. Luiskasuojausten toiminnallisena tavoitteena on johtaa vesi pois pohjaveden muodostumisalueelta sekä pidättää haitta-aineita. Pääosa rakennetuista luiskasuojauksista on erilaisia mineraalisia tiivisterakenteita eli savi-, moreeni-, maabentoniitti- tai bentoniittimattorakenteita. 2.3 Rautatieliikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset Rautateiden rakentaminen ja kunnossapito aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle, koska Suomen rautatiet ovat suurelta osin rakennettu harjuille ja reunamuodostumille, jotka ovat myös pääasiallisia pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueita ja näin ollen merkittäviä vedenhankinnan kannalta. Rikkakasvien- ja vesakontorjuntaan on aikaisemmin käytetty torjunta-aineita, mutta nykyään niitä käytetään vain vähäisiä määriä. Vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat riskin pohjavedelle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Haitallisten kemikaalien kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua myös vähäisien vuotojen seurauksena. Ylitäyttöjen, tihkuvuotojen jne. tapauksissa päästöt voivat olla vaikeammin havaittavia verrattuna onnettomuustilanteisiin. Valtion rataverkolla käytetään mm. turvallisuuden takia noin 4 tn/v kasvillisuuden kasvinsuojeluaineita lähinnä asemilla, koska linjaosuuksilla ei ole juurikaan tarvetta. Vesakon eli rata-alueen reunojen torjunta on suoritettu vuodesta 1977 lähtien mekaanisesti. Ratahallintokeskus Liikennevirasto on luopunut kasvinsuojeluaineiden käytöstä pohjavesialueilla keväällä

18 Ratahallintokeskus Liikennevirasto on panostanut kemikaalivuotojen ehkäisyyn ja torjuntaan viime vuosina merkittävästi. Vaarallisten aineiden kuljetukset pyritään kuljettamaan lähtöasemalta määränpäähän ilman välipysähdyksiä luvun alusta lähtien tihkuvuodot ovat olennaisesti vähentyneet, mikä on seurausta lähinnä säiliövaunujen tarkentuneesta valvonnasta itärajalla. Uudet rataosuudet pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Rataosuuksia voidaan joutua kuitenkin sijoittamaan myös pohjavesialueelle. Tällöin suojauspäätöksen perustana on valtakunnalliseen riskiluokitukseen perustuva pohjavesialueiden arvoluokitus ja tapauskohtainen riskinarvio Ratahallintokeskuksen liikenneviraston maaperä- ja pohjavesistrategian mukaisesti. Pohjavesisuojausten rakentaminen vanhoille raiteille on teknistaloudellisesti hyvin vaikeaa, ja niille sovelletaan ensisijaisesti muita riskienhallintatoimenpiteitä. Ratahallintokeskus Liikennevirasto on käynnistänyt vuonna 2007 Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinnan kehittäminen -selvityksen, jonka pilot-kohteeksi valittiin Kaakkois-Suomi. Vastaavanlainen luokittelu tullaan tekemään koko maahan. Työn lopputuloksena on kaksivaiheinen riskinarviointimenetelmä, jossa I-vaiheen riskinarviointimenetelmällä voidaan käsitellä tehokkaasti suuri pohjavesialuemäärä ja nostaa esiin jatkoselvitystarpeen kannalta tärkeimmät pohjavesialueet, ja IIvaiheessa laaditaan tulosten perusteella valituista pohjavesialueista tarkennetut riskinarviot asiantuntijatyöryhmässä. Työn toinen keskeinen osa-alue oli koko rataverkon alueelle soveltuvan pohjavesialueen kohdekorttimallin luominen. 2.4 Lentoliikenne Lentoasemilla käytettävien kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänesto- ja poistokemikaalien käyttömääräselvityksen perusteella lentoaseman kuormitus on hajakuormituksen omaista useista purkukohteista johtuen. Toimintaa ei voida kehittää ympäristölupamääräyksin vaarantamatta lentoturvallisuutta tai koko lentoaseman toimintaedellytyksiä. Lentokentällä käytettävät aineet ja kemikaalit ovat helposti luonnossa hajoavia orgaanisia yhdisteitä, pääasiallinen haittavaikutus on niiden hajoamisen aiheuttama hapenkulutus. 2.5 Yritystoiminta Teollisuuden aiheuttamat pohjaveden pilaantumistapaukset ovat useimmiten aiheutuneet siirtoputkiston, viemärin tai säiliön vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta tai jätevesien väärästä tai puutteellisesta käsittelystä. Myös varastoinnissa ja kuljetuksessa voi olla puutteita. Kemikaalia voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipalon ja sammutusvesien seurauksena sekä onnettomuuden tai huolimattoman käsittelyn seurauksena. Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat bensiinin lisäaineet, kemiallisten pesuloiden pesuaineena sekä metalliteollisuusyritysten rasvanpoistoon käytetyt liuottimet, puutavaran suojaukseen käytetyt kyllästysaineet sekä polttoöljy. Betoni- ja sementtiteollisuudessa käytetään mm. masuunikuonaa, lentotuhkaa, sellutehtaiden jätelipeää ja klooripitoisia yhdisteitä. Suurimman riskitekijän muodosta- 18

19 vat kaluston huollon yhteydessä syntyvät jäteöljyt sekä elementtiteollisuuden moottoriöljyt. Huoltoasemilla vaaraa pohjavedelle voivat aiheuttaa mm. polttoainesäiliöt, polttoaineiden jakelu sekä autojen huolto ja pesu. Vanhojen huoltoasemien säiliöiden rakenteissa, suojauksissa ja vuodon ilmaisujärjestelmissä voi olla puutteita. Myös jakelualueiden rakenteissa ja hulevesien johtamisessa voi olla puutteita. Nykyisin yleisimmät huoltamotoiminnasta aiheutuvat pohjaveden pilaantumistapaukset liittyvät onnettomuuksiin tai muihin inhimillisiin erehdyksiin. Sekä vanhat että uudet jakeluasemat muodostavat pohjavedelle riskin, jota ei voida poistaa uusimmallakaan tämänhetkisellä tekniikalla. Arvioitaessa jakeluasemasta aiheutuvaa riskiä, on otettava huomioon suojarakenteiden taso, toiminnalliset tekijät, rakennustyön ja toiminnan valvonta sekä maaperä- ja pohjavesiolosuhteet. Suomessa on vuosina sattunut 75 yritystoiminnasta johtuvaa pohjaveden pilaantumistapausta, joista 18 tapauksessa pohjavedenottamo on jouduttu sulkemaan lopullisesti. Pilaantumistapauksista kolmasosa on johtunut polttonesteen jakelutoiminnasta. Pohjaveden pilaantumisen aiheuttajana on ollut 14 tapauksessa bensiinin lisäaineena käytetty MTBE eli tertbutyylimetyylieetteri. 2.6 Maa-ainestenotto Maa-ainesten oton seurauksena pohjaveden laatu saattaa muuttua, ja riski veden mikrobiologisen laadun heikentymiseen kasvaa, kun pohjavettä suojaava maannoskerros poistetaan. Ottamistoimintaan sisältyviä pohjavedelle vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat mm. polttoaineiden käsittely ja varastointi, työkoneiden öljyvuodot, kulkuteiden ja toiminta-alueiden pölynsidontasuolaus sekä pesuseulonnan lietteet. Myös jälkihoitamattomat alueet ovat yleinen ongelma pohjavesialueilla. Vuonna 2009 päättyneessä Pohjois-Savon soranottoalueiden kartoitus ja kunnostustarvehankkeessa (ns. SOKKA-projekti) kartoitettiin Pohjois-Savon alueella sijaitsevia vanhoja maa-aineksenottoalueita ja selvitettiin niiden tila ja kunnostustarpeet. Projektissa ensisijaisesti selvitettiin ja määriteltiin kunnostustarve alueilla, joilta maaaineksia on otettu ennen maa-aineslain voimaantuloa ja joilla ei ole voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa. Kartoituksessa oli mukana 1098 aluetta. Kunnostustarve arvioitiin suureksi 76 kohteella, näistä 64 sijaitsi pohjavesialueilla. 2.7 Maa- ja metsätalous Maatalouden ja metsätalouden pohjavedelle aiheuttamia riskejä ovat lähinnä lietelannan, lannoitteiden (erityisesti typpilannoitteet), ja torjunta-aineiden käyttö. Vaikutukset riippuvat huomattavasti alueen ominaisuuksista ja tämän vuoksi vaikutuksia tulisi tarkastella tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen hydrogeologiset ominaisuudet. Yleisin haitta pohjavedelle on nitraattipitoisuuden nousu, ja myös veden mikrobiologinen laatu saattaa vaarantua tai heikentyä. Lisäksi metsänhakkuut sekä ojitukset metsätaloustoimenpiteet voivat heikentää pohjaveden laatua, jos niistä johdetaan pintavettä pohja-vesialueelle. Erityisesti turvesuoalueiden ojitukset saattavat vaarantaa pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan. Maataloustoiminnassa 19

20 käytetään myös polttoaineita ja öljyjä, joiden huolimattomasta käsittelystä voi aiheutua haittaa pohjaveden laadulle. Nitraattiasetuksen mukaan lannan ja virtsan varastointitilojen tulee olla riittävän suuret, jotta niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotiloina otetaan huomioon myös viljelijöiden yhteiset varastot, asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. Lantavarastojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä ja niiden rakenteiden ja laitteiden sellaisia, että varastojen tyhjennyksen ja lannan siirron yhteydessä vuotoja ei pääse tapahtumaan. Lannan patterivarastoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Puutarhoillaataloudessa varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita. Kasvihuonetuotannon aiheuttama kuormitus on pinta-alayksikköä kohden moninkertainen verrattuna tavalliseen peltoviljelyyn. Avomaan puutarhakasvien viljelyn alueellinen ja paikallinen merkitys sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskille on suuri. Sekä lannoitteiden että torjunta-aineiden käyttömäärät ovat huomattavasti suurempia kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä, ja viljelys voi olla hyvinkin yksipuolista ja keskittynyttä vuodesta toiseen samoille pelloille. Peltoviljelyä ohjataan pääasiassa EU:n tukijärjestelmään sisältyvillä ehdoilla. Viljelijä sitoutuu tilatukea saadessaan myös täydentävien ehtojen noudattamiseen, jotka muodostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Viljelijä voi lisäksi hakea erityistä ympäristötukea. Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin, tehokkaita ympäristönsuojelu ja hoitotoimia edellyttäviin erityistukisopimuksiin, joista yksi on pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuki. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on noudatettava lisäksi ympäristötuen omia ehtoja, jotka ovat esim. lannoitemäärien osalta nitraattiasetuksen vaatimuksia tiukempia. 2.8 Muuntamot Muuntajista aiheutuu riskiä pohjaveden laadulle niiden sisältämän muuntajaöljyn vuoksi. Suurin riski muuntajaöljyn pääsystä pohjavesiin aiheutuu salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen vuoksi. Tällöin muuntajaöljy tai suuri osa siitä valuu maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Muuntamoissa voi esiintyä myös öljyvuotoja, joko pitkäaikaisena vuotona tai äkillisen vian seurauksena. Pitkäaikaisen vuodon syynä on useimmiten rakennevika tai rakenteiden vanhentuminen. Muuntamoiden aiheuttamiin pohjavesivahinkoihin voidaan varautua rakentamalla muuntamoihin suojaaltaat. Muuntajaöljyn käyttäytymistä maaperässä voidaan arvioida taulukon 1 avulla. 20

21 Taulukko 1. Muuntajaöljyn arvioitu tunkeutumissyvyys eri maaperissä, kun öljymäärä leviää maahan yhden neliömetrin alalle. Öljymäärä/ Maaperä kulkeutumissyvyys 80 kg 100 kg 200 kg 300 kg 350 kg 450 kg Kivikko, karkea sora 12 m 15 m 30 m 45 m 52 m 67 m Sora, karkea hiekka 7 m 9 m 19 m 28 m 33 m 42 m keskikarkea hiekka 4 m 5 m 10 m 15 m 17 m 22 m Hieno hiekka 2 m 2 m 6 m 9 m 10 m 13 m Siltti 1 m 2 m 4 m 6 m 7 m 8 m 2.9 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantunut maaperä aiheuttaa riskin pohjavedelle, mikäli haitta-aineet, kuten öljyhiilivedyt, liuottimet, torjunta-aineet, raskasmetallit tms. pääsevät liikkumaan suotovesien välityksellä pohjaveteen. Riski on sitä suurempi, mitä haitallisemmasta ja vesiliukoisemmasta aineesta on kysymys. Riskin suuruuteen vaikuttaa merkittävästi myös kohteen sijainti vedenottamon ja pohjaveden virtaussuuntien suhteen. Pilaantuneita kohteita on kartoitettu ympäristöhallinnon toimesta 1990-luvun alussa ja lopussa. Kartoituksissa on selvitetty niitä toimintoja, joista on todettu maaperän pilaantuneen tai alueella harjoitetun toiminnan epäillään pilanneen maaperää. Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) on koottu tietoja maa-alueista, joilla toiminta on ollut tai on tälläkin hetkellä sellaista, että se saattaa aiheuttaa riskiä maaperän laadulle. Näillä alueilla maaperä saattaa olla pilaantunut, maaperän tiedetään pilaantuneen tai maaperä on kunnostettu. Tietojärjestelmässä kohteet luokitellaan toimenpidetarpeen mukaan toimiviin, selvitystä tarvitseviin ja arvioitaviin tai puhdistettaviin alueisiin, sekä alueisiin, joilla ei ole puhdistustarvetta. Alueilla, joilla on käynnissä olevaa toimintaa, jossa käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita, maaperän tila on tarvittaessa selvitettävä toiminnan loppuessa tai muuttuessa. Kohteet on priorisoitu kiireellisyyden mukaan luokkiin A-C, siten että kiireellisimmät kohteet kuuluvat luokkaan A. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla säädetään pilaantuneen maaperän riskinarvioinnin perusteista VNa 214/2007. Asetus tuli voimaan Asetuksen mukaan arviointi maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta perustuu ympäristönsuojelulaissa mainitun maaperän pilaamiskiellon mukaisesti arvioon maaperän haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä. Riskinarviointi tehdään aina tapauskohtaisesti. Asetuksessa esitetään alemmat ja ylemmät ohjearvot suuntaa-antaviksi pitoisuusrajoiksi kunnostustarpeen arvioimiseksi. 21

22 3 Ennakoiva pohjavesien suojelu 3.1 Pohjavesialueille tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat toimenpidesuositukset Asutus Maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa määräysten mukaisesti säännöllisesti ja tarkastusten toteutumisen valvontaa on tehostettava. Öljysäiliöt tulee sijoittaa maanpäälle ja varustaa riittävän tilavilla suoja-altailla sekä ylitäytön estimillä. Pohjavesialueelle ei saa asentaa uusia suojaamattomia öljysäiliöitä. Kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pohjavesialueilla tulee pyrkiä luopumaan kokonaan. Kiinteistöjen tulee liittyä kaukolämpöverkkoon verkoston alueella tai siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Mikäli kiinteistöllä on käytössä maalämpö, tulee laitteissa käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja. Käytöstä poistetut maanalaiset öljysäiliöt täyttöputkineen tulee poistaa kiinteistöiltä. Öljysäiliöiden poistosta tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Maalämpökaivoa ja maaperään asennettavia lämmönkeruuputkistoja ei tule rakentaa pohjavedenottamoiden lähistölle. Muualla pohjavesialueella tulee maalämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen sallittavuus ja vesilain mukaisen luvan tarve harkita tapauskohtaisesti. Pohjavesialueilla sijaitsevaan viemäriverkoston kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kaikki pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueet tulisi ulottaa pohjavesialueille. Viemäriverkostoa sijoittaessa tulee huomioida pohjaveden virtaussuunnat eikä viemärijohtoa tule sijoittaa vedenottokaivojen läheisyyteen. Uusia ylivuotoaltaattomia jätevedenpumppaamoja ei saa rakentaa pohjavesialueelle. Vanhojen pumppaamojen saneerauksen yhteydessä pumppaamoille on rakennettava myös ylivuotosäiliöt. Jätevedet on johdettava yleiseen viemäriverkkoon. Jos viemäriverkkoon ei ole mahdollista liittyä, kiinteistöjen tulee tehdä asianmukaiset suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Siilinjärven kunnan rakennusjärjestys kieltää jätevesien maahanimeyttämisen pohjavesialueella. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Uudessa hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien puhdistukselle on määritelty vähimmäisvaatimustaso sekä ohjeellinen ankarampi puhdistustaso. Siilinjärven kunta 22

23 voi soveltaa ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuvilla alueilla ympäristösuojelumääräyksissä. Pohjavesialueille ei tule sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaa-ajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Mikäli pohjavesialueilla on ko. alueita, alueita ei tule laajentaa. Pohjavesialueelle ei tule imeyttää kuin puhtaita hulevesiä. Mahdollisesti likaantuneet hulevedet (esim. asfaltoitujen alueiden hulevedet) tulee ensisijaisesti johtaa pois pohjavesialueelta tai puhdistaa ennen imeyttämistä. Likaantuneita hulevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueelle Liikenne, tien- ja kadunpito Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Mikäli tie tai rautatie päätetään rakentaa pohjavesialueelle, on tie- ja rata-alueille rakennettava riittävät suojaukset. Uudet rataosuudet pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Tie- ja rataalueilla, joilta riittävät suojaukset puuttuvat, tulee suojaukset rakentaa kunnostusten yhteydessä. Teiden suojaukset on rakennettava siten, että ne suojaavat kemikaalionnettomuuksien lisäksi myös liukkauden torjunnassa käytetyiltä suoloilta. Tiedot suojauksista on aina toimitettava myös pelastusviranomaiselle. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia, jotta vältettäisiin maamassojen pidättämän kloridin joutuminen takaisin kiertoon ja pohjaveteen. Pohjavesialueet tulee merkitä hyvin teiden ja ratojen varsiin. Merkit tulee asentaa liikenteen vastaisesti. Alueiden liukkaudentorjunnassa riskialttiimmilla alueilla tulee siirtyä pohjavedelle haitattomamman kaliumformiaatin käyttöön. Vaarallisten aineiden kuljetus on kiellettävä, mikäli voidaan käyttää korvaavaa kuljetusreittiä Yritystoiminta Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Tuotantolaitosta ei saa ilman erityistä perusteltua syytä sijoittaa pohjavesialueelle, jollei kemikaalien ominaisuuksien perusteella voida osoittaa, ettei pohjavesille aiheudu vaaraa. Taloudelliset syyt yksinään eivät ole riittävä peruste laitoksen sijoittamiseksi pohjavesialueelle. Laitoksen sijoittamisessa pohjavesialueelle tulee huomioida Turvatekniikan keskuksen ohje K Toiminnanharjoittajan on osoitettava, että muitakin vaihtoehtoja laitoksen tai varaston sijoittamiseksi sekä siirtymistä haitattomampien kemikaalien käyttöön on selvitetty. Teollisuuslaitosten ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun tarkkailua. Ympäristöluvassa on kiinnitettävä erityistä huomiota kemikaalionnettomuuksien ehkäisyyn edellyttämällä selkeitä ajoväyliä, päällystettyjä kuljetus- ja käsittelyalueita, hulevesiviemäröintiä sekä kemikaalisäiliöiden tiiviitä suoja-altaita. Kemikaali-, öljy- 23

24 ja ongelmajätteet tulee varastoida allastetuissa, tiivispohjaisissa ja katetuissa tiloissa. Myös sisätiloissa varastoitaville kemikaaleille tulee olla suoja-altaat, jos niiden läheisyydessä on avonaisia lattiakaivoja. Mahdollisen tulipalon yhteydessä syntyvät sammutusvedet tulee ottaa huomioon. Toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Jakeluasematoimintaa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Autojen ammattimaista pesupaikkojen sijoittamista pohjavesialueelle tulee harkita yhtä tiukoin kriteerein kuin jakeluasemankin sijoittamista. Pesuhalleissa käytettävät kemikaalit eivät välttämättä pidäty öljynerottimeen. Jätevesien käsittely ja johtaminen on järjestettävä siten, etteivät kemikaalit pääse missään olosuhteissa maaperään ja pohjaveteen. Pesuhallin lattiarakenteissa ja viemäröinnissä on sovellettava kaksoispidätyksen periaatetta. Kiinteistöjen öljynerotuskaivoissa tulee olla hälytysjärjestelmät, joita tulee huoltaa ohjeiden mukaan. Erottimien hälytykset tulee ohjata sellaiseen paikkaan, jossa on jatkuva valvonta hälytyksen nopeasti toteamiseksi Maa-ainesten otto Pohjavesialueiden luonnontilaisillea alueillea sekä pohjaveden ottamoiden lähisuoja-alueilla ei tule sallia maa-ainesten ottoa eikä murskaustoimintaa uusia tai merkittävästi laajentuvia ottamisalueita ilman kaavallista tarkastelua. Ottamisen jatkaminen vanhoilla ja/tai jälkihoidetuilla ottamisalueilla arvioidaan tapauskohtaisesti. Pohjavedenottamoiden lähisuoja-alueilla ei tule sallia maa-ainesten ottoa eikä asfaltti- tai murskaustoimintaa. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia Siilinjärvi- Maaninka harjujaksolla tulee lupaprosessissa huomioida laadintavaiheessa oleva harjualueen yleiskaava ja sen taustaselvitykset, sekä Kuopion seudun maakuntakaava. Ottamisalueille koko pohjavesialueella on vaadittava asianmukaiset ottamissuunnitelmat. Ottamisalue ja ottoalue (kaivualue) tulee merkitä selvästi maastoon. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat varastoidaan ottamisalueen reunoille. Pintamaiden poisto tehdään mikäli mahdollista ottamisen edetessä. Muuta ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei tule tehdä ottamisalueella. Ottamisalueen ulkopuolelta tuotavien, jälkihoidossa käytettävien pintamateriaalien tulee olla puhtaita eivätkä ne se saa sisältää haitallisia aineita. Pintamateriaalien soveltuvuutta voidaan tarkastella maa-ainesoppaan liitteen 9 taulukon 1 perusteella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia, minkä seurauksena pintavesiä kulkeutuisi pohjavesialueelle tai pohjavettä virtaisi pois pohjavesialueilta. Suojakerrosten paksuuden tulee olla vähintään 4 metriä, ja sen toteutumista on seurattava ja tietoja pidettävä yllä. Ottamisalueen portilla on oltava kyltti, jossa on ottamisalueen luvan haltijan yhteystiedot. Uusissa luvissa on edellytettävä tapauskohtaisesti useamman kuin yhden muovisen pohjavedentarkkailuputken asentamista ja määrättävä myös putkien paikat. Pohjavedenpinnan tasoa tulee tarkkailla ennen toiminnan aloittamista sekä säännöllisesti toiminnan aikana. Toiminnan aikana tarkkailua tulee suorittaa neljä kertaa lupakaudessa. Pohjaveden laatua tulee seurata säännöllisesti 24

25 ennen toiminnan aloittamista, toiminnan aikana ja toiminnan jälkeen. Toiminnan aikana laatua tulee seurata vähintään kerran lupakaudessa. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt on sijoitettava riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Säiliöiden tulee olla II-vaipallisia säiliöitä. Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulee luvissa kiinnittää erityistä huomiota. Murskaamojen energia tulee olla sähkökäyttöisiä ensisijaisesti hankkia sähköverkosta. Poikkeustapauksissa sähkö voidaan tuottaa kevyttä polttoöljyä polttoaineena käyttävällä aggregaatilla tai murskaamon yhteydessä toimivalla kiinteällä, kevyellä polttoöljyllä toimivalla polttomoottorilla. Tällöin maaperän ja pohjaveden suojausjärjestelyjen riittävyys on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastettava ennen toiminnan aloittamista. Alueella tulee aina olla varattuna öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on pidettävä erillään ja sijoitettava omiin säiliöihinsä tai keräysvälineeseen. Mainitut jätteet on poistettava toiminta-alueelta vähintään kaksi kertaa vuodessa tai jos niitä syntyy vähäisiä määriä, kerran vuodessa. Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen päätyttyä tai vaiheittain jo ottamisen aikana. Eri ottamisalueille tulee suunnitella oikeanlainen jälkikäyttö. Ottamisalueella on tehtävä vähintään alku- ja lopputarkastus. Mikäli Siilinjärven kunta tulevaisuudessa laatii ympäristönsuojelumääräykset, voidaan niissä antaa määräyksiä maa-ainesten ottoon liittyen. Maa-ainesten ottamiseen liittyen ne voivat koskea öljytuotteiden käsittelyä ja tarpeellisia toimenpiteitä tai rakennelmia öljysäiliöiden suojaamiseksi ja öljytuotteiden varastoimiseksi Maa- ja metsätalous Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueelle. Uusille eläinsuojille ja lietesäiliöille on haettava ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Alueelle rakennettavien eläinsuojien, lantaloiden ja tuorerehuvarastojen tulee olla niin tiiviitä, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjavesialueella ei saa varastoida lantaa pattereissa. Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Kasvinsuojeluaineina pohjavesialueilla saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä tulee ensisijaisesti pidättäytyä. Metsien omistajia kannustetaan liittymään PEFC-metsäsertfiointiin. 25

26 Mikäli Siilinjärven kunta tulevaisuudessa laatii ympäristönsuojelumääräykset, voidaan niissä antaa määräyksiä maa- ja metsätalouteen liittyen. Ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa viljelyrajoituksia lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käytöstä pohjavesialueella Muuntamot Pohjavesialueelle ei tule rakentaa uusia suoja-altaattomia muuntamoita. Verkostosuunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueet ja pohjavedenottamot siten, että muuntamot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan hienorakeiselle maaperälle ja pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle mahdollisimman kauas vedenottamoista. Vanhat suojaamattomat pylväsmuuntamot tulee vaihtaa suoja-altaallisiin puistomuuntamoihin Pohjavesialueiden maankäyttö ja kaavatilanne Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueille saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan silloin, kun pystytään riittävin selvityksin osoittamaan, että teollisuuden toiminnasta ei aiheudu pohjavesialueille riskiä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Siilinjärvellä pohjavesialueet on merkitty jokaiseen kaava-asteeseen. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. 3.2 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Veden käyttämisestä taloustarkoituksiin sekä talousveden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994, muutos 441/2000) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 ja terveydensuojeluasetuksessa (1280/1994). Talousveden desinfioimisaineiden hyväksymisestä säädetään kemikaalilaissa (774/1989). 26

27 Vedenottoluvassa voidaan määrätä pohjavedenoton vaikutusten tarkkailusta. Tarkkailu riippuu luvasta. Usein pohjavedenoton määrällisen ja pohjavedenpinnan vaikutusten tarkkailua tehdään alueellisen ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmat sisältävät otetun veden määrän ja pohjavesipintojen tarkkailun ottamokohtaisesti kuukausittain. Vedenlaatua seurataan erillisen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmien päivitystarve tulee tarkastaa viiden vuoden välein tai tarpeen vaatiessa. Ottamon todellisen kapasiteetin arvioimiseksi on tunnettava sekä otetun veden määrä että vedenlaadun kehittyminen pitkällä aikavälillä. Pohjavesien suojelun kannalta on tärkeää tarkkailla pohjaveden laatua riskitoimintojen lähistöllä, jotta mahdolliset muutokset havaitaan ajoissa. Pohjaveden laadun ja määrän tarkkailu tulee sisällyttää uusiin ympäristölupiin niille toimijoille, joiden toiminnasta voi aiheutua pohjaveden määrällisen tai laadullisen tilan heikkenemistä. 3.3 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksella on vuonna 2007 päivitetty valmiussuunnitelma, jossa on käsitelty vesilaitoksen toimintaa normaali- ja poikkeusoloissa. Suunnitelmassa on myös esitetty toimintaohjeita öljy- ja kemikaalionnettomuuksien varalle. Autiorannan ja Kärängänmäen pohjavesialueilla on vesiosuuskuntien valvontatutkimusohjelmissa esitetty varautuminen erityistilanteisiin. Siilinjärvellä on tarkoitus suunnitella ja harjoitella poikkeustilannetoimintaa kunnan vesihuoltolaitoksen ja alueen vesiosuuskuntien kesken. Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen omistamat vedenottamot Hakkarala, Koivuniemi ja Jälänniemi sijaitsevat aidattujen ja lukittujen alueiden sisäpuolella. Vedenottamoilla on lisäksi murtohälytinjärjestelmät. Autiorannan ja Pöljän vedenottamoiden sijainti on varsin suojainen ja itse rakennukset ovat lukittuja. Rakennuksille johtaa autolla ajettavat tiet, joita ei ole puomitettu. Myöskään vedenottamoalueita ei ole aidattu. Mahdollisen sabotoinnin ja ilkivallan minimoimiseksi vedenottamoalueet tulee aidata tai vaihtoehtoisesti vedenottamoille johtavat tiet tulee puomittaa. Vedenottamoilla on valmius aloittaa veden klooraus. Autiorannan vedenottamolle ei ole asennettu erillistä hälytysjärjestelmää. Ilmoitukset toimintahäiriöistä tulevat vedenkäyttäjiltä. Pöljän vedenottamo kuuluu samaan kaukovalvontaan Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitosten vedenottamojen kanssa. Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulee olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää tapauskohtaisesti yhteistyössä toimijan, vesilaitoksen ja pelastusviranomaisen kanssa, ja laatia selkeät, yksityiskohtaiset ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulee harjoitella säännöllisesti. Vahinkojen torjuntasuunnitelman tulee sisältää tiedot ainakin vaaraa aiheuttavista aineista (määrät, ominaisuudet, käyttäytyminen maaperässä ja pohjavedessä, mahdollisten vahinkojen laatu), hydrogeologiset olosuhteista (maaperän laatu, pohjavedenpinnan taso, pohjaveden virtaussuunnat ja nopeus), sijainnista pohjave- 27

28 denottamoihin nähden ja suunnitelma siitä, miten lika-aineen leviämistä rajoitetaan ja vahinko korjataan. Samoin tulee yksityiskohtaisesti selvittää miten riskiä voidaan pienentää. Viranomaisten tulee antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Erityistilanteissa voidaan vedenkäsittelyssä ja -jakelussa joutua poikkeamaan normaaleista vaatimuksista. Tavoitteena tulee olla välttämättömän, terveydelle vaarattoman käyttöveden jakelu väestölle ja elinkeinoelämälle. Suuronnettomuuden tilanne vaatii alueellisen yhteystoiminnan parantamista ja keskitetyn johdon järjestämistä. Vesihuoltolaitoksen tulee varautua siihen, että tämän hetkinen organisaatio riittää poikkeustilanteiden vesihuollon järjestämiseen. Henkilöstön täydentämismahdollisuutta esim. kuntaorganisaatioon kuuluvilla henkilöillä tulee tutkia erilaisten tilanteiden varalle, ja täydennyshenkilöstölle on annettava tarpeenmukainen koulutus. Kaikki pohjavesialueen toiminnot, jotka voivat uhata talousveden laatua, tulee kirjata vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan. Terveydensuojeluviranomaisen, vesilaitoksen ja epidemiaselvitystyöryhmän tulee laatia yhteistyössä suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti puutteiden havaitsemiseksi. Toimintaohjeiden on oltava selkeitä ja helposti saatavilla. Vesilaitoksen, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen sekä pelastuslaitoksen tulee varmistaa, että kaikki vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajat ovat tietoisia mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelman laatimista, ja varmistettava, että kyseisten viranomaisten yhteystiedot ovat ajan tasalla. Kyseisten viranomaisten tulee laatia yhteinen kirjallinen toimintasuunnitelma siitä, miten toiminnanharjoittajille tiedotetaan asiasta ja miten heitä valvotaan, miten keskinäinen tiedonkulku varmistetaan lupapäätösten ja tarkastusten yhteydessä saaduista talousvedelle vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä millä tavoin ja kuinka usein toimintaa onnettomuustilanteessa harjoitellaan. Kunnan vedenhankinnan kannalta on tärkeää selvittää, onko Koivuniemen ja Hakkaralan vedenottamojen välillä virtausyhteys. Mikäli yhteys on olemassa, on mahdollista, että vedenlaadun pilaantuessa molemmat ottamot jouduttaisiin sulkemaan varsin nopealla aikataululla. Tällöin kunnan oma vedenottokapasiteetti ei enää riitä ja vettä jouduttaisiin johtamaan Kuopion verkostosta. Kemikaalionnettomuuksiin on varauduttu Pohjois-Savon pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa, joka on hyväksytty ja vahvistettu vuonna Torjuntasuunnitelmassa on selvitykset mm. torjuntayksiköistä, hälytysjärjestelmistä, torjuntahenkilöstön koulutuksesta, öljyvahingon jälkitorjunnan ja vahinkojätteen käsittelyn järjestämisestä sekä erityisistä öljyvahinkokohteista ja vaaratekijöistä. Suunnitelmassa on asiat todettu yleisellä ja periaatteellisella tasolla, mutta torjuntakalustosta on yksityiskohtaiset luettelot. Torjuntataso Siilinjärvellä on B1/2 eli alue on keskimäärin riskialtis, ja sen maaöljyvahinkojen varustetasona on peruskalusto ja alusöljyvahinkojen varustetasona täydennetty kalusto. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntatehtävät ovat yleensä olleet pieniä auton polttoainetankin vuotoja tai vastaavia. Aineet pyritään ottamaan mahdollisimman tarkasti tal- 28

29 teen ja estämään niiden leviäminen. Kun öljy on jo maahan valunut ja mahdollisesti imeytynyt, tehokkaita keinoja sen keräämiseen tai talteen ottamiseen ei ennen kunnostustoimia ole. Maa-alueella öljyvahingon hoitamiseen on monia keinoja, kuten esim. imetyspuomit tai juoksutuspato öljyn erottamiseksi virtaavasta vedestä. Yleisin käytetty keino on turpeen tai vastaavan imeytysaineen levittäminen öljyn päälle ja kerääminen pois. Sadevesijärjestelmät ja viemärit pystytään tukkimaan tehokkaasti. Samoin voidaan tukkia laippoja ja venttiilejä. Palavan nesteen kuljetusautoihin voidaan onnettomuustilanteessa järjestää hallittu tyhjennys erilaisia venttiiliadaptereja hyväksi käyttäen. Pelastuslaitoksella on myös jonkin verran keräilyastioita pienille öljymäärille. Pohjavedenpinnan alentamiseen on käytettävissä pumppuja, joiden tuotto on noin 1000 l/min. Pumpun nostokorkeus on joitakin metrejä, eikä vettä voida nostaa kovin syvältä. Mitä syvemmältä vettä nostetaan, sitä huonompi on pumpun tuotto. Uppopumpuilla voidaan nostaa syvemmältäkin, mutta niiden tuotto joitain satoja litroja minuutissa. Uppopumput ovat sähkökäyttöisiä, ja tehokkaampi pumppu toimii polttomoottorilla. Ex-suojattuja pumppuja, joiden teho on joitakin kymmeniä litroja minuutissa, voidaan käyttää myös palavien tai veteen sekoittuneiden palavien nesteiden pumppaukseen. Peruskalusto on varsin riittävä tavanomaisissa vahinkotapauksissa. Erikoiskalustoon kuuluvilla laitteilla voidaan kerätä öljyä talteen esimerkiksi veden pinnalta tai imeä palavia nesteitä maan sisältä. Suuriin öljyntorjuntaoperaatioihin saadaan tarvittaessa paljon kalustoa ja henkilöstöä paikalle. 29

30 Sanastoa Akviferi on pohjaveden kyllästämä ja vettä hyvin johtava maa- tai kivilajiyksikkö. Se on hydraulisesti yhtenäinen muodostuma, joka voi antaa käyttökelpoisia määriä vettä. Akvifereja ovat mm. yhtenäiset hiekka- ja sorakerrostumat ja ruhjeinen kallioalue. Antikliininen pohjavesimuodostuma purkaa vettä ympäristöönsä (vastakohtana synkliininen muodostuma). Antoisuus. Pohjavesialueen antoisuus kuvaa vesimäärää, joka pohjavesialueelta voidaan ottaa aiheuttamatta haitallisia sivuvaikutuksia. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on varsinaisen muodostumisalueen pinta-alan, imeytymiskertoimen ja alueen vuotuisen sadannan avulla laskennallisesti arvioitu alueen uusiutuvan pohjaveden määrä (m 3 /d). Hydrogeologia eli pohjavesigeologia on luonnontiede, joka tutkii geologisten tekijöiden vaikutusta pohjaveden fysikaaliseen käyttäytymiseen, lähinnä sen alueelliseen esiintymiseen ja kemialliseen koostumukseen. Hydrogeologia tutkii myös pohjavesivaroja ja niiden hyödyntämistä. Imeytymiskerroin kertoo maahan imeytyneen vesimäärän ja sadannan suhteen. Osa sadannasta haihtuu takaisin ilmakehään joko suoraan tai kasvillisuuden kautta ja osa valuu pintavesistöihin. Imeytymiskerroin ilmoittaa sen vesimäärän osuuden sadannasta, joka imeytyy maaperän kautta pohjavedeksi. Lähde. Maanpinnalla oleva pohjaveden purkautumisalue. Pistemäinen pohjavesialue on alue, jolta on esitetty vain vedenottokaivot pistemäisenä tietona. Useimmiten kyse on savenalaisesta muodostumasta tai kallioporakaivosta. Pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytetään yhteisötason ja kansallisesti määritettyjä laatunormeja. Mikäli yhdessä tai useammassa havaintopaikassa edellä mainitut pohjaveden tilan arviointikriteerit ylittyvät tulee alueellisen ELY-keskuksen pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa arvioidessaan ottaa huomioon aineen ja sen pitoisuuden vaikutukset ympäristöön ja veden käyttökelpoisuuteen talousvedeksi. Pohjaveden määrällinen tila on hyvä, jos: 1) keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää; ja 2) pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Pohjavedenottamoiden suoja-alueet. Aluehallintoviraston (AVI) (ent. ympäristölupavirastot, ent. vesioikeudet) vedenottamolle määräämä suoja-alue. Pohjavedenottamon suoja-alue muodostuu vedenottamoalueesta sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeistä. 30

31 Pohjavesi on maankamaran vapaata vettä vedellä kyllästyneessä vyöhykkeessä. Laajemmin sillä voidaan tarkoittaa kaikkea maanpinnan alaista vettä, sillä pohjaveden muodostumiseen ja etenkin laatuun vaikuttaa suuresti se, mitä tapahtuu veden virratessa maaperän kyllästymättömän vyöhykkeen läpi pohjavedeksi. Pohjavesialueen luokka (I tai II). I luokka = vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. II luokka = vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Pohjaveden muodostumisalue on alue, jolta sade- ja pintavedet suotautuvat maakerrosten läpi muodostaen pohjavesialtaan. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Vyöhyke ulottuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti omaavaan maaperään saakka (esim. savisilttimuodostuman kerrospaksuus > 3 m). Pohjavesialueen reunavyöhyke on pohjavesialuerajan ja muodostumisalueen rajan väliin jäävä pohjavesialueen osa. Pohjavesikynnys on vettä huonosti johtava tai vettä läpäisemätön muodostuma (esimerkiksi kallio), joka estää pohjaveden vaakasuoraa virtausta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) entinen Pohjois-Savon ympäristökeskus. Riskipohjavesialue on pohjavesimuodostuma, jossa ihmistoiminnan ja tilaa koskevan tiedon perusteella ei vallitse tai ei mahdollisesti saavuteta ympäristötavoitteita eli määrällistä tai kemiallista hyvää tilaa. Alueelliset ELY-keskukset tunnistavat ja arvioivat nämä alueet pohjaveden suojelun asiantuntijoina. Synkliininen pohjavesimuodostuma kerää vettä ympäristöstään (vastakohtana antikliininen muodostuma). 31

32 Siilinjärvi pohjavesialueet Kartta Kärängänmäki Harjamäki-Kasurila Jälänniemi Autioranta Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Mikko Laakso (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

33 SUSU-n kokouksessa tehdyt muutokset ympäristönsuojelulautakunnan kokouksessa tehdyt muutokset POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA AUTIORANTA Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

34 2

35 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Autiorannan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Autiorannan raakavedenlaatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitsevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKAprojekti) Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot KIRJALLISUUTTA

36 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Autiorannan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Autiorannan pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 0,79 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,38 km 2. Alueen antoisuudeksi arvioidaan 249 m 3 /d, kun pohjavedeksi imeytyy 40 % sadannasta. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on tutkimusten perusteella hyvä. Alueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä. Autiorannan pohjavesialue on katkonaiseen, vaatimattomaan harjujaksoon kuuluva varsin pienialainen harjumuodostuma. Alueen halki kulkee lyhyehkö harjujakso. Muodostuma laajenee etelään päin mentäessä. Autiorannasta johtaa kaakkoon kapea muodostuman osa, joka on osittain peittynyt hienompien maa-ainesten alle. Pohjoisosassa harjumuodostuman lajittuneisuus on huonompi ja morfologia epäselvempi Kallioperä ja maaperä Pohjavesialueen kallioperä koostuu tonaliitista sekä kiillegneissistä ja kiilleliuskeesta. Alueen kallioperä on esitetty kartassa 2. Tutkimusten mukaan maa-aines harjussa vaihtelee ollen pintakerroksissa hiekkaa ja hienoa hiekkaa ja syvemmällä paikoin erittäin kivistä. Kerrospaksuus on parhaimmillaan 20 m. Autiorannan harjumuodostuma rajoittuu lähes kauttaaltaan silttikerroksiin ja harjun kaakkoispää rajoittuu vesistöön. Pohjavesi Pohjavesialue on virtauskuvaltaan antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen Oinasjokeen sekä etelässä Kallaveteen. Pohjavedenjakaja sijaitsee pohjavesialueen keskivaiheilla, Autiorannantien paikkeilla. Suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä mitattiin toukokuussa 2010 pohjaveden pinnankorkeus vedenottamokaivon vieressä olevasta pohjaveden havaintoputkesta. Tuolloin pohjaveden pinnankorkeus oli +86,62 m mpy. Autiorannan pohjavesialue on esitetty kartassa Vedenottamot Autiorannan pohjavesialueella sijaitsee Autiorannan vedenottamo. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Autiorannan vedenottamon vesi otetaan halkaisijaltaan 400 mm siiviläputkikaivosta. Siiviläputkikaivon välittömään läheisyyteen on ra- 4

37 kennettu vedenkäsittelylaitos. Vedenottamolle johtavalla autolla ajettavalla tiellä, jota ei ole on puomitettu. Vedenottamoaluetta ei ole myöskään aidattu. Vedenottamolle on tarkoitus asentaa hälytysjärjestelmä. Vedenottomäärät vedenottamolta ovat olleet pienehköjä, eikä vedenottamotoiminnalle ole tarvinnut hakea vesilain mukaista lupaa. Autiorannan vesiosuuskunnan vedenottamolta tuotetaan kulutukseen n. 500 henkilön tarvetta vastaava määrä vettä. Vuonna 2008 vettä otettiin keskimäärin 123 m 3 /d. Vedenottamolla seurataan kuukausittain pumpatun veden määrää. Kuva 1. Autiorannan vedenottamolta otetut vesimäärät v Vedenkäyttäjät ovat maatalouskiinteistöjä, yksityisiä asuinkiinteistöjä, koulu sekä pito- ja majoituspalveluja tarjoava yritys. Jakeluverkon piirissä on myös alkutuotantotiloja. Raakavettä ei laitoksella desinfioida ennen kulutukseen johtamista, mutta valmius tähän on olemassa. Vedenkäsittelylaitoksella on asennettu monikerrossuodatin, johon lisätään n. neljän viikon välein kg neutralointimassaa. Käsittely nostaa veden ph-, alkaliniteetti- ja sähkönjohtavuusarvoa sekä kovuutta. Laitokselle on tarkoitus asentaa UV-laitteisto. Vedenottamon yhteyteen on tarkoitus rakentaa alavesisäiliö Autiorannan raakavedenlaatu Vedenottamolla vedenlaadun laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000). Vedenlaatua seurataan Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:n vuonna laatiman laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Pumppaamolla on jatkuvatoiminen piirturilla varustettu lähtevän veden ph-mittaus. Muuta laitoksella tapahtuvaa käyttötarkkailua ei ole. Vastuullinen hoitaja tarkastaa viikoittaisen monikerrossuodattimen huuhtelun yhteydessä ph-arvon ja huuhtelun jälkeen sameuden visuaalisesti. Käyttötarkkailuun kuuluvat lisäksi raakaveden ja verkostoon lähtevän veden tutkimukset sekä verkoston kovuus- ja alkaliniteettimääritykset. Vedenottamon käyttötarkkailu suoritetaan raakavedestä sekä lähtevästä vedestä. Verkostoveden säännöllinen valvonta suoritetaan Kehvon koululta, Pekkarisen kiin- 5

38 teistöltä sekä Kerkolan kiinteistöltä. Näytteenottopaikkoja voidaan tarvittaessa lisätä. Autiorannan vedenottamon raakavesi on lievästi hapanta ph:n ollessa keskimäärin 6,0. Vesi on pehmeää kokonaiskovuuden ollessa keskimäärin 0,50 mmol/l. Vedessä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat koholla, raudan ollessa keskimäärin 300 µg/l ja mangaanin 52 µg/l. Hiilidioksidipitoisuus on ollut keskimäärin 53,4 mg/l. Raakavedestä on havaittu vuoden 2009 otetuissa näytteissä korkeahkoja nikkelipitoisuuksia, keskimäärin 21,5 µg/l. Pohjaveden ympäristölaatunormi nikkelille on 10 µg/l. Autiorannan raakaveden laatutietoja v on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Autiorannan vedenottamon raakaveden laatutietoja v Muuttuja Autiorannan vedenottamon raakavesi ka. ph 6 Alkaliniteetti mmol/l 0,52 Asiditeetti mmol/l 1,3 Kok.kovuus mmol/l 0,50 Hiilidioksidi mg/l 53,4 Rauta µg/l 300 Mangaani µg/l 52,5 Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn <1 mg/l O 2 ) Sameus FNU 0,45 Sähkönjohtavuus ms/s 14,87 Nitriittityppi (NO 2 -N) µg/l <5 Nitraattityppi (NO 3 -N) µg/l 465 Kok. bakt. pmy/ml 4,2 Kok. koli 1/100 ml 0 E.coli kpl/100 ml 0 Nikkeli µg/l 21, Pohjaveden havaintoputket Vedenottamokaivon välittömässä läheisyydessä on pohjaveden havaintoputki (taulukko 2), josta pystyy mittamaan pohjavedenpinnan. Havaintoputkea ei ole lukittu. Alueen vedenottokaivo oli lukittu. Taulukko 2. Autiorannan pohjaveden havaintoputki. TUNNUS OMISTAJA MATERIAALI SUOJAPUTKI KUNTO KORKKI LUKKO PUTKENPÄÄ VESIPINTA PVM LISÄTIETOJA P9 Autiorannan vesiosuuskunta rauta (35 mm) ei Hyvä Kierrekorkki ei Putkea on jatkettu vedenottamokaivon rakennuksen yhteydessä (jatkopala 96 cm) 6

39 1.1.5 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Siilinjärvellä on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Autiorannan pohjavesialue on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv ), joka pääosin on varattu maatalousalueeksi. Autiorannan pohjavesialueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Autiorannan pohjavesialue ei ole asemakaava-alueella. Autiorannan pohjavesialueen maankäyttö koostuu valtaosallisesti peltoviljelystä ja metsätaloudesta (taulukko 3, kuva 2). Taulukko 3. Maankäyttö Autiorannan pohjavesialueella. Autioranta pohjavesialue (ha) muodostumisalue (ha) Kokonaispinta-ala Haja-asutus 1,4 1,4 Peltoviljely 38,7 13,1 Metsätalous 37,9 22,8 Maa-ainestenotto 0,2 0,2 Kuva 2. Maankäyttö Autiorannan pohjavesialueella Toimenpidesuositukset Autiorannan vedenottamolle tulee rakentaa aitaus tai vedenottamolle johtava tie tulee puomittaa, jotta estetään mahdollinen asiaton kulku vedenottamolle. Valvontatutkimusohjelma tulee päivittää. Jatkossa valvontatutkimusohjelman päivitystarve tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Alueella olevaan pohjaveden havaintoputkeen tulee asentaa lukko. 7

40 Mikäli pohjavesialueella vedenottamon läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan, tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Suunniteltaessa muutoksia pohjavesialueen maankäyttöön, on muutosten vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään arvioitava. Autiorannan pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamon tai tutkitun vedenottopaikan läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajamaalueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueen ulkopuolella. 2 Pohjavesialueella sijaitsevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Autiorannan pohjavesialueella ei ole tällä hetkellä yleistä viemäriverkostoa. Pohjavesialueella sijaitsee 5 kiinteistöä, joista 3 sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Autiorannan vesiosuuskunta on tiedustellut asukkaiden halukkuutta liittyä viemäriverkostoon, mutta liittymishalukkuutta ei ole ilmennyt korkeiden kustannusten takia. Riskinarviointi Autiorannan pohjavesialueella sijaitsevat viemäröimättömät kiinteistöt muodostavat pitkällä aikavälillä riskin pohjavedelle. Erityisen riskin muodostavat kiinteistöt, jotka sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle tulee rakentaa viemäriverkosto. 8

41 Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen, ennen vuotta 2004 rakennettujen jätevesijärjestelmien on täytettävä jätevesiasetuksessa asetetut vaatimukset ympäristönsuojelulain 3a luvussa säädetyn mukaiseksi mennessä. Kiinteistöjen tulee tehdä asianmukaiset suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan viemäriverkostojen suunnittelua ja rakentamista koskevaa tukea tulee kohdentaa ensisijaisesti pohjavesialueille rakennettavaa viemäröintiä varten. Siilinjärven kunnan rakennusjärjestys kieltää jätevesien maahan imeyttämisen pohjavesialueella. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Autiorannan pohjavesialueen kautta kulkee tiekunnan hallinnoima Autiorannantie. Tien liikennemäärästä ei ole tilastoitua tietoa, mutta liikennemäärää voidaan pitää vähäisenä. Tien pituus pohjavesialueella on n. 750 m ja tie on asfaltoitu. Tiehen ei ole rakennettu pohjavesisuojauksia, eikä ttiellä olen kolme, vuonna 2011 asennettua pohjavesialuekylttejiä Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Tiellä ei käytetä liukkauden torjuntaan tiesuolaa vaan liukkaus pyritään estämään muilla toimenpiteillä. Tiellä käytetään jonkin verran suolaa pölyn sidontaan. Autiorannan vedenottamon raakaveden laadussa ei ole havaittu merkkejä liukkaudentorjunnan aiheuttamista haitoista. Riskinarviointi Autiorannan pohjavesialueen kautta tapahtuva liikenne muodostaa riskin pohjavedelle. Tiealueen suojaamattomuus lisää riskiä. Riski syntyy mahdollisista onnettomuustapauksista sekä tien kunnossapidosta. Riskiä lisää myös se, ettei tiellä ole merkkejä, joka kertoo pohjavesialueesta. Toimenpidesuositukset Pölyn sidonnassa käytettävästä suolasta tulee luopua. Tiealueelle tulee asentaa pohjavesialuekyltit liikenteen vastaisesti. 9

42 2.3 Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Siilinjärven kunnan alueella maa-ainesluvat myöntää ja valvoo kunnan rakennuslautakunta. Vireille tulevista hakemuksista pyydetään lausunto Pohjois-Savon ELYkeskukselta (Y-vastuualue) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä tarpeen vaatiessa tapauskohtaisesti myös muilta tahoilta. Ottoalueen rajanaapureita kuullaan kuulemiskirjeillä sekä laajempi asianosaisten kuuleminen hoidetaan kuulutuksella lehdessä Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKA-projekti) Pohjois-Savon ELY-keskus on kartoittanut Pohjois-Savon soranottoalueiden nykytilat vuonna 2009 päättyneessä SOKKA-projektissa. Projektissa ensisijaisesti selvitettiin ja määriteltiin kunnostustarve alueilla, joilta maa-aineksia on otettu ennen maa-aineslain voimaantuloa ja joilla ei ole voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa. Autiorannan pohjavesialueella on 4 kpl yhteispinta-alaltaan 3,9 ha entisiä maaainesten ottoalueita, joilta ottotoiminta on lakannut, mutta jälkihoitotoimia ei ole suoritettu. Näistä yhdellä ottoalueella kunnostustarve on suuri ja kolmella kohtalainen. Osalle jälkihoitamattomista kohteista on tuotu myös kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa. Autiorannan pohjavesialueella on myös yksi pinta-alaltaan 0,2 ha kokoinen maaainesten ottoalue, jossa soranotto on käynnissä. Alue on kotitarveottoalue. Riskinarviointi Autiorannan pohjavesialueella sijaitsevat jälkihoitamattomat ottoalueet muodostavat riskin pohjavedelle. Riskiä suurentaa se, että alueet sijoittuvat pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Toimenpidesuositukset Autiorannan pohjavesialueen jälkihoitamattomat ottoalueet tulee kunnostaa. Kunnostus tulee suorittaa ensimmäisenä alueelle, jossa jälkihoidon tarve on suuri. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, tulee tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavaraa. 10

43 2.4 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Autiorannan pohjavesialueellan rajalla sijaitsee on yksi eläinsuoja, jota koskevan ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä on Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsitellyt Eläinsuoja ja lietelantasäiliöineent eivät sijaitsee pohjavesialueen rajalla, ei kuitenkaan varsinaisella pohjavesialueen muodostumisalueella. Osa lietteen levitykseen käytettävistä pelloista sijaitsee myös on pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Autiorannan pohjavesialueella on peltopinta-alaa yhteensä 38,7 ha, mikä on 48 % koko pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Peltopinta-alasta 13,1 ha (34,5 %) sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Peltoviljelyä ohjataan pääasiassa EU:n tukijärjestelmään sisältyvillä ehdoilla. Viljelijä sitoutuu tilatukea saadessaan myös täydentävien ehtojen noudattamiseen, jotka muodostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Viljelijä voi lisäksi hakea erityistä ympäristötukea. Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin, tehokkaita ympäristönsuojelu ja hoitotoimia edellyttäviin erityistukisopimuksiin, joista yksi on pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuki. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on noudatettava lisäksi ympäristötuen omia ehtoja, jotka ovat esim. lannoitemäärien osalta nitraattiasetuksen vaatimuksia tiukempia. Autiorannan pohjavesialueella kaikki pellot ovat tilatuen piirissä, jolloin myös täydentävät ehdot koskevat niitä. Lantapattereita ei saa nykyisin perustaa pohjavesialueille, mutta niitä on perustettu aiemmin. Autiorannan pohjavesialueella ei ole tiloja, jotka saisivat pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea, tai jotka olisivat perustaneet pohjaveden suojavyöhykkeen erityistuella. Metsätaloutta Autiorannan pohjavesialueella on 37,9 ha, mikä on 48 % koko pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Metsätaloudesta 22,8 ha (60 %) sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous muodostavat riskin pohjavedelle. Riskiä lisää se, että osa lietteen levitykseen käytettävistä pelloista sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Toimenpidesuositukset Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus 11

44 tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää Lietelantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tule levittää pohjavesialueelle, mikäli tutkimuksin ei pystytä aukottomasti osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan kasvukaudella lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita saakka, syysviljan osalta saakka. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina pohjavesialueella saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla Maatalouden täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaa tulee tehostaa. Valvontaa tulee suorittaa säännöllisesti ja ensisijaisesti pohjavesialueella sijaitsevilla kohteilla. Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä tulee mahdollisuuksien mukaan luopua. Autiorannan vesiosuuskunta tarjoaa vesijohtoliittymää halvemmalla, mikäli tilan omistaja sitoutuu luonnonmukaiseen metsänhoitoon. 2.5 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Autiorannan pohjavesialueella sijaitsee 1 pylväsmuuntamo. Pylväsmuuntamoissa ei ole suoja-allasta mahdollisen öljyvahingon varalle. Muuntaja sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Muuntajalta on matkaa vedenottamolle n. 750 m. Savon Voima tarkastaa muuntamot kuuden vuoden välein, jolloin havaitaan pienet öljyvuodot. Pienellä öljyvuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa muuntajan, katkaisijan tms. pinta on öljystä märkä, ja siitä tippuu satunnaisesti pisaroita maahan. Muuntamoiden huoltajilla on käytössään öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia, jolla irtonainen öljy saadaan imeytettyä. Jos maata on saastunut muuntamoöljyllä alle 10 m 3, niin nämä maat kaivetaan ja toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osoittamaan paikkaan käsiteltäväksi. Muuntamo voi rikkoutua salamaniskun seurauksena, jolloin suoja-altaattoman muuntamon öljy tai suuri osa siitä pääsee valumaan maaperään. Jakelumuuntajan vaurioituessa joko rakenteellisesta tai ilmastollisesta syystä, on vaarana muuntajaöljyn syttyminen. Tulipalon seurauksena taas voi olla muuntajaöljyn roiskuminen maastoon. Rikkoutuminen muutoin kuin salamaniskusta on harvinaista. Muuntamon rikkoutuminen aiheuttaa sähkövian, joka huomataan, ja vika etsitään ja havaitaan nopeasti. Muuntamoilla ei ole erillisiä hälytysjärjestelmiä. Häiriötapauksessa ylijännite tai maasulkuvirta laukaisevat koko johtolähdön sähköasemalta saakka, josta automatiikka hoitaa sähkön takaisin jos vika on poistunut. Muutoin päivystäjä saa hälytyksen lauenneesta johtolähdöstä. Öljyvuototapauksista pohjavesialueella ilmoitetaan välittömästi pelastusviranomaiselle. 12

45 Mikäli vuoto on jatkuvaa, muuntaja on vaurioitunut, ja vuotoa ei saada loppumaan, muuntajakone vaihdetaan välittömästi vikatyönä. Riskinarviointi Autiorannan pohjavesialueella sijaitseva pylväsmuuntamo muodostaa riskin pohjaveden laadulle. Riskiä suurentaa se, että muuntamo sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja muuntajalla ei ole suoja-allasta. Mahdollisessa vahinkotapauksessa muuntajaöljy pääsee valumaan suoraan maaperään. Toimenpidesuositukset Savon Voima Verkko Oy korvaa pohjavesialueilla sijaitsevat pylväsmuuntamot, jotka sijaitsevat korkeintaan 500 m päässä vedenottamosta, öljynkeräyskaukalon sisältävillä puistomuuntamoilla vuoteen 2013 mennessä. Autiorannan pohjavesialueella sijaitseva pylväsmuuntamo ei täytä edellä mainittua kriteeriä, mutta on silti suuri riski pohjaveden laadulle mahdollisessa vahinkotapauksessa. Tämän takia pylväsmuuntamo tulee korvata mahdollisimman pian puistomuuntamolla. Uusia suoja-altaattomia muuntamoja ei enää rakenneta pohjavesialueille. Savon Voiman tulee pitää pohjavesialueilla sijaitsevista öljyjäähdytteisistä muuntajista ajan tasalla olevaa rekisteriä ja karttaa, joka tulee toimittaa myös pelastusviranomaisille. 13

46 3 KIRJALLISUUTTA Arosilta Anna ja Hannu Vikman Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen. Ympäristöopas. Maa- ja metsätalousministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja Suomen ympäristökeskus. Antikainen Merja, Britschgi Ritva, Ekholm-Peltonen Maria, Hyvärinen Vesa, Nylander Esko, Siiro Petri ja Suomela Tapani Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus. Hirsimäki Olli Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Vieremän kunta, Marjomäki ja Lehmikangas-Karjalankangas. Ylä-Savon Vesi Oy. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Ympäristöhallinnon ohjeita. Ympäristöministeriö. Korhonen Esko ja Melkas Olavi Autiorannan pohjavesitutkimus. Maa ja Vesi Oy. Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita Nuortimo Elina ja Strengell Marjatta Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve. Sokka-projekti. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Hyvärinen Vesa, Illmer Kari, Nylander Esko, Rantala Pasi, Rintala Jari, Pulkkinen Pekka ja Siiro Petri Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä, taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus. Remes Paula ja Valta Helena Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois-Savon ympäristökeskus. 14

47 Autiorannan pohjavesialue Kartta 1 P9 pp vp ( ) Merkkien selitys Pohjavesiputki Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Mikko Laakso (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

48 Autiorannan pohjavesialue Kallioperä Kartta 2 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kiillegneissiä ja kiilleliusketta Mustaliusketta Kvartsi-maasälpägneissiä Amfiboliittia Sarvivälkegneissiä Hapanta metavulkaniittia Emäksistä metavulkaniittia Karbonattikiveä ja karsikiveä Kvartsiittia ja serisiittikvartsiittia Graniittia Porfyyristä graniittia Pegmatiittigraniittia Porfyyristä granodioriittia, paikoin graniittia Granodioriittia tai tonaliittia Granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia Juovaista tai gneissimäistä tonaliittia ja kvartsidioriittia Mikrotonaliittia Tonaliittia (\"Juurus\") Kvartsidioriittia ja tonaliittia tai kvartsidioriittia Kvartsidioriittia ja dioriittia Metadiabaasia Gabroa Pohjagneissiä Graniittia Kvartsi-maasälpägneissiä Feniitti - syeniittiä Karbonatiitti-glimmeriittiä Mikko Laakso (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Geologinen tutkimuskeskus (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

49 Autiorannan pohjavesialue Riskikohteita Kartta 3 (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Mikko Laakso Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

50 TOIMENPIDESUOSITUKSET AUTIORANNAN POHJAVESIALUEELLA Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkoston rakentaminen pohjavesialueelle Autiorannan vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sijaitsevat kiinteistöt velvoitetaan liittymään viemäriverkostoon Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen Kiinteistön omistaja/haltija ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostaminen Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä jätevedet Kiinteistöjen omistaja/ haltija ohjattava pohjavesialueen ulkopuolelle tai hälytysjärjestelmälliseen umpisäiliöön Liikenne, tien- ja kadunpito Suojelusuunnitelman Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja rakennusvalvontaviranomainen Tiesuolauksen välttäminen tai vähentäminen Tiehoitokunta Suojelusuunnitelman Tiealueiden hoidossa käytetään mahdollisimman vähän Tiehoitokunta Suojelusuunnitelman kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineiden on oltava pohjavesialueilla sallittuja Pohjavesialueen merkitseminen teiden varsille Tiehoitokunta Autiorannan vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman pohjavesialue-kyltein Maa-ainesten otto Ei uusia ottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia Maa-aineslain 7 :n mukainen luonnontilaisille alueille. Pohjavesialueiden lupaviranomainen, ympäristölupaviranomainen, luonnontilaisille alueille ei tule sallia uusia tai merkittävästi ELY-keskus (ympäristö) laajentuvia ottamisalueita ilman kaavallista tarkastelua. Ottamisen jatkaminen vanhoilla ja/tai jälkihoidetuilla ottamisalueilla arvioidaan tapauskohtaisesti. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden (ohjeellisilla) lähisuojavyöhykkeillä ei ottotoimintaa eikä asfaltti- tai murskaustoimintaa Kotitarveoton seuranta Maa-aineslain 7 :n mukainen lupaviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Suojelusuunnitelman Siilinjärven kunta on tukenut vesiosuuskuntia viemäröintihankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa Vesihuoltolaki 7 ja Ympäristönsuojelulaki 3a luku, Vna 209/ Rakennusjärjestys, Ympäristönsuojelulaki 8 Ympäristönsuojelulaki 8 POSKI, SOKKA Maa-aineslain 14 :n mukainen lupaviranomainen, ottaja Maa-aineslaki 23 a 3 Ottamisalueet tulee jälkihoitaa Ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen Vanhojen maa-ainesottoalueiden kunnostus ja Maanomistajat ELY-keskus (ympäristö) SOKKA maisemointi

51 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Maa- ja metsätalous Ei uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja - varastoja pohjavesialueelle Suojavyöhykkeiden perustaminen tai sopimus erityistuesta pohjavesialueiden peltoviljelystä Peltoja lannoitetaan ajantasaisiin viljavuusanalyyseihin ja niiden perusteella tehtyihin lannoitussuunnitelmiin perustuen Maatalouden täydentävien ehtojen noudattamisen valvonnan tehostaminen Pohjavesialueella peruslohkojako muutetaan pohjavesialuerajojen mukaisiksi Ympäristölupaviranomainen Ympäristölupaviranomainen Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ Tilojen omistajat ELY-keskus (elinkeino) Tilojen omistajat ELY-keskus (elinkeino) kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ELY-keskus (elinkeino) Tilojen omistajat Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitsevilla osille ei tule Tilojen omistajat levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää keväisin ns. reunavyöhykkeelle, eli pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää, jos maaperätutkimukset tai muut riittävät tiedot osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää lantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, mikäli tutkimuksin ei pystytä osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan kasvukaudella lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita saakka, syysviljan osalta saakka. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministerin kirje (Elsi Kataisen esittämä kirjallinen kysymys kk 95/2009 tulkintaeroista orgaanisten lannoitteiden vaikutuksesta pohjavesien laatuun) Viljelyssä käytettävien kasvinsuojeluaineiden minimointi. Käytettävien kasvinsuojeluaineiden on oltava pohjavesialueilla sallittuja Metsien lannoittamisesta ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella Metsien omistajia kannustetaan liittymään PEFC-metsäsertfiointiin Tilojen omistajat Metsänomistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus

52 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Uudistus- ja kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen välttäminen/keventäminen pohjavesialueella Metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö)

53 Muuntamot Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Vedenottamoiden läheisyydessä (alle 500 m) olevien suoja-altaattomien pylväsmuuntamoiden vaihto suojaaltaallisiin puistomuuntamoihin Muuntajakohtainen riskinarviointi ja mahdolliset saneeraukset Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Ei uusia suoja-altaattomia muuntamoja pohjavesialueelle Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Kaavoitus Pohjavesialueen kaavoituksessa pohjaveden suojelun huomioiminen Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja Pohjaveden ottaminen Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu Kunnan kaavoitusviranomainen ELY-keskus (ympäristö) Kunnan kaavoitusviranomainen ELY-keskus (ympäristö) Vesiosuuskunta/Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry Kunnan terveydensuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Pohjaveden korkeuden tarkkailu Autiorannan vesiosuuskunta ELY-keskus (ympäristö) Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Autiorannan vesiosuuskunta Valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen Autiorannan vesiosuuskunta ja kouluttaminen Kunnan terveydensuojeluviranomainen Suojelusuunnitelman Autiorannan vedenottamolle aitaus tai vedenottamolle johtavalle tielle puomi Autiorannan vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman Uusiin asennettaviin havaintoputkiin sisälle suojaverkot Putken asentaja/asennuttaja Suojelusuunnitelman Valvontatutkimusohjelma Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELY-keskukselle (ympäristö) Valmiuslaki 1080/1991, terveydensuojelulaki 8 (harjoitukset yhdessä kunnan vesihuoltolaitoksen ja Pöljän vesiosuuskunnan kanssa)

54 SUSU-n kokouksessa tehdyt muutokset ympäristönsuojelulautakunnan kokouksessa tehdyt muutokset POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA KÄRÄNGÄNMÄKI Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

55 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Kärängänmäen pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Suoja-alue päätökset Pöljän vedenottamon raakavedenlaatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavatilanne Toimenpidesuositukset Pohjavesialueilla olevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Liikenne tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatieliikenne Vaarallisten aineiden kuljetukset Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKAprojekti) Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI-projekti) Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet kohteet Pohjavesialueella sijaitsevat maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus KIRJALLISUUTTA

56 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Kärängänmäen pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Kärängänmäen pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 4,46 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 2,09 km 2. Alueen antoisuudeksi arvioidaan 2404 m 3 /d, kun pohjavedeksi imeytyy 70 %. Kärängänmäen pohjavesialueesta pohjoisin osa sijaitsee Lapinlahden kunnan puolella. Kärängänmäen pohjavesialue on osa Siilinjärvi-Iisalmi-Vieremä harjujaksoa. Harjujakso on syntynyt jäätikön sulamisvesien vaikutuksesta. Harjut sijoittuvat yleensä kallioperän ruhjeisiin. Kärängänmäen alueella harju kulkee kuitenkin poikkeuksellisesti osaksi myös ruhjeen sekä kallioalueiden yli. Suurimmillaan kerrospaksuus on pohjavesialueella noin 40 m, mutta vaihtelee pohjoiseen mentäessä. Harjun keskiosaan on kerrostunut soralajitteita ja reunoille hiekkaa sekä silttiä. Pohjavesialue voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen (Kokkosenmäen alue, Kärängänmäen alue, Kokkosenlammen alue ja Karsiston alue). Pohjaveden virtausta alueiden välillä rajoittavat maapeitteen alaiset kalliokynnykset ja silttikerrokset. Kallioperä Kärängänmäen pohjavesialueen kallioperä on pääasiassa pohjagneissiä. Pohjavesialueen lounaisosassa on lisäksi pieni alue, joka on graniittia. Alueen kalliokynnykset erottavat harjun pituussuunnassa Karsiston ja Kokkosenlammen alueet Kärängänmäen alueesta. Kalliokynnykset sijaitsevat pohjavedenpinnan yläpuolella eikä niiden yli tapahtune pohjaveden virtausta. Luoteisen, muodoltaan laakea kalliokynnyksen korkein mitattu taso on n m mpy. Kaakossa sijaitseva kalliokynnys on myös muodoltaan laakea kallioselänne, jonka mitatut korkeudet vaihtelevat +121 m mpy tason molemmin puolin. Korkein havaittu kallionpinnan taso on +128 m mpy. Pohjavesialueen länsipuolella on pohjois-eteläsuuntainen kallioruhje. Myös pohjavesialueen eteläpuolella on itä-länsisuuntainen kallioruhje. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 2. Maaperä Maaperän materiaali on muodostuman keskeisissä osissa soraa ja kivistä soraa eli hyvin vettä johtavaa. Kokkosenmäen ja Kärängänmäen alueiden välissä on vettä pidättävinä kerroksina erilliset silttikerrokset. Kärängänmäen alueen lounaispuolella on vettä pidättävänä kerroksena pintaosan rantahiekan alla sijaitsevat silttikerrok- 3

57 set, jossa on välikerroksina hiekkaa. Hiekkaisten välikerrosten osuus vähenee mentäessä kohti Kuopio-Iisalmi rataa. Kokkosenlammen alueen länsipuolella maanpintaosa koostuu vettä pidättävistä silteistä, jonka alla on kallion päällä moreenia. Pohjavesi Pohjavesialue on virtauskuvaltaan antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Pohjavesiä purkautuu pohjoisosassa Mikkajärveen, eteläosassa Kokkosen-järveen. Mikan kyllästämöalueella pohjavedenpinta sijaitsee keskimäärin tasolla +114,70 m mpy. Käränkämäen pohjavedenjakaja-alueella pohjavesi on tasolla 120,90 m mpy ja pohjavedenottamoalueella keskimäärin tasossa +101 m mpy. Pohjaveden pinnankorkeudet on mitattu suojelusuunnitelman teon yhteydessä kesä-syyskuun aikana vuonna Tuolloin alueen pohjavedenpinnat vaihtelivat välillä +101,09-120,50 m mpy. Kärängänmäen pohjavesialue, pohjaveden virtaussuunnat sekä pohjavesialueella sijaitsevat pohjaveden havaintoputket on esitetty kartassa Vedenottamot Kärängänmäen pohjavesialueella sijaitsee Pöljän vedenottamo. Vedenottamo on otettu käyttöön Vedenottamolla on siiviläputkikaivo. Kaivon välittömään läheisyyteen on rakennettu vedenkäsittelylaitos. Raakavesi käsitellään raskassoodalla. Käsittely nostaa veden ph-, alkaliniteetti- ja sähkönjohtavuusarvoja sekä natriumpitoisuutta. Verkostoveden tavoite-ph-arvo on 8,3. Vedenottamolla on kloorausvalmius. Vesiosuuskunnan verkostoon on liittynyt n taloutta ja veden käyttäjiä on n henkilöä. Pöljän vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1990 myöntämä lupa ottaa vettä 500 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2008 vettä otettiin keskimäärin 242 m 3 /d. Veden ottomäärää seurataan kuukausittain (kuva 1). Kuva 1. Pöljän vedenottamolta otetut vesimäärät v

58 Alueen pohjavedenpintaa tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti kerran kuussa seitsemältä eri pisteeltä (HPPÖ1, HPPÖ2, HP2, HP3, HP4, HP6 ja HPS2). Pöljän vedenottamollea on kameravalvonta. Ottamolle johtaa autolla ajettava tie, jota ei ole puomitettu. Vedenottamoaluetta ei myöskään ole aidattu Suoja-alue päätökset Maa- ja Vesi Oy on tehnyt vuonna 1987 Pöljän pohjavedenottamolle ohjeellisen suoja-alue suunnitelman, mutta suunnitelmaa ei ole vahvistettu Pöljän vedenottamon raakavedenlaatu Vedenottamon laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000). Vedenlaatua seurataan Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:n vuonna 2011 päivitetyn 2003 laatiman valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Pumppaamolla on jatkuvatoiminen piirturilla varustettu lähtevän veden ph-mittaus. Muuta laitoksella tapahtuvaa käyttötarkkailua ei ole. Veden laatua seurataan ottamolla ja verkostossa viranomaisvalvonnan lisäksi ottamalla käyttötarkkailunäytteitä. Käyttötarkkailuun kuuluvat seuraavat havaintopaikat: raakavesi, verkostoon lähtevä vesi, Kuuslahden ylävesisäiliö, Pyylammen paineenkorotusasema, Pajulahden liittymä (Pieksänkoskelle myytävä vesi) sekä Mikan liittymä (Lapinlahdelle myytävä vesi). Verkostoveden säännöllinen valvonta suoritetaan Pöljän koululta, Kuuslahden koululta, Oravaisen kiinteistöltä (Keskimmäinen) sekä Hyvösen kiinteistöltä (Sänkimäki). Näytteenottopaikkoja voidaan tarvittaessa lisätä. Liitteessä 1 on esitetty ote Pöljän vesiosuuskunnan valvontatutkimusohjelmasta. Kärängänmäen pohjavesialueen raakavesi on lievästi hapanta ph:n ollessa keskimäärin 6,6. Vesi on pehmeää kokonaiskovuuden ollessa keskimäärin 0,47 mmol/l. Hiilidioksidipitoisuus on ollut keskimäärin 10,68 mg/l. Vedessä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat matalat, raudan ollessa keskimäärin alle 50 µg/l ja mangaanin alle 10 µg/l (taulukko 1). Raakavedestä on havaittu kloridia keskimäärin 22,5 mg/l. Vuoden 2009 näytteistä kloridia on havaittu muutaman kerran 26 mg/l (kuva 2). Pohjavesidirektiivin (2006/118/EY) mukaan pohjavesimuodostuman riskinalaiseksi nimeämiseen ja pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytettävä raja-arvo kloridille on 25 mg/l. Kohonneen kloridipitoisuuden vuoksi Kärängänmäen pohjavesialue on valtioneuvoston hyväksymään Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaan perustuvassa Pohjois-Savon vuosien vesienhoidon toimenpideohjelmassa merkitty selvitysalueeksi. Luonnontilaisten alueiden pohjaveden kloridipitoisuus on keskimäärin 2,1 mg/l. 5

59 Taulukko 1. Pöljän vedenottamon raakaveden laatutietoja v (P-S ELY-keskus) Parametri Yks. Pöljä ( ) n Ka Md Min Max Lämpötila C 3 5,4 5,5 4,8 6 Sameus FNU 18 0,14 0,11 <0,1 0,42 Väriluku mg Pt/l 16 5 <5 <5 5 ph 19 6,7 6,7 6,5 7,1 Rauta µg/l <50 <5 <50 Mangaani µg/l 2 <2 <2 <2 <2 Ammonium typpenä µg/l 2 <2 <2 <2 <2 NO 2 -NO 3 typpenä µg/l Sähkönjohtavuus ms/m 19 14, ,1 Alkaliteetti mmol/l 18 0,44 0,42 0,41 0,55 Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l 2 9,7 9,7 9,6 9,7 COD Mn mg/l 17 <1 <1 <1 <1 Hiilidioksidi mg/l 8 9,7 10 5,6 13 Kovuus mmol/l 18 0,48 0,48 0,46 0,53 Kloridi mg/l ,6 Sulfaatti mg/l 2 9,2 9,2 9 9,4 Natrium mg/l 16 6,9 6,9 6,3 7,6 Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l TOC mg/l 2 0,6 0,6 0,6 0,6 Alumiini µg/l 2 <20 <20 <20 <20 Arseeni µg/l 1 0,17 0,17 0,17 0,17 Kadmium µg/l 2 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Kupari µg/l 2 3,5 3,5 3 4 Lyijy µg/l 2 0,42 0,42 0,39 0,44 Mineraaliöljy µg/l 2 <100 <100 <100 <100 Sameus 44%, Väri 88%, Fe 100%, Mn 100%, Al 100%, NH4-N 100%, CODMn 100%, Cd 100%, Min.öljy 100% näytteistä alle määritysrajan Kuva 2. Pöljän vedenottamon raakaveden kloridipitoisuudet (ka.) v Pohjavedestä on tutkittu myös raskasmetalleja (arseeni, kromi ja lyijy) kerran vuodessa. Kloorifenolit on tutkittu samoin raakavedestä kerran vuodessa. Kloorifenoleja on tutkittu pohjavesialueen lähellä sijainneen Savon Voima Oy:n Mikan kyllästämön 6

60 takia. Kyllästämöllä käytettiin CCA-kyllästettä (kupari-kromi-arseeni-kylläste). Raskasmetallipitoisuudet eivät ole ylittäneet talousveden kemiallisten laatuvaatimusten enimmäispitoisuuksia. Kloorifenoleita ei pohjavedestä ole todettu Pohjaveden havaintoputket Suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä on Kärängänmäen pohjavesialueelta kartoitettu pohjaveden havaintoputket. Pohjaveden havaintoputkia on maastosta 27 kappaletta. Kaivoja alueella on 7 kappaletta. Suurin osa alueen pohjaveden havaintoputkista on lukittuja, mutta alueella on myös muutamia lukitsemattomia ja avoimia havaintoputkia. Osa havaintoputkista on Pöljän vesiosuuskunnan asennuttamia, osa maa-ainesten ottajien ja muiden toiminnanharjoittajien. Havaintoputkien lukot ovat monessa eri sarjassa. Muutamiin havaintoputkiin on merkattu havaintoputken tunnus. Pohjaveden havaintoputkista on tarkempi listaus liitteessä Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavatilanne Siilinjärvellä on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Kärängänmäki on merkitty arvokkaaksi harjualueeksi (ge ) ja tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv ). Kärängänmäen pohjavesialueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kärängänmäen pohjavesialue ei ole asemakaava-alueella. Kärängänmäen pohjavesialuetta hallitsee metsätalous. Alueella on jonkin verran myös mm. maa-ainestenottoa. Maa-ainesten ottotoiminta sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella (taulukko 2, kuva 3). Taulukko 2. Maankäyttö Kärängänmäen pohjavesialueella. Kärängänmäki pohjavesialue (ha) muodostumisalue (ha) Kokonaispinta-ala Haja-asutus 7,3 4,3 Loma-asutus 2 0,8 Peltoviljely 13,6 1,2 Metsätalous 343,9 149,9 Maa-ainestenotto 12,4 12,4 Vesistöt 7,5 0 Varalla 34,3 15,8 7

61 Kuva 3. Maankäyttö Kärängänmäen pohjavesialueella Toimenpidesuositukset Pöljän vedenottamolle tulee rakentaa aitaus tai vedenottamolle menevä tie tulee puomittaa, jotta estetään mahdollinen asiaton kulku vedenottamolle. Valvontatutkimusohjelma tulee päivittää. Valvontatutkimusohjelman päivitystarve tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Avoimet ja lukottomat putket tulee hatuttaa ja lukita. Pohjaveden hhavaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan sarjaan toiminnanharjoittajakohtaisiin avainsarjoihin. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Kärängänmäen pohjavesialueen geologista ja hydrogeologista rakennetta selvitetään painovoimamittauksin, maatutkaluotauksin, seismisin luotauksin ja kairauksin. Rakenneselvitys on Siilinjärven kunnan, Pohjois-Savo ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat ja liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueiden sekä Geologian tutkimus-keskuksen yhteishanke. Mikäli pohjavesialueella vedenottamon läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan, tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Suunniteltaessa muutoksia pohjavesialueen maankäyttöön, on muutosten vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään arvioitava. Kärängänmäen pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. 8

62 Vedenottamon tai tutkitun vedenottopaikan läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajamaalueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueen ulkopuolella. 2 Pohjavesialueilla olevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Öljysäiliöt Kärängänmäen pohjavesialueella sijaitsee 9 öljysäiliötä. Säiliöiden sijoituksesta kiinteistöllä ei ole tietoa (maan alla/päällä). Riskinarviointi Kärängänmäen pohjavesialueella sijaitsevat öljysäiliöt muodostavat riskin pohjaveden laadulle. Mikäli alueella olevat öljysäiliöt sijaitsevat maan alla, on riski vielä suurempi. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljyntorjuntasuunnitelmaa. Suunnitelmaan tulee koota tiedot myös säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Mikäli itse öljyntorjuntasuunnitelmaan ei ole mahdollista sisällyttää tarkempia tietoja säiliöistä, tulee pelastusviranomaisen tehdä erillinen öljysäiliörekisteri, johon kootaan edellä mainitut tiedot säiliöistä. Mikäli alueen öljysäiliöt sijaitsevat maan alla, säiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/78 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Pelastusviranomaisen tulee valvoa tarkastusten toteutumista aluksi esimerkiksi muistutuksin. Kiinteistönomistajia voisi informoida öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta sekä vahingon aiheuttajan vastuusta, että korvausvelvollisuudesta esimerkiksi kunnan tekemällä tiedotteella, joka jaetaan suoraan kiinteistöille tai julkaistaan paikallislehdessä. Tiedotteessa öljysäiliöiden omistajia voisi myös informoida mahdollisuudesta säästää tarkastuskustannuksissa keskittämällä alueen tarkastusten ajankohtia. Öljysäiliörekisterin tietojen perusteella voidaan myös laatia ehdotus tarkastusalueista ja ajankohdista, jolloin kiinteistönomistaja voi halutessaan liittyä tarkastuspiiriin. 9

63 Tarkastuksen tulee aina suorittaa pätevä, ulkopuolinen toimija. Tarkastuksista tehtävä raportti tulee toimittaa pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Kärängänmäen pohjavesialueen eteläosa on Pöljän vesiosuuskunnan viemäriverkoston toiminta-aluetta. Pöljän vesiosuuskunta on laajentamassa viemäriverkostoa kattamaan myös Kärängänmäen pohjavesialueen. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsevat viemäröimättömät kiinteistöt muodostavat pitkällä aikavälillä riskin pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella tulee rakentaa viemäriverkostoa. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen, ennen vuotta 2004 rakennettujen jätevesijärjestelmien on täytettävä jätevesiasetuksessa asetetut vaatimukset ympäristönsuojelulain 3a luvussa säädetyn mukaiseksi mennessä. Kiinteistöjen tulee tehdä asianmukaiset suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan viemäriverkostojen suunnittelua ja rakentamista koskevaa tukea tulee kohdentaa ensisijaisesti pohjavesialueille rakennettavaa viemäröintiä varten. 2.2 Liikenne tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Kärängänmäen pohjavesialueen kautta kulkevat valtatie 5 ja maantie Teiden pituus pohjavesialueella on yhteensä n. 6 km. Valtatiellä 5 liikennemäärät ovat n ajoneuvoa vuorokaudessa sekä raskasta liikennettä n. 750 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantiellä liikennemäärät ovat n. 230 ajoneuvoa vuorokaudessa. Teille ei ole rakennettu pohjavesisuojauksia. 10

64 Valtatie 5:lle välillä Siilinjärvi - Pöljä on tarkoitus tehdä perusparannus vuoden 2013 jälkeen. Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä palvella alueen maankäytön tarpeita. Pohjavesialueella kulkevien teiden varsiin on asennettu pohjavesialuekylttejä. Valtatie 5 varrella on yhdeksällä kohdalla pohjavesialuekyltit. Pohjavedenottamolle menevän Pohjolanmäentien varrella on kolmella kohdalla pohjavesialuekyltit. Kyltit on asennettu tiensuuntaisesti Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Teiden suolauksessa käytetään natriumkloridia sekä liuoksena että rakeisena. Valtatie 5 kuuluu ylimpään talvihoitoluokkaan (Is). Viime vuosien aikana suolankulutus on ollut 8-15 tonnia/km/vuosi. Pöljän vedenottamon raakaveden kloridipitoisuudet ovat nousseet vuosittain. Vuonna 2009 raakaveden kloridipitoisuus ylitti pohjavesidirektiivissä määritetyn pohjavesimuodostuman riskinalaiseksi nimeämiseen ja pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytettävän raja-arvon (25 mg/l). Uudessa Kuopion aluehoitourakassa, joka tuli voimaan , Kärängänmäen pohjavesialueella on siirrytty pohjavedelle haitattomamman kaliumformiaatin käyttöön liukkaudentorjunnassa Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisia aineita kuljetetaan maanteitse Kärängänmäen pohjavesialueen läpi valtatie 5 pitkin. Maanteitse tapahtuva vaarallisten aineiden kuljetusmäärät käyvät ilmi taulukosta 3. Taulukko 3. Vaarallisten aineiden kuljetukset maanteitse Kärängänmäen pohjavesialueella v Kaasut tn/viikko Palavat nesteet tn/viikko Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet tn/viikko Orgaaniset peroksidit tn/viikko Myrkylliset aineet 5-50 tn/viikko Syövyttävät aineet tn/viikko Muut vaaralliset aineet ja esineet tn/viikko Riskinarviointi Pohjavesialueen kautta kulkeva liikenne muodostaa riskin pohjavedelle. Riskiä suurentaa se, että tiealueille ei ole rakennettu pohjavesisuojauksia. Toimenpidesuositukset Valtatie 5:lle tulee rakentaa riittävät suojaukset, jotka suojaavat sekä kemikaalionnettomuuden varalta, että tiesuolauksen aiheuttamia haittoja vastaan. 11

65 Pohjavesialuekyltit tulee kääntää liikenteen vastaisesti, jolloin ne on helpompi havainnoida. 2.3 Rautatieliikenne Kärängänmäen pohjavesialueella kulkee noin 4 km matkalla rautatie. Rautatie kulkee osittain pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Kuopio-Iisalmi rataosuudella tehtiin henkilöliikenteen matkaa vuonna Valtion rataverkolla käytetään mm. turvallisuuden takia noin 4 tn/v kasvillisuuden kasvinsuojeluaineita lähinnä asemilla, koska linjaosuuksilla ei ole juurikaan tarvetta. Vesakon eli rata-alueen reunojen torjunta on suoritettu vuodesta 1977 lähtien mekaanisesti. Ratahallintokeskus Liikennevirasto on luopunut kasvinsuojeluaineiden käytöstä pohjavesialueilla keväällä Ratahallintokeskus Liikennevirasto on panostanut kemikaalivuotojen ehkäisyyn ja torjuntaan viime vuosina. Vaarallisten aineiden kuljetukset pyritään kuljettamaan lähtöasemalta määränpäähän ilman välipysähdyksiä luvun alusta lähtien tihkuvuodot ovat olennaisesti vähentyneet, mikä on seurausta lähinnä säiliövaunujen tarkentuneesta valvonnasta itärajalla Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisia aineita kuljetetaan myös rautateitse Kärängänmäen pohjavesialueen läpi. Rautateitse tapahtuva vaarallisten aineiden kuljetusmäärät käyvät ilmi taulukosta 4. Taulukko 4. Vaarallisten aineiden kuljetukset rautateitse Kärängänmäen pohjavesialueella v Räjähteet Kaasut Palavat nesteet Sytyttävästi vaikuttavat Syövyttävät aineet (hapettavat) ai- neet 0,01-0,1 tn/viikko tn/viikko tn/viikko tn/viikko tn/viikko Riskinarviointi Pohjavesialueen kautta tapahtuva rautatieliikenne muodostaa riskin pohjavedelle. Riskiä nostaa se, että rata kulkee osittain pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä se, että rata-alueet ovat merkkaamattomia ja suojaamattomia. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueiden merkinnät tulee asentaa pohjavesialueella sijaitsevan radan varteen. Ratahenkilökunnalle tulee järjestää riittävästi koulutusta, jossa kerrotaan pohjavesialueista ja toimenpiteistä mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Rataosuudelle tulee radankunnostuksen yhteydessä tehdä myös pohjavesisuojauksia. 12

66 2.4 Maa-ainesten otto ja soran murskaus Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Kärängänmäen pohjavesialueella olevat maa-ainesten ottoalueet sijaitsevat Siilinjärven ja Lapinlahden kunnan alueilla. Siilinjärven kunnan alueella maa-ainesluvat myöntää ja valvoo kunnan rakennuslautakunta. Lapinlahden kunnan alueella maa-ainesluvat myöntää ja valvoo Lapinlahden kunnan ympäristölautakunta. Vireille tulevista hakemuksista pyydetään lausunto Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä tarpeen vaatiessa tapauskohtaisesti myös muilta tahoilta. Ottoalueen rajanaapureita kuullaan kuulemiskirjeillä sekä laajempi asianosaisten kuuleminen hoidetaan kuulutuksella lehdessä Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKA-projekti) Pohjois-Savon ELY-keskus on kartoittanut Pohjois-Savon soranottoalueiden nykytilat vuonna 2009 päättyneessä SOKKA-projektissa. Projektissa ensisijaisesti selvitettiin ja määriteltiin kunnostustarve alueilla, joilta maa-aineksia on otettu ennen maa-aineslain voimaantuloa ja joilla ei ole voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa. Kärängänmäen pohjavesialueella on 8 kpl:ta, yhteispinta-alaltaan 30,9 ha, entisiä maa-ainesten ottoalueita, joilta ottotoiminta on loppunut. Näistä kohteista neljä on jälkihoidettu, yksi on osittain jälkihoidettu ja kolmella kohteella jälkihoitotoimia ei ole suoritettu. Kohteista kolmella kohteella kunnostustarve on suuri, yhdellä kohteella kunnostustarve on kohtalainen, yhdellä kohteella kunnostustarve on vähäinen tai kunnostustarvetta ei ole sekä kolmella kohteella maa-ainestenottolupa on vielä voimassa. Osalle jälkihoitamattomista alueista on tuotu myös kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa. Kärängänmäen pohjavesialueella on yhteensä 5 kpl:ta jälkihoidettuja maa-ainesten ottoalueita ja alueita, joilla lupa on voimassa oleva lupa. Yhdellä alueella kohteella lupa koskee vain soran säilyttämistä alueella. Taulukossa 5 on Kärängänmäen pohjavesialueella olevat maa-aineslain mukaiset ottoalueet vuonna Kohteista kolme sijaitsee Siilinjärven kunnan puolella ja kaksi Lapinlahden kunnan puolella (taulukko 5). Lisäksi Siilinjärven kunnan puolella on kohde, jolla on voimassa oleva lupa ottaa kalliokiviainesta. Alueesta osa sijoittuu Kärängänmäen pohjavesialueelle. Kohteet on esitetty Kärängänmäen pohjavesialueen riskikohdekartassa. Nykyisin Rudus Oy:llä on voimassa olevat luvat maa-ainesten ottoon kohteen 3 luoteispuolelta, kiinteistöiltä Soraharju , Hinkkala , Lujala ja Väinölä Myös ns. Karsiston tuotantoalueella (kiinteistö Nepenkukkula ) on voimassa oleva maa-aineslupa. Maaainesten oton jatkamista kohteessa 4 koskeva hakemus on vireillä. 13

67 Taulukko 5. Kärängänmäen pohjavesialueella olevat maa-aineslain mukaiset ten ottoalueet vuonna 2009, joilla lupa on voimassa. Lupa Kunta Lupapäätös pvm /2868 Rojo Alvi perikunta Lupa voimassa Pykälä Ottoalue en p-a (ha) Kokonaisotto määrä (m3) Aineslaji Lapinlahti , sora ja hiekka Pohjaveden pinnantaso (N60) Alin sallittu ottotaso (N60) Vaadittu suojakerr os Pohjaveden seurantavelvoite (pinta ja laatu) 117,90 121,90 4 m Kyllä (putki PVP2/Rojo) /2906 Siponen Antero perikunta Lapinlahti , sora ja hiekka 118,28 122,30 4 m Kyllä (putki PVP2/Rojo) /2549 Wäänänen Hannu ja Eva- Kristiina Siilinjärvi , sora ja hiekka 120,84 125,00 4 m Kyllä, pinta (Alueella 4 kpl:tta mittauspisteitä; 1 kaivo ja 3 putkea) /2708 Wäänänen Hannu ja Eva- Kristina Siilinjärvi , sora ja hiekka 120,40 125,00 4 m Kyllä, pinta (Alueella 4 kpl:tta mittauspisteitä; 1 kaivo ja 3 putkea) Rudus Oy /2792 Savon Kuljetus Oy Siilinjärvi ei ottoa, lupa koskee läjitystä sora ja hiekka Siilinjärvi , kalliokivi aines 96,00 Ei 115,30 Kyllä, pinta Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKIprojekti) Pohjois-Savon ympäristökeskus selvitti pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista vuonna 2007 päättyneessä POSKI-projektissa. Projektin tarkoituksena oli turvata maakunnassa hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon sekä laadukkaan kiviaineksen saanti yhdyskuntarakentamiseen. Kärängänmäen pohjavesialueella sijaitseva Käränkämäen harjualue on arvoluokitettu paikallisesti arvokkaaksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Maaaineslain 3 :n kannalta alue on luokiteltu kohteeksi, jossa ei tule suorittaa maaainestenottoa. Alueella on suuri tai kohtalainen vahingollisten muutosten mahdollisuus. Alueen Poski-luokitus on 1, joka tarkoittaa maa-ainesten ottoon soveltumatonta aluetta. Riskinarviointi Kärängänmäen pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet sekä jälkihoitamattomat ottoalueet muodostavat riskin pohjavedelle. 14

68 Toimenpidesuositukset Maa-ainesten ottajien tulee noudattaa lupapäätösten lupaehtoja. Toiminnan luvanmukaisuutta tulee valvoa. Kärängänmäen pohjavesialueen jälkihoitamattomat ottoalueet tulee kunnostaa. Kunnostus tulee suorittaa ensimmäisenä alueille, joissa jälkihoidon tarve on suuri. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa jätettä, tulee jätteet toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. 2.5 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Kärängänmäen pohjavesialueen läheisyydessä on kaksi ympäristöluvanvaraista eläinsuojaa. Toisella eläinsuojalla on lannan vastaanottosopimuspeltoa pohjavesialueella. Pohjois-Savon ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan Päätöksen mukaan, luvan saajan on esitettävä selvitys lannan levitysaloista ja niiden riittävyydestä tilanteessa, jossa lietelantaa ei levitetä pohjaveden muodostumisalueille. Toisella eläinsuojalla on peltoa pohjavesialueella, navetta pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä sekä viljankuivuri että polttoöljysäiliö pohjaveden muodostumisalueen läheisyydessä. Pohjois-Savon ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan Päätöksen mukaan, lietesäiliöiden salaojitukseen on tehtävä salaojakaivot, joista on tarkkailtava salaojaveden laatua aistinvaraisesti vuosittain. Kärängänmäen pohjavesialueella on peltopinta-alaa yhteensä 13,6 ha, mikä on 3 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Merkittävin osa peltopinta-alasta sijaitsee pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Peltoviljelyä ohjataan pääasiassa EU:n tukijärjestelmään sisältyvillä ehdoilla. Viljelijä sitoutuu tilatukea saadessaan myös täydentävien ehtojen noudattamiseen, jotka muodostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Viljelijä voi lisäksi hakea erityistä ympäristötukea. Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin, tehokkaita ympäristönsuojelu ja hoitotoimia edellyttäviin erityistukisopimuksiin, joista yksi on pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuki. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on noudatettava lisäksi ympäristötuen omia ehtoja, jotka ovat esim. lannoitemäärien osalta nitraattiasetuksen vaatimuksia tiukempia. Kärängänmäen pohjavesialueella kaikki pellot ovat tilatuen piirissä, jolloin myös täydentävät ehdot koskevat niitä. Lantapattereita ei saa nykyisin perustaa pohja- 15

69 vesialueille, mutta niitä on perustettu aiemmin. Kärängänmäen pohjavesialueella ei ole tiloja, jotka saisivat pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea, tai jotka olisivat perustaneet pohjaveden suojavyöhykkeen erityistuella. Kärängänmäen pohjavesialueella on metsätaloutta 343,9 ha, mikä on 77,1 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Metsätaloudesta 149,9 ha (71,7 %) sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Riskinarviointi Kärängänmäen pohjavesialueen läheisyydessä sijaitsevat eläinsuojat sekä pohjavesialueella sijaitsevat maa- ja metsätalous muodostavat riskin pohjaveden laadulle. Erityisen riskin pohjavedelle muodostaa toinen eläinsuoja, jonka navetta sijaitsee pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä sekä viljankuivuri että polttoöljysäiliö pohjaveden muodostumisalueen läheisyydessä. Toimenpidesuositukset Eläinsuojien tulee noudattaa toiminnassaan lupapäätösten lupaehtoja. Lupaehtojen toteutumista tulee valvoa. Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää Lietelantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tule levittää pohjavesialueelle, mikäli tutkimuksin ei pystytä aukottomasti osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan kasvukaudella lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita saakka, syysviljan osalta saakka. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina pohjavesialueella saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla Maatalouden täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaa tulee tehostaa. Valvonnan tulee koskea kaikkia tiloja, ja ensisijaisesti tulee huomioida pohjavesialueilla sijaitsevat kohteet. Valvontaa tulee myös suorittaa säännöllisesti. 16

70 2.6 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Kärängänmäen pohjavesialueella on yhteensä 5 muuntamoa (taulukko 6). Kaikki muuntamot ovat pylväsmuuntamoja. Pylväsmuuntamoilla ei ole suoja-altaita. Muuntajista kolme sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Taulukko 6. Kärängänmäen pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Muuntaja Numero Nimi Rakenne X Y Öljy (l) (kva) Suoja-allas Lamminmäki 1-pylväs ei Kyllästämö 2-pylväs ei Niskala 2-pylväs ei Väinölä 2-pylväs ei Käränkä 1-pylväs ei Savon Voima tarkastaa muuntamot kuuden vuoden välein, jolloin havaitaan pienet öljyvuodot. Pienellä öljyvuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa muuntajan, katkaisijan tms. pinta on öljystä märkä, ja siitä tippuu satunnaisesti pisaroita maahan. Muuntamoiden huoltajilla on käytössään öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia, jolla irtonainen öljy saadaan imeytettyä. Jos maata on saastunut muuntamoöljyllä alle 10 m 3, niin nämä maat kaivetaan ja toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osoittamaan paikkaan käsiteltäväksi. Muuntamo voi rikkoutua esim. salamaniskun seurauksena, jolloin suoja-altaattoman muuntamon öljy tai suuri osa siitä pääsee valumaan maaperään. Jakelumuuntajan vaurioituessa joko rakenteellisesta tai ilmastollisesta syystä, on vaarana muuntajaöljyn syttyminen. Tulipalon seurauksena taas voi olla muuntajaöljyn roiskuminen maastoon. Rikkoutuminen muutoin kuin salamaniskusta on harvinaista. Muuntamon rikkoutuminen aiheuttaa sähkövian, joka huomataan, ja vika etsitään ja havaitaan nopeasti. Muuntamoilla ei ole erillisiä hälytysjärjestelmiä. Häiriötapauksessa ylijännite tai maasulkuvirta laukaisevat koko johtolähdön sähköasemalta saakka, josta automatiikka hoitaa sähkön takaisin jos vika on poistunut. Muutoin päivystäjä saa hälytyksen lauenneesta johtolähdöstä. Öljyvuototapauksista pohjavesialueella ilmoitetaan välittömästi pelastusviranomaiselle. Mikäli vuoto on jatkuvaa, muuntaja on vaurioitunut, ja vuotoa ei saada loppumaan, muuntajakone vaihdetaan samantien vikatyönä. Riskinarviointi Kärängänmäen pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat muodostavat riskin pohjavedelle. Riskiä suurentaa se, että alueen kaikki muuntamot ovat pylväsmuuntamoita. Kaikki Kärängänmäen pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot sijaitsevat yli 500 m päässä Pöljän vedenottamosta. 17

71 Toimenpidesuositukset Savon Voima korvaa pohjavesialueilla sijaitsevat pylväsmuuntamot, jotka sijaitsevat korkeintaan 500 m päässä vedenottamosta, öljynkeräyskaukalon sisältävillä puistomuuntamoilla vuoteen 2013 mennessä. Muut nykyiset pylväsmuuntamot pohjavesialueilla korvataan puistomuuntamoilla sähköverkoston vuosittaisten investointiohjelmien mukaisesti. Uusia suoja-altaattomia muuntamoja ei enää rakenneta pohjavesialueille. Merkittävien kohteiden maaperä tulee lisäksi tiivistää räjähdystilanteen varalta. Seuraavassa vaiheessa tulee ensisijaisesti saneerata pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsevat teholtaan suurimmat muuntamot, joilta pohjavedenvirtaussuunta, etenkin päävirtaussuunta, on vedenottamoa kohti. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi ainakin muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. Savon Voiman tulee pitää pohjavesialueilla sijaitsevista öljyjäähdytteisistä muuntajista ajan tasalla olevaa rekisteriä ja karttaa, joka tulee toimittaa myös pelastusviranomaisille. 2.7 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet kohteet Pohjavesialueella sijaitsevat maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) on koottu tietoja maa-alueista, joilla toiminta on ollut tai on tälläkin hetkellä sellaista, että se saattaa aiheuttaa riskiä maaperän laadulle. Näillä alueilla maaperä saattaa olla pilaantunut, maaperän tiedetään pilaantuneen tai maaperä on kunnostettu. Tietojärjestelmässä kohteet luokitellaan toimenpidetarpeen mukaan toimiviin, selvitystä tarvitseviin ja arvioitaviin tai puhdistettaviin alueisiin, sekä alueisiin, joilla ei ole puhdistustarvetta. Alueilla, joilla on käynnissä olevaa toimintaa, jossa käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita, maaperän tila on tarvittaessa selvitettävä toiminnan loppuessa tai muuttuessa. Kohteet on priorisoitu kiireellisyyden mukaan luokkiin A-C, siten että kiireellisimmät kohteet kuuluvat luokkaan A. Riskinarviointi Kärängänmäen pohjavesialueella on 2 MATTI-tietojärjestelmään merkittyä kohdetta (taulukko 7). Kumpikin kohteista on merkitty korkeimpaan riskiluokkaan eli A- luokkaan. Tämänhetkisen tiedon mukaan kohteista toinen muodostaa riskin pohjaveden laadulle. 18

72 Taulukko 7. Kärängänmäen pohjavesialueella sijaitsevat MATTI-kohteet. Kohde Toimiala Laji Priorisointiluokka 1. Entinen Mikan Kyllästämö Ei puhdistustarvetta/maankäyttörajoite A kyllästämö, Alapitkä/Viitonen 2. Lohja Rudus Oy:n monttu 17, Viitonen Varikko Ei puhdistustarvetta/maankäyttörajoite A Entinen Mikan kyllästämö on Savon Voima Oy:n entinen kyllästämö. Kohteella on tehty kunnostus paikalleen 2000-luvun alussa. Kunnostuksessa pilaantuneimmat massat kaivettiin pois ja alueelle rakennettiin kaksi pystyeristeseinämää, jotka ohjaavat pohjavedet kyllästämöalueen ohi. Kaivua ei saanut tehdä pohjavesipinnan alapuolelta. Kunnostuksesta huolimatta tämänhetkisen tiedon mukaan kohde muodostaa riskin pohjavedelle. Lohja Rudus Oy:n monttu 17 on ollut maa-ainesten ottoalue, jossa on sijainnut konekaluston säilytyshalli. Säilytyshallista oli päässyt valumaan poltto- ja voiteluaineita maaperään. Kohde on kunnostettu v poistamalla pilaantunut maa-aines maaperästä. Kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Entisen Mikan kyllästämön alueella tulee jatkaa pohjaveden laadun seurantaa. 2.8 Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sadantaa tulevaisuudessa ja etenkin rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän. Tämä on riski vesistöjen läheisyyteen sijoittuneille vedenottamoille. Rantaimeytyminen voi lisääntyä vedenpintojen noustessa ja vaikuttaa vedenlaatuun negatiivisesti. Pohjois-Savon ympäristökeskus on alustavasti selvittänyt Pohjois-Savon alueen vedenottamoiden tulvariskejä ja niiden vaikutuksia vesihuollolle. Selvitys koskee vedenottamoita, jotka sijaitsevat alle 100 metrin etäisyydellä vesistöstä. Selvityksen mukaan Pöljän vedenottamo kuuluu kohtalaisen riskin omaaviin vedenottamoihin. Pöljän vedenottamolla rantaimeytyminen on mahdollista pohjavedenpinnan ja vesistön pinnan tasojen ollessa lähellä toisiaan. Vedenpinnan kohoamisen myötä mahdollisesti lisääntyvä rantaimeytyminen voi aiheuttaa vedenottamon raakaveden laadun heikkenemistä. Veden kohoaminen ei vaikuta todennäköisesti kaivon tekniikkaan, sillä vedennousu kaivon kannen tasolle ei liene mahdollista. 19

73 3 KIRJALLISUUTTA Arosilta Anna ja Hannu Vikman Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen. Ympäristöopas. Maa- ja metsätalousministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja Suomen ympäristökeskus. Antikainen Merja, Britschgi Ritva, Ekholm-Peltonen Maria, Hyvärinen Vesa, Nylander Esko, Siiro Petri ja Suomela Tapani Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus. Breilin Olli ja Tikkanen Jaakko Kärängänmäen alueen pohjavesialolosuhteiden selvitys. Tutkimusraportti. Geologian tutkimuskeskus. Hirsimäki Olli Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Vieremän kunta, Marjomäki ja Lehmikangas-Karjalankangas. Ylä-Savon Vesi Oy. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Ympäristöhallinnon ohjeita. Ympäristöministeriö. Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita Nenonen Suvi ja Sipilä Jussi Savo-Karjalan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma, Kuopio. Tiehallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja-sarja. Nuortimo Elina ja Strengell Marjatta Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve. Sokka-projekti. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Hyvärinen Vesa, Illmer Kari, Nylander Esko, Rantala Pasi, Rintala Jari, Pulkkinen Pekka ja Siiro Petri Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä, taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus. Pohjaveden pinnan ja kalliopinnan tason mallintaminen Mikan kyllästämöalueen ja Pöljän vedenottamoalueen välillä Väli-Suomen aluetoimisto, GTK. Remes Paula ja Valta Helena Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Soranoton ja liikenteen vaikutukset Pöljän vedenottamoon Maa ja Vesi Oy. Suomen rautatietilasto Ratahallintokeskus. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/

74 Kärängänmäen pohjavesialue Kartta 1 P3 pp P5 pp P9 pp Viap 24 pp vp Viap 25 pp vp Kaivo K2 P4 Kaivo P2 pp Kaivo K1 pp P6 pp? vp Pp2 pp vp Pp1 pp vp Kaivo (Hannu Wäänänen) P8 pp Pp4 pp vp Pp5 pp vp ?? pp 0 vp Pp3 pp vp HPPÖ2 pp vp HP4 pp vp HP3 pp vp HP2 pp vp HP6 pp vp pp vp kuiva Rautaputki HPPÖ1 pp vp Merkkien selitys HPS2 pp vp Kaivo 100 pp pp vp kuiva Pohjavedenhavaintoputki Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kaivo 102 pp pp vp Pohjaveden virtaussuunta (C) SYKE ja ELY-keskukset Kaivo 101 pp Mikko Laakso (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

75 Kärängänmäen pohjavesialue Kallioperä Kartta 2 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kiillegneissiä ja kiilleliusketta Mustaliusketta Kvartsi-maasälpägneissiä Amfiboliittia Sarvivälkegneissiä Hapanta metavulkaniittia Emäksistä metavulkaniittia Karbonattikiveä ja karsikiveä Kvartsiittia ja serisiittikvartsiittia Graniittia Porfyyristä graniittia Pegmatiittigraniittia Porfyyristä granodioriittia, paikoin graniittia Granodioriittia tai tonaliittia Granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia Juovaista tai gneissimäistä tonaliittia ja kvartsidioriittia Mikrotonaliittia Tonaliittia (\"Juurus\") Kvartsidioriittia ja tonaliittia tai kvartsidioriittia Kvartsidioriittia ja dioriittia Metadiabaasia Gabroa Pohjagneissiä Graniittia Kvartsi-maasälpägneissiä Feniitti - syeniittiä Karbonatiitti-glimmeriittiä Mikko Laakso (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Geologinen tutkimuskeskus (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

76 Kärängänmäen pohjavesialue Riskikohteita Kartta Merkkien selitykset Öljysäiliö Maa-aineslupa Pylväsmuuntamo Pilaantunut tai mahdollisesti pilaantunut kohde Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Mikko Laakso (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

77 TOIMENPIDESUOSITUKSET KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEELLA Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pohjois-Savon pelastuslaitos/palotarkastaja Pohjois-Savon pelastuslaitos/palotarkastaja Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, tarkastusajat) Suositus vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ja kunnan toimitilojen ylläpito Suojelusuunnitelman Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kiinteistön omistaja/haltija Suojelusuunnitelman Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkoston laajennus pohjavesialueelle Pöljän vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman Jätevedenpumppaamoilla varaudutaan sähkökatkoihin (ylivuotoallas/-säiliö, varavoima) Viemäriverkoston kuntoa tarkkaillaan systemaattisesti ja pidetään kunnossa esimerkiksi huuhtelemalla ennalta ehkäisyn periaattein Viemäröintijärjestelmien häiriötilanteissa korjaavien toimenpiteiden lisäksi tehdään toimenpiteet, jotka estävät vastaavan tapauksen toistumisen. Tapahtumasta ja korjaavista toimista selvitys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt velvoitetaan liittymään viemäriverkostoon Pöljän vesiosuuskunta Pöljän vesiosuuskunta Pöljän vesiosuuskunta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelman Kunnan ympäristönsuiojeluviranomainen, suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelman Kunnan esimerkki (kunta omistamissaan kiinteistöissään käyttää jotain muuta lämmitysmuotoa), MRL 57 a Pohjavesialueen maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset Kiinteistön omistaja/haltija Kunnan pelastusviranomainen Tarkastukset KTMp 344/1978 mukaisesti. tarkastukset Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Suojelusuunnitelman tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista pelastusviranomainen Käytöstä poistettujen öljysäiliöiden kartoitus ja riskien Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Suojelusuunnitelman arviointi (maaperän puhtaus) pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja Käytöstä poistettavat öljysäiliöt poistettava Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Suojelusuunnitelman täyttöyhteineen kiinteistöltä (maaperän puhtaus) ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja Uudet öljysäiliöt sijoitetaan maan päälle Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Suojelusuunnitelman Kunnan rakennusjärjestys Uusissa öljysäiliöissä on oltava suoja-altaat ja ylitäytönesitimet. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla 110 % öljysäiliön tilavuudesta Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Suojelusuunnitelman Kunnan rakennusjärjestys Kunta on tukenut vesiosuuskuntia viemäröintihankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa Raportti tulee lähettää myös ELYkeskukselle (ympäristö) Vesihuoltolaki 7 ja 10

78 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostaminen Kiinteistön omistaja/haltija Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojelulaki 3a luku, VNa 209/2011 Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä jätevedet ohjattava pohjavesialueen ulkopuolelle tai hälytysjärjestelmälliseen umpisäiliöön Kiinteistöjen omistaja/ haltija Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja rakennusvalvontaviranomainen Liikenne, tien- ja kadunpito Tiesuolauksen välttäminen tai vähentäminen ELY-keskus (liikenne) ja tiehoitokunnat Suojelusuunnitelman Valtatien 5 parantamisen yhteydessä pohjavesisuojausten rakentaminen sekä suojausten kunnossapito ja seuranta.hulevesien hallittu johtaminen Tiealueiden hoidossa käytetään mahdollisimman vähän kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineiden käyttörajoitukset on otettava huomioon Pelastuslaitokselle tiedot teiden suojauksista (tiedot sähköisessä muodossa) ELY-keskus (liikenne) ELY-keskus (liikenne) ja tiehoitokunnat Suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelman ELY-keskus (liikenne) Suojelusuunnitelman Pohjavesialuemerkit rautateiden varsille Ratahallintokeskus Pöljän vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman Maa-ainesten otto Ei uusia ottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia Maa-aineslain 7 :n mukainen luonnontilaisille alueille. Pohjavesialueiden lupaviranomainen, ympäristölupaviranomainen, luonnontilaisille alueille ei tule sallia uusia tai merkittävästi kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus laajentuvia ottamisalueita ilman kaavallista tarkastelua. (ympäristö) Ottamisen jatkaminen vanhoilla ja/tai jälkihoidetuilla ottamisalueilla arvioidaan tapauskohtaisesti. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden (ohjeellisilla) lähisuojavyöhykkeillä ei ottotoimintaa eikä asfaltti- tai murskaustoimintaa Murskaamojen energia tulee ensisijaisesti hankkia sähköverkosta. Poikkeustapauksissa sähkö voidaan tuottaa kevyttä polttoöljyä polttoaineena käyttävällä aggregaatilla tai murskaamon yhteydessä toimivalla kiinteällä, kevyellä polttoöljyllä toimivalla polttomoottorilla. Tällöin maaperän ja pohjaveden suojausjärjestelyjen riittävyys on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastettava ennen toiminnan aloittamista. Ottamisalueille vähintään alku- ja lopputarkastukset Maa-aineslain 7 :n mukainen lupaviranomainen, kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Toiminnanharjoittaja, ympäristölupaviranomainen Maa-aineslain 7 :n mukainen lupaviranomainen, ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Ympäristölupaviranomainen Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Rakennusjärjestys, VNa 209/2011, Ympäristönsuojelulaki 3a ja Liukkaudentorjunnassa (Vt5) siirrytty uudessa aluehoiturakassa käyttämään kaliumformiaattia. POSKI, SOKKA

79 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Ottamisalueilla ei saa varastoida/käsitellä muualta tuotuja Ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen ylijäämämaita valvontaviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Pohjavesialueella suojakerrokseksi tulee jättää vähintään Ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen 4 m ja muodostumisalueella 4-6 m, suojakerroksien toteutumista tulee valvoa valvontaviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Ottamisalueilla seurattava pohjaveden pintaa ja laatua Ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen sekä suojakerroksen riittävyyttä valvontaviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Kotitarveoton seuranta Maa-aineslain 14 :n mukainen Suojelusuunnitelman Maa-aineslaki 23 a 3 valvontaviranomainen, ottaja Ottamisalueet tulee jälkihoitaa Ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen Vanhojen maa-ainesottoalueiden kunnostus ja Maanomistajat ELY-keskus (ympäristö) SOKKA maisemointi Maa- ja metsätalous Ei uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja - varastoja pohjavesialueelle Ympäristölupaviranomainen Ympäristölupaviranomainen Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ Suojavyöhykkeiden perustaminen tai sopimus Tilojen omistajat ELY-keskus (elinkeino) erityistuesta pohjavesialueiden peltoviljelystä Peltoja lannoitetaan ajantasaisiin viljavuusanalyyseihin ja Tilojen omistajat ELY-keskus (elinkeino) niiden perusteella tehtyihin lannoitussuunnitelmiin perustuen. Maatalouden täydentävien ehtojen noudattamisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ELY-keskus (elinkeino) valvonnan tehostaminen Pohjavesialueella peruslohkojako muutetaan pohjavesialuerajojen mukaisiksi Tilojen omistajat

80 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitsevilla osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää keväisin ns. reunavyöhykkeelle, eli pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää, jos maaperätutkimukset tai muut riittävät tiedot osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää lantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, mikäli tutkimuksin ei pystytä osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan kasvukaudella lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita saakka, syysviljan osalta saakka. Tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministerin kirje (Elsi Kataisen esittämä kirjallinen kysymys kk 95/2009 tulkintaeroista orgaanisten lannoitteiden vaikutuksesta pohjavesien laatuun) Viljelyssä käytettävien kasvinsuojeluaineiden minimointi. Käytettävien kasvinsuojeluaineiden on oltava pohjavesialueella sallittuja. Metsien lannoittamisesta ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella Metsien omistajia kannustetaan liittymään PEFC-metsäsertfiointiin Tilojen omistajat Metsänomistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus Uudistus- ja kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen välttäminen/keventäminen pohjavesialueella Metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) Muuntamot Vedenottamoiden läheisyydessä (alle 500 m) olevien suoja-altaattomien pylväsmuuntamoiden vaihto suojaaltaallisiin puistomuuntamoihin Muuntajakohtainen riskinarviointi ja mahdolliset saneeraukset Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Ei uusia suoja-altaattomia muuntamoja pohjavesialueelle Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle

81 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Entinen Mikan kyllästämö, Alapitkä/Viitonen, Ei puhdistustarvetta/maankäyttörajoite. Alueella tulee jatkaa pohjaveden laadun ja korkeuden tarkkailua pystyeristeseinämien vaikuttavuuden selvittämiseksi. Lohja Rudus Oy:n mmonttu 17, Viitonen, Pöljä, Ei puhdistustarvetta/maankäyttörajoite Savon Voima Oy ELY-keskus (ympäristö) Alue on kunnostettu. Kunnostus päättynyt v. 2002, kunnostus paikalleen. Tämänhetkisen tiedon mukaan kohde muodostaa riskin pohjaveden laadulle. Lohja Rudus Oy ELY-keskus (ympäristö) Kohde kunnostettu. Lopullisesta pohjasta otetut näytteet alittivat laboratorion määritysrajan. Syvimmässä kohdassa luiskat sortuivat nopeasti, mutta pilaantunut maa poistettiin niin hyvin kuin se teknisesti oli mahdollista. Kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. Kaavoitus Pohjavesialueen kaavoituksessa pohjaveden suojelun Kunnan kaavoitusviranomainen ELY-keskus (ympäristö) huomioon ottaminen Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa pohjavedelle vaaraa Kunnan kaavoitusviranomainen ELY-keskus (ympäristö) aiheuttavia toimintoja Pohjaveden ottaminen Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu Pöljän vesiosuuskunta Kunnan terveydensuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Pohjaveden korkeuden tarkkailu Pöljän vesiosuuskunta ELY-keskus (ympäristö) Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Pöljän vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät Pöljän vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesihuoltolaitoksen ja Autiorannan vesiosuuskunnan kanssa) Pöljän vedenottamolle aitaus tai tien puomitus Pöljän vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman Pohjaveden havaintoputket Lukottomien ja avoimien putkien lukitseminen Pöljän vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman Pohjavesihavaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan Pöljän vesiosuuskunta, ottajat Suojelusuunnitelman avainsarjaan toiminnanharjoittajakohtaisiin avainsarjoihin Valvontatutkimusohjelma, VHS-seuranta (2010) Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELY-keskukselle (ympäristö) Valmiuslaki 1080/1991, terveydensuojelulaki 8 Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin Pöljän vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman Uusiin asennettaviin havaintoputkiin sisälle suojaverkot Putken asentaja/asennuttaja Suojelusuunnitelman Hydrogeologisia olosuhteita koskevan tiedon täydentäminen Tehdään rakenneselvitys, jonka perusteella Kunta, ELY-Y, ELY-L ja GTK Suojelusuunnitelman tarkkennetaan pohjavesialuerajauksia

82 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Käytöstä poistetun Mikan kyllästämön vaikutusten tarkkailun jatkamisen ja pystyeristeseinämien vaikuttavuuden arviointi Savon Voima Oyj ja ELY-Y Suojelusuunnitelman 2011 Mikan kyllästämön maaperän puhdistamista ei ole hyväksytty (vrt. SCC Viatek n päivätty Vanhan pylväskyllästämön pilaantuneen maaperän kunnostaminen, Mikka, Siilinjärvi - loppuraportti

83 POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA JÄLÄNNIEMI Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

84 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Jälänniemen pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Suoja-alue päätökset Jälänniemen raakaveden laatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaiset pinta- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella olevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Rautatieliikenne Vaarallisten aineiden kuljetukset Lentoliikenne Vesiliikenne Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKAprojekti) Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI-projekti) Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus KIRJALLISUUTTA

85 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Jälänniemen pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Jälänniemen pohjavesialue on veden hankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 1,09 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,52 km 2. Alueen kokonaisantoisuus on m 3 /d, kun pohjavedeksi imeytyy 70 % sadannasta. Laskennallinen muodostuva pohjaveden määrä on noin 600 m3/d. Tämän lisäksi alueelta saadaan rantaimeytyvää pohjavettä niin, että vedenottopaikan antoisuudeksi on saatu jopa m 3 /d. Alueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä. Jälänniemi on pienehkö vesistöjen reunustama niemi, joka kuuluu Outokummusta Riistaveden kautta Siilinjärvelle suuntautuvaan harjujaksoon. Jälänniemen pohjavesialue saattaa kuulua samaan harjusysteemiin Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen kanssa, mutta tätä ei voida täysin luotettavasti todentaa olemassa olevien tietojen perusteella. Vastaavasti mahdollisuutta ei pystytä luotettavasti sulkemaan poiskaan. Asian selvittäminen vaatisi pitkäaikaisia ja kalliita merkkiainetutkimuksia. Yhteyden osoittamisella ei kuitenkaan olisi juurikaan merkitystä varsinaiselle vedenotolle, sillä etäisyydet ovat pitkiä ja vedenotto Jälällä oletettavasti perustuu myös imeytymiseen järvestä. Iso-Jälän järven syvännenäytteessä on havaittu selviä merkkejä pohjavesipurkautumasta, joten rantaimeytymisen vaikutus alueen antoisuuteen nykyisillä vedenottomäärillä saattaa olla merkityksetön. Jälänniemi on vanhaa soranottoaluetta, josta maa-ainesta on otettu runsaasti myös pohjaveden pinnan alapuolelta. Nykyisin maa-ainesta ei oteta alueelta lukuun ottamatta kotitarveottoa. Maa-ainesten oton seurauksena alueelle on syntynyt laajoja pohjavesilammikoita. Laajamittaisen soranoton seurauksena muodostuma ei enää esiinny selvästi havaittavana harjuna, vaan on tasoittunut ja muodostuman eteläpää on lentokentän alla. Pohjoisosassa muodostuma laajenee ja häviää näkyvistä. Kallioperä ja maaperä Jälänniemen pohjavesialueen kallioperä muodostuu pääasiassa kiillegneissistä ja kiilleliuskeesta. Alueen pohjoisosissa on myös alueita, jotka koostuvat emäksisestä metavulkaniitista sekä pohjagneissistä. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 3. Tutkimusten mukaan Jälänniemen maaperä on enimmäkseen hyvin lajittunutta hiekkaa ja syvemmissä osissa se on lähinnä karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuudet alueella ovat kairausten mukaan yli 20 m. Niemen länsiranta on tiiviin savikerroksen peittämä. Paikoin alueella esiintyy myös kivisyyttä, ja maaperän pintaosat sisältävät paikoin hienoaineksia. Pohjoisemmassa maaperä muuttuu moreenimaiseksi. Pohjavesialueen maaperä on esitetty kartassa 2. 3

86 Pohjavesi Pohjavesialueen akviferi on antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Alueen määrällinen ja kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi, eikä alue ole riskialue. Jälänniemen alueella on muutamia pohjavesilammikoita ja pohjaveden pinta on muutenkin varsin lähellä maanpintaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään kohti Jälän vedenottamoa. Tutkimusten mukaan pohjavedenvirtausta tapahtuu myös etelästä, lentokentän suunnasta. Pohjaveden pinta on samalla tasolla harjualueella ja siihen rajoittuvissa vesistöissä. Pohjavedenpinnan korkeuserot muodostuman eri osissa ovat pienet. Luonnontilassa pohjaveden purkautumista tapahtuu harjun eteläkärjestä ja osittain myös Siltasalmeen. Pohjaveden hydrauliset yhteydet ovat erittäin hyvät. Pohjavesiesiintymä ja siihen rajoittuvat vesistöt ovat virtausyhteydessä toisiinsa, ja rantaimeytyminen lisääkin huomattavasti esiintymän luonnollista antoisuutta. Hydrauliset yhteydet harjumuodostuman ja vesistöjen välillä ovat parhaimmillaan vedenottamon ympäristössä. Pohjaveden pinnankorkeudet on mitattu suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä kesäkuussa Tuolloin pohjavedenpinta oli alueella tasolla +81,70-82,04 m mpy. Pohjavesialue, pohjaveden virtaussuunta ja pohjavesialueella sijaitsevat pohjaveden havaintoputket on esitetty kartassa Vedenottamot Jälänniemen vedenottamo sijaitsee harjumuodostuman eteläosassa, ja se on otettu käyttöön Vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden myöntämä lupa ottaa vettä enintään m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2008 vettä otettiin keskimäärin 824 m 3 /d (kuva 1). Jälän vedenottamolta pumpattavalla vedellä turvataan Toivalan Vuorelan taajama-alueen sekä ympäröivän haja-asutuksen vedensaanti. Vettä toimitetaan myös Rissalan verkostoon. 4

87 Kuva 1. Jälänniemeltä otetut vesimäärät v Vedenottamolla on kolme siiviläputkikaivoa. Kaivot sijaitsevat noin metrin etäisyydellä rannasta. Jälän vedenottamo on niin sanottu VYR laitos, jossa rauta ja mangaani poistetaan maaperässä pohjavedenpinnan alapuolella tehtävän hapetuksen avulla. Muut vedenkäsittelymenetelmät laitoksella ovat ilmastus, pehmennys ionivaihtimilla ja UV-desinfiointi. Vedenottamolla on voimassa tekopohjavesilaitosluokitus, vaikka ottamo on hydrogeologisesti rantaimeytyslaitos. Vedenottamolla on valmius aloittaa klooraus neljässä tunnissa. Pohjavedenpintaa tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti kerran kuussa vedenottamon tarkkailuvelvoiteputkista, joita on Jälänniemellä kolme kappaletta (HP6, HP9 ja HP23). Jälänniemen vedenottamoalue on aidattu mantereen puolelta ja alueelle johtavalla tiellä on lukittava portti Suoja-alue päätökset Jälän vedenottamolle on laadittu ohjeellinen suoja-aluesuunnitelma vuonna 1987, mutta suunnitelmaa ei ole vahvistettu Jälänniemen raakaveden laatu Jälänniemen vedenottamolla vedenlaatua seurataan Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000). Tutkimusohjelma sisältää kaikki kolme kunnan vesihuoltolaitoksen omistamaa vedenottamoa (Hakkarala, Jälänniemi ja Koivuniemi). Laaduntarkkailu sisältää käyttötarkkailun sekä säännöllisen valvonnan. Tutkimusohjelma on päivitetty viimeksi

88 Jälänniemen pohjavesialueen raakaveden laadullinen tila on hyvä, eikä merkkejä haitallisista ympäristövaikutuksista ole. Raakavesi on lievästi emäksistä ph:n ollessa keskimäärin 7,6. Vesi on suomalaisia raakavesiä keskimääräistä kovempaa, kokonaiskovuuden ollessa keskimäärin 1,7 mmol/l. Veden kloridipitoisuus on ollut keskimäärin 16 mg/l ja hiilidioksidipitoisuus keskimäärin 5,9 mg/l. Vedessä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet alhaiset, raudan ollessa keskimäärin 43 µg/l ja mangaanin 10 µg/l (taulukko 1). Taulukko 1. Jälänniemen raakaveden laatutietoja v Parametri Yks. Jälänniemi ( ) n Ka Md Min Max Lämpötila C 117 6,4 6 3,9 13,2 Sameus FNU 24 0,1 <0,1 <0,1 0,26 Väriluku mg Pt/l 24 5 <5 <5 5 ph 35 7,6 7,6 7 8 Rauta µg/l <40 <30 <50 Mangaani µg/l <10 <10 17 Ammonium typpenä µg/l 24 6 <5 <5 <10 NO 3 typpenä µg/l <5 380 NO 2 typpenä µg/l 35 6 <5 <5 <20 Sähkönjohtavuus ms/m Alkaliteetti mmol/l 35 2,4 2,4 1,1 2,6 Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l 1 5,2 5,2 5,2 5,2 COD Mn mg/l 32 <1 <1 <1 <1 Hiilidioksidi mg/l 4 5,9 4,9 3,7 10 Kovuus mmol/l 33 1,7 1,7 1,6 1,8 Kloridi mg/l Sulfaatti mg/l Kalsium mg/l Natrium mg/l 24 7,2 6,95 5,9 9 Sameus 46%, Väri 83%, Fe 100%, Mn 97%, NO2-N 97%, NH4-N 96%, NO3-N 9%, CODMn 100% näytteistä alle määritysrajan Pohjaveden havaintoputket Suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä on Jälänniemen pohjavesialueelta kartoitettu pohjaveden havaintoputket. Alueella on kolme pohjaveden havaintoputkea (taulukko 2). Havaintoputket ovat lukittuja ja putkien lukot ovat keskenään samassa sarjassa. Suunnitelman laadinnan aikana pohjavesialueelle asennettiin havaintoputki SU21/11. Putkesta ei kuitenkaan saatu näytettä, sillä putki oli kuiva. Taulukko 2. Jälänniemen pohjavesialueen pohjaveden havaintoputket. TUNNUS OMISTAJA MATERIAALI HALKAISIJA KUNTO KORKKI LUKKO AVAIN PUTKENPÄÄ MAANPINTA VESIPINTA PVM HP23 HP6 HP9 Siilinjärven kunta Siilinjärven kunta Siilinjärven kunta Rauta 32 mm Hyvä Hattu On Vesilaitos VVL Rauta 32 mm Hyvä Hattu On Vesilaitos VVL Rauta 32 mm Hyvä Hattu On Vesilaitos VVL

89 1.1.6 Pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaiset pinta- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Jälänniemen pohjavesialueelle on laaja-alaisen maa-ainesten oton seurauksena syntynyt pohjavesilammikoita, jotka ovat suorassa yhteydessä pohjavesiesiintymään. Myös pohjavesialueeseen rajoittuvat vesistöt ovat hydraulisessa yhteydessä esiintymään Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Siilinjärvellä on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä Kaavassa Jälänniemen pohjavesialue on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv ). Jälänniemen pohjavesialueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alue ei kuuluu Etelä-Siilinjärven yleiskaavaluonnoksen alustavaa rajaukseen. Jälänniemen pohjavesialue ei ole asemakaava-alueella. Jälänniemen pohjavesialueen maankäyttöä hallitsevat metsätalous ja vesistöt. Peltoviljelyä alueella on n. 13 ha, josta vajaa puolet sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Alueella on myös haja- ja loma-asutusta (taulukko 3, kuva 2). Taulukko 3. Maankäyttö Jälänniemen pohjavesialueella. Jälänniemi pohjavesialue (ha) muodostumisalue (ha) Kokonaispinta-ala Haja-asutus 1,6 1 Loma-asutus 2,3 1,3 Peltoviljely 13,4 5,5 Metsätalous 48,2 40,1 Vesistöt 43,3 3,6 Kuva 2. Maankäyttö Jälänniemen pohjavesialueella. 7

90 1.1.8 Toimenpidesuositukset Vedenlaadun tarkkailuohjelman päivitystarve tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Pohjaveden havaintoputkiin tulee merkitä putkien tunnukset. Mikäli pohjavesialueella vedenottamon läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan, tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. Suunniteltaessa muutoksia pohjavesialueen maankäyttöön, on muutosten vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään arvioitava. Jälänniemen pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamon tai tutkitun vedenottopaikan läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajamaalueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueen ulkopuolella. 2 Pohjavesialueella olevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset Jälänniemen vedenotto perustuu osittain rantaimeytykseen Iso-Jälästä. Tämä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa maankäyttöä Iso-Jälän valuma-alueelle. 2.1 Asutus Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Jälänniemen pohjavesialueella ei ole tällä hetkellä yleistä viemäriverkostoa eikä alue kuulu vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueeseen. Pohjavesialueella on 13 viemäriverkostoon kuulumatonta kiinteistöä, joista 10 on pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Iso-Jälän rannan läheisyydessä on kaksi jätevedenpumppaamoa, joilla molemmilla on ylivuotosäiliöt (taulukko 4). Jätevedenpumppaamot eivät ole pohjavesialueella, mutta aiheuttavat riskin rantaimeytykseen perustuvalle Jälän vedenottamolle. 8

91 Taulukko 4. Iso-Jälän rannan läheisyydessä olevat jätevedenpumppaamot. Pumppaamo Rakennettu Ylivuotosäiliö J On J On Kaikilla Siilinjärven jätevedenpumppaamoilla on ympärivuorokautinen kaukovalvonta. Päivystäjä saa ensin ylärajahälytyksen matkapuhelimeen, ja ylivuotohälytys tulee säiliön ollessa täynnä. Santalannotkon jätevedenpumppaamolla tapahtui ylivuoto välisenä aikana. Jätevedenpumppaamo oli mennyt epäkuntoon, jonka seurauksena Iso- Jälään pääsi valumaan jätevettä ylivuotona n. 300 m 3. Iso-Jälästä sekä vedenottamolta otettiin vesinäytteitä tehostetusti vuodon takia. Vedenottamolla aloitettiin myös veden klooraus. Iso-Jälästä otetuissa näytteissä havaittiin bakteeripitoisuuksien nousua. Jälänniemen vedenottamolla ja vesijohtoverkostossa veden mikrobiologinen laatu oli koko tapahtuman ajan moitteetonta. Tapahtuman jälkeen jätevedenpumppaamolla tehtiin muutoksia vastaavanlaisen ylivuodon välttämiseksi. Riskinarviointi Jälänniemen pohjavesialueella sijaitsevat viemäröimättömät kiinteistöt muodostavat pitkällä aikavälillä riskin pohjavedelle. Erityisesti riskiä aiheutuu kymmenestä kiinteistöstä, jotka sijaitsevat pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Myös Iso-Jälän rannalla sijaitsevat kaksi jätevedenpumppaamoa muodostavat riskin pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen, ennen vuotta 2004 rakennettujen jätevesijärjestelmien on täytettävä jätevesiasetuksessa asetetut vaatimukset ympäristönsuojelulain 3a luvussa säädetyn mukaiseksi mennessä. Kiinteistöjen tulee tehdä asianmukaiset suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan viemäriverkostojen suunnittelua ja rakentamista koskevaa tukea tulee kohdentaa ensisijaisesti pohjavesialueille rakennettavaa viemäröintiä varten. 9

92 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Jälänniemen pohjavesialueen läpi kulkee maantie 562 (Siltasalmentie). Tien pituus pohjavesialueella on n. 1,7 km. Maantiellä 562 liikennemäärät ovat keskimäärin n ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiehen ei ole rakennettu pohjavesisuojauksia. Vahvistetun tiesuunnitelman mukaisesti vedenottamon sekä pohjaveden muodostumisja lähisuoja-alueiden kohdalla pohjaveden pilaantumisriskiä on pienennetty rakentamalla tiekaiteet sekä rajoittamalla vaarallisten aineiden kuljetuksia. Tiekaiteet ehkäiset autojen suistumisen tieltä. Tien varteen on asennettu pohjavesialue-kylttejä 8 kappaletta sekä yksi kyltti, joka kieltää vaarallisten aineiden kuljetukset tiellä Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Maantiellä 562 käytetään nykyään hiekkaa liukkaudentorjuntaan. Jälänniemen raakaveden kloridipitoisuudet ovat olleet keskimäärin 16 mg/l, mutta vedestä on myös havaittu jopa 25 mg/l pitoisuuksia Rautatieliikenne Iso-Jälän länsirannalla kulkee sähköistetty rautatie koko rannan pituudella n. 3 km matkalla. Valtion rataverkolla käytetään mm. turvallisuuden takia noin 4 tn/v kasvinsuojeluaineita lähinnä asemilla, koska linjaosuuksilla ei ole juurikaan tarvetta. Vesakon eli rata-alueen reunojen torjunta on suoritettu vuodesta 1977 lähtien mekaanisesti. Ratahallintokeskus on luopunut kasvinsuojeluaineiden käytöstä pohjavesialueilla keväällä Ratahallintokeskus on panostanut kemikaalivuotojen ehkäisyyn ja torjuntaan viime vuosina. Vaarallisten aineiden kuljetukset pyritään kuljettamaan lähtöasemalta määränpäähän ilman välipysähdyksiä luvun alusta lähtien tihkuvuodot ovat olennaisesti vähentyneet, mikä on seurausta lähinnä säiliövaunujen tarkentuneesta valvonnasta itärajalla Vaarallisten aineiden kuljetukset Maanteitse tapahtuva vaarallisten aineiden kuljetus on Jälänniemen pohjavesialueella kielletty Siilinjärven kunnan esityksestä liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä vuonna Vaarallisia aineita kuljetetaan rautateitse Jälän vedenottamon läheisyydessä Iso- Jälän rantaa pitkin (taulukko 5). 10

93 Taulukko 5. Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset Kuopio-Iisalmi rataosalla v Palavat nesteet ja sytyttävästi Räjähteet Kaasut vaikuttavat Syövyttävät 0,01-0,1 t/vko t/vko t/vko t/vko Lentoliikenne Jälänniemen pohjavesialueen kaakkoispuolella, pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kuopion lentoasema. Lentoasemalla on sekä siviili- että puolustusvoimien sotilaslentoliikennettä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Kuopion lentoaseman toiminnalle ympäristöluvan Kuopion lentoasemalla käytetään liukkauden torjuntaan pääasiassa nestemäistä kaliumformiaattia (KCOOH) ja kaliumasetaattia (CH 3 COOK). Lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia nesteitä. Aine on veteen hyvin liukeneva, nopeasti biohajoava kemikaali, eikä sillä ole todettu olevan myrkyllisiä vaikutuksia. Glykolia kerätään kentältä imuriautolla. Imuriauto puhdistaa seisontapaikan jokaisen glykolikäsittelyn jälkeen lentokoneen poistuttua. Glykolivesi varastoidaan maanalaiseen 50 m 3 :n kokoiseen muovisäiliöön. Säiliöstä glykolivesi kuljetetaan loka-autolla Kuopion Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon mädättämöön. Lentokenttäalueen huoltotilojen jätevedet johdetaan hiekanerottimien ja hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta kunnalliseen jätevesiviemäriin. Lentokentän hulevedet mukaan lukien kiitoradan sulatusvedet johdetaan Juurusveteen ja Iso-Jälään. Pääosa vesistöön kulkeutuvista liukkaudentorjunta-aineista joutuu Juurusveteen (70 %) ja loput Iso-Jälään. Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämässä luvassa on määrätty luvan saajalle velvoite tarkkailla lentokenttätoiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Vesiliikenne Iso-Jälän lentokentän puoleisella itärannalla sijaitsee järviterminaali. Järviterminaalia käytetään kesäaikana venematkailuun ja talviaikaan se toimii moottorikelkkailijoiden taukopaikkana. Järviterminaalissa ei ole tankkauspistettä. Tähän mennessä järviterminaalin käyttö on ollut vähäistä. Riskinarviointi Jälänniemen pohjavesialueen kautta kulkeva maantieliikenne muodostaa riskin pohjavedelle. Riskiä lisää se, ettei pohjavesialueella kulkeville teille ole rakennettu pohjavesisuojauksia. Pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä Iso-Jälä järven rannalla kulkeva rautatieliikenne muodostaa riskin pohjavedelle. Riskiä nostaa se, että rata-alueet ovat merkkaamattomia ja suojaamattomia. 11

94 Myös pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä tapahtuva lentokenttätoiminta muodostaa riskin pohjavedelle. Järviterminaalin riski pohjavedelle tulee myös tiedostaa ja ottaa huomioon alueen toiminnassa. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella kulkeville teille tulee rakentaa riittävät pohjavesisuojaukset. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä tulee mahdollisuuksien mukaan luopua Iso-Jälän valuma-alueella olevalla rataosuudella. Pohjavesialueen merkinnät tulee asentaa pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä kulkevan radan varteen. Ratahenkilökunnalle tulee järjestää riittävästi koulutusta, jossa kerrotaan pohjavesialueista ja toimenpiteistä mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Rataosuudelle tulee mahdollisuuksien mukaan radankunnostuksen yhteydessä tehdä myös pohjavesisuojauksia. Finavian tulee tarkkailla lentokenttätoiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Itä- Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan mukaisesti. Tarkkailun toteutumista tulee valvoa. Todellisia vaikutuksia vedenotolle tulee arvioida yhdessä rantaimeytymisen määrän arvioinnin kanssa. Mikäli hulevesien johtamisella Iso- Jälään havaitaan olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia, tulee hulevedet johtaa viemäriverkostoon. Samoin tulee tiedostaa vesiliikenteen ja vierasvenesataman riskit ja arvioida niitä rinnan rantaimeytymisen kanssa. 2.3 Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Siilinjärven kunnan alueella maa-ainesluvat myöntää ja valvoo kunnan rakennuslautakunta. Vireille tulevista hakemuksista pyydetään lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä tarpeen vaatiessa tapauskohtaisesti myös muilta tahoilta. Ottoalueen rajanaapureita kuullaan kuulemiskirjeillä sekä laajempi asianosaisten kuuleminen hoidetaan kuulutuksella lehdessä Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKA-projekti) Pohjois-Savon ELY-keskus on kartoittanut Pohjois-Savon pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden nykytilat vuonna 2009 päättyneessä SOKKA-projektissa. Projektissa ensisijaisesti selvitettiin ja määriteltiin kunnostustarve alueilla, joilta 12

95 maa-aineksia on otettu ennen maa-aineslain voimaantuloa ja joilla ei ole voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa. Jälänniemen pohjavesialueelta on otettu aiemmin runsaasti maa-aineksia, mutta nykyisin ottotoimintaa ei ole muualla kuin yhdellä 0,3 ha:n kokoisella kotitarvekuopalla. Kotitarvekuopan kunnostustarve on suuri Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKIprojekti) Pohjois-Savon ympäristökeskus selvitti pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista vuonna 2007 päättyneessä POSKI-projektissa. Projektin tarkoituksena oli turvata maakunnassa hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon sekä laadukkaan kiviaineksen saanti yhdyskuntarakentamiseen. Jälänniemen pohjavesialueella ei ole POSKI-luokituksen mukaisia arvokkaita kohteita. Riskinarviointi Jälänniemen pohjavesialueella sijaitseva kotitarveottokuoppa muodostaa riskin pohjavedelle. Riskiä lisää se, että kotitarvekuopan kunnostustarve on luokiteltu suureksi. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitseva kotitarvekuoppa tulee kunnostaa mahdollisimman pian. 2.4 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Jälänniemen pohjavesialueella on peltopinta-alaa yhteensä 13,4 ha, mikä on 12,3 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Peltopinta-alasta 5,5 ha sijaitsee pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueella. Peltoviljelyä ohjataan pääasiassa EU:n tukijärjestelmään sisältyvillä ehdoilla. Viljelijä sitoutuu tilatukea saadessaan myös täydentävien ehtojen noudattamiseen, jotka muodostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Viljelijä voi lisäksi hakea erityistä ympäristötukea. Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin, tehokkaita ympäristönsuojelu ja hoitotoimia edellyttäviin erityistukisopimuksiin, joista yksi on pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuki. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on noudatettava lisäksi ympäristötuen omia eh- 13

96 toja, jotka ovat esim. lannoitemäärien osalta nitraattiasetuksen vaatimuksia tiukempia. Jälänniemen pohjavesialueella kaikki pellot ovat tilatuen piirissä, jolloin myös täydentävät ehdot koskevat niitä. Lantapattereita ei saa nykyisin perustaa pohjavesialueille, mutta niitä on perustettu aiemmin. Jälänniemen pohjavesialueella ei ole tiloja, jotka saisivat pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea, tai jotka olisivat perustaneet pohjaveden suojavyöhykkeen erityistuella. Jälänniemen pohjavesialueella on metsätaloutta 48,3 ha, mikä on 44,3 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Metsätaloudesta suurin osa sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsevat maa- ja metsätalous muodostavat riskin pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää Lietelantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tule levittää pohjavesialueelle, mikäli tutkimuksin ei pystytä selvityksin osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan kasvukaudella lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita saakka, syysviljan osalta saakka. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina pohjavesialueella saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla Maatalouden täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaa tulee tehostaa. Valvonnan tulee koskea kaikkia tiloja, ja ensisijaisesti tulee huomioida pohjavesialueilla sijaitsevat kohteet. Valvontaa tulee myös suorittaa säännöllisesti. 2.5 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat Jälänniemen pohjavesialueella on kolme muuntamoa, joista kaksi on pylväsmuuntamoita ja yksi on puistomuuntamo. Vain puistomuuntamolla on suoja-allas. Suojaaltaattomat muuntamot ovat teholtaan vain 50 kva ja niissä on öljyä n. 100 l (taulukko 6). 14

97 Taulukko 6. Jälänniemen pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat. Muuntamo Teho / kva Öljyä / kg Öljyä / l Malli Suoja-allas Koordinaatit pylväs ei pylväs ei puisto (mini satell) kyllä Savon Voima tarkastaa muuntamot kuuden vuoden välein, jolloin havaitaan pienet öljyvuodot. Pienellä öljyvuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa muuntajan, katkaisijan tms. pinta on öljystä märkä, ja siitä tippuu satunnaisesti pisaroita maahan. Muuntamoiden huoltajilla on käytössään öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia, jolla irtonainen öljy saadaan imeytettyä. Jos maata on saastunut muuntamoöljyllä alle 10 m 3, niin nämä maat kaivetaan ja toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osoittamaan paikkaan käsiteltäväksi. Muuntamo voi rikkoutua esim. salamaniskun seurauksena, jolloin suoja-altaattoman muuntamon öljy tai suuri osa siitä pääsee valumaan maaperään. Jakelumuuntajan vaurioituessa joko rakenteellisesta tai ilmastollisesta syystä, on vaarana muuntajaöljyn syttyminen. Tulipalon seurauksena taas voi olla muuntajaöljyn roiskuminen maastoon. Rikkoutuminen muutoin kuin salamaniskusta on harvinaista. Muuntamon rikkoutuminen aiheuttaa sähkövian, joka huomataan, ja vika etsitään ja havaitaan nopeasti. Muuntamoilla ei ole erillisiä hälytysjärjestelmiä. Häiriötapauksessa ylijännite tai maasulkuvirta laukaisevat koko johtolähdön sähköasemalta saakka, josta automatiikka hoitaa sähkön takaisin jos vika on poistunut. Muutoin päivystäjä saa hälytyksen lauenneesta johtolähdöstä. Öljyvuototapauksista pohjavesialueella ilmoitetaan välittömästi pelastusviranomaiselle. Mikäli vuoto on jatkuvaa, muuntaja on vaurioitunut, ja vuotoa ei saada loppumaan, muuntajakone vaihdetaan välittömästi vikatyönä. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot muodostavat riskin pohjavedelle. Riskiä nostaa se, että kaikki alueen muuntamot sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Erityinen riski aiheutuu pylväsmuuntamoista. Alueen puistomuuntamo sijaitsee vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Pylväsmuuntamoilta on matkaa vedenottamolle yli 500 m. Toimenpidesuositukset Savon Voima korvaa pohjavesialueilla sijaitsevat pylväsmuuntamot, jotka sijaitsevat korkeintaan 500 m päässä vedenottamoista, öljynkeräyskaukalon sisältävillä puistomuuntamoilla vuoteen 2013 mennessä. Muut nykyiset pylväsmuuntamot pohjavesialueilla korvataan puistomuuntamoilla sähköverkoston vuosittaisten investointiohjelmien mukaisesti. Uusia suoja-altaattomia muuntamoja ei enää rakenneta pohjavesialueille. Merkittävien kohteiden maaperä tulee lisäksi tiivistää räjähdystilanteen varalta. Seuraavassa vaiheessa tulee ensisijaisesti saneerata pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsevat teholtaan suurimmat muuntamot, joilta pohjavedenvirtaussuunta, etenkin päävirtaussuunta, on vedenottamoa kohti. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi 15

98 ainakin muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. Savon Voiman tulee pitää pohjavesialueilla sijaitsevista öljyjäähdytteisistä muuntajista ajan tasalla olevaa rekisteriä ja karttaa, joka tulee toimittaa myös pelastusviranomaisille. 2.6 Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sadantaa tulevaisuudessa ja etenkin rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän. Tämä on riski vesistöjen läheisyyteen sijoittuneille vedenottamoille. Rantaimeytyminen voi lisääntyä vedenpintojen noustessa ja vaikuttaa vedenlaatuun negatiivisesti. Pohjois-Savon ympäristökeskus on alustavasti selvittänyt Pohjois-Savon alueen vedenottamoiden tulvariskejä ja niiden vaikutuksia vesihuollolle. Selvitys koskee vedenottamoja, jotka sijoittuvat alle 100 metrin etäisyydelle vesistöistä. Selvityksessä Jälänniemen vedenottamo kuuluu suuren riskin omaaviin vedenottamoihin. Jälänniemen antoisuus perustuu suurelta osin rantaimeytykseen. Vedenpinnan kohoamisen myötä mahdollisesti lisääntyvä rantaimeytyminen voi aiheuttaa vedenottamon raakaveden laadun heikkenemistä. Veden kohoaminen ei vaikuta todennäköisesti kaivon tekniikkaan, sillä vedennousu kaivon kannen tasolle ei liene todennäköistä. Alueesta luodun tulvakartan mukaan tulva-aikaan vesi kuitenkin nousisi kaivon tasolle, mutta johtuen mallin epätarkasta korkeusmallista, tietoa ei voida pitää täysin luotettavana. Vesistön läheisyyden ja korkean vesipinnan vuoksi vedenottamo kuuluu riskinsä puolesta luokkaan suuri. 16

99 3 KIRJALLISUUTTA Arosilta Anna ja Hannu Vikman Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen. Ympäristöopas. Maa- ja metsätalousministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja Suomen ympäristökeskus. Antikainen Merja, Britschgi Ritva, Ekholm-Peltonen Maria, Hyvärinen Vesa, Nylander Esko, Siiro Petri ja Suomela Tapani Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus. Hirsimäki Olli Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Vieremän kunta, Marjomäki ja Lehmikangas-Karjalankangas. Ylä-Savon Vesi Oy. Jälänniemen pohjavesitutkimus Kuopion vesipiiri Tnro 182 Kuv 5. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Ympäristöhallinnon ohjeita. Ympäristöministeriö. Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita Nenonen Suvi ja Sipilä Jussi Savo-Karjalan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma, Kuopio. Tiehallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja-sarja. Nuortimo Elina ja Strengell Marjatta Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve. Sokka-projekti. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Hyvärinen Vesa, Illmer Kari, Nylander Esko, Rantala Pasi, Rintala Jari, Pulkkinen Pekka ja Siiro Petri Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä, taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus. Remes Paula ja Valta Helena Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Suomen rautatietilasto Ratahallintokeskus. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. Ympäristöasioiden hallinta kiviaineshuollossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristökeskus. 17

100 Jälänniemen pohjavesialue Kartta 1 HP 9 pp vp HP 6 pp vp HP 23 pp vp Merkkien selitys Pohjaveden havaintoputki Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Mikko Laakso (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry

101 Jälänniemen pohjavesialue Maaperä Kartta 2 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Hienoainesmoreeni Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Rahkaturve Saraturve Lieju Turvetuotantoalue; Täytemaa; Kartoittamaton; Vesi Mikko Laakso (C) Geologian tutkimuskeskus (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry

102 Jälänniemen pohjavesialue Kallioperä Kartta 3 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kiillegneissiä ja kiilleliusketta Mustaliusketta Kvartsi-maasälpägneissiä Amfiboliittia Sarvivälkegneissiä Hapanta metavulkaniittia Emäksistä metavulkaniittia Karbonattikiveä ja karsikiveä Kvartsiittia ja serisiittikvartsiittia Graniittia Porfyyristä graniittia Pegmatiittigraniittia Porfyyristä granodioriittia, paikoin graniittia Granodioriittia tai tonaliittia Granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia Juovaista tai gneissimäistä tonaliittia ja kvartsidioriittia Mikrotonaliittia Tonaliittia (\"Juurus\") Kvartsidioriittia ja tonaliittia tai kvartsidioriittia Kvartsidioriittia ja dioriittia Metadiabaasia Gabroa Pohjagneissiä Graniittia Kvartsi-maasälpägneissiä Feniitti - syeniittiä Karbonatiitti-glimmeriittiä Mikko Laakso (C) Geologian tutkimuskeskus (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry

103 Jälänniemen pohjavesialue Riskikohteita Merkkien selitykset Jätevedenpumppaamo Pylväsmuuntamo Puistomuuntamo Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

104 TOIMENPIDERSUOSITUKSET JÄLÄNNIEMEN POHJAVESIALUEELLA Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkoston laajennus pohjavesialueelle Vesiosuuskunta tai kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman Jätevedenpumppaamoilla varaudutaan sähkökatkoihin Vesiosuuskunta tai kunnan vesihuoltolaitos (ylivuotoallas/-säiliö, varavoima) Viemäriverkoston kuntoa tarkkaillaan systemaattisesti ja Vesiosuuskunta tai kunnan vesihuoltolaitos pidetään kunnossa esimerkiksi huuhtelemalla ennalta ehkäisyn periaattein Viemäröintijärjestelmien häiriötilanteissa korjaavien Vesiosuuskunta tai kunnan vesihuoltolaitos toimenpiteiden lisäksi tehdään toimenpiteet, jotka estävät vastaavan tapauksen toistumisen. Tapahtumasta ja korjaavista toimista selvitys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sijaitsevat kiinteistöt velvoitetaan liittymään viemäriverkostoon Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen Kiinteistön omistaja/haltija ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostaminen Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä jätevedet Kiinteistöjen omistaja/ haltija ohjattava pohjavesialueen ulkopuolelle tai hälytysjärjestelmälliseen umpisäiliöön Liikenne, tien- ja kadunpito Tiealueiden hoidossa käytettävä mahdollisimman vähän Tiehallinto, kunta ja tiekunnat kasvinsuojeluaineita. Käytettävien kasvinsuojeluaineiden on oltava pohjavesialueella sallittuja. Iso-Jälän valuma-alueella sijaitsevalla rataosuudella ei Ratahallintokeskus Liikennevirasto käytetä kasvinsuojeluaineita Lentokenttätoiminnan pinta- ja pohjavesivaikutusten Finavia, Karjalan Lennosto tarkkailua jatketaan Yritystoiminta Iso-Jälän valuma-alueella olevien yritysten otettava Alueen yritykset huomioon pohjavesialue ja toiminnan mahdolliset riskit Suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelman Kunnan ympäristönsuiojeluviranomainen, suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelman Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusviranomainen Suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelman ELY-keskus (ympäristö), kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suojelusuunnitelman, ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja valvontaviranomaiset Kunta on tukenut vesiosuuskuntia viemäröintihankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa Raportti tulee lähettää myös ELYkeskukselle (ympäristö) Vesihuoltolaki 7 ja Ympäristönsuojelulaki 3a luku, VNa 209/ Rakennusjärjestys, Ympäristönsuojelulaki 8 ISY:n päätös dnro ISY-2006-Y- 136

105 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Pohjaveden pilaantumisen vaaraa poistetaan pohjavesialueella nykyisin olevissa toiminnoissa rakenteellisin keinoin kuten asentamalla polttoainesäiliöihin vuodonilmaisujärjestelmät ja viemäreihin öljynerottimet ja sulkuventtiilit sekä käyttöteknisin keinoin kuten asentamalla polttoainesäiliöihin ylitäytönestimet. Yritys Ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja valvontaviranomaiset, kunnan rakennusvalvontaviranomainen Turvatekniikan ohjeistus K3-2006, kunnan rakennusjärjestys Rakenteelliset ja käyttötekniset suojaukset pidetään kunnossa säännöllisin huolloin. Merkittävimmillä toiminnanharjoittajilla kirjallinen toimintasuunnitelma onnettomuustilanteiden varalta (myös mahdolliset sammutusvedet) Yritys Yritys Ympärisönsuojelulain mukainen valvontaviranomainen Ympärisönsuojelulain mukainen valvontaviranomainen Ympäristöluvissa velvoite pohjaveden tarkkailuun Ympäristölupaviranomainen Ympärisönsuojelulain mukainen valvontaviranomainen Ei autojen ja veneiden pesua pohjavesialueella Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Tarkkailujärjestelmien hälytykset ohjataan paikkaan, jossa Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Kunnan rakennusvalvonta, on jatkuva valvonta hälytyksen pikaiseen toteamiseen ja ympäristölupaviranomainen ympärisöluvan toimenpiteiden käynnistämiseen. valvontaviranomainen Maa-ainesten otto Ei uusia ottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia luonnontilaisille alueille. Pohjavesialueiden luonnontilaisille alueille ei tule sallia uusia tai merkittävästi laajentuvia ottamisalueita ilman kaavallista tarkastelua. Ottamisen jatkaminen vanhoilla ja/tai jälkihoidetuilla ottamisalueilla arvioidaan tapauskohtaisesti. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden (ohjeellisilla) lähisuojavyöhykkeillä ei ottotoimintaa eikä asfaltti- tai murskaustoimintaa Kotitarveoton seuranta Vanhojen maa-ainesottoalueiden kunnostus ja maisemointi Maa- ja metsätalous Ei uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja - varastoja pohjavesialueelle Suojavyöhykkeiden perustaminen tai sopimus erityistuesta pohjavesialueiden peltoviljelystä Peltoja lannoitetaan ajantasaisiin viljavuusanalyyseihin ja niiden perusteella tehtyihin lannoitussuunnitelmiin perustuen. Maa-aineslain 7 :n mukainen lupaviranomainen, ympäristölupaviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Maa-aineslain 7 :n mukainen lupaviranomainen, ELY-keskus (Ympäristö) Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELY-keskus (Ympäristö) Suojelusuunnitelman POSKI, SOKKA Maa-aineslain 14 :n mukainen Maa-aineslaki 23 a 3 valvontaviranomainen, ottaja Maanomistajat ELY-keskus (ympäristö) SOKKA Ympäristölupaviranomainen Ympäristölupaviranomainen Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ Tilojen omistajat ELY-keskus (elinkeino) Tilojen omistajat ELY-keskus (elinkeino)

106 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Maatalouden täydentävien ehtojen noudattamisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ELY-keskus (elinkeino) valvonnan tehostaminen Pohjavesialueella peruslohkojako muutetaan Tilojen omistajat pohjavesialuerajojen mukaisiksi Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitsevilla osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää keväisin ns. reunavyöhykkeelle, eli pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää, jos maaperätutkimukset tai muut riittävät tiedot osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää lantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, mikäli tutkimuksin ei pystytä osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan kasvukaudella lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita saakka, syysviljan osalta saakka. Tilojen omistajat Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministerin kirje (Elsi Kataisen esittämä kirjallinen kysymys kk 95/2009 tulkintaeroista orgaanisten lannoitteiden vaikutuksesta pohjavesien laatuun) Viljelyssä käytettävien kasvinsuojeluaineiden minimointi. Käytettävien kasvinsuojeluaineiden on oltava pohjavesialueella sallittuja. Metsien lannoittamisesta ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella Metsien omistajia kannustetaan liittymään PEFC-metsäsertfiointiin Tilojen omistajat Metsänomistajat Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus Uudistus- ja kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen välttäminen/keventäminen pohjavesialueella Muuntamot Vedenottamoiden läheisyydessä (alle 500 m) olevien suoja-altaattomien pylväsmuuntamoiden vaihto suojaaltaallisiin puistomuuntamoihin Metsänomistajat Savon Voima Oy neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) Suojelusuunnitelman Muuntajakohtainen riskinarviointi ja saneeraukset Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Ei uusia suoja-altaattomia muuntamoja pohjavesialueelle Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman

107 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Kaavoitus Pohjavesialueen kaavoituksessa pohjaveden suojelun Kunnan kaavoitusviranomainen ELY-keskus (ympäristö) huomioiminen Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa pohjavedelle vaaraa Kunnan kaavoitusviranomainen ELY-keskus (ympäristö) aiheuttavia toimintoja Pohjaveden ottaminen Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu Kunnan vesihuoltolaitos Kunnan Valvontatutkimusohjelma terveydensuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Pohjaveden korkeuden tarkkailu Kunnan vesihuoltolaitos ELY-keskus (ympäristö) Tarkkailuohjelma Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (Yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Pohjavesihavaintoputket Pohjavesihavaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan avainsarjaan toiminnanharjoittajakohtaisiin avainsarjoihin Kunta, ELY-keskus (Ympäristö) Kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman, Kunnan terveydensuojeluviranomainen Suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelman Pohjavesihavaintoputkien merkitseminen putkiin Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman Uusiin asennettaviin havaintoputkiin sisälle suojaverkot Putken asentaja/asennuttaja Suojelusuunnitelman Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELY-keskukselle (ympäristö) Valmiuslaki 1080/1991, terveydensuojelulaki 8

108 POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA HARJAMÄKI-KASURILA Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

109 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Suoja-alue päätökset Vedenottamoiden raakavedenlaatu... 6 Koivuniemi Pohjaveden havaintoputket Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella olevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Hautausmaat Vapaa-ajan alueet Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatieliikenne Vaarallisten aineiden kuljetukset Yritystoiminta Pohjavesialueella sijaitsevat ympäristöluvanvaraiset yritykset Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettelyt ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKAprojekti) Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI-projekti) Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pohjavesialueella sijaitsevat maaperän tilan tietojärjestelmän-kohteet Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus KIRJALLISUUTTA

110 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue on veden hankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 8,9 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 5,52 km 2. Alueen antoisuudeksi arvioidaan m 3 /d, kun pohjavedeksi imeytyy 50 % sadannasta. Pohjavesialue käsittää valtaosan Kasurilasta Käärmelahteen ulottuvaa harjumuodostumaa, jossa Tuusniemeltä suuntautuva harju haarautuu kahteen suuntaan. Vedenjakajana on kallio, joka sijaitsee Harjamäen sairaalan läheisyydessä. Harjumuodostuman ydinosat ovat hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa, kerrosvahvuudet ovat huomattavan suuret. Pohjavesialue on harjusysteemiä myötäillen kolmihaarainen. Luoteishaaran erottaa kalliokynnysten muodostama pohjavedenjakaja. Kallioperä Harju on todennäköisesti muodostunut kahteen kallioperän heikkousvyöhykkeeseen eli ns. kalliolaaksoon, eikä siten muodosta täysin tyypillistä harjuharjannetta. Kalliolaakso kulkee kaakosta luoteeseen. Kallion pinta on pohjavesialueella pääsääntöisesti syvällä noin 25 metrin syvyydessä. Pohjavesialueella sijaitsevan betonituotetehtaan alueen läheisyydessä on kuitenkin tullut esille kallioesiintymä, jota on louhittu moottoritien rakentamisen yhteydessä. Syvimmillään kallio on todennäköisesti kallioperän heikkousvyöhykkeessä, harjun karkean ytimen alla. Pohjavesialueella on ainakin osittain yhtenäinen pohjavedenpinnan yläpuolella oleva kalliokynnys, joka jakaa alueen kahteen toisiinsa yhteydessä olevaan alueeseen. Pohjavesialueen itäosassa Ahmon urheilualueen läheisyydessä on kallioesiintymä. Pohjavesialueen kallioperä koostuu pääasiassa emäksisestä metavulkaniitista. Pohjavesialueen pohjois- ja eteläosissa on pienet alueet, jotka koostuvat kiillegneissistä ja kiilleliuskeesta sekä pohjagneissistä. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 5. Maaperä Harjun maalaji on pääasiassa hiekkaa, ja sen karkeassa ydinosassa maa-aines on soraa sekä soraista hiekkaa. Karkean ytimen reunoilla maapeitteet ovat melko tiiviitä. Pohjavesialueen reunoilla maaperä on pääasiassa hienoa hiekkaa sekä paikoin karkeaa silttiä. Pohjavesialue sekä siinä oleva harjuaines rajoittuu heikkopeitteisiin kallio- ja moreenimäkiin. Osa moreenimäistä on paikoin huuhtoutunutta ja osin lajit- 3

111 tunutta hiekkamoreenia. Muodostumisalueen reunoilla maakerrokset ovat suhteellisen hienorakeisia ja vedenjohtavuus siten pieni. Pohjavesialueen maaperä on esitetty kartassa 3. Pohjavesi Pohjavesialue on virtauskuvaltaan keski- ja lounaisosaltaan synkliininen eli vettä ympäristöstään keräävä. Alueen pohjoisosa on antikliininen, eli vettä ympäristöönsä purkava. Osa pohjoisosasta on lisäksi vettä ympäristöstään keräävää eli synkliinistä aluetta. Alueen pohjavedenvirtaus ei ole samalla tavalla ennakoitavissa, kuin normaaleissa harjumuodostumissa. Todellisuudessa pohjaveden virtaaminen alueella ei noudata paikoin lainkaan maaston topografiaa, vaikka pohjavesialue näyttäisi olevan topografisesti ympäristöään korkeammalla. Pohjaveden päävirtaus suunta on lännestä itään. Virtaus haarautuu keskiosasta itäiseen, kaakkoiseen ja pohjoiseen haaraan. Itäinen haara johtaa Siilinjärveen, kaakkoinen haara virtaa Kasurilaan ja pohjoinen haara johtaa Hakkaralan vedenottamon suuntaan. Kaakkoinen haara joko purkautuu itäisen tavoin Siilinjärveen tai virtaa paineellisena savikon ali purkautuen Jälänjärveen. Jälänniemen pohjavesialue saattaa kuulua samaan harjusysteemiin Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen kanssa, mutta tätä ei voida täysin luotettavasti todentaa olemassa olevien tietojen perusteella. Asian selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia. Yhteyden osoittamisella ei kuitenkaan olisi juurikaan merkitystä varsinaiselle vedenotolle, sillä etäisyydet ovat pitkiä ja vedenotto Jälällä perustuu myös rantaimeytymiseen Iso-Jälän järvestä. Pohjaveden pinnankorkeudet on mitattu suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä kesäkuussa vuonna Tuolloin alueen pohjavedenpinnat vaihtelivat välillä +89,41-93,32 m mpy. Pohjavesialue, pohjaveden virtaussuunnat ja pohjavesialueella sijaitsevat pohjaveden havaintoputket on esitetty kartassa Vedenottamot Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsee kaksi pohjavedenottamoa, Hakkaralan ja Koivuniemen vedenottamot. Noin kaksi kolmasosaa Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen toimittamasta vedestä otetaan tältä alueelta. Vedenottamoiden välillä on kalliokynnysten muodostama pohjavedenjakaja. Hakkaralasta ja Koivuniemestä vuosina otetut vesimäärät on esitetty kuvassa 1. 4

112 Kuva 1. Vedenottamoilta pumpatut vesimäärät v Hakkaralan vedenottamo Hakkaralan vedenottamo sijaitsee alueen pohjoisosassa, hieman syrjässä päävirrasta, asemakaava-alueella Siilinjärven kirkonkylässä. Alueen maaperälle on tyypillistä vedenjohtavuuksien suuret vaihtelut. Vedenottamon alue sijaitsee vanhalla soranottoalueella ja sen lähialueelle on sijoitettu lähinnä liikunta- ja virkistystoimintoja, kuten urheilukenttiä. Alueelle onkin tyypillistä pohjavettä suojaavan humuskerroksen puuttuminen. Ottamon läheisyydessä on kuitenkin myös laajalti hoidettua nurmikkoa ja asfaltoituja pintoja. Pohjaveden pinta on pääosin noin 5-10 metrin syvyydellä maanpinnasta, mutta soranoton seurauksena suojakerros on paikoitellen jopa alle 2 metriä. Matalimmillaan pohjavesi voi olla jopa 0,5 metrin syvyydellä korkean pohjaveden aikaan. Suojakerrokset ovat erityisen ohuet läheisen moottoritien länsipuolella sijaitsevalla entisellä soranottoalueella, mistä suuntautuu vedenottamolle luoteinen päävirtaussuunta. Hakkaralan alue on herkkää pilaantumiselle, koska pohjavesi on monin paikoin lähellä maanpintaa ja suojaava humuskerros puuttuu suurelta osin. Hakkaralan vedenottamoalue on aidattu. Kunta on vuonna 1960 rakentanut Hakkaralaan kaivon ja pumppuhuoneen, ja ottamoa on laajennettu vuonna 1969 suurentamalla kaivoa. Vedenottamolla on yksi noin 9 metriä syvä kuilukaivo, jonka halkaisija on 3 metriä. Raakavettä käsitellään alkaloimalla sitä lipeällä ja desinfiointi suoritetaan UV-suodatuksella. Vettä voidaan myös tarvittaessa kloorata. Hakkaralan vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1971 myöntämä lupa ottaa vettä m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2008 vettä otettiin keskimäärin 684 m 3 /d. Pohjavedenpintaa tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti kerran kuussa Hakkaralan vedenottamon tarkkailuvelvoiteputkista, joita vedenottamon läheisyydessä on 5

113 kolme kappaletta (HP08, P6 ja P9). Pohjavedenpinta voidaan tarvittaessa mitata myös alueen muista putkista, joita Hakkaralan alueella on seitsemän. Suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä kesäkuussa vuonna 2009 mitattu pohjavedenpinta vaihteli Hakkaralan alueella tasolla +92,96-93,32 m mpy. Koivuniemen vedenottamo Koivuniemen vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen päävirrassa, asemakaavaalueen läheisyydessä, ja se on otettu käyttöön vuonna Ottamolla on kolme siiviläputkikaivoa. Aiemmin rakennetut kaivot 1 ja 2 ovat 15 metrin syvyisiä, ja myöhemmin rakennettu putkikaivo 3 on 27 metriä syvä ja varustettu 8 metrin siivilällä. Kaikkien kaivojen halkaisija on 40 cm. Ottamo on alun perin rakennettu tyydyttämään ensisijassa Tarinaharjun parantolan ja Harjamäen sairaalan veden tarvetta, siten että ylijäävä vesi on luovutettu Siilinjärven kunnan käyttöön. Vedenkäsittelymenetelminä ovat raudan ja mangaanin poisto hiekkasuodatuksella, veden pehmennys sekä UV-desinfiointi. Koivuniemen vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1971 myöntämä lupa kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 2000 m 3 /d suuruisen vesimäärän ottamiseen. Vuonna 2008 vettä otettiin keskimäärin 1399 m 3 /d. Vedenottoa on lisätty Koivuniemeltä ja vähennetty Hakkaralasta Koivuniemen vedenkäsittelylaitoksen saneerauksen jälkeen. Koivuniemen vedenottamoalue on aidattu marraskuussa Pohjavedenpintaa tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti kerran kuussa Koivuniemen vedenottamon tarkkailuvelvoiteputkista, joita vedenottamon läheisyydessä on kolme kappaletta (HP03, HP05 ja HP06). Pohjavedenpinta voidaan tarvittaessa mitata myös alueen muista putkista, joita Koivuniemen alueella neljä kappaletta. Suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä kesäkuussa 2009 mitattu pohjavedenpinta vaihteli Koivuniemen alueella tasolla +89,41-90,12 m mpy Suoja-alue päätökset Koivuniemen ja Hakkaralan vedenottamoilla on Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1979 vahvistamat suoja-alueet. Suoja-alueet muodostuvat lähisuoja-alueista vedenottamoalueineen sekä kaukosuoja-alueista. Hakkaralan vedenottamon suojaalueen pinta-ala noin 80 ha ja lähisuojavyöhykkeen pinta-ala on noin 12 ha. Koivuniemen vedenottamon suoja-alueen pinta-ala on noin 262 ha ja lähisuojavyöhykkeen pinta-ala on noin 10 ha Vedenottamoiden raakavedenlaatu Hakkarala Hakkaralan vedenottamolla vedenlaatua seurataan Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Laaduntarkkailu perustuu talousve- 6

114 siasetukseen (461/2000). Tutkimusohjelma sisältää kaikki kolme kunnan vesihuoltolaitoksen omistamaa vedenottamoa (Hakkarala, Jälänniemi ja Koivuniemi). Laaduntarkkailu sisältää käyttötarkkailun sekä säännöllisen valvonnan. Tutkimusohjelma on päivitetty viimeiseksi Tutkimusohjelma on esitetty liitteessä 1. Hakkaralan vedenottamon raakavesi on neutraalia ph:n ollessa keskimäärin 7. Vesi on keskikovaa, kokonaiskovuuden ollessa keskimäärin 1,1 mmol/l. Veden kloridipitoisuus on ollut keskimäärin 29 mg/l ja hiilidioksidipitoisuus keskimäärin 9,5 mg/l. Vedessä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet alhaiset, raudan ollessa keskimäärin 40 µg/l ja mangaanin 10 µg/l. Kokonaispesäkeluvut ovat olleet koholla aika ajoin keväisin ja syksyisin, mikä viittaa pintavesien pääsyyn pohjaveteen. Raakavedestä on havaittu myös koliformisia bakteereja. Hakkaralan vedenottamon raakaveden laatutietoja v on esitetty taulukossa 1. 7

115 Taulukko 1. Hakkaralan vedenottamon raakaveden laatutietoja v Parametri Yks. Hakkarala ( ) n Ka Md Min Max Lämpötila C 36 6,0 5,9 4,8 13,7 Sameus FNU 21 0,1 0,12 <0,1 0,26 Väriluku mg Pt/l <5 5 ph 32 7,0 6,7 6,2 8,2 Rauta µg/l <40 <5 <50 Mangaani µg/l <10 <2 <10 Ammonium typpenä µg/l 20 6 <5 <2 <10 Nitraatti typpenä µg/l Nitriitti typpenä µg/l 31 6 <5 <5 <20 NO 2 -NO 3 typpenä µg/l Sähkönjohtavuus ms/m Alkaliteetti mmol/l 32 1,6 1,3 1,2 2,8 Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l 3 5,8 6,2 4,5 6,7 COD Mn mg/l 32 <1 <1 <1 <1 Hiilidioksidi mg/l 6 9,5 3,8 2,1 37 Kovuus mmol/l 35 1,1 1,1 1 1,4 Kalsium mg/l Kloridi mg/l ,9 Sulfaatti mg/l Natrium mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l TOC mg/l 2 0,9 0,9 0,7 1,1 Alumiini µg/l 10 8 <5 <3 <20 Arseeni µg/l 1 0,19 0,19 0,19 0,19 Kadmium µg/l 2 0,02 0,02 <0,01 0,02 Kupari µg/l 2 <3 <3 <3 <3 Lyijy µg/l 2 0,07 0,07 <0,05 0,08 Mineraaliöljy µg/l 2 <100 <100 <100 <100 Sameus 29 %, Väri 89%, Fe 100%, Mn 100%, NO2-N 100%, Al 90 %, NH4-N 100%, CODMn 100%, Cu 100%, Pb 50%, Min. öljy 100% tuloksista alle määritysrajan. Heinäkuussa 2002 havaittiin Hakkaralan raakavedenlaadun säännölliseen valvontaan kuuluvassa vesianalyysissa kolibakteereja. Vedenottamo suljettiin ja alueella aloitettiin tehostettu veden laadun seuranta ja tutkimukset ongelman syyn selvittämiseksi. Pohjavesialueelle asennettiin useita havaintoputkia, joista tutkittiin raakaveden laatua ja pohjaveden pinnan korkeuksia. Myös viemärilinjojen kuntoa tutkittiin. Koliformisia bakteereja todettiin esiintyvän yleisesti, ja E.coli -bakteereja löydettiin vedenottamoalueelle asennetuista pohjavesiputkista otetuista vesinäytteistä. Pohjavettä pumpattiin noin kuukauden verran, jonka jälkeen ottamo pystyttiin ottamaan uudelleen käyttöön vuoden 2003 alussa. Tutkimuksissa ei paljastunut mitään yksittäistä päästölähdettä bakteereille. On kuitenkin mahdollista, että pitkän kuivan kauden jälkeen sattuva rankkasade aiheuttaa bakteerien kulkeutumista pohjavesiin. Bakteeripitoisuudet johtuvat todennäköisesti alueen likaantumisesta sekä ohuista ja puutteellisista suojakerroksista. Jatkotoimenpiteiksi suositeltiin tuolloin suojauskerroksen rakentamista paljaille alueille, raakaveden desinfiointia, urheilukenttäalueen lannoitteiden ja kasvukerrosten puhtaudesta huolehtimista, lähisuojavyöhykkeellä 8

116 sijaitsevien varastorakennusten (joissa on aiemmin varastoitu lannoitteita ja muita kemikaaleja) purkamista ja suojelusuunnitelman laatimista. Raakaveden desinfiointi toteutetaan nykyään UV-suodatuksella. Varastorakennukset paloivat vuonna 2007, jolloin vedenottamo oli varotoimenpiteenä poissa käytöstä. Seurantanäytteissä ei havaittu tulipalosta aiheutuneita haitta-aineita. Suojakerroksia ei alueelle ole rakennettu. Hakkaralan pohjavedessä on esiintynyt nitraattia havaittavissa määrin. Luoteen suunnasta tulevassa päävirtaussuunnassa nitraattipitoisuudet kasvoivat vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan vedenottamoa lähestyttäessä, ja lounaan suuntaisessa päävirtauksessa pitoisuudet olivat korkeita koko havaintoputkista tutkitussa virtauksessa. Nitraattia suotautuu Hakkaralan vedenottamon pohjaveteen ilmeisesti viereiseltä urheilukentältä. Hakkaralan vedenottamon nitraattipitoisuudet olivat vuosina noin tasolla 7-10 mg/l. Pohjavesidirektiivissä asetettu laatunormi nitraatille on 50 mg/l. Luonnontilaisen harjualueen pohjaveden nitraattipitoisuus on noin 1-2 mg/l. Hakkaralan vedenottamolla on todettu viitteitä myös tetrakloorieteenistä, torjuntaaineista sekä hiilitetrakloridista. Hakkaralan vedenottamon raakavedenlaatua rasittavat myös korkeat kloridipitoisuudet. Hakkaralan kloridipitoisuus oli vuosina välillä mg/l. Koivuniemen norovirus-ongelman takia Koivuniemen vedenottamo jouduttiin sulkemaan syksyllä Tästä johtuen Hakkaralan vedenottamolla jouduttiin lisäämään veden pumppausmäärää n m 3 :n vuorokaudessa. Pumppausmäärän lisäys nosti Hakkaralan vedenottamon raakaveden kloridipitoisuuden tasolle 48 mg/l. Kohonneen kloridipitoisuuden vuoksi Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen kemiallinen tila on huono. Pohjavesialue on valtioneuvoston hyväksymässä Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa merkitty riskipohjavesialueeksi. Pohjavesimuodostuman riskinalaiseksi nimeämiseen ja pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytettävä raja-arvo kloridille on 25 mg/l. Luonnontilaisten alueiden pohjaveden kloridipitoisuus on keskimäärin 2,1 mg/l. Hakkaralan vedenottamon raakaveden kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 2. 9

117 Kuva 2. Hakkaralan vedenottamon kloridipitoisuudet v Koivuniemi Koivuniemen vedenlaatua seurataan Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000). Tutkimusohjelma sisältää kaikki kolme kunnan vesihuoltolaitoksen omistamaa vedenottamoa (Hakkarala, Jälänniemi ja Koivuniemi). Laaduntarkkailu sisältää käyttötarkkailun sekä säännöllisen valvonnan. Tutkimusohjelma on päivitetty viimeksi Tutkimusohjelma on esitetty liitteessä 1. Koivuniemen raakavesi on lievästi emäksistä ph:n ollessa 7,8. Raakaveden rautaja mangaanipitoisuudet ovat korkeahkot, raudan ollessa keskimäärin 194 µg/l ja mangaanin 67 µg/l. Rauta- ja mangaanipitoisuuksissa on havaittavissa kaivokohtaisia eroja. Raakavesi on keskikovaa, kokonaiskovuuden ollessa keskimäärin 1,7 mmol/l. Kaivoista on mitattu kokonaiskovuudeksi jopa 2,3-2,8 mmol/l. Myös Koivuniemellä on ollut kohonneita kloridipitoisuuksia, varsinkin putkikaivossa 3, joka on kahta muuta kaivoa huomattavasti syvempi. Putkikaivo 3 on mitattu jopa yli 30 mg/l kloridipitoisuuksia. Koivuniemen vedenottamolta on todettu torjunta-ainejäämiä syyskuussa 2004 ja marraskuussa Koivuniemen vedenottamon raakaveden laatutietoja on esitetty taulukossa 2. Koivuniemen vedenottamon raakaveden kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 3. 10

118 Taulukko 2. Koivuniemen raakaveden laatutietoja v Parametri Yks. Koivuniemi ( ) n Ka Md Min Max Lämpötila C 68 5,5 5,3 4,3 7,2 Sameus FNU 77 1,4 1 <0,1 9,7 Väriluku mg Pt/l <5 15 ph 85 7,8 7,8 7 8,1 Rauta µg/l Mangaani µg/l < NH 4 -N µg/l <5 17 Nitraatti typpenä µg/l <5 210 Nitriitti typpenä µg/l <5 30 Sähkönjohtavuus ms/m Alkaliteetti mmol/l 68 2,5 2,5 2,16 3,3 Happi kyll.% 1 7,3 7,3 7,3 7,3 Happi, liukoinen mg/l 1 0,93 0,93 0,93 0,93 COD Mn mg/l ,3 Hiilidioksidi mg/l 51 7,7 7,2 2,2 18 Kovuus mmol/l 84 1,7 1,7 0,64 2,4 Kalsium mg/l Kloridi mg/l ,6 20 Sulfaatti mg/l Natrium mg/l 59 5,0 4,7 3,7 9,9 Kokonaisfosfori µg/l Alumiini µg/l <3 10 Kupari µg/l 7 <30 <30 <30 <30 Sameus 6 %, Väri 53 %, Fe 7 %, Mn 2 %, NO2-N 67 %, Al 83 %, NH4-N 68 %, NO3-N 13 %, Kok. P 50 %, CODMn 94 %, Cu 100 % tuloksista alle määritysrajan. Kuva 3. Koivuniemen vedenottamon kloridipitoisuudet v (Tulokset ovat kokoomatuloksia vedenottamon kolmesta kaivosta). 11

119 Myös Koivuniemen vedenottamon raakavedestä on löytynyt valvontatutkimusten yhteydessä heinäkuussa 2002 E.coli -bakteereja, jolloin vettä kloorattiin. Koivuniemen alueelta mitattiin bakteereja tehostetun valvontaohjelman mukaisesti Hakkaralan vedenottamon hygieenisen laadun selvityksen yhteydessä, eikä analyyseissa havaittu bakteereja. E.coli -bakteerit löytyivät venttiilikaivosta otetusta näytteestä ja loppupäätelmä oli, että bakteerit olisivat tulleet Hakkaralasta verkoston kautta. Koivuniemen vedenottamon läheisyydessä olevalta Tarinatuvan jätevedenpumppaamolta havaittiin jätevesivuoto. Jätevesivuodon takia Koivuniemen vedenottamolta sekä ottamon läheisyydessä sijaitsevilta pohjavesihavaintoputkilta otettiin vedenlaatunäytteitä välisenä aikana. Vedenottamolta otetuista näytteistä kaivo 2:n kahdesta raakavesinäytteestä (23.7 ja 13.8) todettiin norovirus. Näistä näytteistä ei todettu norovirusten lisäksi muita jätevesipäästöön viittaavia muutoksia. Noroviruksen toteamisen jälkeen Koivuniemen vedenottamo suljettiin viikolla 30. Tästä johtuen veden pumppausmäärää verkostoon lisättiin Hakkaralan (n m 3 /d) ja Jälänniemen (n m 3 /d) vedenottamoilta. Ottamoiden pumppausmäärien lisääntymisen vuoksi vedenottamoilla aloitettiin tehostettu käyttötarkkailu. Hakkaralasta otettavan vesimäärän kaksinkertaistuminen nosti raakaveden kloridipitoisuuden tasolta 40 mg/l tasolle 48 mg/l. Jälänniemessä veden pumppauksen lisäys ei vaikuttanut ottamon raakaveden laatuun. Veden saannin turvaamiseksi ja Hakkaralan ottamon raakaveden kloridipitoisuuden kohoamisen hillitsemiseksi Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon otettiin vettä 20.8 alkaen Pöljän vesiosuuskunnan verkostosta (maks. 300 m 3 /d) ja 31.8 alkaen Kuopion Vedeltä (n m 3 /h). Järjestelyjen seurauksena Hakkaralan ottamolta otettava vesimäärä vähentyi n. 500 m 3 /d ja Jälänniemeltä n. 200 m 3 /d. Tehostetun käyttötarkkailun lisäksi käynnistettiin Koivuniemen ottamoalueen lähellä sijaitsevista pohjavesiputkista pohjavedenkorkeuden seuranta. Tehostettua korkeushavainnointia suoritettiin välisenä aikana. Koivuniemen vedenottamolta aloitettiin 3.8 pumppaamaan vettä vedenkäsittelylaitteiston kautta Tarinaharjun sairaalan hulevesiverkostoon ja edelleen vesistöön. Pumppauksen tavoitteena oli säilyttää ottamon vedenkäsittelylaitteisto toimintakuntoisena. Pumppaus myös mahdollisti kaivokohtaisen näytteenoton. Pumppauksen arvioitiin myös poistavan epäpuhtauksia pohjavedestä. Norovirus tapauksen yhteydessä Koivuniemen vedenottamon läheisyyteen asennettiin kaksi uutta pohjavesihavaintoputkea. Toinen putkista asennettiin Koivuniemen ottamosta lounaaseen n. 75 metrin päähän kaivo 2:sta ja toinen putki Tarinatuvan ja Syvä-Kumpusen väliseen maastoon. Tapahtumajakson aikana otetuissa näytteissä on kuudesta näytteestä todettu norovirus. Positiiviset näytteet on havaittu kaivo 2:sta ja uudesta pohjavesihavaintoputkesta, joka on asennettu kaivo 2:n läheisyyteen. Syys- ja lokakuussa otetuissa näytteissä on havaittu pitoisuuksia myös koliformisista bakteereista sekä suolistoperäisistä enterokokeista. 12

120 Harvahkot ja pienet noroviruslöydökset viittaavat siihen, että norovirusta on ollut pohjavedessä jo pidempään tai norovirukset ovat peräisin pienestä vuodosta, esimerkiksi Tarinatuvan jätevesipumppaamolta olisi ollut vuotoa jo ennen heinäkuussa 2009 todettua vuotoa. Koivuniemen vedenottamo on otettu käyttöön Laajan selvitystyön perusteella on voitu todeta, että vedenottamon käyttö on jälleen turvallista Pohjaveden havaintoputket Suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä on Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueelta kartoitettu pohjaveden havaintoputket. Havaintoputkia on maastossa 45 kpl. Kaivoja alueella on 9 kpl. Suurin osa alueen pohjaveden havaintoputkista on lukittuja, mutta alueelta löytyi myös muutamia lukottomia ja avoimia putkia. Putkien lukot ovat monessa eri sarjassa. Muutamiin putkiin oli merkitty putken tunnus. Pohjaveden havaintoputkista on tarkempi listaus liitteenä Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Harjamäki-Kasurila pohjavesialueella sijaitseva Syvä Kumpunen on pohjavesiputkihavaintojen perusteella orsivesilampi. On myös todennäköistä, että Huosiainen ja Aumanalainen ovat orsivesilampia, mutta tätä mahdollisuutta ei tehtyjen tutkimusten perusteella pystytä varmuudella todentamaan. Asian tutkiminen vaatisi tarkkoja kairauksia ja mahdollisesti myös maatutkaluotauksia, joista saatava tieto jäisi siltikin epävarmaksi, eikä lisätutkimusten tekeminen siten ole perusteltua. Keskellä Harjamäki-Kasurilan pohjavesialuetta on valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Patakukkula-Tarinaharjun suojelualue. Harjujensuojeluohjelma on valtakunnallinen, ja valtioneuvosto teki siitä periaatepäätöksen Ohjelman tavoitteena on, että ohjelmaan kuuluvien harjualueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet voidaan säilyttää. Suojeltavien harjujen luonnontilaa ja maisemakuvaa ei saa heikentää esimerkiksi maa-ainesten ottamisella. Patakukkula-Tarinaharjun suojelualueen pinta-ala on 190 ha, eli yli 20 % pohjavesialueen pinta-alasta. Kaksi seudullista pääväylää leikkaa suojelualueen itä- ja pohjoisosassa, ja lisäksi länsiosan halkaisee kokoojatie. Suojelualueen halkaisee myös sähköjohtoverkko, ja alueen lounaisosaa leikkaa toinen sähköverkko. Muutoksia vielä vuonna 1984 lähes luonnontilaiseen harjumaisemaan olivat aiheuttaneet golfkenttä, sähkölinjat ja uudet tielinjaukset. Alue on vilkkaassa virkistyskäytössä. Toinen maa-ainesten ottoalue on maisemoitu ja se on virkistyskäytössä. Toisen maaainesten ottoalueen pohjois- ja länsirinteet muotoutuivat ja siistiytyivät kun suojelualueen läpi kulkeva Maaningan tie rakennettiin 1990-luvun alussa. Harjujensuojelualueella sijaitsee myös Koivuniemen vedenottamo. 13

121 1.1.7 Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Siilinjärvellä on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv ). Pohjavesialueen pohjois- ja itäosat on merkitty pääasiassa taajamatoimintojen alueeksi. Etelälänsisuunnassa alue on merkitty enimmäkseen maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Harjujensuojelualue on merkitty kaavaan. Länsiosassa on myös hieman maatalousaluetta, ja etelässä matkailupalvelujen alue. Pohjavesialueelle on merkitty myös kaksi tilaa vievän erikoistavarakaupan aluetta, ja moottoritien jatkaminen Siilinjärveltä pohjoiseen. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Siilinjärvi Maaninka harjujaksolle, joka on Harjamäki-Kasurilan ja Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueilla, laadittu yleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla kesällä Yleiskaavasuunnittelun tavoitteena on laatia harjualueelle osayleiskaava, jonka tavoitteena on toisaalta turvata betonituoteteollisuuden raakaainehuolto, ja toisaalta sovittaa maa-ainesten otto yhteen maiseman, luonnon ja pohjavesien suojelun, maa- ja metsätalouden sekä luonnon virkistyskäytön vaatimusten kanssa. Yleiskaava laaditaan Siilinjärven ja Maaningan kuntien yhteistyönä. Kaavaa on laadittu Geologian tutkimuskeskuksen tekemien luonto-, pohjavesi- ja maaperäselvitysten pohjalta. Taustalla on myös Pohjois-Savon ympäristökeskuksen selvitys pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisesta (ns. POSKIprojekti). Yleiskaavaluonnoksessa Patakukkula-Tarinaharju on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen pohjois- ja itäosat on asemakaavoitettu pääasiassa asuin-, virkistys- ja yleisten rakennusten alueeksi, mutta alueella on myös teollisuusalueita. Siilinjärven kirkonkylä on pääosin pohjaveden muodostumisalueella. Siilinjärvellä ei ole vireillä asemakaavojen muutoksia, joissa pohjavesialueille sijoitettaisiin teollisuusalueita tai muuta pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavaa toimintaa. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous, mutta myös asutuksen osuus on huomattava. Virkistysalueita ja peltoviljelyä alueella on kymmeniä hehtaareja, tosin peltoviljelyä ei ole juurikaan pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Käytössä olevia maa-ainesten ottoalueita ei alueella ole. Patakukkula-Tarinaharjun harjujensuojeluohjelma-alueen pinta-ala on yli 20 % koko alueen pinta-alasta (taulukko 3, kuva 4). 14

122 Taulukko 3. Maankäyttö Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella (Hertta 2000). Harjamäki-Kasurila pohjavesialue (ha) muodostumisalue (ha) Kokonaispinta-ala Taajama-asutus 13,4 11,9 Haja-asutus 106,8 36,1 Loma-asutus 1,3 0,3 Peltoviljely 59,1 3,5 Metsätalous 507,3 380,5 Vesistöt 34,7 7,8 Teollisuus- tai varastoalue 22,2 14,8 Varalla 82,5 58,2 Virkistysalue 61,5 38,3 Harjamäki-Kasurilan maankäyttö 2 % 9 % 7 % 2 % 12 % 7 % Taajama-asutus [ha] Haja-asutus [ha] Loma-asutus [ha] 4 % Peltoviljely [ha] Metsätalous [ha] Maa-ainestenotto [ha] Vesistöt [ha] Teollisuus- tai varastoalue [ha] Varalla [ha] Virkistysalue [ha] 57 % Kuva 4. Maankäyttö Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella (Hertta 2000) Toimenpidesuositukset Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueelle on tehty hydrogeologisten ominaispiirteiden lisätarkastelu vuonna 2000, jossa ehdotetaan muutoksia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen laatimaan pohjavesialueen muodostumisalueen rajaukseen Käärmelahteen suuntautuvan haaran pohjoisosaan, sekä ulkorajaan Syvä Kumpusen eteläpuolella. Hydrogeologisen tulkinnan perusteella pohjaveden muodostumisalue on huomattavasti suurempi, kuin sen on oletettu olevan. Mikäli katsotaan, että tehdyt tutkimukset ovat riittävät, tulee uudet pohjavesirajaukset vahvistaa ympäristöhallinnossa. Koska harjualue on hydrogeologisen tulkinnan perusteella osaksi synkliininen, tulee pohjavesialueen pilaantumisherkkyyden kasvu ottaa huomioon myös varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Virtaussuuntien ennakoimattomuus on huomioitava riskinarvioinnissa ja kemikaalionnettomuustilanteissa. 15

123 Koivuniemen vedenottamon pumppaustehon kasvattamisen mahdolliset vaikutukset alueen lähistön virtauskuvaan tulee tiedostaa ja tarvittaessa selvittää, koska Suomen IP-Tekniikka Oy:n tekemän hydrogeologisen tulkinnan mukaan Halakolaanin vanha kaatopaikka on niin lähellä vedenottamoa, että vedet voivat virrata kaatopaikalta vedenottamolle, mikäli pumppaustehoa kasvatetaan. Lisävedenoton vaikutusta kaatopaikan lähistön virtauskuvaan ei kuitenkaan ole pystytty olemassa olevan aineiston perusteella aukottomasti riittävin selvityksin arvioimaan. Tulkinnan teon aikaan Koivuniemen vedenottamolta on otettu vettä noin m 3 /d. Vuonna 2008 vettä otettiin keskimäärin m 3 /d. Vuonna 2000 Maa ja Vesi Oy:n tekemien tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että Halakolaanin kaatopaikalle ei ole tuotu varsinaista kaatopaikkajätettä ja näin ollen Halakolaanin kaatopaikasta aiheutuvat riskit vedenotolle ovat aiheettomia. Valvontatutkimusohjelma on päivitetty vuonna Jatkossa valvontatutkimusohjelman päivitystarve tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Avoimet ja lukottomat putket tulee hatuttaa ja lukita. Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan toiminnanharjoittajakohtaisiin avainsarjoihin. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Aumanalaisen ja Huosiaisen vedenpintoja sekä lähistön pohjaveden havaintoputken vedenpintaa tulee seurata keväisin, kun vedenpinnat ovat korkeimmillaan ja loppukesäisin, jolloin vedenpinnat ovat alimmillaan, jotta saadaan tietoa ovatko Aumanalainen ja Huosiainen orsivesilampia. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan, tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Suunniteltaessa muutoksia pohjavesialueen maankäyttöön, on muutosten vaikutukset sekä pohjaveden laatuun ja määrään arvioitava. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös suunnittelussa oleva harjualueen yleiskaava sekä mahdollinen Harjamäki-Kasurilan ja Jälänniemen pohjavesialueiden yhteys. Vedenottamon tai tutkitun vedenottopaikan läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajamaalueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueen ulkopuolella. 16

124 2 Pohjavesialueella olevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset Riskitoimintojen yleinen riskinarviointi on käsitelty suojelusuunnitelmien yleisen osion kappaleessa "pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot". 2.1 Asutus Öljysäiliöt Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsee noin 250 öljysäiliötä. Pohjavesialueella sijaitsevista öljysäiliöistä yli 100 on maan alla. Riskinarviointi Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsevat öljysäiliöt muodostavat riskin pohjavedelle. Riskiä lisää se, että pohjavesialueella sijaitsee paljon maanalaisia öljysäiliöitä. Öljysäiliöstä 14 kpl sijaitsee Hakkaralan vedenottamon läheisyydessä. Koivuniemen vedenottamon läheisyydessä ei ole öljysäiliöitä. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljyntorjuntasuunnitelmaa. Suunnitelmaan tulee koota tiedot öljysäiliöiden sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Mikäli itse öljyntorjuntasuunnitelmaan ei ole mahdollista sisällyttää tarkempia tietoja säiliöistä, tulee pelastusviranomaisen tehdä erillinen öljysäiliörekisteri, johon kootaan edellä mainitut tiedot säiliöistä. Säiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/78 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Pelastusviranomaisen tulee valvoa tarkastusten toteutumista aluksi esimerkiksi muistutuksin. Kiinteistönomistajan vastuustaan huolehtimista voi hankaloittaa omistajanvaihdoksen yhteydessä katoava tieto edellisen tarkastuksen ajankohdasta. Kiinteistönomistajia olisi hyvä informoida öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta sekä vahingon aiheuttajan vastuusta, että korvausvelvollisuudesta esimerkiksi kunnan tekemällä tiedotteella, joka jaetaan suoraan kiinteistöille tai julkaistaan paikallislehdessä. Tiedotteessa öljysäiliöiden omistajia voisi myös informoida mahdollisuudesta säästää tarkastuskustannuksissa keskittämällä alueen tarkastusten ajankohtia. Öljysäiliörekisterin tietojen perusteella voidaan myös laatia ehdotus tarkastusalueista ja ajankoh- 17

125 dista, jolloin kiinteistönomistaja voi halutessaan liittyä tarkastuspiiriin. Tarkastuksen tulee aina suorittaa pätevä, ulkopuolinen toimija. Tarkastuksista tehtävä raportti tulee toimittaa pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa lähes koko taajaan asutun osan Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueesta. Pohjavesialueen länsiosassa on Pohjois- Hamulan vesiosuuskunnan viemäriverkostoa. Pohjavesialueella on kuitenkin noin 50 viemäriverkostoon liittymätöntä kiinteistöä, joista osa on vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueella. Maaningan kunnan jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Siilinjärven jätevedenpuhdistamolle Harjamäen pumppaamon kautta. Vuonna 2008 jätevettä johdettiin Maaningan suunnasta Harjamäen pumppaamoon keskimäärin 330 m 3 /d. Siilinjärven kirkonkylän alueen jätevedet kootaan keskuspumppaamon kautta puhdistamolle johdettavaksi, ja vuonna 2008 jätevettä pumpattiin kirkonkylän alueelta keskimäärin 2356 m 3 /d. Luku sisältää myös pohjavesialueen ulkopuolelta virrannutta jätevettä. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsee kolme jätevedenpumppaamoa ja kaksi pumppaamoa sijaitsee pohjavesialueen rajan tuntumassa, Harjamäen ja Pyylammen pumppaamot. Harjamäen pumppaamo on Maaningan kunnan vesihuoltolaitoksen omistuksessa. Jätevedenpumppaamoista Harjamäen pumppaamo on ainut, missä on ylivuotoallas. Harjamäen pumppaamolla tapahtui ylivuoto vuonna Ylivuodon jälkeen pumppaamon lähellä sijaitsevalla Harjamäen entisellä lammikkopuhdistamolla todettiin jätevettä. Otetuista näytteistä havaittiin korkea suolistoperäisten bakteerien pitoisuus ja korkea ammoniumpitoisuus. Harjamäen pumppaamolta oli putkiyhteys lammikoihin, jota pitkin jätevettä oli päässyt valumaan lammikoihin. Tapahtuman jälkeen pumppaamolta inventoitiin kaikki mahdolliset ylivuotoreitit ja ne tukittiin. Pumppaamolle jäi käyttöön suunnitelman mukainen ylivuotoreitti, jota pystytään valvomaan. Pyylammen pumppaamo saneerattiin vuonna 2008, jonka yhteydessä tarkistettiin imukaivon kunto, mutta ylivuotosäiliötä ei rakennettu. Alueen jätevedenpumppaamot on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat jätevedenpumppaamot. Pumppaamo Rakennettu/saneerattu Ylivuotosäiliö J /2008 ei J16 ei J22 ei Harjamäen pumppaamo On Tarinatuvan pumppaamo Kaikilla Siilinjärven jätevedenpumppaamoilla on ympärivuorokautinen kaukovalvonta. Päivystäjä saa ensin ylärajahälytyksen matkapuhelimeen, ja ylivuotohälytys tulee säiliön ollessa täynnä. Pumppaamoilla, joilla ei ole ylivuotosäiliötä, ylivuotanut jätevesi johdetaan lähimpään ojaan. Maaningan kunta pitää yllä Siilinjärven kunnan puolella sijaitsevaa Harjamäen pumppaamoa, johon johdetaan Maaningan jätevedet siirtoviemäriä pitkin. Maaningan kunnalla on kaukovalvonta vain virka-aikana. 18

126 Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitseva viemäriverkosto muodostaa rikkoutuessaan riskin pohjavedelle. Erityinen riski muodostuu betonisista viemäriputkista. Harjamäki- Kasurilan pohjavesialueella erityisesti Mäntyrinteen asuinalueen viemäröinti aiheuttaa pohjavedelle suuren riskin, koska alueelta pohjavesi virtaa päävirtaan ja suoraan kohti Koivuniemen vedenottamoa. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsevat viemäröimättömät kiinteistöt muodostavat pitkällä aikavälillä riskin pohjavedelle. Pohjavesialueella sijaitsevat ylivuotoaltaattomat jätevedenpumppaamot muodostavat suuren riskin pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ja vesiosuuskunnan alueella sijaitsevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt tulee välittömästi velvoittaa liittymään viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen, ennen vuotta 2004 rakennettujen jätevesijärjestelmien on täytettävä jätevesiasetuksessa asetetut vaatimukset ympäristönsuojelulain 3a luvussa säädetyn mukaiseksi mennessä. Kiinteistöjen tulee tehdä asianmukaiset suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan viemäriverkostojen suunnittelua ja rakentamista koskevaa tukea tulee kohdentaa ensisijaisesti pohjavesialueille rakennettavaa viemäröintiä varten. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella ylivuotoaltaattomat jätevedenpumppaamot tulee varustaa ylivuotoaltailla. Harjamäen pumppaamon kaukovalvonta virka-ajan ulkopuolella tulee järjestää esimerkiksi yhteistyöllä Siilinjärven vesihuoltolaitoksen kanssa Hautausmaat Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on kaksi evankelisluterilaisen seurakunnan hautausmaata (Viinamäki ja Rauhanpuisto) ja yksi ortodoksisen seurakunnan hautausmaa sekä sankarihautausmaa, jossa ei ole ollut pitkään aikaan hautaustoimintaa. Rauhanpuiston hautausmaa on perustettu vuonna 1993, ja sen pinta-ala on 4,86 ha, josta on käytössä 0,2 ha. Alueella on 190 hautaa. Viinamäen hautausmaa 19

127 on perustettu vuonna 1879, ja sen pinta-ala on 4,06 ha. Alueella on hautaa. Evankelis-luterilaisille hautausmaille perustetaan uusia hautoja vuodessa keskimäärin 100 kpl:ta. Ortodoksisen seurakunnan hautausmaa on perustettu vuonna 1959, ja sen pinta-ala on 0,84 ha. Alueella on 1450 hautapaikkaa, joista on käytetty 370. Uusia hautoja tulee vuodessa 3-7 kappaletta. Rauhanpuisto sijaitsee Koivuniemen vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä, ja sillä on Itä-Suomen vesioikeuden (v. 1989, 85/I/89) ja vesiylioikeuden (v. 1990, 90/1990) luvat poiketa suoja-aluemääräyksistä. Luvan mukaisesti kaukosuojavyöhykkeellä on sallittu muiden kuin metallista valmistettujen uurnien hautaus, ja hautausmaalle on asetettu pohjaveden laadun tarkkailuvelvoite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma tullaan päivittämään pohjavesialueella tehtävien pohjavesitutkimusten perusteella. Evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmailla käytetään vuodessa lannoitteita noin 200 kg ja kasvinsuojeluaineita noin 0,5 kg. Ortodoksisella hautausmaalla ei käytetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita, ja hautaustoiminta on luonnonmukaista ortodoksisten perinteiden mukaisesti. Riskinarviointi Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsevat hautausmaat muodostavat riskin pohjavedelle. Erityisen riskin muodostaa Rauhanpuiston hautausmaa, koska se sijaitsee Koivuniemen vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Toimenpidesuositukset Seurakuntien tulee minimoida käytetyt kasvinsuojeluainemäärät ja lannoitettava pinta-ala. Seurakuntia tulee tiedottaa pohjavesialueiden pilaantumisriskeistä. Kasvinsuojeluaineina ei saa käyttää pohjavesialueella kiellettyjä kasvinsuojeluaineita. Mahdolliset käyttörajoitukset on merkitty valmisteen etikettiin. Rajoitukset on mainittu myös kaupallisissa kasvinsuojeluoppaissa. Valmisteiden käytölle saatetaan asettaa uusia rajoituksia tai niitä voidaan muuttaa valmisteiden kauppoihin ja viljelijöille toimittamisen jälkeen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla Vapaa-ajan alueet Hakkaralan vedenottamon välittömässä läheisyydessä Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsee Ahmon urheilualue. Alueella on sekä asfaltoituja, että asfaltoimattomia paikoitusalueita. Liikennemääristä ei ole saatavilla tietoja. Alueen hulevedet johdetaan läheiseen Ahmonlampeen, joka on kärsinyt runsaista leväkukinnoista. Alueen pelikenttää lannoitetaan, mutta ympäröiviä viheriöitä ei ole lannoitettu vuosiin. Aluetta myös kastellaan tarpeen vaatiessa, mutta kastelumääristä ei ole saatavilla tietoa. Kastelun määrä vaihtelee sademäärien perusteella. 20

128 Pelikentän pinta-ala on noin m 2, ja sitä lannoitetaan kolmella eri lannoitevalmisteella. Levitys tapahtuu keskipakolevittimellä, ja se pyritään kohdentamaan ainoastaan pelialueelle. Viljavuuspalvelu ohjeistaa lannoitusta maanäytteiden perusteella. GC13 lannoitteen kokonaistyppipitoisuus painoprosentteina on 13, nitraattityppipitoisuus 2,3 ja ammoniumtyppipitoisuus 6,7. GC20 lannoitteen kokonaistyppipitoisuus painoprosentteina on 20, nitraattityppipitoisuus 3,7 ja ammoniumtyppipitoisuus 11,3. GC20:n typestä 25 % on kestotyppeä. Kaikki tuotteet ovat kuivarakeistettuja. Siilinjärven kunta kirjaa ylös vuosittain käyttämänsä lannoitemäärät hoitamillaan kentillä (taulukko 5). Viime vuosina lannoitemääriä on vähennetty. Taulukko 5. Ahmon urheilualueen lannoitusmäärät v Päivämäärä Lannoitetuote Määrä / kg Määrä / kg/100m GC GC n. 2,2 vko 28 GC vko 31 GC GC n. 1,5 Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitseva harjualue on vilkkaassa virkistyskäytössä. Virkistyskäyttöön on liittynyt pohjavedelle vaaraa aiheuttavia lieveilmiöitä, kuten luvatonta moottoriajoneuvoliikennettä ja luvattomien kaatopaikkojen perustamista. Alueella kulkee myös moottorikelkkareitti. Lieveilmiöitä on yritetty torjua kuntalaisia tiedottamalla, ilmoittamalla luvattomat kaatopaikat poliisille ja pyytämällä poliisilta lisävalvontaa. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen eteläpuolella sekä myös osittain pohjavesialueella on Tarinagolfin golfkenttä. Golfkentän huoltotukikohta on Koivuniemen vedenottamon kaukovyöhykkeellä. Golfkentän vaikutuksia pinta- ja pohjaveteen on seurattu ja 2000-luvulla. Golfkentän vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin on julkaistu ympäristöhallinnon tutkimusraportti vuonna Pohjavesivaikutuksia arvioitiin vajovesiä tutkimalla. Alueelle asennettiin myös kaksi pohjavesiputkea, joista toisen tulokset eivät hienoainepitoisuuden takia olleet edustavia, ja toisen sijainti ei ollut optimaalinen. Vajovesistä ja salaojavesistä mitatut typpi- ja fosforipitoisuudet olivat tutkimuksen mukaan korkeita ja rasittavat pohjavesiä. Merkittäviä torjuntaainepitoisuuksia ei havaittu. Tutkimuksen mukaan rakenteeltaan ja koostumukseltaan puutteellinen kasvualusta on johtanut nurmen heikkoon kasvuun, mikä on lisännyt lannoitteiden käyttöä ja huuhtoutumista. Vanhan kentän pinta-ala oli noin 60 ha, ja sitä laajennettiin vuonna 2002 pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueen reunalle sijoittuvalle laajennukselle tehtiin rakenteellisia suojauksia vajoveden johtamiseksi alueen ulkopuolelle. Vanhan golfkentän pinta-alasta noin 40 ha oli kylvettyä tai muuten käsiteltyä aluetta, ja loput 20 ha luonnontilaisia reuna-alueita. Golfkentän alueesta noin 19 ha sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Golfkenttä sijoittuu pääosin alueille, joiden maakerrokset ovat hienorakeisia ja tiiviitä, ja joiden vedenjohtavuus on heikko. Se ei kuitenkaan estä riittävästi pitkäaikaisen kuormituksen vaikutusta pohjaveteen. Golfkentän alueelta pohjaveden virtaus on kohti pohjavesialueen keskustaa. Pohjavesivaikutusten seurantaa golfkentällä ei ole jatkettu, eikä tutkimusraportissa esitettyihin toimenpidesuosituksiin ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Yleisesti hy- 21

129 väksyttyjä kasvinsuojeluaineita käytetään edelleen rikkakasvien torjuntaan. Osa käytetyistä lannoitteista on rakeistettuja, mutta aineiden hidasliukoisuuteen muutoin ei ole kiinnitetty erityistä huomiota. Viheriöiden nurmenleikkuujätteet kerätään, mutta väyläalueella leikkuujätteiden kerääminen on käytännössä mahdotonta. Kastelumääristä on pidetty kirjaa, mutta tiedot ovat hävinneet salaman aiheuttaman vahingon yhteydessä. Huoltoteillä ajaminen on periaatteessa kielletty, muttei käytännössä aina toteudu. Öljyvahinkojen torjuntaan on varauduttu siten, että imeytysainetta on aina saatavilla. Viheriöalueilla ei ole tehty perusparannuksia, mutta muutamia lyöntipaikkoja on uusittu. Perusparannusten yhteydessä on mahdollista tehdä rakenteellinen suojaus biotiitti suodatuksen avulla. Kentälle oli suunnitelmissa laatia ympäristöohjelma vuoden 2010 aikana. Riskinarviointi Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella erityisesti riskiä aiheuttavat Ahmon urheilualueella ja Tarinan golfkenttäalueella tapahtuva lannoitus. Lannoitus saattaa lisätä nitraattipitoisuuksia pohjavedessä. Ahmon urheilualueen sijainti on erittäin riskialtis, urheilualueen sijaitessa Hakkaralan vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Hakkaralan raakaveden laadussa on havaittu kohonneita nitraattipitoisuuksia, jotka mahdollisesti johtuvat urheilualueen lannoittamisesta. Toimenpidesuositukset Ahmon urheilualueen lannoitusta on edelleen syytä tarkentaa Hakkaralan vedenottamon korkeiden nitraattipitoisuuksien takia. Lannoituksen tarkentamisessa voidaan hyödyntää nurmikenttätutkimuksissa tehtyjä havaintoja typen huuhtoutumiseen vaikuttavista seikoista. Huuhtoutumisriski kasvaa mm. maan kosteuden kohotessa ja lannoitusmäärien ylittäessä kasvien tarpeen. Riskiä voidaan pienentää lisäämällä lannoituskertoja ja vähentämällä samalla annostusta sekä valitsemalla hidasliukoinen lannoite, jonka teho perustuu hitaisiin mikrobiologisiin reaktioihin, tai päällystetyt lannoiterakeet, joissa hidasliukoisuus on saatu aikaan mekaanisesti. Lannoituksessa tulee mahdollisuuksien mukaan siirtyä tuotteisiin, joiden typpipitoisuus on alhaisempi. Alueen kastelumäärät ja ajankohdat tulee kirjata ylös, jotta nitraattien suotautumista pohjaveteen voidaan tarvittaessa paremmin arvioida. Toimenpiteiden suunnittelussa voidaan hyödyntää golfkentälle tehtyä tutkimusta. Harjualueen väärinkäytöksiin on puututtava lisäämällä tiedotusta. Alueelle tulee pystyttää selväsanaiset kyltit pohjaveden pilaantumisvaarasta ja siihen liittyvästä aiheuttajan vastuusta, sekä eritellä selvästi mitkä toiminnot alueella ovat kiellettyjä. Tiedotusta voidaan tehostaa esim. lehti-ilmoituksilla ja kouluihin suunnatulla valistuksella. Virallinen moottorikelkkareitti tulee siirtää pois alueelta. Golfkentän pinta- ja pohjavesivaikutusten tutkimusraportissa on esitetty toimenpidesuosituksiksi mm. monivuotisen, tiheäjuurisen nurmen suosimista, lannoituksen tarkentamista (typen muoto, lannoitteen hidasliukoisuus, lannoittaminen usein pienin annoksin, kasvien hyödyntämiskapasiteetin välttäminen, typpilannoituksesta tinkiminen), rikkaruohojen torjuntaa pääasiallisesti mekaanisesti, leikkuujätteen keräämistä ja liikakastelun välttämistä. Kentän perusparannusten yhteydessä tulee 22

130 kasvualustat uusia asianmukaisesti ja harkita rakenteellisten suojausten tekemistä. Öljy- tai vastaaviin vahinkoihin tulee varautua rakenteellisin toimenpitein teiden, paikoitusalueiden, kemikaalien varastoinnin ja jätevesien osalta, ja kenttähenkilökunnalla tulee olla riittävä torjuntavalmius. Kentälle tulee laatia ympäristönhallintajärjestelmä, jossa on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstön koulutukseen ja pelaajien informointiin. Tutkimusraportissa esitetään suosituksia myös huoltoteiden rakentamisen ja käytön suhteen. Kentällä käytetyistä lannoite- ja kasvinsuojeluainemääristä sekä sadannasta ja kastelumääristä tulee pitää kirjaa. Golfkenttätoiminnan vaikutuksia pohjaveteen tulee tarkkailla. Tarpeen vaatiessa tarkkailua varten tulee asentaa uusi pohjaveden havaintoputki. Pohjaveden laatua tulee seurata ainakin typpiyhdisteiden, fosforin ja kasvinsuojeluaineiden osalta. Golftoiminnasta aiheutuvat todellisia riskejä pohjavedelle voidaan arvioida vasta varsinaisten pohjavesihavaintojen perusteella. Tutkimustulosten perusteella esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on käynnistettävä ja lannoitusta tarkistettava. Tärkeää on, että viheriöalueiden perusparannusten yhteydessä uusitaan kasvukerros asianmukaiseksi, ja rakennetaan teknis-taloudellisesti parhaaksi nähtävä rakenteellinen suojaus. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina pohjavesialueella saa käyttää vain turvallisuusja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen kautta kulkevat valtatie 5, kantatiet 75 ja 77 sekä maantiet 559 ja Teiden pituus kyseisellä pohjavesialueella on yhteensä 22,4 km. Valtatiellä 5, ennen Siilinjärven eritasoliittymää, kevyen liikenteen määrä on n ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen määrä on n ajoneuvoa vuorokaudessa. Kantatiellä 75 Nilsiän suuntaan kevyttä liikennettä on n ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskasta liikennettä n. 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, Maaningan suuntaan kevyttä liikennettä n ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskasta liikennettä n. 330 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kantatiellä 77 kevyttä liikennettä on n ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskasta liikennettä on n. 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantiellä 559 kevyttä liikennettä on n ajoneuvoa vuorokaudessa ja maantiellä kevyttä liikennettä on n. 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaanliikenteen onnettomuuksia on tapahtunut Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella vuosina yhteensä 8 kpl. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on pohjavesisuojaus uuden moottoritien ja sen liittymien alueella. Muutamia aikoinaan tutkittuja vedenottopaikkoja on jäänyt uusien tielinjausten alle. Pohjavesisuojaus on tehty 1990-luvun alussa maatiivisteenä silloisten suojausohjeiden mukaisesti. Nykyisten ohjeiden mukaisesti pelkästään maatiivisteen käyttö ei ole riittävä kloridisuojaukseen, mutta onnettomuussuojaukseen se on edelleen riittävä. 23

131 Suojauksia on rakennettu valtatiellä 5 sekä kantateillä 75 ja 77 (taulukko 5). Suojausten rakenne on mitoitettu pääasiassa säiliöauto-onnettomuuksien varalta. Kerroksen on tarkoitus pidättää valuvaa myrkkyä onnettomuustapauksessa niin kauan, että torjuntakalusto ehtii paikalle. Suojausmateriaalina on käytetty tielinjalta saatua silttiä, jonka vedenläpäisevyys on pienempi kuin 10-6 m/s. Vedenottamoiden välittömässä läheisyydessä suojakerroksen paksuus on 50 cm:ä ja muualla 35 cm:ä. Siltin päälle laitetun ruokamullan tarkoitus on estää siltin kuivahalkeilu. Silttisuojaus ulottuu 2 metriä ojan pohjalta ylöspäin. Sisäluiskat on suojattu kokonaan, ja pientareiden pinnoituksessa on käytetty asfalttirouhetta. Bentoniittimattoa on käytetty luiskan alla lentopallokentän kohdalla. Jyrkimpiä eritasoliittymien ramppien luiskia ei ole suojattu, mutta auton suistuminen on estetty kaiteilla. Taulukko 5. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen tiesuojaukset. Tie Tieosoite Suojauksen laatu Valtatie kevyt Valtatie vaativa Kantatie vaativa Kantatie vaativa Kantatie kevyt Suojauksen kunnossapito- ja seurantaohjeiden mukaan suojauksien kunnossapito huomioidaan suojausta peittävän kasvillisuuden hoidossa, liikennemerkkien ja muiden rakenteiden pystytyksessä sekä lumen aurauksessa. Luiskat nurmetetaan, ja nurmikko pidetään 6-15 cm:n pituisena. Nurmetuksen on tarkoitus estää kuivumishalkeamien muodostuminen. Niitto tapahtuu koko suojauksen alalta ja sillä estetään korkean kasvillisuuden kasvu. Nurmikko lannoitetaan vain perustamisvaiheessa. Rakenteiden pystytyksessä ei rikota tiivistekerrosta ja käytetään ensisijaisesti liikennemerkin jalustoja, jotka voidaan asentaa tiivistekerrosta kaivamatta. Kamerapylväitä eikä kaapeleita sijoiteta pohjavedensuojausalueelle. Suolapitoista lunta ei saa aurata eikä kasata luiskasuojausten ulkopuolelle, joten tien aurausnopeus on sovitettava sellaiseksi, ettei suolainen lumi lennä luiskasuojauksen ulkopuolelle. Pohjavesisuojauksien kunto tulisi tarkastaa keväällä lumien sulamisen jälkeen ja suorittaa tarvittavat korjaukset. Tarkastuksia on pyritty tekemään vuosittain. Öljynerotusaltaiden pinnalle kerääntynyt öljy poistetaan tarvittaessa ja altaat puhdistetaan pintaroskista ja pohjalietteestä loppusyksyllä. Suojauksille on tehty kuntokartoitus keväällä 2006, jossa havaittiin painaumia valtatiellä 5 ja kantatiellä 77 sekä poistettavaa kasvillisuutta muissa kuin Rokkapadan öljynerotusaltaissa. Myös suojauksien merkintä maastosta puuttui. Tässä tarkastuksessa havaituista puutteista on osa korjattu. Alueella tehtiin vuonna 2009 erillinen pohjavesisuojausten toimivuusselvitys. Selvityksen yhteydessä alueelle asennettiin kolme uutta pohjaveden havaintoputkea. Selvityksen johtopäätöksinä kuntotilakartoituksen ja pohjaveden kloridipitoisuustuloksien perusteella on voitu todeta, että suojaukset eivät toimi. Suojatulla alueella hyvin monesta paikasta pintavedet suotautuvat pohjaveteen. Sivuojiin sekä ramppien ja päätien väliselle alueelle tulevat vedet ohjataan ennen vesistöön laskemista öljynerotusaltaisiin, joita on alueella kolme (Oikeakätinen ja Ahmo valtatiellä 5, sekä Rokkapata kantatiellä 77). Myös Siilinjärven keskustassa on maanalainen öljynerotusallas Räisälän tien varressa, jonka sijainti on epäselvä. 24

132 Erottimessa vettä kevyemmät kemikaalit jäävät altaan yläosaan ja raskaammat laskeutuvat pohjalle. Rokkapadan kaatopaikkojen kunnostuksen yhteydessä on Rokkapadan altaaseen johdettavien hulevesien laatua seurattu. Huhtikuussa 2006 otetut vesinäytteet osoittivat, että Rokkapadan sadevesialtaalle johdettavassa hulevedessä oli koliformisia bakteereita 1 pmy/100 ml, elokuussa 2003 otetussa näytteessä koliformisia bakteereja oli enimmillään 130 pmy/100 ml. Pohjavesiputkessa P 47 oli vuonna 2003 koliformisia bakteereja enimmillään 43 pmy/100 ml, mutta vuonna 2005 niitä oli enää alle 3 pmy/100 ml. Bakteerien pääsyn hulevedestä pohjaveteen on mitä todennäköisimmin aiheuttanut Rokkapadan altaan ylivuoto, jonka on voinut aikaansaada Mäntyrinteen ja Rokkapadan hulevesipumppaamoiden ohjausjärjestelmien toimintahäiriö sekä hulevesiverkoston kapasiteetin riittämättömyys poikkeuksellisissa tilanteissa. Rokkapadan sadevesialtaan tilavuutta on lisätty korottamalla altaan reunoja syksyllä Pohjavesialueella kulkevien teiden varsiin on asennettu pohjavesialuekylttejä. Valtatie 5:n varrella on 13 kohdalla pohjavesialuekyltit. Valtatie 5:n vieressä kulkevan pienemmän tien varrella on 17 kohdalla pohjavesialuekyltit sekä kahdella kohdalla kyltit, jotka ilmoittavat pohjavesisuojauksista. Kantatie 77 varrella on 20 kohdalla pohjavesialuekyltit Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Teiden suolauksessa käytetään natriumkloridia sekä liuoksena että rakeisena. Valtatie 5 kuuluu ylimpään talvihoitoluokkaan (Is). Suolan käyttömääristä 1990-luvulta ei ole tietoja. Viime vuosien aikana suolankulutus on ollut 8-15 tonnia/km/vuosi. Kantateillä 75 ja 77 sekä seututiellä 559 suolaa käytetään n. 1 tonni/km/vuosi. Kantateillä 75 ja 77 on siirrytty syksyllä 2010 käyttämään liukkauden torjunnassa pohjavedelle vähemmän haitallista kaliumformiaattia. Tiepiiri on seurannut vuodesta 1993 lähtien kloridipitoisuuden kehitystä Oikeakätisen lammen pohjoispuolelle rakennetusta pohjavesiputkesta. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy on hoitanut näytteenoton ja analysoinnin vuodesta 2005 lähtien. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa kolmelta eri syvyydeltä. Kloridipitoisuudet ovat lähteneet nousuun 1990-luvun alussa. Nousu on taittunut vuosikymmenen puolen välin jälkeen, mutta lähtenyt uuteen nousuun viime vuosina. Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys on selvittänyt Hakkaralan vedenottamon kloridipitoisuuden nousun syitä vuonna Tutkimuksessa tarkkailtiin Tielaitoksen selkeytysaltailta lähtevän, pienen Ahmonlammen, Hakkaralan vedenottamon, Lujabetonin maa-altaaseen johdettavan sekä Oikeakätisen lammen pohjoispuolella olevan pohjavesihavaintoputken vesien laatua. Selityksenä kloridipitoisuuksien kohoamiseen pidettiin tiesuolauksen ohella maamassojen siirtelyä. Kloridipitoisuus kasvaa pohjavesikerroksessa pinnasta pohjalle päin mentäessä. Kloridia pidättäneet kerrokset on todennäköisesti rikottu moottoritien rakentamisen yhteydessä tehtyjen suurten massansiirtojen ja leikkausten takia, jolloin kloridi on 25

133 päässyt uudelleen kiertoon joutuen pohjaveteen. Kloridiseurannan tuloksia on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen kloridiseuranta Oikeakätisen syvähavaintoputkesta Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisia aineita kuljetetaan maanteitse Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen läpi. Vaarallisten aineiden kuljetusmäärät käyvät ilmi taulukosta 6. Taulukko 6. Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella v Kaasut Palavat nesteet Sytyttävästi vaikuttavat Orgaaniset peroksidit Myrkylliset Syövyttävät Muut vaaralliset t/vko t/vko t/vko t/vko 5-50 t/vko t/vko t/vko Riskinarviointi Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen kautta kulkeva liikenne muodostaa riskin pohjavedelle. Alueen puutteelliset tiesuojaukset muodostavat suuren riskin pohjavedelle. Tämänhetkinen tiesuojaus ei ole riittävä pidättämään liukkaudentorjunnassa käytettävää natriumkloridia. Tästä johtuen pohjavedessä ja raakavedessä on havaittukin jo pitkään kohonneita kloridipitoisuuksia. 26

134 Toimenpidesuositukset Alueelle tulee rakentaa riittävät pohjavesisuojaukset, jotka estävät kloridin pääsyn pohjaveteen. Pohjavesisuojausten kunnosta tulee huolehtia suojauksen kunnossapito- ja seurantaohjeiden mukaisesti. Suojaukset on tarkastettava vuosittain ja kaikki havaitut puutteet on korjattava. Räisäläntien varressa sijaitseva öljynerotusaltaan sijainti on selvitettävä ja tarkastettava altaan kunto sekä toimivuus. Altaalle on tehtävä tarvittavat kunnossapito- ja huoltotyöt. Pelastuslaitoksella on oltava käytettävissä kartat ja muut tarvittavat tiedot suojauksista. Suolapitoista lunta ei saa aurata eikä kasata luiskasuojausten ulkopuolelle, joten tien aurausnopeus on sovitettava sellaiseksi, ettei suolainen lumi lennä luiskasuojauksen ulkopuolelle. Liukkaudentorjunnassa tulee siirtyä mahdollisuuksien mukaan vähemmän pohjavedelle haitallisen aineen käyttöön (kaliumformiaatti). Pohjaveden suojelun lisäksi on turvattava vedenhankinta ja talousveden laatu. Pohjaveden pilaantuminen jatkuu edelleen, vaikka kloridi poistetaan talousvedestä, ja pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Suurin osa pohjavesialuekylteistä on asennettu tien suuntaisesti ja ovat näin ollen hankalia havainnoida. Kyltit tulee kääntää liikenteen vastaisesti. 2.3 Rautatieliikenne Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on noin 450 metriä 1-3 raiteista sähköistettyä rautatietä juuri ennen Siilinjärven rautatieasemaa etelän suunnasta tultaessa. Henkilöjunia kulkee Siilinjärven aseman kautta 9-11 kpl päivässä. Rautatie ei ole pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Lyhyellä rautatieosuudella ei ole tasoristeyksiä, ratapihoja eikä myöskään suojausta kemikaalionnettomuuksien torjumiseksi. Kuopio-Iisalmi rataosuudella tehtiin henkilöliikenteen matkaa vuonna Tavaraliikennettä kuljetettiin Kuopio-Siilinjärvi välillä noin nettotonnia vuonna Valtion rataverkolla käytetään mm. turvallisuuden takia noin 4 tn/v kasvinsuojeluaineita lähinnä asemilla, koska linjaosuuksilla ei ole juurikaan tarvetta. Vesakon eli rata-alueen reunojen torjunta on suoritettu vuodesta 1977 lähtien mekaanisesti. Liikennevirasto on luopunut kasvinsuojeluaineiden käytöstä pohjavesialueilla keväällä Ratahallintokeskus Liikennevirasto on panostanut kemikaalivuotojen ehkäisyyn ja torjuntaan viime vuosina. Vaaralliset aineet pyritään kuljettamaan lähtöasemalta määränpäähän ilman välipysähdyksiä luvun alusta lähtien tihkuvuodot ovat olennaisesti vähentyneet, mikä on seurausta lähinnä säiliövaunujen tarkentuneesta valvonnasta itärajalla. 27

135 2.3.1 Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisia aineita kuljetetaan myös rautateitse Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen läpi. Vaarallisten aineiden kuljetusmäärät käyvät ilmi taulukosta 7. Taulukko 7. Vaarallisten aineiden kuljetukset rautateitse Kuopio-Iisalmi rataosalla v Räjähteet Kaasut Palavat nesteet ja sytyttävästi vaikuttavat Syövyttävät 0,01-0,1 t/vko t/vko t/vko t/vko Siilinjärven rautatieaseman lähellä ei ole sattunut vaarallisten aineiden kuljetus - onnettomuuksia. Vaarallisten aineiden kuljetusmääriin Siilinjärven pohjavesialueilla vaikuttaa erityisesti kantatien 75 varressa sijaitseva Yaran tuotantolaitokset. Riskinarviointi Pohjavesialueen kautta tapahtuva rautatieliikenne muodostaa riskin pohjavedelle. Riskiä nostaa se, että rata-alueet ovat merkkaamattomia ja suojaamattomia. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueiden merkinnät tulee asentaa pohjavesialueella kulkevan radan varteen. Ratahenkilökunnalle tulee järjestää riittävästi koulutusta, jossa kerrotaan pohjavesialueista ja toimenpiteistä mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Rataosuuksille tulee radankunnostuksen yhteydessä tehdä myös pohjavesisuojauksia. 2.4 Yritystoiminta Pohjavesialueella sijaitsevat ympäristöluvanvaraiset yritykset Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella nykyisin olevia, ympäristöluvanvaraisia yrityksiä ovat betoniasema-, elementti- ja tuotetehdas, pesula, kaksi polttoaineiden jakeluasemaa sekä lämpökeskus. Betonitehdas on toiminut alueella vuodesta Siilinjärven kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan Betonitehtaan 17,5 hehtaarin suuruisesta tontista on asfaltoitu noin 4 hehtaaria. Pintavedet kootaan noin 12 ha:n alueelta sadevesiviemäristön kautta tasausaltaaseen ja öljynerottimelle, josta ne johdetaan ojassa Kevättömän Taivallahteen. Pintavesien tasaus- ja öljynerotusjärjestelmän kunto tarkistetaan vuosittain. Tontilla on runkoelementtitehdas, maataloushalli, ratapölkky- ja ontelolaattatehdas sekä seinäelementtitehdas. Tehtailla valmistetaan valmisbetonia, maataloustuotteita, ratapölkkyjä, runko- ja seinäelementtejä sekä TT- ja ontelolaattoja. 28

136 Tuotannossa käytetään kiviainesta, sementtiä, lisäaineita, terästuotteita, eristeitä ja vettä. Käytettävistä lisäaineista Glenium ACE 30 -notkistin on ympäristölle vaarallinen kemikaali. Sitä varastoidaan kahdessa säiliössä (3,3 ja 9 tonnia) lämpimissä varastotiloissa, joiden lattia ja korotetut kynnykset muodostavat suoja-altaat. Kasvipohjaista muottiöljyä varastoidaan valuma-altaassa olevan säiliön, jonka tilavuus on 4,5 m 3, lisäksi konteissa. Lämmitykseen käytettävä polttoöljy varastoidaan kolmessa 1,5 m 3 :n suuruisessa valuma-altaaseen sijoitetussa säiliössä. Kevyttä polttoöljyä käytetään vuosittain 18 tonnia. Trukkien polttoainetta varastoidaan kahdessa 3 m 3 :n suuruisessa 1-vaipallisissa, suoja-altaallisessa säiliössä. Pihalla varastoitavia raaka-aineita ovat lämpöeristeet, puutavara ja rouhepinnoitteet. Kemikaalit on varastoitu sisälle, pesuvesien maahan imeytys on lopetettu ja öljynerottimet on asennettu. Yrityksellä on sertifioitu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä. Pienten onnettomuuksien varalle toimet on suunniteltu etukäteen. Pesuvesien kierrätysjärjestelmä on suljettu, ja siinä on yliteviemäröinti poikkeamatilanteita varten. Kierrätetty pesuvesi käytetään betonikuljetusautojen kuppien pesuun, ja ylimääräinen vesi johdetaan kunnalliseen viemäriin öljynerottimen kautta. Tehtaiden koillispuolella on kallioperän heikkousvyöhyke. Pohjavedet virtaavat tehtaalta koilliseen. Hakkaralan vedenottamon kaukosuojavyöhyke rajautuu tehdasalueeseen. Vedenottamon ja tehdasalueen välisen alueen tarkempaa hydrogeologiaa selvitettiin 1990-luvun lopussa. Selvityksen yhteydessä alueelle asennettiin havaintoputki. Asennuskairauksessa maaperän todettiin olevan hiekkaa 10 metrin syvyyteen saakka. Toukokuussa 1998 pohjaveden pinta oli tasossa +108,89 eli noin kolmen metrin päässä maanpinnasta. Havaintoputken itäpuolella oli 1,2 metrin täytemaakerros, jonka alla oli noin 16 metrin paksuinen silttikerros. Kallionpinta todettiin 19,5 metrin syvyydessä. Kallion ja silttikerroksen välissä oli moreenia. Tehdasalueen läheisyydessä on tullut esille kallioesiintymä, jota on louhittu moottoritien rakentamisen yhteydessä. Vuonna 1997 tehdasalueella on todettu useita öljytynnyreitä, joista osa on ollut avonaisia, ja maaperässä havaittu öljyläikkiä. Öljyistä maa-ainesta poistettiin 12 m 3, ja puhdistuksen riittävyys varmistettiin maanäytteillä. Tehtailla on aiemmin ollut oma lämpökeskus, joka on lopettanut toimintansa vuonna Raskasta polttoöljyä poltettiin 3 ja 3,5 MW:n kattiloissa. Tehdasalueella on toiminnan aikana säilytetty öljyä monissa kohteissa, joista käytöstä poistetun öljysäiliöpaikan sekä mineraaliöljyn ja ongelmajätteiden varastointipaikkojen maaperän tila on selvitetty. Betonitehtaalle on ympäristöluvassa asetettu pohjaveden suojelua koskevia erityismääräyksiä, joiden mukaan suolan käyttö pölyntorjunnassa on kielletty, maaperän tila on selvitettävä ennen lisärakentamista, maamassojen kaivua tai alueiden käyttötarkoituksen muuttuessa. Lisäksi luvassa on edellytetty maaperän tilan selvittämistä ja pohjaveden tarkkailua. Pohjaveden laatua tuli tarkkailla kolmesta alueelle asennetusta pohjavesiputkesta kahden vuoden ajan. Näytteistä oli tutkittava toukokuun lopussa ja syyskuun alussa ph, sähkönjohtavuus, öljyhiilivedyt (THC) ja 12 raskasmetallin pitoisuudet (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, V ja Zn). Vesinäytteenoton yhteydessä oli määritettävä myös pohjavedenpinnan korkeus. Tuloksissa on havaittu kohonneita pitoisuuksia koboltin, nikkelin, lyijyn ja sinkin osalta. Siilinjärven kunnan ympäristölautakunta 29

137 on tehnyt päätöksen , jonka mukaan pohjaveden laadun ja korkeuden tarkkailua tulee jatkaa. Tehdasalueella tapahtui polttoöljyvuoto 1000 litran kaatuneesta kontista ontelolaattatehtaan purkulinjan välivarastotilassa. Kontissa oli ollut öljyä litraa, ja vuotaneen öljyn määrä oli litraa. Pelastuslaitos sai öljyä talteen noin 50 litraa. Vuotopaikalla oli betonipohja, mutta aivan kaatuneen säiliön vieressä on sadevesikaivo ja betonilaattaan piikattu aukko, josta öljyä pääsi myös maaperään. Polttoöljyä on valunut sekä sadevesikaivoon, jossa on öljynerotuskaivo ja josta sitä otettiin talteen, että maapohjalliseen aukkoon. Betonilaatan alla on täyttömaata ja perusmaa on todennäköisesti hiekkaa. Vuotopaikka ei ollut pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella, mutta on huomattava, että pohjavesialueen laidoillakin virtaussuunnat ovat ainakin osittain pohjavesialueen sisäosia kohden. Vuotopaikka sijainnee pohjaveden vedenjakaja-alueella, josta virtausta voi olla itään ja etelään. Siilinjärven kunnan Hakkaralan pohjavedenottamo sijaitsee koillisessa noin 800 metrin etäisyydellä ja Koivuniemen pohjavedenottamo kaakossa noin metrin etäisyydellä. Tekstiilien vesipesula sijaitsee aivan Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen rajalla. Yritys on aiemmin harjoittanut myös kemiallista pesua, mutta nykyisin sitä ei enää harjoiteta, eikä mm. vetyperoksidia ja kloriittia enää käytetä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tarkastanut yrityksen ilmoituksen, joka koskee tekstiilien vesipesulatoiminnan merkitsemistä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, ja todennut että toiminta täyttää kokonaisuutena arvioiden olennaisilta osin ympäristönsuojelulain vaatimukset. Vuonna 2005 pesukemikaaleja käytettiin yhteensä kg. Kemikaalihuoneessa säilytetään korkeintaan 3800 litraa pesukemikaaleja kerrallaan. Betonilattiassa on epoksipinnoite ja noin 5 cm:n ylösnostot seinille. Ovien kohdalla on noin 1 cm:n kynnys. 900 litran varastokontin rikkoontumistilanteessa pesukemikaalia on mahdollista päästä viemäriin ja ulko-oven kautta maaperään. Kemikaalien pääsy viemäriin ja maaperään estetään viemärin ja ulko-oven tiivistyksellä ja viemäriverkostossa olevalla tasaussäiliöllä. Pesulan jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin. Oikeakätisellä sijaitseva jakeluasema on aloittanut toimintansa vuonna Huoltoasemalla on neljä tilavuudeltaan 30 m 3 suuruista maanalaista II-vaippasäiliötä bensiinille ja kolme dieselöljylle. Lisäksi dieselöljylle ja polttoöljylle on 16 m 3 :n suuruiset II-vaippasäiliöt, ja kiinteistön lämmitystä varten vielä yksi 10 m 3 :n suuruinen kevytpolttoöljysäiliö. Asemalla ei ole ajoneuvojen pesu- eikä huoltotoimintaa. Jakeluaseman polttoainesäiliöiden täyttöpaikkojen hulevedet sekä katoksellisten raskaan liikenteen ja kevyen liikenteen jakelualueiden hulevedet johdetaan öljynerottimien kautta kunnan jätevesiverkostoon (rakennuslupa 173/1992). Muun aseman asfaltoidun piha-alueen ja kattojen sadevedet kerätään tasausaltaaseen, mistä vedet johdetaan tielaitoksen sadevesiviemäriin ja edelleen moottoritien suojausjärjestelmään kuuluvaan öljynerotusaltaaseen. Viimeksi mainittuun järjestelyyn on Kuopion tiepiirin antama lupa. Säiliöiden täyttöpaikat tiivistettiin ja päällystettiin uudelleen vuonna Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tarkastanut Oikeakätisellä sijaitsevan yrityksen ilmoituksen, joka koskee polttonesteiden jakeluaseman merkitsemistä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja todennut, että toiminta täyttää kokonaisuutena arvioiden olennaisilta osin ympäristönsuojelu- 30

138 lain vaatimukset. Asemakaava-alueella sijaitsevasta jakeluasemasta oli aiemmin tehty ennakkotoimenpideasetuksen mukainen ilmoitus, jonka Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri oli tarkastanut Toisen toiminnassa olevan jakeluaseman toiminta on aloitettu 1950-luvulla, ja myös se sijaitsee asemakaava-alueella aivan Siilinjärven keskustassa. Asemalla on ilmeisesti ollut myös romunkeräyspaikka. Alueen maaperä on tehtyjen tutkimusten mukaan hiekkaa ainakin kuuden metrin syvyyteen saakka. Tutkimuksissa ei ole havaittu orsivesikerroksia. Kiinteistö sijaitsee Hakkaralan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä ja Koivuniemen vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen välittömässä läheisyydessä. Nykyiset säilöt on asennettu vuosina 1982 ja 1994, ja mittarikentän viemäröinti on uusittu vuonna Polttonestesäiliöitä on 5 kpl, ja ne ovat maanalaisia, metallisia, vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Bensiinisäiliöitä on kaksi, joiden tilavuus on 30 m 3. Dieselöljysäiliöitä on myös kaksi, ja niiden tilavuudet ovat 20 m 3 ja 7 m 3. Lisäksi on yksi tilavuudeltaan 10 m 3 suuruinen polttoöljysäiliö. Jakelulaitteita on yhdeksän. Jakeluasemalla on myös ajoneuvojen huolto- ja pesuhallit. Voiteluaineita käytetään noin litraa, liuotinpohjaisia pesukemikaaleja noin 300 litraa ja autonhoitotuotteita ja muita kemikaaleja noin 800 litraa vuodessa. Hallien jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta kunnan jätevesiverkostoon. Erotinjärjestelmässä ei ole sulkuventtiiliä, mutta se on varustettu öljytilan täyttymisen hälytinlaitteistolla. Jakelualueen hulevedet johdetaan öljyn- ja bensiininerottimen kautta sadevesiviemäriin. Kohteen maaperää on kunnostettu vuonna 2002, jolloin käytöstä poistetun mittarikorokkeen alle on jäänyt pilaantunutta maaainesta. Mittarin viereen on asennettu huokoskaasuputki. Polttonestesäiliöiden, jakelumittareiden ym. alta, missä mahdolliset pitoisuudet ovat todennäköisesti suurimmat, ei ole voitu ottaa näytteitä kairaamalla ympäristö- ja turvallisuussyistä. Jakeluasemasta on tehty ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 38 :n mukainen ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä. Polttoaineiden jakeluasema ja huoltoasema ovat liitetty kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Lämpökeskus sijaitsee pohjavesialueen ulkorajan ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen välisellä ns. reunavyöhykkeellä, ja se on yhdistetty Siilinjärven taajaman kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskuksen polttoaineena on nestekaasu, varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Kevyt polttoöljy varastoidaan 50 m 3 :n säiliössä. Lämpökeskustoiminnalla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antama ympäristölupa. Lupaan perustuen vanha raskaspolttoöljysäiliö ja kevyt polttoöljysäiliö sekä säiliöihin liittyvät rakenteet puretaan. Lisäksi selvitetään maaperän pilaantuneisuus ja tarvittaessa pilaantunut maaperä puhdistetaan. Riskinarviointi Pohjavesialueella toimivat ympäristöluvanvaraiset yritykset muodostavat riskin pohjavedelle. Erityisesti riski aiheutuu yrityksissä käsiteltävistä erilaisista kemikaaleista. Betonitehtaan toiminnasta on todettu aiheutuvan haitallisia vaikutuksia pohjaveden laadulle. 31

139 Toimenpidesuositukset Pohjaveden pilaantumisvaara tulee poistaa rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein Turvatekniikan laatiman ohjeen K (Pohjavesien suojelu kemikaaleja käsittelevässä laitoksessa) mukaisesti. Ohjeet on annettu tarvittavista rakenteellisista suojauksista allastusten, vallitilojen, viemäriverkostojen, putkistojen, liikennejärjestelyjen ja jakeluasemia koskevien erityisjärjestelyjen osalta. Rakentamisen valvonnasta on annettu ohjeet laitevaatimusten sekä asennusvalvonnan ja dokumentoinnin osalta. Lisäksi on annettu ohjeet laitteiden kunnossapidosta. Teollisuuskiinteistöjen ajoväylät tulee järjestää siten, että ajoväylät ovat selkeät ja ajoneuvojen törmäysmahdollisuudet mahdollisimman pienet. Liikennöintialueet tulee asfaltoida. Pintavedet tulee johtaa sadevesiviemäriin pohjavesialueen ulkopuolelle. Varastot ym. tulee kattaa sadevesien määrän minimoimiseksi aina, kun se toiminnan kannalta on mahdollista. Öljy- ja kemikaalisäiliöiden tarkastuksia tulee tehostaa ja kaikki säiliöt sisä- ja ulkotiloissa on varustettava tilavilla ja tiiviillä suoja-altailla. Säiliöiden tulee olla IIvaipallisia. Maanalaiset säiliöt tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Allastus tulee rakentaa ns. kaksoispidätyksen periaatteella, jossa käytetään kahta toisistaan erillistä pidätysrakennetta. Keskenään reagoivien kemikaalien kosketuksiin pääseminen on estettävä kokonaan. Maanpäällisten säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla, ja varastot on pidettävä siistinä tihkuvuotojen havaitsemiseksi. Varastojen betonilattioiden kunnosta on myös pidettävä huolta. Öljyä eikä muita pohjaveden pilaantumista aiheuttavia kemikaaleja ei saa varastoida konteissa tai muissa vastaavissa välivarastoissa, jotka eivät täytä asianmukaisen kemikaalisäiliön vaatimuksia. Myös väliaikaisilla varastosäiliöillä tulee olla tiivis suoja-allas, jonka tilavuus vastaa kemikaalin määrää. Varastoinnin vaatimukset koskevat myös syntyviä, pohjavedelle vaaraa aiheuttavia, jätteitä. Säilytys- ja käsittelytiloja, suojausrakenteita, ilmaisimia, säiliöitä, putkistoja ym. tulee pitää kunnossa ja tarkastaa säännöllisin väliajoin. Lattiakaivojen, viemäreiden, sulkuventtiilien ja tarkastuskaivojen sekä niiden liitosten tiiviyttä tulee seurata säännöllisesti. Kunnossapitosuunnitelmaan tulee kirjata tarkastukset, havainnot ja huoltotoimenpiteet sekä seuraavan tarkastuksen ajankohta. Säiliö tai muu laite, joka havaitaan vaaraa aiheuttavaksi, on korjattava tai poistettava käytöstä välittömästi. Laitosten henkilökunnan koulutukseen on panostettava, jotta riskitilanteet ja tihkuvuodot havaittaisiin ajoissa. Mahdolliset onnettomuustilanteet tulee kartoittaa ja yksilöidä selkeästi, ja niiden varalle tulee laatia selkeä toimintamalli ja -ohjeet, jotka ovat jokaisen työntekijän tiedossa. Ohjeistuksessa on käsiteltävä myös mahdollisia laitoksen toiminnan tai vesienkäsittelyn häiriötapauksia. Saatavilla tulee aina olla imeytysturvetta tai vastaavaa, ja käytetty imeytysaine tulee varastoida asianmukaisessa jäteastiassa. Myös pienistä kemikaalivahingoista tulisi pitää kirjaa, johon merkitään vahingon ajankohta, tapahtumat ja suoritetut toimenpiteet. Pienien vahinkojen yhteydessä huomatut epäkohdat tulee aina korjata siten, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan uudestaan isommassa mittakaavassa. Onnettomuuksista, joissa kemikaaleja on päässyt ympäristöön, täytyy välittömästi ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaisille. Mahdollisen tulipalon yhteydessä syntyvät sammutusvedet tulee 32

140 kerätä esimerkiksi keskitetysti erilliseen altaaseen. Altaista vedet voidaan ohjata hallitusti yleiseen viemäriin, kun näytteenotolla on todettu, että sammutusvedet ovat viemäröintikelpoisia. Pohjavesialueilla sijaitsevilla yrityksillä tulee aina olla oma laatujärjestelmä ja valmiussuunnitelma. Suunnitelmia on päivitettävä säännöllisesti, ja niissä on erityisesti huomioitava, että toimitaan pohjavesialueella. Merkittävät toiminnanharjoittajat tulee velvoittaa seuraamaan pohjaveden laatua alueellaan. Tarkkailua tulee suorittaa pohjaveden virtaussuunnassa laitoksen ylä- ja alapuolella. Betonitehtaan pohjaveden laadun tarkkailua tulee jatkaa erityisesti niiden muuttujien osalta, joiden pitoisuudet ovat ylittäneet talousveden laatuvaatimukset tai pohjavesidirektiivin ohjeelliset arviointikriteerit, tai joissa on ollut kohoava suunta tutkimusjakson aikana. Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella 444/2010. Siilinjärven pohjavesialueilla sijaitsevat polttoaineiden jakeluasemat ovat aloittaneet toimintansa ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa. Jakeluasemien pohjavesivaikutuksia tulee tarkkailla. Tarkkailua tulee suorittaa pohjaveden virtaussuunnassa jakeluaseman ylä- ja alapuolella. Pohjavesiseurantaa voidaan täydentää huokoskaasumittauksilla. Jakeluasemien maaperän tila säiliöiden ja jakelupisteiden alta tulee selvittää aina muutostöiden yhteydessä. Riskeihin on varauduttava rakenteellisin ja käyttöteknisin keinoin Kauppa- ja teollisuusministeriön antaman päätöksen vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (415/1998) sekä turvatekniikan ohjeistuksen mukaisesti. Tarkkailu ja valvonta tulee suorittaa valtioneuvoston asetuksen 444/2010 mukaisesti. Henkilökunnan koulutukseen on edelleen panostettava, jotta riskitilanteet voidaan tunnistaa ajoissa. 2.5 Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettelyt ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Siilinjärven kunnan alueella maa-ainesluvat myöntää ja valvoo kunnan rakennuslautakunta. Vireille tulevista hakemuksista pyydetään lausunto Pohjois-Savon ELYkeskukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä tarpeen vaatiessa tapauskohtaisesti myös muilta tahoilta. Ottoalueen rajanaapureita kuullaan kuulemiskirjeillä sekä laajempi asianosaisten kuuleminen hoidetaan kuulutuksella lehdessä. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella ei ole tällä hetkellä voimassa olevia maaainesten ottolupia Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKA-projekti) Pohjois-Savon ELY-keskus on kartoittanut Pohjois-Savon pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden nykytilat vuonna 2009 päättyneessä SOKKA-projektissa. 33

141 Projektissa ensisijaisesti selvitettiin ja määriteltiin kunnostustarve alueilla, joilta maa-aineksia on otettu ennen maa-aineslain voimaantuloa ja joilla ei ole voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on ennen maa-aineslain voimaan tuloa käytössä olleita maa-aineksen ottoalueita 4 kappaletta yhteispinta-alaltaan 36,3 ha. Ottamisalueet on pääosin jälkihoidettu tai osittain jälkihoidettu, mutta alueella on pieni 0,2 ha entinen ottoalue, jossa jälkihoitotoimia ei ole tehty. Alueilla kulkee jonkin verran tiestöä, joka mahdollistaa alueiden luvattoman käytön. Alueilla on havaittu joitakin tapauksia, joissa alueille on varastoitu myymättömiä maa-aineksia. Monttuja on käytetty myös luvattomina kaatopaikkoina, jolloin kunta on poistanut jätteet ja alueelle johtava tiet on jouduttu sulkemaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo luvatonta roskaamista ilmoitusten perusteella Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKIprojekti) Pohjois-Savon ympäristökeskus selvitti pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista vuonna 2007 päättyneessä POSKI-projektissa. Projektin tarkoituksena oli turvata maakunnassa hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon sekä laadukkaan kiviaineksen saanti yhdyskuntarakentamiseen. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsevan valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan kuuluvan Patakukkula-Tarinaharjun harjualueen lisäksi pohjavesialueella sijaitsevat myös Tarina-Oikeakätisen harjualue sekä osittain Korholanhauta- Outokin harjualue. Harjualueet on arvoluokitettu maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Maa-aineslain 3 :n kannalta alueet on luokiteltu kohteiksi, joissa ei tule suorittaa maa-ainestenottoa. Alueilla on suuri tai kohtalainen vahingollisten muutosten mahdollisuus. Alueiden Poski-luokitus on 1, joka tarkoittaa maa-ainesten ottoon soveltumatonta aluetta. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella ei ole tällä hetkellä kallion ottamisalueita. Riskinarviointi Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsevat jälkihoitamattomat ottoalueet muodostavat riskin pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueen jälkihoitamattomat ottoalueet tulee kunnostaa. Mikäli alueelta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, tulee tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavaraa. 34

142 2.6 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella ei ole ympäristölupavelvollisia eläinsuojia. Osalla ympäristölupavelvollisista eläinsuojista on kuitenkin sopimuspeltoa pohjavesialueella. Kolmella eläinsuojalla on sopimuspeltoa Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella. Yhdellä näistä kohteista lannan levitys pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja lannan syyslevitys koko pohjavesialueella on kielletty. Pohjavesialueella varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella lantaa voidaan levittää kasvukaudella tarkan lannoitussuunnitelman mukaisesti. Toisella kohteella lietelannan levittäminen Tarinaharjun vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä on kielletty ilman aluehallintoviraston lupaa. Kolmannella kohteella on lannan vastaanottosopimuspeltoa pohjavesialueella, ja sen on ympäristöluvan mukaisesti esitettävä selvitys lannan levitysaloista ja niiden riittävyydestä tilanteessa, jossa lietelantaa ei levitetä pohjaveden muodostumisalueelle. Tietoa selvityksestä ei ole saatavilla. Yhdellä eläinsuojalla on lisäksi sopimuspeltoa Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueiden rajalla. Sopimusviljelijän toiminnalle ei ole ympäristöluvassa asetettu pohjaveden suojelua koskevia erityismääräyksiä. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on peltopinta-alaa yhteensä noin 59,2 ha, mikä on 6,7 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Peltopinta-alasta merkittävin osa sijaitsee pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella kaikki pellot ovat tilatuen piirissä, jolloin myös täydentävät ehdot koskevat niitä. Lantapattereita ei saa nykyisin perustaa pohjavesialueille, mutta niitä on perustettu aiemmin. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella ei ole tiloja, jotka saisivat pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea, tai jotka olisivat perustaneet pohjaveden suojavyöhykkeen erityistuella. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on metsätaloutta 507,4 ha, mikä on 57 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Metsätaloudesta 380,6 ha (68,9 %) sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on kaksi puutarhaa. Molemmat ovat kasvihuonepuutarhoja, eikä niillä ole avomaaviljelyä. Toinen sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella noin 630 metrin etäisyydellä Koivuniemen pohjavedenottamosta. Kohteiden välillä sijaitsee Aumanalainen, joka on todennäköisesti orsivesilampi. Toinen puutarha sijaitsee aivan pohjavesialueen reunalla. Puutarhat ovat maaperän tilan tietojärjestelmässä priorisointiluokassa B, eli niitä ei ole arvioitu erityisen kiireellisiksi kohteiksi. Koivuniemen vedenottamon läheisyydessä sijaitsevan puutarhan ympärivuotisessa käytössä on m 2 kasvihuonetta, ja maalis-syyskuussa on lisäksi käytössä m 2 muovikatteellista kasvihuonetta. Kasvihuoneissa on viemäröimättömät betonilattiat, joille osa kasvien lannoitusvedestä valuu, ja voi päästä sitä kautta maa- 35

143 perään. Kasvihuoneella käytetään useita eri tyyppisiä lannoitteita kasvukaudesta riippuen noin kg vuodessa, joiden typpi- ja fosforipitoisuudet vaihtelevat suuresti. Kasvinsuojeluainetiivisteitä käytetään noin 2 litraa vuodessa. Lannoitteita säilytetään sekä kuivatavarana säkeissä, että laimennettuna liuoksena astioissa. Lannoitteita käytetään säännöllisesti, mutta kasvinsuojeluaineita vain satunnaisesti tarvittaessa. Pohjavesialueen rajalla sijaitseva puutarha on alun perin ollut sairaalan ylläpitämä, ja se on toiminut noin 1960-luvulta saakka. Lannoitteita käytetään noin kg vuodessa ja kasvinsuojeluaineita noin 1 kg. Aineet varastoidaan betonilattialla, ja lannoitus- ja kasvinsuojeluaineet pyritään antamaan tarkasti kasveille maahan valumien ja hukkakäytön välttämiseksi. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsevat peltoviljely ja metsätalous sekä puutarhatalous muodostavat riskin pohjavedelle. Erityisesti pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella sijaitseva puutarha aiheuttaa riskin pohjavedelle. Riskiä nostaa myös se, ettei puutarhalla ole viemäröintiä. Toimenpidesuositukset Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää Lietelantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tule levittää pohjavesialueelle, mikäli riittävin selvityksin tutkimuksin ei pystytä aukottomasti osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan kasvukaudella lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita saakka, syysviljan osalta saakka. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina pohjavesialueella saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla Maatalouden täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaa tulee tehostaa. Valvonnan tulee koskea kaikkia tiloja, ja ensisijaisesti tulee huomioida pohjavesialueilla sijaitsevat kohteet. Valvontaa tulee myös suorittaa säännöllisesti. Myös puutarhoilla kasvinsuojeluaineina saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Puutarhalle tulee rakentaa toimiva viemäröinti. 36

144 2.7 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on yhteensä 51 muuntamoa, joista 22 on pylväsmuuntamoa ja 29 puistomuuntamoa. Kaikilla puisto- ja kiinteistömuuntamoilla on suoja-allas. Pylväsmuuntamoilla ei ole suoja-altaita. Kaikki muuntamot on suojattu ylijännitteeltä, mutta osalla muuntamoista ylijännitesuoja on tehokkaampi. Teholtaan yli 300 kva:n pylväsmuuntamoita, joissa on öljyä yli 300 litraa, on pohjavesialueella 7 kpl. Riskialttiimpina voidaan pitää suoja-altaattomia muuntamoita, joilla ei ole tehokasta ylijännitesuojaa, ja joilta pohjaveden virtaussuunta on vedenottamoa kohti. Muuntamoista on listaus liitteessä 2 ja 3. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on myös suurmuuntoasema. Kohde sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Sähköaseman muuntajien tehot ovat 15 ja 25 MVA, ja öljyä niissä on kg ( l). Molemmilla muuntajilla on omat perustukset ja suoja-altaat. Suurmuuntoaseman muutostöiden yhteydessä elo-syyskuun vaihteessa 2009 on todettu öljyvuoto maaperään. Maaperästä todettiin mm. öljyhiilivedyille annetun ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia keskitisleiden osalta. Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut alueen maaperän puhdistamisesta päätöksen Päätöksessä on todettu mm., että alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus ylittää kynnysarvon. Suurmuuntoasemalle tulee asentaa myös pohjaveden havaintoputki ennen pilaantuneen maaperän puhdistamista. Havaintoputkesta on otettava ennen puhdistamisen aloittamista sekä puhdistamisen jälkeen pohjavesinäyte, josta on määritettävä öljyhiilivedyt sekä PCB-yhdisteet ja raskasmetallit. Pohjavedestä otetuista näytteistä ei havaittu merkkejä öljyvuodosta. Savon Voima tarkastaa muuntamot kuuden vuoden välein, jolloin havaitaan pienet öljyvuodot. Pienellä öljyvuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa muuntajan, katkaisijan tms. pinta on öljystä märkä, ja siitä tippuu satunnaisesti pisaroita maahan. Muuntamoiden huoltajilla on käytössään öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia, jolla irtonainen öljy saadaan imeytettyä. Jos maata on saastunut muuntamoöljyllä alle 10 m 3, niin nämä maat kaivetaan ja toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osoittamaan paikkaan käsiteltäväksi. Muuntamo voi rikkoutua esim. salamaniskun seurauksena, jolloin suoja-altaattoman muuntamon öljy tai suuri osa siitä pääsee valumaan maaperään. Jakelumuuntajan vaurioituessa joko rakenteellisesta tai ilmastollisesta syystä, on vaarana muuntajaöljyn syttyminen. Tulipalon seurauksena taas voi olla muuntajaöljyn roiskuminen maastoon. Rikkoutuminen muutoin kuin salamaniskusta on harvinaista. Muuntamon rikkoutuminen aiheuttaa sähkövian, joka huomataan, ja vika etsitään ja havaitaan nopeasti. Muuntamoilla ei ole erillisiä hälytysjärjestelmiä. Häiriötapauksessa ylijännite tai maasulkuvirta laukaisevat koko johtolähdön sähköasemalta saakka, josta automatiikka hoitaa sähkön takaisin jos vika on poistunut. Muutoin päivystäjä saa hälytyksen lauenneesta johtolähdöstä. Öljyvuototapauksista pohjavesialueella ilmoitetaan välittömästi pelastusviranomaiselle. 37

145 Mikäli vuoto on jatkuvaa, muuntaja on vaurioitunut, ja vuotoa ei saada loppumaan, muuntajakone vaihdetaan välittömästi vikatyönä. Riskinarviointi Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot muodostavat riskin pohjavedelle. Erityisesti riskiä aiheutuu pylväsmuuntamoista, jotka sijaitsevat vedenottamoiden läheisyydessä. Hakkaralan vedenottamon läheisyydessä alle 500 m päässä vedenottamosta sijaitsee yksi puistomuuntamo. Puistomuuntamolta pohjavedenvirtaus on kohti vedenottamoa. Koivuniemen vedenottamon läheisyydessä alle 500 m päässä vedenottamosta sijaitsee kaksi puistomuuntamoa ja kaksi pylväsmuuntamoa. Kaikilta muilta paitsi yhdeltä pylväsmuuntamolta on pohjavedenvirtaus kohti vedenottamoa. Koivuniemen läheisyydessä sijaitsevalla pylväsmuuntamolla (etäisyys Koivuniemen pohjavedenottamoon on noin 300 metriä) tapahtui öljyvuoto lokakuussa Vuoto tapahtui kannen tai eristimen tiivisteestä, ja öljyä pääsi maaperään noin litraa kokonaisöljymäärän ollessa noin 300 kg. Muuntajan säiliö vaihdettiin välittömästi, ja pintamaata vaihdettiin noin 70 cm syvyydeltä. Toimenpidesuositukset Savon Voima korvaa pohjavesialueilla sijaitsevat pylväsmuuntamot, jotka sijaitsevat korkeintaan 500 m päässä vedenottamoista, öljynkeräyskaukalon sisältävillä puistomuuntamoilla vuoteen 2013 mennessä. Muut nykyiset pylväsmuuntamot pohjavesialueilla korvataan puistomuuntamoilla sähköverkoston vuosittaisten investointiohjelmien mukaisesti. Uusia suoja-altaattomia muuntamoja ei enää rakenneta pohjavesialueille. Merkittävien kohteiden maaperä tulee lisäksi tiivistää räjähdystilanteen varalta. Seuraavassa vaiheessa tulee ensisijaisesti saneerata pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsevat teholtaan suurimmat muuntamot, joilta pohjavedenvirtaussuunta, etenkin päävirtaussuunta, on vedenottamoa kohti. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi ainakin muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. Savon Voiman tulee pitää pohjavesialueilla sijaitsevista öljyjäähdytteisistä muuntajista ajan tasalla olevaa rekisteriä ja karttaa, joka tulee toimittaa myös pelastusviranomaisille. 2.8 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pohjavesialueella sijaitsevat maaperän tilan tietojärjestelmän-kohteet 38

146 Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella on 24 kpl MATTI-tietojärjestelmään merkittyä kohdetta (taulukko 9.). Näistä neljällä kohteella ei ole puhdistustarvetta. Toimialojen ja haitta-aineiden kirjo on suuri, ja vaikutukset pohjaveden laadulle voivat sen vuoksi olla ennalta arvaamattomat ja moninaiset. Betonitehdasta, jakeluasemia, lämpökeskusta, pesulaa ja puutarhoja on tarkasteltu jo edellä tarkemmin. Riskinarviointi Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsevista kohteista 20 kohdetta on merkitty korkeimpaan riskiluokkaan eli A-luokkaan. Tämän hetkisten tietojen mukaan tietojärjestelmän kohteista kolmen kohteen voidaan katsoa muodostavan riskin pohjaveden laadulle. Pohjaveden laadulle riskin muodostavat kohteet on esitetty riskikartassa. 39

147 Taulukko 9. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueella sijaitsevat MATTI-kohteet. Kohde Toiminta Laji Priorisointi-luokka 1. Ahmon mylly Muu kemikaalivarasto Toimiva kohde A 2. Ahmon saha Saha Arvioitava tai puhdistettava A 3. Autokorjaamo, Räisäläntie Korjaamo Toimiva kohde A 4. Entinen Kesoil Huoltoasema Selvitystarve A 5. Halakolaani, Tarinaharjun Muu jätteen käsittely sairaalan kaatopaikka 6. Harjamäen puutarha Taimi- ja kauppapuutarhat 7. Kevättömän vanha kaatopaikka Muu jätteen käsittely 8. Lujabetoni Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus 9. Oikeakätinen, Yhdyskuntakaatopaikka jätteen loppusijoitus 10. Tarinaharjun Moottoriajoneuvojen sairaalan huolto ja korjaus rakennus Rahikan montun vanha kaatopaikka 12. Rokkapata, Harjamäen sairaalan kaatopaikka A ja B 13. Rokkapata C ja D, Harjamäen sairaalan kaatopaikka Arvioitava tai puhdistettava Toimiva kohde Arvioitava tai puhdistettava Toimiva kohde Arvioitava tai puhdistettava Arvioitava tai puhdistettava Arvioitava tai puhdistettava A Yhdyskuntakaatopaikka Muu jätteen käsittely Ei puhdistustarvetta A Muu jätteen käsittely Ei puhdistustarvetta A 14. Shell, Oikeakätinen Huoltoasema Toimiva kohde A 15. Siilin autotalo Polttonesteiden Toimiva kohde A jakeluasema 16. Siilinjärven kunta, Öljy- ja kemikaalivahinkoalueet Toimiva kohde Patakukkulan alueen liikunta-alue 17. Suurmuuntoasema Muu kemikaalivarasto Toimiva kohde A 18. Tarinan puutarha Taimi- ja kauppapuutar- Toimiva kohde B 19. Vanha kaatopaikka I/ ent.jakeluasema, linja-autoaseman Shell 20. Vanha kaatopaikka II, uusi paikka 21. Vanha Kaatopaikka II, ent. paikka 22. Lämpökeskus, Harjamäki 23. Harjamäen lämpökeskus, ent. tankkauspaikka 24. Suohauta, Tarinaharjun sairaalan kaatopaikka hat Yhdyskuntakaatopaikka Ei puhdistustarvetta A Yhdyskuntakaatopaikka Arvioitava tai puhdistettava A Yhdyskuntakaatopaikka Ei puhdistustarvetta A Energialaitokset ja polttonesteiden varastot Muu kemikaalivarasto Muu jätteen käsittely Toimiva kohde Arvioitava tai puhdistettava Arvioitava tai puhdistettava A B A A A A A A 40

148 Ahmon mylly sijaitsee Hakkaralan vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Ahmon myllyltä on matkaa Hakkaralan vedenottamokaivolle n. 490 m. Ahmon mylly on toiminnassa oleva kohde, jossa on aiemmin varastoitu myllyn pihalla maataloudessa käytettäviä kemikaaleja mm. Aiv-liuosta ja apulantaa. Nykyisin kiinteistöllä säilytetään myyntitarkoituksessa nestemäisiä polttoaineita ja kemikaaleja. Toiminnalle on aluehallintoviraston myöntämä vesilain mukainen lupa. Ahmon myllyn toiminta muodostaa riskin pohjavedelle luvulla toimintansa lopettanut Ahmon saha ja sen varasto ovat sijainneet myös Hakkaralan vedenottamon välittömässä läheisyydessä, vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä. Kohteelta on matkaa Hakkaralan vedenottamokaivolle vain 175 m. Kohdetta on tutkittu sahoilla aiemmin yleisesti sinistymisen estoon käytetyn kloorifenolivalmiste KY-5:n osalta. Kloorifenoleita tutkitaan Hakkaralan lähtevästä vedestä viiden vuoden välein, eikä viitteitä niiden esiintymisestä ole havaittu. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. Pohjavesialueen rajalla sijaitsee toiminnassa oleva Räisäläntien autokorjaamo. Etäisyys pohjavesialueeseen on 55 m. Kohteelta on matkaa Hakkaralan vedenottamokaivolle n. 450 m. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. Entisen Kesoil huoltoaseman säiliöistä ei ole tietoa, mutta ne on ilmeisesti poistettu Nilsiäntien leventämisen yhteydessä 1990-luvun alkupuolella. Kohteella on selvitystarve. Kohteelta on matkaa Hakkaralan vedenottamokaivolle 725 m. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. Halakolaanin kaatopaikka sijaitsee Tarinan sairaalan alueella ja sen etäisyys Koivuniemen vedenottamoon on vain n. 300 m. Kaatopaikalle on tuotu lähinnä vain puutarhajätettä ja hiekoitushiekkaa. Maa- ja Vesi Oy on tehnyt Siilinjärven vanhoille kaatopaikoille tutkimuksia v Halakolaanin kaatopaikalle on kaivettu tutkimusten yhteydessä kaksi koekuoppaa, joista on otettu maanäytteitä. Kaikkien analyysien osalta pitoisuudet olivat Halakolaanin kaatopaikalla alle maaperän ohjearvojen päivätyn raportin mukaan Halakolaanin kaatopaikalle tehtyjen tutkimusten perusteella alueella ei ole tarvetta kunnostustoimille. Halakolaanin kaatopaikka on priorisoitu v ympäristöhallinnon tekemässä Pohjois-Savon jätesuunnitelman tarkistuksessa tutkittavaksi v Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. Kevättömän kaatopaikan kunnostuksessa alueen kaakkoiskulmaan on tien alle jäänyt lievästi pilaantuneita maita, joilla ei kuitenkaan ole katsottu olevan merkittävää haittaa pohjavedelle, koska tien pintarakenteet vähentävät suotovesien syntymistä pilaantuneiden maa-ainesten kohdalla. Pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa, mikäli tiellä tehdään parannustoimenpiteitä. Kevättömän kaatopaikka on yllä mainituista syistä Maaperän tilan tietojärjestelmässä edelleen merkitty arvioitavaksi tai puhdistettavaksi kohteeksi. Kohteelta on matkaa Hakkaralan vedenottamokaivolle n. 2,7 km. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. 41

149 Oikeakätisen jätteen loppusijoituspaikka sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella, ja sinne on sijoitettu betonijätettä ainakin m 3. Kohteelta on matkaa Koivuniemen vedenottamokaivolle n. 1,3 km. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. Tarinaharjun sairaalan rakennus 5 kellarikerroksessa on aiemmin ollut autotalli ja rasvamonttu, missä on harjoitettu moottoriajoneuvojen huoltoa ja korjausta. Kohde on puhdistettu, mutta rakennuksen pilarianturan alle on jäänyt pieni alue pilaantunutta maata. Tästä johtuu, että kohde on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään arvioitavaksi tai puhdistettavaksi kohteeksi. Kunnostusraportissa on todettu, että jäännöspitoisuudesta ei ole haittaa alueen ympäristölle eikä tilojen käyttötarkoituksen muutokselle. Kohteelta on matkaa Koivuniemen vedenottamokaivolle vain n. 300 m. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. Rahikan montun vanha kaatopaikka on yhdyskuntakaatopaikka, jonka sijaintitiedot eivät ole täysin varmoja. Kaatopaikka sijainnee kuitenkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Alue on asemakaavoitettu ja rakennettu, ja sitä on täytetty moottoritietä rakennettaessa. Kohteelta on matkaa Koivuniemen vedenottamokaivolle n. 600 m. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde ei muodosta riskiä pohjavedelle. Vanha kaatopaikka I on osin kunnostettu, ja kaatopaikkamassoja on poistettu alueen rakentamistöiden yhteydessä. Alueella on myös ollut polttonesteiden jakeluasema ja huoltamo. Vanhoja rakenteita purettaessa on havaittu merkkejä öljyn leviämisestä maaperään. Kohteelta on matkaa Hakkaralan vedenottamokaivolle n. 790 m. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde muodostaa riskin pohjavedelle. Vanhan kaatopaikan II eloperäiset jätteet on siirretty uuteen kohteeseen Oikeakätisen eritasoliittymään moottoritien rakentamisen yhteydessä. Kaatopaikkamassojen lisäksi kohteeseen on sijoitettu asfalttibetonia m³ ja betonia 500 m³ sekä risuja. Alue on maisemoitu ja sinne on tehty istutuksia. Uusi kohde on pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella, mutta edelleen pohjavesialueella. Entisellä paikalla ei ole puhdistustarvetta, mutta uusi paikka on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään arvioitavaksi tai puhdistettavaksi kohteeksi. Entiseltä paikalta on matkaa Hakkaralan vedenottamokaivolle n. 720 m ja uudelta Koivuniemen vedenottamokaivolle n. 1,1 km. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohteet eivät muodosta riskiä pohjavedelle. Suohauta on Tarinaharjun sairaalan vanha kaatopaikka. Kohteelle on tehty kunnostuksen yleissuunnitelma. Osa kohteen massoista on kaivettu pois golfkenttää rakennettaessa. Kohteen etäisyys pohjavesialueeseen on 177 metriä. Kohteelta on matkaa Koivuniemen vedenottamokaivolle n. 700 m. Tämänhetkisten tietojen perusteella voidaan olettaa, että ko. kohde muodostaa riskin pohjavedelle. Harjamäki-Kasurilan pohjavesialueelle tippui lentokone tammikuussa Onnettomuuden yhteydessä lentokoneesta pääsi valumaan maahan polttoainetta. Maaperä puhdistettiin välittömästi kaivamalla pilaantunut maa-aines ( m kg) pois. 42

150 Toimenpidesuositukset Pilaantuneiksi epäillyt kohteet on tutkittava ja tutkimusten perusteella kohteista on tehtävä riskinarviointi, jonka perusteella arvioidaan kohteen kunnostamistarve. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että tutkimukset priorisoidaan ensiksi kohteille, joiden voidaan olettaa muodostavan riskin pohjavedelle. 2.9 Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sadantaa tulevaisuudessa ja etenkin rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän. Tämä on riski vesistöjen läheisyyteen sijoittuneille vedenottamoille. Rantaimeytyminen voi lisääntyä vedenpintojen noustessa ja vaikuttaa vedenlaatuun negatiivisesti. Pohjois-Savon ympäristökeskus on alustavasti selvittänyt Pohjois-Savon alueen vedenottamoiden tulvariskejä ja niiden vaikutuksia vesihuollolle. Selvitys koskee vedenottamoja, jotka sijoittuvat alle 100 metrin etäisyydelle vesistöistä. Selvityksessä Hakkaralan vedenottamo kuuluu suuren riskin omaaviin vedenottamoihin. Hakkaralan vedenottamo sijaitsee 60 metrin päässä Ahmonlammesta. Ahmonlampi on todennäköisesti orsivesilampi, sillä vesistön pinnankorkeus on selkeästi pohjavedenpintaa korkeammalla. Vesistön pinnantaso on myös hyvin lähellä vedenottamon kannen tasoa ja tulviessaan jopa ylittää sen. Kuitenkin alueesta luodun tulvakartan mukaan vedenpinta ei kohoa lähellekään vedenottamoaluetta. Hakkaralan vedenottamon tulvavaaraa tulee selvittää tarkemmin. Tämän selvityksen yhteydessä on katsottu, että Koivuniemen vedenottamolla ei ole mainittavaa tulvariskiä. Norovirus tapauksen yhteydessä kuitenkin selvisi, että lähialueen lammista suotautuu pohjavesimuodostumaan pintavettä ja mitä todennäköisemmin pintavettä kulkeutuu myös Koivuniemen vedenottamolle. Koivuniemen vedenottamon tulvavaaraa tulee selvittää tarkemmin. 43

151 3 KIRJALLISUUTTA Arosilta Anna ja Hannu Vikman Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen. Ympäristöopas. Maa- ja metsätalousministeriö, Huoltovarmuuskeskus ja Suomen ympäristökeskus. Antikainen Merja, Britschgi Ritva, Ekholm-Peltonen Maria, Hyvärinen Vesa, Nylander Esko, Siiro Petri ja Suomela Tapani Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus. Hirsimäki Olli Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Vieremän kunta, Marjomäki ja Lehmikangas-Karjalankangas. Ylä-Savon Vesi Oy. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Ympäristöhallinnon ohjeita. Ympäristöministeriö. Lappalainen Jorma ja Piilo Terhi Siilinjärven kunta, Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue. Hydrogeologinen tulkinta ja lisätutkimukset. Suomen IP-Tekniikka Oy. Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita. Ympäristöministeriö. Nenonen Suvi ja Sipilä Jussi Savo-Karjalan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma, Kuopio. Tiehallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja-sarja. Nuortimo Elina ja Strengell Marjatta Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve. Sokka-projekti. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Hyvärinen Vesa, Illmer Kari, Nylander Esko, Rantala Pasi, Rintala Jari, Pulkkinen Pekka ja Siiro Petri Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä, taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus. Pennanen Laura Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen Siilinjärven kunnassa. Savonia-ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Kuopio. Porttikivi Reijo, Suoninen Tanja, Särkioja Aarno ja Taipalinen Irmeli Tarinaharjun golfkentän pinta- ja pohjavesivaikutukset, loppuraportti. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Remes Paula ja Valta Helena Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Suomen rautatietilasto Ratahallintokeskus. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/

152 Vallius Pekka Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue: Pohjavesialueen hydrogeologia ja pohjavesisuojausten toimivuusselvitys. GeoPex Oy. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Suomen ympäristökeskus Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). 45

153 Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue Kartta 1 P6 Pp Vp Ahmon Urh.alueen HP8 Pp Vp HP08 Pp Vp Pp Vedenottamon HP Pp Vp SI-PK-2 Pp Vp Ahmonlammen HP2 Pp Vp Ahmonlammen HP1 Pp Tielaitos PVP1 Pp Vp Ahmon Urh.alueen HP1 Pp Vp Ahmonlammen HP3 Pp Pp Ahmon Urh. alueen HP2 Pp Vp Pp Vp (Tukos/pohja) TIEH1/09 Pp Vp TIEH2/09 Pp Vp HP7 Pp Vp Merkkien selitys Pohjaveden paikallinen virtaussuunta TIEH3/09 Pp Pp Vp HP06 Pp Vp SI-PK-1 Pp HP03 Pp Vp Pohjaveden huomattava virtaussuunta Pohjaveden havaintoputki Pohjavesialueen raja HP Pp Vp P1 Pp Vp Pp Vp HP05 Pp Vp /09 Pp Pohjavesialueen osa-alueen raja SU1/09 Pp Vp Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Mikko Laakso Copyright Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 Copyright SYKE ja ELY-keskukset Mittakaava 1: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

154 Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue Riskikohteita Kartta Merkkien selitykset 18. Mahdollisesti pilaantunut kohde, josta mahdollista haittaa pohjavedelle Hautausmaa Puistomuuntamot Pylväsmuuntamot Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Copyright SYKE ja ELY-keskukset Copyright Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 Mittakaava 1: Mikko Laakso Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

155 Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue Maaperä Kartta 3 Merkkien selitykset Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Hienoainesmoreeni Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Rahkaturve Saraturve Lieju Turvetuotantoalue; Täytemaa; Kartoittamaton; Vesi Copyright Geologian tutkimuskeskus Copyright Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 Copyright SYKE ja ELY-keskukset Mittakaava 1 : Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

156 Harjamäki-Kasurilan pohjavesialue Kallioperä Kartta 5 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kiillegneissiä ja kiilleliusketta Mustaliusketta Kvartsi-maasälpägneissiä Amfiboliittia Sarvivälkegneissiä Hapanta metavulkaniittia Emäksistä metavulkaniittia Karbonattikiveä ja karsikiveä Kvartsiittia ja serisiittikvartsiittia Graniittia Porfyyristä graniittia Pegmatiittigraniittia Porfyyristä granodioriittia, paikoin graniittia Granodioriittia tai tonaliittia Granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia Juovaista tai gneissimäistä tonaliittia ja kvartsidioriittia Mikrotonaliittia Tonaliittia (\"Juurus\") Kvartsidioriittia ja tonaliittia tai kvartsidioriittia Kvartsidioriittia ja dioriittia Metadiabaasia Gabroa Pohjagneissiä Graniittia Kvartsi-maasälpägneissiä Feniitti - syeniittiä Karbonatiitti-glimmeriittiä (C) Geologian tutkimuskeskus (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Mikko Laakso Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

157 TOIMENPIDESUOSITUKSER HARJAMÄKI-KASURILA -POHJAVESIALUEELLA Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pohjois-Savon pelastuslaitos/ palotarkastaja Pohjois-Savon pelastuslaitos/ palotarkastaja Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, tarkastusajat). Pohjavesialueen maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset Kiinteistön omistaja/haltija Kunnan pelastusviranomainen Tarkastukset KTMp 344/1978 mukaisesti. tarkastukset Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Suojelusuunnitelman tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista pelastusviranomainen Käytöstä poistettujen öljysäiliöiden kartoitus ja riskien Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Suojelusuunnitelman arviointi (maaperän puhtaus) pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja Käytöstä poistettavat öljysäiliöt poistettava Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ja Suojelusuunnitelman täyttöyhteineen kiinteistöltä (maaperän puhtaus) ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja Uudet öljysäiliöt sijoitetaan maan päälle Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Suojelusuunnitelman Kunnan rakennusjärjestys Uusissa öljysäiliöissä on oltava suoja-altaat ja ylitäytönesitimet. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla 110 % öljysäiliön tilavuudesta Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Suojelusuunnitelman Kunnan rakennusjärjestys Suositus vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ja kunnan toimitilojen ylläpito Suojelusuunnitelman Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kiinteistön omistaja/haltija Suojelusuunnitelman Kaukolämpöverkoston rakentamisen priorisointi Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman pohjavesialueelle Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkoston laajennus pohjavesialueelle Kunnan vesihuoltolaitos ja vesiosuuskunnat Suojelusuunnitelman Jätevedenpumppaamoilla varaudutaan sähkökatkoihin (ylivuotoallas/-säiliö, varavoima) Viemäriverkoston kuntoa tarkkaillaan systemaattisesti ja pidetään kunnossa esimerkiksi huuhtelemalla ennalta ehkäisyn periaattein Viemäröintijärjestelmien häiriötilanteissa korjaavien toimenpiteiden lisäksi tehdään toimenpiteet, jotka estäävät vastaavan tapauksen toistumisen. Tapahtumasta ja korvaavista toimista selvitys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan vesihuoltolaitos ja vesiosuuskunnat Kunnan vesihuoltolaitos Kunnan vesihuoltolaitos ja vesiosuuskunnat Suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelman Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja suojelusuunnitelman Kunnan esimerkki (kunta omistamissaan kiinteistöissään käyttää jotain muuta lämmitysmuotoa), MRL 57 a Kunta on tukenut vesiosuuskuntia viemäröintihankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa Selvitys kunnostuksen kiireellisyysjärjestyksestä. Pohjavesialueella sijaitsevat betoniputket tulee saneerata (Mäntyrinteen alue) Raportti tulee lähettää myös ELYkeskukselle (ympäristö)

158 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt velvoitetaan liittymään viemäriverkostoon Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vesihuoltolaki 7 ja 10 Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostaminen Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä jätevedet ohjattava pohjavesialueen ulkopuolelle tai hälytysjärjestelmälliseen umpisäiliöön Pohjaveden laatua huonontavat vedet (esim. piha- ja paikoitusalueiden hulevedet) on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin tai pohjavesialueen ulkopuolelle tai puhdistettava ennen imeyttämistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kiinteistöjen omistaja/ haltija Kiinteistöjen omistaja/ haltija Suojelusuunnitelman Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja rakennusvalvontaviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja rakennusvalvontaviranomainen Ympäristönsuojelulaki 3a luku, Vna 209/ Rakennusjärjestys, Ympäristönsuojelulaki 8 Rakennusjärjestys, Ympäristönsuojelulaki 8 Hautausmaat Ei uusia hautasmaita eikä nykyisten laajennuksia Seurakunnat ja kunnan kaavoitusviranomainen pohjavesialueille, lannoitteiden minimointi. Kasvinsuojeluaineiden käyttörajoitukset otettava huomioon. Uurnahautaus suositeltavaa. Vapaa-ajan alueet Viheralueiden ja vapaa-ajan alueiden (esim. Ahmon Kunta urheilualue) lannoitus minimoidaan. Alueella käytetään mahdollisimman vähän kasvinsuojeluaineita, käytettävien kasvinsuojeluaineiden on oltava pohjavesialueilla sallittuja. Patakukkula-Tarinaharjun alueen väärinkäytösten Kunta ehkäiseminen kyltein ja tiedottein (Kalettomankankaan Moottoriurh.ratdan ennallistaminen) Golfkenttä toiminnan vaikutusten seuranta ja minimointi. Tarina Golf ja kunnan kaavoitusviranomainen Viheriöiden hulevedet otettava talteen ja käytettävä kasteluun tai johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Käytettävien kasvinsuojeluaineiden on oltava pohjavesialueilla sallittuja. Ei uusia golfkenttiä pohjavesialueille. Liikenne, tien- ja kadunpito Tiesuolauksen välttäminen tai vähentäminen, siirtyminen ELY-keskus (liikenne), kunta ja tiehoitokunnat kaliumformiaattiin Pohjavesisuojaukset korjataan ja suojauksia laajennetaan ELY-keskus (liikenne) rakentaminen, suojausten seuranta ja kunnossapito (mm. öljynerotusaltaat) sekä hulevedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY (ympäristö) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suojelusuunnitelman ELY (ympäristö) ja kunnan ympärisönsuojeluviranomainen Suojelusuunnitelman Suojelusuunnitelman Ympäristönsuojelulaki 8

159 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Tie- ja rata-alueiden hoidossa käytettävä mahdollisimman ELY-keskus (liikenne), kunta ja tiehoitokunnat Suojelusuunnitelman vähän kasvinsuojeluaineita. Käytettävien kasvinsuojeluaineiden on oltava pohjavesialueilla sallittuja Pelastuslaitokselle tiedot teiden ja rautateiden suojauksista (tiedot sähköisessä muodossa) ELY-keskus (liikenne) Suojelusuunnitelman Pohjavesialuemerkit rautateiden varsille VR Vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman Yritystoiminta Pohjaveden pilaantumisvaaraa poistetaan Toiminnanharjoittaja Ympäristöluvan pohjavesialueella nykyisin olevissa toiminnoissa valvontaviranomainen, kunnan rakenteellisin keinoin kuten asentamalla ympäristösuojelu- ja polttoainesäiliöihin vuodonilmaisujärjestelmät ja rakennusvalvontaviranomainen viemäreihin öljynerottimet ja sulkuventtillit sekä käyttöteknisin keinoin kuten asentamalla polttoainesäiliöihin ylitäytönestimet Rakenteelliset ja käyttötekniset suojaukset pidetään Toiminnanharjoittaja Ympäristönsuojelulain kunnossa säännöllisin huolloin mukainen Merkittävimmillä toiminnanharjoittajilla kirjallinen Toiminnanharjoittaja Ympäristöluvan toimintasuunnitelma onnettomuustilanteiden varalta valvontaviranomainen, kunnan (myös mahdolliset sammutusvedet) ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen Ympäristöluvissa velvoite pohjaveden tarkkailuun Ympäristösuojelulain mukaiset Ympäristösuojelulain mukaiset valvontaviranomaiset valvontaviranomaiset Betonitehtaan pohjaveden laadun tarkkailun jatkaminen Toiminnanharjoittaja Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ei uusia huoltoasemia pohjavesialueille Huoltoasematoiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee tarkkailla Ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen Ympäristölupaviranomainen Ympäristöluvan valvontaviranomainen Ympäristöluvan valvontaviranomainen Ei autojen ja veneiden pesua pohjavesialueella Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Tarkkailujärjestelmien hälytykset ohjataan paikkaan, jossa Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Kunnan on jatkuva valvonta hälytyksen pikaiseen toteamiseen ja ympäristölupaviranomainen rakennusvalvontaviranomainen, toimenpiteiden käynnistämiseen ympäristöluvan valvontaviranomainen Maa-ainesten otto Turvatekniikan ohjeistus K3-2006, rakennusjärjestys STTV Talousveden turvaaminen erityistilanteissa Pohjavedessä ollut kohonneita pitoisuuksia koboltin, lyijyn, nikkelin ja sinkin osalta. Tarkkailua jatkettava YSL 8 Ympäristöministeriön valvontaohje polttoainesteiden jakeluasematoiminnasta pohjavesialueilla YSL 8

160 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Ei uusia ottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia luonnontilaisille alueille. Pohjavesialueiden Maa-aineslain 7 :n mukainen lupaviranomainen, ympäristölupaviranomainen, Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELYkeskus POSKI, SOKKA luonnontilaisille alueille ei tule sallia uusia tai merkittävästi kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) laajentuvia ottamisalueita ilman kaavallista tarkastelua. (ympäristö) Ottamisen jatkaminen vanhoilla ja/tai jälkihoidetuilla ottamisalueilla arvioidaan tapauskohtaisesti. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden (ohjeellisilla) lähisuojavyöhykkeillä ei ottotoimintaa eikä asfaltti- tai murskaustoimintaa Murskaamojen energia tulee ensisijaisesti hankkia sähköverkosta. Poikkeustapauksissa sähkö voidaan tuottaa kevyttä polttoöljyä polttoaineena käyttävällä aggregaatilla tai murskaamon yhteydessä toimivalla kiinteällä, kevyellä polttoöljyllä toimivalla polttomoottorilla. Tällöin maaperän ja pohjaveden suojausjärjestelyjen riittävyys on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastettava ennen toiminnan aloittamista. Maa-aineslain 7 :n mukainen lupaviranomainen, kunnan kaavoitusviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Toiminnanharjoittaja, ympäristölupaviranomainen Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Ympäristölupaviranomainen Ottamisalueille vähintään alku- ja lopputarkastukset Maa-aineslain 7 :n mukainen lupaviranomainen, ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Ottamisalueilla ei saa varastoida/käsitellä muualta tuotuja Ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen ylijäämämaita valvontaviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Pohjavesialueella suojakerrokseksi tulee jättää vähintään Ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen 4 m ja muodostumisalueella 4-6 m, suojakerroksien toteutumista tulee valvoa valvontaviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Ottamisalueilla seurattava pohjaveden pintaa ja laatua Ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen sekä suojakerroksen riittävyyttä valvontaviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Kotitarveoton seuranta Maa-aineslain 14 :n mukainen Suojelusuunnitelman Maa-aineslaki 23 a 3 lupaviranomainen, ottaja Ottamisalueet tulee jälkihoitaa Ottaja Maa-aineslain 14 :n mukainen valvontaviranomainen Vanhojen maa-ainesottoalueiden kunnostus ja Maanomistajat ELY-keskus (ympäristö) SOKKA maisemointi Maa- ja metsätalous Ei uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja - varastoja pohjavesialueelle Suojavyöhykkeiden perustaminen tai sopimus erityistuesta pohjavesialueiden peltoviljelystä Ympäristölupaviranomainen Ympäristölupaviranomainen Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/2000 7, Kotieläintalouden ympärisönsuojeluohje OH1/2010 Tilojen omistajat ELY-keskus (elinkeino)

161 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Peltoja lannoitetaan ajantasaisiin viljavuusanalyyseihin ja Tilojen omistajat ELY-keskus (elinkeino) niiden perusteella tehtyihin lannoitussuunnitelmiin perustuen Maatalouden täydentävien ehtojen noudattamisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ELY-keskus (elinkeino) valvonnan tehostaminen Pohjavesialueella peruslohkojako muutetaan Tilojen omistajat pohjavesialuerajojen mukaisiksi Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitsevilla osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää keväisin ns. reunavyöhykkeelle, eli pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää, jos maaperätutkimukset tai muut riittävät tiedot osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää lantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, mikäli tutkimuksin ei pystytä osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan kasvukaudella lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita saakka, syysviljan osalta saakka. Tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministerin kirje (Elsi Kataisen esittämä kirjallinen kysymys kk 95/2009 tulkintaeroista orgaanisten lannoitteiden vaikutuksesta pohjavesien laatuun) Viljelyssä käytettävien kasvinsuojeluaineiden minimointi. Käytettävien kasvinsuojeluaineiden on oltava pohjavesialueilla sallittuja Metsien lannoittamisesta ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella Metsien omistajia kannustetaan liittymään PEFC-metsäsertfiointiin Tilojen omistajat Metsänomistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus Uudistus- ja kunnostusojituksen ja maanmuokkauksen välttäminen/keventäminen pohjavesialueella Muuntamot Vedenottamoiden läheisyydessä (alle 500 m) olevien suoja-altaattomien pylväsmuuntamoiden vaihto suojaaltaallisiin puistomuuntamoihin Metsänomistajat Savon Voima Oy neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) Suojelusuunnitelman

162 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Muuntajakohtainen riskinarviointi ja saneeraukset Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Ei uusia suoja-altaattomia muuntamoja pohjavesialueelle Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Savon Voima Oy Suojelusuunnitelman Pilaantuneet maa-alueet Kevättömän vanha kaatopaikka, Arvioitava tai puhdistettava/maankäyttörajoite Tarinaharjun sairaalan rakennus 5, Arvioitava tai pudistettava/maankäyttörajoite Kunta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ELY-keskus (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) Alue kunnostettu, mutta entistä jätetäyttöä jäänyt tien alle. Maahan jääneen massan sinkkipitoisuus näytteessä oli 254 mg/kg (Alempi ohjearvo 250 mg/kg). Alue puhdistetaan tien seuraavien parannustoimenpiteiden yhteydessä Maaperä puhdistettu, sille asetettujen tavoitteiden (ohjearvotaso) ja kunnostuspäätöksen mukaisesti. Pilarianturan alle on jäänyt pieni ala pilaantunutta maata (öljyhiilivedyt jäännöspitoisuus 5300 mg/kg, joista raskaita 4586 mg/kg ja kevyitä 747 mg/kg). Ympäristökeskus on katsonut ettei jäännöspitoisuudesta ole haittaa ympäristölle eikä tilojen käyttötarkoituksen muutokselle Siilin autotalo, Toimiva kohde/maankäyttörajoite Yrittäjä ELY-keskus (ympäristö) Kohde kunnostettu, mutta mittarikorokkeen alle on jäänyt pilaantunutta maata (pit mg/kg). Alueelle asennettiin huokoskaasuputki. Aseman alueelle jääneet pitoisuudet eivät aiheuta välittömiä toimenpiteitä Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Ahmon mylly, Toimiva kohde/tarkista selvitystarve Yrittäjä ELY-keskus (ympäristö) Hakkaralan vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Kemikaalien varastointi lopetettu Maaperää ei ole tutkittu. Nykyinen myllytoiminta ei aiheuta Ahmon saha, Arvioitava tai puhdistettava/maankäyttörajoite Autokorjaamo, Räisäläntie, Myllypolku 1, Toimiva kohde/tarkista selvitystarve vaaraa pohjavedelle. Yrittäjä ELY-keskus (ympäristö) Hakkaralan vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Tutkittu KY-5 osalta. Kloorifenoleita tutkitaan Hakkaralan lähtevästä vedestä viiden vuoden välein, eikä viitteitä niiden esiintymisestä ole Yrittäjä ELY-keskus (ympäristö) Etäisyys pohjavesialueeseen 55 m.

163 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Entinen Kesoil, Nilsiäntie, Selvitystarve/Tarkista selvitystarve Halakolaani, Tarinaharjun sairaalaan kaatopaikka, Tarinaharju, Arvioitava tai puhdistettava/maankäyttörajoite Lujabetoni, Maaningantie, Toimva kohde/tarkasta selvitystarve Oikeakätinen, jätteen loppusijoitus, Golftie, Arvioitava tai pudistettava/maankäyttörajoite Rahikan montun vanha kaatopaikka, keskuskortteli, Arvioitava tai puhdistettava/maankäyttörajoite Rokkapadan kaatopaikat A,B, C ja D, Harjamäen sairaalan kaatopaikka, Ei puhdistustarvetta/maankäyttörajoite Shell Oikeakätinen, Golftie 11, Toimiva kohde/tarkista selvitystarve Patakukkalan alueen liikunta-alue, Toimiva kohde maankäyttörajoite Yrittäjä ELY-keskus (ympäristö) Entisen huoltoaseman säiliöistä ei tietoa. Ilmeisesti poistettu Nilsiäntien levennyksen yhteydessä. Alueelta on poistettu massoja rakentamisen yhteydessä, mutta on epävarmaa onko kaikki öljyiset maat poistettu. Kunta ELY-keskus (ympäristö) Koivuniemen vedenottamon välittömässä läheisyydessä. Maa- ja Vesi Oy tehnyt tutkimuksia v Tutkimusten perusteella alueella ei olisi tarvetta kunnostustoimenpiteille. Kohde on priorisoitu v tehdyssä Pohjois-Savon jätehuoltosuunnitelman tarkistuksessa tutkittavaksi v Yritys ELY-keskus (ympäristö) Velvoite tarkkailla pohjaveden laatua. Kohonneita pitoisuuksia koboltin, lyijyn, nikkelin ja sinkin osalta. Tehdasalueella tapahtunut öljyvahinko v Kunta ELY-keskus (ympäristö) Alueelle viety ainakin 1300 m3 lujabetonin betonijätettä. Kiinteistö Oy Bonodo ELY-keskus (ympäristö) Vanha yhdyskuntakaatopaikka. Sijaintitiedot eivät aivan varmoja. Kaatopaikka sijainnee kuitenkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Alue on asemakaavoitettu ja rakennettu. kunta ELY-keskus (ympäristö) Kaatopaikat on kunnostettu Yrittäjä ELY-keskus (ympäristö) Pohjaveden laadun seuranta kunta ELY-keskus (ympäristö) Öljyvahinkoalue. Aluetta kunnostettu ja otetuissa näytteissä hiilivetypitoisuus ollut alle määritysrajan. Suurmuuntoasema, Toimiva kohde/tarkista selvitystarve Savon Voima Oy ELY-keskus (ympäristö) Öljyvahinko v Tarinan puutarha, Tarinaharjuntie 130, Toimiva/Tarkista selvitystarve Vanha kaatopaikka I/ent. jakeluasema, linja-autoaseman shell, Kasurilantie, Lopetettu 1948, Ei puhdistustarvetta/ Maankäyttörajoite Vanha kaatopaikka II, uusi paikka, Lopetettu 1991, Arvioitava tai puhdistettava/ Maankäyttörajoite kiinteistön omistaja/haltija Kiinteistö Oy Siilinkeskus ELY-keskus (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) Oy Shell Ab/ Epäselvä ELY-keskus (ympäristö) Kaatopaikkamassojen (vanha kaatopaikka II) lisäksi asfalttibetonia m³, betonia 500 m³ ja risuja. Alue on maisemoitu ja sinne on tehty istutuksia

164 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Vanha kaatopaikka II, ent. paikka, Kasurila, Lopetettu , Ei puhdistustarvetta/ Maankäyttörajoite Lämpökeskus Harjamäki, Harjamäki, Toimiva kohde/ Maankäyttörajoite Harjamäen lämpökeskus, ent. tankkauspaikka, Lopetettu, Arvioitava tai puhdistettava/maankäyttörajoite Suohauta, Tarinaharjun sairaalan kaatopaikka, Lopetettu 1985, Arvioitava tai puhdistettava/ Maankäyttörajoite Tiehallinto ELY-keskus (ympäristö) Eloperäinen kaatopaikkajäte poistettu moottoritien rakentamisen aikaan Oikeakätisen eritasoliittymään. Kunnostettu osin Savon Voima Lämpö Oy ELY-keskus (ympäristö) Savon Tekmi Oy tehnyt maaperätutkimuksia alueella. Kenttämittarilla saatu öljyhiilivedyille pitoisuuksia, laboratorioon lähetetystä näytteestä öljyhiilivetyjä havaittu 110 mg/kg. Savon Voima Lämpö Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ELY-keskus (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) Vanha öljynpurkauspaikka. Savon Tekmi Oy:n tutkimusraportti : tutkittiin hiilivetypitoisuuksia kenttäanalysaattorilla ja laboratoriovarmistusnäytteillä. Laboratorianalyysissä todettiin, että "näyte sisältää kymmeniä mg/kg PAH-yhdisteitä". PAH-yhdisteiden pitoisuus oli siten ainakin yli ohjearvon, 20 mg/kg. Alueelta poistettiin massoja ajoväylien parannustöiden yhteydessä kesällä Massojen poiston jälkeen maaperän puhtautta ei varmistettu laboratorioanalyysillä. Kunnan viranomainen valvoi Massoja kunnostuksen. kaivettu pois golf-kenttää rakennettaessa. Kaatopaikka sijaitsee Suomen IP-tekniikan tekeillä olevassa suojelusuunnitelmassa esitetyn I-luokan pvalueen ulkorajauksen sisäpuolella. Kaatopaikan päällä sijaitsee nykyisin tekolampi. Kaavoitus Pohjavesialueen kaavoituksessa pohjaveden suojelun Kunnan kaavoitusviranomainen ELY-keskus (ympäristö) huomioon ottaminen Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa pohjavedelle vaaraa Kunnan kaavoitusviranomainen ELY-keskus (ympäristö) aiheuttavia toimintoja Pohjaveden ottaminen Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu Kunnan vesihuoltolaitos Kunnan VHS-seuranta terveydensuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Pohjaveden korkeuden tarkkailu. Tarkkailuun tulisi ottaa Kunnan vesihuoltolaitos ELY-keskus (ympäristö) VHS-seuranta mukaan Aumanalaisen ja lammen pohjoispuolella olevat pohjaveden havaintoputket Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Kunta, ELY-keskus (ympäristö) Suojelusuunnitelman Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELY-keskukselle (ympäristö)

165 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi Suojelusuunnitelman Valmiuslaki 1080/1991, terveydensuojelulaki 8

166 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Pohjavesihavaintoputket Pohjavesihavaintoputkien lukkojen sarjoittaminen samaan avainsarjaan toiminnanharjoittajakohtaisiin avainsarjoihin Kunta, kunnan vesihuoltolaitos, ottajat Suojelusuunnitelman Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman Lukottomien ja avoimien putkien lukitseminen Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman Uusiin asennettaviin havaintoputkiin sisälle suojaverkot Putken asentaja/asennuttaja Suojelusuunnitelman Hydrologisen tiedon täydentäminen Siilinjärven kunta, Pohjois-Savon ELY-keskus Suojelusuunnitelman Hydrogeologisen tiedon lisääminen (ympäristö) Suojelusuunnitelman Uuden pohjavesirajauksen vahvistaminen Pohjois-Savon ELY-keskus (ympäristö) Hakkaralan ja Koivuniemen vedenottamoiden tulvariskien Suojelusuunnitelman selvitykset Pohjois-Savon ELY-keskus (ympäristö)

167 POHJAVESIEN SUOJELUSUUNNITELMA HARJAMÄKI-KÄÄRMELAHTI Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

168 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialue Geologia ja Hydrogeologia Vedenottamot Varpaniemen vedenottamon raakavedenlaatu Pohjaveden havaintoputket Suoja-alue päätökset Pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella olevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Vapaa-ajan alueet Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Vaarallisten aineiden kuljetukset Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettelyt ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKAprojekti) Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI-projekti) Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet kohteet Pohjavesialueella sijaitsevat maaperän tilan tietojärjestelmään merkityt kohteet Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Kirjallisuutta

169 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialue Geologia ja Hydrogeologia Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä I- luokan pohjavesialue. Pohjavesialueen pääsijaintikunta on Maaninka, mutta osa alueesta sijaitsee myös Siilinjärven kunnan puolella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 10,82 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 7,07 km 2. Alueen antoisuudeksi arvioidaan m 3 /d, kun pohjavedeksi imeytyy 60 % sadannasta. Siilinjärvi-Maaninka harjujakso on ns. saumamuodostuma, joka on kerrostunut kahden laajan jäätikön kielekevirran väliseen saumaan muodostuneessa avoimessa railossa. Ruhjelaaksoon kerrostuneen soravaltaisen runkoharjun päällä on myös rinnakkainen, myöhemmässä vaiheessa kerrostunut harju, jonka havaitut hienoainesvaltaiset (osittain moreenia) liepeet osittain patoavat eteläisen harjualueen pohjavesitason korkeammalle kuin pohjoisemman varsinaisen ydinharjualueen pohjavesitaso on. Kallioperä Pohjavesialueen kallioperän taso on yleisesti ottaen erittäin vaihteleva, ja on paikoitellen erittäin syvällä ja toisaalta paikoitellen näkyvissä soramonttujen pohjalla. Kallioperän havainnoitu korkeusasema vaihtelee tasosta noin +30 m mpy aina tasoon noin +120 m mpy. Harjun lievealueilla kalliopinnan taso on noin +100 m mpy. Pohjaveden muodostumisen kannalta merkittävin lievealue on todennäköisesti Repomäeltä itään ulottuva pitkä kallio- ja moreeniselänne, jonka vedenjakajalta vedet kerääntyvät harjuun. Pohjavesialueen kallioperä koostuu pääasiassa kiillegneissistä ja kiilleliuskeesta. Pohjavesialueen itäpäässä on myös alueita jotka koostuvat emäksisestä metavulkaniitista, hapanta metavulkaniittia. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 2. Maaperä Harjamäki - Käärmelahti harjualue muodostaa yhtenäisen pohjavesiesiintymän, joka ulottuu Harjamäen vedenjakaja-alueelta Käärmelahteen. Maaperä on noin 0,3-0,8 km leveällä harjun ydinalueella vettä hyvin johtavaa hiekkaa ja soraa. Kerrosvahvuudet ovat huomattavan suuria. Harjun reunamilla esiintyy paksuja kerrostumia hienoa hiekkaa. Harju rajoittuu pohjoisessa Repomäeltä noin 3,5 km itään kallio- ja moreeniselänteeseen. 3

170 Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö on tutkinut tarkemmin Siilinjärvi-Maaninka harjujaksolla lähinnä Repomäen ja Parkkilantien välistä aluetta meneillään olevan harjuosayleiskaavan laadintaan liittyen. Maanpinta Repomäen ja Parkkilantien välisellä alueella vaihtelee alimpien soramonttujen pohjien ja syvimpien suppien tasosta +95 m mpy aina tasoon +147 m mpy (Repomäen laki). Paksuimmillaan harjumateriaalia on Parkkilanharju-Repomäen alueella laaksopainanteessa, lähes 100 metriä. Karkea ydinharjuaines sijoittuu käytännössä Parkkilanharjulle. Korkeimmillaan harjuselänne on juuri Parkkilanharjulla sekä varsinkin lännessä Repomäellä. Syvä ruhjelaakso, johon harjun synnyttäneet jäätikön sulamisvesivirrat ovat keskittyneet, on täyttynyt erittäin karkeasta materiaalista (kisr), mutta aines sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesipinnan alapuolella. Muutoin materiaali on lähinnä hiekkaa ja monin paikoin lievealueilla hienoa hiekkaa, kun kysymys on pohjavesipinnan yläpuolisista kerroksista. Hiekkaisilla lievealueilla esiintynee tiiviitä välikerroksia ja orsivettä, jolloin osa näillä alueilla muodostuvasta pohjavedestä purkautuisi esiintymän ulkopuolelle, ja lievealueiden merkitys esiintymän antoisuuteen olisi merkittävä. Pohjavesialueen maaperä on esitetty kartassa 3. Pohjavesi Akviferi on antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Alueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä. Pohjaveden päävirtaussuunta on pääasiallisesti harjun pituussuunnassa keskeisellä harjuvyöhykkeellä lännestä itään, virraten aina Käärmelahteen saakka, jossa pohjavedet purkautuvat lähteinä Valkeiseen ja Varpaniemen vedenottamolle. Käytännössä pohjavesien virtaus harjuun nähden poikittain on vähäistä reuna-alueiden maaperästä ja korkeasta kallioalustasta johtuen. Pohjavesipintojen ero on useita metrejä. Pohjavedenpinnan korkea asema johtuu myös kallioperän korkeammasta asemasta. Pohjaveden taso koko Siilinjärvi- Maaninka harjualueella vaihtelee laajalti, ja on noin tasossa m mpy. Pohjavedenpintaa tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti kuukausittain Varpaniemen vedenottamon vedenottamokaivosta (HP 1) sekä ottamon läheisyydessä olevasta pohjaveden havaintoputkesta (HP 2). Pohjaveden pinnankorkeudet on mitattu suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä vuosina 2009 ja Tuolloin alueen pohjavedenpinnat vaihtelivat tasolla +82,49 115,24 m mpy. Pohjavesialueen havaintoputket ja pohjaveden virtaukset on esitetty kartassa Vedenottamot Pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsee Maaningan kunnan omistama Varpaniemen pohjavedenottamo. Vedenottamo sijaitsee aidatun ja lukitun alueen sisällä. Vedenottamolle on rakennettu v kuilukaivo, jota käytetään nykyisin lähinnä varakaivona. Vedenottamolle rakennettiin v 1990 siiviläputkikaivo, joka on jatkuvas- 4

171 sa käytössä. Vesi pumpataan käsittelemättömänä verkostoon, mutta mikrobiologinen laatu varmistetaan UV suodatuksella. Varpaniemen vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden v myöntämä lupa ottaa vettä m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2008 pohjavettä otettiin keskimäärin 485 m 3 /d (kuva 1). Vedenottamo palvelee Käärmelahden, Kinnulanlahden ja Maaningan kirkonkylän alueiden vedentarvetta. Kuva 1. Varpaniemen vedenottamolta otetut vesimäärät v Varpaniemen vedenottamon raakavedenlaatu Vedenottamon laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000). Vedenlaatua seurataan Maaningan kunnan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Valvontatutkimusohjelma sisältää käyttötarkkailun sekä säännöllisen valvonnan. Säännöllinen valvonta koostuu jatkuvasta ja jaksollisesta seurannasta. Varpaniemen vedenottamon raakavesi on lievästi emäksistä, ph:n ollessa keskimäärin 7,2. Veden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet alhaiset, raudan ollessa keskimäärin 40 µg/l ja mangaanin 9 µg/l. Veden hiilidioksidipitoisuus on ollut keskimäärin 9,7 mg/l. Vesi on pehmeää, kovuuden ollessa keskimäärin 0,64 mmol/l. Veden kloridipitoisuus on ollut alhainen, keskimäärin 6,5 mg/l. Varpaniemen vedenottamon raakavesi on hyvälaatuista. Varpaniemen vedenottamon raakaveden laatutietoja on esitetty taulukossa 1. 5

172 Taulukko 1. Varpaniemen vedenottamon raakaveden laatutietoja v (P-S ELY). Parametri Yks. Varpaniemi ( ) n Ka Md Min Max Lämpötila C 2 5,1 5,1 4,7 5,4 Sameus FNU 14 0,2 0,2 <0,1 0,33 Väriluku mg Pt/l 12 5 <5 <5 5 ph 14 7,2 7,2 6,8 7,44 Rauta µg/l <50 <5 <50 Mangaani µg/l 14 9 <10 <2 <10 Ammonium typpenä µg/l 14 5 <5 <2 <10 NO 3 typpenä µg/l NO 2 typpenä µg/l 12 6 <5 <5 <20 NO 2 -NO 3 typpenä µg/l Sähkönjohtavuus ms/m 14 15,6 15, Alkaliteetti mmol/l 14 0,91 0,92 0,88 0,96 Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l 2 9,4 9,4 8,7 10,1 COD Mn mg/l 13 <1 <1 <1 <1 Hiilidioksidi mg/l 6 9,7 7, Kovuus mmol/l 12 0,64 0,64 0,63 0,65 Kloridi mg/l 6 6,5 6,5 6 6,9 Sulfaatti mg/l Natrium mg/l 4 4,5 4,5 4,3 4,6 Kokonaisfosfori µg/l <3 3 Kokonaistyppi µg/l TOC mg/l 2 0,5 0,5 0,4 0,6 Alumiini µg/l 6 9 <5 <3 <20 Arseeni µg/l 1 0,15 0,15 0,15 0,15 Kadmium µg/l 2 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Kupari µg/l 2 <3 <3 <3 <3 Lyijy µg/l 2 0,12 0,12 0,06 0,18 Mineraaliöljy µg/l 2 <100 <100 <100 <100 Sameus 14%, Väri 83%, Fe 100%, Mn 100%, NO2-N 100%, Al 100%, NH4-N 100%, Kok. P 50%, CODMn 100%, Cd 100%, Cu 100%, Min.öljy 100% näytteistä alle määritysrajan Pohjaveden havaintoputket Suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä on Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueelta kartoitettu pohjaveden havaintoputket. Havaintoputkia on alueella 9 kpl. Kaivoja alueella on 2 kpl. Osa alueen havaintoputkista on lukottomia ja avonaisia. Pohjaveden havaintoputkista on tarkempi listaus liitteenä Suoja-alue päätökset Varpaniemen vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluetta. Kuopion vesipiiri on tehnyt vuonna 1981 suoja-aluesuunnitelman, mutta sitä ei ole vahvistettu. 6

173 1.1.6 Pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella on valtakunnalliseen harjujensuojelualueeseen kuuluva Repomäen suojelualue. Pohjavesialueella on myös Jussilan lettosuo eli Suuren ruokolammen suo, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Alueella on myös Natura 2000-alueisiin kuuluva lähdejärvi Valkeinen. Valkeinen on harjuainesten ympäröimä ja niiden lähes kokonaan Pienestä Ruokovedestä irtikuroma pikkujärvi. Järven valuma-alue on suhteellisen pieni ja pintavesiä tulee vain ojista ja joistakin pikkupuroista. Pääosa vedestä tulee ilmeisesti erityisesti järven etelärannalla sijaitsevista lähteistä. Järvi on yhteydessä Pieneen Ruokoveteen kapeiden salmien kautta. Salmien virtaus on pääosin Ruokoveteen päin. Ainakin tulva-aikoina salmista purkautuu vettä myös Valkeisen suuntaan. Valkeinen on vesitaloudellisesti suhteellisen itsenäinen lähdejärvi, jolla on vain niukalti muuta läpivirtaamaa. Valkeinen saattaa hyvin herkästi muuttaa luonnettaan ja saastua, jos siihen tulevan lähdeveden määrä oleellisesti vähenee. Tämä tulee ottaa huomioon vedenottotoiminnassa. Pohjavesialueella sijaitsevat suojeluohjelma-alueet on esitetty kartassa Pohjavesialueen maankäyttö- ja kaavatilanne Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueen länsipäässä on voimassa Käärmelahden kyläympäristön yleiskaava. Yleiskaava on tullut voimaan vuonna Maaningalla on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntakaavaan on merkitty Harjamäki-Käärmelahden tärkeä pohjavesialue (pv , pv ). Pohjavesialueelle on suurelta osin merkitty maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, mutta alueelle on myös merkitty muutama maa-ainesten ottoalue sekä luonnonsuojelualue. Siilinjärvi Maaninka harjujaksolle, joka on Harjamäki-Kasurilan ja Harjamäki- Käärmelahden pohjavesialueilla, on meneillään Harjualueen yleiskaavasuunnittelu. Laadittu yleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla kesällä Yleiskaavasuunnittelun tavoitteena on laatia harjualueelle osayleiskaava, jonka tavoitteena on toisaalta turvata betonituoteteollisuuden raaka-ainehuolto, ja toisaalta sovittaa maaainesten otto yhteen maiseman, luonnon ja pohjavesien suojelun, maa- ja metsätalouden sekä luonnon virkistyskäytön vaatimusten kanssa. Yleiskaava laaditaan Siilinjärven ja Maaningan kuntien yhteistyönä. Kaavaa on laadittu Geologian tutkimuskeskuksen tekemien luonto-, pohjavesi- ja maaperäselvitysten pohjalta. Taustalla on myös Pohjois-Savon ympäristökeskuksen selvitys pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisesta. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous. Alueella on myös jonkin verran peltoviljelyä, maa-ainesten ottoa sekä haja-asutusta (taulukko 2, kuva 2). 7

174 Taulukko 2. Maankäyttö Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella. Harjamäki-Käärmelahti pohjavesialue (ha) muodostumisalue (ha) Kokonaispinta-ala Haja-asutus 31,9 17,1 Loma-asutus 3,6 2,9 Peltoviljely 84,1 7,5 Metsätalous 823,9 579,3 Maa-ainesten otto Vesistöt 27,9 10,4 Teollisuus- tai varastoalue 1 0 Varalla 21,4 11,5 Virkistysalue 6,4 5,1 Kuva 2. Maankäyttö Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella Toimenpidesuositukset Varpaniemen vedenottamon valvontatutkimusohjelma tulee päivittää. Valvontatutkimusohjelman päivitystarve tulee tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Avoimet ja lukottomat putket tulee hatuttaa ja lukita. Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa toiminnanharjoittajakohtaisiin avainsarjoihin. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Mikäli pohjavesialueella vedenottamon läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan, tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Suunniteltaessa muutoksia pohjavesialueen maankäyttöön, on muutosten vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään arvioitava. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohja- 8

175 vesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamon tai tutkitun vedenottopaikan läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajamaalueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueen ulkopuolella. 2 Pohjavesialueella olevat riskitoiminnot, riskinarvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Öljysäiliöt Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitsee 19 öljysäiliötä. Pohjavesialueella sijaitsevista öljysäiliöistä kolme on maanalaisia, joista yksi sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Riskinarviointi Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitsevat öljysäiliöt muodostavat riskin pohjaveden laadulle. Erityisesti riskiä aiheutuu säiliöistä joiden sijoitus on maan alla. Lisäksi maan alaisista säiliöstä yksi sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljyntorjuntasuunnitelmaa. Suunnitelmaan tulee koota tiedot öljysäiliöiden sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Mikäli itse öljyntorjuntasuunnitelmaan ei ole mahdollista sisällyttää tarkempia tietoja säiliöistä, tulee pelastusviranomaisen tehdä erillinen öljysäiliörekisteri, johon kootaan edellä mainitut tiedot säiliöistä. Säiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/78 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Pelastusviranomaisen tulee valvoa tarkastusten toteutumista aluksi esimerkiksi muistutuksin. 9

176 Kiinteistönomistajan vastuustaan huolehtimista voi hankaloittaa omistajanvaihdoksen yhteydessä katoava tieto edellisen tarkastuksen ajankohdasta. Kiinteistönomistajia voisi informoida öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta sekä vahingon aiheuttajan vastuusta, että korvausvelvollisuudesta esimerkiksi kunnan tekemällä tiedotteella, joka jaetaan suoraan kiinteistöille tai julkaistaan paikallislehdessä. Tiedotteessa öljysäiliöiden omistajia voisi myös informoida mahdollisuudesta säästää tarkastuskustannuksissa keskittämällä alueen tarkastusten ajankohtia. Öljysäiliörekisterin tietojen perusteella voidaan myös laatia ehdotus tarkastusalueista ja ajankohdista, jolloin kiinteistönomistaja voi halutessaan liittyä tarkastuspiiriin. Tarkastuksen tulee aina suorittaa pätevä, ulkopuolinen toimija. Tarkastuksista tehtävä raportti tulee toimittaa pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Maaningan kunnan jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Siilinjärven jätevedenpuhdistamolle Harjamäen pumppaamon kautta. Pieni osa siirtolinjasta kulkee Harjamäki- Käärmelahden pohjavesialueella. Vuonna 2008 jätevettä johdettiin Maaningan suunnasta Harjamäen pumppaamoon keskimäärin 330 m 3 /d. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella on 20 viemäriverkostoon kuulumatonta kiinteistöä. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitsee käärmelahden jätevedenpumppaamo. Pumppaamolla on ylivuotoallas. Pumppaamolla on myös hälytysjärjestelmä häiriötilanteiden varalta. Hälytysjärjestelmä kattaa yläraja-, alaraja- ja pumppuhäiriöt. Riskinarviointi Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitseva viemäriverkosto sekä jätevedenpumppaamo muodostavat riskin pohjavedelle. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitsevat viemäröimättömät kiinteistöt muodostavat pitkällä aikavälillä riskin pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ja vesiosuuskuntien toiminta-alueella sijaitsevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt tulee välittömästi velvoittaa liittymään viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen, ennen vuotta 2004 rakennettujen jätevesijärjestelmien on täytettävä jätevesiasetuksessa asetetut vaatimukset ympäristönsuojelulain 3a luvussa säädetyn mukaiseksi mennessä. Kiinteistöjen tulee 10

177 tehdä asianmukaiset suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan viemäriverkostojen suunnittelua ja rakentamista koskevaa tukea tulee kohdentaa ensisijaisesti pohjavesialueille rakennettavaa viemäröintiä varten Vapaa-ajan alueet Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitsee toiminnassa oleva motocrossja moottorikelkkarata. Rata-alue on pääosin vanhaa maa-ainesten ottoaluetta ja alue on merkitty ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään, koska alueella on toiminut ennen Koivusaaren vanha kaatopaikka. Rata-alue on Siilinjärven kunnan alueella ja sillä on toiminnalleen Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vuonna 2005 myöntämä ympäristölupa. Radan pituus on noin 1,6 km, ja alueen pinta-ala noin 5 ha. Lupaehtojen mukaisesti pyörien ja kelkkojen siirtoajoneuvojen sekä muiden ajoneuvojen pysäköinti, huolto ja tankkaus on sallittu ainoastaan varikko- ja pysäköintialueilla. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Ratatoiminnan olennaisesti muuttuessa, esimerkiksi vanhan kaatopaikan kunnostuksen yhteydessä, on siihen haettava uusi ympäristölupa. Riskinarviointi Alueen nykyinen toiminta sekä alueella ennen sijainnut vanha kaatopaikka muodostavat riskin pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Motocross-radan sijoittamista pohjavesialueen ulkopuolelle tulee selvittää ottaen huomioon entisen maa-ainesten ottoalueen pohjaveden pilaantumiselle erityisen herkät olosuhteet. Radan toiminnassa tulee noudattaa myönnetyn lupapäätöksen lupaehtoja. Toiminnan luvanmukaisuutta tulee valvoa. Hamulan motocross- ja moottorikelkkaradan pohjavesiriskit ja suojelutoimien riittävyys arvioidaan ympäristöluvan valvonnassa ja viimeistään ympäristöluvan määräyksien tarkistamishakemusta käsiteltäessä. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset 11

178 Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueen kautta kulkevat kantatie 77, sekä maantiet ja Teiden pituus kyseisellä pohjavesialueella on yht. n. 5 km. Kantatiellä 77 liikennemäärät ovat n ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen määrä on n. 270 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantiellä liikennemäärä on n. 290 ajoneuvoa vuorokaudessa ja maantiellä n. 630 ajoneuvoa vuorokaudessa. Teille ei ole rakennettu pohjavesisuojauksia. Raskaanliikenteen onnettomuuksia on tapahtunut Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella vuosina yhteensä 4 kpl. Pohjavesialueella kulkevien teiden varsiin ei ole asennettu pohjavesialuekylttejä. Kahdella levähdyspaikalla on kyltit, jotka ilmoittavat, että levikkeillä puutavaran käsittely ja varastointi on kielletty Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Teiden suolauksessa käytetään natriumkloridia sekä liuoksena että rakeisena. Viime vuosien aikana suolankulutus on ollut 8-15 tonnia/km/vuosi. Kantatiellä 77 suolaa käytetään n. 1 tonni/km/vuosi. Varpaniemen vedenottamon veden laadussa ei ole havaittu merkkejä liukkaudentorjunnan aiheuttamista haitoista Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisia aineita kuljetetaan maanteitse Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueen läpi. Vaarallisten aineiden kuljetusmäärät käyvät ilmi taulukosta 3. Taulukko 3. Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella v Kaasut Palavat nesteet Syövyttävät aineet Muut vaaralliset aineet ja esineet 0-50 t/vko t/vko t/vko 0-50 t/vko Riskinarviointi Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueen kautta tapahtuva liikenne muodostaa riskin pohjaveden laadulle. Riskiä nostaa se, ettei tiealueille ole rakennettu riittäviä pohjavesisuojauksia. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitseville teille tulee rakentaa riittävät pohjavesisuojaukset. Pohjavesisuojausten tulee olla riittävät sekä onnettomuus-suojaukseen, että kloridisuojaukseen. 12

179 Liukkaudentorjunnassa tulee tutkia mahdollisuutta siirtyä vähemmän haitallisen aineen käyttöön (kaliumformiaatti), vaikkakaan raakaveden laadussa ei ole havaittu merkkejä liukkaudentorjunnan aiheuttamista haitoista. Liukkauden torjunnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulisi tutkia myös tiealueen läheisyydessä. Tiealueiden varsiin tulee asentaa pohjavesialueesta kertovat pohjavesialuekyltit liikenteen vastaisesti. 2.3 Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettelyt ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Siilinjärven kunnan alueella maa-ainesluvat myöntää ja valvoo kunnan rakennuslautakunta. Maaningan kunnan alueella maa-ainesluvat myöntää kunnanhallitus. Ottamisen luvanmukaisuutta valvoo kunnan rakennustarkastaja. Vireille tulevista hakemuksista pyydetään lausunto Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä tarpeen vaatiessa tapauskohtaisesti myös muilta tahoilta. Ottoalueen rajanaapureita kuullaan kuulemiskirjeillä sekä laajempi asianosaisten kuuleminen hoidetaan kuulutuksella lehdessä Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve (SOKKA-projekti) Pohjois-Savon ELY-keskus on kartoittanut Pohjois-Savon soranottoalueiden nykytilat vuonna 2009 päättyneessä SOKKA-projektissa. Projektissa ensisijaisesti selvitettiin ja määriteltiin kunnostustarve alueilla, joilta maa-aineksia on otettu ennen maa-aineslain voimaantuloa ja joilla ei ole voimassa olevaa maa-ainestenottolupaa. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella on entisiä maa-aineksen ottoalueita 13 kpl:ta, yhteensä 38,4 ha:n, alueella. Kohteista yksi on jälkihoidettu, kuusi osittain jälkihoidettu ja kuudella jälkihoitotoimia ei ole suoritettu. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella on yht.10 kpl maa-ainesten ottoalueita, joilla maa-ainesten ottaminen on päättynyt ja alueita, joilla on lupa on voimassa oleva lupa. Kohteista 5 kpl sijaitsee Siilinjärven kunnan alueella ja 5 kpl Maaningan kunnan alueella. Taulukossa 4 on esitetty Siilinjärven kunnan puolella vuonna 2009 sijaitsevatnneet kohteet ja taulukossa 5 Maaningan kunnan puolella sijaitsevatnneet kohteet. Rudus Oy:llä on rakennuslautakunnan myöntämä lupa laajentaa maa-ainesten ottoa kohteessa 5. 13

180 Taulukko 4. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella Siilinjärven kunnan puolella vuonna 2009 sijaitsevatnneet maa-ainesten ottoalueet, joilla lupa on voimassa. Lupa /2886 (Maansiirto O.Inola) /2642 (Lujabetoni Oy) /2694 (Savon Kuljetus Oy) /2791 (Savon Kuljetus Oy) /2940 (Lohja Rudus Oy AB) Kunta Siilinjärvi Siilinjärvi Siilinjärvi Siilinjärvi Siilinjärvi Lupapäätos pvm. Lupa voimassa Pykälä Ottamisalueen 1,9 ha 8,6 ha 4 ha 4,5 ha 13,8 ha pinta-ala Kokonaisottomäärä m m m m m 3 Aineslaji sora ja hiekka sora ja hiekka sora ja hiekka sora ja hiekka sora ja hiekka Pohjaveden pinnantaso ( ) / ( ) ( ) / ( ) ( ) Alin sallittu ottotaso Vaadittu suoja- 2 m 4 m 4 m 4 m 4 m kerros väh. Pohjaveden pinnan ja laadun seurantavelvoite Kyllä, pinta (Putken nro. 1330) Kyllä, pinta (Putket PP2, PP3 ja kaivo PP1) Kyllä, pinta (Alueella yksi havaintoputki) Kyllä, pinta (Alueella yksi havaintoputki) Kyllä, pinta (SUSU:n yhteydessä alueelta löydetyt putket olivat kuivia/tukossa) Taulukko 5. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella Maaningan kunnan puolella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet, joilla lupa on voimassa. Lupa /2593 (Niskanen Ari) (Niskanen Ari) /2982 (MS Sora Oy/Matti Hyttinen) /2764 (Lohja Rudus Oy AB) /2799 (Airaksinen Riku) Kunta Maaninka Maaninka Maaninka Maaninka Maaninka Lupapäätos pvm. Lupa voimassa Pykälä Ottamisalueen 1,62 ha 2,8 ha 18,4 ha 8,44 ha 2,37 ha pinta-ala Kokonaisottomäärä m m m m m 3 Aineslaji sora ja hiekka sora ja hiekka sora ja hiekka sora ja hiekka sora ja hiekka Pohjaveden pinnantaso Alin sallittu ottotaso Vaadittu suojakerros 4 m väh. Pohjaveden pinnan ja laadun seurantavelvoite Ei Kyllä Kyllä, pinta Ei Kyllä 14

181 Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella, Siilinjärven kunnan puolella, pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella on myös yksi ympäristölupavelvollinen soranmurskauslaitos tuotantoalueella, joka on osa laajaa soranottoaluetta. Toiminnalle on Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämä ympäristölupa. Ympäristöluvan käsittelyvaiheessa on esitetty sähkökäyttöisen murskauslaitoksen käyttöä, mutta aggregaatin käyttö on sallittu ympäristöluvassa hakijan kannanottoon perustuen. Ympäristöluvassa on annettu mm. seuraavanlaisia määräyksiä aggregaatin sijoittamiseen liittyen: Aggregaatti on sijoitettava tasolle +108 tai ylemmäs, jolloin aggregaatin ja pohjavedenpinnan väliin jää noin 17 metrin suojakerros. Aggregaatti ja sen polttoainesäiliö on sijoitettava riittävän laajan, vähintään 0,5 metrin paksuisen silttikerroksen tai muun vastaavan rakenteen päälle. Lupa on voimassa saakka Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKIprojekti) Pohjois-Savon ympäristökeskus selvitti pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista vuonna 2007 päättyneessä POSKI-projektissa. Projektin tarkoituksena oli turvata maakunnassa hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon sekä laadukkaan kiviaineksen saanti yhdyskuntarakentamiseen. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitsevat Pehkonen-Kangaslammen harjualue sekä osittain Korholanhauta-Outokin harjualue. Harjualueet on arvoluokitettu maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Maa-aineslain 3 :n kannalta alueet on luokiteltu kohteiksi, joissa ei tule suorittaa maa-ainestenottoa. Alueilla on suuri tai kohtalainen vahingollisten muutosten mahdollisuus. Alueiden Poski-luokitus on 1, joka tarkoittaa maa-ainesten ottoon soveltumatonta aluetta. Riskinarviointi Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitsevat jälkihoitamattomat sekä toiminnassa olevat ottoalueet muodostavat riskin pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueen jälkihoitamattomat ottoalueet tulee kunnostaa. Kunnostus tulee suorittaa ensimmäisenä alueille, joissa jälkihoidon tarve on SOKKA-projektissa todettu olevan suuri. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, tulee tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavaraa. Maa-ainesten ottajien tulee noudattaa lupapäätösten lupaehtoja. Toiminnan luvanmukaisuutta tulee valvoa. 15

182 2.4 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella ei ole ympäristöluvanvaraisia eläinsuojia. Yhdellä eläinsuojalla on sopimuspeltoa Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueen rajalla. Sopimusviljelijän toiminnalle ei ole ympäristöluvassa asetettu pohjavettä koskevia erityismääräyksiä. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella on peltopinta-alaa yhteensä n. 84,1 ha, mikä on n. 8 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Peltopinta-alasta merkittävin osa on pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Peltoviljelyä ohjataan pääasiassa EU:n tukijärjestelmään sisältyvillä ehdoilla. Viljelijä sitoutuu tilatukea saadessaan myös täydentävien ehtojen noudattamiseen, jotka muodostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Viljelijä voi lisäksi hakea erityistä ympäristötukea. Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin, tehokkaita ympäristönsuojelu ja hoitotoimia edellyttäviin erityistukisopimuksiin, joista yksi on pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuki. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on noudatettava lisäksi ympäristötuen omia ehtoja, jotka ovat esim. lannoitemäärien osalta nitraattiasetuksen vaatimuksia tiukempia. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella kaikki pellot ovat tilatuen sekä ympäristötuen piirissä. Alueella ei ole peltoja, jotka saisivat pohjavesialueen erityistukea tai olisivat perustaneet suojavyöhykkeen erityistuella. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella on metsätaloutta n. 824 ha, mikä on n. 76 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Metsätaloudesta n. 579 ha (82 %) sijaitsee pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Riskinarviointi Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous muodostavat riskin pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. Pohjavesialueella olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää Lietelantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tule levittää pohjavesialueelle, mikäli riittävin selvityksin tutkimuksin ei pystytä aukottomasti osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu 16

183 haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan kasvukaudella lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita saakka, syysviljan osalta saakka. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina saa pohjavesialueella oleville pelloille ja metsäalueille käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla Maatalouden täydentävien ehtojen noudattamisen valvontaa tulee tehostaa. Valvonnan tulee koskea kaikkia tiloja, ja ensisijaisesti tulee huomioida pohjavesialueilla sijaitsevat kohteet. Valvontaa tulee myös suorittaa säännöllisesti. 2.5 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella on yhteensä 5 muuntamoa, joista 4 on pylväsmuuntamoa ja 1 puistomuuntamo (taulukko 6). Pylväsmuuntamoilla ei ole suoja-altaita mahdollisen öljyvahingon varalta. 3 pylväsmuuntamoa sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Puistomuuntamolta on matkaa Varpaniemen vedenottamolle n. 120 m. Muut muuntamot sijaitsevat yli 500 m päässä vedenottamosta. Taulukko 6. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat. Muuntamo Teho / kva Öljyä / kg Öljyä / l Malli Suoja-allas Koordinaatit pylväs ei pylväs ei pylväs ei pylväs ei puisto kyllä Riskinarviointi Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sijaitsevat muuntajat muodostavat riskin pohjavedelle. Suuri riski pohjavedelle muodostuu kolmesta pylväsmuuntamosta, jotka sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Toimenpidesuositukset Savon Voima korvaa pohjavesialueilla sijaitsevat pylväsmuuntamot, jotka sijaitsevat korkeintaan 500 m päässä vedenottamoista, öljynkeräyskaukalon sisältävillä puistomuuntamoilla vuoteen 2013 mennessä. Muut nykyiset pylväsmuuntamot pohjavesialueilla korvataan puistomuuntamoilla sähköverkoston vuosittaisten investointiohjelmien mukaisesti. Uusia suoja-altaattomia muuntamoja ei enää rakenneta poh- 17

184 javesialueille. Merkittävien kohteiden maaperä tulee lisäksi tiivistää räjähdystilanteen varalta. Seuraavassa vaiheessa tulee ensisijaisesti saneerata pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsevat teholtaan suurimmat muuntamot, joilta pohjavedenvirtaussuunta, etenkin päävirtaussuunta, on vedenottamoa kohti. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi ainakin muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. Savon Voiman tulee pitää pohjavesialueilla sijaitsevista öljyjäähdytteisistä muuntajista ajan tasalla olevaa rekisteriä ja karttaa, joka tulee toimittaa myös pelastusviranomaisille. 2.6 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet kohteet Pohjavesialueella sijaitsevat maaperän tilan tietojärjestelmään merkityt kohteet Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) on koottu tietoja maa-alueista, joilla toiminta on ollut tai on tälläkin hetkellä sellaista, että se saattaa aiheuttaa riskiä maaperän laadulle. Näillä alueilla maaperä saattaa olla pilaantunut, maaperän tiedetään pilaantuneen tai maaperä on kunnostettu. Tietojärjestelmässä kohteet luokitellaan toimenpidetarpeen mukaan toimiviin, selvitystä tarvitseviin ja arvioitaviin tai puhdistettaviin alueisiin, sekä alueisiin, joilla ei ole puhdistustarvetta. Alueilla, joilla on käynnissä olevaa toimintaa, jossa käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita, maaperän tila on tarvittaessa selvitettävä toiminnan loppuessa tai muuttuessa. Kohteet on priorisoitu kiireellisyyden mukaan luokkiin A-C, siten että kiireellisimmät kohteet kuuluvat luokkaan A. Riskinarviointi Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella sekä sen välittömässä läheisyydessä on 2 kpl MATTI-tietojärjestelmään merkittyä kohdetta (taulukko 7). Kummatkin kohteet sijaitsevat Siilinjärven kunnan puolella. Tämänhetkisen tiedon mukaan molemmat kohteet muodostavat riskin pohjavedelle. Taulukko 7. Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialueella ja sen välittömässä lläheisyydessä sijaitsevat MATTI-kohteet. Kohde Toimiala Laji Priorisointiluokka 1. Koivusaaren vanha kaatopaikka 2. Entinen Parkkilan korjaamo, Parkkilantie Yhdyskuntakaatopaikka Arvioitava tai puhdistettava/ Maankäyttörajoite Korjaamo Selvitystarve B Koivusaaren vanha kaatopaikka on toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikkana v Alueella on nykyään motocross- ja moottorikelkkarata. Rata-alue on myös vanhaa maa-ainesten ottoaluetta. Motocross-radalla on Siilinjärven kunnan A 18

185 ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämä ympäristölupa. Koivusaaren vanha kaatopaikka on priorisoitu v ympäristöhallinnon Pohjois-Savon jätehuoltosuunnitelmassa tutkittavaksi v Myös entinen Parkkilan korjaamo on priorisoitu jätehuoltosuunnitelmassa tutkittavaksi v Toimenpidesuositukset Kohteet tulee tutkia mahdollisimman pian. Tutkimusten jälkeen kohteille tulee tehdä kohdekohtainen riskiarvio, jonka perusteella päätetään onko alueelle tarpeen tehdä kunnostustoimia. 2.7 Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sadantaa tulevaisuudessa ja etenkin rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän. Tämä on riski vesistöjen läheisyyteen sijoittuneille vedenottamoille. Rantaimeytyminen voi lisääntyä vedenpintojen noustessa ja vaikuttaa vedenlaatuun negatiivisesti. Tulvavesien päästessä vedenottamolle, pilaa se raakaveden laadun. Pohjois-Savon ympäristökeskus on alustavasti selvittänyt Pohjois-Savon alueen vedenottamoiden tulvariskejä ja niiden vaikutuksia vesihuollolle. Selvitys koskee vedenottamoja, jotka sijoittuvat alle 100 metrin etäisyydelle vesistöistä. Selvityksessä Varpaniemen vedenottamo kuuluu suuren riskin omaaviin vedenottamoihin. Varpaniemen vedenottamolla rantaimeytyminen on mahdollista pohjavedenpinnan ja vesistön pinnan tason ollessa lähellä toisiaan. Vedenpinnan kohoamisen myötä mahdollisesti lisääntyvä rantaimeytyminen voi aiheuttaa vedenottamon raakaveden laadun heikkenemistä. Veden kohoaminen ei vaikuta todennäköisesti kaivon tekniikkaan, sillä vedennousu kaivon kannen tasolle ei ole todennäköistä. Vaikka kaivo sijaitsee vain 20 metrin päässä Maaninkajärvestä, se on korkeusmallin ja vedenottamoiden tasotietojen mukaan selkeästi vedenpintaa korkeammalla. Suuri riskipistemäärä muodostuu kuitenkin vesistön läheisestä sijainnista sekä pohjavedenpinnan ja vesistön pinnan välisestä pienestä erosta. 19

186 3 Kirjallisuutta Antikainen Merja, Britschgi Ritva, Ekholm-Peltonen Maria, Hyvärinen Vesa, Nylander Esko, Siiro Petri ja Suomela Tapani Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus. Hirsimäki Olli Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Vieremän kunta, Marjomäki ja Lehmikangas-Karjalankangas. Ylä-Savon Vesi Oy. Maaningan kunnan vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Savo- Karjalan vesi- ja ympäristösuunnittelu Oy. Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita Nenonen Suvi ja Sipilä Jussi Savo-Karjalan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma, Kuopio. Tiehallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja-sarja. Nuortimo Elina ja Strengell Marjatta Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve. Sokka-projekti. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Hyvärinen Vesa, Illmer Kari, Nylander Esko, Rantala Pasi, Rintala Jari, Pulkkinen Pekka ja Siiro Petri Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä, taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus. Pennanen Laura Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen Siilinjärven kunnassa. Savonia-ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Kuopio. Remes Paula ja Valta Helena Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Siilinjärvi-Maaninka harjualueen osayleiskaavoitus ja Pohjavesiselvitys sekä yhteenveto ja arviointi. Itä-Suomen yksikkö. Geologinen tutkimuskeskus. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/

187 Harjamäki-Käärmelahden pohjavesialue Kartta 1 VOKA 1 (HP 1) pp vp ( ) MS Sora Oy ( ) Rudus Oy ( ) HP 2 pp vp ( ) Ari Niskanen ( ) 1330 (Maansiirto O.Inola) pp vp ( ) Merkkien selitys Pohjaveden havaintoputki Vedenoamo PP3 (Lujabetoni Oy) pp vp ( ) Savon Kuljetus pp vp ( ) PP1 (Kaivo, Lujabetoni Oy) pp ( ) Putki 5 (Oy Lohja Rudus Ab) pp ( ) PP2 (Lujabetoni Oy) pp vp ( ) Savon Kuljetus pp vp ( ) Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Putki 3 (Oy Lohja Rudus Ab) pp ( ) Putki 4 (Oy Lohja Rudus Ab) pp ( ) Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjaveden virtaussuunta (C) SYKE ja ELY-keskukset (C) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 1: Mikko Laakso Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry