Kestävää kehitystä edistävä koulutus -seminaari Mikko Cantell (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävää kehitystä edistävä koulutus -seminaari 15.2.2006. Mikko Cantell (toim.)"

Transkriptio

1 Kestävää kehitystä edistävä koulutus -seminaari Mikko Cantell (toim.)

2 Kestävää kehitystä edistävä koulutus -seminaari Mikko Cantell (toim.)

3 SUOMEN UNESCO-TOIMIKUNNAN JULKAISUSARJA No 82 Helsinki 2006 ISBN: X ISBN: (PDF) ISSN: Suomen Unesco-toimikunta Helsinki 2006

4 Sisällysluettelo Saatteeksi Seminaarin avaus Ylijohtaja Arvo Jäppinen, opetusministeriö Opetusministerin puheenvuoro Opetusministeri Antti Kalliomäki Ulkoasiainministeriön puheenvuoro Marjatta Rasi, alivaltiosihteeri; ulkoasiainministeriö Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenvuoro Ilkka Niiniluoto, puheenjohtaja, rehtori; Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Helsingin yliopisto Ammattikoulujen rehtorineuvoston ARENE ry:n puheenvuoro Pentti Rauhala, puheenjohtaja, rehtori; Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. Opetushallituksen puheenvuoro Marja-Leena Loukola, opetusneuvos; Opetushallitus Suomen Akatemian puheenvuoro Raimo Väyrynen, pääjohtaja; Suomen Akatemia Vapaan sivistystyön liiton puheenvuoro Heidi Hautala, kansanedustaja; Vapaan sivistystyön liitto SYL ry:n kommenttipuheenvuoro Ilkka Wennberg, puheenjohtaja; Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

5 SAMOK ry:n kommenttipuheenvuoro Heikki Kaisto, puheenjohtaja; Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto - SAMOK ry Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kommenttipuheenvuoro Sauli Rouhinen, pääsihteeri, ympäristöneuvos; Suomen kestävän kehityksen toimikunta Suomen Unesco-toimikunnan tervehdys Tapio Markkanen, professori, varapuheenjohtaja; Suomen Unesco-toimikunta The end of ESD the beginning of transformative learning emphasizing the E in ESD Arjen E.J. Wals, Education & Competence Studies; Wageningen University, The Netherlands Why the sustainability agenda is important, and the role of education Lars Rydén, Professor, Director; The Baltic University Programme, Uppsala University Suomen Unesco-toimikunnan julkaisusarja

6 5 Saatteeksi Opetusministeriö järjesti yhteistyössä Suomen Unesco-toimikunnan kanssa 15. helmikuuta 2006 Kansallismuseon auditoriossa kansallisen seminaarin kestävää kehitystä edistävän koulutuksen teemalla. Seminaari liittyy Suomen panokseen YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen ( ) toteuttamiseksi. Kuten seminaarissa viimeisen puheenvuoron käyttänyt kutsuvieras, professori Lars Rydén Uppsalan yliopistosta puheenvuorossaan totesi, seminaarin kansallinen luonne oli erityisen merkille pantava. Kestävän kehityksen seminaarit, kuten monella suppeammallakin alalla, ovat tyypillisesti asiantuntijoita yhteen kokoavia. Ne ovat usein antaneet kipeästi tarvittua yleisnäkemystä alan suunnasta sekä näyttäneet eri alojen välisen yhteistyön tuoman potentiaalin, toisinaan ensi kertaa. Mikäli kestävän kehityksen edistämisestä keskustelevat yksinomaan kapeiden alojen asiantuntijat, uhkaa sen menestys kuitenkin jäädä arpaonnen varaan. Tällä menetelmällä on mahdollista saavuttaa valistunut yhteisymmärrys nykytrendien tuottamista ennusteista ja jopa niistä menetelmistä, joihin on ympäristöä ja ihmistä uhkaavien haasteiden edessä turvauduttava. Yksinomaan ahtaasti määriteltyjen asiantuntijapiirien tuottamien tulosten mukainen toiminta saattaa kuitenkin olla vaivalloista. Tästä kertovat muun muassa ne tieteen ja tutkimuksen tuottamat aiemmat projektiot, jotka on menneinä vuosikymmeninä jätetty liian vähäiselle huomiolle, usein tuhoisin seurauksin. Seminaarissa tuli vahvasti esille halu pitää kestävän kehityksen edistäminen Suomessa mahdollisimman useita eri tahoja osallistavana prosessina. Näin on mahdollista saavuttaa myös laaja osallistuminen yhteisiin toimenpiteisiin, joilla ongelmiin voidaan tarttua. Koulutuksen rooli kestävässä kehityksessä on erottamaton, totesi opetusministeri Antti Kalliomäki avauspuheessaan. Ja kuten kestävä kehitys on toteutuessaan lukemattoman eri sektorin saumatonta yhteistyötä, vaatii kestävän kehityksen edistäminen koulutuksen avulla myös kaikkien koulutuksen tasojen panostusta. Jokainen yksilö kykenee omalla tavallaan edistämään kestävän kehityksen toteutumista, mutta tämä kyky ei toteudu automaattisesti. Siihen tarvitaan koulutusta, joka tukee yksilön omaa kehitystä tähän suuntaan.

7 6 Asiantuntevat puhujat eri hallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen aloilta antoivat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla suomalaisesta työstä kestävän kehityksen edistämiseksi. Seminaarissa kuultiin kansallisia näkemyksiä niin kehityspolitiikan, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, esi-, perus- ja toisen asteen koulutuksen, vapaa sivistystyön kuin tutkimuksenkin näkökulmista. Kommenttipuheenvuorot SAMOK ry:ltä ja SYL:ltä antoivat arvokasta tietoa opiskelijoiden näkökulmasta. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kommenttipuheenvuoro kuvasi puolestaan mm. Suomen kansallista koordinaatiojärjestelmää sekä maamme sijoittumista kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa. Seminaarissa luovutettiin kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmän muistio opetusministeri Antti Kalliomäelle. Laaja ja kattava muistio suosituksineen valmistui tarpeeseen ja auttaa jatkotyössä. Muun muassa Suomen kestävän kehityksen toimikunta ottaa sen esille omassa toiminnassaan. Panokset planeettamme ja korvaamattoman rikkaan kulttuuriperintömme muodossa ovat liian suuria, että niillä voisi ryhtyä uhkapeliin. Kestävä kehitys pyrkii olemaan välttämätön ja järkevä ratkaisu 2000-luvun valtaviin globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin haasteisiin. Kestävän kehityksen saavuttaminen vaatii johdonmukaista peräänantamattomuutta, jatkuvaa varuillaanoloa, uuden tutkimustiedon hyväksikäyttöä ja ehkäpä ennen kaikkea, elinikäistä oppimista meiltä kaikilta. Kiitämme lämpimästi kaikkia seminaarin puhujia ja osanottajia sekä seminaarin valmisteluun osallistuneita henkilöitä ja tahoja. Erityinen kiitos kuuluu seminaarin primus motorille, opetusneuvos Monica Melén-Paasolle, joka lisäksi toimii YK:n teemavuosikymmenen kansallisena yhteyshenkilönä. Harri Holkeri Valtioneuvos, Unesco-toimikunnan puheenjohtaja Tapio Markkanen Professori, Unesco-toimikunnan varapuheenjohtaja

8 7 Seminaarin avaus Arvo Jäppinen ylijohtaja; koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, opetusministeriö Arvoisa opetusministeri Kalliomäki, arvoisat seminaarin osallistujat, hyvät kuulijat. Tervetuloa kestävän kehityksen seminaariin. On kulunut viisitoista vuotta siitä, kun kestävän kehityksen aihepiirissä ruvettiin järjestelmällisesti etenemään. Voidaan miettiä, onko viisitoista vuotta lyhyt vai pitkä aika tässä asiayhteydessä. Rio de Janeirossa hyväksyttiin vuonna 1992 Agenda 21:nä tunnettu maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Rion kokousta seurasi vuonna 2002 pidetty Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokous, joka tuotti uudistetun kestävän kehityksen toimintaohjelman, jossa todetaan muun muassa, että laajasti määriteltynä kestävä kehitys on nähtävä kokonaisuutena, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Johannesburgissa korostettiin myös alueellisen yhteistyön merkitystä kestävän kehityksen edistämisessä. Itämeri-yhteistyö on tästä hyvä esimerkki. Vuonna 1998 hyväksytty Baltic 21 -ohjelma on alueellinen kestävän kehityksen toimintaohjelma, jolla toteutetaan Agenda 21 -toimintaohjelmaa. Kun huomattiin, että koulutusulottuvuus ei korostunut riittävästi Baltic 21-toimintaohjelmassa, hyväksyivät Itämeren maiden opetusministerit vuonna 2002 koulutusta koskevan kestävän kehityksen ohjelman An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region Baltic 21E. Suomessa tämä heijastui mm. siihen, että valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että kestävää kehitystä edistetään koulutuksessa ja tutkimuksessa. Koska Baltic 21E -ohjelma on 11 maan kompromissi, katsottiin Suomessa tarpeelliseksi laatia oma, Suomen oloihin soveltuva ja sopiva kokeiluohjelma, joka asetti tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia koulusektorille, korkeakoulusektoril-

9 8 le ja vapaalle sivistystyölle. Opetusministeriön keväällä 2002 asettama työryhmä laati ensi töikseen ohjelmalle kansallisen käynnistys- ja kokeilusuunnitelman, jota toteutettiin vuosina Tämä suunnitelma julkistettiin tässä samaisessa seminaarisalissa YK:n päivänä vuonna Vuoden 2002 joulukuussa YK:n yleiskokous julisti kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen ajalle , Decade for Sustainable Development. Opetusministeriön tekemällä päätöksellä kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmän toimeksiantoon lisättiin tehtävä laatia kansallinen strategia YK: n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä luovuttaa tänään raporttinsa ministeri Kalliomäelle. Tämänpäiväisessä seminaarissa on tarkoitus valottaa työryhmän työn tuloksia toimeenpanoa sekä yleensä kestävää kehitystä edistävää koulutusta eri näkökulmista. Hyvät kuulijat, Pääministeri Vanhasen hallitusohjelman mukaan hallituksen politiikka nojaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen, mikä merkitsee tuotannollisen toiminnan, taloudellisen kasvun ja ympäristönäkökohtien tasapainoista yhteensovittamista. Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen lisäksi suurena haasteena on kestävän kehityksen eettisen ja kulttuurisen pohjan vahvistaminen. Maailman johtajat puhuivat jo vuonna 2002 Johannesburgissa rohkeasti mm. ihmisarvosta, ihmisen ja luonnon perustavanlaatuisesta vuorovaikutuksesta ja tarpeesta löytää ihmiskunnalle oikea eetos. Hyvät seminaarin osanottajat, tervetuloa seminaariin. Toivon sen sisältävän runsaasti keskustelua, joka osaltaan edesauttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koulutuksessa ja tutkimuksessa.

10 9 Opetusministerin puheenvuoro KUVA: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Opetusministeri Antti Kalliomäki Arvoisat kutsuvieraat, hyvät työryhmän puheenjohtaja ja jäsenet. Olen iloinen voidessani tänään vastaanottaa muistion, joka esittelee Baltic 21 E-käynnistysohjelmasta saatuja tuloksia ja joka sisältää ehdotuksen Suomen kansalliseksi strategiaksi YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen ( ) toteuttamiseksi. Kahden toisiaan vahvistavan asian yhdistäminen on työryhmältä ollut viisasta ja tarkoituksenmukaista. Kestävän kehityksen edistäminen on laaja-alaisuudessaan suuri ja vaikea haaste. Tänään luovutettu työryhmän muistio haastaa osaltaan kaikki koulutuksen eri tasot ja muodot tarttumaan haasteeseen ja viemään kestävän kehityksen oppisanomaa sekä hyviä käytäntöjä läpi koko yhteiskunnan. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksen keinoin - ja siihen liittyvä koulutuksen sisällön kehittäminen muodostavat dynaamisen kokonaisuuden, jossa ihminen elinikäisenä oppijana voi ja tuleekin saada jokaisessa elämänvaiheissaan juuri itselleen tarpeellista ja hyödyllistä tietoa. Kestävän kehityksen toteuttaminen on todellakin elinikäistä oppimista ja kytkeytyy tiiviisti koulutuksen laatuun. Tämä edellyttää osaltaan myös vuonna 1990 käynnistyneen Koulutus kaikille -prosessin (Education for All) tavoitteiden toteuttamista. Tämä maailmanlaajuinen EFA-prosessi on Unescon koordinoima ja kuuluu YK:n Vuosituhatjulistuksen asettamien kehitystavoitteiden ytimeen. Koulutus on jokaisen ihmisoikeus ja oppimismahdollisuuden tulee koskettaa kaikkia ihmisiä, niin miehiä kuin naisia, nuoria ja varttuneita. Monet, muun muassa kehitysmaissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi tyttöjen ja naisten opettaminen on yksi parhaimpia takeita kestävän kehityksen tavoitteiden läpiviemiseksi ja toteuttamiseksi yhteiskunnassa. Meille luonteva lähtökohta on, että laadukas koulutus on investointi, joka edistää sosiaalista, taloudellista ja poliittista kehitystä.

11 10 Kestävä kehitys käsitteenä on vuosien kuluessa määritelty usealla tavalla. Perusajatuksen osuvimmin mielestäni kiteyttää Brundtlandin komission loppuraportin määritelmä vuodelta 1987: Kestävä kehitys on kehitystä, joka mahdollistaa nykyhetken tarpeiden tyydyttämien viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Tämän määritelmän sisäistysprosessi on jo käynnissä niin Suomessa kuin ilahduttavan laajalti koko maailmassa. Seuraava ajankohtainen ja merkittävä askel onkin määritelmän ja henkisen sisäistyksen saattaminen teoiksi arkeamme aidosti ohjaaviksi käytännöiksi. Asenteita ja toimintatapoja on, kuten tiedämme, vaikea muuttaa. Syytä on korostaa myös, että tutkimuksella on oma osansa kestävän kehityksen edistämisessä. Hyvätkin pyrkimykset menevät hukkaan, jos toimenpiteet perustuvat väärille käsityksille. Kestävään kehitykseen liittyvät tietomme ovat edelleen osin vaillinaisia ja tutkimuksen avulla voimme syventää tietämystämme ja sen myötä opetuksen sisältöä ja tasoa. Tutkitulla tiedolla ja asianmukaisella opetuksella saavuttamamme henkinen pääoma ja toimintakykymme eivät palvele ainoastaan Suomea vaan myös kaikkea globaaliin toimintaan osallistumistamme. Kestävän kehityksen sisällöt tuntevat ja niihin sitoutuneet asiantuntijat ovat vahvuus muun muassa globaaleissa kehityspoliittisissa tehtävissä ja niiden suunnittelussa. Suomen Akatemian puitteissa äsken valmistunut kehitystutkimuksen strategia on tässä suhteessa hyvin tervetullut ja relevantti. Hallitusohjelma ja sen myötä hallituksen politiikka nojaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen. Luonnollisena osana tähän kuuluu kestävää kehitystä tukeva koulutuspolitiikka. Ei kuitenkaan riitä, että hallitusohjelmassa on luvattu edistää kestävää kehitystä, vaan jokaisen toiminta ja kulutusvalinnat vaikuttavat siihen, millaisessa maailmassa lapsemme ja lapsenlapsemme elävät. Kiitän vielä kerran työryhmää sen tekemästä pitkäjänteisestä työstä. Muistion sisältämillä toimenpidelinjauksilla ja tavoitteilla on merkitystä monella taholla ja varsin monissa asiayhteyksissä. Se tarjoaa osaltaan aineksia mm. seuraavaan opetusministeriön tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman laadintaan. Arvoisat kuulijat, Toivon, että meneillään oleva YK-vuosikymmen myötävaikuttaa siihen, että juhlapuheet ja kansalliset sekä kansainväliset sitoumukset muuttuvat käytännön työk-

12 11 si ja todellisuudeksi. Eri menetelmät ja toimintalohkot täydentävät toisiaan. YK:n entinen pääsihteeri Boutros-Ghali on osuvasti todennut, että nyt kun globalisaatio etenee luoden sekä vapautta että vaaroja, on tärkeämpää kuin koskaan pitää yllä kulttuurien välistä vuoropuhelua. Se levittää tietoisuutta ympäristöstä ja kehottaa kollektiivisiin ponnistuksiin, joilla kestävää kehitystä tuetaan. Jotta niin tapahtuisi, on koulutus tuotava kaikkien ulottuville. Se on ainoa tapa lisätä tietoisuutta, synnyttää vastuuntuntoa ja vakaumuksellista halua edistää kestävää kehitystä. Kiitos.

13 12 Ulkoasiainministeriön puheenvuoro Marjatta Rasi alivaltiosihteeri; ulkoasiainministeriö Arvoisa ministeri, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Olen iloinen voidessani esittää ulkoasiainministeriön puolesta kiitokset ehdotuksesta Suomen kansalliseksi strategiaksi YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen toteuttamiseksi. Niin kuin kaikki tiedämme, kestävän kehityksen tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys nousi kansainväliselle agendalle YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992 julkaistun Rion julistuksen ja toimintaohjelma Agenda 21:n myötä lähes puolitoista vuosikymmentä sitten. Mitä olemme saaneet aikaan kestävän kehityksen saavuttamiseksi näinä 14 vuotena? Kestävän kehityksen teemasta on tehty kasapäin raportteja ja dokumentteja, mutta ovatko tavoitteet ja sisältö jääneet liian epämääräisiksi koska periaatteita ei ole otettu maailmanlaajuisesti käyttöön? Vaiko onko niin, että ne edustavat ihannetta, jonka yhteensovittaminen taloudellisen kasvun tavoitteen ja jatkuvan väestönkasvun kanssa ei ole toteutettavissa maailmanlaajuisella tai edes kansallisella tasolla? Maailman talousfoorumi on nimennyt Suomen kestävän kehityksen mallimaaksi. Samalla kansainvälinen kilpailukykymme on huippuluokkaa. Suomen kokemukset näyttäisivät osoittavan, että kestävän kehityksen edistäminen ei ole sovittamattomassa ristiriidassa taloudellisen kilpailukyvyn kanssa.

14 13 Tämä Suomen malli, jossa eri ministeriöt ja toimijat ovat ottaneet vastuun kestävän kehityksen edistämisestä omissa linjauksissaan ja toimissaan, lienee lähes ainutlaatuinen koko maailmassa. Myös opetusministeriö on kiitettävällä tavalla integroinut kestävän kehityksen tavoitteet omaan toimintaansa. Toisaalta, jos Suomi on kestävän kehityksen mallimaa, se tarkoittaa sitä että kaikkialla muualla kestävän kehityksen laita on huonommin kuin meillä, mikä ei ole järin rohkaiseva näköala. Kestävä kehitys nojaa kolmeen pilariin: sosiaaliseen kestävyyteen, taloudelliseen kestävyyteen ja ympäristölliseen kestävyyteen. YK:n Vuosituhannen kehityspäämäärissä on oma kestävän kehityksen päämääränsä. Varsinaisesti sitä ei kuitenkaan kannata nähdä omana erillisenä päämääränään, sillä kestävä kehitys on läpileikkaava teema kaikissa kehityspäämäärissä. Jotta nykyisten ihmisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointi, köyhyyden poisto, terveys ja koulutus ja voidaan turvata, työtä vaaditaan niin sosiaalisella, taloudellisella kuin ekologisella rintamalla. Kehitys on myös kasvua ja maailman talous ja sitä kautta luonnonvarojen kulutus kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Länsimaat ovat kulutuksen huipulla, mutta olemme tällä hetkellä todistamassa myös Kaukoidän maiden huimaa taloudellista nousua. Taloudellisen ihmeen lisäksi toivomme myös näkevämme kestävän kehityksen ihmeen. Meidän on oltava mukana tämän ihmeen tekemisessä ja saatava omat tuotanto- ja kulutustapamme kestäviksi. Maamme hallitus on päättänyt laatia kansallisen, hallinnonalat ylittävän ohjelman ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävistä tuotanto- ja kulutustavoista. Osana ohjelmaa edistetään ympäristökasvatusta. Tämä näkyy myös kehityspoliittisessa ohjelmassamme, jonka mukaisesti edistämme tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista ja tuemme köyhyyden vähentämistä kehitysmaissa tavalla, jolla vältetään taloudellisen kasvun aiheuttamat vakavimmat ympäristöhaitat. Suomessa hallitus on linjannut kestävän kehityksen politiikkaa jo vuodesta 1990 alkaen. Yhtä aikaa uuden kansallisen kestävän kehityksen strategiatyön kanssa on käynnissä Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian uudistustyö. Ehdotus Suomen kansalliseksi strategiaksi YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen toteuttamiseksi kytkeytyy osaksi näitä prosesseja. YK:n kestävää kehitystä edistävän vuosikymmenen yleisenä tavoitteena on tuoda kaikkialla kestävän kehityksen arvot opetuksen kautta jokaisen kansalaisen omaisuudeksi. Tämä puolestaan tukee käyttäytymisen muutosta ja mahdollisuutta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan. Koulutus on tärkeä väline

15 14 kestävän kehityksen edistämiselle, jonka merkitystä korostettiin jo Johannesburgin huippukokouksen toimintaohjelmassa. Kansallisella tasolla YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen edellyttää näkemyksen muodostamista kestävän kehityksen saavuttamisesta, sekä erityisesti käsitteen nostamista ihmisten tietoisuuteen koulutuksen, opetuksen ja kampanjoinnin avulla. Kestävän kehityksen koulutuksen vuosikymmen edellyttää menestyäkseen hyvin laajaa kansalaisten tietoisuuden herättämistä ja kansalaisten tukea, ei ainoastaan koulujen ja oppilaitosten aktiivista toimintaa. Olen ymmärtänyt asian niin, että Suomi on myös Baltic 21E -ohjelmassa sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen koulujen ja korkea-asteen opetuksessa. Kestävä kehitys voi toteutua vain, mikäli yhteiskunnassa vallitsevat arvot ovat kestävyyttä edistäviä. Tieteenaloista erityisesti kasvatustiedettä pidetään arvoihin sidoksissa olevana tieteenalana. Kasvatus ei olekaan vain tietojen ja taitojen välittämistä uudelle sukupolvelle, vaan se on myös yhteisön keskeisten arvojen ja normien tuottamista ja siirtämistä. Kasvatus kestävään kehitykseen voidaankin nähdä osana päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaa asennekasvatusta, joka toteutuu opetussuunnitelmissa läpäisyperiaatteella. Vastaavasti kehitysyhteistyössä ympäristöasiat ovat paitsi yksi toimialoistamme myös kaikkea toimintaa läpileikkaava teema. Ympäristöasiat otetaan huomioon hankesuunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeissa tarjotaan ympäristötietoutta ja ympäristöosaamista paitsi ympäristöasiantuntijoille, myös paikallisille asukkaille, hallinnolle ja kouluttajille. Opetusministeriön kansainvälisyyskasvatuksen työryhmä, jonka työhön ulkoministeriökin aktiivisesti osallistui, toteaa ehdotuksessaan kansalliseksi kansainvälisyyskasvatuksen toimenpideohjelmaksi, että kansainvälisyyskasvatusta voidaan pitää kokoavana käsitteenä. Tämän osa-alueita ovat niin ihmisoikeuskasvatus, tasaarvokasvatus, rauhankasvatus, mediakasvatus, kulttuurienvälinen ymmärrys, kehitys- ja oikeudenmukaisuuskysymykset kuin kasvatus kestävään kehitykseenkin. Kansainvälisyyskasvatuksen osana kestävän kehityksen kasvatuksella tulee täten auttaa hahmottamaan maapalloa luonnonvaroiltaan rajallisena kokonaisuutena, jossa voimavaroja on sekä opittava säästämään että jakamaan oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti, osana globaalikehityksen hallintaa. Kansainvälisyyskasvatuksessa opetusministeriön ja ulkoministeriön hyvin sujunutta yhteistyötä jatketaan jo päätettyjen ja lähitulevaisuudessa päätettävien

16 15 toimenpiteiden toteuttamisella. Näissä toimenpiteissä kestävään kehitykseen liittyvä koulutus on olennaisena osana kokonaisuutta. Kuinka sitten kestävän kehityksen edistäminen näkyy Suomen kehityspolitiikassa? Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen on painavasti mukana Vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärissä, joihin Suomi on vahvasti sitoutunut. Kestävällä kehityksellä on oma vuosituhattavoitteensa, mutta hyvä ympäristö vaikuttaa monilla tavoin köyhien elämään tarjoamalla elinkeinomahdollisuuksia, ruokaturvaa, perustan terveydelle sekä antamalla suojaa katastrofeja vastaan. Lisäksi Suomi on kansainvälisten ympäristösopimusten osapuolena sitoutunut tukemaan kehitysmaita niiden rakentaessa omia valmiuksiaan toteuttaa sopimuksien päämääriä. Koulutuksella on tässä tuessa tärkeä asema. Kerron mielelläni esimerkin hyvin toimivasta hankkeesta, jossa mielestäni Suomen kehitysyhteistyössä koulutus ja kestävä kehitys pelaavat hyvin yhteen. Perun Amazoniassa on ollut käynnissä noin kuusi vuotta Biodamaz-hanke. Siinä suomalaiset tekevät työtä sademetsän sydämessä yhdessä perulaisten kanssa. Koulutus kuuluu Biodamaz-hankkeeseen mukaan monella tasolla. Koulujen opettajille on tuotettu opetusmateriaalia Perun sademetsien ekologiasta ja suojelusta. Sademetsän keskelle lähelle lähes puolen miljoonan asukkaan Iquitosta ollaan rakentamassa luonnonsuojelualueen opastuskeskusta, joka on erityisesti suunniteltu koulujen vierailukäyntejä varten. Lähes kaikki koululaismateriaali on myös laitettu Internetiin. Maaseudun kyläläisiä tuetaan kädestä pitäen kalankasvatuksessa ja metsän istutuksessa. Perulaiset ovat palkanneet yhdessä suomalaisten kanssa neuvojia, jotka jatkuvasti kiertävät kyliä opastaen ja kannusten. Perun vastikään hyväksytty uusi ympäristölaki siirsi runsaasti valtaa luonnonvarojen käytön suunnittelussa maakunnallisille viranomaisille. Tämä uudistus on asettanut suuren koulutushaasteen suomalaishankkeelle. Viranomaisia opetetaan seminaareissa ja heille annetaan suoraa työnohjausta. Tässäkin työssä hankkeen tuottamat nettipohjaiset aineistot ohjaavat viranomaisia ja auttavat heitä pääsemään muuten saavuttamattomissa olevan tiedon äärelle. Yksi Biodamaz-hankkeen suomalaistoteuttajista on Turun yliopisto. Se on auttanut paikallista yliopistoa opetusohjelman kehittämissä. Myös opiskelijavaihto molempiin suuntiin on ollut vilkasta.

17 16 Biodamaz-hanke on osoittautunut erittäin onnistuneeksi. Andien yhteisön pyynnöstä Suomi on juuri siirtymässä alueelliseen hankkeeseen, jossa saatuja hyviä kokemuksia levitetään koko Andien maiden Amazonian alueen kestävän käytön kehittämiseksi. Kehityksen ja ympäristön kestävyyden haasteet kytkeytyvät kiinteästi yhteen sekä maa- että globaalilla tasolla. Suomen oman ympäristön tulevaisuuteen vaikuttaa ratkaisevalla tavalla myös se, miten muut maailman maat, mukaan lukien kehitysmaat, huolehtivat ympäristöstä. Kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpanolla voidaan vaikuttaa ympäristön tilaan Suomessa ja kehitysmaissa. Ympäristö on yksi globaaleista julkishyödykkeistä ja sen suojelu on yhteinen etu. Kestävä hyvinvointi ja köyhyyden vähentäminen ei ole mahdollista ilman, että ympäristöstä huolehditaan. Tästä syystä ympäristökysymykset ovat yksi koko Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavista teemoista. Arvoisat kuulijat! Yksi kansainvälisyyskasvatukselle asetettu tavoite on auttaa hahmottamaan maapalloa luonnonvaroiltaan rajallisena kokonaisuutena, jossa voimavaroja on sekä opittava säästämään että jakamaan oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Tämä tavoite voidaan yhtä hyvin asettaa yhdeksi YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen kansalliseksi tavoitteeksi. Lester Brown, yksi maailman johtavista ympäristöguruista, on omistanut vastailmestyneessä kirjassaan Plan B 2.0 kuinka ahdingossa oleva maailma pelastetaan kokonaisen luvun koulutukselle. Maailmalla ei ole toivoa, jolleivät lapset pääse kouluun ja ihmisten ympäristötietoisuus lisäänny. Kiitos.

18 17 Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenvuoro Kuva: Ida Pimenoff Ilkka Niiniluoto puheenjohtaja, rehtori; Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Helsingin yliopisto Yliopistojen rehtorien neuvoston edustajana kiitän työryhmää, joka laatinut YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten kansallisen strategian koko koulutussektoria varten. Työryhmän muistio on monipuolinen katsaus tärkeään aiheeseen. Se kertoo kattavasti, mitä on jo tehty, ja esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten tästä voidaan edetä. Kestävä kehitys on hieno ja välttämätön tavoite, johon liittyvässä tutkimuksessa ja koulutuksessa yliopistoilla on merkittävä osuus. Itse olen äskettäin kirjoittanut johdannon Miten tiede voi tukea kestävää kehitystä? Taina Kaivolan ja Liisa Rohwederin toimittamaan teokseen Korkeakouluopetus kestäväksi (Opm: n julkaisuja 2006:4). Lisäksi olen esitelmöinyt ympäristövastuusta Helsingin yliopiston syksyn 2005 Studia Generalia -sarjassa Ihminen luonnon muokkaajana karkaako vastuu?. Työryhmän keskeisen suosituksen mukaan vuoteen 2009 mennessä kaikissa yliopistojen laitoksissa on selvitetty kestävän kehityksen kysymysten liittyminen läpäisyperiaatteella opetukseen ja tutkimukseen sekä aloitettu näiden asioiden sisällyttäminen tutkintosisältöihin ja tutkimusprojekteihin. Lisäksi vuoteen 2015 mennessä kestävän kehityksen edellytysten luominen on integroitu kaikkien yliopistojen strategioihin. Yliopistojen kannalta on luontevaa ajatella, että kestävä kehitys liittyy yliopistojen kahteen perustehtävään, tutkimuksen ja koulutukseen, mutta näiden lisäksi se on myös merkittävässä asemassa ns. kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteuttamisessa. Näin ollen yliopistot voivat todellakin integroida

19 18 tämän teeman omiin strategioihinsa, tutkimuspoliittisiin ohjelmiinsa, koulutuksen kehittämistoimiinsa sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen linjanvetoihinsa. Työryhmän suositusten kannalta on kuitenkin tärkeää, miten kestävän kehityksen käsite tulkitaan. Brundtlandin johtaman Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportin lähtökohtana oli ekologinen kriisi, johon vaikuttaa sekä rikkaiden että köyhien harjoittama luonnonvarojen hyödyntäminen. Kuten työryhmä oikein toteaa, tältä pohjalta ekologinen näkökulma on hallinnut kestävää kehitystä koskevaa keskustelua. Esimerkiksi yliopistojen tähän mennessä laatimat kestävän kehityksen ohjelmat ovat koskeneet ensisijaisesti teknisen toimen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Ekologisesti painottuvalla käsitteellä on etunaan se, että antaa kestävälle kehitykselle selkeän kohteen. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa ympäristökysymyksiä tarkasteleviin luonnontieteisiin kuuluvat mm. kemia, geologia, ilmastontutkimus, biotieteet ja metsätieteet. Alan tutkimusta harjoitetaan useissa tiedekunnissa ja eri puolille maata sijoittuvilla tutkimusasemilla. Ympäristötieteissä on jo pitkään sovellettu myös monitieteisiä lähestymistapoja: luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta tutkivat mm. maataloustieteet, ympäristösuojelu, ympäristöpolitiikka, ympäristöoikeus, ympäristöfilosofia ja ympäristökasvatus. Ympäristötieteisiin on perustettu monitieteinen tutkimusverkosto HERC sekä uusi ympäristöalan opintokokonaisuus, jonka kaikki yliopiston opiskelijat saavat valita omiin perusopintoihinsa. Nämä ovat esimerkkejä tavoista, joilla työryhmän suosituksia voidaan edistää. Kukin yliopisto voi oman profiilinsa mukaisesti toteuttaa niitä itselleen sopivalla tavalla. Työryhmän muistio vetoaa Johannesburgissa 2002 omaksuttuun laajaan määritelmään, jonka mukaan kestävä kehitys sisältää kolme ulottuvuutta: ekologinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen. Siten sen alaan kuuluvat luonnon kestokyvyn ohella mm. ihmisten perusoikeudet ja tasa-arvo, eettinen kasvu ja monikulttuurisuus. Työryhmä toteaa, että koulutuksesta vastaavat päättäjät eivät vielä ole hahmottaneet asian näin moniulotteisen käsitteen tärkeyttä, mutta ymmärtää sen valtavirtaistamisen olevan aikaa vievä prosessi. Mielestäni on osuvaa korostaa kestävän kehityksen edellyttämää kokonaisvaltaista lähtökohtaa. Silti saattaa kuitenkin olla ongelmallista, jos tämän käsitteen annetaan kattaa melkein kaikkia ihmisen tulevaisuuden kannalta relevantteja asioita. Tällöin jokseenkin kaikki yliopistojen oppiaineet voisivat väittää olevansa tekemisissä kestävän kehityksen kanssa. Työryhmän toivoma läpäisyperiaate toteutuisi melkein itsestään, mutta kovin epämääräisellä tavalla. Olisi selkeämpää määritellä

20 19 tämän aihepiirin osalta vastuutahoja, joiden erilaisin aktiivisin toimin tutkimusta ja koulutusta suunnitellaan ja tarjotaan. Kestävän kehityksen lavea määritelmä sopii toisaalta varsin hyvin kytkettäväksi yliopistojen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Työryhmän mukaan yliopistojen tulisi kaikessa toiminnassaan arvioida, ovatko tulokset ja vaikutukset inhimillisesti toivottavia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä. Näitä tiedon soveltamiseen liittyviä eettisiä peruskysymyksiä pohdittiin vuonna 2005 Budapestissa järjestetyssä Maailman tiedefoorumissa, joka korosti erityisesti köyhien maiden aseman parantamista tutkimus- ja koulutushankkeiden avulla. Työryhmän suosituksen mukaisesti yliopistot voivat antaa kolmannen tehtävänsä puitteissa tähän työhön oman panoksensa.

21 20 Ammattikoulujen rehtorineuvoston ARENE ry:n puheenvuoro Pentti Rauhala puheenjohtaja, rehtori; Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. Kestävä kehitys ja ammattikorkeakoulut Kestävän kehityksen merkitystä maailman tulevaisuudelle voi testata henkilökohtaisesti Tampereen kaupungin nettisivulta kohdasta ekotallaaja. Testin tekemällä jokainen voi saada arvion omasta ekologisesta jalanjäljestään eli siitä, miten suuren osan maapallon pinnasta vaatisi, jos koko maailman väestö kuluttaisi yhtä paljon. Suomalaisten keskikulutuksen perusteella tarvittaisiin noin kuusi maapalloa, jos koko maailman väestö kuluttaisi yhtä paljon kuin suomalaiset keskimäärin. Henkilökohtainen lukemani oli lähes yhdeksän maapalloa, mitä selitti erityisesti henkilöauton käyttö työmatkoilla Lahdesta Vantaalle. Ekologisen jalanjäljen testi havainnollistaa hyvin kestävän kehityksen merkitystä maailman tulevaisuudelle, kun otamme huomioon, että kulutus kasvaa kohisten vaikkapa Aasian taloudellisesti nousevissa väkirikkaissa maissa. Baltic 21E -käynnistyssuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, että ammattikorkeakoulut kehittävät ja ottavat käyttöön kestävän kehityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmiä, kehittävät kestävään kehitykseen liittyvää osaamista muuan muassa integroimalla kestävän kehityksen näkökulmaa opetussuunnitelmiin sekä lisäävät kestävää kehitystä edistäviä tutkimus- ja kehityshankkeita. Luovutetussa raportissa on arvioitu tuloksia ja todettu, että opetustyössä ja kansainvälisessä yhteistyössä on edetty tavoitteiden suuntaisesti, mutta opettajankoulutus ja siihen kohdistuva kehittävä tutkimustyö eivät ole edenneet. Edelleen arvioinnissa todetaan, että ammattikorkeakouluissa voisi miettiä, miten opiskelijat voitaisiin kytkeä mukaan kehittämistyöhön. Itämeren alueen kestävän kehityksen verkoston ja yliopistojen

22 21 vastaavan verkoston yhdistymistä suositellaan ja sitä kautta toiminnan tehostamista. Niitä ammattikorkeakouluja, jotka ovat laatineet ympäristö- ja kestävän kehityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmiä on suhteellisen vähän. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käynnistämässä SUDENET-verkostossa kehitetään yhteistyössä OKKAsäätiön kanssa ammattikorkeakouluille sopivia ympäristöjärjestelmäkriteerejä. Muutama ammattikorkeakoulu on julkaissut ympäristö/yhteiskuntavastuu/kestävän kehityksen raportin. Näin esim. Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Sydväst. Opetussuunnitelmia on selkeytetty kestävän kehityksen ammatillisten tavoitteiden suuntaisesti. Mm. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Heliassa toteutetaan kestävän kehityksen ja yritysvastuun opintojaksoa. Stadiassa toteutetaan yhteistä ohjelmaa berliiniläisen ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteisenä piirteenä kestävän kehityksen näkökulmaa korostaville opintojaksoille näyttää olevan niiden kytkeytyminen uudistuneeseen pedagogiseen ajatteluun. Voin todeta oman ammattikorkeakouluni Laurean toiminnasta, että olemme vetäneet ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen Itämeren verkostoa, olemme uudistamassa opetussuunnitelmia juonneopetussuunnitelmiksi, joissa nykyistä paremmin voidaan ottaa huomioon laajempia eri aloille yhteisiä tavoitteita, kestävä kehitys on määritetty meillä yhdeksi neljästä pääosaamisalueesta ja olemme myös tekemässä SUDENET-verkoston ohjaamaa kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun järjestelmää. Olen itsekin ollut projektia toteuttavien opiskelijoiden haastateltavana. Ammattikorkeakoulumme viidestä hallituksen hyväksymästä toiminnan lähtökohtana olevasta arvosta yksi on sosiaalinen vastuullisuus, joka sisältänee myös kestävään kehitykseen tähtäävää ja liiallista markkinaorientaatiota kritikoivaa näkökulmaa. Uuden juonneopetussuunnitelmamme kaikille koulutusohjelmille yhteiset juonteet ovat ammatillis-tiedollinen osaaminen, ammatillis-taidollinen osaaminen, globalisaatio-osaaminen, eettinen osaaminen, verkosto-osaaminen, reflektio-osaaminen ja innovaatio-osaaminen. Näistä eettinen osaaminen ja globalisaatio-osaaminen liittyvät kestävään kehitykseen. Eettisen osaamiseen edistyneen tason kriteerinä on pitkän aikavälin tavoitteellinen eettinen toiminta, esimerkiksi sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten edistäminen. Vastaavasti globalisaatio-osaamisen kehittynein eli yhteiskunnallisen uudistajan taso edellyttää vastuullisen globaalit seikat huomioon ottavan roolin omaksumista yhteiskunnassa ja perustasona oleva henkilökohtainen taso oman ammatillisen toiminnan suhteuttamista globaaleihin vuorovaikutuksiin. Luovutetussa raportissa esitetyssä kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen strategiassa ammattikorkeakoulujen toteutettavaksi esitetyt toi-

23 22 menpiteet ovat pääosin perusteltuja ja toteutettavissa. Raportissa esitetään, että vuoden 2009 loppuun mennessä tulee kaikissa ammattikorkeakouluissa rakentaa koulutuksen kaikki erilaiset toiminnot kestävän kehityksen perusteelle siten, että kaikki opiskelijat ja henkilöstö pystyvät tietoisesti toteuttamaan yhteisesti sovittuja periaatteita. Opettajien koulutusta tulee raportin mukaan täydentää. Työharjoittelussa ja opinnäytetöissä tulee opiskelijoiden mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kestävän kehityksen vaikutus tarkastelukohteeseensa. Ammattikorkeakoulujen tulee sisällyttää entistä painavammin kestävän kehityksen edistäminen sekä tutkimus- ja kehitystyö oman toimintansa tavoitteeksi. Tämän voisi sanoa täsmällisemminkin, että ammattikorkeakoulut sisällyttävät kestävän kehityksen osaksi strategioitaan. Kansainväliseen toimintaan kaivataan enemmän suunnitelmallisuutta. Konkreettisin ehdotus raportissa on, että vuoteen 2012 mennessä jokaisessa ammattikorkeakoulussa tulee olla yliopettaja, jonka tehtäviin kuuluu kestävän kehityksen opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä ammattikorkeakoulujen välisen yhteistoiminnan edistäminen koko ammattikorkeakoulun tasolla. Kestävän kehityksen näkökulman korostaminen myös aluekehitystyössä, mihin raportissa viitataankin, olisi tarpeellista. Mielestäni ei ole perusteltua antaa kovin yksityiskohtaisia suosituksia opettajarakenteen kehittämisestä. Oleellisempaa on, että kestävän kehityksen periaatteet sisältyvät ammattikorkeakoulun strategiaan ja siihen pohjautuvaan pedagogiseen ajatteluun. Jos tämä puuttuu, ei asiaa paljoa edistetä yhdellä yliopettajalla etenkin, kun ammattikorkeakoulussakin on opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen Itämeri verkostojen yhdistäminen olisi kannatettavaa, koska verkoston jäsenet nytkin jo limittyvät toisiinsa ainakin siten, että ammattikorkeakoulujen lähes 40 korkeakoulun verkostossa on mukana yliopistoja. Opiskelijapanoksen lisääminen ei mielestäni ole pelkästään opiskelijajärjestöjen osallisuutta, vaan ennen kaikkea sitä, että laajat opiskelijajoukot saavat opinnoissaan vahvan osaamisen kestävässä kehityksessä ja että he voivat osallistua myös aihetta koskeviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Uskon, että ammattikorkeakoulut hoitavat osuutensa kestävän kehityksen vuosikymmenen strategian toteuttamisessa.

24 23 Opetushallituksen puheenvuoro KUVA: Hannu Yli-Lehto Marja-Leena Loukola opetusneuvos; Opetushallitus Kestävä kehitys esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa Suomessa on uudistettu opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet 2000-luvulla. Yleissivistävissä kouluissa kestävä kehitys on aihekokonaisuus, jonka tavoitteet ja sisällöt tulee sisällyttää kaikkien oppiaineiden opetukseen ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Ammatillisessa koulutuksessa kestävän kehityksen edistäminen on kaikille aloille yhteinen painotus. Oman alan ympäristöosaaminen kuuluu ammattitaitoon ja sitä arvioidaan ammattiosaamisen näyttökokeissa. Kestävää kehitystä edistävä kasvatus ja koulutus tähtäävät kestävän elämäntavan omaksumiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen kestävyyden perusedellytykset ymmärtävien kansalaisten kautta. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä on huolehtia, että kaikenikäisillä kansalaisilla on sellaisia tietoja, taitoja, valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen ja kestävään elämäntapaan sitoutuminen onnistuu. Päämääränä on lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä, lisätä valmiuksia havaita muutoksia ja selvittää niiden syitä ja seurauksia, sitouttaa kestävään elämäntapaan ja motivoida osallistumaan ja vaikuttamaan. Opetussuunnitelmien perusteissa esitetyt tavoitteet ja keskeiset sisällöt haastavat kouluja kokonaisvaltaiseen asioiden käsittelyyn sekä arkikäytäntöjen ja toimintakulttuurin kestävyyden arviointiin. Kouluja kannustetaan yhdessä tekemisen kulttuuriin niin koulussa kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. Kehittämishaaste on suuri ja siinä onnistuminen edellyttää uusia, luovia ratkaisuja työyhteisössä.

25 24 Mitä lisäarvoa Baltic 21 e -ohjelmasta ja kansallisesta strategiasta Baltic 21 E -ohjelmassa ja kansallisessa strategiassa YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten Opetushallitus on vastannut esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista peruskoulutusta ja tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta koskevien osuuksien valmistelusta ja toteutuksesta yhdessä opetusministeriön kanssa. Baltic 21 E -ohjelman suunnittelu käynnistyi eri Itämeren maissa tehdyillä nykytilan kartoituksilla. Nykytilan pohjalta lähdettiin tekemään yhteistä suunnitelmaa kestävän kehityksen painoarvon nostamiseksi, opiskelumenetelmien, oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi ja osaamisen parantamiseksi. Sitouduttiin yhteiseen ohjelmaan ja samalla tultiin tietoiseksi kunkin Itämeren ympärillä olevan maan nykytilasta kestävän kehityksen edistämisen suhteen. Baltic 21E -ohjelman käynnistysvaiheen aikana Suomessa kymmenen eri asteen koulua suunnitteli omaan kouluunsa sopivan kestävän kehityksen toimintaohjelman tai suunnitelman osallistumisen niveltämiseksi normaaliin opetukseen. Kokeilukouluja tuettiin Opetushallituksen edustajien, tutkijoiden ja ympäristöviranomaisten yhteistyöllä. Kokeilussa saatiin arvokasta tietoa siitä, millaisia prosesseja kouluissa pitää käynnistyä ja miten ulkopuolisten kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää. Tuloksista tehtiin Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalveluun kaikkien maksutta saatavissa oleva aineisto. Kokemuksia on hyödynnetty myös opetussuunnitelmien perustetyössä ja ohjelman jatkosuunnittelussa. Kokeilukoulut ovat olleet mukana monissa koulutustilaisuuksissa kertomassa muille työprosesseistaan. Näin tapahtui myös viime kesänä Helsingissä pidetyssä kansainvälisessä YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen virallisessa konferenssissa Kasvatuksella kohti kestävää kehitystä. Suomen pilottikoulut esittelivät työnsä tuloksia kahtena päivänä työpajoissa sekä kansalliselle että kansainväliselle osallistujajoukolle. Kansalliseen strategiaan on kirjattu, mihin opetushallinnon voimavaroja suunnataan YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen aikana. Keskeisinä nähdään seuraavat asiat: Kestävän kehityksen painoarvoa vahvistetaan koulutuspolitiikassa Opettajille suunnataan pysyvää tukea muutosten läpiviemiseen Kehitetään osaamista, pedagogiikkaa, oppimateriaaleiksi sopivia aineistoja ja oppimisympäristöjä

26 25 Tuetaan moniammatillista yhteistyötä kouluissa ja ulkopuolisten tahojen kanssa Tuetaan verkostojen syntymistä ja verkostojen välistä vuoropuhelua innovaatioiden levittämiseksi ja kehittämiseksi Laajennetaan oppilaitosten ympäristösertifikaattia kehittämään myös kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus Arvioidaan oppimistuloksia Mitä lisäarvoa kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaoston strategiasta Suomen kestävän kehityksen toimikunnan nimittämä koulutusjaosto on laatinut Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman vuosille Jaoston puheenjohtajana on toiminut Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos ja varapuheenjohtajana ympäristöhallinnon kouluyhteistyöstä vastaava erikoistutkija Anna-Liisa Kiiskinen. Koulutusjaoston strategia on monien hallinnonalojen, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteinen suunnitelma voimavarojen suuntaamiseksi kasvattajille, opettajille ja kouluttajille. Strategia tähtää eri toimijoiden asiantuntemuksen ja muiden voimavarojen määrätietoiseen kohdentamiseen yhteisesti sovittuihin 14 toimenpideesitykseen. Strategian kohderyhmänä ovat kasvatukseen ja koulutukseen vaikuttavat päätöksentekijät kaikilla päätöksenteon tasoilla ja hallinnonaloilla. Strategia esitellään kestävän kehityksen toimikunnalle ja koulutusjaosto esittää, että strategian keskeiset päämäärät sisällytetään valmisteilla olevaan kansalliseen kestävän kehityksen strategiaan. Lopuksi Opetushallitus haluaa viestittää kansallisesti ja kansainvälisesti koulutuksen tärkeää merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja haastaa erilaiset osaajat hallinnossa, elinkeinoelämässä ja järjestöissä yhteistyöhön opetusalan kanssa.

27 26 Suomen Akatemian puheenvuoro Raimo Väyrynen pääjohtaja; Suomen Akatemia Kestävän kehityksen käsite on juurtunut tieteelliseen ja poliittiseen kielenkäyttöön: siitä on tullut jopa arkikielessä käytetty termi. Tämä osoittaa kestävän kehityksen merkitystä käytännön ajattelun ja toiminnan ohjenuorana. Käsite liittyy ensisijaisesti ympäristöön ja sen suojeluun, mutta se on saanut myös laajemman merkityksen puhuttaessa taloudellisesta, sosiaalisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Perusajatuksena kestävän kehityksen laajassa käsitteessä on se, että nykyisten sukupolvien hyvinvointia ei saa hankkia tulevaisuuden kustannuksella. Kyse ei ole vain siitä, että ei vaaranneta tulevien sukupolvien elämisen edellytyksiä, vaan pyritään suorastaan parantamaan niitä. Konkreettinen esimerkki tämän tehtävän vaikeudesta saadaan maailmanlaajuisesta ilmaston muutoksesta. Edelleenkin on monissa maissa vaikea saada läpi sitä tosiseikkaa, että joka hetki valtaosa maailman kansalaisista toimii tavalla, joka lisää ilmakehän lämpötilaa ja muuttaa sitä kautta kielteisesti ympäristöä ja siihen liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Kaiken kaikkiaan on muistettava, että kestävä kehitys on monitieteinen ja monitoiminnallinen käsite. Se edellyttää laajaa käsitystä yhteiskunnasta ja sen monimutkaisuudesta. Siksi kestävää kehitystä erittelevää ja edistävää koulutusta ei voi erottaa tekniikan, talouden ja käyttäytymistieteiden opetuksesta.itse asiassa kestävän kehityksen yhteydessä tulisi yhä enemmän puhua ihmisten asenteista ja toiminnasta. Lainsäädäntö ja taloudelliset insentiivit toki vaikuttavat ihmisten ratkaisuihin, mutta ne ovat vain osa käyttäytymistä säätelevistä tekijöistä. Monet näistä kysymyksistä konkretisoituvat Itämeren tilaan.kaikki tiedämme, että sen tila huononee. Tämän kehityksen dokumentoimiseksi on meneillään ja alkamassa yhä laajempaa tutkimustoimintaa. Suomen Akatemian ja usean mi-

28 27 nisteriön rahoittama monitieteinen Bireme-ohjelma on juuri saatu päätökseen. Siihen osallistui myös ruotsalaisia ja venäläisiä rahoittajia ja tutkijoita. Ohjelman tutkimushankkeissa tehtiin uusia tieteellisiä avauksia muun muassa selvittämällä rannikko- ja valuma-alueiden sekä meren vuorovaikutusta ja korostamalla yhteiskuntatieteellisen näkökulman tärkeyttä.voidaan sanoa, että Bireme-ohjelmassa ja kestävän kehityksen ohjelmassa laajemminkin tarvitaan uutta yhteistyötä ja jopa synteesiä biologisten ja yhteiskuntatieteiden välillä. Biremen jatkoksi valmistellaan Suomen Akatemian koordinoimaa, yhdeksän rahoittajan BONUS-hanketta.Sen pohjana on ERA-netin nimellä tunnettu Euroopan unionin yhteistyöhanke, joka pyrkii tarttumaan Itämeren tilaan hyvin monipuolisesti:. Taaskaan kyse ei ole kuitenkaan vain luonnontieteellisestä tutkimuksesta. Itämerta ei voi pelastaa tuleville sukupolville vain tutkimalla sen veden laatua. Yhä enemmän tulee huomiota kiinnittää saastumisen taloudellisiin ja poliittisiin syihin ja niiden integroimiseen luonnontieteellisen tiedon kanssa. Konkreettisesti sanottuna kyseessä on muun muassa Venäjän talouteen ja politiikkaan juurtuneet ajatustavat, jossa ympäristöllä on vain toissijainen asema. Ellei Itämeren alueen maiden politiikka muutu, niin merta ei voi viime kädessä pelastaa. Politiikan muuttumiseen täytyy liittyä ihmisten ajattelun muutos.

29 28 Vapaan sivistystyön liiton puheenvuoro Heidi Hautala kansanedustaja; Vapaan sivistystyön liitto Vapaan sivistystyön oppilaitokset ja erityisesti opintokeskukset ovat lähellä kansalaisia ja toimivat ruohonjuuritasolla. Niihin on helppo tulla eikä kynnys opintojen aloittamiselle ole liian korkea. On tärkeää, että vapaan sivistystyön toimijoiden asiakirjoihin, strategisiin linjauksiin ja opetussuunnitelmiin tulee sisältyä kestävän kehityksen edistäminen. Näissä on painotettava kuinka tärkeää on edistää kansalaisten tietoisuutta kestävän kehityksen merkityksestä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa onkin laadittu erityinen viestintästrategia, jonka toteuttamisessa vapaalla sivistystyöllä on huomattavia mahdollisuuksia. Opiskellessaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kestävään kehitykseen liittyviä asioita voivat kansalaiset keskittyä sellaisiin teemoihin, jotka ovat heille itselleen tärkeitä. He voivat myös itse ehdottaa itseään kiinnostavia aiheita. Tällainen opiskelu on motivoitunutta ja toiminta voidaan suunnata kohteisiin, joissa opiskelijat haluavat saada aikaan todellisia muutoksia. Oppiminen vaikuttamaan ja siihen liittyvä vahva kansalaistunto on vapaan sivistystyön erityinen mahdollisuus. Vapaan sivistystyön toimijat ovat usein aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Kestävän kehitystä edistävä koulutus vapaassa sivistystyössä tuleekin myös nähdä avaimena toimivaan demokraattiseen yhteiskuntaan. Ulkoministeriön Helsinki-prosessissa tunnistettiin kestävän kehityksen maailmankomissiosta ja Rion kokouksesta alkunsa saanut Århusin sopimus, jolla pyritään takaamaan kaikkien maiden kansalaisille oikeus saada tietoa elinympäristöä laajasti koskevasta päätöksenteosta, välineet osallistua siihen ja oikeus hakea päätöksiin muutosta. Kestävän kehityksen koulutushankkeissa tästä lähestymistavasta on suurta hyötyä myös kansainvälisessä yhteistyössä pyrittäessä vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa.

30 29 Yhteiskuntia leimaavat monimutkaistuminen mm. teknisen kehityksen myötä, siihen liittyvä globalisoituminen sekä muutosten nopeuden kiihtyminen. Ongelmien ja ratkaisujen hahmottaminen tulee yhä vaativammaksi. Tämän kehityksen myötä lisääntyvää epävarmuutta käyttävät erityisesti ääriliikkeet taitavasti hyväkseen. Vapaan sivistystyön opinnoissa kansalaiset harjaantuvat kriittisesti arvioimaan erilaisia kestävään kehitykseen liittyviä sekä paikallisia että maailmanlaajuisia ratkaisuja. Niiden pohjalta he ovat valmiita tekemään omia henkilökohtaisia valintojaan, joiden merkitys kestävässä kehityksessä on suuri. Ihmiset ilahtuvat yleensä tavattomasti huomatessaan, että vaikuttaminen alkaa hyvinkin pienimuotoisesti, vaikkapa liittymällä Kerää roska päivässä -liikkeeseen. Kestävä kehitys on ymmärrettävä jatkuvaksi keskusteluprosessiksi, jossa eri osapuolet valistavat itseään ja toisiaan. Kestävää kehitystä on ryhdytty tarkastelemaan talouden, ympäristön ja sosiaalisen ulottuvuuden jonkinlaisena voimainkoetuksena, jonka hyödyllisyyttä voi pohtia, jos kilpailukyky kuitenkin nuijitaan ekologiaa ja sosiaalista eheyttä ylemmäksi tavoitteeksi. Kun koulutuksessa halutaan avautua yhteiskuntaan, on näihin liittyvät intressiristiriidat tiedostettava. Tämän onnistumiseksi tulee selkeyttää kestävän kehityksen määritelmää. Palaan mielelläni Brundtlandin komission alkuperäiseen määritelmään, jonka mukaan nykyisin elävien ihmisten toimet eivät saa vaarantaa tulevien sukupolvien elinehtoja. Sen kautta on kansalaisten helppo ymmärtää, mitä kestävä kehitys tarkoittaa ja miten ratkaisevan tärkeää sen edistäminen myös pienien henkilökohtaisten valintojen avulla on tulevaisuuden rakentamisessa. Lähtökohtana on pidettävä kansalaisille itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä asioita.

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Maailman muuttamisen välineitv. lineitä tieto, taito ja asenne. Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa

Maailman muuttamisen välineitv. lineitä tieto, taito ja asenne. Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa Maailman muuttamisen välineitv lineitä tieto, taito ja asenne Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa Kestävän n kehityksen edistäminen on tärkeää,, sillä ihmiskunta käyttk yttää luonnonvaroja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus 28.8.2014 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Maailman osaavin kansa kirjan esittely

Maailman osaavin kansa kirjan esittely Maailman osaavin kansa 2020 -kirjan esittely Koulutustutkimusfoorumin kokous 26.9.2013 Kari Nyyssölä Opetusneuvos Opetushallitus Jyrki Kataisen hallituksen tavoite Hallitus asetti tavoitteeksi nostaa suomalaiset

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Mitä on jo tehty ja sovittu?

Mitä on jo tehty ja sovittu? Mitä on jo tehty ja sovittu? Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa -seminaari Säätytalo 27.10.2011 Lapsia pelaamassa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kannattaako yrittää? Varsinais-Suomen maakuntakirjasto on laatimassa yhteistyössä verkostonsa kanssa uusia visioita maakunnan, Vaskin

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Uusi globaali kestävän kehityksen aikakausi käynnistyi syyskuussa 2015 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 maailmanlaajuista ja toisiinsa

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot