Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Transkriptio

1 Liperin kunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Julkinen versio SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELU- YHDISTYS RY

2 TIIVISTELMÄ Liperin kunnassa on kaikkiaan 12 vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (luokka I). Liperin pohjavesien suojelusuunnitelmassa näistä seitsemälle pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma ja kolmelle on tehty riskikartoitus. Lisäksi Konivaara B:n pohjavesialueelle, joka on vedenhankintaan soveltuva (luokka II) alue, tehtiin riskikartoitus. Jyrinkylän pohjavesialueella on Liperin kunnan vesilaitoksen vedenottamo. Alueelle sijoittuu potentiaalisia riskitoimintoja, mutta pohjaveden laadussa ei ole havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Rikinlahti pohjavesialue sijaitsee Liperin keskustan tuntumassa. Alueella olevan Kirkonkylän vedenottamolta otettavaan veteen sekoitetaan Ylämyllyltä pumpattavaa vettä. Alueella veden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä ovat asutus, hautausmaa ja tiestö. Käsämän pohjavesialueella sijaitsee Käsämän vesiosuuskunnan vedenottamo. Alueelle olevia pohjaveden laatuun vaikuttavia potentiaalisia riskitekijöitä ovat maa-ainestenotto ja peltoviljely. Ahonkylän pohjavesialueelle sijoittuu Ahonkylän ja Nauvunkankaan vedenottamot. Alueella merkittävin riskitekijä on maa-ainesten ottotoiminta, joka sijoittuu Ahonkylän vedenottamoon nähden riskialttiille paikalle. Roukalahti pohjavesialueella on ollut paljon maa-ainesten ottotoimintaa. Alueella sijaitsee Roukalahden vedenottamo. Konivaara A pohjavesialueella sijaitsee Liperin kunnan vesilaitoksen lisävedenottamo. Pohjavesialue on maa-ainestenottoa lukuunottamatta lähes luonnontilaista. Alueella on merkitystä virkistysalueena. Siellä sijaitsee Pärnävaaran urheilukeskus. Honkavaaran pohjavesialueen kaakkoisosaan sijoittuu Ylämyllyn taajama-alue, mutta luoteisosa on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella toimii Käsämän vesiosuuskunnan lisävedenottamo. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa riskikartoitus tehtiin Kalikkavaaran, Konivaara B:n, Reposärkän sekä Sirkkalammenkankaan pohjavesialueille. Näistä Reposärkälle ja Sirkkalammenkankaalle sijoittuu vesiosuuskuntien vedenottamot. Liperin kunnan alueella on huomattavat pohjavesivarat. Kunnan vesilaitoksen vedenoton kannalta on etu, että vedenottoa on mahdollista hajauttaa usealle eri pohjavesialueelle. Pohjavesialueille sijoittuu hieman erilaisia riskitekijöitä, joiden hallintaan suojelusuunnitelmassa on esitetty keinoja. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2

3 Esipuhe Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristölupa-, maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville toiminnoille. Tässä suojelusuunnitelmassa käsiteltävät pohjavesialueet sijoittuvat Liperiin. Kunnassa on noin asukasta ja se kuuluu Joensuun seutukuntaan. Liperissä on kaikkiaan 21 pohjavesialuetta, joista vedenhankinnan kannalta tärkeiksi luokiteltuja I-luokan pohjavesialueita on 12. Pohjavesialueiden kuntakohtainen kansio on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen on yleinen osa ja toisena osana ovat varsinaiset pohjavesialuekohtaiset suunnitelmat. Yleisessä osassa käsitellään mm. pohjaveden suojeluun liittyvää lainsäädäntöä, pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä sekä annetaan kaikkia pohjavesialueita koskevat yleiset sekä ennakoivaan pohjaveden suojeluun liittyvät toimenpidesuositukset. Varsinaisissa pohjavesialuekohtaisissa suojelusuunnitelmissa käsitellään pohjavesialueiden hydrogeologiaa, alueille sijoittuneita pohjaveden laatua tai määrää mahdollisesti uhkaavia riskikohteita sekä esitetään aluekohtaiset toimenpidesuositukset, joilla riskiä voidaan pienentää. Suunnitelmassa käsiteltävät pohjavesialueet ovat Jyrinkylä, Rikinlahti, Käsämä, Ahonkylä, Roukalahti, Konivaara A ja Honkalampi, joille on laadittu suojelusuunnitelmat. Lisäksi suunnitelmassa on pohjavesialueita, joille on tehty riskikartoitus, missä ei ole esitetty aluekohtaisia toimenpidesuosituksia. Riskikartoitus on tehty Kalikkavaaran, Konivaara B:n, Sirkkalammenkankaan ja Reposärkän pohjavesialueille. Liperin pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelma aiemmin vuonna Tavoitteena uusiin suunnitelmiin oli kerätä tiedot pohjavesialueiden nykytilasta ja pohjavettä vaarantavista riskitekijöistä. Eri pohjavesialueilla sijaitsee keskenään hieman erilaisia pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia riskitoimintoja, joiden aiheuttamaa riskiä pyritään pienentämään ehdotettujen toimenpidesuositusten avulla. Eri alueille on laadittu yksityiskohtaiset suositukset, jonka lisäksi alueille pätevät suojelusuunnitelman yleisessä osassa esitetyt yleiset toimenpidesuositukset. Suojelusuunnitelmat sisältyvät EAKR-osarahoitteeseen Pohjois-Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma-hankkeeseen. Hankkeessa on mukana 11 Pohjois- Karjalan kuntaa tai vesihuoltolaitosta: Ilomantsi, Joensuu/Joensuun Vesi, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Polvijärvi sekä Rääkkylä. Hanketta hallinnoi Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry. Asiantuntijaor- Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 3

4 ganisaationa ja hankkeen valvojana on Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hanke tukee vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitetta saavuttaa ja säilyttää pohjavesien määrällinen, kemiallinen ja mikrobiologinen hyvä tila. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Panu Ranta (Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), Jukka Koski-Vähälä ja Airi Määttä (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry), Pirjo Kosonen (Ilomantsin kunta), Juha Lemmetyinen (Joensuun Vesi), Lauri Puoskari (Juuan kunta), Soile Karhinen (Kesälahden kunta), Antti Asikainen (Kiteen kaupunki), Antti Suontama (Kontiolahden kunta), Riitta Laatikainen (Lieksan kaupunki), Sari Kettunen (Liperin kunta), Ismo Ryynänen (Nurmeksen kaupunki), Jari Pajarinen (Polvijärven kunta) sekä Pentti Kesti (Rääkkylän kunta). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Juha Lemmetyinen Joensuun Vedestä sekä sihteerinä Airi Määttä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Hankkeella on projektiryhmä, johon kuuluvat Panu Ranta Pohjois-Karjalan ELYkeskuksesta, Juha Lemmetyinen Joensuun Vedestä, Anu Louhelainen Liperin kunnasta, Antti Suontama Kontiolahden kunnasta sekä Jukka Koski-Vähälä ja Airi Määttä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä. Suojelusuunnitelman toimenpideohjelmat ovat pohjavesialuekohtaisia ja ohjelmia päivitetään ja seurataan jatkossa seurantaryhmän toimesta. Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Liperin kunnan seurantaryhmään kuuluvat Liperin kunnan tekninen johtaja Taisto Tuononen, yhdyskuntainsinööri Kari Riikonen, valvontainsinööri Sari Kettunen, yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Pekka Tuhkanen, Käsämän vesiosuuskunnan edustaja Kauko Piironen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomestari Tapio Aaltonen sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hydrogeologi Panu Ranta. Vastaavanlaiset hankkeet on käynnissä myös Pohjois-Savossa ja Etelä Savossa. Hankkeet ovat muodostaneet yhteisen ylimaakunnallisen koordinaatioryhmän. Tavoitteena on laatia ylimaakunnallinen yhteinen linjaus pohjaveden suojelulle. Suojelusuunnitelmat on laadittu yhteistyössä Liperin kunnan, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa. Lähtötiedot ja tekstin on koonnut Airi Määttä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä Liperin kunnan henkilöstölle, Pohjois- Karjalan pelastuslaitokselle, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon ELYkeskuksille, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle, ohjausryhmän, seurantaryhmän, projektiryhmän ja koordinaatioryhmän jäsenille ja kaikille muille sidosryhmille, joilta olemme saaneet tietoja suunnitelmaan. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 4

5 SISÄLLYS Tiivistelmä Esipuhe I Yleinen osio II Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Suojelusuunnitelmat 1. Jyrinkylä Rikinlahti Käsämä Ahonkylä Roukalahti Konivaara A Honkalampi Riskikartoitukset 8. Konivaara B Kalikkavaara Sirkkalammenkangas Reposärkkä Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 5

6 Yleiskartta suojelusuunnitelmassa käsiteltävistä pohjavesialueista. Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 6

7 I Yleinen osio 1 Suojelusuunnitelman tavoitteet Suojelusuunnitelmia koskeva lainsäädäntö Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjaveden pilaamiskielto Pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuus Maaperän pilaamiskielto ja selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta Öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö Ympäristölupamenettely Maa-aineslaki Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivi Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueen talouksissa Ympäristönsuojelumääräykset Pohjavedensuojelun kannalta muita keskeisiä säädöksiä Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Hautausmaat Vapaa-ajan alueet Liikenne, tienpito ja vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatieliikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset Lentoliikenne Yritystoiminta Maa-ainestenotto Maa- ja metsätalous Muuntamot Pilaantuneet maa-alueet Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Ennakoiva pohjavesien suojelu ja yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueelle tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat toimenpidesuositukset Asutus Liikenne ja tienpito Yritystoiminta Maa-ainestenotto Maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Kaavoitus Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Suojelusuunnitelman seuranta Sanastoa Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 7

8 1 Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvaamaan esiintymän antoisuuden säilyminen ennallaan rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Suunnitelmassa kartoitetaan pohjavesialueella olevat, pohjavedelle riskiä tai vaaraa aiheuttavat kohteet ja toiminnot. Suojelusuunnitelman tavoitteena on määrittää ne toimenpiteet, joilla kokonaisriskiä voidaan vähentää ja näin parantaa pohjaveden tilaa. Lisäksi suunnitelmassa selvitetään pohjavesialueiden hydrogeologiset olosuhteet sekä pohjaveden tila. Lähtöaineistona käytetään aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä, joita täydennetään tarvittaessa lisätutkimuksilla. Tavoitteena on saada suojelusuunnitelman avulla riittävän tarkkaa tietoa niin riskeistä kuin alueen pohjavesiolosuhteistakin. Mikäli esimerkiksi taloudellisista tai aikataulullisista syistä kaikkia lisätutkimuksia ei ole ollut mahdollista suorittaa, kirjataan ne toimenpidesuosituksiin. Toimenpidesuositukset on suojelusuunnitelman tärkein osa, joka edellyttää kunnan ja muiden asianomaisten sitoutumista toimenpiteiden suorittamiseen. Ehdotettujen toimenpiteiden toteutus tapahtuu mm. kaava-, ympäristönsuojeluja rakentamismääräyksillä sekä niiden valvonnalla. Toimenpideohjelman toteutumista varten hankkeen aikana perustetaan kuntakohtaiset seurantaryhmät. Pohjaveden laadun tarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi alueelle myönnettävissä ympäristöluvissa. Suojelusuunnitelman ylläpito edellyttää hyvää tiedonhallintaa. Tavoitteena onkin, että keskeiset tiedot olisivat helposti hyödynnettävissä paikkatietojärjestelmissä. Suomessa suojelusuunnitelmia on laadittu vuodesta 1991 lähtien. Vuoteen 2007 mennessä valtakunnallisesti suojelusuunnitelmia on tehty noin 260 kappaletta ja ne kattavat yhteensä noin tuhat pohjavesialuetta. Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen alueella on laadittu suojelusuunnitelmat kaikkiaan 96 pohjavesialueelle. Suuntaviivat pohjavesien suojelun suunnitteluun antaa Euroopan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin perusteella vuonna 2004 säädetty laki (1299/2004) vesienhoidon järjestämisestä asetuksineen. Direktiivin mukaan kaikilla pohjavesimuodostumilla on tehtävä ominaispiirteinen alkutarkastelu, mikä tarkoittaa pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta. Riskipohjavesialueilla pohjavesien suojelu edellyttää ominaispiirteiden lisätarkastelua, ihmistoiminnan pohjavesivaikutusten arviointia sekä pohjavesiseurantojen järjestämistä. Suojelusuunnitelmaa voidaan pitää kattavampana kuin mitä vesipuitedirektiivi edellyttää, sillä suojelusuunnitelma sisältää aina myös yksityiskohtaisen kyseiselle alueelle tehdyn toimenpideohjelman. Suojelusuunnitelmien laadinnassa on hyödynnetty mm. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 julkaisemaa raporttia Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä-taustaselvitystä. Lisäksi hyvinä malleina suojelusuunnitelmista on pidetty Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vuonna 2007 julkaisemaa Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa, Ylä-Savon Vesi Oy:n Marjomäen ja Lehmimäki-Karjalankankaan suunnitelmaa sekä Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pohjavesien suojeluhankkeissa tehtyjä suojelusuunnitelmia. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 8

9 1.1 Suojelusuunnitelmia koskeva lainsäädäntö Vesipuitedirektiivin artiklan 5 ja liitteen II mukaan kaikilla pohjavesimuodostumilla on tehtävä ominaispiirteiden alkutarkastelu, mikä on käytännössä Suomessa jo tehty vuonna 1996 valmistuneessa pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitushankkeessa. Kartoitukseen joudutaan tekemään vain pienehköjä täydennyksiä ja päivityksiä. Vesipuitedirektiivin liitteen II mukaan pohjavesialueilla, joissa mahdollisesti pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila ei ole hyvä, tehdään ominaispiirteiden lisätarkastelu sekä arvio ihmisen toiminnan vaikutuksista. Näille alueille tulee lisäksi artiklan 11 mukaan laatia tarvittavat toimenpidesuositukset pohjaveden hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja varmistamiseksi. Ominaispiirteiden lisätarkastelu käsittää täydentäviä maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, joita tehdään tarpeen mukaan. Esimerkinomaisesti eri tutkimuksia on lueteltu liitteen II kohdassa 2.2. Ihmisen toimintoja, joiden vaikutuksia olisi syytä selvittää, on listattu liitteen II kohdassa 2.3. Ne koskevat pohjavedenottoa sekä mahdollisia riskejä ja päästöjä pohjaveteen. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseksi on vesi- ja ympäristöhallitus laatinut valvontaohjeen nro Suojelusuunnitelmien laadinta on perustunut pääosin tähän valvontaohjeeseen, jonka voimassaolo aika loppui Suomen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2007 taustaselvityksen ympäristöministeriölle, joka antaa uudet ohjeet suojelusuunnitelmien laatimiseksi. Sekä direktiivissä että valvontaohjeessa edellytetään toimenpidesuosituksia, kuitenkin niin että vesipuitedirektiivi edellyttää ne sisällytettävän vesienhoitosuunnitelmaan. Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden sisältämä toimenpideohjelma on yleispiirteisempi kuin suojelusuunnitelmassa. Suojelusuunnitelmassa sen sijaan toimenpidesuositukset ovat yksityiskohtaisia ja osana suunnitelmaa. Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjavesien suojelu perustuu pääasiassa ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja asetukseen (169/2000) sekä vesilakiin (587/2011). Pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä on myös mm. maa-aineslaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, terveydensuojelulaissa, jäte- ja kemikaalilaissa sekä öljyvahinkojen torjuntalainsäädännössä. Pohjaveden suojelua käsitellään myös valtioneuvoston asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa Pohjaveden pilaamiskielto Pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :ssä. Pykälän mukaan tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesi- Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 9

10 alueella ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Kielto koskee myös toisen kiinteistöllä olevaa pohjavettä. Myös toimenpiteet, jotka voivat aiheuttaa yleisen tai toisen edun loukkaamista ovat kiellettyjä. Pilaamiskielto on ehdoton, eikä siihen voi saada aluehallintoviraston lupaa Pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuus Pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuudesta säädetään vesilain 3 luvun 2 ja 3 :ssä. Toisessa pykälässä todetaan mm, että vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos aiheuttaa luonnon pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Vesilain 3 luvun kolmannen pykälän mukaan vesitaloushankkeilla on oltava aina lupaviranomaisen lupa, jos veden ottaminen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muu pohjaveden ottaminen, kun otettava määrä on yli 250 m3/vrk samoin kuin muu toimenpide, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m 3 /vrk. Lisäksi vesilain 2 luvun 15 :ssä määrätään ilmoitusvelvollisuudesta valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), mikäli pinta- tai pohjavettä otetaan yli 100 m 3 /vrk ja ottaminen ei 3 luvun 2 tai 3 :n mukaan edellytä lupaa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista Maaperän pilaamiskielto ja selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. YSL 104 :n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle (ympäristönsuojelulaki 76 ). Ympäristönsuojelulain 75 :n mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 10

11 1.2.4 Öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä sekä niiden tarkastuksista on säädetty Kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteistoja koskevassa asetuksessa (1211/1995) ja Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevissa päätöksissä (344/1983 ja 1199/1995). Tärkeällä pohjavesialueella olevan maanalaisen öljysäiliön tai maanalaisen kammioon sijoitetun öljysäiliön asentamisesta on säiliön omistajan tai öljylämmityslaitteiston asentavan toiminnanharjoittajan ilmoitettava Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle. Pelastusviranomaiselle on varattava tilaisuus tarkastaa säiliön sijoitus ennen säiliön peittämistä. Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava määräajoin. Tarkastuksista on laadittava pöytäkirja. Säiliö, joka määräaikaistarkastuksessa havaitaan öljyvahingonvaaraa aiheuttavaksi, on korjattava tai poistettava käytöstä. Välitöntä vaaraa aiheuttava säiliö on heti poistettava käytöstä Ympäristölupamenettely Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa mainitaan toiminnat, joille tulee hakea ympäristölupa. Ympäristölupaa on haettava myös asetuksessa mainittua vähäisempääkin toimintaa varten, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa Maa-aineslaki Maa-aineslaki (555/1981), sen muutokset (463/1997, 495/2000 ja 468/2005) sekä valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005, 382/2008 ja 1820/2009) säätelevät maa-ainesten ottoa. Maa-ainestenottoon tarvitaan maaaineslupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma ja tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvista toiminnasta pyytää lausunto alueelliselta ELY-keskukselta. Maa-ainesten kotitarveotosta on ilmoitettava kunnan valvontaviranomaiselle, jos kohteesta otettava maa-ainesmäärä ylittää 500 m³. Maa-ainesten ottamistoiminnasta ei saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 11

12 1.2.7 Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivi Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivin 2006/21/EY tulee ottaa huomioon myös maa-ainesten otossa. Direktiivin toimeenpanoon liittyvät seuraavat lait ja laki- ja asetusmuutokset, jotka ovat tulleet voimaan : Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä /379, , Maa-aineslain muutos /347, 5 a, Ympäristönsuojelulaki /346, 45 a ja Pelastuslaki /348, 9. Pääsääntönä on, että jätehuoltosuunnitelma hyväksytään ympäristöluvan yhteydessä. Mikäli maa-ainesten ottohanke ei vaadi ympäristölupaa, jätehuoltosuunnitelma hyväksytään osana maa-aineslupaa ja jätehuoltosuunnitelma tulee tällöin sisällyttää lupahakemukseen tai sen liitteeksi. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteet ja suunnitelma sisältö käyvät ilmi KJVAN (valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä) 3 ja 4 pykälistä. Kaivannaisjätteitä voivat olla esim. kaivualueen pintamaat, sivukivet ja vastaavat, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi ottamisalueiden jälkihoidossa. Voimassa olevista luvista jätehuoltosuunnitelma tarkastetaan Ympäristöhallinnon toimesta vuositilastoinnin yhteydessä joka viides vuosi, ensimmäinen tarkastus oli Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueen talouksissa Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) edellyttää kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostamista. Asetuksessa talousjätevesien puhdistukselle on säädetty vähimmäisvaatimustaso sekä ohjeellinen ankarampi puhdistustaso. Kunnat voivat soveltaa ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuvilla alueilla. Asetus koskee kaikkia viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä. Asetus koskee vuoden 2004 alun jälkeen rakennettuja jätevesijärjestelmiä heti. Asetuksen vaatimukset koskevat jo nykyisin uudisrakentamista, rakennuksen rakentamiseen verrattavia korjaus- tai muutostöitä, vähäistä suurempaa lisärakentamista ja jätevesijärjestelmien olennaista muuttamista. Ennen vuotta 2004 rakennettujen käyttökuntoisten jätevesijätevesijärjestelmien tulee täyttää uudet vaatimukset mennessä. Ympäristönsuojelulain muutoksen (196/2011) mukaan jätevesien käsittelyvaatimuksista ovat vapautettu sellaiset kiinteistöt, joilla kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Ikään perustuvan vapautuksen saaminen edellyttää, ettei kiinteistön talousjätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ja jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisenvaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. Jos kiinteistön hallinnassa tapahtuu muutos eikä ikäehto toteudu, automaattivapautus raukeaa. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 12

13 Ympäristönsuojelulain muutoksella on täsmennetty määräaikaisen vapautuksen edellytyksiä. Laissa määritellyillä sosiaalisilla perusteilla voi kunnalta hakea viiden vuoden mittaista vapautusta vaatimusten täyttämisestä. Vapautuksen talousjätevesien käsittelyvaatimusten toteuttamisesta voi saada, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on kiinteistön käyttö huomioiden vähäistä ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edelletyt toimet korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta otetaan huomioon kiinteistön sijainti lähiaikoina viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät; kiinteistön haltijan pitkä-aikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kaupunkien/kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa erillismääräyksiä jätevesien käsittelystä mm. vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla Ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla kunnanvaltuusto voi antaa tämän lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Määräykset eivät voi koskea tämän lain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä 30 :n 3 momentissa, 62 :ssä tai 78 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset eivät myöskään voi koskea toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään tietojärjestelmään siten kuin 65 :n 1 tai 2 momentissa säädetään. Ympäristönsuojelulain muutoksen (1300/2004) nojalla ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea vesien tilan parantamistoimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. Ympäristönsuojelumääräykset tarjoavat kunnille mahdollisuuden saada oman alueensa ympäristön erityispiirteet huomioiduksi. Lisäksi määräyksillä voidaan tarkentaa ja selventää valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asettamia yleisluontoisia ympäristönsuojelua koskevia velvoitteita. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön hajapäästöluonteista pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelumääräykset ovat kunnallisia määräyksiä, jotka ovat luonteeltaan alemman asteen normeja. Ne voidaan rinnastaa esimerkiksi kunnan rakennusjärjestykseen ja jätehuoltomääräyksiin. Ympäristönsuojelulain 19 :ssä on lueteltu ne asiat, joista kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan antaa. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Pohjavesialueiden pilaantumisriskin vähentämiseksi määräyksiä voidaan antaa esimerkiksi talousjätevesien käsittelystä, kemikaalien varastoinnista ja jätteiden sijoittamisesta maaperään pohjavesialueilla. Määräysten käyttäminen on kunnissa vapaaehtoista. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 13

14 Pohjavedensuojelun kannalta muita keskeisiä säädöksiä Öljyvahingot sekä jakeluasemat: Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 Maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annettu laki (1497/2004) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 415/1998 Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta 636/1993 sekä sen muutokset 705/2000, 1410/2004 ja 1817/2009 Pelastuslaki 463/2003 Aluksista tapahtuvien vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettu laki (1408/2004) Kemikaalit: Kemikaalilaki 744/1989 muutoksineen Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 sekä sen muutokset 342/2009, 1818/2009 sekä 868/2010 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 194/2002 Nestekaasuasetus 711/1993 sekä sen muutokset 1170/1995, 1093/1997 ja 129/1999 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta 344/1997 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaasuasetuksesta 1286/1993 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus CLP-asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista kemikaaleista 5/2010 Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 14

15 Maatalous: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY) sekä sen muutos 834/2010 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä 850/2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatalouden ympäristötuen perustuesta 768/1995 sekä sen muutokset 311/1996 ja 1112/1997 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuesta 647/2000 ja sen muutokset Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista 503/2007 muutoksineen 662/2007, 999/2007, 157/2008, 339/2008, 246/2009, 1370/2009 ja 494/2010 Valtioneuvoston päätös maatalouden ympäristötuesta 760/1995 sekä sen muutokset 1184/1995, 263/1996, 382/1996, 489/1997 ja 874/1997 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta 646/2000 sekä sen muutokset 328/2003, 246/2004, 263/2006 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina /2007 Laki kasvinsuojeluaineista 1259/2006 ja sen muutos 1500/2009 Maastoliikenne: Maastoliikennelaki 1710/1995 Maastoliikenneasetus 10/1996 Vesihuolto ja vesien hoito: Vesihuoltolaki 119/2001 sekä sen muutokset 54/2005 ja 1488/2009 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006 Asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004 Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 15

16 Talousvesi: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 Ympäristön- ja terveydensuojelu: Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Laki ympäristövahinkovakuutuksesta 81/1998 Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 737/1994 Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/1998 Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 383/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 713/2009 Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 364/1994 Laki öljysuojarahastosta 1406/2004 Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 16

17 2 Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot 2.1 Asutus Öljysäiliöt Huonokuntoiset maanalaiset ja maanpäälliset öljysäiliöt aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen riskiä. Polttoöljyä voi päästä maaperään mm. öljysäiliön tai siirtoputkiston vuodon, ylitäytön tai muun tankkaushäiriön tai kuljetusauton onnettomuuden seurauksena. Pohjaveteen päässeen öljyn on todettu pysyvän muuttumattomana vuosikymmeniä. Pelastuslaitoksella on käytössään öljysäiliörekisteri, joka on tiedoiltaan kuitenkin puutteellinen. Pelastuslaitos valvoo öljysäiliöiden tarkastusten toteutumista palotarkastusten yhteydessä, joita tehdään pientaloille 10 vuoden välein. Jos palotarkastuksella havaitaan, että säiliö on tarkastamatta, niin tarkastaja kirjoittaa asiasta korjausmääräyksen. Öljysäiliörekisterin sisältämät tiedot olemassa olevista öljysäiliöistä eivät välttämättä ole täysin ajantasaisia, sillä pelastusviranomaiselle ei aina toimiteta tietoa lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta. Öljysäiliöitä tarkastavat yritykset tekevät säiliöiden tarkastuksia asiakkaiden tilausten perusteella. Vastuu öljysäiliön tarkastamisesta on kiinteistön omistajalla. Säiliöt tarkistetaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, ja tarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös pelastusviranomaiselle. Tarkastuksen toteutumista määräajassa ei käytännössä valvota. Kiinteistönomistajilla olisi mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä tilaamalla tarkastus yhdessä useammalle saman alueen öljysäiliölle kerrallaan. Pohjavesialueella voi mahdollisesti olla säiliöitä, joiden tarkastusaika on umpeutunut. Riskin aiheuttavat myös ne säiliöt (esim. farmarisäiliöt), joita tarkastusvelvollisuus ei koske. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on tehnyt vuonna 2011 öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman, jossa on koottu kunnittain yhteen palavan nesteen varastoalueet sekä teollisuus- ja muut laitokset, joissa säilytetään tai käsitellään runsaasti öljyyhdisteitä. Aiemmin vuonna 2007 tehdyn öljytorjuntasuunnitelman mukaan Pohjois-Karjalan tärkeillä pohjavesialueilla on yhteensä noin 450 kpl alle 100 m³:n öljysäiliötä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemärilaitoksen toiminta-alueella pohjavettä voivat liata verkostovuodot ja jäteveden pumppaamoiden ylivuodoista maahan tai vesistöihin pääsevä jätevesi. Haja-asutusalueella jätevesien maahan imeytys voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 17

18 Jätevesien pääsy pohjaveteen on yleisin asutuksesta johtuva pohjaveden likaantumista aiheuttava tekijä. Pohjaveden hygieeninen laatu voi heikentyä heikkokuntoisen viemäriverkoston vuodon (erityisesti betoniset viemäriverkostot) tai kiinteistökohtaisten jätevesikaivojen tai -imeyttämöiden takia. Viemärivuodot johtuvat putkien vaurioitumisesta ulkoisen kuormituksen kasvaessa liian suureksi, liikenteen aiheuttaman dynaamisen isku- tai tärinäkuormituksen takia tai putken sisäisen korroosion takia. Putkivaurioiden lisäksi vuodot voivat aiheutua putkien liitosvioista. Myös erilaiset häiriötilanteet, kuten esim. jäteveden pumppaamon ylivuototilanne, voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Jätevesien pääasialliset lika-aineet ovat biologisesti hajoavat orgaaniset aineet ja ravinteet. Päästö ilmenee yleensä pohjaveden kokonaissuolapitoisuuden, sähkönjohtavuuden sekä kloridi-, nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksien nousuna Hautausmaat Hautaustoiminnasta aiheutuu monenlaisia vajoveteen vaikuttavia ympäristömuutoksia. Muutoksia aiheuttavia tekijöitä ovat mm. hautausmaiden rakentaminen (ojitukset, vesijohdot, maantäyttö), istutukset (lannoitus ja torjunta-aineet) ja itse hautaaminen (hajoamisprosessin lopputuotteet) Vapaa-ajan alueet Vapaa-ajan alueista esimerkiksi golf-kentät, laskettelurinteet sekä urheilukentät ja -alueet voivat aiheuttaa vaaraa pohjavedelle. Likaantuminen näillä alueilla liittyy mm. lannoitukseen ja kasteluun, viemäröintiin ja liikenteeseen. Golf-kentät sijaitsevat usein hiekkaisilla mailla, ja lannoitteita ja torjunta-aineita käytetään runsaasti. Jos maaperä on hyvin vettä läpäisevää ja kastelu runsasta, voivat typpi ja torjunta-aineet kulkeutua pohjaveteen. Urheilukenttiin liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia. Yleisötapahtumiin liittyvä runsas liikenne, alueen jätehuolto ja viemäröinti aiheuttavat myös omat haasteensa. 2.2 Liikenne, tienpito ja vaarallisten aineiden kuljetukset Suomen tiestö on suurelta osin rakennettu harjuille ja reunamuodostumille, jotka ovat myös pääasiallisia pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueita ja näin ollen merkittäviä vedenhankinnan kannalta. Maanteiden kunnossapito aiheuttaa uhan pohjaveden laadulle. Vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat riskin pohjavedelle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Haitallisten kemikaalien kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua myös vähäisien vuotojen seurauksena. Ylitäyttöjen, tihkuvuotojen jne. tapauksissa päästöt voivat olla vaikeammin havaittavia verrattuna onnettomuustilanteisiin. Myös teiden rakentaminen aiheuttaa riskin pohjavedelle. Suurimmat riskit pohjavesille liittyvät teiden suolaukseen. Liukkaudentorjuntaaineiden aiheuttamia haittoja pohjavedelle ovat mm. raskasmetallien liukeneminen, kemikaalijäämät ja orgaanisten aineiden käytöstä aiheutuva veden happikato seurannaisvaikutuksineen. Pohjaveden korkea kloridipitoisuus aiheuttaa Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 18

19 lisäksi esim. vesijohtoverkostojen korroosiota. Liukkaudentorjunnasta ei voida kuitenkaan luopua liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi. Kaliumformiaatti soveltuu liukkaudentorjuntaan hyvin. Lisäksi se on haitaton ja hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Sen laajaa käyttöä rajoittaa kuitenkin noin 15 kertaa natriumkloridia kalliimpi hinta. Pohjavesiriskejä voidaan vähentää rakentamalla suojauksia vaarallisten aineiden kuljetusreiteille. Rakennettavat suojausrakenteet tulee suunnitella kyseisten aineiden kulkeutumisominaisuuksia silmällä pitäen. Pohjaveden onnettomuussuojauksissa voidaan osittain soveltaa samoja periaatteita kuin kloridisuojauksissa. Kloridi ja onnettomuustapauksissa kemikaalien ja polttonesteiden kulkeutumista pohjaveteen pyritään estämään rakentamalla luiskasuojauksia. Luiskasuojausten toiminnallisena tavoitteena on johtaa vesi pois pohjaveden muodostumisalueelta sekä pidättää haitta-aineita. Pääosa rakennetuista luiskasuojauksista on erilaisia mineraalisia tiivisterakenteita eli savi-, moreeni-, maabentoniitti- tai bentoniittimattorakenteita. 2.3 Rautatieliikenne ja vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatiet aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle. Suomen rautatiet ovat suurelta osin rakennettu harjuille ja reunamuodostumille, jotka ovat myös pääasiallisia pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueita sekä merkittäviä vedenhankinnan kannalta. Rikkakasvien- ja vesakontorjuntaan on aikaisemmin käytetty torjunta-aineita, mutta nykyään torjunta suoritetaan mekaanisesti. Vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat riskin pohjavedelle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Haitallisten kemikaalien kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen voi aiheutua myös vähäisien vuotojen seurauksena. Ylitäyttöjen, tihkuvuotojen jne. tapauksissa päästöt voivat olla vaikeammin havaittavia verrattuna onnettomuustilanteisiin. Valtion rataverkolla käytetään mm. turvallisuuden takia noin 4 tn/v kasvillisuuden torjunta-aineita lähinnä asemilla, koska linjaosuuksilla torjunta-aineiden käytölle ei ole juurikaan tarvetta. Vesakon eli rata-alueen reunojen torjunta on suoritettu vuodesta 1977 lähtien mekaanisesti. Ratahallintokeskus (nyk. Liikennevirasto) on luopunut torjunta-aineiden käytöstä pohjavesialueilla sijaitsevilla asemilla keväällä Kemikaalivuotojen ehkäisyyn ja torjuntaan on panostettu viime vuosina merkittävästi. Vaarallisten aineiden kuljetukset pyritään kuljettamaan lähtöasemalta määränpäähän ilman välipysähdyksiä luvun alusta lähtien tihkuvuodot ovat olennaisesti vähentyneet, mikä on seurausta lähinnä säiliövaunujen tarkentuneesta valvonnasta itärajalla. Uudet rataosuudet pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Rataosuuksia voidaan joutua kuitenkin sijoittamaan myös pohjavesialueelle. Tällöin suojauspäätöksen perustana on valtakunnalliseen riskiluokitukseen perustuva pohjavesialueiden arvoluokitus ja tapauskohtainen riskinarvio maaperä- ja pohjavesistrategian mukaisesti. Pohjavesisuojausten rakentaminen Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 19

20 vanhoille raiteille on teknistaloudellisesti hyvin vaikeaa, ja niille sovelletaan ensisijaisesti muita riskienhallintatoimenpiteitä. Ratahallintokeskus (nyk. Liikennevirasto) on käynnistänyt vuonna 2007 Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinnan kehittäminen selvityksen, jonka pilotkohteeksi valittiin Kaakkois-Suomi. Vastaavanlainen luokittelu on tehty myös Pohjois-Karjalan alueelle vuonna Selvityksessä on ollut tavoitteena luoda riskinarviointimalli, jolla voitaisiin arvioida tehokkaasti suuri pohjavesialuemäärä ja joka soveltuisi koko rataverkon pohjavesialueiden arviointiin. Työn lopputuloksena on kaksivaiheinen riskinarviointimenetelmä, jossa I-vaiheen riskinarviointimenetelmällä voidaan käsitellä tehokkaasti suuri pohjavesialuemäärä ja nostaa esiin jatkoselvitystarpeen kannalta tärkeimmät pohjavesialueet, ja IIvaiheessa laaditaan tulosten perusteella valituista pohjavesialueista tarkennetut riskinarviot asiantuntijatyöryhmässä. Työn toinen keskeinen osa-alue oli koko rataverkon alueelle soveltuvan pohjavesialueen kohdekorttimallin luominen. 2.4 Lentoliikenne Lentoasemilla käytettävien kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänesto- ja poistokemikaalien käyttömääräselvityksen perusteella lentoaseman kuormitus on hajakuormituksen omaista useista purkukohteista johtuen. Toimintaa ei voida kehittää ympäristölupamääräyksin vaarantamatta lentoturvallisuutta tai koko lentoaseman toimintaedellytyksiä. Lentokentällä käytettävät aineet ja kemikaalit ovat helposti luonnossa hajoavia orgaanisia yhdisteitä, pääasiallinen haittavaikutus on niiden hajoamisen aiheuttama hapenkulutus. 2.5 Yritystoiminta Teollisuuden aiheuttamat pohjaveden pilaantumistapaukset ovat useimmiten aiheutuneet siirtoputkiston, viemärin tai säiliön vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta tai jätevesien väärästä tai puutteellisesta käsittelystä. Myös varastoinnissa ja kuljetuksessa voi olla puutteita. Kemikaalia voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipalon ja sen sammuttamisen seurauksena sekä onnettomuuden tai huolimattoman käsittelyn seurauksena. Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat bensiinin lisäaineet, kemiallisten pesuloiden pesuaineena sekä metalliteollisuusyritysten rasvanpoistoon käytetyt liuottimet, puutavaran suojaukseen käytetyt kyllästysaineet sekä polttoöljy. Betoni- ja sementtiteollisuudessa käytetään mm. masuunikuonaa, lentotuhkaa, sellutehtaiden jätelipeää ja klooripitoisia yhdisteitä. Suurimman riskitekijän muodostavat kaluston huollon yhteydessä syntyvät jäteöljyt sekä elementtiteollisuuden moottoriöljyt. Huoltoasemilla vaaraa pohjavedelle voivat aiheuttaa mm. polttoainesäiliöt, polttoaineiden jakelu sekä autojen huolto ja pesu. Vanhojen huoltoasemien säiliöiden rakenteissa, suojauksissa ja vuodon ilmaisujärjestelmissä voi olla puutteita. Myös jakelualueiden rakenteissa ja hulevesien johtamisessa voi olla puutteita. Nykyisin yleisimmät huoltamotoiminnasta aiheutuvat pohjaveden pilaantumista- Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 20

21 paukset liittyvät onnettomuuksiin tai muihin inhimillisiin erehdyksiin. Sekä vanhat että uudet jakeluasemat muodostavat pohjavedelle riskin, jota ei voida poistaa uusimmallakaan tekniikalla. Arvioitaessa jakeluasemasta aiheutuvaa riskiä, on otettava huomioon suojarakenteiden taso, toiminnalliset tekijät, rakennustyön ja toiminnan valvonta sekä maaperä- ja pohjavesiolosuhteet. Suomessa on vuosina sattunut 75 yritystoiminnasta johtuvaa pohjaveden pilaantumistapausta, joista 18 tapauksessa pohjavedenottamo on jouduttu sulkemaan lopullisesti. Pilaantumistapauksista kolmasosa on johtunut polttonesteen jakelutoiminnasta. Pohjaveden pilaantumisen aiheuttajana on ollut 14 tapauksessa bensiinin lisäaineena käytetty MTBE eli tertbutyylimetyylieetteri. 2.5 Maa-ainestenotto Maa-ainestenotto voi aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle ja määrälle. Maaainesten oton seurauksena pohjaveden laatu saattaa muuttua, ja riski veden mikrobiologisen laadun heikentymiseen kasvaa, kun pohjavettä suojaava maannoskerros poistetaan. Ottoalueet ovat usein jälkihoitamattomia ja alueilla on luvattomia varastoalueita. Alueet ovat avoimia jopa vuosikausia ja siellä on asiaankuulumatonta toimintaa. Pohjaveden likaantumisriskiä aiheuttavat myös ottotoiminnassa käytettävien koneiden polttoaineet ja muut öljyt työkoneiden öljyvuodot, kulkuteiden ja toiminta-alueiden pölynsidontasuolaus sekä pesuseulonnan lietteet sekä alueella tapahtuva kiviaineksen murskaus. 2.6 Maa- ja metsätalous Maatalouden ja metsätalouden pohjavedelle aiheuttamia riskejä ovat lähinnä lietelannan, lannoitteiden (erityisesti typpilannoitteet), ja torjunta-aineiden käyttö. Vaikutukset riippuvat huomattavasti alueen ominaisuuksista ja tämän vuoksi vaikutuksia tulisi tarkastella tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen hydrogeologiset ominaisuudet. Yleisin haitta pohjavedelle on nitraattipitoisuuden nousu, ja myös veden mikrobiologinen laatu saattaa vaarantua tai heikentyä. Lisäksi metsänhakkuut sekä ojitukset voivat heikentää pohjaveden laatua, jos niistä johdetaan pintavettä pohjavesialueelle. Erityisesti turvesuoalueiden ojitukset saattavat vaarantaa pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan. Maataloustoiminnassa käytetään myös polttoaineita ja öljyjä, joiden huolimattomasta käsittelystä voi aiheutua haittaa pohjaveden laadulle. Nitraattiasetuksen mukaan lannan ja virtsan varastointitilojen tulee olla riittävän suuret, jotta niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotiloina otetaan huomioon myös viljelijöiden yhteiset varastot, asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. Lantavarastojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä ja niiden rakenteiden ja laitteiden sellaisia, että varastojen tyhjennyksen ja lannan siirron yhteydessä vuotoja ei pääse tapahtumaan. Lannan patterivarastoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 21

22 Puutarhoilla varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita. Kasvihuonetuotannon aiheuttama kuormitus on pinta-alayksikköä kohden moninkertainen verrattuna tavalliseen peltoviljelyyn. Avomaan puutarhakasvien viljelyn alueellinen ja paikallinen merkitys sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskille on suuri. Sekä lannoitteiden että torjunta-aineiden käyttömäärät ovat huomattavasti suurempia kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä, ja viljelys voi olla hyvinkin yksipuolista ja keskittynyttä vuodesta toiseen samoille pelloille. 2.7 Muuntamot Muuntajista aiheutuu riskiä pohjaveden laadulle niiden sisältämän muuntajaöljyn vuoksi. Suurin muuntamoiden aiheuttama pohjavesiriski syntyy salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena, jolloin muuntajaöljy tai suurin osa siitä valuu maaperään. Toinen muuntamoista johtuva riski on tavanomainen öljyvuoto joko pitkäaikaisena vuotona tai muuntajan äkillisen vioittumisen seurauksena. Pitkäaikaisen vuodon syynä on yleensä rakennevika tai osien vanhentuminen. Pitkäaikaisessa vuodossa maaperään pääsee vain pieni osa muuntajan koko öljymäärästä, koska muuntaja vioittuu pian eristeöljyn vähetessä ja vika havaitaan. Muuntamoöljyn käyttäytymistä maaperässä voidaan arvioida taulukon 1 avulla. Taulukko 1. Muuntamoöljyn arvioitu tunkeutumissyvyys eri maaperissä, kun öljymäärä leviää maahan yhden neliömetrin alalle. Öljymäärä/ Maaperä kulkeutumissyvyys 80 kg 100 kg 200 kg 300 kg 350 kg 450 kg Kivikko, karkea sora 12 m 15 m 30 m 45 m 52 m 67 m Sora, karkea hiekka 7 m 9 m 19 m 28 m 33 m 42 m keskikarkea hiekka 4 m 5 m 10 m 15 m 17 m 22 m Hieno hiekka 2 m 2 m 6 m 9 m 10 m 13 m Siltti 1 m 2 m 4 m 6 m 7 m 8 m 2.8 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantunut maaperä aiheuttaa riskin pohjavedelle, mikäli haitta-aineet, kuten öljyhiilivedyt, liuottimet, torjunta-aineet, raskasmetallit tms. pääsevät liikkumaan suotovesien välityksellä pohjaveteen. Riski on sitä suurempi, mitä haitallisemmasta ja vesiliukoisemmasta aineesta on kysymys. Riskin suuruuteen vaikuttaa merkittävästi myös kohteen sijainti vedenottamon ja pohjaveden virtaussuuntien suhteen. Pilaantuneita kohteita on kartoitettu ympäristöhallinnon toimesta 1990-luvun alussa ja lopussa. Kartoituksissa on selvitetty niitä toimintoja, joista on todettu maaperän pilaantuneen tai alueella harjoitetun toiminnan epäillään pilanneen maaperää. Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) on koottu tietoja maa-alueista, joilla toiminta on ollut tai on tälläkin hetkellä sellaista, että se saattaa aiheuttaa riskiä maaperän laadulle. Näillä alueilla maaperä saattaa olla pilaantunut, maaperän tiedetään pilaantuneen tai maaperä on kunnostettu. Tietojärjestelmässä kohteet luokitellaan toi- Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 22

23 menpidetarpeen mukaan toimiviin, selvitystä tarvitseviin ja arvioitaviin tai puhdistettaviin alueisiin, sekä alueisiin, joilla ei ole puhdistustarvetta. Alueilla, joilla on käynnissä olevaa toimintaa, jossa käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita, maaperän tila on tarvittaessa selvitettävä toiminnan loppuessa tai muuttuessa. Kohteet on priorisoitu kiireellisyyden mukaan luokkiin A-C, siten että kiireellisimmät kohteet kuuluvat luokkaan A. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla säädetään pilaantuneen maaperän riskinarvioinnin perusteista Vna 214/2007. Asetus tuli voimaan Asetuksen mukaan arviointi maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta perustuu ympäristönsuojelulaissa mainitun maaperän pilaamiskiellon mukaisesti arvioon maaperän haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä. Riskinarviointi tehdään aina tapauskohtaisesti. Asetuksessa esitetään alemmat ja ylemmät ohjearvot suuntaa-antaviksi pitoisuusrajoiksi kunnostustarpeen arvioimiseksi. 2.9 Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sadantaa tulevaisuudessa ja etenkin rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän. Tämä on riski vesistöjen läheisyyteen sijoittuneille vedenottamoille. Rantaimeytyminen voi lisääntyä vedenpintojen noustessa ja vaikuttaa vedenlaatuun negatiivisesti. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 23

24 3 Ennakoiva pohjavesien suojelu ja yleiset toimenpidesuositukset 3.1 Pohjavesialueelle tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat toimenpidesuositukset Asutus Maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/83 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Uudet öljysäiliöt tulee sijoittaa maanpäälle ja varustaa riittävän tilavilla suoja-altailla sekä ylitäytön estimillä. Säiliöt tulee tarkastaa määräysten mukaisesti säännöllisesti, ja tarkastusten toteutumisen valvontaa on tehostettava. Pohjavesialueelle ei saa asentaa uusia suojaamattomia öljysäiliöitä. Kiinteistönomistajia tulee informoida öljysäiliöiden tarkastusvelvollisuudesta sekä vahingon aiheuttajan vastuusta, että korvausvelvollisuudesta esimerkiksi kunnan tekemällä tiedotteella, joka jaetaan suoraan kiinteistöille tai julkaistaan paikallislehdessä. Tiedotteessa öljysäiliöiden omistajia tulee myös informoida mahdollisuudesta säästää tarkastuskustannuksissa keskittämällä alueen tarkastusten ajankohtia. Öljysäiliörekisterin tietojen perusteella voidaan myös laatia ehdotus tarkastusalueista ja ajankohdista, jolloin kiinteistönomistaja voi halutessaan liittyä tarkastuspiiriin. Tarkastuksen tulee aina suorittaa pätevä, ulkopuolinen toimija. Tarkastuksista tehtävä raportti tulee toimittaa pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Liperin kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa katollisella suoja-altaalla. Kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pohjavesialueilla tulisi luopua kokonaan ja kiinteistöjen siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Maalämpöjärjestelmien lämmönsiirtoaineina tulee käyttää pohjavedelle haitattomia aineita. Järjestelmien rakentamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Rakenteiden tulee olla tiiviitä niin, etteivät lämmönsiirtoaineet pääse valumaan pohjaveteen ja ulkopuolelta tulevien haitallisten aineiden kuten pintavesien pääsy maalämpökaivoon estyy. Viemäriverkosto on mahdollisuuksien mukaan laajennettava koko pohjavesialueelle. Uusia ylivuotoaltaattomia jätevedenpumppaamoja ei saa rakentaa pohjavesialueelle. Vanhojen pumppaamojen saneerauksen yhteydessä pumppaamoille on rakennettava myös ylivuotosäiliöt. Kaikki pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Viemäriverkostoa sijoittaessa tulee Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 24

25 huomioida pohjaveden virtaussuunnat eikä viemärijohtoa tule sijoittaa vedenottokaivojen läheisyyteen. Jätevedet on johdettava yleiseen viemäriverkkoon. Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Kiinteistöillä on oltava jätevesiasetuksen edellyttämät jätevesijärjestelmän hoito- ja käyttöohjeet. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Liperin kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla on kaikkien jätevesien maahan imeyttäminen pääsääntöisesti kielletty, jos jätevesiä ei voida johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle puhdistettavaksi, ne on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa uusia kaatopaikkoja, hautausmaita tai vapaaajan alueita, jotka aiheuttavat vaaraa pohjavedelle. Pohjavesialueelle ei tule imeyttää kuin puhtaita hulevesiä. Mahdollisesti likaantuneet hulevedet (esim. asfaltoitujen alueiden hulevedet) tulee ensisijaisesti johtaa pois pohjavesialueelta tai puhdistaa ennen imeyttämistä. Likaantuneita hulevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueelle Liikenne ja tienpito Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Mikäli tie päätetään rakentaa, on tiealueille rakennettava riittävät suojaukset. Tie- ja rata-alueilla, joilta riittävät suojaukset puuttuvat, tulee suojaukset rakentaa kunnostusten yhteydessä. Teiden suojaukset on rakennettava siten, että ne suojaavat kemikaalionnettomuuksien lisäksi myös liukkauden torjunnassa käytetyiltä suoloilta. Tiedot suojauksista on aina toimitettava myös pelastusviranomaiselle. Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia, jotta vältettäisiin maamassojen pidättämän kloridin joutuminen takaisin kiertoon ja pohjaveteen. Pohjavesialueet tulee merkitä hyvin teiden varteen. Alueiden liukkaudentorjunnassa tulee mahdollisuuksien mukaan riskialttiimmilla paikoilla käyttää kaliumformiaattia. Vaarallisten aineiden kuljetus on tarvittaessa kiellettävä, mikäli voidaan käyttää korvaavaa kuljetusreittiä. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 25

26 Levähdysalueille tulee laittaa merkinnät pohjavesialueista. Lisäksi levähdysalueilla tulee kieltää pohjavedelle vaarallisten aineiden lyhytaikainenkin varastointi ja käsittely Yritystoiminta Pohjavesialueella ei sallita yritystoimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden laadun tai määrällisen tilan heikkenemistä. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Taloudelliset syyt yksinään eivät ole riittävä peruste laitoksen sijoittamiseksi pohjavesialueelle. Laitoksen sijoittamisessa pohjavesialueelle tulee ottaa huomioon Turvatekniikan keskuksen ohje K Toiminnanharjoittajan on osoitettava, että muitakin vaihtoehtoja laitoksen tai varaston sijoittamiseksi sekä siirtymistä haitattomampien kemikaalien käyttöön on selvitetty. Pohjavesialueelle jo sijoittuneen toiminnon tulee toiminnoissaan ottaa huomioon pohjaveden pilaantumisvaara. Onnettomuustilanteiden vähentämiseksi ja hallitsemiseksi teollisuuskiinteistöille tulee järjestää selkeät ajoväylät siten, että polttoöljy- ja muiden kemikaalikuljetusten ja muun liikenteen törmäysmahdollisuudet poistuvat. Alueet, joilla kuljetetaan, siirretään tai käsitellään polttoöljyä tai kemikaaleja, tulee tehdä pohjavesisuojaukset. Varastoalueet on pidettävä siisteinä, siten esimerkiksi vuodot huomataan helpommin. Pintavedet tulee johtaa sadevesiviemäriin pohjavesialueen ulkopuolelle. Kiinteistöjen öljynerotuskaivoissa tulee olla hälytysjärjestelmät, joita tulee huoltaa ohjeiden mukaan. Kaivojen toiminnan varmistamiseksi ne tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Jos tuotantotiloissa oleville lattiakaivoille ja viemäreille ei ole perusteltua käyttöä, tulee ne sulkea nestetiiviiksi. Jos viemäreitä käytetään vain satunnaisesti, pidetään viemärit suljettuina ja avataan vain tarvittaessa. Kemikaali-, öljy- ja ongelmajätteet tulee varastoida allastetuissa, tiivispohjaisissa ja katetuissa tiloissa. On huolehdittava siitä, että keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit eivät vuototilanteessa pääse kosketuksiin keskenään. Myös sisätiloissa varastoitaville kemikaaleille tulee olla suoja-altaat tai huoneen lattiarakenteen pitää olla tiivis, korotetuilla reunoilla varustettu ja ko. aineita kestävä. Mahdollisen tulipalon yhteydessä syntyvät sammutusvedet tulee ottaa huomioon. Valuma-altaat on tyhjennettävä tarvittaessa ja niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin ja tieto on toimitettava pelastuslaitokselle. Työkoneet ja laitteet on säilytettävä tiivispohjaisen rakenteen alueella. Ympäristöviranomaisille sekä tarvittaessa pelastusviranomaisille on ilmoitettava välittömästi sellaisista onnettomuuksista, jossa kemikaaleja on päässyt ympäristöön. Kaikista kemikaalionnettomuuksista on pidettävä kirjaa. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 26

27 Teollisuuslaitosten ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun tarkkailua, mikäli laitoksella käytetään/säilytetään pohjavedelle haitallisia aineita. Ympäristöluvassa on kiinnitettävä erityistä huomiota kemikaalionnettomuuksien ehkäisyyn. Toiminta tulee järjestää rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein sellaiseksi, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Polttonesteiden jakeluasematoimintaa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Autojen pesupaikkoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Pesuhalleissa käytettävät kemikaalit eivät välttämättä pidäty öljynerottimeen. Yrityksen varastossa tulee olla riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa kemikaalien imeyttämiseen sopivaa ainetta. Maahan valunut kemikaali on välittömästi otettava talteen imeytysaineella ja käytetty imeytysaine on varastoitava alueella olevassa asianmukaisessa jäteastiassa. Tarvittaessa pilaantunut aine on poistettava niin syvältä, että kaikki maahan valuneet aineet saadaan talteen. Yrityksillä tulee olla omat valmiussuunnitelmat ja laatujärjestelmät, jotka on myös päivitettävä säännöllisesti. Laitosten henkilökunnan oma toiminta onnettomuustilanteessa on erittäin tärkeää, siksi myös heitä on koulutettava riittävästi. Henkilökunnan tulee olla tietoisia siitä, että toiminta sijoittuu pohjavesialueelle Maa-ainestenotto Liperin kunnassa maa-aineslupien myöntämisestä päättää teknisen lautakunnan lupajaosto yhdyskuntasuunnittelijan esityksestä. Maa-ainesten ottamisen vuosivalvonnan suorittaa kartoittaja. Vireille tulevista pohjavesialueille sijoittuneista hakemuksista pyydetään lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Ottoalueen rajanaapureita kuullaan kuulemiskirjeillä sekä laajempi asianosaisten kuuleminen hoidetaan kuulutuksella lehdessä. Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin ottaen huomioon pohjaveden suojelun. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee ottaa huomioon pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa huomioida POSKI-projektin tulokset. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulee luvissa kiinnittää erityistä huomiota. Murskauslaitteiston on oltava ensisijaisesti sähköllä toimiva. Suojaamattomia aggregaatteja ei maa-ainesten ottoalueilla tulisi hyväksyä. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varasto- Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 27

28 alueita, kuten esimerkiksi puutavaran varastointia. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian asianmukaiseen käsittelyyn. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista on ottamisalueen ja kaivualueen rajat merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia koko lupa-ajan. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee ottoalueella järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille. Pintamaiden poisto tulee tehdä mikäli mahdollista ottamisen edetessä. Muuta ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia, minkä seurauksena pintavesiä kulkeutuu pohjavesialueelle tai pohjavettä virtaa pois pohjavesialueilta. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. Ottoalueille on alueen koosta riippuen asennettava ennen ottotoiminnan aloittamista ainakin yksi havaintoputki, josta pohjaveden pinnantasoa ja veden laatua voidaan tarkkailla. Pohjaveden pinnankorkeutta on havainnoitava neljä kertaa vuodessa, jotta kaivua ei uloteta liian lähelle pohjaveden pintaa. Laaduntarkkailua tulee suorittaa ennen maa-ainestenottoa, oton aikana sekä ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Laadun tarkkailusta sovitaan erikseen luvan myöntämisen yhteydessä. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee toimittaa lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen. Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain jo ottamisen aikana. Tiivistyneet alueet tulee pehmentää toiminnan loputtua, ja rinteiden ylä- ja alaosat on pyöristettävä. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä poistamalla kaikki maa-ainestenottoon liittyneet koneet ja tavarat. Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, pitää tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavara. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. Koulutusta ja tiedotusta maa-ainestenoton vaikutuksesta pohjaveteen on lisättävä, ja se on kohdistettava luvan haltijoille, myöntäjille ja ottoalueilla työskente- Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 28

29 leville henkilöille, joiden on laadittava selkeät toimintaohjeet vahinkotapausten varalle Maa- ja metsätalous Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja -varastoja ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Torjunta-aineina pohjavesialueilla saa käyttää vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Torjunta-aineiden käyttömäärät tulisi minimoida. Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä tulee ensisijaisesti pidättäytyä I- ja II-luokan pohjavesialueilla. Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. Metsätaloudessa käytettävien polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen Muuntamot Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n mukaan uusiin pohjavesialueelle tuleviin muuntamoihin tehdään pohjavesisuojaukset (ml. pylväsmuuntamot). Yhtiö on kartoittanut kunnista tärkeimmät vedenottamot ja mietinnässä on, miten ko. muuntamoiden öljysuojaus hoidetaan. Tarkoituksena on muuttaa kaikki muuntamot ainakin vedenottamoiden läheisyydessä, niin että niissä on toteutettu öljysuojaus (esim. puistomuuntamo). Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa tulee huomioida pohjavesialueet ja pohjavedenottamot siten, että muuntamot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan hienorakeiselle maaperälle ja pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle mahdollisimman kauas vedenottamoista. Sähkön jakeluverkon ylläpitäjän tulee pitää pohjavesialueilla sijaitsevista öljyjäähdytteisistä muuntajista ajan tasalla olevaa rekisteriä ja karttaa, joka tulee toimittaa myös pelastusviranomaisille. Rekisteriin tulee päivittää tiedot muuntamoiden pohjavesisuojauksista. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 29

30 3.2 Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Veden käyttämisestä taloustarkoituksiin sekä talousveden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994, muutos 441/2000) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 ja terveydensuojeluasetuksessa (1280/1994). Talousveden desinfioimisaineiden hyväksymisestä säädetään kemikaalilaissa (774/1989). Vesilain mukaisessa vedenottoluvassa voidaan määrätä pohjavedenoton vaikutusten tarkkailusta. Tarkkailu riippuu luvasta. Usein pohjavedenoton määrällisen ja pohjavedenpinnan vaikutusten tarkkailua tehdään alueellisen ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelmat sisältävät otetun veden määrän ja pohjavesipintojen tarkkailun ottamokohtaisesti kuukausittain. Tarkkailuohjelmat tulee päivittää viiden vuoden välein tai tarpeen vaatiessa. Ottamon todellisen kapasiteetin arvioimiseksi on tunnettava sekä otetun veden määrä että vedenlaadun kehittyminen pitkällä aikavälillä. Pohjavesien suojelun kannalta on tärkeää tarkkailla pohjaveden laatua riskitoimintojen lähistöllä, jotta mahdolliset muutokset havaitaan ajoissa. Pohjaveden laadun ja määrän tarkkailu tulee sisällyttää uusiin ympäristölupiin niille toimijoille, joiden toiminnasta voi aiheutua pohjaveden määrällisen tai laadullisen tilan heikkenemistä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa. Veden laadun tarkkailua ottoalueelta tulee tehdä tapauskohtaisesti vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. Kaikki vesihuoltolaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset tulee koota yhteen paikkatiedoksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Polvijärven kunnan ympäristöviranomaisen lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen sähköisessä muodossa. Pohjaveden havaintoputkien lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen. 3.3 Kaavoitus Liperissä on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, jonka I vaihe on vahvistettu valtioneuvostossa ja II vaihe ympäristöministeriössä Kaavassa käsitellään mm. soran ja rakennuskiviaineksen ottoa ja arvokkaita harju- ja moreenialueita. Maakuntakaavan kolmas vaihe valmistellaan hyväksyttäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 30

31 toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 3.4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Liperin vesilaitokselle on laadittu valmiussuunnitelma vuonna 1994 ja se on päivitetty viimeksi vuonna Valmiussuunnitelma sisältyy vesilaitoksen suunnitelmaan häiriötilanteiden varalle. Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää tapauskohtaisesti yhteistyössä toimijan, vesihuoltolaitoksen ja pelastusviranomaisen kanssa, ja laatia selkeät, yksityiskohtaiset ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Vahinkojen torjuntasuunnitelman tulee sisältää tiedot ainakin vaaraa aiheuttavista aineista (määrät, ominaisuudet, käyttäytyminen maaperässä ja pohjavedessä, mahdollisten vahinkojen laatu), hydrogeologiset olosuhteista (maaperän laatu, pohjavedenpinnan taso, pohjaveden virtaussuunnat ja nopeus), sijainnista pohjavedenottamoihin nähden ja suunnitelma siitä, miten lika-aineen leviämistä rajoitetaan ja vahinko korjataan. Samoin tulisi yksityiskohtaisesti selvittää miten riskiä voidaan pienentää. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Erityistilanteissa voidaan vedenkäsittelyssä ja -jakelussa joutua poikkeamaan normaaleista vaatimuksista. Tavoitteena tulee olla välttämättömän, terveydelle vaarattoman käyttöveden jakelu väestölle ja elinkeinoelämälle. Suuronnettomuuden tilanne vaatii alueellisen yhteystoiminnan parantamista ja keskitetyn johdon järjestämistä. Vesi- ja viemärilaitoksen tämän hetkinen organisaatio voi olla riittämätön poikkeustilanteiden vesihuollon järjestämiseen. Henkilöstön täydentämismahdollisuutta esim. kuntaorganisaatioon kuuluvilla henkilöillä olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle, ja täydennyshenkilöstölle annettava tarpeenmukainen koulutus. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 31

32 Kaikki pohjavesialueen toiminnot, jotka voivat uhata talousveden laatua, olisi kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. Terveydensuojeluviranomaisen, vesihuoltolaitoksen ja epidemiaselvitystyöryhmän tulisi laatia yhteistyössä suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti puutteiden havaitsemiseksi. Toimintaohjeiden on oltava selkeitä ja helposti saatavilla. Vesihuoltolaitoksen, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen sekä pelastuslaitoksen tulee varmistaa, että kaikki vedenmuodostumis- tai valumaalueen toiminnanharjoittajat ovat tietoisia mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelman laatimista, ja varmistettava, että yhteystiedot ovat ajan tasalla. Kyseisten viranomaisten tulisi laatia erillinen suunnitelma siitä, miten toiminnanharjoittajia ja valvotaan, miten keskinäinen tiedonkulku varmistetaan, ja millä tavoin ja kuinka usein toimintaa onnettomuustilanteessa harjoitellaan. Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. Kemikaalionnettomuuksiin on varauduttu Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa, joka on laadittu vuosille Torjuntasuunnitelmassa on selvitykset mm. torjuntayksiköistä, hälytysjärjestelmistä, torjuntahenkilöstön koulutuksesta, öljyvahingon jälkitorjunnan ja vahinkojätteen käsittelyn järjestämisestä sekä erityisistä öljyvahinkokohteista ja vaaratekijöistä. Suunnitelmassa on asiat todettu yleisellä ja periaatteellisella tasolla, mutta torjuntakalustosta on yksityiskohtaiset luettelot. Öljyntorjuntavalmius maaöljyvahinkojen osalta on MÖ 1 eli pelastuslaitokselle on sijoitettu kalusto pienten maaöljyvahinkojen torjuntaa varten. Maakunnan alueella tapahtuu vuosittain noin öljyvahinkoa. Jokaisella paloasemalla on valmiudet selviytyä pienistä öljyvahingoista ja kyky aloittaa torjuntatoimenpiteet keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. Maaöljyvahinkojen laajempi torjuntakalusto on keskitetty Joensuun, Lieksan ja Kiteen paloasemille. Muuntamorikon tapahtuessa sähköyhtiön tulee ilmoittaa asiasta ensisijassa Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle ja myös kunnan ympäristöviranomaiselle. Muuntamoiden pohjavedelle aiheuttamasta riskistä tulee järjestää neuvottelu sähköyhtiön kanssa. 3.5 Suojelusuunnitelman seuranta Liperiin on perustettu suojelusuunnitelman seurantaryhmä joulukuussa Seurantaryhmässä on edustajat Liperin teknisestä toimesta, maankäytöstä, vesihuoltolaitokselta, ympäristötoimesta, vesiosuuskunnasta, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksesta sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Suojelusuunnitelma tulee hyväksyttää Liperin kunnanvaltuustossa. Suojelusuunnitelman toimenpideohjelman toteutumista tulee seurata vuosittain. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 32

33 4 Sanastoa Akviferi on pohjaveden kyllästämä ja vettä hyvin johtava maa- tai kivilajiyksikkö. Se on hydraulisesti yhtenäinen muodostuma, joka voi antaa käyttökelpoisia määriä vettä. Akvifereja ovat mm. yhtenäiset hiekka- ja sorakerrostumat ja ruhjeinen kallioalue. Antikliininen pohjavesimuodostuma purkaa vettä ympäristöönsä (vastakohtana synkliininen muodostuma). Antoisuus. Pohjavesialueen antoisuus kuvaa vesimäärää, joka pohjavesialueelta voidaan ottaa aiheuttamatta haitallisia sivuvaikutuksia. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on varsinaisen muodostumisalueen pinta-alan, imeytymiskertoimen ja alueen vuotuisen sadannan avulla laskennallisesti arvioitu alueen uusiutuvan pohjaveden määrä (m 3 /d). Hydrogeologia eli pohjavesigeologia on luonnontiede, joka tutkii geologisten tekijöiden vaikutusta pohjaveden fysikaaliseen käyttäytymiseen, lähinnä sen alueelliseen esiintymiseen ja kemialliseen koostumukseen. Hydrogeologia tutkii myös pohjavesivaroja ja niiden hyödyntämistä. Imeytymiskerroin kertoo maahan imeytyneen vesimäärän ja sadannan suhteen. Osa sadannasta haihtuu takaisin ilmakehään joko suoraan tai kasvillisuuden kautta ja osa valuu pintavesistöihin. Imeytymiskerroin ilmoittaa sen vesimäärän osuuden sadannasta, joka imeytyy maaperän kautta pohjavedeksi. Lähde. Maanpinnalla oleva pohjaveden purkautumisalue. Pistemäinen pohjavesialue on alue, jolta on esitetty vain vedenottokaivot pistemäisenä tietona. Useimmiten kyse on savenalaisesta muodostumasta tai kallioporakaivosta. Pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin käytetään yhteisötason ja kansallisesti määritettyjä laatunormeja. Mikäli yhdessä tai useammassa havaintopaikassa edellä mainitut pohjaveden tilan arviointikriteerit ylittyvät tulee alueellisen ELY-keskuksen pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa arvioidessaan ottaa huomioon aineen ja sen pitoisuuden vaikutukset ympäristöön ja veden käyttökelpoisuuteen talousvedeksi. Pohjaveden määrällinen tila on hyvä, jos: 1) keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää; ja 2) pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Pohjavedenottamoiden suoja-alueet. Aluehallintoviraston (AVI) (ent. ympäristölupavirastot, ent. vesioikeudet) vedenottamolle määräämä suoja-alue. Pohjavedenottamon suoja-alue muodostuu vedenottamoalueesta sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeistä. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 33

34 Pohjavesi on maankamaran vapaata vettä vedellä kyllästyneessä vyöhykkeessä. Laajemmin sillä voidaan tarkoittaa kaikkea maanpinnan alaista vettä, sillä pohjaveden muodostumiseen ja etenkin laatuun vaikuttaa suuresti se, mitä tapahtuu veden virratessa maaperän kyllästymättömän vyöhykkeen läpi pohjavedeksi. Pohjavesialueen luokka (I tai II). I luokka = vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. II luokka = vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. III luokka = muu pohjavesialue. Pohjois-Karjalassa ei ole III-luokan pohjavesialueita. Pohjaveden muodostumisalue osoittaa pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevää osaa, jossa maaperän vedenläpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Vyöhyke ulottuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti omaavaan maaperään saakka (esim. savisilttimuodostuman kerrospaksuus > 3 m). Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin, kuten laajalle varsinaisen muodostuman ulkopuolelle ulottuvien hiekkojen kohdalla. Pohjavesialueen uloin raja voidaan piirtää yleispiirteiseksi ja mahdollisesti maastossa helposti havaittavaksi. Pohjavesialueiden rajaus perustuu hydrogeologisiin ja luonnontieteellisiin tekijöihin. Rajaus on tehty niiden tietojen pohjalta, jotka ovat kartoitushetkellä olleet käytettävissä. Nykyiset rajaukset perustuvat mm. maasto- ja karttatarkasteluun (maaperä- ja maastokartat sekä erilaiset valtakunnalliset selvitykset) sekä alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin ja kairauksiin. Pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta on tehty Suomesta vuodesta 1973 alkaen erinäisten projektien (mm. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitus -projekti ) yhteydessä luvun puolivälin jälkeen pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus on täydentynyt sekä yksittäisten pohjavesitutkimusten ja suojelusuunnitelmien että laajempien hankkeiden yhteydessä tuotetun hydrogeologisen tutkimustiedon myötä. Pohjavesialueiden rajauksien muutokset ovat mahdollisia, jos alueesta on saatavilla rajauksen muutosta tukevaa uutta hydrogeologista tutkimustietoa. Pohjavesialueen reunavyöhyke on pohjavesialuerajan ja muodostumisalueen rajan väliin jäävä pohjavesialueen osa. Pohjavesikynnys on vettä huonosti johtava tai vettä läpäisemätön muodostuma (esimerkiksi kallio), joka estää pohjaveden vaakasuoraa virtausta. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) entinen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. POSKI-projekti. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportit Pohjois-Karjalan alueelta. Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 34

35 Riskipohjavesialue on pohjavesimuodostuma, jossa ihmistoiminnan ja tilaa koskevan tiedon perusteella ei vallitse tai ei mahdollisesti saavuteta ympäristötavoitteita eli määrällistä tai kemiallista hyvää tilaa. Alueelliset ELY-keskukset tunnistavat ja arvioivat nämä alueet pohjaveden suojelun asiantuntijoina. Synkliininen pohjavesimuodostuma kerää vettä ympäristöstään (vastakohtana antikliininen muodostuma). Vedenottamo. Voi olla rakenteeltaan kuilu-, siiviläputki-, pora- tai lähdekaivo. Vedenottamo koostuu yhdestä tai useammasta kaivosta. Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukainen ja käsittää vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailun, jatkuvan ja jaksottaisen valvonnan. Valvontatutkimusohjelman laatii kunnan terveydensuojeluviranomainen yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa. Ohjelmaan tulee sisällyttää paikallisista olosuhteista aiheutuvat erityisvalvonnan tarpeet. Tutkimusohjelman pääpaino on verkostoveden seurannassa. Vesilainmukaiseen vedenottolupaan liittyvä tarkkailuohjelma. Vedenottolupiin perustuva, alueellisen ELY-keskuksen hyväksymä tarkkailuohjelma, jossa on edellytetty pohjaveden korkeuden seurantaa ottoalueella ja sen ympäristössä. Tarkkailuohjelmassa voidaan myös edellyttää pohjaveden laadun seurantaa Liperin pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 35

36 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma Liperin kunta

37 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Jyrinkylän pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Suoja-aluepäätökset Pohjaveden laatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Toimenpidesuositukset Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Taajama-alueiden rakentaminen Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Vapaa-ajan alueet Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja liukkauden torjunta Vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatieliikenne Vaarallisten aineiden kuljetukset Yritystoiminta Pohjavesialueella sijaitsevat yritykset Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Muu toiminta Varuskunnan ajoneuvovarikko Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Toimenpidesuositukset Lähteet Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Kartta 4 Liite 1 Pohjavedentarkkailu Riskikohteita Maaperä Kallioperä Toimenpideohjelma 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2

38 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Jyrinkylän pohjavesialue Jyrinkylän pohjavesialue sijaitsee Liperin keskustasta noin 13 km koilliseen. Pohjavesialueella olevalta vedenottamolta pumpataan lähes 700 m³ pohjavettä päivässä. Jyrinkylän pohjavesialue on luokiteltu vesipuitedirektiiviin liittyvässä toimenpideohjelmassa selvityskohteeksi asiantuntija-arvion perusteella. Alueella on potentiaalisia riskitoimintoja, mutta pohjaveden laadussa ei ole havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia Geologia ja hydrogeologia Jyrinkylän pohjavesialue (luokka I) on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 4,87 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 4,13 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 1500 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 25 % sadannasta. Jyrinkylän pohjavesialue on osa Jaamankankaan reunamuodostumaa. Pohjavesialue rajoittuu suurelta osaltaan lampiin ja pieniin järviin. Alueen monimuotoinen geomorfologia sisältää mm. luode-kaakko -suuntaisia harjuselänteitä. Sora- ja hiekkakerrokset ovat parhaimmillaan useita kymmeniä metrejä. Alueen hydrogeologiset ominaisuudet ovat hyvät ja pohjavedet purkautuvat mm. alueen vesistöihin, kuten Leinosen lampeen. Maa- ja kallioperä Pohjavesialueen maaperä on esitetty kartassa 3. Alueella on maaperän kerrospaksuudet noin metriä. Vedenottamon pohjoispuolisella alueella maaperä on hyvin vettä johtavaa soraa ja karkeaa hiekkaa. Hietaa sisältäviä välikerroksia ja moreenin kaltaisia osa-alueita voi alueella esiintyä vähäisiä määriä. Pohjoiseen mentäessä maakerrokset ohenevat ja pohjavesialue rajautuu Pärnävaaran kalliopaljastumaan. Vedenottamon eteläpuolisen alueen maaperä on hiekkaa. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 4. Alueen kallioperä on kvartsija granodioriittista gneissiä. Pohjavesi Vedenottamoalueen luona pohjavesivirtausta tapahtuu sekä pohjoisesta että etelästä ja pohjavedenpinta kallistuu Jyrinjärven altaan suuntaan. Leinosen lammesta saattaa ajoittain tapahtua rantaimeytymistä. Leinonen on noin 5 met- 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3

39 riä Jyrinjärven pintaa korkeammalla. Etelässä pohjaveden jakaja on todennäköisesti varuskunnan alueella niin, että varuskunnan länsipuolella pohjavedet purkautuvat Harinjärveen ja eteläpuolella pohjavesi virtaa etelään purkautuen Nuottilampeen Vedenottamot Ylämyllyn (varuskunnan) vedenottamo Ylämyllyn vedenottamo on ollut alun perin varuskunnan vedenottamo, mutta se on siirtynyt kunnalle varuskunnan lakkauttamisen myötä. Ylämyllyn vedenottamolla (Kuva 1) on kolme siiviläputkikaivoa Leinosenlammen ja Jyrinjärven välisessä maastossa. Vesi alkaloidaan 10 % lipeäliuoksella. Vedenottamolla on Itä- Suomen vesioikeuden lupa (62/va/74) ottaa pohjavettä 1500 m³ vuorokaudessa. Vedenottamolta pumpattiin vuonna 2010 keskimäärin 751 m³ pohjavettä päivässä (Kuva 2). Vedenottamolla on käytössä kaukovalvontajärjestelmä. Vedenottamolle tehdään kuitenkin tarkastuskäyntejä useamman kerran viikossa. Veden käsittelyyn on tarvittaessa käytettävissä siirrettävä kloorauslaitteisto. Vedenottamoalue on aidattu. Kuva 1. Ylämyllyn vedenottamoalue. Kuva 2. Ylämyllyn vedenottamolta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 4

40 1.1.3 Suoja-aluepäätökset Ylämyllyn vedenottamolla ei ole vahvistettuja suoja-aluepäätöksiä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa vedenottamolle on esitetty ohjeelliset suoja-alueet Pohjaveden laatu Ylämyllyn vedenottamolta otettujen raakavesinäytteiden tutkimustiedot on koottu taulukkoon 1. Tarkastelujaksolla ph on ollut keskimäärin 6,6. Sulfaatin, kloridin ja kalsium pitoisuudet ovat alhaiset. Happipitoisuus raakavedessä on hyvä ollen keskimäärin 8,6 mg/l. Koliformisia bakteereita on tutkittu tarkastelujaksolla kerran, jolloin niitä ei ole näytteessä esiintynyt. Taulukko 1. Ylämyllyn vedenottamon raakavesitiedot vuosilta Parametri Yksikkö n ka md min max Lämpötila C 5 8,1 7,3 7,1 10,6 ph 10 6,6 6,6 6,3 6,7 Happi mg/l 5 8,6 8,3 8,1 9,3 Alkaliteetti mmol/l 10 0,36 0,32 0,28 0,73 Kok.kovuus mmol/l 5 0,22 0,21 0,2 0,25 Hiilidioksidi mg/l 5 10, Koliformiset bakteerit pmy/100ml E. koli pmy/100ml Heterotrofinen pesäkeluku pmy/ml Sulfaatti mg/l 5 8,5 8,4 8,1 8,9 Kloridi mg/l 5 0,78 0,75 0,66 1 Kalsium mg/l 5 6,8 7,6 3,6 9,6 Kalsiumkovuus dh 4 1,05 1,15 0,5 1, Pohjaveden havaintoputket Jyrinkylän pohjavesialueella on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan 12 havaintoputkea. Havaintopaikkoina on lisäksi kolme kaivoa ja ottamon hana. Pohjaveden pinnan tarkkailua tehdään kolmesta havaintoputkesta. Tarkkailussa olevat havaintopaikat on esitetty kartta liitteessä Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Jyrinkylän pohjavesialue rajoittuu useisiin lampiin. Pohjavesialueen koillisosassa sijaitsevan Leinosen vedenpinta on keskimäärin tasolla 95,3, kun luoteisosassa sijaitsevan Jyrinjärven pinta on tasolla 90,4. Itäosaltaan pohjavesialue rajoittuu Harinjärveen, jonka vedenpinta on tasolla 89,8. Pohjavesialueen lounaisrajalla sijaitsevan Nuottilammen vedenpinta on tasolla 86,6. Pohjavesialueella Myllypuron pohjoispuolella vedenottamolta koilliseen sijaitsee lähde. Lähde on laaja avovetinen lähde, joka laskee Myllypuroon. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 5

41 Pohjavesialueen kaakkoisrajalla sijaitsee Ylämyllyn ratapihan suojelualue. Suojelualue on 5,8 hehtaarin laajuinen ratapiha-alue, joka on edustava uhanalaisten perhosten elinalue. Myös kasvilajisto on monipuolinen ja siinä on edustavasti sekä kuivan ja paahteisen alueen lajeja että tuoreempaa niittykasvillisuutta. Pohjavesialueen etelärajalla sijaitsee soidensuojeluohjelmaan kuuluva Jaamankankaan alueen suot. Saman alueen läheisyydessä sijaitsee myös Nuottilammen luonnonsuojelualue. Lisäksi Nuottilammen pohjoispuolella sijaitsee 1,2 hehtaarin kokoinen Kononovinkaivannon luonnonsuojelualue I. Pohjavesialueen lounaisosa on suurelta osin määritelty Nuottilampi-Harinjärven maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Jyrinkylän pohjavesialue on suurimmaksi osaksi merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Pohjavesialueen pohjoisosa on merkitty virkistysalueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Puolustusvoimien alue on merkitty kaavaan erityisalueeksi. Pohjavesialue on merkitty kaavaan. Koko pohjavesialueella on voimassa Ylämyllyn osayleiskaava, joka on vahvistettu Kaavassa vedenottamoalueet on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueiksi. Pohjavesialueen eteläosissa kaavaan on merkitty kaksi teollisuusaluetta, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Muutoin pohjavesialue on suurelta osin merkitty asuntoalueeksi sekä virkistysja ulkoilualueiksi. Pohjavesialueen kaakkois- ja osin lounaisosassa sekä vedenottamon eteläpuolisella alueella on voimassa asemakaava. Jyrinkylän pohjavesialueen maankäyttöä hallitsevat metsätalous ja vesistöt (Taulukko 2, Kuva 3). Alueella on myös asutusta sekä jonkin verran virkistysalueita (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). Taulukko 2. Maankäyttö Jyrinkylän pohjavesialueella. Jyrinkylä pohjavesialue muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] Taajama-asutus [ha] 1 1 Haja-asutus [ha] 12,1 12 Loma-asutus [ha] 7,8 7,1 Peltoviljely [ha] 0 0 Metsätalous [ha] 377,4 361,9 Maa-ainestenotto [ha] 1,4 1,4 Vesistöt [ha] 62,9 8,5 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 2,4 0 Virkistysalue [ha] 21,6 21,5 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6

42 Kuva 3. Maankäyttö Jyrinkylän pohjavesialueella Toimenpidesuositukset Tarkkailussa olevat havaintoputket tulee lukita ja lukot sarjoittaa samaan avainsarjaan. Havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista putkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Jyrinkylän pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottopaikkojen läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7

43 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Taajama-alueiden rakentaminen Pohjavesialueelle sijoittuu Ylämyllyn ja Jyrinkylän taajama-alueet. Alueiden rakentaminen on ollut 1990-luvulta lähtien aktiivista. Alueista erityisesti Jyrinkylän taajamaan rakennetaan runsaasti uusia pientaloja. Rakentamisen myötä pohjavesialueen imeytymisolosuhteet ovat muuttuneet verrattuna aiempaan luonnontilaiseen metsään. Aiemmin vallitsevana metsätyyppinä alueella on ollut kuiva kangasmetsä. Riskinarviointi Pohjavesialueelle sijoittuva asutus muuttaa pohjaveden imeytymisolosuhteita. Muuttuneet pohjaveden olosuhteet voivat vaikuttavat sekä pohjaveden laatuun että määrään. Lisäksi kiinteistöillä tehtävät pihanhoitotoimet kuten lannoittaminen ja rikkakasvien hävittäminen voivat aiheuttaa pohjaveden likaantumisriskin. Toimenpiteet Pohjavesialueella asuvien ihmisten tietoisuutta pohjavedestä ja pohjavesialueella tehtävien toimintojen vaikutuksista pohjaveteen on lisättävä Öljysäiliöt Jyrinkylän pohjavesialueella on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen säiliörekisterin mukaan yhdeksän öljysäiliötä (Taulukko 3). Vedenottamoa lähimmät öljysäiliöt sijaitsevat Jyrinkylän alueella vedenottamolta päin kaakonsuuntaan. Yhden säiliön osalta on tarkempaa tietoa säiliön ominaisuuksista. Muiden säiliöiden osalta ominaisuus- ja sijaintitietoja ei ole käytettävissä. Rekisterissä ei ole myöskään tietoa säiliöiden tarkastusajankohdista. Taulukko 3. Jyrinkylän pohjavesialueella sijaitsevat öljysäiliöt. Numero Tilavuus Tyyppi Sijainti 1 - Luokittelematon Luokittelematon 2 - Luokittelematon Luokittelematon 3 - Luokittelematon Luokittelematon 4 - Luokittelematon Luokittelematon 5 - Luokittelematon Luokittelematon 6 - Luokittelematon Luokittelematon 7 - Luokittelematon Luokittelematon 8 1,5 Muovi Kattilahuoneessa 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 8

44 Pelastuslaitos valvoo öljysäiliöiden tarkastusten toteutumista palotarkastusten yhteydessä, joita tehdään pientaloille 10 vuoden välein. Jos palotarkastuksella havaitaan, että säiliö on tarkastamatta, niin tarkastaja kirjoittaa asiasta korjausmääräyksen. Pelastuslaitoksella on käytössään öljysäiliörekisteri, jonka sisältämät tiedot olemassa olevista öljysäiliöistä eivät ole täysin ajantasaisia. Pelastusviranomaiselle ei aina toimiteta tietoa lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta tai säiliöille suoritetuista tarkastuksista. Öljysäiliörekisteriä täydennetään sitä mukaan, kun pelastuslaitos saa tietoja öljysäiliöistä säiliötarkastuksia tekeviltä yrityksiltä tai palotarkastusten yhteydessä saatujen tietojen perusteella. Öljysäiliöitä tarkastavat yritykset tekevät säiliöiden tarkastuksia asiakkaiden tilausten perusteella. Vastuu öljysäiliön tarkastamisesta on kiinteistön omistajalla. Säiliöt tarkistetaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti ja tarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös pelastusviranomaiselle. Riskinarviointi Mikäli pohjavesi alueelle sijoittuu vanhoja tarkastamattomia maanalaisia öljysäiliöitä, aiheuttavat nämä riskin pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Öljysäiliörekisterissä olevat puutteet säiliöiden kunnosta sekä asennus- ja tarkastusvuosista pitää korjata. Kunnan tulisi tehdä kysely yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa säiliötilanteesta öljysäiliöitä omistaville kiinteistöille. Säiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/83 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Pelastusviranomaisen tulee valvoa tarkastusten toteutumista aluksi esimerkiksi muistutuksin. Kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pohjavesialueilla tulisi luopua kokonaan ja kiinteistöjen siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Mikäli pohjavesialueelle rakennetaan uusia öljysäiliöitä, uudet öljysäiliöt sekä niiden putkistot tulee sijoittaa maan päälle. Öljysäiliöt tulee varustaa säiliön tilavuuden kattavilla suoja-altailla, ylitäytönestimillä ja vuodonilmaisujärjestelmillä. Liperin kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan säiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava ja puhdistutettava maanalainen käytöstä poistettu säiliö putkistoineen. Käytöstä poistetut säiliöt on aina poistettava maaperästä. Todistus puhdistuksesta ja säiliön poistamisesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla tulee olla tehtävän edellyttämä ammattitaito. Samalla tulee tarkastaa mahdolliset vuodot maaperään tai rakenteisiin. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9

45 Säiliöiden vuodoista pitää välittömästi ilmoittaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Jyrinkylän pohjavesialueella on viemäriverkosto. Pohjavesialueen pohjoissuunnalta Jyrinkylään kulkee Pärnävaaran siirtoviemäri, jonka lähin pumppaamo sijaitsee noin 130 metrin etäisyydellä ottamosta. Lähimmillään siirtoviemärilinja kulkee noin 50 metrin etäisyydellä vedenottamosta itään. Siirtoviemäriä ei ole varustettu vedenottamon kohdalta kaksoisputkella. Pohjavesialueen itälänsisuunnalla olevaan Jyrinkylän taajama-alueelle sijoittuu kymmenen jätevedenpumppaamoa. Pumppaamoita ei ole varustettu ylivuotosäiliöillä. Lähimmät Ylämyllyn taajama-alueen jätevesipumppaamot sijaitsevat noin 1,4 km etäisyydellä vedenottamosta. Jyrinkylän pohjavesialueella on saatujen tietojen mukaan neljä viemäriverkostoon kuulumatonta kiinteistöä. Kiinteistöillä on kantovesi ja käytössä on kompostikäymälä. Kohteissa syntyvät vähäiset harmaat jätevedet imeytetään maahan. Riskinarviointi Jyrinkylän pohjavesialueelle sijoittuva viemäriverkosto ja pumppaamot aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle rikkoontumistapauksessa. Jyrinkylän pohjavesialueen kautta kulkeva Pärnävaaran siirtoviemäri aiheuttaa riskiä vedenottamolle. Siirtoviemäristä aiheutuva riskiä pienentää kuitenkin se, että siirtoviemärin kautta kulkevat vain Pärnävaaran urheilukeskuksen jätevedet. Kiinteistöt, joissa on kantovesi, ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitsevaan viemäriverkoston ja siirtoviemärin kuntoon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Pohjavesialueella sijaitsevat jätevedenpumppaamot tulee varustaa ylivuotosäiliöillä. Viemäriverkosto tulisi laajentaa koko pohjavesialueelle. Kunnan vesihuoltolaitoksen tulee toimittaa suojelusuunnitelman seurantaryhmälle vuosittain raportti viemäriverkoston häiriöistä pohjavesialueella. Raportissa tulee olla mm. putkirikkojen sijainti ja pumppaamoiden ylivuodot. Viemäriverkosto tulisi laajentaa koko pohjavesialueelle, jotta kaikki alueella olevat kiinteistöt saadaan kytkettyä viemäriverkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien viemärien kuntoon. Riskialttiit kohdat tulee kartoittaa ja viemärit saneerata. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 10

46 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla sijaitsevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt tulee välittömästi velvoittaa liittymään viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Liperin ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttöja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Vapaa-ajan alueet Leinosen rannalla sijaitsee yleinen uimaranta. Pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee urheilu- ja hiekkakenttä. Urheilukentän nurmen lannoitukseen käytetään vuosittain 200 kg apulantaa. Rikkakasvien torjuntaan on käytetty vuosittain noin 20 ml torjunta-ainetta. Torjunta-aine on laimennettu veteen niin, että valmista käyttöliuosta on ollut kaikkiaan viisi litraa. Käytetyn torjunta-aineen osalta ei ole tarkistettu onko valmisteen käyttö kielletty pohjavesialueella. Nurmikenttä muutetaan syksyn 2011 aikana tekonurmeksi. Hiekkakenttää on suolattu pölynsidonnan takia. Käytetyn suolan määrä on vaihdellut vuosittain kg Pohjavesialueen pohjoisrajalla sijaitsee Pärnävaaran urheilukeskus. Jyrinkylän pohjavesialueen puolella sijaitsee mm. osa hiihtokeskuksesta sekä hiihtoreiteistä. Pohjavesialueella on merkitystä virkistysalueena. Alueella sijaitsee ulkoilureittejä, laavu ja kota. Riskinarviointi Urheilu- ja hiekkakentän lannoitteiden, suolan ja torjunta-aineiden käytöstä ei arvioida aiheuttavan merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Urheilukentällä tekonurmen vaihtamisen jälkeen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö lopetetaan kokonaan. Hiihto- ja ulkoilureiteistä sekä uimarannasta ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Vapaa-ajan toimintojen yhteyteen tulee asentaa pohjavesialuekyltit. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11

47 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja liukkauden torjunta. Jyrinkylän pohjavesialueen kaakkoisrajalla kulkee valtatie 9 pohjavesialueen puolella noin 190 metrin matkalla. Tien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin ajon/vrk, josta raskasta liikennettä on 762 ajon/vrk. Tien kunnossapitoluokka on Is ja tiellä käytetään suolaa noin 4,9-7 t/km/a. Pohjavesialueelle sijoittuu Jyrinkylän ja Ylämyllyn taajama-alueiden katuverkostot, joiden liikennemäärät ovat asuntoalueille tyypilliset. Pohjavesialueelle sijoittuvien yksityisteiden suolauksesta ei ole tietoa Vaarallisten aineiden kuljetukset Jyrinkylän pohjavesialueen kautta valtatie 17 kulkeneet vaaralliset aineet ja niiden määrät vuonna 2002 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Jyrinkylän pohjavesialueen kautta valtatie 17 kulkeneiden vaarallisten aineiden kuljetukset. 0-3 t/vko Muut vaaralliset Kaasut t/vko Palavat nesteet t/vko Helposti syttyvät aineet Syttyvästi vaikuttavat aineet Räjähteet Orgaaniset peroksidit Myrkylliset t/vko 0-50 t/vko 0-5 t/vko 0-5 t/vko Syövyttävät t/vko 0-50 t/vko Riskinarviointi Jyrinkylän pohjavesialueelle sijoittuvan tiestön suurin riski aiheutuu mahdollisista teillä sattuvista onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita vaarallisia aineita pääsee maaperään tai pohjaveteen. Tiestön suolauksesta ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Suurin osa pohjavesialuekylteistä on asennettu tien suuntaisesti ja ovat näin ollen hankalia havainnoida. Mikäli jatkossa on tarpeen uusia merkkejä tai asentaa uusia, tulee uudet kyltit asentaa liikenteen vastaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 12

48 2.3 Rautatieliikenne Jyrinkylän pohjavesialueen kaakkois-eteläsuunnalla kulkee rautatietä noin 1,3 km matkalla. Rataosuudella kulkee henkilö- ja tavaraliikennettä. Rataosuuden varressa oleva Ylämyllyn ratapiha toimii nykyisin raakapuun kuormauspaikkana. Ylämyllyn ratapihan maaperän puhdistusta on käsitelty luvussa 2.8. Joensuun ja Viinijärven välisen rataosuuden suurin sallittu nopeus henkilöjunille ja tavarajunille on 120 km/h. Pohjavesialueella ei ole tasoristeyksiä Vaarallisten aineiden kuljetukset Jyrinkylän pohjavesialueen kautta kulkevalla rautatiellä kuljetettujen vaarallisten aineiden määrät vuonna 2002 on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Rautatiellä Jyrinkylän pohjavesialueen kautta kulkevien vaarallisten aineiden kuljetukset Kaasut Palavat nesteet Hapettavat aineet Syövyttävät Muut vaaralliset t/vko t/vko t/vko t/vko t/vko Riskinarviointi Jyrinkylän pohjavesialueelle sijoittuvan rautatien aiheuttaman riskin arvioidaan olevan pieni. Ylämyllyn ratapiha sijaitsee pohjavesialueen eteläreunalla pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Raakapuun varastointiin käytettävästä ratapihasta pohjavedelle aiheutuvan riskin arvioidaan olevan pieni. Toimenpidesuositukset Ylämyllyn ratapihan alueella tehtävien rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä on selvitettävä maaperän tila pilaantuneisuustutkimuksella. Pohjavesialueella olevalle rata-alueelle tulee asentaa pohjavesialuekyltit. Ratahenkilökunnalle tulee järjestää riittävästi koulutusta, jossa kerrotaan pohjavesialueista ja toimenpiteistä mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Rataosuuksille tulee mahdollisuuksien mukaan ratakunnostuksien yhteydessä tehdä myös pohjavesisuojauksia. 2.4 Yritystoiminta Pohjavesialueella sijaitsevat yritykset Alueella ei sijaitse pohjavedelle riskiä aiheuttavaa yritystoimintaa. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13

49 Toimenpidesuositukset Pohjavesialueille ei tule sijoittaa yritystoimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristöluvanvarainen yritystoiminta saadaan ohjeistettua luvituksen kautta. 2.5 Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. Alueella yksi vanha maa-ainesten ottoalue Jyrinkylästä länteen Hoprinkalliontien varressa. Ottamisalue on metsittynyt (Kuva 4). Kuva 4 Vanha maa-ainesten ottoalue Hoprinkalliontien varressa. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamis-projektin loppuraportissa pohjavesialue on merkitty pohjaveden ottoon varattavaksi alueeksi. Pohjavesialueen lounais- ja länsiosa on suurelta osin merkitty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi harjualueeksi, jossa ei tule harjoittaa maaainestenottoa. Riskinarviointi Nykytilanteessa maa-ainesten ottamisesta ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on tutkimuksissa todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden lähei- 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 14

50 syydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maaainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospaksuudet. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee huomioida pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa huomioida aiempien hankkeiden ja inventointien tulokset. 2.6 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueella ei sijaitse eläinsuojia eikä peltoja. Jyrinkylän pohjavesialue on suurelta osin metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois- Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. Riskinarviointi Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. 2.7 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Jyrinkylän pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 14 muuntamoa (Taulukko 6). Muuntamoista kaksi on puistomuuntamoita ja loput pylväsmuuntamoita. Pohjavesisuojaukset on rakennettu ainakin kuudelle muuntamolle. Öljyä muunta- 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15

51 moissa on kg. Kaikki muuntamot sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella. Vedenottamoa lähin muuntamo sijaitsee noin 240 metrin etäisyydellä vedenottamosta. Taulukko 6. Jyrinkylän pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suojaallas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon (m) Pylväs Kyllä On Pylväs Ei On Pylväs Ei On Pylväs Kyllä On Puisto Kyllä On Pylväs Kyllä On Pylväs Ei On Pylväs Ei On Pylväs ei On Pylväs Ei On Pylväs Ei On Pylväs Kyllä On Puisto? On ?? Pylväs Kyllä On 1690 Riskinarviointi Suojaamattomat sähkömuuntamot aiheuttavat riskiä pohjaveden laadulle mahdollisissa rikkoontumistapauksissa. Vedenottamon kannalta eniten riskiä aiheuttavat muuntamot 8486 ja Toimenpidesuositukset Ainakin Ylämyllyn vedenottamon lähellä sijaitsevat muuntamot 8486 ja 8485 tulee saneerata puistomuuntamoiksi tai muuntamoille tulee rakentaa alapuoliset suojaukset. Myös muut pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevat muuntamot tulisi saneerata. Tarvittaessa muuntamoiden alapuolella oleva maa-alue on tiivistettävä siten, että mahdollisessa vuototapauksessa öljy ei pääse imeytymään maaperään. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi ainakin niissä muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. 2.8 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneita ja mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita on Jyrinkylän pohjavesialueella yhteensä viisi (Taulukko 7). Alueella yhdellä kohteella on selvitys- 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 16

52 tarve. Kolmessa kohteista on tehty tutkimukset, joista kahdelle on tehty kunnostus ja yhdessä ei ole ollut puhdistustarvetta. Yhteen toimivaan kohteeseen ei ole tehty tutkimuksia. Taulukko 7. Jyrinkylän pohjavesialueella sijaitsevat MATTI-kohteet. Nro Kohde Toiminta Laji Priorisointiluokka Tehdyt toimenpiteet / lisätieto 1 Ylämyllyn entinen varuskuntaalue, pilaavat toiminnot Puolustusvoimien toiminta Arvioitava tai puhdistettava (maankäyttörajoite) A Tutkimukset Alue on kunnostettu vuonna Loppuraportti toimitettu Polttonestesäiliö, Jyrinkylä, Jyrinlenkki 16 Polttonesteiden varasto Toimiva kohde / tarkista selvitystarve A Vedenottamolle 400 m. 5 Polttoaineen jakelupiste entinen Ylämyllyn varuskunta Ampumarata 3 Pärnävaaran hiihtokeskuksen ampumarata 4 Ylämyllyn ratapiha-alue Rautatieliikenne Puolustusvoimien toiminta Toimiva kohde / tarkista selvitystarve Toimiva kohde / tarkista selvitystarve Ei puhdistustarvetta A Vedenottamolle 600 m. Ei tehtyjä tutkimuksia. Loppuraportti Alue kunnostettu Loppuraportti Jakelupiste purettu. Ei puhdistustarvetta. Riskinarviointi Ylämyllyn entinen varuskunta on sijainnut pohjavesialueen keskiosissa. Varuskunta on lakkautettu vuonna Alueella on ollut erilaisten rakennusten lisäksi mm. taisteluratoja, ampumaratoja ja kaatopaikkoja. Alue on osayleiskaavoitettu ja muuttumassa entistä enemmän asuinalueeksi. Aluetta on tutkittu vuosina 2006, 2008 ja Alue on kunnostettu vuonna Kunnostuksen kohteena olivat kaksi vanhaa kaatopaikkaa, vanha pistoolirata ja lämpökeskuksen alue. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tarkastanut Ramboll Oy:n laatiman pilaantuneen maaperän kunnostustyötä koskevan loppuraportin ja on todennut, että maaperän kunnostaminen on toteutettu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen antaman päätöksen mukaisesti ja täyttää hyväksyttävästi suoritetulta puhdistamistyöltä edellytettävät vaatimukset. Noin 400 metriä vedenottamosta etelään, Jyrinkylässä, sijaitsee polttonesteiden varasto, jonka säiliötilavuus on yli 50 m³. Liperin kunnasta saadun tiedon mukaan polttonestesäiliö ei ole enää käytössä ja on määrätty purettavaksi. Kohde on MATTI-rekisterissä luokiteltu kohteeksi, jonka selvitystarve on tarkistettava. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsee Pärnävaaran hiihtokeskuksen ampumarata. Alueella on 28 -paikkainen ampumahiihdon harjoittelualue. Kohde sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä vedenottamosta. Kohteelle on myönnetty sijoituspaikkalupa. Ylämyllyn ratapiha-alueen vaihteen V813 ylläpitoinvestointitöiden yhteydessä alueelta poistettiin maa-ainesta yhteensä n. 390 m³. Tästä 152,24 t oli haitta- 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17

53 ainepitoisuuksiltaan öljyhiilivetyjakeiden alemmat ohjearvot ylittävää. Alemman ohjearvon ylittäneet maamassat toimitettiin jäteasemalle ja muu maa-aines hyödynnettiin ratapihan puutavaran kuormausalueella pintojen tasauksessa. Kaivantojen pohjanäytteiden perusteella toimenpidealueen maaperään ei jäänyt kynnysarvoja ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Toimenpideraportin mukaan alueella ei ole tarvetta jatkotoimenpiteisiin. Ylämyllyn entisen varuskunnan polttonesteen jakelupiste purettiin vuonna Samassa yhteydessä jakelupisteen alueen maaperä todettiin öljyhiilivedyillä pilaantuneeksi. Kohteesta kaivettiin pois voimakkaammin pilaantunutta öljyistä maata 22,24 tonnia ja lievemmin pilaantunutta öljyistä maata 627,94 tonnia. Kaivannon pohjalla ollutta öljyistä vettä imettiin imuautolla useita kertoja ja kaivanto täytettiin hiekalla ja murskatulla betonilla. Pohjaveden pinta on alueella huomattavasti kaivutasoa syvemmälle, jonka vuoksi pohjaveden laatua ei kunnostustyön aikana tutkittu.(ramboll 2005) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on tarkastanut kunnostuksen loppuraportin ja todennut, että maaperän puhdistamistoimet on toteutettu annettujen ohjeiden mukaisesti ja täyttää kunnostetulta osin hyväksyttävästi suoritetulta kunnostamistyöltä edellytettävät vaatimukset. Kohteelle ei ole MATTI-rekisterissä luokiteltu puhdistustarvetta. Toimenpidesuositukset Jyrinkylän polttonestesäiliöin rakenteiden purkamisen yhteydessä on näytteiden otolla selvitettävä maaperän tila. Pärnävaaran hiihtokeskuksen ampumaradalla tulisi seurannalla ja näytteenotolla selvittää haitta-aineiden eteneminen sekä tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin. 2.9 Muu toiminta Varuskunnan ajoneuvovarikko Jyrinkylän pohjavesialueelle sijoittuu Itä-Suomen Huoltorykmentin valmiusvarasto, jossa varastoidaan sotavarusteita. Varastoidun materiaalin määrä on kasvanut vuodesta 2002 n. 30 %. Varastoitavat materiaalit eivät sisällä nesteitä, joten niistä ei pitäisi olla suurempaa vaaraa pohjavesille. Alueelle on tehty pilaantuneen maan kunnostustöitä, joista on kerrottu luvussa 2.8. Ylämyllyn varikko on toiminut aiemmin ns. valmiusvarikkona, jossa on suoritettu mm. ajoneuvojen käyttöönottohuoltoa ja pesua. Varikolla ei kuitenkaan enää tehdä huoltotöitä, vaan ne on ulkoistettu muualle. Kaikki piha-alueet on asfaltoitu ja pesuvedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon. Alueella on öljynerotuskaivoja, joiden huolloista ja tarkastuksista vastaa paikallinen puolustushallinnon rakennuslaitos. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 18

54 Ylämyllyn varastoalueelle on sijoitettu työkoneiden polttoaineen jakelupiste, jossa on 5 m 3 säiliö. Säiliö on maanpäällä ja sen alla on imeytysallas. Säiliön vieressä on laatikko imeytysaineille. Säiliön kuntoa valvotaan käytön yhteydessä. Riskinarviointi Polttonesteiden jakelutoiminta ja ajoneuvojen pesutoiminta saattavat aiheuttaa riskiä pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Toimittaessa alueella tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Toimintaan liittyviä huoltotöitä (öljykaivojen huolto) ja korjauksia on tehtävä säännöllisesti. Myös toiminnan ympäristöluvan tarpeellisuus tulee arvioida. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19

55 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua edellytetään vedenottoluvassa, ja se toteutetaan Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimiston (nykyinen ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjaveden havaintoputkia on tarkkailussa 3 kpl (Taulukko 8). Putkista mitataan pohjavedenpinta kerran kuukaudessa. Taulukko 8. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu 1 1 krt / kk 2 1 krt / kk 3 1 krt / kk Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 9). Näytteitä otetaan jatkuvassa valvonnassa 7 näytettä/vuosi, siten että Ylämyllyn verkostosta otetaan neljä näytettä ja Liperin verkostosta kolme näytettä Liperin verkoston elintarvikehuoneistoista. Näytteenottopisteitä vaihdellaan, jotta näytteet kuvastaisivat koko verkoston vedenlaatua. Jatkuvan valvonnan näytteitä otetaan keskimäärin joka toinen kuukausi siten, että Ylämyllyn ja Liperin verkoston näytteet otetaan eri kuukausina. Lisäksi verkostosta otetaan kerran vuodessa jaksottaisen seurannan näyte yhdestä näytteenottopaikasta. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 20

56 Taulukko 9. Liperin kunnan vesilaitoksen Ylämyllyn vedenottamon valv.tutk.ohjelma (näytteenottokerrat). Analyysi Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta Haju 4 1 Maku 4 Sameus 4 1 Väri 4 1 ph 4 1 Sähkönjohtavuus 4 1 Rauta 4 1 Mangaani 4 1 Nitriitti (NO 2 ) 1 Alumiini 1 Ammonium 4 1 Ammoniumtyppi 1 Enterokokit 1 Escherichia coli 4 Koliformiset bakteerit 4 Heterotrofinen pesäkeluku 1 Antimoni 1* Arseeni 1 Bentseeni 1* Bentso(a)pyreeni) 1* Boori 1* Kadmium 1 Kromi 1 Kupari 1 Syanidit 1* 1,2-dikloorietaani 1* Fluoridi 1 Lyijy 1 Elohopea 1 Nikkeli 1 Nitraatti (NO 3 ) 1 Nitraattityppi 1 Nitriittityppi 1 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt 1* Seleeni 1* Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. 1* Kloorifenolit 1* Sulfaatti 1 Natrium 1 Hapettuvuus 1 Kloridi 1 Kokonaiskovuus 1 Alkaliteetti Happi Kalsium *Aineet tutkitaan vähintään kerran 5 vuoden välein, jos pitoisuudet ovat alle 50 % rajaarvopitoisuuksista. Määritykset tehdään seuraavan kerran vuonna Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 21

57 3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamoiden käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Raakavedestä tulee kertaluontoisesti määrittää torjunta-aineet ja ravinteet alueelle sijoittuvan asutuksen vuoksi. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesilaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Liperin kunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen sähköisessä muodossa. 1. Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 22

58 Lähteet Golder Associates Toimenpideraportti. Liikennevirasto, rautatieosasto. Ylämylly. Helsinki Marko Nykänen, Kim Brander. Itä-Suomen Huoltorykmentti. Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostilla Anna Kralik. Liikenne- ja viestintäministeriö Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN Liikennevirasto Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta: Etelä- Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin ELY-keskusten alueet. ISBN Liperin kunnan vesihuoltolaitos Liperin kunnan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelma: Ylämyllyn ja Liperin kirkonkylän vedenottamo ja Ylämyllyn lisävedenottamo. Valvontatutkimusohjelma Meriläinen, A. Henkilökohtainen tiedonanto puhelimitse Ylämyllyn urheilualueiden hoidosta vastaava Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys Ympäristöohje Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri Ylämyllyn pohjavesitutkimus, Liperi. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 1997a. Kaivonpaikkatutkimus. Pärnävaara, Liperi. Joensuu, Eero Liimatta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 1997b. Pohjavesiolosuhteiden selvitys. Ylämyllyn varuskunta, Liperi. Joensuu, Eero Liimatta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Joensuun seudulta. Merja Antikainen, Ari Lyytikäinen, Jouni Pihlaja. Joensuu Ramboll Ylämyllyn entisen varuskunnan purettu jakelupiste. Puolustushallinnon rakennuslaitos. Kunnostuksen valvonnan loppuraportti Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä Jyrinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 23

59 Jyrinkylä Pohjaveden tarkkailu Kartta 1 Hp 1 Pp 93,04 Vp 90,46 ( ) ± Hp 3 Pp 92,54 Vp ( ) ' + + Hp 2 Pp 98,22 Vp 91,21 ( ) ' + Hp 4 Pp 103,48 Hp 7 Pp 92,92 ' + + Hp 9 Pp 92,11 Hp 8 Pp 96,59 ' + ' + Hp 6 Pp 101,63 & Hp 10 Pp 103,93 Hp 5 Pp 98,54 Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 m Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja +Havaintoputki virtaussuunta &Pohjaveden 1: Havaintoputki-merkinnät: Pp 98,22 = putken pään korkeus Vp 90,83= vedenpinnan korkeus ( ) = mittauspäivä Vaaleansininen = tarkkailuputki Harmaa = havaintoputki (ei tarkkailussa) Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

60 Jyrinkylä Kartta 2 Riskikohteita d 5735 d 1518 d d!( 1684 d d 8999 d d d d 6730!(!( d 8485 d!( d 8487 d d d d d d d d 9080 d d d d 5525 d d Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10!( Merkkien selitys Pohjavesialueen raja ± 1: m Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja!( Pilaantunut tai mahd. pilaantunut maa-alue d Pylväsmuuntamo d Puistomuuntamo d Kiinteistömuuntamo Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

61 Jyrinkylä Kartta 3 Maaperä ± Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 Maaperäkartta Geologian Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Hienoainesmoreeni Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Rahkaturve Saraturve Lieju Turvetuotantoalue; Täytemaa; Kartoittamaton; Vesi m : Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

62 Jyrinkylä Kallioperä Kartta 4 ± Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 Kallioperäkartta Geologian tutkimuskeskus Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kvartsi- ja granodioriittista gneissiä m : Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

63 TOIMENPIDEOHJELMA JYRINKYLÄ SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Taajama-alueiden rakentaminen Pohjavesialueella asuvien ihmisten tietoisuutta pohjavedestä ja pohjavesialueilla tehtävien toimintojen vaikutuksesta pohjaveteen on lisättävä. ympäristösuojeluviranomainen suojelusuunnitelman seurantryhmä Asukkaiden tiedottaminen esim. juttu paikallislehdessä. Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen Pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). Liperi Maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset. Kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Tarkastukset KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Suositus vaihtoehtoisista lämmitysmuodoista. kunnan rakennusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Öljy-, polttoaine- ja nestemäiset kemikaalisäiliöt sijoitettava maanpäälle. Säiliöt on varustettava katollisella suoja-altaalla tai säiliöiden on oltava kaksivaippasäiliöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestin ja vuodonilmaisujärjetelmä. Kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen Rakennusjärjestys 2002 Käytöstä poistettavat öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkistoineen poistettava kiinteistöiltä. Säiliöt on puhdistettava ja tarkastettava ennen poistamista. (maaperän puhtaus). kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Yleiset toimenpidesuositukset Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista pelastusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti). Kyselykirje kiinteistöille yhteistyössä kunnan ja pelastuslaitoksen kanssa Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja Kiinteistön omistaja/haltija kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkoston tarkastus, kunnossapito ja kunnostus kunnan vesihuoltolaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä Pohjavesialueelle sijoitettevat jätevedenpumppaamot tulee varustaa ylivuotosäiliöillä. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen selvitys ja jätevesijärjestelmien päivitys kunnan vesihuoltolaitos Pohjois-Karjalan ELY Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä Kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011, Rakennusjärjestys 2002, ympäristönsuojelumääräykset Vapaa-ajan alueet: Vapaa-ajantoimintojen yhteyteen tulee asentaa pohjavesikyltit. kunta, kunnan vesilaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012 Liikenne, tien- ja kadunpito: Uudet pohjavesialuekyltit tulee asentaa liikenteen suuntaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä

64 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Liikenne, tien- ja kadunpito: Ylämyllyn ratapiha-alueella tehtävien rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä on selvitettävä maaperäntila pilaantuneisuustutkimuksin. Liikennevirasto suojelusuunnitelman seurantaryhmä Pohjavesialueella olevalle rataosuudelle tulee asentaa pohjavesikyltit. Ratahenkilökunnalle tulee järjestää koulutusta, jossa kerrotaan pohjavesialueilsta ja toimenpiteistä mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Rataosuuksille tulee mahdollisuuksien mukaan ratakunnostuksien yhteydessä tehdä pohjavesisuojauksia. Liikennevirasto suojelusuunnitelman seurantaryhmä Yritystoiminta Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa toimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. Maa-ainestenotto: Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Muuntamot Ylämyllyn vedenottamon läheisyydessä sijaitsevat pylväsmuuntamot 8486 ja 8485 tulee saneerata puistomuuntamoiksi tai rakentaa alapuoliset suojaukset. Myös kaukaisemmille muuntamoille, joilta pohjaveden virtaussuunta on vedenottamoa kohti, tulee rakentaa alapuolinen suojaus tai saneerata puistomuuntamoiksi ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Pohjois-Karjalan Sähkö Oy suojelusuunnitelman seurantaryhmä Huomioitava aiemmin hankkeiden ja inventointien tulokset. Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy rakennusvalvonta viranomainen, Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet: Polttonestesäiliö, Jyrinkylä, Jyrinlenkki. Toiminta loppunut, merkitty Matti-rekisterissä selvityskohteeksi. Purkamisen yhteydessä on näytteenotolla Pärnävaaran hiihtokeskuksen selvitettävä maaperän ampumarata. tila. Toimiva kohde. Ampumaradan osalta tulisi seurannalla ja näytteenotolla selvittää haitta-aineiden eteneminen ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin. toiminnanharjoittaja, maanomistaja ELY-keskus (ympäristö) Määrätty purettavaksi. toiminnanharjoittaja, maanomistaja ELY-keskus (ympäristö) Muut toiminta, Ylämyllyn ajoneuvovarikko Toimittaessa alueella tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Toimintaan liittyviä huoltotöitä (öljykaivojen huolto) ja korjauksia on tehtävä säännöllisesti. Myös toiminnan ympäristöluvan tarpeellisuus tulee arvioida. puolustusvoimat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

65 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden suojelu. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) YSL 28,Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus (ympäristö) VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Raakavedestä tulee kertaluontoisesti määrittää torjunta-aineet ja ravinteet. kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Tarkkailuputkien lukkojen sarjoittaminen samaan avainsarjaan kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava kunnan vesihuoltolaitos, kunta, toimenharjoittajat kunnan vesihuoltolaitos, kunta, putkikortti toimenharjoittajat Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle (ympäristö) Kunta,yritys, ELY-keskus (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle (ympäristö) kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012 Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

66 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Liperin kunta

67 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Rikinlahden pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Suoja-aluepäätökset Pohjaveden laatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Toimenpidesuositukset Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Hautausmaat Vapaa-ajan alueet Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja liukkauden torjunta Vaarallisten aineiden kuljetukset Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Toimenpidesuositukset Lähteet Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Kartta 4 Liite 1 Pohjaveden tarkkailu Riskikohteita Maaperä Kallioperä Toimenpideohjelma 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2

68 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Rikinlahden pohjavesialue Rikinlahden pohjavesialue sijaitsee Liperin keskustan kaakkoispuolella. Pohjavesialueella olevalta vedenottamolta pumpataan yli 160 m³ pohjavettä päivässä Geologia ja hydrogeologia Rikinlahden pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 0,99 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,39 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 1000 m³/d. Rikinlahden pohjavesialue kuuluu kapeaan kaakko-luodesuuntaiseen pitkittäisharjuun, joka saa alkunsa II-Salpausselän reunamuodostumasta ja kulkee Tikansaaren ja Roukalahden kylän kautta Liperin kirkonkylälle. Maa- ja kallioperä Pohjavesialueen maaperä on esitetty kartassa 3. Rikinlahden pohjavesialue on ydinosaltaan kapea. Alueen maakerrokset ovat hyvin lajittuneita ja esiintyvät alueella kerroksittain. Pohjavesialueen harjuselänteen hyvin vettä johtava ydin on ainekseltaan karkeaa kivistä soraa. Noin 10 m:n paksuisessa pintakerroksessa on hiekka- ja silttilajitteita kerroksittain. Reuna-alueet ovat hienoja maalajeja. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 4. Alueen kallioperä on kiilleliusketta. Muodostumisalueen kaakkoisosassa nousee lähelle maanpintaa reuna-alueilla paljastuva kallioharjanne, joka saattaa vaikuttaa veden virtausolosuhteisiin. Kalliopaljastumat rajaavat alueen etelässä ja lännessä. Pohjavesi Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti luoteeseen purkautuen osittain Vainonlampeen ja osittain Riihilampeen. Hautausmaan kohdalla pohjavesi on huomattavasti ylempänä kuin vedenottamolla, joten pitkittäisharju kerää pohjavettä hautausmaalta päin. Pohjavesialueella sijaitsevat kalliot vaikuttavat pohjaveden virtaussuuntaan kääntäen virtaussuuntaa kohti vedenottamoa. Pohjaveden pinnankorkeus alueella vaihtelee välillä m (N60). Virtaussuunta hautausmaalta on suoraan vedenottamolle päin. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3

69 1.1.2 Vedenottamot Kirkonkylän vedenottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa, jotka on otettu käyttöön vuonna Vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden vuonna 1979 myöntämä lupa ottaa pohjavettä 1100 m³ vuorokaudessa. Vedenottamolta pumpattiin vuonna 2010 keskimäärin 162 m³ pohjavettä päivässä (Kuva 1). Pumpattu vesi ilmastetaan ilmastustornissa ja alkaloidaan natriumhydroksidilla. Kirkonkylän vedenottamolta pumpattu vesi sekoitetaan puhdasvesialtaassa Ylämyllyltä pumpatun veden kanssa, jonka jälkeen vesi pumpataan verkostoon. Ylämyllyltä pumpatun veden osuus on noin 53 % kokonaismäärästä. Kirkonkylän vedenottamolla on käytössä kaukovalvonta. Laitoksella käydään lähes päivittäin tarkastuskäynnillä. Vedenottamoalue on aidattu. Kuva 1. Kirkonkylän vedenottamolta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina Kuva 2. Kirkonkylän vedenottamokaivo. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 4

70 1.1.3 Suoja-aluepäätökset Rikinlahden vedenottamolla on Itä-Suomen Vesioikeuden vahvistamat suoja-alueet. Suoja-alueen pinta-ala on noin 27,3 hehtaaria. Suoja-alue on jaettu vyöhykkeisiin I, II, IIIA ja III B. Suoja-alueilla on noudatettava erityisiä pohjaveden suojeluun liittyviä määräyksiä. (Itä-Suomen Vesioikeus 1970) Lähisuojavyöhykkeen pinta-ala on noin 15,5 ha. Se kattaa ottamon läheisyydessä olevat entiset soranottoalueet ja ulottuu kaakossa 500 metrin päähän ottamosta Pohjaveden laatu Kirkonkylän vedenottamon raakaveden laatu vuosina on esitetty taulukossa 1. Pohjavesi on lievästi hapanta ph:n ollessa keskimäärin 6,2. Vesi on pehmeää ja sen alkaliteettiarvot ovat keskimäärin 0,43. Veden hiilidioksidipitoisuus on kohtuullisen suuri. Myös sulfaattia on vedessä normaalia enemmän. Veden happipitoisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, minkä johdosta mangaania ei juuri esiinny. Kloridin ja kalsiumin pitoisuudet ovat hiukan koholla. Kirkonkylän vedenottamon raakaveden ongelmana ovat korkeat nikkelipitoisuudet. Tämän vuoksi veteen joudutaan sekoittamaan Ylämyllyltä pumpattua pohjavettä, jotta talousveden laatuvaatimukset saadaan täytettyä. Kohonnut nikkelipitoisuus johtuu alueen maaperästä. Taulukko 1. Kirkonkylän vedenottamon raakaveden laatu vuosina Parametri Yksikkö n ka md min maks ph 10 6,2 6,2 6 6,4 Kokonaiskovuus mmol/l 6 0,62 0,60 0,5 0,81 Alkaliteetti mmol/l 10 0,43 0,43 0,37 0,47 Mangaani µg/l <10 <10 42 Hiilidioksidi mg/l Nikkeli µg/l Kloridi mg/l 5 7,1 7,2 6,6 7,6 Sulfaatti mg/l Happi mg/l 5 8,2 9,0 5,6 9,4 Kalsium mg/l , Pohjaveden havaintoputket Pohjavesialueella pohjavedenpinnan korkeutta tarkkaillaan kahdesta havaintoputkesta ja vedenottamon kaivosta. Tarkkailupisteet on esitetty kartassa 1. Havaintopaikkoja pohjavesialueella on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan kaikkiaan 26 kappaletta. Havaintopaikkoina toimivat 16 havaintoputkea ja yhdeksän kaivoa sekä ottamon hana. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 5

71 1.1.6 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueella ei sijaitse lampia eikä lähteitä. Pohjavesialueen etelärajalla sijaitsee Kyläsärkän muinaismuistoalue. Pohjavesialueella ei sijaitse muita suojelualueita Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Rikinlahden pohjavesialue on kokonaisuudessaan merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Pohjavesialueen länsi- ja keskiosa on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi kaavaan on merkitty pohjavesialueen keskiosaan muinaismuistoalue. Pohjavesialueen sijainti on myös merkitty kaavaan. Pohjavesialueen lounais- ja länsiosassa on voimassa Kirkonkylän asemakaava. Vedenottamoalue on merkitty kaavaan yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Vedenottamon lähialue on kaavassa varattu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Pohjavesialueen luonteisosa on kaavassa pääosin asuntoaluetta. Rikinlahden pohjavesialueen maankäyttöä hallitsevat peltoviljely, metsätalous sekä asutus (Taulukko 2, Kuva 3). Alueella on myös jonkin verran muita pienempiä maankäyttömuotoja. Taulukko 2. Maankäyttö Rikinlahden pohjavesialueella. Rikinlahti pohjavesialue muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] Taajama-asutus [ha] 0,6 0 Haja-asutus [ha] 18,6 6,4 Loma-asutus [ha] 0 0 Peltoviljely [ha] 44,1 9,9 Metsätalous [ha] 28,4 16,6 Maa-ainestenotto [ha] 0,3 0,3 Vesistöt [ha] 0 0 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0,8 0,8 Varalla [ha] 6,7 4,4 Virkistysalue [ha] Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6

72 Kuva 3. Maankäyttö Rikinlahden pohjavesialueella Toimenpidesuositukset Tarkkailuputket pitää lukita ja lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista putkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELY-keskukseen. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Rikinlahden pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottopaikkojen läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7

73 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Öljysäiliöt Rikinlahden pohjavesialueella sijoittuu Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen rekisterin mukaan 16 öljysäiliötä (Taulukko 3, tilanne ). Tarkkaa tietoa öljysäiliön tilavuudesta, sijainnista ja materiaalista on kuuden säiliön osalta. Säiliöt ovat maanalaisia ja niiden koko vaihtelee 3-16 m 3. Muista tiedossa olevista säiliöistä ei ole käytettävissä tietoa materiaalista, tilavuudesta tai sijoittumisesta. Öljysäiliöiden tarkastusajankohdasta ei myöskään ole käytettävissä tietoa. Pohjavesialueella olevat säiliöt sijoittuvat pääosin Pappilanalueelle. Taulukko 3. Rikinlahden pohjavesialueella sijaitsevat öljysäiliöt. Säiliön Nro tilavuus (m 3 ) Sijainti Tyyppi Tarkastusajankohta 1 10 Ulkona maan alla Teräs Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Ulkona maan alla Teräs - Maanalainen Ulkona maan alla lasikuituinen lieriösäiliö 7 3 Ulkona maan alla Teräs Ulkona maan alla Teräs Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Ulkona maan alla Teräs Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon Luokittelematon - Pelastuslaitos valvoo öljysäiliöiden tarkastusten toteutumista palotarkastusten yhteydessä, joita tehdään pientaloille 10 vuoden välein. Jos palotarkastuksella havaitaan, että säiliö on tarkastamatta, niin tarkastaja kirjoittaa asiasta korjausmääräyksen. Pelastuslaitoksella on käytössään öljysäiliörekisteri, jonka sisältämät tiedot olemassa olevista öljysäiliöistä eivät ole täysin ajantasaisia. Pelastusviranomaiselle ei aina toimiteta tietoa lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta tai säiliöille suoritetuista tarkastuksista. Öljysäiliörekisteriä täydennetään sitä mukaan, kun pelastuslaitos saa tietoja öljysäiliöistä säiliötarkastuksia tekeviltä yrityksiltä tai palotarkastusten yhteydessä saatujen tietojen perusteella. Öljysäiliöitä tarkastavat yritykset tekevät säiliöiden tarkastuksia asiakkaiden tilausten pe- 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 8

74 rusteella. Vastuu öljysäiliön tarkastamisesta on kiinteistön omistajalla. Säiliöt tarkistetaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti ja tarkastuspöytäkirjat toimitetaan myös pelastusviranomaiselle. Riskinarviointi Pohjavesialueelle sijoittuvat tarkastamattomat maanalaiset öljysäiliöt aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Öljysäiliörekisterissä olevat puutteet säiliöiden kunnosta sekä asennus- ja tarkastusvuosista pitää korjata. Kunnan tulisi tehdä kysely yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa säiliötilanteesta öljysäiliöitä omistaville kiinteistöille. Säiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/83 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Pelastusviranomaisen tulee valvoa tarkastusten toteutumista aluksi esimerkiksi muistutuksin. Kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pohjavesialueilla tulisi luopua kokonaan ja kiinteistöjen siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Mikäli pohjavesialueelle rakennetaan uusia öljysäiliöitä, uudet öljysäiliöt sekä niiden putkistot tulee sijoittaa maan päälle. Öljysäiliöt tulee varustaa säiliön tilavuuden kattavilla suoja-altailla, ylitäytönestimillä ja vuodonilmaisujärjestelmillä. Liperin kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan säiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava ja puhdistutettava maanalainen käytöstä poistettu säiliö putkistoineen. Ympäristönsuojeluviranomainen tai sen määräämä viranhaltija voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen säiliön poistamisvelvollisuudesta. Öljysäiliön poiston yhteydessä tulee tarkastaa mahdolliset vuodot maaperään tai rakenteisiin. Säiliöiden vuodoista pitää välittömästi ilmoittaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Rikinlahden pohjavesialueella on viemäriverkosto, johon on liitetty pohjavesialueella sijaitseva ala-aste sekä Tutjuntien eteläpuolella sijaitsevat Pappilan alueen kiinteistöt. Pohjavesialueelle ei sijoitu tällä hetkellä jätevedenpumppaamoita. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9

75 Pohjavesialueen kaakkoisosaan Kyläsärkän alueelle sijoittuu viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä. Alueelle ollaan kuitenkin rakentamassa Kyläsärkän vesiosuuskunnan toimesta viemäriverkosto. Kyläsärkän alueen jätevedet tullaan jatkossa johtamaan Liperin taajaman verkostoon. Tällä hetkellä viemäriverkostoon kuulumattomilla kiinteistöillä on käytössä kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät. Aiemmin tehdyn pohjavesien suojelusuunnitelman mukaan näiden kiinteistöjen jätevesien käsittely on toteutettu maahanimeytyksellä. Riskinarviointi Pohjavesialueelle sijoittuvasta viemäriverkostosta aiheutuu riskiä pohjaveden laadulle rikkoontumistapauksessa. Pohjavesialueella olevat kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät tulevat poistumaan käytöstä viemäriverkoston rakentamisen myötä, joten niistä ei jatkossa aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitsevaan viemäriverkoston ja siirtoviemärin kuntoon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Pohjavesialueella sijaitsevat jätevedenpumppaamot tulee varustaa ylivuotosäiliöillä. Viemäriverkosto tulisi laajentaa koko pohjavesialueelle. Kunnan vesihuoltolaitoksen tulee toimittaa suojelusuunnitelman seurantaryhmälle vuosittain raportti viemäriverkoston häiriöistä pohjavesialueella. Raportissa tulee olla mm. putkirikkojen sijainti ja pumppaamoiden ylivuodot. Viemäriverkosto tulisi laajentaa koko pohjavesialueelle, jotta kaikki alueella olevat kiinteistöt saadaan kytkettyä viemäriverkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien viemärien kuntoon. Riskialttiit kohdat tulee kartoittaa ja viemärit saneerata. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla sijaitsevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt tulee välittömästi velvoittaa liittymään viemäriverkostoon. Toimintaalueen ulkopuolella viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Liperin ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Kiinteistöillä on oltava jätevesiasetuksen edellyttämät jätevesijärjestelmän hoitoja käyttöohjeet. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Hautausmaat Rikinlahden pohjavesialueella sijaitsee kaksi hautausmaata. Vedenottamoa lähempänä sijaitseva hautausmaa on vanha, jolle suoritetaan noin viisi hautausta 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 10

76 vuodessa. Hautausmaalla sijaitsee uurnahauta-alue. Tutjuntien toisella puolella sijaitsevalle hautausmaalle suoritetaan vuosittain noin 60 hautausta. Torjuntaaineita hautausmailla ei ole käytetty kolmeen vuoteen, mutta tarvittaessa on kuitenkin käytetty homeen torjuntaan tarkoitettua ainetta. Hautausmailla suoritettava lannoitus tapahtuu vain kukkapenkkeihin yleensä kanankakan ja kalkin sekoituksella. Käytettyjen lannoitteiden määrät ovat pieniä. Hautausmaan laajennusosalta on matkaa vedenottamolle vajaa 300 metriä. Hautausmaan kohdalla pohjavesi on huomattavasti ylempänä kuin vedenottamolla, joten pitkittäisharju kerää pohjavettä hautausmailta päin. Alueella tehtyjen tutkimusten mukaan vedenläpäisevyys maaperän pintaosassa on heikkoa, mutta alempana maa-aines on huomattavasti paremmin vettä johtavaa. Alimmat maakerrokset ovat suoraan yhteydessä harjun ydinosaan. Kairausten ja maanäytteiden mukaan pohjaveden virtausnopeudet eivät olleet kovin suuria. On kuitenkin todennäköistä, että alueella on sellaisia kerrostumia, missä virtausnopeudet on huomattavasti suurempia ja näistä kohdista pohjavesi virtaa nopeasti vedenottamolle. Vedenottamolla ei ole vielä vuonna 2000 ollut havaittavissa hautausmaan vaikutuksia veden laatuun. Vaikutukset saattavat kuitenkin alkaa näkyä, kun aluetta kuormitetaan lisää. Pohjaveden virtaussuunta alueella on suoraan vedenottamolle päin. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsevat hautausmaat aiheuttavat riskiä pohjaveden ja vedenottamon veden laadulle. Hautausmailta pohjaveden virtaussuunta on vedenottamoa kohti. Toimenpidesuositukset Vedenottamon raakavedestä tulisi ottaa vesinäyte, josta tutkitaan ph, sähkönjohtavuus, CODMn, kokonaistyppi, nitraatti, kokonaisfosfori, fosfaatti, sulfaatti sekä kloridi. Tulosten perusteella voitaisiin saada tietoa siitä, onko hautausmailla vaikutusta vedenottamon raakaveden laatuun. Seurakunnan tulee tarkistaa hautausmaiden lannoitus ja torjunta-aineiden käyttö vuosittain, ja pyrkiä minimoimaan käytettyjen lannoitteiden määrä ja luopua torjunta-aineiden käytöstä. Seurakuntia tulee tiedottaa pohjavesialueiden pilaantumisriskeistä. Torjunta-aineina ei saa käyttää pohjavesialueella kiellettyjä torjunta-aineita. Listaus torjunta-ainevalmisteista, joiden käytölle pohjavesialueella on asetettu rajoituksia, löytyy turvallisuus- ja kemikaaliviraston internetsivuilta ( Sivuilta löytyy myös lista pohjavesialueilla sallituista aineista. Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uusia hautausmaita eikä laajentaa nykyistä. Hautausmaasta mahdollisesti veden laatuun aiheutuvan riskin vuoksi vedenottomäärää ei tule kasvattaa nykyisestä. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11

77 2.1.4 Vapaa-ajan alueet Pohjavesialueella sijaitsee valaistu kuntorata ja hiekkapohjainen palloilukenttä sekä laavu vedenottamon läheisyydessä. Riskinarviointi Vapaa-ajantoiminnoista ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Vapaa-ajantoimintojen yhteyteen tulisi laittaa pohjavesikyltit. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Pohjavesialueella sijaitsee kaksi yleistä tietä (Taulukko 4). Lisäksi pohjavesialueella sijaitsee useita pieniä teitä. Tutjuntie (482) kulkee pohjavesialueen läpi itälänsisuunnassa. Tien liikennemäärät ovat kohtuulliset painottuen kuitenkin henkilöliikenteeseen. Alueen keskiosissa Tutjuntiehen yhdistyy Niinikkosaarentie (15637), joka on melko vähäliikenteinen. Niinikkosaarentiellä on sattunut vuosina yksi liikenneonnettomuus. Tutjuntiellä ajonopeus taajamaalueella on 40 km/h. Pohjavesialue on merkitty pohjavesikyltein, jotka ovat pääosin tiensuuntaisesti. Taulukko 4. Rikinlahden pohjavesialueen tiestötiedot. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Tien pituus pvalueella (km) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet II 0,03 2, III 0,02 0,2-1 KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne Tiestö, liikennemäärät ja liukkauden torjunta. Pohjavesialueella sijaitsevat tiet kuuluvat talvihoitoluokkaan II ja III, joiden tienpidossa käytetään suolaa satunnaisesti hiekoitushiekan joukossa. Teiden liukkaudentorjunta hoidetaan lähes täysin hiekalla. Pohjavesialueella sijaitsevien yksityisteiden suolauksesta ei ole tietoa. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 12

78 2.2.2 Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksista pohjavesialueella ei ole tietoa. Riskinarviointi Pohjavesialueen teistä eniten riskiä pohjaveden laadulle aiheuttaa Tutjuntie. Tie sijaitsee lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä vedenottamosta. Riskiä pohjavedelle aiheuttavat tiellä mahdollisesti sattuvat liikenneonnettomuudet, joiden yhteydessä maaperään ja pohjaveteen voi päästä polttoöljyjä. Tiellä on käytössä 40 km/h nopeusrajoitus, mikä osaltaan vähentää onnettomuusriskiä. Tiellä käytettävä suolamäärät ovat vähäisiä, eikä tienpidon katsota aiheuttavan merkittävää riskiä pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Suurin osa pohjavesialue-kylteistä on asennettu tien suuntaisesti ja ovat näin ollen hankalia havainnoida. Mikäli jatkossa on tarpeen uusia merkkejä tai asentaa uusia, tulee uudet kyltit asentaa liikenteen vastaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. 2.3Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. Pohjavesialueella on aikaisemmin ollut paljon maa-ainestenottoa. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamis-projektin loppuraportissa pohjavesialue on merkitty pohjaveden ottoon varattavaksi alueeksi. (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2002) Riskinarviointi Nykyisessä tilanteesta maa-ainesten ottamista ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13

79 maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospaksuudet. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee huomioida pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa ottaa huomioon aiempien hankkeiden ja inventointien tulokset. 2.4 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Rikinlahden pohjavesialueella ei sijaitse eläinsuojia. Pohjavesialueella on viljelypeltoja kaikkiaan noin 44 ha, joista noin 10,4 ha sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle. Vedenottamoa lähimmät pellot sijoittuvat noin 20 metrin etäisyydellä ottamosta. Peltoviljelyä ohjataan pääasiassa EU:n tukijärjestelmään sisältyvillä ehdoilla. Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin erityistukisopimuksiin, joista yksi on pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuki. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on noudatettava ehtoja, jotka ovat esim. lannoitemäärien osalta nitraattiasetuksen vaatimuksia tiukempia. Pääosa Liperin kunnan alueen peltoaloista kuuluvat ympäristötuen piiriin. Rikinlahden pohjavesialueella ei ole peltoaloja, jotka kuuluisivat pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuen piiriin tai joille olisi perustettu pohjaveden suojavyöhyke erityistuella. Rikinlahden pohjavesialueen pinta-alasta vajaa kolmannes on metsää. Pohjois- Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 14

80 Riskinarviointi Pohjavesialueelle sijoittuvalla peltoviljelyllä voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun, koska pohjavesialueelle sijoittuu paljon peltoviljelyä. Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. Toimenpidesuositukset Pohjavesialueen itäosan peltojen mahdollisesta vaikutuksesta vedenottamon raakaveden laatuun saadaan tietoa, mikäli vedenottamon raakavedestä tutkitaan kerran vuodessa typen yhdisteet. Vedenottamon raakavedestä tulisi myös tutkia torjunta-aineiden pitoisuudet. Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa vähintään nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina pohjavesialueella saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla ( 2.5 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Rikinlahden pohjavesialueella sijaitsee yhteensä seitsemän muuntamoa (Taulukko 5). Vedenottamoa lähimpänä oleva muuntamo on saneerattu puistomuuntamoksi. Muut pohjavesialueella olevat muuntamot ovat pylväsmuuntamoita. Öljyn määrä muuntamoissa vaihtelee kg eikä muuntamoille ole tehty pohjavesisuojauksia. Kaksi muuntamoa sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15

81 Taulukko 5. Rikinlahden pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suojaallas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon (m) Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Ei Pylväs Ei Ei Pylväs Ei Ei Pylväs Ei Kyllä 40 =>Puisto Pylväs Ei Ei Pylväs Ei Ei 620 Riskinarviointi Suojaamattomat sähkömuuntamot aiheuttavat riskiä pohjaveden laadulle mahdollisissa rikkoontumistapauksissa. Vedenottamon kannalta eniten riskiä aiheuttava muuntamo 0898 on saneerattu puistomuuntamoksi. Muuntamo 7221 sijaitsee vedenottamon kannalta riskialttiilla paikalla pohjaveden muodostumisalueella. Toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueella sijaitseva muuntamo 7221 tulisi saneerata puistomuuntamoksi tai muuntamolle tulisi rakentaa alapuolinen suojaus. Tarvittaessa muuntamoiden alapuolella oleva maa-alue on tiivistettävä siten, että mahdollisessa vuototapauksessa öljy ei pääse imeytymään maaperään. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi ainakin niissä muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 16

82 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua edellytetään vedenottoluvassa, ja se toteutetaan Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin (nykyinen ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjaveden havaintoputkia on tarkkailussa 2 kpl ja lisäksi pohjaveden pintaa tarkkaillaan vedenottokaivosta (Taulukko 6). Putkista ja kaivosta mitataan pohjavedenpinta kerran kuukaudessa. Ennen tarkkailussa oli myös Tukiaisen kaivo, jonka mittaus on lopetettu kiinteistön omistajan pyynnöstä vuonna 2005 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymänä. Taulukko 6. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu krt / kk krt / kk Kaivo 1 1 krt / kk Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 9). Näytteitä otetaan jatkuvassa valvonnassa 7 näytettä/vuosi, siten että Ylämyllyn verkostosta otetaan neljä näytettä ja Liperin verkostosta kolme näytettä Liperin verkoston elintarvikehuoneistoista. Näytteenottopisteitä vaihdellaan, jotta näytteet kuvastaisivat koko verkoston vedenlaatua. Jatkuvan valvonnan näytteitä otetaan keskimäärin joka toinen kuukausi siten, että Ylämyllyn ja Liperin verkoston näytteet otetaan eri kuukausina. Lisäksi verkostosta otetaan kerran vuodessa jaksottaisen seurannan näyte yhdestä näytteenottopaikasta. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17

83 Taulukko 7. Liperin kunnan vesilaitoksen Liperin kirkonkylän vedenottamon valv.tutk.ohjelma (näytteenottokerrat). Analyysi Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta Haju 3 1 Maku 3 Sameus 3 1 Väri 3 1 ph 3 1 Sähkönjohtavuus 3 1 Rauta 3 1 Mangaani 3 1 Nitriitti (NO 2 ) 1 Alumiini 1 Ammonium 3 1 Ammoniumtyppi 1 Enterokokit 1 Escherichia coli 3 Koliformiset bakteerit 3 Heterotrofinen pesäkeluku 1 Antimoni 1* Arseeni 1 Bentseeni 1* Bentso(a)pyreeni) 1* Boori 1* Kadmium 1 Kromi 1 Kupari 1 Syanidit 1* 1,2-dikloorietaani 1* Fluoridi 1 Lyijy 1 Elohopea 1 Nikkeli 1 Nitraatti (NO 3 ) 1 Nitraattityppi 1 Nitriittityppi 1 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt 1* Seleeni 1* Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. 1* Kloorifenolit 1* Sulfaatti 1 Natrium 1 Hapettuvuus 1 Kloridi 1 Kokonaiskovuus 1 Alkaliteetti Happi Kalsium *Aineet tutkitaan vähintään kerran 5 vuoden välein, jos pitoisuudet ovat alle 50 % rajaarvopitoisuuksista. Määritykset tehdään seuraavan kerran vuonna Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 18

84 3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamoiden käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Pohjavesialueella olevien riskitekijöiden, peltoviljelyn ja hautausmaiden, vuoksi raakaveden laadusta tulisi tehdä ainakin kerran vuodessa kattava analyysi. Analyysivalikoimaan tulisi kuulua jo tutkittavien parametrien lisäksi ainakin typen yhdisteet ja hautausmaan vaikutukseen liittyvät parametrit: sähkönjohtavuus, CODM:n, kokonaistyppi, nitraatti, kokonaisfosfori, fosfaatti, sulfaatti sekä kloridi. Lisäksi raakavedestä tulisi tutkia kertaluonteisesti torjunta-aineet. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesilaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Liperin kunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen sähköisessä muodossa. 2. Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19

85 Lähteet Itä-Suomen Vesioikeus Päätös Liperin kunnasta olevan Liperin vesikunnan hakemukseen, joka koskee suoja-alueen määräämistä pohjaveden ottamoa varten mainitussa kunnassa. Annettu Kuopiossa Kinnunen, S Liperin kunnan pohjavesien suojelusuunnitelma. Insinöörityö, Liperi. Liperin kunnan vesihuoltolaitos Liperin kunnan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelma: Ylämyllyn ja Liperin kirkonkylän vedenottamo ja Ylämyllyn lisävedenottamo. Valvontatutkimusohjelma Liperin seurakunta. Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostilla Ari AInola Liikenne- ja viestintäministeriö Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kyläsärkän vesiosuuskunta, vesihuoltoavustushakemus vuonna 2010, Liperi. POKELY/53/07.02/2010 Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys Ympäristöohje Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri Tärkeät pohjavesialueet, Liperi Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Joensuun seudulta. Merja Antikainen, Ari Lyytikäinen, Jouni Pihlaja. Joensuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Liperin uuden hautausmaan laajennusosa. Maaperä- ja pohjavesiselvitys. Liperi-Viinijärven seurakunta, Liperi. Eero Liimatta. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä Rikinlahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 20

86 Rikinlahti Pohjaveden tarkkailu K 1 Kk 81,05 Vp 76,68 ( ) HP 121 Pp 81,24 Vp 76,73 ( ) Kartta 1 ± HP 5 Pp 88,58 HP 1 Pp 87,67 Vp 84,12 ( ) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 HP 4 Pp 88,05 Vp 86,35 ( ) ' ' HP 2 Pp 87,77 Vp 83,75 ( ) ++ ' HP 3 Pp 87,61 Vp 85,33 ( ) HP 102 Pp 78,51 Vp 76,73 ( ) Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja virtaussuunta &Pohjaveden havaintoputki +Pohjaveden 1: m Havaintoputki-merkinnät: HP 5= Putken numero Pp 80,55 = Putken pään korkeus Kk 80,02 = Kaivon kannen korkeus Vp 77,8 = Veden pinnan korkeus ( ) = Mittauspäivä Tummansininen = Vedenottamo Vaaleansininen = Tarkkailuputki Harmaa= Muu havaintoputki Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

87 Rikinlahti Riskikohteita Kartta 2 ± d #* #* #* #* d #*#* #* d #* 4203 #* GF #*#* #* 0483 #* d #* d 0898 d 7221 #* d 1954 Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja #* Öljysäiliö d Puistomuuntamo d Pyläväsmuuntamo GF Liikenneonnettomuus 1: m Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

88 Rikinlahti Maaperä Kartta 3 ± Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 Maaperäkartta Geologian tutkimuskeskus Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Saraturve Lieju Turvetuotantoalue; Täytemaa; Kartoittamaton; Vesi d 9197 m : Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

89 Rikinlahti Kallioperä Kartta 4 ± Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 Kallioperäkartta Geologian tutkimuskeskus Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kiilleliusketta m : Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

90 TOIMENPIDEOHJELMA RIKINLAHTI SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). Liperi Maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset. kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Tarkastukset KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Suositus muista vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä kunnan rakennusviranomainen suojelusuunnitelman seurantaryhmä Öljy-, polttoaine- ja nestemäiset kemikaalisäiliöt sijoitettava maanpäälle. Säiliöt on varustettava katollisella suoja-altaalla tai säiliöiden on oltava kaksivaippasäiliöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestin ja vuodonilmaisujärjetelmä. kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen Rakennusjärjestys 2002 Käytöstä poistettavat öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkistoineen poistettava kiinteistöiltä. Säiliöt on puhdistettava ja tarkastettava ennen poistamista. (maaperän puhtaus). kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Yleiset toimenpidesuositukset Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista pelastusviranomainen suojelusuunnitelman seurantaryhmä Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti). Kyselykirje kiinteistöille yhteistyössä kunnan ja pelastuslaitoksen kanssa Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja. Rakentamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Rakenteiden tulee olla tiiviitä. Kiinteistön omistaja/haltija kunnan rakennusvalvontaviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Viemäriverkoston tarkastus, kunnossapito ja kunnostus kunnan vesihuoltolaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen selvitys ja jätevesijärjestelmien päivitys Kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011, Rakennusjärjestys 2002, ympäristönsuojelumääräykset Kiinteistöjen liittäminen viemäriin tai muut hyväksyttävät toimenpiteet. Yleiset toimenpidesuositukset Viemäriverkoston laajennus koko pohjavesialueelle kunta, kunnan vesihuoltolaitos Pohjois-Karjalan ELY Viemäriverkostoa sijoittaessa tulee huomioida pohjaveden virtaussuunnat eikä viemärijohtoa tule sijoittaa vedenottokaivojen läheisyyteen. Hautausmaat: Vedenottamon raakavedestä tulisi näytteenotolla selvittää onko hautausmailla vaikutusta pohjaveden laatuun. Seurakunnan tulee pyrkiä minimoimaan hautausmaalla käytetty lannoitus. Torjunta-aineina ei saa käyttää pohjavesialueella kiellettyjä aineita kunta, kunnan vesihuoltolaitos Pohjois-Karjalan ELY kunnan vesilaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012 seurakunta suojelusuunnitelman seurantaryhmä

91 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa uusia hautausmaita eikä laajentaa ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen, ympäristönsuojeluviranomainen, nykyistä. ELY-keskus suojelusuunnitelman seurantaryhmä Vapaa-ajan alueet: Vapaa-ajantoimintojen yhteyteen tulisi laittaa pohjavesikyltit. kunta, kunnan vesihuoltolaitos suojelusuunnitelman seurantaryhmä Liikenne, tien- ja kadunpito: Uudet pohjavesialuekyltit tulee asentaa liikenteen suuntaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Maa-ainestenotto: Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Huomioitava aiempien hankkeiden ja inventointien tulokset Yleiset toimenpidesuositukset Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, lupaviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Maa-aineslaki 3 Maa- ja metsätalous Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialuiden peltoviljelynerityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. tilojen omistajat kunnan maataloussihteeri Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Torjunta-aineina saa pohjavesialueella oleville pelloille käyttää vain tuevallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä aineita. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohja-vesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvonta Ympäristölupaviranomainen Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ tilojen omistajat, rakennusvalvonta kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. Muuntamot Pohjaveden muodostumisalueella sijaitseva muuntamo 7221 tulisi saneerata puistomuuntamoksi tai muuntamolle tulisi rakentaa alapuolinen suojaus. metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) Pohjois-Karjalan Sähkö Oy suojelusuunnitelman seurantaryhmä

92 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy rakennusvalvonta viranomainen, Ympäristönsuojeluviranomainen Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Kaavoitus: Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden suojelu. Pohjaveden laadun ja määrän valvonta kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) YSL 28,Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija ELY-keskus (ympäristö) VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Analyysivalikoimaan tulisi kunnan vesihuoltolaitos, luvan haltija kuulua jo tutkittavien parametrien lisäksi ainakin typen yhdisteet ja hautausmaan vaikutukseen liittyvät parametrit: sähkön-johtavuus, CODM:n, kokonaistyppi, nitraatti, kokonaisfosfori, fosfaatti, sulfaatti sekä kloridi. Lisäksi raakavedestä tulisi tutkia kertaluonteisesti torjuntaaineet. kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Tarkkailuputket pitää lukita ja sarjoittaa samaan avainsarjaan kunnan vesihuoltolaitos, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin Kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava putkikortti Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) kunnan vesihuoltolaitos, kunta, toimenharjoittajat kunnan vesihuoltolaitos, kunta, toimenharjoittajat Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle (ympäristö) Kunta,yritys, ELY-keskus (ympäristö) ELY-keskus (ympäristö) Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle (ympäristö) kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012-

93 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on kunnan vesihuoltolaitos, Suojelusuunnitelman seurantaryhmä päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. terveydensuojeluviranomainen Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012 tietoisuus Vesihuoltolaitoksen mahdollisesti tulisi aiheuttamastaan inventoida ilkivallalle vaarasta ja sabotoinnille veden hankinnalle. alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. terveydensuojeluviranomainen, kunnan vesihuoltolaitos pelastuslaitos, Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

94 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma Liperin kunta

95 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Käsämän pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Suoja-aluepäätökset Pohjaveden laatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Toimenpidesuositukset Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja liukkauden torjunta Vaarallisten aineiden kuljetukset Yritystoiminta Pohjavesialueella sijaitsevat yritykset Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Toimenpidesuositukset Lähteet Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Kartta 4 Liite 1 Pohjavedentarkkailu Riskikohteita Maaperä Kallioperä Toimenpideohjelma 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2

96 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Käsämän pohjavesialue Käsämän pohjavesialue sijaitsee Käsämän kylän länsipuolella noin 13 kilometriä Liperin keskustasta pohjoiseen. Pohjavesialueella olevalta vedenottamolta pumpataan 175 m³ pohjavettä vuorokaudessa Geologia ja hydrogeologia Käsämän pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 5,46 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 3,51 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 2200 m³/d, kun pohjavedeksi muodostuu 40 % sadannasta. Muodostumatyppi on vettä purkava (antikliininen) harju. Pohjaveden muodostumisalue käsittää osan pohjois-eteläsuuntaisesta pitkittäisharjusta ja osan Jaamankankaan reunamuodostumasta. Maa- ja kallioperä Pohjavesialueen maaperä on esitetty kartassa 3. Pitkittäisharju on hienoa soraa ja karkeata hiekkaa. Kerrospaksuudet alueella ovat m. Reunamuodostuma on ydinosaltaan soraa ja reuna-alueilta hiekkaa ja karkeaa silttiä. Kerrospaksuudet tällä alueella ovat 8-15 m. Kampurinvaara on epätasaista kumpu- ja kuoppamaastoa. Maaperän pintakerros on karkeaa soraa, jonka alla on selvästi kerroksellisia, paikoin ruosteisia hiekka- ja silttilajitteisia maakerroksia. Varsinaisten harjuselänteiden aines on alueella hyvin karkeaa, vettä erinomaisesti johtavaa soraa tai hiekkaista soraa. Lievealueet ovat hiekkaa tai silttiä. Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 4. Alueen kallioperä on kiillegneissiä. Pohjavesi Harjuselänteiden yhtymäkohta on pohjaveden todennäköinen kerääntymispaikka. Pohjaveden päävirtaussuunta lienee Kamppurinvaaralta pohjoiseen. Kapeaan harjuselänteeseen imeytyy ajoittaan pintavettä Pitkälammesta, jonka vesi on ollut hyvälaatuista. Luonnontilassa pohjavettä purkautuu etenkin Ritukanlahteen tasaisesti lahden rannoilla. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3

97 1.1.2 Vedenottamot Käsämän vedenottamo sijaitsee Ritukanlahden ja Pitkälammen välissä. Vedenottamo on rakennettu vuonna 1985 ja sillä on Itä-Suomen vesioikeuden myöntämä lupa ottaa pohjavettä 300 m³/d. Vedenottamolta pumpattiin vuonna 2010 keskimäärin 175 m³ pohjavettä päivässä (Kuva 1). Vedenottamolla on käytössä kaksi noin 7 metriä syvää siiviläputkikaivoa. Veden alkalointiin käytetään soodaliuosta. Vedenottamo ei ole kaukovalvonnassa. Laitoksen valvoja suorittaa vedenottamolla tarkkailua kerran viikossa. Vedenottamoalue on aidattu. Kuva 1. Käsämän vedenottamolta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina Kuva 2. Käsämän vedenkäsittelylaitos Suoja-aluepäätökset Pohjavesialueen vedenottamolla ei ole vahvistettuja suoja-aluepäätöksiä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa on esitetty ohjeelliset suojavyöhykkeet. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 4

98 1.1.4 Pohjaveden laatu Käsämän Ritukanlahden vedenottamon raakaveden laatu vuosina on esitetty taulukossa 1. Pohjaveden ph on ollut kohtuullisen hyvällä tasolla. Samoin alkaliteetin ja kokonaiskovuuden arvot ovat Suomen oloissa tyypillistä paremmalla tasolla. Pohjaveden sulfaatti- ja kloridipitoisuudet ovat hieman koholla. Happipitoisuus on hieman alhainen, mistä johtuen vedessä otetussa näytteessä on esiintynyt rautaa. Pohjavedessä on myös kalsiumia hieman normaalia enemmän. Pohjaveden nitraattipitoisuus on koholla. Taulukko 1. Käsämän Ritukanlahden vedenottamon raakaveden laatu vuosina Parametri Yksikkö n ka md min maks Lämpötila 1 6,9 6,9 6,9 6,9 ph 9 7,0 6,8 6,5 8,1 Alkaliteetti mmol/l 8 1,0 0,79 0,75 1,5 Kokonaiskovuus µg/l 6 0,67 0,67 0,64 0,69 Hiilidioksidi mg/l 6 9,6 12, Kloridi mg/l 2 6,7 6,7 6,5 6,8 Sulfaatti mg/l Happi mg/l 2 5,3 5,3 4,9 5,7 Kalsium mg/l KMnO4-luku mg/l 1 <4 <4 <4 <4 Nitriittityppi µg/l 1 <4 <4 <4 <4 Nitraattityppi µg/l Rauta µg/l Mangaani µg/l 1 <10 <10 <10 <10 E.Coli pmy/100 ml Kolimuotoiset bakteerit pmy/100 ml Pohjaveden havaintoputket Käsämän pohjavesialueella on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan 11 havaintoputkea. Lisäksi havaintopaikkoina toimii yhdeksän kaivoa sekä ottamon hana. Pohjaveden pinnan tarkkailua toteutetaan kolmesta havaintopisteestä. Havaintopisteinä toimivat vesilaitoksen havaintoputki, Karttusen kaivo ja Pitkälammen rannassa oleva pinnankorkeuden mittauspiste. Havaintopaikat on esitetty karttaliitteessä Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueella sijaitsee useita paikallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Hirvolanvaaran paikallisesti arvokas harjualue sijaitsee pohjavesialueen lounaisosassa. Pohjavesialueen itäosasta alkaa Kaprakkavaara- Heinävaaran maakunnallisesti arvokas harjualue. Lisäksi pohjavesialueen keski- ja pohjoisosassa sijaitsee Kamppurinvaaran ja Kalmoniemen paikallisesti arvokkaat harjualueet. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 5

99 Pohjavesialueen keskiosissa Pitkälammen eteläpuolella sijaitsee soidensuojeluohjelmaan kuuluva Jaamankankaan alueen suot. Pohjavesialueen pohjoisosassa Kaunisniemen alueella sijaitsee Kaunisniemen luonnonsuojelualue Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Käsämän pohjavesialueelle on merkitty soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue. Lisäksi pohjavesialueen pohjoisosaan on merkitty muinaismuistoalue. Pohjavesialueen sijainti on myös merkitty kaavaan. Pohjavesialueella on voimassa Käsämän kokonaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty Käsämän pohjavesialueen maankäyttöä hallitsevat metsätalous sekä peltoviljely (Taulukko 2, Kuva 3). Alueella on myös jonkin verran vesistöjä sekä asutusta Taulukko 2. Maankäyttö Käsämän pohjavesialueella. Käsämä pohjavesialue muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 25,4 17,1 Loma-asutus [ha] 7,5 4,3 Peltoviljely [ha] 87,9 42,9 Metsätalous [ha] 374,4 264,4 Maa-ainestenotto [ha] 5,9 4,7 Vesistöt [ha] 37,5 12,9 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 1,1 1,1 Varalla [ha] 5,9 3,6 Virkistysalue [ha] 0 0 Kuva 3. Maankäyttö Käsämän pohjavesialueella. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6

100 1.1.8 Toimenpidesuositukset Tarkkailussa olevat havaintoputket pitää lukita. Lukot tulee sarjoittaa samaan avainsarjaan. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELYkeskukseen. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Käsämän pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottopaikkojen läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7

101 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Öljysäiliöt Pohjavesialueella sijaitsee Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan yhteensä 14 öljysäiliötä (Taulukko 3, tilanne 1/2011). Suurin osa öljysäiliöistä sijaitsee pohjavesialueen kaakkoisosassa. Vedenottamoa lähinnä olevat öljysäiliöt sijaitsevat Pitkälammen itäpuolella. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljysäiliörekisteristä on huonosti saatavilla tietoa säiliöiden ominaisuuksista. Rekisteri on puutteellinen eikä siitä selviä esimerkiksi sitä, milloin öljysäiliöt on viimeksi tarkistettu tai onko säiliöt varustettu suoja-altailla. Öljysäiliöistä ainakin kolme on maanalaisia. Taulukko 3. Käsämän pohjavesialueella sijaitsevat öljysäiliöt. Numero Tilavuus Tyyppi Sijainti 1 2 Luokittelematon Luokittelematon 2 2 Teräs Ulkona maan päällä 3 1,5 Teräs Ulkona maan päällä 4 - Luokittelematon Luokittelematon 5 - Luokittelematon Luokittelematon 6 - Luokittelematon Luokittelematon 7 - Luokittelematon Luokittelematon 8 - Luokittelematon Luokittelematon 9 - Luokittelematon Luokittelematon 10 - Luokittelematon Luokittelematon 11 3 Teräs Ulkona maan alla 12 - Luokittelematon Luokittelematon 13 3 Teräs Ulkona maan alla 14 3 Teräs Ulkona maan alla Riskinarviointi Pohjavesialueella olevat suojaamattomat öljysäiliöt aiheuttavat riskiä pohjaveden laadulle. Vedenottamon kannalta riskialttiimmat säiliöt sijaitsevat Pitkälammen itäpuolella. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suoja- 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 8

102 altaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Öljysäiliörekisterissä olevat puutteet säiliöiden kunnosta, asennus- ja tarkastusvuosista, tilavuuksista, tyypeistä ja sijainneista pitää korjata. Kunnan tulisi tehdä kysely yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa säiliötilanteesta öljysäiliöitä omistaville kiinteistöille. Säiliöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/83 mukaisesti. Päätöksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliön tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Pelastusviranomaisen tulee valvoa tarkastusten toteutumista aluksi esimerkiksi muistutuksin. Kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pohjavesialueilla tulisi luopua kokonaan ja kiinteistöjen siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Mikäli pohjavesialueelle rakennetaan uusia öljysäiliöitä, uudet öljysäiliöt sekä niiden putkistot tulee sijoittaa maan päälle. Öljysäiliöt tulee varustaa säiliön tilavuuden kattavilla suoja-altailla, ylitäytönestimillä ja vuodonilmaisujärjestelmillä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee siirtoviemäriä noin 1,6 kilometrin matkalla. Lisäksi pohjavesialueella sijaitsee viemäriverkostoa noin 7 kilometriä. Viemäriverkosto sijaitsee suurelta osin pohjavesialueen reuna-alueilla. Lähimmillään viemäri sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä vedenottamosta etelään. Pohjavesialueen lounaisrajalla sijaitsee siirtoviemäriin liitetty jätevedenpumppaamo. Pumppaamoa ei ole varustettu ylivuotosäiliöllä. Pohjavesialueella sijaitsee saatujen tietojen mukaan kuusi viemäriverkostoon liittymätöntä kiinteistöä. Näistä viidellä kiinteistöllä on käytössä kompostikäymälä ja kiinteistöllä syntyy vähäisiä määriä harmaita jätevesiä. Yhdellä kiinteistöllä kaikki syntyvät jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitseva viemäriverkosto voi aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle. Pohjavesialueella oleva jätevedenpumppaamo sijaitsee aivan pohjavesialueen rajalla eikä pumppaamosta arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä pohjavesialueen veden laadulle. Kiinteistö, jossa kaikki jätevedet kerätään umpisäiliöön, ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle, mikäli säiliö tyhjennetään säännöllisesti ja kuljetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Kiinteistöt, joissa on kantovesi, ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjavedelle. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9

103 Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitsevaan viemäriverkoston ja siirtoviemärin kuntoon pitää kiinnittää erityistä huomiota. Viemäriverkoston kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Pohjavesialueella sijaitsevat betoniset viemäriputket tulee saneerata. Pohjavesialueella sijaitsevat jätevedenpumppaamot tulee varustaa ylivuotosäiliöillä. Viemäriverkosto tulisi laajentaa koko pohjavesialueelle. Käsämän vesiosuuskunnan tulee toimittaa suojelusuunnitelman seurantaryhmälle vuosittain raportti viemäriverkoston häiriöistä pohjavesialueella. Raportissa tulee olla mm. putkirikkojen sijainti ja pumppaamoiden ylivuodot. Viemäriverkosto tulisi laajentaa koko pohjavesialueelle, jotta kaikki alueella olevat kiinteistöt saadaan kytkettyä viemäriverkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevien viemärien kuntoon. Riskialttiit kohdat tulee kartoittaa ja viemärit saneerata. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla sijaitsevat viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt tulee välittömästi velvoittaa liittymään viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Liperin ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Kiinteistöillä on oltava jätevesiasetuksen edellyttämät jätevesijärjestelmän hoito- ja käyttöohjeet. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Pohjavesialueella sijaitsee kolme yleistä tietä (Taulukko 4). Viinijärventie (15669) sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa muuttuen Sotkumantien (5031) risteyksessä Vaiviontieksi (15670). Lisäksi pohjavesialueella sijaitsee useita pieniä teitä. Pohjavesialueelle sijoittuvia yksityisteitä ovat Pitkälammen, Hirvolanvaaran ja Huuronniemen tiet. Yleisillä teillä liikkuu suurimmaksi osin henkilöliikennettä. Sotkumantiellä on sattunut vuosina kaksi liikenneonnettomuutta. Tien pituus pv-alueella (km) Taulukko 4. Rikinlahden pohjavesialueen tiestötiedot. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet II 0,03 3, III 0,02 0, II 0,03 1,5-2 KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 10

104 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja liukkauden torjunta. Pohjavesialueella sijaitsevat tiet kuuluvat talvihoitoluokkaan II ja III, joiden tienpidossa käytetään suolaa satunnaisesti hiekoitushiekan joukossa. Teiden liukkaudentorjunta hoidetaan lähes täysin hiekalla. Pohjavesialueella olevista yksityisteistä ainakin Pitkälammen sekä Hirvolanvaaran yksityisteitä suolataan noin 500 kg/km. Suolana käytetään kalsiumkloridia hiutaleena tai nesteenä Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksista pohjavesialueella ei ole tietoa. Riskinarviointi Riskiä pohjavedelle aiheuttavat teillä mahdollisesti sattuvat liikenneonnettomuudet, joiden yhteydessä maaperään ja pohjaveteen voi päästä polttoainetta. Tiellä käytettävä suolamäärät ovat vähäisiä, eikä tienpidon katsota aiheuttavan merkittävää riskiä pohjavedelle. Toimenpidesuositukset Suurin osa pohjavesialuekylteistä on asennettu tien suuntaisesti ja ovat näin ollen hankalia havainnoida. Mikäli jatkossa on tarpeen uusia merkkejä tai asentaa uusia, tulee uudet kyltit asentaa liikenteen vastaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. 2.3 Yritystoiminta Pohjavesialueella sijaitsevat yritykset Pohjavesialueella sijaitsee kaksi korjaamoa ja Käsämän Valinta Tanskanen. Kohteista on kerrottu tarkemmin kohdassa pilaantuneet tai mahdolliset pilaantuneet maa-alueet. Riskinarviointi Kohteiden riskiä on arvioitu kappaleessa Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11

105 Toimenpidesuositukset Pohjavesialueille ei tule sijoittaa yritystoimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ympäristöluvanvarainen yritystoiminta saadaan ohjeistettua luvituksen kautta. 2.4 Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Pohjavesialueella sijaitsee yksi voimassa oleva maa-aineslupa (Taulukko 5). Lupa-alue sijaitsee pohjavesialueen keskiosissa Kamppurinvaaran alueella noin 700 metrin etäisyydellä vedenottamosta etelään. Alueelle on asennettu kaksi pohjavesiputkea (PVP1 ja PVP2), joista mitattu pohjaveden taso on 84,33. Hakemuksen mukainen alin ottotaso on 92,00, jolloin pohjaveden suojakerroksen paksuus on noin 7,5 metriä. Ottoalueella on jo aiemmin ollut maaainestenottoa (Kuva 4). Kuva 4. Kampuravaaran alueen vanha maa-ainesten ottoalue. Lupamääräysten mukaan pohjaveden pinnantaso tulee havaita neljä kertaa vuodessa alueella olevista pohjavesiputkista. Alimman ottotason ja ylimmän pohjavedenpinnan väliin on kaikissa olosuhteissa jäätävä vähintään seitsemän metriä paksu koskematon suojamaakerros. Lisäksi lupamääräysten mukaan öljytuotteet ja muut haitalliset aineet on säilytettävä luonnontilaisella alueella kaivualueen ulkopuolella ja ne on varustettava tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle ja suojattava asianmukaisesti. Konekaluston huolto-, korjaus- ja pesupaikat on varattava kaivualueen ulkopuolelle. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 12

106 Taulukko 5. Käsämän pohjavesialueella voimassa oleva maa-aineslupa. Lupa Notto tunnus Lupa myönnetty Päättymispäivä Lupaaika (a) Kokonaisottomäärä (m³-ktr) Ottoala (ha) Aineslaji Pohjaveden pinnantaso (N60) Alin ottotaso (N60) ,0 Sora ja hiekka 84,33 ( ) 92,0 Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamis-projektin loppuraportissa pohjavesialue on merkitty pohjaveden ottoon varattavaksi alueeksi. Iso osa pohjavesialueesta on määritetty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi harjualueeksi pois lukien Kamppurinvaaran maa-ainesten ottoalue, pohjavesialueen etelä- ja kaakkoisosa sekä osa pohjavesialueen reunaalueista. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsee merkittävä maa-ainesten ottoalue. Ottoalueella voi olla vaikutusta muodostuvan pohjaveden määrään ja laatuun. Pohjaveden suojeluun on kuitenkin kiinnitetty lupamääräyksien myötä riittävästi huomiota. Toimenpidesuositukset Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospaksuudet. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee huomioida pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa ottaa huomioon aiempien hankkeiden ja inventointien tulokset. Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulee luvissa kiinnittää erityistä huomiota. Murskauslaitteiston on oltava ensisijaisesti sähköllä toimiva, suojaamattomia aggregaatteja ei maa-ainesten ottoalueilla tulisi hyväksyä. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita, kuten esimerkiksi puutavaran varastointia. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian asianmukaiseen käsittelyyn. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista on ottamisalueen ja kaivualueen rajat merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13

107 asianmukaisia koko lupa-ajan. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee ottoalueella järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille. Pintamaiden poisto tulee tehdä mikäli mahdollista ottamisen edetessä. Muuta ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia, minkä seurauksena pintavesiä kulkeutuu pohjavesialueelle tai pohjavettä virtaa pois pohjavesialueilta. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. Ottoalueille on alueen koosta riippuen asennettava ennen ottotoiminnan aloittamista ainakin yksi havaintoputki, josta pohjaveden pinnantasoa ja veden laatua voidaan tarkkailla. Pohjaveden pinnankorkeutta on havainnoitava neljä kertaa vuodessa, jotta kaivua ei uloteta liian lähelle pohjaveden pintaa. Laaduntarkkailua tulee suorittaa ennen maa-ainestenottoa, oton aikana sekä ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Laadun tarkkailusta sovitaan erikseen luvan myöntämisen yhteydessä. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee ilmoittaa myös Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain jo ottamisen aikana. Tiivistyneet alueet tulee pehmentää toiminnan loputtua, ja rinteiden ylä- ja alaosat on pyöristettävä. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä poistamalla kaikki maa-ainestenottoon liittyneet koneet ja tavarat. Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, pitää tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavara. Lupaprosessin yhteydessä tulisi maa-ainesten ottajilta edellyttää omaa laatujärjestelmää, jossa on mm. varauduttu pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. 2.5 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Käsämän pohjavesialueella toimii yksi ympäristöluvitettu eläinsuoja. Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä tuotantorakennusten rakenteisiin, lannan varastointiin ja levitykseen liittyen. Lisäksi lupamääräyksissä on huomioitu polttoaineiden varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyviä asioita. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 14

108 Pohjaveden muodostumisalueella, Hirvolanvaarassa, vedenottamolta kaakonlounaan suunnassa sijaitsee peltoviljelyä noin 36,5 ha. Lisäksi pohjavesialueen reunaosissa pohjois-itäsuunnalle sekä lounas-länsipuolelle sijoittuu peltoviljelyä yhteensä noin 34 ha. Peltoviljelyä ohjataan pääasiassa EU:n tukijärjestelmään sisältyvillä ehdoilla. Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin erityistukisopimuksiin, joista yksi on pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuki. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on noudatettava ehtoja, jotka ovat esim. lannoitemäärien osalta nitraattiasetuksen vaatimuksia tiukempia. Pääosa Liperin kunnan alueen peltoaloista kuuluvat ympäristötuen piiriin. Käsämän pohjavesialueella ei ole tiloja, jotka saisivat pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea, tai jotka olisivat perustaneet pohjaveden suojavyöhykkeen erityistuella. Käsämän pohjavesialue on suurelta osin metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois- Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. Riskinarviointi Eläinsuojasta ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle toimittaessa ympäristölupamääräysten mukaisesti. Pohjavesialueelle sijoittuva peltoviljely aiheuttaa riskiä pohjaveden laadulle. Lähimmät pohjaveden muodostumisalueella olevat isot viljelypeltoalueet sijoittuvat noin 900 metrin etäisyydelle vedenottamosta. Pohjaveden virtaussuunta on ilmeisesti pelloilta vedenottamolle päin. Raakavesinäytteestä tutkitun nitraattipitoisuus on ollut koholla. Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15

109 Toimenpidesuositukset Pohjavesialueen itäosan peltojen mahdollisesta vaikutuksesta vedenottamon raakaveden laatuun saadaan tietoa, mikäli vedenottamon raakavedestä tutkitaan kerran vuodessa ravinteet. Vedenottamon raakavedestä tulisi myös tutkia torjunta-aineiden pitoisuudet. Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa vähintään nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina pohjavesialueella saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ( ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla. 2.6 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Käsämän pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 11 muuntamoa (Taulukko 6). Öljyä muuntamoissa on kg. Yhdessä muuntamossa on pohjavesisuojaus rakennettu. Muuntamoista kahdeksan sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Vedenottamoa lähin muuntamo sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä vedenottamosta pohjoiseen. Taulukko 6. Käsämän pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suojaallas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon (m) Pylväs Ei Kyllä Pylväs Kyllä Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Ei Pylväs Ei Ei Pylväs Ei Kyllä Pylväs Ei Ei Pylväs Ei Kyllä Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 16

110 Riskinarviointi Suojaamattomat sähkömuuntamot aiheuttavat riskiä pohjaveden laadulle mahdollisissa rikkoontumistapauksissa. Vedenottamon kannalta eniten riskiä aiheuttava muuntamo on vedenottamon pohjoispuolella sijaitseva muuntamo Toimenpidesuositukset Ainakin muuntamo nro 7094 tulee saneerata puistomuuntamoksi tai muuntamolle tulee rakentaa alapuolinen suojaus. Myös muut pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevat muuntamot tulisi mahdollisuuksien mukaan saneerata. Tarvittaessa muuntamoiden alapuolella oleva maa-alue on tiivistettävä siten, että mahdollisessa vuototapauksessa öljy ei pääse imeytymään maaperään. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi ainakin niissä muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. 2.7 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneita ja mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita on Käsämän pohjavesialueella yhteensä 4 kappaletta. Alueella on kaksi toimivaa korjaamoa, yksi polttonesteiden jakeluasema sekä yksi vanha kaatopaikka. Kohteet sijaitsevat pohjavesialueen etelä- ja kaakkoisosissa. Ympäristöhallinnon Matti-rekisterissä olevat kohteet on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Käsämän pohjavesialueella sijaitsevat MATTI-kohteet. Nro Kohde Toiminta Laji Priori- Tehdyt toimenpiteet / lisätieto sointi- luokka 1 Viinijärven vanha kaatopaikka Yhdyskuntakaatopaikka Arvioitava tai puhdistettava / maankäyt- A Lopetettu Tutkimukset Kaatopaikka on peitetty. Vedenottamolle 2,2 km. törajoite 2 Velin Paja Korjaamo Toimiva kohde / tarkista selvitystarve A Kohteessa ei ole tehty maaperä- tai pohjavesitutkimuksia. Vedenottamolle 2,1 km. 4 Korjaamo Ari Puhakka 3 Käsämän talouskauppa Polttonesteiden jakeluasema Korjaamo Toimiva kohde / tarkista selvitystarve Toimiva kohde / tarkista selvitystarve A A Kohteessa ei ole tehty maaperä- tai pohjavesitutkimuksia. Vedenottamolle 2,4 km. Kohteessa ei ole tehty maaperä- tai pohjavesitutkimuksia. Vedenottamolle 2,5 km. Riskinarviointi Viinijärven vanha kaatopaikka sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa muodostumisalueen ulkopuolella. Kaatopaikka on ollut käytössä vuosina , 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17

111 mutta tämänkin jälkeen alueelle on tuotu läjitysmaita. Alue on toiminut pääasiassa yhdyskuntajätteen kaatopaikkana. Kokonaismassamääräksi on laskettu m 3 ktr. Aluetta on tutkittu vuonna Pohjavedestä on tuolloin otettu näyte kaatopaikan pohjoispuolella olevasta pohjavesiputkesta. Vesinäytteestä tutkittiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen laboratoriossa happipitoisuus, - prosentti, sähkönjohtavuus, ph, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi (kok-n), nitriittityppi (NO 2 -N), ammoniumtyppi (NH 4 -N) sekä kloridipitoisuus. Geologian Tutkimuskeskuksessa Kuopiossa on tutkittu lisäksi öljy- ja rasva- sekä raskasmetallipitoisuudet. Yhdenkään tutkitun parametrien osalta ei ollut raja-arvon ylityksiä. Maaperän saastuneisuuden arvioinnissa todettiin, ettei kaatopaikka toistaiseksi ole aiheuttanut saastumista ao. paikalle. Tutkimusten perusteella on päädytty tulokseen, ettei maaperää tarvitse kunnostaa. Koska kaatopaikan päällä on kauttaaltaan useita metrejä paksu peittokerros, ei tutkimusten perusteella suotovesistä katsota muodostuvan vaarantavaa tekijää. Kaatopaikka on maisemoitunut hyvin nykyiselle paikalle. Huomioitavaa kuitenkin on, ettei kaatopaikan päälle saa tuoda lisää maa-aineksia, jotteivät alusmassat saa lisärasitusta. Velin Paja sijaitsee pohjavesialueen kaakkoisosassa noin 2,1 kilometrin etäisyydellä vedenottamosta. Yrityksen toimialana on korjaamotoiminta käsittäen autot, traktorit, maatalouskoneet, hitsaus- ja rautarakennetyöt, metsäkoneet ja pienkoneet sekä öljyn, varaosien ja tarvikkeiden myynti. Alueella ei ole tehty pilaantuneisuustutkimuksia. Kohde on Matti-rekisterissä luokiteltu toimivaksi kohteeksi, jonka selvitystarve on tarkistettava. Käsämän talouskauppa sijaitsee pohjavesialueen kaakkoisosassa noin 2,4 kilometrin etäisyydellä vedenottamosta. Kohteessa on polttonesteiden jakelutoimintaa eikä alueella ole tehty pilaantuneisuustutkimuksia. Nykyisen omistajan aikana talouskaupan yhteydessä ei ole ollut polttonesteiden myyntitoimintaa. Kohde on Matti-rekisterissä luokiteltu toimivaksi kohteeksi, jonka selvitystarve on tarkistettava. Korjaamo Ari Puhakka (Fixus-korjaamo) sijaitsee niin ikään pohjavesialueen kaakkoisosassa noin 2,5 kilometrin etäisyydellä vedenottamosta. Yrityksen toimintaan kuuluu erilaiset huolto- ja korjauspalvelut sekä katsastuspalvelut. Alueella ei ole tehty pilaantuneisuustutkimuksia. Kohde on Matti-rekisterissä luokiteltu toimivaksi kohteeksi, jonka selvitystarve on tarkistettava. Toimenpidesuositukset Viinijärven kaatopaikan vaikutuksia ympäristöön ja mahdollisten haitta-aineiden ympäristöön olisi seurattava säännöllisellä näytteenotolla. Velin Pajan ja Ari Puhakan korjaamon toiminnan loppuessa näytteenotolla on varmistettava maaperän tila. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 18

112 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua edellytetään vedenottoluvassa, ja se toteutetaan Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin (nykyinen ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailussa on mukana vedenottokaivon vieressä oleva havaintoputki, Karttusen kaivo sekä Pitkälammen veden korkeus (Taulukko 8). Vesilaitoksen kaivosta vedenpinta mitataan kerran kuussa ja muista tarkkailupisteistä neljä kertaa vuodessa. Taulukko 8. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu Vedenottamon kaivon viereinen havaintoputki Karttulan kaivo Pitkälampi 12 krt/v 4 krt/v 4 krt/v Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 9)Näytteitä otetaan jatkuvassa valvonnassa 6 näytettä/vuosi eli joka toinen kuukausi ja jaksottaisessa seurannassa 1 näyte /vuosi. Näytteet otetaan pääasiassa verkoston piiriin kuuluvista elintarvikehuoneistoista näytteenottopisteitä vaihdellen, jotta tulokset kuvastaisivat koko verkoston veden laatua. Lisäksi otetaan jaksottaisen näytteenoton yhteydessä yksi näyte raakavedestä alkaloinnin tehon tarkkailemiseksi (syövyttävyys tutkimus). Mikäli näytteissä on mikrobiologiset laatuvaatimukset ylittäviä arvoja otetaan uusintanäyte välittömästi. Kemiallisten laatuvaatimusten ylittyessä uusintanäyte otetaan mahdollisimman pian. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19

113 Taulukko 9. Käsämän vedenottamon valvontatutkimusohjelma (näytteenottokerrat). Analyysi Raakavesi Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta Haju 6 1 Maku 6 1 Sameus 6 1 Väri 6 1 ph Sähkönjohtavuus 6 1 Rauta 6 1 Mangaani 6 1 Nitriitti (NO2-) 1 Alumiini 1 Ammonium 6 1 Ammoniumtyppi 1 Enterokokit 1 Escherichia coli 6 1 Koliformiset bakteerit 6 1 Pesäkkeiden lukumäärä 22C ja 37 C 1 Antimoni 1* Arseeni 1 Bentseeni 1* Bentso(a)pyreeni) 1* Boori 1* Kadmium 1 Kromi 1 Kupari 1 Syanidit 1* 1,2-dikloorietaani 1* Fluoridi 1 Lyijy 1 Elohopea 1 Nikkeli 1 Nitraatti (NO3-) 1 Nitraattityppi (NO3-N) 1 Nitriittityppi (NO2-N) 1 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt 1* Seleeni 1* Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. 1* Kloorifenolit 1* Sulfaatti 1 1 Natrium 1 Hapettuvuus (CODMn-O2) 1 Kloridi Kokonaiskovuus Alkaliteetti Happi Kalsium *Aineet tutkitaan vähintään kerran 5 vuoden välein, jos pitoisuudet ovat alle 50 % rajaarvopitoisuuksista. Maa-aineslupaan liittyvä tarkkailu on esitetty taulukossa 10. Ottoalueella olevista kahdesta putkesta tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeutta neljä kertaa vuodessa. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 20

114 Taulukko 10. Maa-aineslupaan liittyvä pohjavedentarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu PVP 1 = P3 PVP 2 4 krt/v 4 krt/v 3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamoiden käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Pohjavesialueella olevien riskitekijöiden vuoksi raakavedestä tulee tutkia ainakin ravinteet. Lisäksi raakavedestä tulee selvittää torjunta-aineet kertaluonteisesti. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesilaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Liperin kunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen sähköisessä muodossa. 3. Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 21

115 Lähteet Käsämän vesiosuuskunta. Käsämän vesilaitoksen valvontatutkimusohjelma Liikenne- ja viestintäministeriö Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys Ympäristöohje Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto Käsämän pohjavesitutkimus, Liperi. Eero Liimatta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Joensuun seudulta. Merja Antikainen, Ari Lyytikäinen, Jouni Pihlaja. Joensuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Viinijärven vanhan kaatopaikan tutkimus- ja kunnostussuunnitelma. Jari Tiainen Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä Käsämän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 22

116 Käsämä Pohjavedentarkkailu ± Merkkien selitykset Kartta 1 Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja +Havaintoputki 3 kaivo Kaivo 1 (hp) Pp 82,78 Vp 79,68 P 1 Pp 98,12 Vp 84,24 ( ) Pitkälampi Pp 83,12 K 4 Kk 97,44 Vp 88,57 ( ) K 2 Kk 92,15 Vp 89,69 ( ) K 3 Kk 92,30 Vp 83,13 ( ) P 2 Pp 101,66 Vp 86,28 ( ) & & & & & & & & K 5 Kk 101,37 Vp 86,23 ( ) PVP 2 Pp 98,08 P 3 =PVP1 Pp 88,39 Vp 84,34 ( ) K 1 Kk 107,99 Vp 86,15 ( ) Karttunen Kk 90,78 Vp 85,28 ( ) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 1: m Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

117 Käsämä Riskikohteita ± #* d Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Kartta 2 Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja d Muuntamo, öljysuojaus d Pylväsmuuntamo ^_ Maa-aineslupa #* Öljysäiliö!( Toimivat kohteet (PIMA) %, PIMA tai mahd. PIMA-kohde GF Liikenneonnettomuus Vesi- ja viemärilinja Siirtoviemäri Viemärilinja!( Jätevedenpumppaamo Yksityistien suolaus d #* #* 5 Yksityistien suolaus ^_!( d 8467 d #*#*#* d 3450 ^_ d 0105 d #* 4 #* 3877 #* d GF 14d 13 #* GF d #* #* #* 8 #* d Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 1: m Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

118 Käsämä Maaperä ± Kartta 3 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Hienoainesmoreeni Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Rahkaturve Saraturve Lieju Turvetuotantoalue; Täytemaa; Kartoittamaton; Vesi Maaperäkartta Geologian tutkimuskeskus Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 1: m Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

119 Käsämä Kallioperä ± Kartta 4 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja 32, Keskirakeista kiillegneissiä 32, Kiilleliusketta Kallioperäkartta Geologian tutkimuskeskus Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 m : Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

120 TOIMENPIDEOHJELMA KÄSÄMÄ SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Asutus: Öljysäiliöt Öljysäiliörekisterin/luettelon ajan tasalla pitäminen pelastusviranomainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Luettelo maanalaisista öljysäiliöistä pohjavesialueella (kunto, tilavuus, suoja-allas, tarkastusajat). Liperi Maanalaisten öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset. kiinteistön omistaja/haltija Pohjois-Karjalan pelastuslaitos/palotarkastaja Tarkastukset KTM:n päätöksen 344/83 mukaisesti. Suositus muista vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä kunnan rakennusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Öljy-, polttoaine- ja nestemäiset kemikaalisäiliöt sijoitettava maanpäälle. Säiliöt on varustettava katollisella suoja-altaalla tai säiliöiden on oltava kaksivaippasäiliöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestin ja vuodonilmaisujärjetelmä. kiinteistöjen omistaja/ haltija kunnan rakennusvalvonta-/ ympäristönsuojeluviranomainen Rakennusjärjestys 2002 Käytöstä poistettavat öljy- ja kemikaalisäiliöt täyttöputkistoineen poistettava kiinteistöiltä. Säiliöt on puhdistettava ja tarkastettava ennen poistamista. (maaperän puhtaus). kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomainen, pelastusviranomainen ja kiinteistön omistaja pelastusviranomainen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Yleiset toimenpidesuositukset Ohjeet ja opastus öljysäiliöiden omistajille riskeistä, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, tarkastusvelvollisuudesta sekä yhtenäisistä keskitetyistä tarkastuksista pelastusviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Esim. juttu paikallislehdessä. Samanaikaiset tarkastukset alueella (kustannustehokkaasti). Kyselykirje kiinteistöille yhteistyössä kunnan ja pelastuslaitoksen kanssa Maalämpöjärjestelmissä tulee käyttää pohjavedelle vaarattomia kemikaaleja Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot kiinteistön omistaja/haltija kunnan rakennusvalvontaviranomainen, Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Viemäriverkoston tarkastus, kunnossapito ja kunnostus kunnan vesihuoltolaitos, vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suositellaan etanolin käyttöä maalämpöjärjestelmässä Pohjavesialueelle sijoitettevat jätevedenpumppaamot tulee varustaa ylivuotosäiliöillä. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen selvitys ja jätevesijärjestelmien päivitys kunnan vesihuoltolaitos Pohjois-Karjalan ELY kiinteistön omistaja/haltija kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011, Rakennusjärjestys 2002, ympäristönsuojelumääräykset.kiinteistöjen liittäminen viemäriin tai muut hyväksyttävät toimenpiteet. Yleiset toimenpidesuositukset Viemäriverkoston laajennus koko pohjavesialueelle kunnan vesihuoltolaitos, vesiosuuskunta Pohjois-Karjalan ELY Viemäriverkostoa sijoittaessa tulee huomioida pohjaveden virtaussuunnat eikä viemärijohtoa tule sijoittaa vedenottokaivojen läheisyyteen. Liikenne, tien- ja kadunpito: Uudet pohjavesialuekyltit tulee asentaa liikenteen suuntaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. vesiosuuskunta Pohjois-Karjalan ELY kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Yleiset toimenpidesuositukset Pohjavesialueille suunnitteilla oleville rauta- ja maanteille tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä

121 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Uusien teiden rakentamisen yhteydessä on pyrittävä suunnittelu- ja rakenneteknisin keinoin tekemään mahdollisimman vähän massansiirtoja ja leikkauksia ELY-keskus (liikenne), kunta tekninen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Yritystoiminta Pohjavesialueelle ei tule sijoittaa toimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara. ympäristölupaviranomainen, kaavoitusviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Maa-ainestenotto: Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan kaavoitusviranomainen, lupaviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) huomioitava aiempien hankkeiden ja inventointien tulokset Yleiset toimenpidesuositukset Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. lupaviranomainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Maa-aineslaki 3 Polttoainesäiliöt on suojattava ja sijoitettava ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna imeytysainetta. Murskauslaitteiston tulisi olla sähköllä toimiva. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus (ympäristö) Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian pohjavesialueen ulkopuolelle. toiminnnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus (ympäristö) Ottamisalueen ja kaivualueen rajat on merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia. Ottoalueella tulee järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille ottamisen edetessä. Ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. toiminnnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus (ympäristö) Ottoalueille on asennettava ainakin yksi havaintoputki. Ottoalueilla on seurattava pohjaveden pintaa 4 kertaa vuodessa ja laatua ennen ottotoiminnan aloitusta, oton aikana ja ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee toimittaa myös Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus (ympäristö) Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain ottamisen aikana. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä. toiminnanharjoittaja toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus (ympäristö) Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa ja jätteet on vietävä asianmukaiseen toimipisteeseen toiminnanharjoittaja, kunta, maanomistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus (ympäristö) mahd.pian Otto-alueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. toiminnanharjoittaja, kunnan ympäristösuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus (ympäristö) Koulutusta ja tiedotusta on lisättävä ja kohdistettava luvan haltijoille, myöntäjille ja ottoalueilla työskenteleville henkilöille. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,ely-keskus (ympäristö) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,elykeskus (ympäristö)

122 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Maa- ja metsätalous Peltoviljelyn vaikutuksia pohjaveden laatuun tulisi selvittää tutkimalla raakavedestä ravinteet sekä kertaluonteisesti torjunta-aineet vesiosuuskunta suojelusuunnitelman seurantaryhmä Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialuiden peltoviljelynerityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. tilojen omistajat kunnan maataloussihteeri Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa vähintään nitraattiasetuksen mukaisesti. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Torjunta-aineina saa pohjavesialueella oleville pelloille käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä aineita. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Yleiset toimenpidesuositukset Uusia eläinsuojia, lanta- ja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule sijoittaa pohja-vesialueelle. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Pohjavesialueelle rakennettavat karjasuojat, lantalat ja tuorerehuvarastot tulee rakentaa tiiviiksi voimassa olevan lainsäädännön, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tilojen omistajat/haltijat, rakennusvalvonta Ympäristölupaviranomainen Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ tilojen omistajat, rakennusvalvonta kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen Lantaa ei saa varastoida pattereissa pohjavesialueella. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava huomioon pohjavesien suojelun tarpeet. tilojen omistajat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella (erityisesti typpilannoitteet) metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus Uudistus- ja kunnostusojituksia ei suositella suoritettavan pohjavesialueella. Maanmuokkausta tehdessä suositellaan kevyempien menetelmien käyttöä. metsänomistajat neuvonta Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, ELY-keskus (ympäristö) Muuntamot Vedenottamon läheisyydessä sijaitseva muuntamo nro 7094 tulee saneerata pylväsmuuntamoksi tai rakentaa pohjavesisuojaukset. Myös kaukaisemmat pylväsmuuntamot, joilta pohjaveden virtaussuunta on vedenottamoa kohti, tulee muuttaa puistomuuntamoiksi tai rakentaa pohjavesisuojaus. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy suojelusuunnitelman seurantaryhmä Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyyn rajottamisesta 931/ Yleiset toimenpidesuositukset Pohjaveden muodostumisalueelle ei saa rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa huomioidaan pohjavesialueet ja pohjavedenottamot Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista tulee ylläpitää rekisteriä sekä karttaa, tiedot tulee toimittaa pelastusviranomaiselle Pohjois-Karjalan Sähkö Oy rakennusvalvonta viranomainen, Ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet: Viinijärven vanha kaatopaikka, toiminta loppunut, kohteessa on määnkäyttörajoite. Kaatopaikan vaikutuksia ympäristöön ja mahdollisten haitta-aineiden ympäristöön olisi seurattava säännöllisellä näytteenotolla. Velin Paja, toimiva kohde. Korjaamotoiminnan loppuessa näytteenotolla on varmistettava maaperän tila. Käsämän talouskauppa, toimiva kohde. Toiminnan loppuessa näytteenotolla on varmistettava maaperän tila. Korjaamo Ari Puhakka, toimiva kohde. Korjaamotoiminnan loppuessa näytteenotolla on varmistettava maaperän tila. kunta ELY-keskus (ympäristö) Toiminta lopetettu Alueelle on tehty tutkimukset v Kaatopaikka on peitetty. Kohteesta etäisyyttä vedenottamolle 2,2 km. toiminnanharjoittaja, maanomistaja ELY-keskus (ympäristö) Etäisyys ottamolle 2,1 km. Kohteessa ei ole tehty maaperätutkimuksia. toiminnanharjoittaja, maanomistaja ELY-keskus (ympäristö) Nykyisen omistajan aikana talouskaupan yhteydessä ei ole ollut polttonesteiden myyntitoimintaa. toiminnanharjoittaja, maanomistaja ELY-keskus (ympäristö) Etäisyys ottamolle 2,5 km. Kohteessa ei ole tehty maaperätutkimuksia.

123 Kaavoitus: Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja nopeus. toiminnanharjoittaja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELYkeskus (ympäristö) Pohjavesialueille ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) YSL 28, Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Vedenottamoiden läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Pohjavesirajaukset merkittävä kaikkiin kaavoihin kunnan kaavoitusviranomainen,maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) Kaavoituksessa ja kaavamääräyksissä otettava huomioon pohjaveden suojelu. kunnan kaavoitusviranomainen, Maakuntaliitto ELY-keskus (ympäristö) YSL 28,Ympäristönsuojeluasetus 1, Valtioneuvoston päätös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu vesiosuuskunta, luvan haltija ELY-keskus (ympäristö) VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Raakaveden ja pohjaveden laadun tarkkailu. Raakavedestä laadusta tulee tutkia ainakin ravinteet. Lisäksi raakavedestä tulee selvittää torjunta-aineet kertaluonteisesti. vesiosuuskunta, luvan haltija kunnan terveystoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus (ympäristö) Tarkkailuputkien lukkojen sarjoittaminen samaan avainsarjaan vesiosuuskunta, toimenharjoittajat Suojelusuunnitelman seurantaryhmä VHS-seuranta, vesilaitoksen käyttötarkkailu, luvanhaltioiden toiminnallinen vedenlaadun tarkkailu Pohjavesihavaintoputkien tunnusten merkitseminen putkiin Uusista pohjaveden havaintoputkista laadittava putkikortti kunta, kunnan vesihuoltolaitos Suojelusuunnitelman seurantaryhmä kunnan vesihuoltolaitos, kunta, toimenharjoittajat kunnan vesihuoltolaitos, kunta, toimenharjoittajat Toimitettava sähköisesti kunnan vesihuoltolaitokselle ja ELYkeskukselle (ympäristö) Analyysitulosten toimittaminen ympäristöhallinnon Herttajärjestelmään vesiosuuskunta ELY-keskus (ympäristö) Tilaajan suostumuksella tiedot suoraan laboratoriosta ELYkeskukselle (ympäristö) Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaan liittyvät harjoitukset, tiedottaminen ja kouluttaminen (yhdessä kunnan vesiosuuskuntien kanssa) kunnan vesihuoltolaitos, kunnan terveydensuojeluviranomainen, pelastustoimi Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Valmiuslaki 1080/1991, kunnalliset laitokset terveydensuojelulaki 8 Kaikilla merkittävillä alueen toimijoilla tulisi olla suunnitelma onnettomuuksien varalta. Suojelutoimenpiteet vahinkotapauksissa tulee selvittää ja laatia ohjeet toimenpiteistä. Toimenpiteitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Viranomaisten tulisi antaa selkeät ohjeet suunnitelman laatimisesta. toiminnanharjoittaja, pelastustoimi, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Alueellisen yhteystoiminnan parantaminen ja keskitetyn johdon järjestäminen. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön täydentämismahdollisuutta olisi tutkittava erilaisten tilanteiden varalle. kunnan vesihuoltolaitos, vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Kaikki talousveden laatua uhkaavat toiminnot on kirjattava laitoksen varautumissuunnitelmaan. kunnan vesihuoltolaitos, vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman seurantaryhmä Suunnitelma tiedottamisesta erityistilanteissa. Suunnitelmaa on päivitettävä ja toimenpiteitä harjoiteltava säännöllisesti. kunnan vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012-

124 Toimenpidesuositukset toiminnottain Vastuutaho Seuranta/Valvontavastuu Aikataulu Tarkennuksia ja lisätietoja Seuranta Vedenmuodostumis- tai valuma-alueen toiminnanharjoittajien tietoisuus mahdollisesti aiheuttamastaan vaarasta veden hankinnalle. Toiminnanharjoittajilta tulee edellyttää onnettomuustilanteiden toimintasuunnitelmaa. Viranomaisilla suunnitelma toiminnanharjoittajien valvonnasta, tiedonkulusta ja onnettomuustilanteiden harjoittelusta kunnan vesihuoltolaitos, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen, pelastuslaitos, toiminnanharjoittaja Suojelusuunnitelman seurantaryhmä 2012 Vesihuoltolaitoksen tulisi inventoida ilkivallalle ja sabotoinnille alttiit kohteet, ja suojata ne tarvittaessa. kunnan vesihuoltolaitos, vesiosuuskunta Suojelusuunnitelman seurantaryhmä heti

125 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma Liperin kunta

126 Sisällysluettelo 1 Suojelusuunnitelma-alue Ahonkylän pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot Suoja-aluepäätökset Pohjaveden laatu Pohjaveden havaintoputket Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Toimenpidesuositukset Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset Asutus Öljysäiliöt Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Vaarallisten aineiden kuljetukset Rautatieliikenne Vaarallisten aineiden kuljetukset Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Toimenpidesuositukset Lähteet Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Kartta 4 Liite 1 Pohjaveden tarkkailu Riskikohteita Maaperä Kallioperä Toimenpideohjelma 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2

127 1 Suojelusuunnitelma-alue 1.1 Ahonkylän pohjavesialue Ahonkylän pohjavesialue sijaitsee Liperin keskustasta noin 20 km luoteeseen. Pohjavesialueella olevilta vedenottamoilta pumpataan lähes 300 m³ pohjavettä päivässä Geologia ja hydrogeologia Ahonkylän pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 5,69 km², josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 4,62 km². Alueen antoisuudeksi arvioidaan 3000 m³/d, kun pohjavedeksi imeytyy 40 % sadannasta. Ahonkylän pohjavesialue on osa huomattavasta Jaamankankaan reunamuodostumaan liittyvästä luode-kaakko-suuntaisesta harjusta. Nauvunkankaan alue on deltamainen harjulaajentuma. Pohjavesialue rajoittuu kaakossa Kangasrannan pohjavesialueeseen. Luoteeseen päin pohjavesialue jatkuu pääselänteen haarautumakohtaan yhtyen Outokummun puolella sijaitsevaan Saari-Oskamon pohjavesialueeseen. Maa- ja kallioperä Pohjavesialueen maaperä on esitetty kartassa 3. Harjuselänteen maa-aines on pintakerroksen alla karkeaa kivistä soraa tai hiekkaista soraa. Itään leviävän lievealueen maaperä on silttiä ja hiekkaa sekä syvemmällä moreenia. (Pohjois- Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri 1992) Pohjavesialueen kallioperä on esitetty kartassa 4. Alueen kallioperä koostuu kiillegneissistä. Pohjavesi Pohjaveden päävirtaussuunta on alueella luoteesta kaakkoon. Vedenjohtavuus muodostuman suunnassa on hyvä. Nauvunkankaan alueella pohjavedet purkautuvat Viinijärveen. Laukunlammesta saattaa tapahtua ajoittain rantaimeytymistä. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3

128 m³/d Vedenottamot Ahonkylän vedenottamo Ahonkylän Laukunlammen vedenottamolla on kolme siiviläputkikaivoa, joista käytössä on vuonna 1996 rakennettu kaivo 3. Vedenottamolla on lupa ottaa vettä 1000 m³/d. Vedenottamolta pumpattiin vuonna 2010 keskimäärin 187 m³ pohjavettä päivässä (Kuva 1). Pumpattu vesi alkaloidaan soodalla ja desinfioidaan uv-valolla. Vedenottamolla on käytössä kaukovalvontajärjestelmä. Vedenottamo sijaitsee lähellä Laukunlampea, josta saattaa tapahtua rantaimeytymistä. Ottamoalue on aidattu (Kuva 2) Ahonkylä Nauvunkangas Kuva 1. Ahonkylän ja Nauvunkankaan vedenottamoilta otetut vuorokautiset vesimäärät vuosina Kuva 2. Ahonkylän vedenottamoalue. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 4

129 Nauvunkankaan vedenottamo Nauvunkankaan vedenottamo (Kuva 3) sijaitsee Laukunlammen vedenottamolta n. 2 km pohjoiseen. Alueelle on rakennettu siiviläputkikaivo vuonna Nauvunkankaan vedenottamolta pumpataan vettä Laukunlammen vedenottamon kautta (alkalointi) verkostoon. Lisäksi Nauvunkankaan vettä pumpataan myös hapetusvedeksi Laukunlammen kaivoon 3. Vedenottamolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston lupa (68/06/2) ottaa vettä 500 m³/d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2010 Nauvunkankaan vedenottamolta pumpattiin vettä 110 m³/d. Kuva 3. Nauvunkankaan vedenottamo Suoja-aluepäätökset Ahonkylän pohjavesialueen vedenottamoilla ei ole vahvistettuja suojaaluepäätöksiä. Vanhassa suojelusuunnitelmassa vedenottamolle on esitetty ohjeelliset suoja-alueet Pohjaveden laatu Ahonkylän pohjavesialueen vedenottamoiden raakaveden laatutiedot vuosilta on esitetty taulukossa 1. Näytteet ovat sekoitevettä Ahonkylän ja Nauvunkankaan vedenottamoilta. Tulosten mukaan pohjaveden ph on keskimäärin 7,0. Vesi on pehmeää ja sen alkaliteettiarvot ovat kohtuullisen matalat. Pohjaveden happipitoisuus on kohtuullisen alhainen, mutta kyseisillä tutkimuskerroilla näytteessä ei ole kuitenkaan esiintynyt rautaa. Aiemmin tutkituissa Ahonkylän vedenottamon kaivon 3 raakavesinäytteissä on ajoittain todettu lievästi kohonneita rautapitoisuuksia. Pohjaveden kloridipitoisuus on erittäin alhainen. Kalsiumia esiintyy kohtuullisesti ja sulfaattia hieman normaalia enemmän. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 5

130 Taulukko 1. Ahonkylän vedenottamoiden raakaveden laatu vuosina (Ahonkylä kaivo 3, Nauvunkangas kaivo 4). Parametri Yksikkö n ka md min maks ph 2 7,0 7,0 6,9 7,0 Koliformiset bakteerit pmy/100 ml Escherichia Coli pmy/100 ml Rauta µg/l 2 <20 <20 <20 <20 Happi mg/l 2 4,2 4,2 4,1 4,2 Alkaliteetti mmol/l 2 0,64 0,64 0,63 0,64 Kalsiumkovuus mmol/l 2 0,23 0,23 0,1 0,35 Kalsium mg/l 2 9,0 9,0 3,9 14 Kloridi mg/l 2 2,9 2,9 2,8 2,9 Sulfaatti mg/l Lisäksi viime vuosina on tutkittu myös Ahonkylän vedenottamon kaivojen 1-2 veden laatua. Tutkimuksissa on todettu kaivojen rauta- ja mangaanipitoisuuksien olevan korkeita. Ahonkylän vedenottamolla on kokeiltu hapettaa kaivojen 1-2 vettä Nauvunkankaan vedellä. Tutkimustulosten mukaan raakaveden laatu on näin saatu paremmaksi. Hapetusvettä pumpataan Nauvunkankaalta myös Ahonkylän käytössä olevaan kaivoon Pohjaveden havaintoputket Ahonkylän pohjavesialueella on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan kaikkiaan 40 havaintoputkea. Lisäksi havaintopaikkoina toimii 11 kaivoa ja ottamon hana. Ahonkylän vedenottamon osalta pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua tehdään kahdesta havaintoputkesta sekä seuraamalla Laukanlammen ja Matkalammen vedenpinnankorkeutta. Nauvunkankaan vedenottamolla tarkkailua tehdään neljästä havaintopisteestä sekä kaivosta. Havaintopisteet on esitetty kartassa Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä pohjavesialueella sijaitsevat suojelualueet Pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsee Iso-Juurikan-Leveävaaran alue, joka on harjujensuojeluohjelma- sekä Natura-aluetta. Alueen kokonaispinta-ala on lähes 400 hehtaaria, josta noin 250 hehtaaria ulottuu pohjavesialueen ulkopuolelle. Alue on maisemallisesti ja geologisesti merkittävä Jaamankankaan saumamuodostuman länsipäätä edustava alue. Iso-Juurikan-Leveävaaran alueella sijaitsee suuria selänteitä, rinnakkaisia selänteitä, harjukuoppia, harjuhautoja sekä muinaisrantoja. Alueella on myös edustavia harjulehtoja. Alue on määritelty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Lisäksi pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee Pölkkyvaaran paikallisesti arvokas harjualue, joka yltää aina Kangasrannan pohjavesialueelle asti. Pohjavesialueen koillisrajalla sijaitsee yksityinen Sätöslahden luonnonsuojelualue. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6

131 Pohjavesialueella sijaitsee useita lampia, joista ainakin pohjavesialueen eteläosassa sijaitsevat Matkalampi ja Laukunlampi ovat pohjavesimuodostumasta riippuvaisia Pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsevat lammet Kalaton, Ukkolampi, Pieni-Juurikka, Iso-Juurikka sekä Pieni-Juurikka Pohjavesialueella ei sijaitse ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän mukaan lähteitä Pohjavesialueen maankäyttö ja kaavoitustilanne Maakuntakaavassa Ahonkylän pohjavesialueen luoteisosa on suurimmaksi osaksi merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Lisäksi kaavaan on merkitty pohjavesialueen pohjoisosassa olevat muinaismuistoalueet sekä pohjavesialueen koillisrajalle yltävä luonnonsuojelualue. Pohjavesialueen eteläosaan on merkitty maakuntakaavan kohdemerkinnällä taajamatoimintojen alue. Pohjavesialue on myös merkitty kaavaan. Pohjavesialueella ei ole voimassa olevia yleis- eikä asemakaavoja. Ahonkylän pohjavesialueen maankäyttöä hallitsee metsätalous (Taulukko 2, Kuva 4). Alueella on myös jonkin verran peltoviljelyä, vesistöjä sekä muita pienempiä maankäyttömuotoja. (Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000). Taulukko 2. Maankäyttö Ahonkylän pohjavesialueella. Ahonkylä pohjavesialue muodostumisalue Kokonaispinta-ala [ha] Taajama-asutus [ha] 0 0 Haja-asutus [ha] 4,1 2,5 Loma-asutus [ha] 3,7 2,6 Peltoviljely [ha] 38,3 26 Metsätalous [ha] 493,6 409,7 Maa-ainestenotto [ha] 4,2 4,2 Vesistöt [ha] 20,3 17,4 Teollisuus- tai varastoalue [ha] 0 0 Varalla [ha] 4,8 0 Virkistysalue [ha] Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7

132 Kuva 4. Maankäyttö Ahonkylän pohjavesialueella Toimenpidesuositukset Tarkkailussa olevat havaintoputket tulee lukita ja lukot sarjoittaa samaan avainsarjaan. Pohjaveden havaintoputkien tunnukset tulee merkitä putkiin. Uusista asennettavista pohjavesiputkista tulee tehdä pohjaveden havaintoputkikortti, joka toimitetaan kunnan vesihuoltolaitokselle ja Pohjois- Karjalan ELYkeskukseen. Ahonkylän ja Kangasrannan pohjavesialueiden pohjavedenjakajan sijainti tulisi selvittää. Mikäli pohjavesialueella vedenottamoiden läheisyyteen suunnitellaan toimintoja, joilla voi olla vaikutusta pohjaveden laadulliseen tai määrälliseen tilaan tulee toiminnanharjoittajan arvioida oman toimintansa mahdolliset vaikutukset vedenottamolle selvittämällä pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus. Pohjavesialueiden maankäyttöä suunniteltaessa on arvioitava kaavan vaikutukset sekä pohjaveden laatuun että määrään. Ahonkylän pohjavesialueelle ei saa sijoittaa pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueelle saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloin toiminnasta aiheutuvat riskit tulee minimoida pohjavesisuojauksien ja tarkkailujen avulla. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, tulee pohjavesiolosuhteet selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottopaikkojen läheisyyteen ei tule kaavoittaa taajama-alueita. Riskitoiminnoille tulee kaavoituksessa osoittaa riittävästi paikkoja pohjavesialueiden ulkopuolella. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 8

133 Pohjavesialueet tulee osoittaa kullakin kaavatasolla asianmukaisin merkinnöin. Tarpeen vaatiessa kaavoituksessa voidaan käyttää pohjaveden suojeluun liittyviä tai sitä koskevia kaavamääräyksiä. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9

134 2 Riskitoiminnot, niiden arvioinnit ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Öljysäiliöt Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljysäiliörekisterin mukaan pohjavesialueella ei sijaitse öljysäiliöitä (tilanne 1/2011). Rekisteri voi olla kuitenkin osin puutteellinen. Pohjavesialueelle sijoittuvilla maatiloilla saattaa olla käytössä farmarisäiliöitä. Riskinarviointi Pohjavesialueella voi olla öljysäiliöitä, joita ei ole merkitty öljysäiliörekisteriin. Suojaamattomat öljysäiliöt aiheuttavat riskiä pohjaveden laadulle. Todennäköisesti kuitenkaan vedenottamoiden läheisyydessä ei sijaitse öljysäiliöitä. Toimenpidesuositukset Pelastusviranomaisen tulee pitää ajan tasalla öljysäiliörekisteriä. Öljysäiliörekisteriin tulee koota tiedot säiliön sijainnista, omistajasta, tilavuudesta, materiaalista, valmistusvuodesta, sijoituksesta (maan päällä/alla), mahdollisesta suojaaltaasta, sekä edellisestä ja seuraavasta tarkastusajankohdasta. Pohjois- Karjalan pelastuslaitoksen tulee lähettää kysely säiliötilanteesta öljysäiliöitä omistaville kiinteistöille. Mikäli pohjavesialueelle rakennetaan uusia öljysäiliöitä, uudet öljysäiliöt sekä niiden putkistot tulee sijoittaa maan päälle. Öljysäiliöt tulee varustaa säiliön tilavuuden kattavilla suoja-altailla, ylitäytönestimillä ja vuodonilmaisujärjestelmillä Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Pohjavesialueella ei ole viemäriverkostoa. Ahonkylän pohjavesialueella on aiemmin tehdyn suojelusuunnitelman mukaan viisi vakituisesti asuttua kiinteistöä, joiden jätevesien käsittely hoidetaan maahan imeyttämällä. Vakituisen asutuksen lisäksi pohjavesialueelle sijoittuu myös loma-asutusta, joissa saatujen tietojen mukaan kolmella kiinteistöllä on käytössä kompostikäymälä ja syntyvät vähäiset harmaat jätevedet imeytetään maahan. Kiinteistöillä on käytössä kantovesi. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 10

135 Riskinarviointi Pohjavesialueella tapahtuva jätevesien maahanimeytys voi aiheuttaa paikallisesti riskiä pohjaveden laadulle. Kiinteistöissä, joissa on kantovesi, ei arvioida aiheutuvan riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpidesuositukset Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmät jätevesiasetuksen ja Liperin kunnan ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset täyttäväksi mahdollisimman pikaisesti. Jätevesijärjestelmän kunnostamiseen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Kiinteistöillä on oltava jätevesiasetuksen edellyttämät jätevesijärjestelmän hoito- ja käyttöohjeet. Jätevesijärjestelmien tyhjennyksistä ja muista huoltotoimista tulee pitää kirjaa. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja kunnossapitotiedot on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2.2 Liikenne, tien- ja kadunpito Tiestö, liikennemäärät ja pohjavesisuojaukset Ahonkylän pohjavesialueen eteläosan halki kulkee tie nro (Viinirannantie). Tien liikennemäärät ovat vähäisiä ja koostuvat lähes täysin henkilöliikenteestä. Tiellä on sattunut vuosina yksi liikenneonnettomuus. Lähimmillään tie sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä vedenottamosta. Pohjavesialueella sijaitsee lisäksi useita pieniä yksityisteitä mm. Nauvunkankaantie sekä Koira-Aho. Tien pituus pv-alueella (km) Taulukko 3. Ahonkylän pohjavesialueen tiestötiedot. Tie KVL (ajon/vrk) KVL RAS (ajon/vrk) Tien hoitoluokka Suolamäärä (t/km/a) Pohjavesisuojaukset Liikenneonnettomuudet II 0,03 1,9 Ei 1 KVL= Keskimääräinen vuorokausiliikenne. RAS= Raskas liikenne Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Viinirannantien hoitoluokka on II. Tienpidossa suolaa käytetään vain satunnaisesti hiekoitushiekan joukossa. Pohjavesialueella olevien yksityisteiden suolauksesta ei ole tietoa. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11

136 2.2.2 Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksesta pohjavesialueella ei ole saatavissa tietoa. Todennäköisesti kuljetettavat määrät ovat kuitenkin pieniä. Riskinarviointi Pohjavesialueella sijaitsevat tiestö ei aiheuta merkittävää riskiä pohjavedelle. Tiestön liikennemäärät ovat pienet eikä raskasta liikennettä alueella juurikaan ole. Liukkaudentorjunnassa ei tietojen mukaan käytetä juurikaan suolaa. Toimenpidesuositukset Suurin osa pohjavesialue-kylteistä on asennettu tien suuntaisesti ja ovat näin ollen hankalia havainnoida. Mikäli jatkossa on tarpeen uusia merkkejä tai asentaa uusia, tulee uudet kyltit asentaa liikenteen vastaisesti. Pohjavesialueen merkintöihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sekä niissä tien kohdissa, joissa pohjavesialue alkaa. Vanhat haalistuneet kyltit tulee vaihtaa uusiin. 2.3 Rautatieliikenne Pohjavesialueen rajalla sijaitsee rautatietä noin 1,5 kilometrin matkalla. Alueella sijaitsee Joensuun ja Sysmäjärven välinen rataosa, joka on sähköistämätön ja sen päällysrakenteena on betonipölkkyraide. Ratalinja sijaitsee harjun reunalla, jossa maaperä on hietavaltaista. Vedenottamoiden suhteen ratalinja sijaitsee pohjaveden virtaussuunnan alapuolella. Ahonkylän pohjavesialueella sijaitsevan rataosuuden suurin sallittu nopeus junille on 100 km/h. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi tasoristeystä (Ahonkylä 1 ja Laukkala). Ahonkylän tasoristeyksen (Kuva 5) kautta kulkee läheisen maa-ainesten ottoalueen liikenne. Ahonkylän tasoristeyksessä radan kaarre heikentää näkemiä itään. Laukkalan tasoristeyksessä on myös todettu puutteita, sillä radan kaarre heikentää näkemiä lännen suuntaan. Tasoristeyksissä ei ole puomeja. Tasoristeysten alueella näkemiä on raivattu. Vuonna 2005 toteutettiin selvitys Siilinjärvi.- Viinijärvi-rataosan tasoristeysten turvallisuudesta. Selvityksessä ehdotettiin näkemien raivausten lisäksi toimenpiteiksi ajoneuvoyhdistelmien ajokieltoa tasoristeyksissä. Kieltoa ei ole kuitenkaan toteutettu. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 12

137 Kuva 5. Ahonkylän tasoristeys Vaarallisten aineiden kuljetukset Ahonkylän pohjavesialueen poikki kulkevan rataosuuden vaarallisten aineiden kuljetusten kokonaismäärä vuonna 2009 oli 0,109 miljoonaa tonnia. Pääosan vaarallisten aineiden kuljetuksista muodostivat puristetut, nesteytetyt ja paineen alaisina liuotetut kaasut (0,083 milj. tonnia) sekä palavat nesteet (0,018 milj. tonnia). Riskinarviointi Liikenneviraston vuonna 2010 tekemän riskienhallintaselvityksen Ahonkylän pohjavesialueelle sijoittuvat rataosuudet on arvioitu riskiluokkaan D (hyvin pieni). Sijaintinsa puolesta pohjavesialueella oleva ratalinja ei aiheuta merkittävää riskiä vedenottamoiden veden laadulle. Alueella olevat tasoristeykset aiheuttavat kuitenkin onnettomuusriskin. Onnettomuuksien yhteydessä vaarallisia aineita voi päästä maaperään ja pohjaveteen. Rataosuudella kuljetetaan vaarallisia aineita. Toimenpidesuositukset Liikenneviraston vuonna 2010 tekemän riskienhallintaselvityksen mukaan alueella olevien tasoristeyksien turvallisuutta tulee kehittää. Selvityksessä ei ole kuitenkaan esitetty keinoja, joilla turvallisuutta parannetaan. Alueen tasoristeykset tulisi varustaa puomeilla. Pohjavesialueella olevalle rata-alueelle tulee asentaa pohjavesialuekyltit. Ratahenkilökunnalle tulee järjestää riittävästi koulutusta, jossa kerrotaan pohjavesialueista ja toimenpiteistä mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Rataosuuksille tulee mahdollisuuksien mukaan radankunnostuksen yhteydessä tehdä myös pohjavesisuojauksia. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13

138 2.4 Maa-ainestenotto Pohjavesialueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet Ahonkylän pohjavesialueella sijaitsee kaksi voimassa olevaa maa-aineslupaa (Taulukko 4). Luvat on myönnetty 10 vuoden ajalle ja yhteisottomäärä niissä on m³-ktr. Taulukko 4. Ahonkylän pohjavesialueella voimassa olevat maa-ainesluvat. Lupa Notto tunnus Lupa myönnetty Päättymispäivä Lupaaika (a) Kokonaisottomäärä (m³-ktr) Ottoala (ha) Aineslaji Pohjaveden pinnantaso (N60) Alin ottotaso (N60) ,76 Sora ja hiekka ,5 Sora ja hiekka 85, ,76 ( ) 95 Luvan 1 (Timo Laukkanen) ottoalue sijaitsee noin 110 metrin etäisyydellä Ahonkylän vedenottamosta luoteeseen. Alueella on myös aiemmin ollut maaainestenottoa. Pohjaveden havaintoputki sijaitsee alueen vieressä luoteiskulmassa. Lisäksi pohjaveden havaintoputki P4 sijaitsee ottamisalueen läheisyydessä. Lupamääräysten mukaan pohjaveden pinnankorkeutta on tarkkailtava asennettavan pohjaveden havaintoputken avulla neljä kertaa vuodessa. Suojamaakerroksen paksuus tulee olla kaikissa olosuhteissa vähintään 5 metriä. Lupamääräysten mukaan ottamisen aikana käytettävät öljy- ja polttoaineet sekä muut haitalliset aineet on säilytettävä asianmukaisesti alueen ulkopuolella. Säilytyksessä on suositeltavaa käyttää säiliöiden tilavuutta vastaavaa katettua suoja-allasta. Toiminnassa käytettävän konekaluston säilytys on järjestettävä asianmukaisesti ottoalueen ulkopuolella. Kaluston huolto, korjaus tai pesu on ottoalueella kiellettyä. Huolto- ja korjauspaikat on varattava em. alueen ulkopuolelle ja ne on suojattava asianmukaisesti. Luvan 2 (Destia) ottoalue sijaitsee noin 400 metrin päässä Ahonkylän vedenottamosta luoteeseen (Kuva 6., Kuva 7.) Alueella on jo aiemmin otettu maaaineksia. Ottoalueen läheisyydessä sijaitsee pohjaveden havaintoputki (PVP), jossa pohjaveden pinnantaso on ollut tasolla 83, Lupamääräysten mukaan pohjaveden pinnantarkkailua tulee tehdä neljä kertaa vuodessa. Pohjaveden suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 4 metriä. Lisäksi lupamääräysten mukaan ottamisen aikana käytettävä öljytuotteet ja muut haitalliset aineet on säilytettävä luonnontilaisella alueella kaivualueen ulkopuolella ja ne on varustettava tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle ja suojattava asianmukaisesti. Konekaluston huolto- ja korjauspaikat on varattava kaivualueen ulkopuolelle. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 14

139 Kuvat 6. ja 7. Näkymä Destian maa-ainesten ottoalueelle. Ahonkylän pohjavesialueella toimii yksi ympäristöluvitettu murskausasema Destian ottoalueella. Ympäristöluvassa on määritetty murskauslaitosten vuosittainen toiminta-aika. Siinä on annettu määräyksiä mm. öljy- ja polttoaineiden sekä käytettävän kaluston varastoinnista. Luvassa toiminnanharjoittaja on velvoitettu huolehtimaan toiminnasta syntyvistä jätteistä sekä varautumaan onnettomuustilanteisiin. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamis-projektin loppuraportissa pohjavesialue on merkitty pohjaveden ottoon varattavaksi alueeksi. Pohjavesialueen eteläosan Pölkkyvaaran harjualue on merkitty luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaaksi harjualueeksi, jossa ei tule harjoittaa maaainestenottoa. Valtakunnallisesti arvokas Iso-Juurikka-Leveävaaran harjualue on myös luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas harjualue ja lisäksi Natura-aluetta, jossa maa-ainestenotto on rajoitettua. Riskinarviointi Pohjavesialueella olevat maa-ainesluvat sijoittuvat Ahonkylän vedenottamon kannalta riskialttiille paikalle. Pohjaveden virtaussuunta alueelta on kohti vedenottamoa. Maa-ainesten ottotoiminnassa mahdollisesti sattuvat öljyvahingot aiheuttavat vaaraa pohjaveden laadulle. Ottoalueilla voi olla myös vaikutusta muodostuvan pohjaveden laatuun ja määrään. Murskaustoiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa pohjaveden laadulle toimittaessa ympäristölupaehtojen mukaisesti. Toimenpidesuositukset Luonnontilaisille alueille tulisi myöntää uusia maa-aineslupia vain, jos alue on todettu maa-ainestenottoon sopivaksi. Vedenottamoiden läheisyydessä ei sallita maa-ainesten ottotoimintaa eikä murskaustoimintaa. Asfalttiasemia ei tule perustaa pohjavesialueille ollenkaan. Alueet, joilla maa-ainestenottotoiminta on käynnissä, tulee hyödyntää tehokkaasti, kuitenkin huomioiden suojakerrospaksuudet. Maa-ainesten ottosuunnitelmissa tulee huomioida pohjaveden määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Käsiteltäessä uusia maa-aineslupia tulee lupaprosessissa ottaa huomioon aiempien hankkeiden ja inventointien tulokset. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15

140 Polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Alueella tulee aina olla varattuna öljyn torjuntaan tarkoitettua imeytysainetta. Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn tulee luvissa kiinnittää erityistä huomiota. Murskauslaitteiston on oltava ensisijaisesti sähköllä toimiva, suojaamattomia aggregaatteja ei maa-ainesten ottoalueilla tulisi hyväksyä. Ottoalueille ei saa perustaa maa-ainestenottoon liittymättömiä varastoalueita, kuten esimerkiksi puutavaran varastointia. Ottoalueen portilla tulee olla kyltti, jossa on luvanhaltijan yhteystiedot ja pohjavesialueen merkki. Toiminta-alueen jätehuolto tulee järjestää kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian asianmukaiseen käsittelyyn. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista on ottamisalueen ja kaivualueen rajat merkittävä selvästi. Korkeuskiintopisteen ja rajamerkintöjen on oltava asianmukaisia koko lupa-ajan. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee ottoalueella järjestää alkutarkastus. Ottamisalueelta poistettavat pintamaat tulee varastoida ottamisalueen reunoille. Pintamaiden poisto tulee tehdä mikäli mahdollista ottamisen edetessä. Muuta ottotoimintaan liittymätöntä ylijäämämaiden varastointia ja käsittelyä ei saa tehdä ottamisalueella. Ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei rikota tiiviitä reuna-alueiden maakerroksia, minkä seurauksena pintavesiä kulkeutuu pohjavesialueelle tai pohjavettä virtaa pois pohjavesialueilta. Suojakerroksen paksuus tulee olla vähintään 5 m. Ottoalueille on alueen koosta riippuen asennettava ennen ottotoiminnan aloittamista ainakin yksi havaintoputki, josta pohjaveden pinnantasoa ja veden laatua voidaan tarkkailla. Pohjaveden pinnankorkeutta on havainnoitava neljä kertaa vuodessa, jotta kaivua ei uloteta liian lähelle pohjaveden pintaa. Laaduntarkkailua tulee suorittaa ennen maa-ainestenottoa, oton aikana sekä ottotoiminnan päätyttyä huomioiden ottotoiminnan laajuus. Laadun tarkkailusta sovitaan erikseen luvan myöntämisen yhteydessä. Tarkkailutulokset on kirjattava ylös ja ilmoitettava maa-aineslupia valvovalle viranomaiselle. Laadun tarkkailutulokset tulee ilmoittaa myös Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Alueiden liikennejärjestelyt tulee järjestää siten, että onnettomuustilanteet vältetään ja pohjaveden pilaantuminen estetään. Alueen pölynsidontaan on käytettävä puhdasta vettä. Asiaton ajoneuvoliikenne ottamisalueille tulee estää. Ottamisalue pitää maisemoida vaiheittain jo ottamisen aikana. Tiivistyneet alueet tulee pehmentää toiminnan loputtua, ja rinteiden ylä- ja alaosat on pyöristettävä. Alueen jälkihoidon toteutumista ottamistoiminnan edistyessä tulee seurata. Luvan haltijat tulee velvoittaa varastoimaan pintamaat alueelle ja käyttämään niitä jälkihoidossa. Kun jälkihoito on suoritettu, on paikalla tehtävä lopputarkastus. Maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä tulee alue siistiä poistamalla kaikki maa-ainestenottoon liittyneet koneet ja tavarat. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 16

141 Pohjavesialueella olevat jälkihoitamattomat ottoalueet pitää kunnostaa. Mikäli alueilta löytyy kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa, pitää tavarat toimittaa asianmukaiseen toimipisteeseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. tavara. Lupaprosessin yhteydessä tulisi maa-ainesten ottajilta edellyttää omaa laatujärjestelmää, jossa on mm. varauduttu pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseen. Ottoalueilla toimivat henkilöt tulee perehdyttää alueen ympäristöasioihin esim. Infra Ry:n laatiman kaavakkeen mukaisesti. 2.5 Maa- ja metsätalous Pohjavesialueella sijaitseva maa- ja metsätalous Pohjavesialueella on peltoviljelyalaa kaikkiaan noin 28,5 ha, joista noin 24 ha sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle. Peltoviljelyä ohjataan pääasiassa EU:n tukijärjestelmään sisältyvillä ehdoilla. Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin erityistukisopimuksiin, joista yksi on pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuki. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on noudatettava ehtoja, jotka ovat esim. lannoitemäärien osalta nitraattiasetuksen vaatimuksia tiukempia. Pääosa Liperin kunnan alueen peltoaloista kuuluvat ympäristötuen piiriin. Ahonkylän pohjavesialue on suurelta osin metsätalousvaltaista aluetta. Pohjois- Karjalan metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeessa on kerrottu metsänhoitotoimenpiteiden suorittamisesta pohjavesialueilla. Ohjeen mukaan pohjavesialueilla suositaan pieniä uudistamisalueita ja maanmuokkaus tehdään mahdollisimman kevyesti. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, ettei maanpintaa paljasteta liikaa eikä muokkausta uloteta kivennäismaan pintaa syvemmälle. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuussa jätetään siihen soveltuvilla maapohjilla lehtipuusekoitusta lisäämään humuskerroksen paksuutta. Kulotuksia ja ojituksia ei tehdä eikä (I-luokan) pohjavesialueilla käytetä metsälannoitteita. Pohjavesialueilla ei käytetä lietelantaa tai virtsaa lannoittamiseen. Myöskään torjunta-aineita ei käytetä pohjavesialueilla. Metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti koneiden huoltoalueet suositellaan sijoitettavaksi pohjavesialueen ulkopuolelle eikä vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille sijoiteta koneiden huolto- tai tankkauspaikkoja. Metsä- ja kaivinkoneissa on oltava öljyntorjuntavälineet ja urakoitsijan on huolehdittava öljyvahinkojen nopeasta torjunnasta ja ilmoittamisesta. Metsäkoneissa suositellaan käytettävän bioöljyä ja metsurihakkuissa kasvipohjaista voiteluöljyä. Riskinarviointi Viljelytoiminnasta voi aiheutua riskiä erityisesti Nauvunkankaan vedenottamon pohjaveden laadulle. Nauvunkankaan vedenottamolta on etäisyyttä lähimmille pohjaveden muodostumisalueelle sijoittuville pelloille noin 400 m. Ahonkylän 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17

142 vedenottamoa lähimmät pohjaveden muodostumisalueella olevat pellot sijaitsevat noin 1,5 km etäisyydellä vedenottamolta pohjoiseen. Metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttama riski pohjavedelle on pieni toimittaessa metsänhoitoyhdistyksen ympäristöohjeen mukaisesti. Toimenpidesuositukset Viljelijöitä tulee kannustaa hakemaan pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistukea tai perustamaan suojavyöhyke erityistuella. Pohjavesialueilla olevien peltojen lannoitus tulee suorittaa vähintään nitraattiasetuksen mukaisesti. Lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueella. Asiassa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Kasvinsuojeluaineina ja lannoitteina pohjavesialueella saa käyttää vain turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä aineita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ( ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, josta löytyy tiedot kasvinsuojeluainesta ja niiden mahdollisista käyttörajoituksista pohjavesialueilla. 2.6 Muuntamot Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Ahonkylän pohjavesialueella sijaitsee yhteensä 4 muuntamoa (Taulukko 5). Ahonkylän vedenottamon vieressä oleva muuntamo on saneerattu puistomuuntamoksi. Muut pohjavesialueella olevat muuntamot ovat pylväsmuuntamoita, joissa ei tietojen mukaan ole tehty pohjavesisuojauksia. Kussakin muuntamossa on öljyä 90 kg. Kaikki muuntamot sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueella. Taulukko 4. Ahonkylän pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot. Nro Muuntamo Rakennettu Teho kva Öljyä (kg) Malli Suojaallas / muu suojaus Muodostumisalueella Etäisyys vedenottamoon (m) Puisto Ei Kyllä 0 (Ahonkylä) Pylväs Ei Kyllä 790 (Nauvunkangas) Pylväs Ei Kyllä 2180 (Nauvunkangas) Pylväs Ei Kyllä 1170 (Ahonkylä) Riskinarviointi Suojaamattomat sähkömuuntamot aiheuttavat riskiä pohjaveden laadulle mahdollisissa rikkoontumistapauksissa 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 18

143 Toimenpidesuositukset Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot tulisi saneerata puistomuuntamoksi tai muuntamoille tulisi rakentaa alapuolinen suojaus. Tarvittaessa muuntamoiden alapuolella oleva maa-alue on tiivistettävä siten, että mahdollisessa vuototapauksessa öljy ei pääse imeytymään maaperään. Muuntamoiden ylijännitesuojausta tulee tehostaa onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi ainakin niissä muodostumisalueella sijaitsevissa kohteissa, joita ei kustannussyistä pystytä saneeraamaan puistomuuntamoiksi kohtuullisessa ajassa. 2.7 Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita on Ahonkylän pohjavesialueella yhdessä kohteessa (Taulukko 6). Taulukko 5. Ahonkylän pohjavesialueella sijaitsevat MATTI-kohteet. Nro Kohde Toiminta Laji Tehdyt toimenpiteet / lisätieto 1 Ratahallintokeskus, tasoristeysonnettomuus Ahonkylä Öljy- ja kemikaalivahinkoalueet Ei puhdistustarvetta / ei käyttörajoitetta Vedenottamolle 340 m. Kunnostettu. Loppuraportti Riskinarviointi Pohjavesialueen lounaisrajalla sijaitsevan tasoristeyksen alueella tapahtui vuonna 2008 liikenneonnettomuus, jossa kaksi peräkkäin kytkettyä veturia törmäsi kuorma-autoon. Törmäyksen voimasta kuorma-auto hajosi useaan osaan. Veturin polttoainesäiliö vaurioitui, josta valui rata-alueelle noin 1400 litraa polttoöljyä. Lisäksi törmäyksessä hajonneesta kuorma-autosta valui maastoon moottoriöljyä, hydrauliikkaöljyä ja muita nesteitä. Onnettomuuspaikka sijaitsee noin metrin etäisyydellä vedenottamosta. Kohde on kunnostettu vuonna 2008, jolloin alueelta on poistettu 236,08 tonnia pilaantuneita maamassoja. Kohteessa ei ole enää puhdistustarvetta. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19

144 3 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta sekä seuranta 3.1 Pohjaveden määrän ja laadun valvonta Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailua edellytetään vedenottamoiden vedenottoluvissa ja tarkkailu toteutetaan Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin sekä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti (Taulukko 7) Nauvunkankaan vedenottamon tarkkailussa on neljä havaintoputkea ja yksi kaivo. Pohjavedenpinnan korkeudet mitataan tarkkailupisteistä kerran kuukaudessa. Ahonkylän vedenottamon tarkkailussa pohjavedenpinta mitataan nykyisin vedenottamon havaintoputkesta sekä putkesta 4. Lisäksi tarkkaillaan Matkalammen sekä Laukunlammen vedenpintoja. Tarkkailua tehdään kerran kuukaudessa. Taulukko 6. Pohjaveden määrällisen tilan tarkkailu. Tarkkailupiste Pinnan tarkkailu Tarkkailuohjelma (vuosi) HP 59/04 1 krt/kk Nauvunkangas (2006) HP 1/05 1 krt/kk Nauvunkangas (2006) HP 3/05 1 krt/kk Nauvunkangas (2006) HP 5/05 1 krt/kk Nauvunkangas (2006) Kaivo 1(Kuoppaniemi) 1 krt/kk Nauvunkangas (2006) PVP/ottamo 1 krt/kk Ahonkylä (1982) P4 1 krt/kk Ahonkylä (1982) Laukunlammen korkopaalu 1 krt/kk Ahonkylä (1982) Matkalammen korkopaalu 1 krt/kk Ahonkylä (1982) Vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelmaan liittyvä laaduntarkkailu perustuu talousvesiasetukseen (461/2000), ja pääpaino on ollut verkostoveden laadun selvittämisessä (Taulukko 8). Jatkuvan valvonnan mukaisia näytteitä otetaan (mukaan lukien ne näytteet, jotka otetaan jaksottaisen seurannan yhteydessä) otetaan kuusi kertaa vuodessa yhdestä näytteenottopaikasta kerrallaan. Jaksottaisen seurannan näytteet otetaan kerran vuodessa yhdestä näytteenottopaikasta kerrallaan. Nitriittipitoisuus tutkitutetaan laitokselta lähtevästä vedestä yhden kerran vuodessa jaksottaisen seurannan yhteydessä. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 20

145 Taulukko 8. Liperin kunnan vesilaitoksen Viinijärven vedenottamon valvontatutkimusohjelman näytteenottokerrat. Analyysi Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta Haju 6 1 Maku 6 Sameus 6 1 Väri 6 1 ph 6 1 Sähkönjohtavuus 6 1 Rauta 6 1 Mangaani 6 1 Nitriitti (NO 2 ) 1 Alumiini 1 Ammonium 6 1 Ammoniumtyppi 1 Enterokokit 1 Escherichia coli 6 Koliformiset bakteerit 6 Heterotrofinen pesäkeluku 1 Antimoni 1* Arseeni 1 Bentseeni 1* Bentso(a)pyreeni) 1* Boori 1* Kadmium 1 Kromi 1 Kupari 1 Syanidit 1* 1,2-dikloorietaani 1* Fluoridi 1 Lyijy 1 Elohopea 1 Nikkeli 1 Nitraatti (NO 3 ) 1 Nitraattityppi 1 Nitriittityppi 1 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt 1* Seleeni 1* Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. 1* Kloorifenolit 1* Sulfaatti 1 Natrium 1 Hapettuvuus 1 Kloridi 1 Kokonaiskovuus 1 Alkaliteetti Happi Kalsium *Aineet tutkitaan vähintään kerran 5 vuoden välein, jos pitoisuudet ovat alle 50 % rajaarvopitoisuuksista. Määritykset tehdään seuraavan kerran vuonna Pohjavesialueella maa-ainestenottajat tarkkailevat pohjaveden pintaa ottoalueiden läheisyydessä olevista putkista neljä kertaa vuodessa. Tarkkailussa mukana olevat putket on esitetty kartassa Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 21

146 3.2 Toimenpidesuositukset Vesihuoltolaitoksen käyttötarkkailussa on tutkittava säännöllisesti raakavedestä sellaisia kemikaaleja, joita pohjavesialueen toiminnoista voi päästä veteen. Vedenottamoiden käyttötarkkailussa olisi lisättävä näytteenottokertoja ainakin niiden muuttujien osalta, joista havaitaan viitteitä, vaikka havainnot olisivatkin alle virallisten määritysrajojen. Pohjavesialueella olevien riskitekijöiden vuoksi raakaveden laadusta tulee tehdä kertaluontoisesti analyysi torjunta-aineista ja ravinteista. Vedenlaatua tulisi tarkkailla niiden kohteiden läheisyydessä, joista havaittuja aineita epäillään kulkeutuvan pohjaveteen. Pohjaveden laatua on tarkkailtava säännöllisesti myös muiden merkittävimmiksi arvioitujen riskikohteiden läheisyydessä. Maa-ainesluvissa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua 4 kertaa vuodessa ja veden laadun tarkkailua tapauskohtaisesti ottoalueelta vähintään yhdestä pohjavesiputkesta ennen maa-ainestenottoa, oton aikana ja maa-ainesten ottotoiminnan päätyttyä. Myös uusissa ympäristöluvissa tulee edellyttää pohjaveden laadun ja pinnantarkkailua. Pohjaveden laadun seurantaa tulee kehittää siten, että kaikki vesilaitosten raakavesistä, ympäristölupiin liittyvistä tarkkailuista ja pilaantuneisiin maihin liittyvistä tarkkailuista saadut tulokset kootaan paikkatiedoiksi ja näiden tulosten pohjalta täydennetään tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset tulee toimittaa vuosittain Liperin kunnan lisäksi Pohjois-Karjalan ELYkeskukseen sähköisessä muodossa. 4. Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 22

147 Lähteet Liikenne- ja viestintäministeriö Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. ISBN Liikennevirasto Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta. Etelä- Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin ELY-keskusten alueet. Liikennevirasto, Helsinki Liperin kunta Liperin kunnan vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelma Viinijärven vesilaitokselle Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys Ympäristöohje Mikko Rautiainen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjois-Karjalan muuntamot. Tiedonanto sähköpostitse. Urho Turunen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Loppuraportti Joensuun seudulta. Merja Antikainen, Ari Lyytikäinen, Jouni Pihlaja. Joensuu Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri Outokummun pohjavesitutkimus. Outokumpu. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Öljyvahinkopaikka tasoristeysalueella, Ahonkylä. Tarkastusmuistio Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos Tieto tuotettu SLICESaineistosta, joka valmistui syksyllä Ahonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 23

148 && Ahonkylä Pohjaveden tarkkailu HP 1/05 Pp 91,08 Vp 82,33 ( ) HP 59/04 Pp 96,0 Vp 84,65 ( ) Kartta 1 ± & + K1/05 Kk 82,89 Vp 81,53 ( ) HP 3/05 Pp 91,48 Vp 84,24 ( ) HP 5/05 Pp 95,1 Vp 84,37 ( ) Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML10 Merkkien selitys PVP Pp 102,88 Vp 83,76 ( ) Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja & PVP Pp 86,06 Vp 83,64 (5/2007) : P 4 Pp 87,23 Vp 83,86 (5/2007) Matkalampi Pp 86,27 Vp 86,06 (5/2007) Laukunlampi Pp 84,37 Vp 84,72 (5/2007) m virtaussuunta &Pohjaveden 3 Pohjavesikaivo 9 Lammen mittapiste havaintoputki +Pohjaveden Tarkkailupiste-merkinnät: HP 5 = Havaintoputki Pp 88,5 = Putken pään korkeus Kk 88,5 = Kaivon kannen korkeus Vp = Veden pinnan korkeus ( ) ) Mittauspäivä Tumman sininen = Vedenottamo Vaalean sininen= Tarkkailupiste Ruskea = Maa-ainesluvan tarkkailuputki Oranssi = Tarkkailuputki (vesihuoltolaitos/maa-aineslupa) Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

149 Ahonkylä Riskikohteita Kartta 2 ± d 1765 d 6343 GF Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML d^_ ^_!( d 6127 Merkkien selitys Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja!( d Puistomuuntamo d Pylväsmuuntamo GF Pilaantunut tai mahd. pilaantunut maa-alue Liikenneonnettomuus ^_ Maa-aineslupa m : Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry