Mustamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mustamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma"

Transkriptio

1 Salon kaupunki 721/ /2015 Mustamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm Salon kaupunki

2 1 Mustamäen pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman sisältö Sisällys 1 Johdanto Suojelusuunnitelman tavoitteet Suojelusuunnitelmiin liittyvä lainsäädäntö Yleistä pohjavesimuodostumista ja pohjavedestä Suojelusuunnitelma-alue Geologia ja hydrogeologia Vedenottamot ja vedenlaatu Vedenottoalueet ja ohjeelliset suojavyöhykkeet Suunnitelma-alueella olevat riskitekijät, niiden sijainti ja toimenpidesuositukset Asutus Jätevesi, putkistot ja viemäröinti Öljysäiliö Maalämpöjärjestelmät Maa-ainesten otto Kotitarveottaminen SOKKA-hanke Muuntamot Maatalous Peltoviljely Karjatalous Metsätalous Liikenne ja tienpito Kuljetukset sekä käyttötiheydet ja määrät Teollisuus ja yritystoiminta Pilaantuneet maa-alueet Roskaantuminen ja vanhat kaatopaikat Pohjaveden laadun valvonta ja seuranta Raakaveden laadun tarkkailu Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaisten pintavesi- ja maaekosysteemien selvitykset... 48

3 2 8 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Kemikaalionnettomuudet Pohjavesialueiden ja suojelutoimenpiteiden huomioiminen kaavoituksessa Yhteenveto suojelusuunnitelman toimenpidesuosituksista Mustamäen pohjavesialueella Suunnitelman ylläpito ja toteuttaminen Lähteet Liitteet Liite 1. Pohjaveden suojelun kannalta keskeistä lainsäädäntöä Liite 2. Salon kaupungin ohjeita pohjavesialueita koskien Liite 3. Mustamäen pohjavesikortti

4 3 1 Johdanto Pohjaveden suojelusuunnitelma on ohjeellinen työkalu pohjavesivarojen suojelun ja pohjavesialueiden maankäytön yhteensovittamisessa. Suunnitelmaa tehtäessä kartoitetaan suunnitelma-alueen pohjavettä mahdollisesti vaarantavat toiminnot ja esitetään tarvittavat toimenpidesuositukset pohjaveden suojelemiseksi ja sen hyvän tilan turvaamiseksi myös jatkossa. Suomessa luonnontilainen pohjavesi on pääsääntöisesti hyvänlaatuista, mutta pohjavesimuodostumat ovat herkkiä pilaantumiselle. Salon kaupungin alueella sijaitsee yhteensä 78 pohjavesialuetta, jotka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi tai veden hankintaan soveltuviksi pohjavesialueiksi. Salon pohjavesialueilla on noin 70 vedenottamoa. Salon vedenhankinta perustuu alueen pohjavesien käyttöön. Salossa on käytössä kolmisenkymmentä pohjavedenottamoa, joista vesi pumpataan kulutukseen. Talousveden laatu täyttää Euroopan Unionin direktiiviin perustuvan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/ 2000) määräykset. Salon alueen kallioperä koostuu pääosin graniittisista ja suprakrustisista, voimakkaasti metamorfoituneista kivilajeista. Salon alueen maaperä koostuu luoteessa Kuusjoen, Perttelin ja Halikon alueella pääosin hienoainespitoisista pelloista ja kumpuilevista kallio- ja moreenimäistä. Alueella on pieniä katkonaisia harjujaksoja. Salon alueen lounaisosaa hallitsee lounais-koillissuunnassa kulkeva III Salpausselän reunamuodostuma. Salon kaupungin alueella suurimmat uhat pohjavedelle aiheutuvat öljysäiliöistä, viemäröintiin kuulumattomista jätevesistä, pilaantuneista maista sekä maa-ainesten ottamisalueista. Muita alueen pohjavettä uhkaavia tekijöitä ovat muun muassa teollisuus, hautausmaat, maatalous ja tieliikenne. Vuoden 2015 pohjavesien suojelusuunnitelmahankkeessa laadittiin suojelusuunnitelma viidelle pohjavesialueelle, jotka olivat Kirkonkylä (Kisko), Mustamäki (Halikko), Isonummi (Muurla), Kaukola (Muurla) ja Ylhäinen-Kärkkä (Salo). Kaikki nämä alueet on luokiteltu I luokan pohjavesialueiksi. Hankkeen aikana tehtiin maastokartoituksia kaikilla alueilla sekä vesinäytteenotto Kiskon Kirkonkylän pohjavesialueelta. Maastokäynneillä kartoitettiin pohjavedelle riskiä aiheuttavia tekijöitä ja toimintoja. Vesinäytteenoton tarkoitus Kirkonkylän pohjavesialueella oli päivittää tietoja pohjaveden laadusta ja samalla tarkistaa pohjaveden soveltuvuutta talousvedeksi. Maastokäynnit tehtiin (Kisko), (Isonummi, Kaukola, Mustamäki) ja (Ylhäinen-Kärkkä). Vesinäytteet otettiin Hankkeen alkamisesta tiedotettiin Salon kaupungin kotisivuilla. Tiedote oli nähtävillä Salon kaupungin ilmoitustaululla ja sähköisellä ilmoitustaululla. Lisäksi tiedote suojelusuunnitelmahankkeesta julkaistiin Salon Seudun Sanomissa.

5 4 Suojelusuunnitelmaehdotukset olivat nähtävillä Lausunnot pyydettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Pohjaveden suojelusuunnitelman laatimiseen tarvittavien taustatietojen kerääminen aloitettiin kartoittamalla pohjavesialueilla sijaitsevien asuin- ja yrityskiinteistöjen lämmitysjärjestelmät sekä erityisesti käytössä olevat ja käytöstä poistetut öljysäiliöt. Mustamäen pohjavesialueelle lähetettiin postitse kyselyitä 51 kpl toukokuun 2015 alussa. Kysely lähettiin alueella sijaitseville asuin- ja yrityskäytössä oleville kiinteistöille. Vastauksia saatiin 39 kpl. Kaikille pohjavesialueille vuoden 2015 hankkeessa lähetetyt kyselyt vastausmäärineen on esitettynä taulukossa 1. Taulukko 1. Riskikartoituskyselyt pohjavesialueittain. Pohjavesialue Lähetetyt kyselyt (kpl) Saadut (kpl) vastaukset Vastausprosentti Isonummi % Kaukola % Kirkonkylä (Kisko) % Mustamäki % Ylhäinen-Kärkkä % Yhteensä % Suojelusuunnitelman on laatinut Pia Lindholm Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta ja se on toteutettu yhteistyössä Salon kaupungin ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelmaa ohjanneen työryhmän kokoonpano oli Ossi Hussi, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Salon yksikkö Markus Kukkonen, Salon kaupunki, kaupunkisuunnittelu Hillevi Lehto, Salon kaupunki, ympäristönsuojelu Kirsti Lepistö, Salon kaupunki, maaseutupalvelut Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus Sami Saari, Salon kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus Eila Varjo, Turun yliopisto, maantieteen ja geologian laitos Kalle Virtanen, Salon kaupunki, Liikelaitos Salon Vesi

6 5 2 Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesiä suojellaan, koska halutaan säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä pohjavesien laatua. Pohjaveden suojelusuunnitelmien tarkoituksena ovat pohjavesialueiden suojelun tehostaminen kuvaamalla mm. riskitekijät ja toimenpide-ehdotukset riskien poistamiseksi sekä vedenottamoiden suoja-alueiden rajausten tarkistus tai rajausten laatiminen, jos suoja-aluerajauksia ei ennestään ole. Lisäksi tavoitteena on toimintaohjeiden laatiminen vahinko- ja vaaratilanteiden varalta sekä pohjavesialueelta olemassa olevien tietojen päivittäminen ja puuttuvien tietojen koonti yhteen. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmahankkeen tavoitteena olikin koota pohjavesialueen tiedot yhteen suojelusuunnitelma-asiakirjaan, jolloin suojelusuunnitelmien käytettävyys ja hyöty esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa helpottuu. Pohjavesien suojelun tavoitteena on myös kaikkien uusien riskien välttäminen ja olemassa olevien riskien minimointi, rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muuta maankäyttöä. Suojelusuunnitelman tarkoitus on toimia ohjeena esimerkiksi viranomaisvalvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Pohjavesitietoja hyödyntävät muun muassa ympäristönsuojelu-, rakennus-, kaavoitus-, maa-aineslupa- ja terveydensuojeluviranomaiset ja vesihuoltolaitokset mutta myös pohjavesialueiden asukkaat ja toiminnanharjoittajat. Suojelusuunnitelmassa on havainnollistavia karttoja riskitoimintojen laadusta ja sijainneista. 2.1 Suojelusuunnitelmiin liittyvä lainsäädäntö Pohjavesien suojelua kansallisesti ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (527/2014) sekä vesilaki (587/2011). Merkittävimmät osat suojelun kannalta ovat pohjavesien pilaamiskielto sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) määrää tarvittavista/selvitettävistä tiedoista vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupahakemuksessa. Pohjaveden pilaamiskielto: ympäristönsuojelulain 2 luvun 17 :ssä määrätään, että ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeillä tai muilla vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla pohjavesi kävisi terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontuisi. Myöskään toisen kiinteistöllä olevaa pohjavettä ei saa tehdä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää, eikä tehtävä toimenpide saa vaikuttaa pohjaveden laatuun muutoin loukaten yleistä tai toisen yksityistä etua.

7 6 Vesilain tavoitteena on edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä niin, että se on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää; ehkäistä ja vähentää vedestä ja vesiympäristön käytöstä aiheutuvia haittoja; ja parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. Vesilain luvuissa 3 ja 4 säädetään luvanvaraisista vesitaloushankkeista, pohjaveden ottamisesta ja vedenottamoiden suoja-alueista. Lain mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa käyttää pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoittavaan toimeen siten, että siitä pohjaveden laadun tai määrän muuttumisen vuoksi voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen; tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen. Suoja-alue voidaan määrätä, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi, mutta suoja-aluetta ei kuitenkaan saa määrätä laajemmaksi kuin on välttämätöntä. Maa-aineslain (555/1981) tavoitteena on maa-ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Lain 3 :n mukaan maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua esimerkiksi tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole satu vesilain mukaista lupaa. Euroopan unionin tasolla vesiensuojelua ohjataan vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) avulla. Suomessa direktiivi on toimeenpantu lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Yleisenä tavoitteena oli pohjavesien osalta pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitolain tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat uusimmat toimenpiteet on koottu vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiksi vuosille Lounais-Suomi kuuluu Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Lounais-Suomen pohjavesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista on esitetty yhteinen näkemys ehdotuksessa Lounais-Suomen pohjavesien toimenpideohjelmaksi vuosille Toimenpiteet eivät ole vesienhoitolain nojalla suoraan julkishallintoa tai yksittäisiä toiminnanharjoittajia velvoittavia, mutta lupamenettelyissä tulee huomioida, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Lakia vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä päivitettiin 2014 lisäämällä lakiin uusi luku, 2 a (1263/2014), jossa muutettiin muun muassa pohjavesialueiden luokittelua ja ohjeistettiin suojelusuunnitelmien sisältöä. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, ns. hajajätevesiasetus) astui voimaan Asetus edellytti jätevesien käsittelyn tehostamista alun perin mennessä, mutta valtioneuvosto pidensi siirtymämääräaikaa kahdella vuodella asti. Asetuksen tavoitteena on vähentää haja-asutuksen jätevesien haitallisia vaikutuksia vesistöihin ja pohjaveteen. Asetuksen velvoitteet koskevat pääsääntöisesti kaikkia viemäröintiin liittämättömiä kiinteistöjä. Jätevesien käsittelystä ja

8 7 johtamisesta pohjavesialueilla on annettu tarkempia määräyksiä Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä sisältyy lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakiin, terveydensuojelulakiin, jätelakiin ja kemikaalilakiin sekä öljyvahinkojen torjuntalainsäädäntöön. Näiden ohella pohjaveden suojelua käsitellään myös valtioneuvoston asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sekä lainsäädäntöä täydentävissä valtioneuvoston periaatepäätöksissä. Pohjaveden suojelun kannalta keskeiset säädökset on lueteltu liitteessä 1. 3 Yleistä pohjavesimuodostumista ja pohjavedestä Pohjavesialueiden rajaus perustuu maaperän- ja kallioperän hydrogeologisiin piirteisiin. Aluetta rajatessa otetaan huomioon pohjavesiesiintymäalueen maalajikoostumus, maalajin vedenläpäisevyys sekä alueen yhtenäinen hydraulinen laajuus. Pohjavesialueen raja osoittaa aluetta, joka vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen ja laatuun. Lisäksi pohjavesialueen sisälle rajataan muodostumisalue eli hyvin vettä läpäisevän alueen raja. Muodostumisalueen maaperän vedenläpäisevyys vastaa vähintään hienohiekan vedenläpäisevyyttä. Pohjavesiä muodostuu eniten mannerjäätikön sulamisvaiheessa syntyneissä jäätikköjokimuodostumissa, kuten harjuissa, deltoissa sekä reuna- ja saumamuodostumissa. Salon alueella yksi tärkeimmistä vedenhankinta-alueista on III Salpausselän reunamuodostuma, jolla sijaitsee useita pohjavesialueita. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004) lisättiin uusi luku 2 a (1263/2014), jonka mukaan aiemman kolmen pohjavesiluokan sijaan edellytetään pohjavesialueet nykyisin luokiteltavan kahteen luokkaan sen mukaan, miten ne soveltuvat vedenhankintaan ja millainen suojelutarve niillä on. Uusi luokittelu (taulukko 2) korvaa aiemmat I, II ja III luokat, joihin kuuluvia alueita tarkastellaan uudelleen niiden sijoittamiseksi uusiin luokkiin. Edelleen käytössä oleva luokka III, eli muut pohjavesialueet, poistetaan kokonaan ja siihen kuuluneet alueet luokitellaan 1- tai 2-luokkaan riippuen siitä, miten alue soveltuu vedenhankintaan. Laissa säädetään myös pohjavesialueista, joista pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Näitä pohjavesialueita koskien otetaan käyttöön uusi E-luokka. Pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä ovat esimerkiksi lähteet, lähdepurot ja -lammet. Lisäksi laissa on säännökset pohjavesialueen suojelusuunnitelman sisällöstä ja valmistelusta.

9 8 Tässä työssä olevista pohjavesialueista kerrotaan vielä vanhan luokituksen mukaisesti I luokan pohjavesialueina. ELY-keskukset tarkistavat pohjavesialueiden luokituksen uuden luokituksen mukaiseksi, mutta pohjavesiluokkien muutosaikataulua ei ole määrätty laissa. Taulukko 2. Uuden pohjavesiluokittelun määritelmät. Pohjavesialueiden uusi luokittelu 1-luokka vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet; vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin 2-luokka muut vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet; pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön E-luokka Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luokittelemat pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (esimerkiksi lähde, lähdepuro tai lähdelampi); kuuluvat myös joko 1- tai 2-luokkaan

10 9 4 Suojelusuunnitelma-alue Mustamäen pohjavesialue ( ) on luokiteltu riskialueeksi valtioneuvoston vuonna 2009 hyväksymässä vesienhoitosuunnitelmassa. (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, tiedot poimittu ). Vuoden 2015 lopussa on tarkoitus hyväksyä uusi vesienhoitosuunnitelma, jossa riskialueluokitus säilyy. Pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi myös ehdotuksessa Lounais-Suomen pohjavesien toimenpideohjelmaksi vuosille Riskialueita ovat pohjavesialueet, joilla ihmistoiminta on vaikuttanut haitallisesti pohjaveden laatuun tai määrään ja uhka on todennettu analyyseillä/mittauksilla. Pohjavesialue on esitetty kartassa 1. Pohjaveden määrällinen tila on hyvä silloin, kun keskimääräinen vuotuinen vedenotto pohjavesimuodostumasta ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää ja lisäksi pohjaveden pinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Mustamäen pohjavesialueen määrällinen tila on luokiteltu hyväksi. Pohjaveden kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi, kun pohjavedessä havaitut keskimääräiset pitoisuudet eivät ole ylittäneet yhdessäkään seurantapaikassa pohjaveden laadulle asetettuja ympäristölaatunormeja. Mustamäki on luokiteltu kemialliselta tilaltaan hyväksi, koska aiemmin havaitun haitta-aineen pitoisuus on laskenut alle talousveden rajaarvon, eikä näin ollen vaikuta vedenhankintamahdollisuuteen. 4.1 Geologia ja hydrogeologia Alue on lähes kauttaaltaan kallioiden ympäröimä laakea hiekkamuodostuma. Reunaosissa hiekkakerrokset ovat saven peittämiä. Muodostuman aines on pääasiassa karkeaa hiekkaa. Syvemmällä tavataan paikoitellen soraa. Hiekka- ja sorakerrosten paksuus on alle 10 metriä ja reunaosissa niitä peittää paikoin yli 10 metrin paksuinen savikerros. Alueen kallioperä on mikrokliinigraniittia. Pohjavesi muodostuu kallioiden reunustamilla hiekka-alueilla ja virtaa kalliopaljastumien välistä pääasiassa kaakkoon ja pohjoiseen. Mustamäen pohjavesialueen kokonaispintaala on 0,75 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,43 km 2. Pohjavesi virtaa havaintoputken 0202 suunnalta etelään havaintoputkien 5 ja 0203 suuntaan ja siitä vielä kaakkoon ja etelään havaintoputken 0201 suuntaan (Suomen pohjavesitekniikka Oy 2002).

11 10 Kartta 1. Mustamäen pohjavesialue.

12 Vedenottamot ja vedenlaatu Mustamäellä sijaitsee Mustamäen vedenottamo (kuva 1). Mustamäen ottamon kaivotyyppi on putkikaivo (1 kpl). Vedenottamo on otettu käyttöön 1960, mutta se ei ole enää käytössä. Vedenottamolla ei ole lupaa, koska vesimäärä on ollut alle vanhan vesilain luparajan 250 m3/d. Vettä on pumpattu käyttöön 194 m 3 /d vuonna 1997 ja vuonna 2006 Mustamäeltä otettiin vettä vielä m³/a eli noin 135 m 3 /d. Muodostuman antoisuudeksi on arvioitu 250 m 3 /d. Alueen imeytymiskerroin on 0,36. Pohjavedenpinnan luonnollinen korkeus vedenottamolla on +24,60 m (N60 korkeusjärjestelmässä eli n. +24,80 m N2000 korkeusjärjestelmässä). Pohjavesialueella on vedenottamon lisäksi kuusi havaintoputkea, joista voidaan mitata pohjaveden korkeutta. Havaintoputkista eri aikoina vuosina mitattujen pinnankorkeusmittaustulosten mukaan pohjaveden pinta on pysytellyt noin + 25 m (N2000) tienoilla. Kuva 1. Mustamäen vedenottamo. Pia Lindholm Halikon konepajan kaatopaikkaalueelta on otettu soraa luvulla, jonka jälkeen sorakuoppa on täytetty ylijäämämailla sekä yhdyskunta- ja teollisuusjätteillä. Kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsee ns. alatehdas, jonka alueella on käytetty liuotinaineita vuosina Maaperää on kunnostettu Rautaruukki Oyj:n ns. alatehtaan alueella v Mustamäen vedenottamo suljettiin vuonna 2001 korkeiden tri- ja tetrakloorieteenipitoisuuksien takia. Vuonna 2004 vedenottamolle asennettiin aktiivihiilisuodatin ja ottamo otettiin uudestaan käyttöön. Vuonna 2009 Mustamäen vedenottamo jäi kuitenkin pois käytöstä, kun Halikon kunta yhdistyi Salon kanssa. Vuoden 2002 pohjavesitutkimuksessa otettiin vesinäytteitä kolmesta havaintoputkesta. Havaintoputkesta 0201 otetut vesinäytteet eivät sisältäneet tri- tai tetrakloorieteeniä. Havaintoputkesta 0202 otetuissa vesinäytteissä oli trikloorieteenin määrä 26 μg/l ja tetrakloorieteenin määrä 1 μg/l. Havaintoputkesta 0203 otetuissa vesinäytteissä oli trikloorieteenin määrä 170 μg/l ja tetrakloorieteenin määrä 12 μg/l. Trikloorieteenin ja tertakloorieteenin enimmäispitoisuus on yhteensä 10 μg/l talousveden laatuvaatimuksissa ja suosituksissa (STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000).

13 12 Aikaisempien tutkimusten perusteella pääosa alatehtaan suunnasta tulevista vesistä virtaa Mustamäen vedenottamon suuntaan pohjavesiputkien HP0202 ja HP0203 kautta; näissä putkissa trikloorieteenit ovat olleet suuria. Pohjavesiputken HP0201 vesi kuvaa vanhan kaatopaikan alueelta virtaavia vesiä, ja pääosin trikloorieteeniä ei ole aikaisemmin havaittu. Pohjavesiputken HP5 suuntaan virtaa vesiä osittain alatehtaan suunnasta, eikä putken vesi kuvaa kaatopaikan vaikutuksia. Havaintopaikka K1 sijaitsee alatehtaan vieressä. Kunnostuksen jälkitarkkailuohjelmaan liittyi alueen pohjaveden laadun tarkkailu vuosina , ja tarkkailusta vastasi silloinen Halikon kunta. Alueen jatkotoimista tämän jälkeen ei ole kuitenkaan sovittu, joten vuoden 2015 tarkkailukerta on ensimmäinen vuoden 2005 jälkeen. Tutkimus tehtiin Salon kaupungin teknisen toimen tilauksesta. (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015). Pohjavesiputken HP0201 vedessä oli runsaasti rautaa; pitoisuus ylitti esim. talousveden laatusuositusarvon. Vesi oli kellertävää. Lisäksi veden ph-arvo oli talousveden suositusarvoa pienempi. Muilta osin vesi täytti talousveden laatuvaatimukset ja - suositukset ja alitti pohjaveden ympäristönlaatunormit. Vedessä ei havaittu liuottimia eikä öljy-yhdisteitä. (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015). Pohjavesiputken HP0202 vesi alitti muilta osin talousveden raja-arvot ja pohjaveden ympäristönlaatunormit, mutta vedessä havaittiin trikloorieteeniä 27 µg/l. Vedessä havaittiin hieman (2 µg/l) myös tetrakloorieteeniä. Öljy-yhdisteitä ei havaittu. (Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy 2015). Pohjavesiputkessa HP0203 havaittiin tutkituista havaintopaikoista eniten trikloorieteeniä eli 68 µg/l; pitoisuus ylitti selvästi talousveden raja-arvon ja pohjaveden ympäristönlaatunormin. Lisäksi veden tetrakloorieteenin pitoisuus oli 6 µg/l, mikä niin ikään ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin. Muilta osin vesi täytti talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset sekä alitti pohjaveden ympäristönlaatunormit. Öljyyhdisteitä ei havaittu. (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015). Pohjavesiputkessa HP5 havaittiin vähäinen määrä trikloorieteeniä, mutta pitoisuus jäi alle määritysrajan. Öljy-yhdisteitä ei tavattu. Vesi täytti talousveden laatuvaatimukset ja - suositukset suurta rautapitoisuutta ja alhaista ph-arvoa lukuun ottamatta. Vesi oli keltaista. (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015). Pumppauskaivon K1 vedessä havaittiin hieman cis-1,2-dikloorieteeniä ja trikloorieteeniä. Veden laatu täytti talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset sekä alitti pohjaveden ympäristönlaatunormit. Vedessä ei havaittu öljy-yhdisteitä. (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2015).

14 Vedenottoalueet ja ohjeelliset suojavyöhykkeet Jotta pohjaveden suojelua voidaan tehostaa ja pohjavesialueen toimintoja ohjata paremmin, pohjavesialue voidaan jakaa vedenottamoalueeseen sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeisiin. Vedenottamon suoja-alue voidaan perustaa vesilain mukaisesti joko vedenottoluvan myöntämisen yhteydessä tai erillisellä hakemuksella aluehallintovirastolle, jolloin suoja-alueille asetetaan oikeudellisesti sitovia määräyksiä. Toisaalta vedenottamoiden yhteyteen voidaan perustaa suojelusuunnitelmien yhteydessä vapaaehtoisuuteen perustuvia suojavyöhykkeitä. Koska Mustamäen vedenottamoa ei käytetä enää talousvedenottoon eikä alueelta ole vastaisuudessakaan tarkoitus ottaa talousvettä tai käyttää varavedenottamona, ei Mustamäen pohjavesialueelle ole esitetty määriteltäväksi ohjeellisia suojavyöhykkeitä. 5 Suunnitelma-alueella olevat riskitekijät, niiden sijainti ja toimenpidesuositukset Suojelusuunnitelmassa on kartoitettu pohjavesialueilla sijaitsevat riskikohteet. Riskikohteet voivat muuttua ajan myötä, joten suojelusuunnitelmaa on hyvä päivittää esim vuoden välein riippuen esimerkiksi siitä, onko alueelle ollut voimakasta tulomuuttoa tai onko alueelle myönnetty uusia ympäristö- tai maa-aineslupia. Pohjavesialueilla voi olla myös pilaantuneita tai pilaantuneeksi epäiltyjä maa-alueita. Näiden pilaavat aineet voivat päätyä hitaasti pohjaveteen, jossa niitä voi esiintyä myös päästölähteen poistuttua. Yleisiä riskitekijöitä pohjavesialueilla ovat mm. asutus (viemärit, öljy- ja polttoainesäiliöt), liikenne, tienpito, maantiekuljetukset, teollisuus ja muu yritystoiminta, hautausmaat, pilaantuneet maa-alueet, maa-ainesten ottaminen, murskaus- ja asfalttiasemat, maa- ja metsätalous, ilman epäpuhtaudet, rakentaminen sekä pohjaveden liiallinen otto. Riskin suuruutta määriteltäessä on otettava huomioon riskikohteessa olevan maaperän laatu, pohjaveden virtaussuunnat sekä riskikohteen etäisyys vedenottamosta. Haittaaineiden kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat mm. haitta-aineen kemialliset ominaisuudet ja maaperän vedenjohtavuus ja kerrosrakenteet. Nopeinta kulkeutuminen on hyvin vettä läpäisevässä ja johtavassa sora- ja hiekkamaassa. Savikot voivat kokonaan estää haitta-aineiden pääsyn syvemmälle maaperään ja pohjaveteen. Pohjavesimuodostuman koolla on myös vaikutusta haitta-aineiden leviämiseen pohjavedessä.

15 14 Suurimmat riskit Mustamäessä ovat teollisuus, asutus (öljysäiliöt) sekä mahdollisesti pilaantuneen maan alueet. Liitteessä 2 on Salon kaupungin ohjeita pohjavesialueille. 5.1 Asutus Asutuksen pohjavesiriskit johtuvat pääasiassa toimimattomista kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä haja-asutusalueilla, huonokuntoisista viemäriverkostoista, putkivaurioista ja putkien liitosvioista sekä maanalaisten lämmitysöljysäiliöiden vuodoista ja ylitäytöistä. Jätevesien pääsy pohjaveteen ilmenee usein kohonneina nitraatin, kloridin ja fosfaatin pitoisuuksina, kuten myös veden hygieenisen laadun heikentymisenä. Huonokuntoisista öljysäiliöistä tai säiliöiden ylitäytöstä maaperään ja pohjaveteen päässyt öljy vaikuttaa pohjaveden laatuun jo pieninä pitoisuuksina. Öljy-yhdisteet voivat säilyä muuttumattomina pohjavedessä jopa vuosikymmeniä. Viime vuosina suosiotaan talojen lämmitysmuotona on kasvattanut maalämmön hyödyntäminen. Maalämpöä pidetään yleisesti ekologisena lämmitysmuotona, mutta joissain tapauksissa se saattaa muodostaa riskin pohjavedelle. (Nummelin 2014, Juvonen ja Lapinlampi 2013) Pohjavesialueiden pilaantumisriskin vuoksi Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä (tulivat voimaan ), rakennusjärjestyksessä (tullut voimaan ) ja jätehuoltomääräyksissä (tulivat voimaan ) on annettu erityisiä määräyksiä muun muassa jätevesien käsittelystä pohjavesialueilla. Määräysten mukaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on noudatettava näitä määräyksiä sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 27 c :ssä ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) ns. hajajätevesiasetus sekä muualla säädetään. Jätevesijärjestelmiä, öljysäiliöitä ja maalämpöjärjestelmiä kartoitettiin keväällä 2015 lähettämällä pohjavesialueen asukkaille kysely aiheesta.

16 Jätevesi, putkistot ja viemäröinti Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkkoon (Vesihuoltolaki, /2014). Valtioneuvoston antama asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan Asetuksella säädettiin vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelylle niin, ettei jätevesistä koidu ympäristölle vaaraa. Vaatimukset koskivat kaikkia sellaisia kiinteistöjä (asuinrakennuksia, loma-asuntoja, karjatiloja, maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa elinkeinotoimintaa), joita ei ollut liitetty vesihuoltolaitoksen viemäröintijärjestelmään. Uusien ja saneerattavien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä asetuksen vaatimukset heti ja vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset mennessä. Mustamäen pohjavesialueella olevat kiinteistöt ovat suurimmaksi osaksi liittyneet sekä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon että viemäröintiin. Taulukossa 3 on esitetty kyselyn ja kunnan tietokannan perusteella kootut tiedot vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon kuulumattomista kiinteistöistä. Taulukossa 4 on esitetty jätevesiä koskevat toimenpidesuositukset. Mustamäen pohjavesialueella oleva kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto on esitetty kartassa 2. Kunnalliseen jätevesiviemäriverkostoon kuulumattomien jätevesijärjestelmien sijainnit on esitetty kartassa 3. Kyselyn perusteella omia talousvesikaivoja pohjavesialueella on kaksi. Muutamien kiinteistöjen vedenhankinnasta ei ollut saatavilla tarkempia tietoja. Taulukko 3. Pohjavesialueella olevat, muut kuin kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvat, jätevesijärjestelmät. Käsiteltävät vedet Järjestelmä Puhdistetut vedet ei tietoja ei tietoja ei tietoja ei tietoja ei tietoja ei tietoja mustia (tosin rakennus sijaitsee n. 100 m päässä pohjavesialueen rajasta) 5 kpl betonisia saostuskaivoja jätevesiliete ei tietoja ei tietoja maasuodattamoon, josta avoojaan Kiinteistötunnus 734- Järjestelmän ikä Saostuskaivojen lietteen tyhjennys 1 krt/vuosi jätevedenpuhdistamolle

17 mustia saostussäiliö yli 40 vuotta ei tietoja mustia (rakennus sijaitsee noin 20 m päässä pohjavesialueen rajasta) 3 kpl betonisia saostuskaivoja mustia kaikki jätevedet johdetaan Halikko Worksin viemäreihin ei tietoja ei tietoja ei tietoja ei tietoja ei tietoja ei tietoja avo-ojaan liete tyhjennetään jvp:lle Taulukko 4. Jätevesiä koskevat toimenpidesuositukset. Toimenpiteet jätevedet Viemäröidyllä alueella viemäriin liittymättömät kiinteistöt on liitettävä viemäriverkostoon rakennusjärjestyksen mukaisesti. Puhdistamattomien jätevesien imeyttäminen maaperään on pohjavesialueilla kielletty. WC-jätevedet saa puhdistaa kiinteistöllä yhdessä muiden jätevesien kanssa hajaasutuksen jätevesiasetuksen mukaisesti. Jos WC-jätevesiä ei käsitellä kiinteistöllä, ne on johdettava umpikaivoon ja muut jätevedet on käsiteltävä haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisesti. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja niiden kunto on selvitettävä. Tarvittaessa asukkaita ohjataan päivittämään järjestelmät vastaamaan valtioneuvoston asetusta (VnA209/2011) ja rakennusjärjestyksen määräyksiä. Jätevedenkäsittelystä ja sen järjestämisestä ns. hajajätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti laadittu opas tulisi jakaa kaikille pohjavesialueella sijaitseville kiinteistöille. Jätevedenpumppaamoiden ylivuotovesien pääsy pohjaveden muodostumisalueelle suositellaan estämään rakentamalla säiliö ylivuotovesille tai johtamalla ylivuotovedet pohjavesialueen ulkopuolelle. Uudet jätevedenpumppaamot on rakennettava pohjavesialueiden ulkopuolelle.

18 17 Kartta 2. Mustamäen pohjavesialueella oleva kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto. Sininen linja on vesijohto, vihreä linja on sade- ja hulevesiviemäri ja pinkki linja on jätevesiviemäriverkosto.

19 18 Kartta 3. Mustamäen pohjavesialueella olevat jätevesijärjestelmät, öljysäiliöt sekä maalämpöjärjestelmät.

20 Öljysäiliö Öljypäästö öljysäiliöstä on tavallisimpia riskejä pohjaveden laadulle. Öljyvuoto on mahdollinen mm. säiliötä täytettäessä tai säiliön tai putkiston vuotaessa. Pohjavesialueilla etenkin vanhat maanalaiset säiliöt ovat riskitekijä, koska niiden suojauksista ja kunnosta ei yleensä ole tarkkaa tietoa. Maahan asennettujen säiliöiden ikääntyminen ja huollon laiminlyönti voi aiheuttaa pienen jatkuvan päästön, jota on vaikea havaita mutta joka muodostaa pohjavedenpilaantumisriskin. Mustamäen pohjavesialueella sijaitsevista öljysäiliöistä kerättiin tietoa kunnan rakennusvalvonnalta, palo- ja pelastusviranomaisilta sekä alueen asukkailta. Pohjavesialueella sijaitsee viranomaisten tiedon ja kyselyn mukaan 27 lämmitysöljysäiliötä ja yksi käytöstä poistettu öljysäiliö. Öljysäiliöiden kunto- ja tarkastustiedoissa on puutteita. Tarkemmat tiedot säiliöistä on esitetty taulukossa 5 ja säiliöiden sijainnit kartassa 3. Öljysäiliöitä koskevat toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 6. Öljysäiliöistä aiheutuvaa riskiä voidaan pitää paikallisesti melko suurena suunnitelmaalueella. Suurin osa säiliöistä on maanpäällisiä ja niillä on joitain suojarakenteita. Kiinteistötunnus 734- Taulukko 5. Öljysäiliötiedot pohjavesialueilla. Sijainti: maan alla/päällä; ulkona/sisällä ei tietoja Tilavuus Materiaali ja säiliöluokka (A-D) Asennettu Viimeisin tarkistus Suojarakenteet ym maanpäällinen sisätilassa ei tietoja ei tietoja maanpäällinen sisätilassa maanpäällinen sisätilassa ei tietoja poistettu! maanpäällinen sisätilassa ei tietoja 3000 l teräs suoja-allas ylitäytönestin muovi 2000 hälytysjärjestelmä teräs 1972 suoja-allas ylitäytönestin lukko

21 maanpäällinen sisätilassa ei tietoja maanpäällinen sisätilassa maanpäällinen sisätilassa (maanalainen säiliö tyhjä) maanpäällinen säiliö sisätilassa maanpäällinen sisätilassa maanpäällinen sisätilassa maanpäällinen ulkona (vanhat maanalaiset säiliöt poistettu 2005) maanpäällinen sisätilassa metalli 1974 säiliö ympärimuurattu ja sisältä sliipattu, ylitäytönestin metalli suoja-allas ylitäytönestin 1500 l muovi suoja-allas hälytysjärjestelmä turvasuojaus 750 l teräs vaippainen 2 x 1500 l muovi muovi suoja-allas hälytysjärjestelmä suoja-allas 5000 l teräs suoja-allas lukko muovi 1987 suoja-allas ylitäytönestin maanpäällinen sisällä teräs /2009 suoja-allas, säiliön sisäpuolelle tehty massaus 6/ ei tietoja maanpäällinen teräs ei tietoja vanha öljysäiliö, maanalainen maanpäällinen sisätilassa teräs 1966 poistettu käytöstä 1995, tyhjennetty, puhdistettu, täytetty hiekalla teräs suoja-allas hälytysjärjestelmä

22 sisätiloissa pelti /2007 hälytysjärjestelmä maanpäällinen sisätilassa Li-plast nailon ollut öljysäiliö; purettu maanalainen, käytössä maanpäällinen sisätilassa maanpäällinen sisätilassa maanpäällinen sisällä ei tietoja maanpäällinen sisätilassa maanpäällinen sisätilassa ei tietoja 2 x 1500 l 3 x 1500 l muovi /2003 seuraava 2015 suoja-allas ylitäytönestin teräs betoni-pohjalla ylitäytönestin li-plast 1996 ylivuotoallas nailon 2005 suoja-allas hälytysjärjestelmä hälytysjärjestelmä nailon 2010 suoja-allas hälytysjärjestelmä Li-Plast lujitemuovi valuma-altaat suoja-altaat hälytysjärjestelmä / turvasuojaus

23 22 Taulukko 6. Öljysäiliöitä koskevat toimenpidesuositukset. Toimenpiteet öljysäiliöt Uusia maanalaisia säiliöitä ei tule sijoittaa pohjavesialueille. Uudet öljysäiliöt on sijoitettava maan päälle asianmukaisin suojarakentein varustettuna. Uuden säiliön hankinnasta on ilmoitettava palo- ja ympäristöviranomaisille. Alueen paloviranomaisilla olisi hyvä olla ajantasainen rekisteri pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä ja niiden tiedoista sekä öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Pelastusviranomaisen tulee 33 ja 34 :ssä tarkoitettuja vähäisen tai tilapäisen toiminnan ilmoituksia käsitellessään toimia riittävässä yhteistyössä kyseessä olevan kunnan asianomaisten viranomaisten kanssa (685/ ) Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella varustetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 33 :n mukaista ilmoitusta. Pelastusviranomaisen on tarkastettava öljylämmityslaitteisto kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta (685/ ) Omistajan tai haltijan on huolehdittava, että tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella olevat maanalaiset öljysäiliöt tarkastetaan määräajoin (390/ ) Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastutettava siten kuin ao. kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/1983) on määrätty. Maanalaisen säiliön ensimmäinen tarkastus tulee tehdä 10 vuoden kuluessa käyttöönotosta. Säiliön tarkistuskertojen väliin vaikuttavat mm. säiliön tyyppi ja säiliöluokka (eli säiliön kunto). Niille säiliöiden omistajille, jotka ovat laiminlyöneet säiliön tarkastusvelvoitteen, on paloviranomaisen lähetettävä tarvittaessa huomautuskirjelmä. Mikäli tilanne ei korjaudu, on säiliön omistajille vielä lähetettävä kirjallinen määräys, jonka mukaan säiliöt on tarkastettava määräajassa. Jollei määräystä noudateta, voi paloviranomainen määrätä asetettavaksi säiliöiden omistajille uhkasakon. Maanpäällisten suojaamattomien säiliöiden turvallisuutta on parannettava puuttuvilta osilta. Maanpäälliset säiliöt tai suoja-altaat tulee kattaa siten, että esim. sadevesi ei pääse täyttämään allasta. Öljysäiliöiden kunnosta vastaa omistaja. Kiinteistönomistajia on valistettava heidän velvollisuuksistaan ja vastuistaan koskien öljysäiliöitä. Esimerkiksi vakuutus ei välttämättä korvaa aiheutunutta ympäristövahinkoa, mikäli säiliötä ei ole tarkastettu tai säiliön suojarakenteet eivät ole asianmukaisia.

24 Maalämpöjärjestelmät Salon kaupungin rakennusjärjestyksessä ei mainita maalämpöjärjestelmien rakentamisesta erikseen, vaan maalämpöjärjestelmien rakentamisessa on noudatettava maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpide- tai rakennuslupamenettelyä. Kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 13 :ssä todetaan, että sijoitettaessa maalämpöjärjestelmiä pohjavesialueelle tai vesistöön niissä voidaan käyttää vain sellaisia rakenteita ja lämmönsiirtoaineita, joista ei aiheudu pohjaveden tai vesistön pilaantumisen vaaraa. Rakennus- ja ympäristölautakunnan pöytäkirjassa todetaan, että energiakaivoja ja lämmönkeruuputkistoja sijoitettaessa pohjavesialueille tarvitaan alkaen toimenpidelupa. Vuoden 2015 kyselyn mukaan Mustamäen pohjavesialueella on viisi maalämpöjärjestelmää. Taulukossa 7 on kuvattu Mustamäen pohjavesialueella sijaitsevat maalämpöjärjestelmät ja niiden sijainnit on esitetty kartassa 3. Taulukossa 8 on esitetty maalämpöjärjestelmiä koskevat toimenpidesuositukset. Taulukko 7. Maapiirit/lämpökaivot. Kiinteistötunnus Maapiiri / lämpökaivo Maa/ kallio Syvyys lämpökaivo kalliolämpö 1 pystykaivo, jonka syvyys 120 m lämpökaivo maalämpö 3 pystykaivoa, joiden syvyys à 135 m lämpökaivo maalämpö 1 pystykaivo, jonka syvyys 180 m lämpökaivo maalämpö 1 pystykaivo, jonka syvyys 185 m lämpökaivo maalämpö 2 pystykaivoa, joiden syvyys à 200 m Lämmönsiirtoneste mahdollisesti glykoli Suojaukset

25 24 Taulukko 8. Maalämpöä koskevat toimenpidesuositukset. Toimenpiteet maalämpöjärjestelmät Maalämpökaivoja tai maalämpölaitteiston putkistoja (maapiiri) ei saa rakentaa pohjavesialueille tai mihinkään muuallekaan ilman maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpide- tai rakennuslupaa, joita myöntävät ja valvovat kunnat. Maalämpölaitteiston rakentaminen pohjavesialueelle edellyttää lisäksi vesilain mukaista lupaa. Sitä haetaan aluehallintovirastolta. Vesilain mukaisen luvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Maapiiriä ei tule rakentaa harjujen ydinalueille (pohjavesialueen muodostumisalueelle). Yksittäinen maapiiri voidaan tapauskohtaisesti sijoittaa harjun reuna-alueille. Tällöin rakentamispaikasta on selvitettävä maaperätiedot etukäteen. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule rakentaa maalämpöjärjestelmiä. Lämpöpumput on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä, joka hälyttää mahdollisista vuodoista lämmönkeruupiirissä. Vuodoista on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaisille. Maalämpöratkaisuissa ei sallita etyleeniglykolin, metanolin tai muiden terveydelle vaarallisiksi luokiteltujen aineiden käyttöä pohjavesialueilla. Pohjavesialueella lämmönkeruunesteinä on käytettävä ihmisille ja ympäristölle haitattomia aineita. Tällä hetkellä käytössä olevista lämmönkeruunesteistä vähiten haittaa aiheuttavia aineita ovat etanoliliuos ja kaliumformiaattiliuos. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin ja rakennusjärjestykseen tulisi niitä uudistettaessa lisätä maalämpöjärjestelmiä koskevia määräyksiä sekä rajoituksia.

26 Maa-ainesten otto Laaja-alainen maa-ainesten ottaminen voi heikentää pohjaveden laatua, koska maaperää ja pohjavettä suojaava maannoskerros poistetaan ottoalueelta. Erityisen haitallista tämä on otettaessa maa-aineksia läheltä pohjavedenpintaa tai sen alapuolelta. Myös polttoaineiden käsittely, koneiden öljyvuodot ja pölynsidontasuolaus aiheuttavat uhkaa pohjavedelle. Maa-ainesten oton on havaittu kohottavan pohjaveden sähkönjohtokykyä sekä nitraatti-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia. Maa-ainesten otto vaikuttaa myös pohjaveden määrään, sillä ottoalueilla luonnontilaisia alueita suurempi osa sadannasta suotautuu maaperään (Gustafsson ym. 2006). Maa-ainesten ottoa ohjaa maa-aineslaki (555/1981). Maa-aineslaki on tullut voimaan 1982 ja sitä ennen maa-aineksien ottaminen ei ole ollut luvanvaraista. Mustamäen pohjavesialueella ei ole tällä hetkellä maa-aineslupaa edellyttävää toimintaa. Maa-ainesten ottamista koskevat toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa Kotitarveottaminen Maa-aineslupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten. Kuitenkin myös kotitarveottamisessa sovelletaan maa-aineslain määräyksiä mm. ottamispaikan sijoittamisessa ja jälkihoidossa. Kotitarveotto tarkoittaa maa-ainesten tavanomaista ottamista omalta maalta omaan käyttöön, joka liittyy rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Maa-ainesten myynti esimerkiksi naapurille tai tiekunnalle ei ole mahdollista ilman maa-aineslain mukaista maa-aineslupaa. Myöskään sopimukseen tai rasitteeseen perustuva ottaminen toisen maalta ei ole kotitarveottamista. Omalta maalta ottamiseen voidaan rinnastaa ainesten ottaminen yhteisalueelta. (Alapassi ym. 2009, MAL 23a ja 4 2 mom). Pohjavesialueilla on huomioitava, että kotitarveottaminen ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä tai muita seurauksia. Kotitarveottoon ei tarvita maa-aineslupaa, mutta kotitarveottajan on tehtävä valvontaviranomaiselle ilmoitus ottamispaikan sijainnista sekä arvio ottamisen laajuudesta silloin, kun ottamisalueesta on otettu tai on tarkoitus ottaa enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia. Ilmoitus tehdään uudestaan, kun edellisen ilmoituksen määrä ylittyy 500 kiintokuutiometrillä. Järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnan tai toimitsijan on tehtävä ilmoitus, kun kyseessä on yhteisalueelta tapahtuva kotitarveottaminen. Järjestäytymättömän osakaskunnan osalta ottajan tulisi tehdä vastaava ilmoitus. (Alapassi ym. 2009)

27 SOKKA-hanke Valtakunnallisesti toteutetussa SOKKA-hankkeessa kartoitettiin kaikki pohjavesialueilla sijaitsevat maa-aineksenottopaikat (kotitarveottopaikat) ja muodostettiin kokonaiskuva maa-ainesten otosta ja sen laajuudesta. Kartoitus, ottopaikkojen nykytilan selvitys ja alueiden laajuus sekä kunnostus- ja jälkihoidon tarpeen arviointi tehtiin maastokäyntien ja karttatulkintojen avulla. Varsinais-Suomen, Rauman seudun ja Pohjois-Satakunnan Maaainesten oton nykytila ja kunnostustarve pohjavesialueilla raportti valmistui (Klap 2010) SOKKA-hankkeen (2010) mukaan Salon alueella eniten maa-ainesten ottopaikkoja pohjavesialueilla on niin määrällisesti kuin pinta-alallisesti Kiikalan alueella (148 hehtaaria). Muurlan, Halikon ja Salon alueella jokaisessa maa-ainesten ottamisalueita on hieman yli 60 hehtaaria. Soranottoalueiden keskimääräinen pinta-ala on vanhan Salon alueella noin 1,5 hehtaaria. Sorakuopat, joiden keskimääräinen pinta-ala on alle hehtaarin, koostuvat usein monista pienistä ottoalueista ja nämä alueet voidaan siksi useasti määritellä kotitarveottoalueiksi. Soranottoalueet on luokiteltu kunnostustarpeen mukaan kunnostustarveluokkaan 0 (erittäin suuri), 1 (suuri/kiireellinen), 2 (kohtalainen/suositeltava), 3 (vähäinen/ei kunnostustarvetta) tai 4 (luvan mukaan). Yleistäen kunnostustarpeella arvioidaan alueen uhkaa pohjavedelle. Jälkihoidon tilan mukaan luokittelussa on käytetty arvoja 1 (jälkihoidettu), 2 (osin jälkihoidettu), 3 (muotoiltu), 4 (jälkihoitamaton) tai 5 (otto käynnissä). Yleistäen jälkihoidon tarpeella on arvioitu maisemaa. Maa-aineskuopille on hyvä suorittaa kunnostustoimenpiteitä tai alueille tulisi ainakin laatia kunnostussuunnitelma, jota noudatetaan ja jonka toteutumista seurataan. Näillä alueilla kunnostustarpeet ovat usein pistemäisiä haittoja, jotka kuitenkin aiheuttavat suuren uhan pohjavedelle. Näistä yleisimpiä ovat huolimattomasti varastoidut ja käytetyt öljytuotteet, alueille jätetyt tai tuodut romut ja roskat, vanhat huonokuntoiset työkoneet sekä alueille tuodut huonolaatuiset maaainekset. Usein näillä alueilla alustavana kunnostustoimenpiteenä riittää se, että edellä mainitut pistemäiset uhat kuoppien alueelta poistetaan tai ainesten haitallisuus, varsinkin tuotujen maa-ainesten osalta, selvitetään. Mustamäen pohjavesialueelta ei ole kartoitettu yhtään SOKKA-kohdetta.

28 27 Taulukko 9. Maa-ainestenottoa koskevat toimenpidesuositukset. Toimenpiteet maa-ainesten otto Uusien maa-aineslupien myöntämistä kaikille pohjavesialueille tulisi välttää. Jos I ja II luokan pohjavesialueille myönnetään uusia maa-ainesten ottolupia, tulee niiden lupaehtojen olla riittävät pohjaveden suojaamiseksi ja asetettavat vakuudet riittävän suuret, jotta niillä pystytään suorittamaan tarvittavat jälkihoitotoimenpiteet. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä ei pääsääntöisesti tule ottaa maa-aineksia. Ottoalueilla tulee olla säännöllinen pohjaveden korkeustason seuranta (vähintään 4 kertaa vuodessa). Alimman sallitun ottotason määräämisessä tulee ottaa huomioon pohjaveden ylin pinnankorkeus (ml. orsivesi). Maa-ainesten otto ei saa aiheuttaa pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia. Maanomistajan tulee estää tarpeeton kulku vanhoille ottamisalueille esimerkiksi lohkarein tai puomein. Luvatonta toimintaa, esimerkiksi ampumista ja motocrossajelua voidaan hillitä kulkuestein, kieltokyltein tai riistakameroiden avulla. Myös pohjavesialuekylttejä tulee lisätä suunnitelma-alueen pohjavesialueille. Vanhoilla ottamisalueilla tulisi kiinnittää huomiota myös kasvillisuuden vieraslajien torjuntaan, kuten lupiineihin. Lupiinit valtaavat helposti alueen tukahduttaen normaalin harjukasvillisuuden palautumisen. Toimenpiteet - kotitarveotto Kotitarveotosta tulee aina tehdä ilmoitus Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, kun ottamisalueesta on otettu tai on tarkoitus ottaa enemmän kuin 500 m 3 maa-aineksia. Maa-aineslain mukaisen valvontaviranomaisen tulee ohjeistaa kotitarveottajia ilmoitusmenettelystä, maa-ainesten ottamisesta pohjavesialueella sekä kertoa velvoitteesta kunnostaa alue ottamisen päätyttyä. Vaikka ottolupaa ei tarvita, otto ei saa maa-aineslain ja vesilain mukaan uhata alueen pohjavettä. Ohjeissa tulee korostaa sitä, että ottoa ei tule lainkaan aloittaa, jos pohjaveden pinta on 5 metriä lähempänä maan pintaa Alueita voitaisiin maisemoida esimerkiksi maanomistajan muilla alueilla tapahtuvan metsänhoitotoimenpiteiden ja taimikon istutuksen yhteydessä yhteistyössä alueellisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Kotitarveotto alueilla voisi myös suorittaa ottotoiminnan edetessä tapahtuvaa maisemointia, koska ottoalueet ovat pieniä ja rintaukset ovat usein matalia ja siten nopeasti muotoiltavissa.

29 Muuntamot Pohjavesialueilla sijaitsevat muuntamot aiheuttavat pilaantumisriskin pohjavedelle niiden sisältämän muuntajaöljyn takia. Muuntamoiden sisältämä öljymäärä vaihtelee tehosta riippuen alle sadasta yli kg:aan. Muuntamoissa oleva öljynkierto on suljettu, eikä öljyä vaihdeta. Muuntamoista saattaa tulla äkillisiä öljyvuotoja, kun sen sisäinen eristys pettää esimerkiksi salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen takia tai ilkivallan, ulkoisen valokaaren tai metsästysaseen varomattoman käytön seurauksena. Äkillisten vikojen seurauksena muuntamo voi vaurioitua niin pahasti, että suurin osa tai kaikki sen sisältämästä öljystä vuotaa maaperään. Tämä on muuntamoiden todellinen ympäristöriski. Pitkäaikaiset vuodot johtuvat usein muuntamon osien vanhenemisesta tai rakenneviasta. Yleensä tällaisissa tapauksissa muuntamoista pääsee ympäristöön vain pieni osa muuntamon kokonaisöljymäärästä, ja koska muuntamo vioittuu eristeöljyn vanhetessa/vuotaessa, vika havaitaan yleensä nopeasti. (Liimatainen 2002) Salon alueella sähkönjakelua hoitaa Caruna Oy. Caruna Oy:llä on suunnitelmissa korvata kaikki pylväsmuuntamot puistomuuntamoiksi etenkin pohjavesialueilla vuosien aikana. Tämä toimitusvarmuusinvestointi takaa asiakkaille häiriintymättömämpää ja luotettavampaa sähkönjakelua sekä pienentää muuntamoista aiheutuvia ympäristöriskejä. Caruna Oy:llä on listaus kaikista pohjavesialueilla sijaitsevista muuntamoista sekä mm. niiden kunnosta, suojarakenteista ja mahdollisen korjaustarpeen kiireellisyydestä. Mustamäen pohjavesialueella sijaitsee yhteensä kuusi pylväsmuuntamoa (kuva 2). Suunnitelma-alueen muuntamot ovat melko pieniä, niiden öljymäärät vaihtelevat 158 kilogrammasta 385 kilogrammaan. Muuntamoista viisi sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja yksi pohjavesialueen reuna-alueella. Kuva 2. Mustamäen pohjavesialueella sijaitseva pylväsmuuntaja. Pia Lindholm Mustamäen muuntamoiden tiedot ja huomiot on esitetty taulukossa 10 ja muuntamoita koskevat toimenpidesuositukset taulukossa 11. Muuntajien sijainnit on esitetty kartassa 4.

30 29 Taulukko 10. Pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot Muuntamo (tunnus) Malli Sijainti (koordinaatit ETRS-TM35FIN) Öljypaino (kg) Suojaus Havainnot pylväsmuuntamo N ,32 E , pylväsmuuntamo N ,629 E , pylväsmuuntamo N ,238 E , pylväsmuuntamo N ,219 E , pylväsmuuntamo N ,465 E , pylväsmuuntamo N ,125 E , ei suojausta 158 ei suojausta 375 ei suojausta 255 ei suojausta 215 ei suojausta 275 ei suojausta * Varoitusnauhat (puuttuu/rikki) * Jompit / Kiskot (vialliset) * Varoitusnauhat (puuttuu/rikki) * Muuntajan öljyntaso (öljyntäyttö vajaa) * Katkaisupiiskat (rikki) * Katkaisupiiskat (kunnossa) * Ulkoinen tunnuskilpi / merkintä (kunnossa) * Jompit / Kiskot (vialliset) * Jompit / Kiskot (vialliset) * Katkaisupiiskat (kunnossa) * Jompit / Kiskot (kunnossa) * Varoitusnauhat (kunnossa) * Maadoitusten yhdistys (puutteellinen) * Ulkoinen tunnuskilpi / merkintä (kunnossa)

31 30 Kartta 4. Mustamäen pohjavesialueella olevat muuntajat, TSRR-tiet ja maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet.

32 31 Taulukko 11. Muuntamoita koskevat toimenpidesuositukset. Toimenpiteet muuntamot Pohjavesialueilla olevien pylväsmuuntamoiden ja muiden suojarakenteettomien muuntajien paikan maaperä on selvitettävä ja samalla arvioida muuntajien pohjavedelle aiheuttama riski. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti vedenottamoiden läheisyydessä sijaitseviin muuntajiin. Muuntajien alla oleva maa-alue on tiivistettävä siten, ettei mahdollisessa vuototapauksessa öljy pääse valumaan pylväiden tyvien kivitäyttöön tai imeytymään maaperään. Puistomuuntajien alle on rakennettava riittävä suoja-allas mahdollisia öljyvuotoja varten. Mikäli olemassa olevat suoja-altaat ovat liian pieniä, suositellaan altaasta rakennettavan ylivuotoputki maanalaiseen umpisäiliöön. Muuntajista ei saa päästä onnettomuustilanteissa kaapeliputkia pitkin valumaan öljyä maaperään. Muuntajat on merkittävä kilvellä, josta käy selville tapa, jolla muuntajaa ympäröivä maaperä on suojattu. Sähköverkkosuunnittelussa on huomioitava pohjavesialueet ja vedenottamot siten, että muuntajat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan hienorakenteiselle maaperälle ja pohjavesialueiden tai ainakin vedenottamoiden lähialueiden ulkopuolelle. Sähköyhtiöiden olisi hyvä vaihtaa pohjavesialueilla sijaitsevat pylväsmuuntajat puistomuuntajiksi verkostoinvestointien yhteydessä. Sähköyhtiöillä on oltava pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista ajantasaiset tiedot, joista olisi hyödyllistä koota yhtenäinen, pelastuslaitokselle toimitettava tietokanta kaikista kunnan (pohjavesialueilla sijaitsevista) muuntajista. Mahdolliset vahingot on aina ilmoitettava ympäristöviranomaisille.

33 Maatalous Peltoviljelyn pohjavesivaikutukset riippuvat alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista. Suurimman riskin pohjavedelle aiheuttavat lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Peltolannoituksen vaikutukset ilmenevät pohjavedessä yleisimmin nitraattipitoisuuden kohoamisena. Pohjaveden laatuun voivat vaikuttaa myös peltoalueiden ojitukset, mikäli niiden kautta pintavesiä pääsee imeytymään pohjavesimuodostumaan. Pohjavesialueilla harjoitettava kotieläintalous on niin ikään riski pohjaveden laadulle. Esimerkiksi karjanlannan mikrobit ja virukset voivat kulkeutua pohjaveteen huonokuntoisten lantajärjestelmien kautta sekä runsaiden sateiden aikaan ja sulamisvesien mukana. (Antikainen ym. 2009) Maataloudessa on otettava huomioon myös uusi nitraattiasetus eli valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Kyseisellä asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/676/ ETY). Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lannan sekä muiden lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä pintavesiin, pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. Esimerkiksi asetuksen 4 :ssä säädetään, että lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilaa, tuotantoeläinten jaloittelualueita ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Näitä toimintoja ei myöskään saa sijoittaa alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä, talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä. Kyseisten toimintojen sijoittaminen pohjavesialueelle voi kuitenkin olla mahdollista, jos maaperäselvitysten perusteella voidaan osoittaa, että toiminnot eivät aiheuta pohjavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten (2012) mukaan pohjavesialueella sijaitsevilla pelloilla lannan, virtsan, puhdistamolietteen ja puristenesteen levitys on kielletty. Pohjavesialueella kuivalantaa voi kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen suostumuksella levittää edellyttäen, ettei levittämisestä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Humuspitoisen kierrätysravinteen levitys pohjavesialueella on kielletty, jos eivät maaperäolosuhteet tai kierrätysravinteen koostumus sitä mahdollista. Näillä toimenpiteellä turvataan erityisesti pohjaveden hygieenisen laadun säilyminen hyvänä. Maan kalkitseminen vähentää lannoituksen tarvetta, koska kalkitussa maassa kasvit saavat useimmat ravinteet helpommin käyttöönsä kuin happamassa. Näin vähennetään myös ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Ravinteiden huuhtoutumisen kannalta pohjavesialueilla olisi luovuttava mahdollisuuksien mukaan syysmuokkauksesta ja siirtää muokkaus kevääseen. (Maa- ja Metsätalousministeriö 2007) Pohjavesialueiden käytön rajoitukset koskevat kaikkia viljelijöitä, joilla on maatalousmaata I ja II luokan pohjavesialueella. Jos jokin lohko on pohjavesialueella vain osittain, on

34 33 lohkon pohjavesialueella olevalla osalla noudatettava pohjavesialuetta koskevia rajoituksia. Tästä alueesta voi tehdä oman kasvulohkonsa. (Maaseutuvirasto 2010). Maatalouden uusi tukikausi alkoi 2015 ja uudet tarkistetut määräykset ja sitoumukset (mm. täydentävät ehdot) koskevat kaikkia viljelijöitä. Maatalouden ja peltoviljelyn toimenpidesuositukset on esitetty taulukoissa 12 ja Peltoviljely Vuoden 2000 maankäyttötietojen mukaan Mustamäen pohjavesialueella oli sen 75 ha kokonaispinta-alasta 15,6 ha peltoa tai viljelyalaa (kuva 3), mikä kattaa koko alueesta lähes 20,8 %. Pohjaveden muodostumisalueella peltojen osuus oli 6,1 ha. (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, tiedot poimittu ). Nykyään vuoden 2000 maankäyttötiedoista poiketen peltoalueille on kaavoitettu uusia asuinalueita ja asuinrakennuksia onkin jo rakennettu alueelle useita. Salon kaupungin maaseutupalvelut ei pidä kirjaa pelloilla viljeltävistä kasveista eikä siitä, paljonko ja mitä/millaisia lannoitteita käytetään Karjatalous Varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella laidunnusta olisi kaikissa tapauksissa vältettävä. Pohjavesialueen muissa osissa olevilla peltoaloilla tapahtuvasta laiduntamisesta on päätettävä pohjavesialuekohtaisesti. Suunnitelma-alueella ei sijaitse yhtään eläintilaa. Taulukko 12. Maataloutta koskevat toimenpidesuositukset. Toimenpiteet Maatalous yleisesti Öljyt, kemikaalit ym. on säilytettävä tiiviissä suoja-altaissa (min. tilavuus 100 % suurimman säilytysastian tilavuudesta) sisätiloissa tai katetussa tilassa. Öljysäiliöillä on oltava tiivis, säiliön tilavuutta vastaava suoja-allas. Mikäli öljysäiliöt ovat 2-vaippaisia, suoja-allasta ei tarvita. Säiliöt on varustettava järjestelmällä ylitäytön estämiseksi ja lapon estimellä. Konekaluston tankkauspisteisiin ja polttoaineiden täyttöalueisiin on tehtävä katos ja tiivis alusta. Vaihtoehtoisesti säilytystilat ja tankkauspiste voidaan siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Piha-alueet, joissa on varastointia, kuljetuskaluston tai koneiden säilytystä tai liikennettä, on päällystettävä tai korjattava tiiviiksi. Tiiviillä päällyksellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi muovimattoa pohjalla joka päällä on tiivis sorakerros. Riskikohteissa rakenteiden on aina oltava tiiviitä. Maa- ja metsätalousministeriö on antamassa ohjeistusta tähän asiaan vuoden 2015 loppupuolella. Toiminnanharjoittajia voidaan ohjeistaa rajoituksista ja määräyksistä, kun toiminta sijoittuu pohjavesialueelle esimerkiksi laatimalla aiheesta opas. Karjasuojien kuivalanta-, virtsa- ja lietelantavarastoissa on oltava varastotilaa vähintään 12 kuukaudeksi.

35 34 Taulukko 13. Peltoviljelyä koskevat toimenpidesuositukset. Toimenpiteet Peltoviljely Peltojen pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa pohjavesialueelle. Peltojen lannoitus on tehtävä nitraattiasetuksen (ja mahdollisen ympäristöluvan) mukaisesti. Lannoitteiden varastoinnista, käsittelystä ja levityksestä on kerrottu ympäristöluvassa. Pohjavesialueilla ei saa käyttää lietelantaa, virtsaa ja puristenestettä, pesuvesiä, jätevesilietettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta peltoviljelyssä. Pelto on muokattava kuivalannan levityksen jälkeen vuorokauden sisällä levityksestä. Jos levitetään lietelantaa pellolle alle 100 metrin etäisyydellä asutuksesta, on pelto muokattava 4 tunnin sisällä levityksestä. Lannoitus on paras tehdä keväällä sulamiskauden päätyttyä eikä syys-talvikaudella, sillä merkittävä osa erityisesti syksyllä levitetystä typestä huuhtoutuu syyssateiden ja kevätsulamisen aikana ja imeytyy pohjaveteen. Pohjavesialueella saa käyttää vain sinne soveltuvia kasvinsuojeluaineita. Myös peltoja pohjavesialueilta vuokranneiden viljelijöiden on saatava tietoa pohjavesialueille soveltuvista viljely- ja toimintatavoista. 5.5 Metsätalous Kuva 3. Viljeltyä peltoa Mustamäen pohjavesialueella. Pia Lindholm

36 35 Pohjavesialueilla pyritään nykyään välttämään ojituksia, kunnostusojituksia ja lannoituksia, mutta metsätalouden toimenpiteistä hakkuut ja maanmuokkaus lisäävät valumavesien määrää ja pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita sekä mahdollisesti myös ravinteiden ja metallien huuhtoutumista pohjaveteen etenkin alueilla, joilla pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Pohjavesialueilla, joilla pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa, ojitukset voivat vaarantaa pohjaveden laatua. Ojitukset voivat myös haitallisesti vaikuttaa pohjavesien määrään, jos ojituksia tehdään pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä. Ojan kaivaminen voi myös aiheuttaa pohjaveden purkautumista, vaikka oja ei ulottuisikaan kivennäismaahan asti. Paineellinen vesi voi nimittäin löytää tien eristävän maakerroksen läpi kaivettuun ojaan, jolloin ojan kuivattava vaikutus kohdistuukin pohjavesimuodostumaan. Metsäkoneet tiivistävät maaperää, mikä vaikuttaa veden imeytymiseen pohjavedeksi. Metsähakkuut saattavat myös aiheuttaa esimerkiksi pohjaveden nitraattipitoisuuden lievää kohoamista, jos nitraatti huuhtoutuu maaperässä alaspäin. Nitraattipitoisuuden kasvu ei yleensä vaikuta veden käyttämiseen talousvetenä. Avohakkuut aiheuttavat enemmän nitraatin huuhtoutumista pohjaveteen kuin metsän luontainen uudistaminen. Kivennäismaiden typpilannoitus on myös riski nitraatin huuhtoutumiselle pohjavesiin. Metsätöissä käytettävien metsäkoneiden mineraaliöljyt vaarantavat maahan päästessään maaperän ja pohjavesien puhtauden. Siksi öljyvahinkojen ympäristöhaittoja pyritään pienentämään käyttämällä mineraaliöljyn sijaan biohajoavia öljyjä. Ensimmäisen (I) ja toisen (II) luokan pohjavesialueilta ei suositella kantojen nostoa. (Joensuu ym. 2012) Salon Metsänhoitoyhdistyksen, MHY Salometsän, mukaan yhdistyksen jäsenet noudattavat metsätalouden harjoittamisessa Suomen PECF-standardia Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla (PEFC FI 1002:2009), joka on osa suomalaisen PEFC-metsäsertifioinnin seitsemän standardin sarjaa. Kriteerien mukaan metsätaloudessa on noudatettava voimassa olevaa metsä-, ympäristö- ja työlainsäädäntöä sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia. Vuoden 2000 maankäyttötietojen mukaan Mustamäen pohjavesialueen 75 ha:n kokonaispinta-alasta metsätaloutta on 30,6 ha, joka on 40,8 % alueen pinta-alasta (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, tiedot poimittu ). Nykyään vuoden 2000 maankäyttötiedoista poiketen peltoalueille on kaavoitettu asuinalueita ja uusia asuinrakennuksia onkin jo rakennettu alueelle. Metsätaloutta koskevat toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 14.

37 36 Taulukko 14. Metsätaloutta koskevat toimenpidesuositukset Toimenpiteet Metsätalous Metsätalouden osalta suositellaan metsäsertifikaateissa esitettyjen toimenpiteiden noudattamista pohjaveden suojelemiseksi. Metsätalouden toimenpiteet eivät saa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista, likaantumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään. Kulotusta, mekaanisia muokkausmenetelmiä on vältettävä pohjavesialueilla, mutta luonnonhoidollinen kulotus voi poikkeuksellisesti tulla kyseeseen, jos vaikutuksia voidaan tarkkailla. Asiasta kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen asiantuntijaan. I ja II luokan pohjavesialueille suositellaan vain kevennyttyä maanmuokkausta, kuten kivennäismaan pintaa paljastavaa kevyttä laikutusta tai äestystä. Uusien metsäteiden rakentamista pohjavesialueille ei suositella. Pääsääntöisesti pohjavesialueilla sijaitsevia metsiä ei lannoiteta eikä niissä käytetä torjunta-aineita. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Kunnostusojitusta ei suositella I ja II luokan pohjavesialueilla, mikäli ojat jouduttaisiin kaivamaan turvekerroksen alla olevaan kivennäismaakerrokseen alkuperäistä ojasyvyyttä syvemmäksi. Öljyvahinkojen välttämiseksi on huolehdittava koneiden, laitteiden ja niissä olevien letkujen kunnosta sekä suojata öljyastiat kuljetuksen ajaksi ja viedä jäteöljyt ja tyhjät öljykannut pois metsästä asianmukaisesti hävitettäväksi. Metsäkoneita ei saa huoltaa pohjavesialueilla. Kaikilla työkohteilla työskentelevissä koneissa on oltava öljyvahinkojen ensitorjuntavälineistö. Jos öljyvahinko kuitenkin tapahtuu, siitä on ilmoitettava hätäkeskukseen (Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) 5 luku 17 ). Hakkuiden jälkeen aukioilta on kerättävä kaikki sinne kertyneet roskat ja romut. Tiedotetaan metsänhoitotoimenpiteistä aiheutuvista riskeistä toiminnan harjoittajia.

38 Liikenne ja tienpito Päätiestön liukkaudentorjuntaan käytetään suolaa, pääasiassa natrium- ja kalsiumkloridia. Suolan käyttö teiden talvikunnossapidossa pohjavesialueilla on merkittävä riski, joka saattaa johtaa haitallisen korkeisiin kloridipitoisuuksiin pohjavedessä. Nykytekniikalla suolan käyttöä ei voida juurikaan tehostaa liikenneturvallisuutta vaarantamatta, mutta vaihtoehtoisia liukkaudentorjunta-aineita kehitetään, kuten kaliumformiaatti. Vaihtoehtoisten aineiden käyttöä rajoittaa niiden maantiesuolaa kalliimpi hinta sekä mahdollisesti heikompi liukkaudentorjuntatulos. Pohjaveden pilaantumisriskiä voivat aiheuttaa myös pohjavesialueiden kautta tapahtuvat vaarallisten aineiden kuljetukset sekä onnettomuustapaukset. Yleisimpiä kuljetettavia aineita ovat polttonesteet ja kemikaalit. Mahdollisia riskejä ovat myös maanteiden varsien ja rata-alueiden rikkakasvien- ja vesakontorjuntaan käytettävät torjunta-aineet. Tienpidon ja liikenteen lisäksi lentokentät, ratapihat ja erilaiset varikot ovat riski pohjaveden puhtaudelle. (Antikainen ym. 2009) Salon kaupungin tienpidosta osissa Salon alueen teistä huolehtivalla kunnallistekniikalla ei ole erityistä ohjeistusta pohjavesialueella toimimiseen. Teiden liukkaudentorjuntaan käytetään natriumkloridia (NaCl) niillä osuuksilla, joita ylipäätään suolataan. Suolausta käytetään eniten Salon keskusta-alueella ja etenkin mäissä, jotta etenkin julkinen liikenne pystyy kulkemaan vaikeuksitta. Myös vaarallisten aineiden kuljetusväyliä suolataan onnettomuusriskin pienentämiseksi. Taajama-alueilla käytetään yleensä hiekoitusta tai soraa liukkaudentorjunnassa. Mustamäen pohjavesialueella on yksi tieosuus, joka on määritelty tieriskirekisteriin liukkaudentorjunnan pohjavesivaikutuksien arviointia varten yksilöitäessä alueita, joilla tiesuolauksen pohjavesiriskin vähentämiseksi tarvitaan kiireellisimmin toimenpiteitä. Yhdystie on tiesuojaukseton, II-tienhoitoluokkaan kuuluva, pehmeä asfalttibetoninen tie, jonka pituus pohjavesialueella on 1,0 km. Tie kuuluu suolausalue A:han, eikä sillä ole erityistä suolausrajoitusta. Tieosuus on esitetty kartassa 4. Muut tiet pohjavesialueella ovat lähinnä yhdysteitä, paikallisteitä sekä katuosuuksia. Tieriskirekisteriin kuuluvan tieosuuden tiedot on esitetty taulukossa 15, tieosuuden liikennemäärät taulukossa 16 ja liikennettä ja tienpitoa koskevat toimenpidesuositukset taulukossa 17.

39 38 Taulukko 15. Pohjavesialueille riskiä aiheuttavat tieosuudet (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, tiedot poimittu ). Tie nro ja tieluokka yhdystie Tien pituus pvalueella Tienhoitoluokka Suolaus alue 1,0 km II-luokka, päällystetty - pääosin lumipintainen A Tiesuojaus Tiepäällyste Suolaus rajoite ei suojausta pehmeä asfalttibetoni ei erityisrajoitusta Suojaustaso ei tietoa Taulukko 16. Liikennemäärät (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, tiedot poimittu ). Tie nro ja tieluokka yhdystie Tienhoitoluokka Kvl (ajoneuvoja/vrk) II-luokka, päällystetty - pääosin lumipintainen Kvl raskas liikenne (ajoneuvoja/vrk) Raskaan liikenteen osuus (%) ,3 % Kuljetukset sekä käyttötiheydet ja määrät Suomessa Vuonna 2012 suurin osa vaarallisten aineiden kuljetuksista oli kuljetusluokkaan 3 kuuluvia palavia nesteitä. Seuraavaksi eniten kuljetettiin syövyttäviä aineita (luokka 8), joihin lukeutuvat mm. erilaiset hapot. Muita paljon kuljetettuja vaarallisia aineita olivat mm. kaasut (luokka 2) ja sytyttävästi vaikuttavat aineet (luokka 5.1). Varsinais-Suomessa säilytetään ja alueen läpi kuljetetaan vuosittain suuria määriä öljytuotteita niin merellä kuin maanteillä ja rautateillä. (Kumpulainen ym. 2013). Vuonna 2012 vaarallisia aineita (kaikkia paitsi palavia nesteitä) kuljetettiin maanteitä pitkin välillä Salo-Karjaa <500 tonnia viikossa, välillä Salo-Hanko tonnia ja välillä Salo- Turku tonnia. Palavia nesteitä taas kuljetettiin vuonna 2012 samoilla tieosuuksilla <500 tonnia viikossa, tonnia ja tonnia. (Kumpulainen ym. 2013).

40 39 Taulukko 17. Tienpidon ja liikenteen toimenpidesuositukset. Toimenpidesuositukset Tienpito ja liikenne Tiestön kunnon ylläpidolla, valaistuksella ja näkyvyyden parantamisella edistetään paitsi liikenneturvallisuutta, myös pohjaveden suojelua. Onnettomuusvaaran vuoksi pohjavesialueet olisi selkeästi merkittävä maastoon. Vedenottamoiden suojaamiseksi on aluepelastuslaitoksen ja kunnan varauduttava pohjavesialueilla nopeaan vaarallisten aineiden päästöjen torjuntaan, pohjaveden puhdistustarpeen selvittämiseen ja tarvittaessa puhdistuksen aloittamiseen. Mahdollisesta onnettomuudesta on tiedotettava välittömästi myös vedenottajaa ja tarpeen vaatiessa varautua vedenoton keskeyttämiseen. Pelastuslaitoksella on oltava tieto niistä tieosuuksista, joissa on pohjavesisuojaukset. Näin tiedetään, miten on toimittava onnettomuustilanteissa, eikä vahingossa rikota pohjavesisuojauksia. Pohjaveden kloridipitoisuutta on suotavaa tarkkailla (tiesuolauksen vaikutus). Tiesuolan käyttöä tulisi vähentää kuitenkaan vaarantamatta tieturvallisuutta, ja korvaavien liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä edistää. Pohjavesialueilla sijaitsevien hiekkateiden kevätkunnostuksessa käytettävän suolauksen ohjeistaminen.

41 Teollisuus ja yritystoiminta Teollisuuden ja yritystoiminnan pohjavesiriskit johtuvat yleisimmin pohjavedelle haitallisten aineiden kuljetuksesta, varastoinnista ja käytöstä. Pohjaveden pilaantumistapaukset johtuvat tavallisesti säiliöiden ja viemäreiden vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta ja jätevesien väärästä käsittelytavasta. Haitallisia aineita voi päästä pohjaveteen myös tulipalojen seurauksena. Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat bensiinin lisäaineet, liuottimet, puutavaran käsittelyaineet, polttoöljy sekä torjuntaaineet. Varsinaisesta yritystoiminnasta aiheutuvat pohjavesiriskit alueella liittyvät lähinnä polttonesteiden ja kemikaalien käsittelyyn ja säilytykseen. Piha-alueella tapahtuva autojen pesu sekä huoltotyöt ja pintavesien imeytyminen pohjavesialueelle lisäävät pohjavesiriskiä, kuten myös harmaiden vesien maahan imeyttäminen pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueille ei saa sijoittaa uutta yritystoimintaa, josta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. (Antikainen ym. 2009, Gustafsson ym. 2006) Mustamäen pohjavesialueella on pinta-alaan nähden teollisuutta ja yritystoimintaa melko paljon. Vuonna 2013 pohjavesialueen 74 ha:n pinta-alasta teollisuus ja palveluiden alueet veivät 15,75 ha eli noin viidesosan. Mustamäen teollisuus- ja yritystoiminta on lähinnä metalliteollisuutta, konepajatoimintaa sekä teollisuushalli ja -varasto toimintaa. Yleisesti ottaen pohjavesialueella käsitellään tästä syystä suurehkoja määriä kemikaaleja tai öljyjä. Eniten parannettavaa on öljytuotteiden ja kemiantuotteiden säilytys- ja käsittelytiloissa sekä ulkona sijaitsevien ns. farmisäiliöiden allastamisessa ja kattamisessa. Yritystoiminnan ympäristöluvat ja valvontakohteet on esitetty taulukoissa 18 ja 19 sekä yritystoiminnan toimenpidesuositukset taulukossa 20. Taulukko 18. Ympäristöluvat pohjavesialueella. Lupatyyppi ja lupanumero Toimiala ja sijainti Olotila Huomioita 1-Ympäristölupa / 3-metalliteollisuus Ympäristölupa / 3-metalliteollisuus Metallituotteiden valmistus, Halikko Works Oy Konepajatoiminta, Rautaruukki Oy 18-Lupa lainvoimainen (voimassaoloaika ) 19-Lupa päättynyt Yritys konkurssissa, odotetaan tuleeko ilmoitus uudesta toimijasta vai tekeekö konkurssipesä ympäristölupahakemuksen toiminnan lopettamisesta (Lähde: elokuu 2015; Riitta Saari, Ympäristöinsinööri, Salon kaupunki)

42 41 Taulukko 19. Valvontakohteet pohjavesialueella. Valvontakohde ja kohdenumero 2-Metalliteollisuus Metalliteollisuus Jätehuolto Kuvaus ja sijainti Asianosaiset Muuta Metallituotteiden valmistus Konepajatoiminta Ns. konepajan kaatopaikka Halikko Works Oy Rautaruukki Oy Halikon kunta; Rautaruukki Oy Liittyy lupaan: ympäristölupa, 1 Ympäristölupa, lupatunnus Liittyy lupaan: ympäristölupa, 1 Ympäristölupa, lupatunnus Taulukko 20. Yritystoimintaa koskevat toimenpidesuositukset. Toimenpiteet yritystoiminta Pohjavesialueille sijoittuneen yritystoiminnan on kaikissa toimissaan huomioitava pohjaveden pilaantumisvaara. Öljyt, kemikaalit ym. on säilytettävä tiiviissä suoja-altaissa (min. tilavuus 100 % suurimman säilytysastian tilavuudesta) sisätiloissa tai katetussa tilassa. Öljysäiliöihin on asennettava ylitäytön- ja laponestot ja säiliöt on säilytettävä sisätiloissa tai muussa katetussa tilassa. Piha-alueet, joissa on varastointia, kuljetuskaluston tai koneiden säilytystä tai liikennettä, on päällystettävä tai korjattava tiiviiksi. Mahdolliset tankkauspaikat ja polttoaineiden täyttöalueet on rakennettava tiiviiksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävä määrä alkutorjuntakalustoa, kuten imeytysmateriaalia (esim. turve) saatavilla. Yritystoiminnan päätyttyä kiinteistöllä olevat käyttämättömät rakenteet sekä öljysäiliöt on poistettava. Tiiviille alustoille kertyvät vedet on kerättävä hallitusti ja johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta tiiviisti (esim. putkella) pohjavesialueen ulkopuolelle siten, etteivät vedet pääse imeytymään takaisin pohjavesialueelle.

43 Pilaantuneet maa-alueet Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) on koottu tietoja maa-alueista, joilla toiminta saattaa aiheuttaa riskiä maaperän ja pohjaveden laadulle. Näillä alueilla maaperän tiedetään olevan pilaantunut, sen epäillään olevan pilaantunut tai se on kunnostettu. Tietojärjestelmässä kohteet luokitellaan toimenpidetarpeen mukaan toimiviin, selvitystä tarvitseviin ja arvioitaviin tai puhdistettaviin alueisiin sekä alueisiin, joilla ei ole puhdistustarvetta. Alueilla, joilla on käynnissä olevaa toimintaa tai joissa käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita, maaperän tila on selvitettävä, kun toiminta loppuu tai muuttuu. Pilaantunut maa-alue (PIMA) on alue, jossa haitallisen aineen tai tekijän pitoisuus ylittää huomattavan paljon kyseessä olevan alueen luontaisen pitoisuuden. Aineen kokonaismäärä maaperässä on myös merkittävää tai pilaantuminen voi aiheuttaa alueen maankäytöstä ja ympäristöolosuhteista johtuen merkittävää välitöntä tai välillistä vaaraa luonnolle, ympäristölle tai terveydelle. Mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita ovat mm. vanhat kaatopaikat, jätevedenpuhdistamot, kyllästämöt, polttonesteen jakeluasemat, sahat ja muut alueet, joilla on käsitelty ympäristölle vaarallisia kemikaaleja ilman asianmukaista maaperän suojausta tai joilla on säilytetty autonromuja, koneita, tynnyreitä jne. Haitallisia aineita on saattanut joutua maaperään ja pohjaveteen erilaisten vahinkojen, onnettomuuksien, pitkäaikaisen vähittäisen päästön seurauksena tai jätteitä on voitu aikaisemmin haudata maahan. Ympäristönsuojelulain mukaan selvitysvastuu kuuluu pilaantumisen aiheuttajalle tai joissain tapauksissa alueen haltijalle, jos esimerkiksi pilaajaa ei saada selville tai tavoiteta. Siltä osin kuin pilaantuneen alueen haltijaa ei voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää, on kunnan selvitettävä maaperän puhdistamistarve ja puhdistettava maaperä. Jos maaperä tai pohjavesi on ilmeisesti pilaantunut, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi määrätä puhdistamisesta vastuussa olevan selvittämään pilaantuneen alueen laajuuden ja puhdistamistarpeen. Pilaantuneen maa-alueen aiheuttamat haitat voidaan poistaa puhdistamalla pilaantunut alue tai estämällä haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön tai rajoittamalla haitallisille aineille altistumista esim. maankäytön suunnittelulla. Mustamäen pohjavesialueella on 9 maaperän tilan tietojärjestelmässä olevaa pilaantunutta tai mahdollisesti pilaantunutta kohdetta. Kohteiden tiedot on esitetty taulukossa 21 sekä sijainnit kartassa 4. Pilaantuneita maita koskevat toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 22.

44 43 Taulukko 21. Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet pohjavesialueella. Kohde Toimija, toimiala, kuvaus Pinta-ala Tila (m 2 ) Koneistamo Andersson ky: Konepaja, jolla on koneistustoimintaa. 9509,26 Voimassa; Maankäytöllisiä rajoituksia maaperän mahdollisen pilaantumisen Halikko Works Oy: Metalliteollisuuslaitos, jolla on ollut metallien työstämistä ja rakentamista rasvanpoistoa. Kohteella on tehty maaperätutkimuksia syksyllä 2001 ja keväällä Kohteen eteläosan maaperää on kunnostettu massanvaihdolla 2002 ja pohjoisosan maaperää huokosilmatekniikalla Vanha tehdasrakennus on purettu vuonna Orsiveden kunnostuspumppausta on ollut ainakin vielä vuonna Halikko Works Oy: Konepaja, jolla on koneistustoimintaa ja peittaamo. Pajalla käytetään happoja, liuottimia, öljyä ja raskasmetalleja. Kohteella on tehty tutkimuksia Kohteella tarkkaillaan pohjaveden tilaa Konepajan kaatopaikka, Eloranta oy, Rautaruukki oy: Teollisuuskaatopaikka, jolla on teollisuusjätteen läjitystä. Kohde on todettu vuonna 2001 tehtyjen tutkimusten mukaan pilaantuneeksi Salon maa- ja vesirakennus oy: Rakennus on ennen toiminut maanrakennusliikkeen varastona. Pihalla on 5000 litran polttoainesäiliö, joka on ollut omien koneiden polttoainetäydennystä varten. Vuodesta 1996 saakka se on ollut tyhjänä toiminnan siirryttyä Sauvoon. Kiinteistöllä ei ole moottoriajoneuvojen pesumahdollisuutta. Rakennukset ovat nykyisin vuokralla (sähkö- ym. laitteiden kokoamistyötä, sähköasennusliikkeen varasto ja harrastusmaista puusepäntyötä). Pihalla on 2 moottoriveneiden talvisäilytyspaikkaa. Vuokranantajalle ei ole tiedossa maaperää pilaavaa toimintaa. vuoksi ,68 Voimassa; Maankäytöllisiä rajoituksia maaperän mahdollisen pilaantumisen vuoksi. Teollisuustoiminta kohteella loppunut ,21 Voimassa; Maankäytöllisiä rajoituksia maaperän mahdollisen pilaantumisen vuoksi ,23 Voimassa; Maankäytöllisiä rajoituksia maaperän pilaantumisen vuoksi. 5331,07 Voimassa; Maankäytöllisiä rajoituksia maaperän mahdollisen pilaantumisen vuoksi.

45 Kuljetusliike ja ent. korjaamo (Sarjomaa ja Lindegren): Kohteella toimii nykyään kuljetusliike, jolla on polttonesteiden varastointia ja käsittelyä. Paikalla oli ennen korjaamo, jolla oli metallien työstämistä ja rakentamista sekä moottoriajoneuvojen huoltoa ja korjausta. Vuonna 2005 kaivettiin ylös vanhat säiliöt, ja nykyään paikalla on maanpäällinen öljysäiliö Sorvala Oy, ent. Koneistamo Eki: Konepaja, jolla on koneistustoimintaa Ent. ylijäämämaalla täytetty soranottoalue: Nykyisen päiväkodin paikalla on ennen ollut soranottoalue, joka on täytetty ylijäämämaalla 1970-luvulla. Maiden määrästä, alkuperästä ja täyttömaan paksuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Kohteella tehtiin maaperätutkimuksia koekuoppia kaivamalla 2005, jolloin se oli vielä rakentamaton. Maaperänäytteistä ei todettu SAMASE ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Pieniä merkkejä etyylibentseenistä ja öljyhiilivedyistä havaittiin, mutta nekin alittivat ohjearvot Jame-Shaft Oy: Konepaja, jolla on koneistustoimintaa ja metallien pintakäsittelyä. Paikalla on ollut ennen myös korjaamo, jolla on ollut moottoriajoneuvojen huoltoa ja korjausta. Kohteella käytetään tuotantokoneiden vaatimia voitelu- ja hydrauliöljyjä sekä sorveissa ja koneistuksissa käytettävää leikkuunestettä. 7116,68 Voimassa: Maankäytöllisiä rajoituksia maaperän mahdollisen pilaantumisen vuoksi. 2487,18 Voimassa: Maankäytöllisiä rajoituksia maaperän mahdollisen pilaantumisen vuoksi. 4188,85 Voimassa; Tutkimusten perusteella alueella ei arvioitu olevan tarvetta maaperän kunnostukseen tai maankäytön rajoittamiseen. Riskiä ympäristölle tai ihmisille ei myöskään pitäisi olla. Kohteessa nykyään päiväkoti. 9624,81 Voimassa: Maankäytöllisiä rajoituksia maaperän mahdollisen pilaantumisen vuoksi.

46 45 Taulukko 22. Mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden toimenpidesuositukset. Toimenpiteet Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Toimintansa jo lopettaneiden ja tulevaisuudessa lopettavien yritysten sekä maaperän tilan tietojärjestelmän rekisterissä olevien kohteiden maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus on tarpeen vaatiessa selvitettävä. Viranomaisvalvonnan avulla on huolehdittava siitä, että alueella ei sallita pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavaa toimintaa. Maaperän tilan tietojärjestelmän rekisteriä on päivitettävä tasaisin väliajoin Roskaantuminen ja vanhat kaatopaikat Vanhoille yhdyskuntien kaatopaikoille on sijoitettu kotitalouksien kiinteän jätteen lisäksi lietteitä, teollisuuden kiinteitä jätteitä sekä jätemaita, joista osa voidaan luokitella ongelmajätteeksi. Kaatopaikkajätteissä voi usein olla monia eri haitta-aineita, kuten PAHja PCB-yhdisteitä, lyijyä, sinkkiä, elohopeaa, kuparia ja öljy-yhdisteitä. Kaatopaikkojen suotovesien aiheuttamaa pohjaveden yleistä likaantumista voivat ilmentää myös muutokset veden mikrobiologisessa laadussa. (Westberg ym. 2014) Soranotto- ja harjualueita saatetaan käyttää ajoittain paikkoina, joihin voidaan siivota ylimääräiset roskat, kuten risut ja kannot. Jos maa-ainesten ottokuopissa pohjavesilampia, pääsevät haitta-aineet sitä kautta nopeasti pohjaveteen. Esimerkiksi kuoppiin pinotut maatuvat puutarhajätteet saattavat pilata pohjavettä tai mahdolliset öljyvuodot metsäkoneista ja hylätyistä romuautoista päästä suoraan kosketuksiin pohjaveden kanssa. Mustamäen pohjavesialueelta ei kartoitettu roskaantuneita alueita maastokäynnin yhteydessä. Roskaantuneita alueita koskevat toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 23.

47 46 Taulukko 23. Roskaantuneita alueita ja vanhoja kaatopaikkoja koskevat toimenpidesuositukset. Toimenpiteet Kaatopaikat ja roskaantuminen Maa-ainestenottokuoppia ei saa käyttää kaatopaikkoina edes risuille tai maaaineksille. Maanomistajat on velvoitettava siirtämään olemassa olevat jätteet pois pohjavesialueelta ja toimittamaan ne asianmukaisesti jatkokäsittelyyn. Alueella olevat vanhat, autioituneet tehdasrakennukset tulisi joko purkaa pois tai ainakin aidata alue turhan ilkivallan välttämiseksi. Maanomistajia pitää informoida pohjavesialueiden sijainnista sekä heidän vastuistaan, mikäli roskaantumisesta seuraa pohjaveden pilaantumista.

48 47 6 Pohjaveden laadun valvonta ja seuranta Salon vedenhankinta perustuu alueen pohjavesien käyttöön. Salossa on käytössä n. 30 pohjavedenottamoa, joista vesi pumpataan kulutukseen. Talousveden laatu täyttää Euroopan Unionin direktiiviin perustuvan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/ 2000) määräykset. Salon alueen pohjaveden laatu on hyvä ilman käsittelyjä, mutta putkistoja syövyttävän vaikutuksen esiintymisestä johtuen vesi käsitellään. Veden käsittelymenetelminä käytetään ph-arvon säätöä riippuen vedessä esiintyvistä haitoista. Veden hygieenisen laadun varmistamiseksi vedenottamoilla on käytössä UV-desinfiointi tai varaus kloorin käyttöön. Salossa veteen ei lisätä desinfiointikemikaaleja. Veden ph-arvo säädetään natriumhydroksidin avulla materiaalien syöpymisen estämiseksi. Säätö voi joillain alueilla aiheuttaa kalkkimaista kerrostumaa mm. hanojen pinnoille. Vesi on Salossa pääosin pehmeää. (Pöyry Finland Oy 2011). Liikelaitos Salon Vedellä on yhteistyössä kaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa tehty talous- ja raakaveden laadun valvontasuunnitelma. Ympäristöterveydenhuollon vuoden 2015 valvontasuunnitelma talousveden näytteenotosta on tehty erikseen Salon kaupungin vesilaitokselle sekä pienille vesilaitoksille. Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti talousvesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät analyysit. Liikelaitos Salon Vesi huolehtii itse käyttötarkkailunäytteiden ja jatkuvan valvonnan näytteiden ottamisesta. (Salon kaupunki 2015). Liikelaitos Salon Veden valvontatutkimusohjelma on laadittu vuosille Valvontatutkimusohjelma päivitetään aina, kun se olosuhteiden muuttumisen takia on tarpeellista, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Terveydensuojelun painopiste talousveden osalta on valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen säädösten mukaiseksi sekä valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatimisen sovittaminen yhteen vesilaitosten häiriötilasuunnitelmien sekä muiden varautumissuunnitelmien kanssa. (FCG Finnish Consulting Group Oy 2012). Jaettavan veden laatu on yleisesti parantunut Salon alueella. Laatuun ovat vaikuttaneet mm. putkistojen saneeraukset (vanhoja rauta- ja himaniittiputkia on vaihdettu muoviputkiin) sekä jokaiselle vedenottamolle/käsittelylaitokselle asennetut UV-laitteet ja lipeänsyöttö. 6.1 Raakaveden laadun tarkkailu Vesilaitoksen käyttötarkkailussa seurataan vedenlaatua ja vedenkäsittelyn toimivuutta jatkuvatoimisilla mittalaitteilla sekä ottamalla vesinäytteitä, jotka toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Käyttötarkkailussa painopiste on alkaloinnin (lipeän oikea syöttömäärä) ja

49 48 UV-desinfioinnin varmistamisessa jokaisella laitoksella. Lisäksi jokaisella laitoksella tarkkaillaan ympäristön riskeistä mahdollisesti aiheutuvia muutoksia veden laadussa (teiden suolauksen vaikutus, maanviljely, kemikaalionnettomuudet, puutarhat, soranottokuopat). Käyttötarkkailua tehdään laitosten raakavedestä ja lähtevästä vedestä. Lisäksi käyttötarkkailua tehdään ottamalla näytteitä verkostovedestä, vesitorneista ja vesisäiliöistä. Vesilaitoksen käyttötarkkailussa tehdään laboratoriossa raakavedestä ja lähtevästä vedestä mikrobiologisia tutkimuksia neljä kertaa vuodessa. Lisäksi tehdään säännöllisesti vedenottamosta riippuen muita tutkimuksia (ph, haju ja maku, sähkönjohtokyky, ulkonäkö, sameus, kloridit, väri, KMnO4-luku, nitraatti, nitriitti, ammonium, alkaliteetti, vapaa hiilidioksidi, kovuus, Fe, Mn, F, sulfaatti, happi). Salon Veden käyttötarkkailuun kuuluu lisäksi säännöllinen laitoksen, vedenottokaivojen ja ympäristön aistinvarainen havainnointi ja tarkkailu sekä havaintojen huoltojen ja kalibrointien merkitseminen käyttöpäiväkirjaan. Käyttötarkkailunäytteiden määrä riippuu mm. paikallisista oloista, käytettävän raakaveden laadusta, toimitetun talousveden määrästä, toiminnan luonteesta ja laajuudesta, käytetyistä vedenkäsittelymenetelmistä, veden viipymäajasta verkostossa. Pohjavesilaitoksien raakaveden vesipuitedirektiivin mukaiset vähintään kerran vuodessa tutkittavista muuttujista ph, sähkönjohtavuus ja happi tutkitaan kerran vuodessa raakavesistä ja ammonium ja nitraatti tutkitaan laitoksien lähtevästä vedestä, koska laitoksilla oleva vedenkäsittely ei muuta niiden pitoisuuksia. Niillä laitoksilla, joiden raakaveden mangaani- ja/tai rautapitoisuus ovat kohollaan, analysoidaan ja tarkkaillaan lisäksi raudan ja mangaanin pitoisuuksia sekä mitataan KMnO4-luku. Vedenottamoilla, joiden lähellä on maantie, jonka suolauksen epäillään voivan vaikuttaa pohjaveden kloridipitoisuuteen, analysoidaan kloridipitoisuus. Varsinais-Suomen ELY-keskus seuraa Salon alueen pohjavedenottoa vain vesilaitoksen toimittamien raporttien kautta. Pohjaveden laatua ja pinnankorkeuksia ELY-keskus voi tarkkailla tarkoitusta varten asennetuista havaintoputkista tai esim. alueen kaivoista, jos asia nähdään tarpeellisena. Pohjavedenottoa ja sen laatua koskevat tiedot ovat julkisia (tietoja voi hakea esim. OIVA-palvelusta). 7 Pohjavesimuodostumista suoraan riippuvaisten pintavesi- ja maaekosysteemien selvitykset Suojelusuunnitelmien teon yhteydessä tarkastellaan, onko jokin pintavesi- tai maaekosysteemi suoraan riippuvainen kyseisestä pohjavesialueesta. Selvitys koskee

50 49 ensisijaisesti Natura-verkostoon kuuluvia alueita ja niissä olevia lähteitä, lähdepuroja ja lähteikköjä. Tarkasteluun voidaan ottaa myös suot ja pohjavedestä riippuvaiset muut kosteikot, mikäli niiden ekosysteemien riippuvuus pohjavedestä tunnetaan. Selvityksessä huomioidaan pintavesien ja pohjaveden vaikutukset pintaveden ekologiaan. Pohjaveden ottomäärillä ja siitä johtuvilla pohjaveden pinnankorkeuden sekä virtaussuuntien muutoksilla saattaa olla vaikutusta pintavesiin ja sitä kautta myös maaekosysteemeihin. Liiallisen vedenoton seurauksena pohjavedenpinta voi laskea sekä lähteiden virtaama pienentyä merkittävästi. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1263/2014) on määritetty pohjavesiluokitukseen uusi luokka E, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. ELY-keskus määrittelee E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet, mutta pohjavesiluokkien muutosaikataulua ei ole määrätty laissa. Uuteen luokkaan kuuluvat myös nykyisten pohjavesialueiden ulkopuolella olevat kohteet. Pohjavedestä suoraan riippuvaisia pintavesi- tai maaekosysteemejä on tarvittaessa selvitettävä pohjavesialueiden luokkamuutosten yhteydessä. Mustamäen pohjavesialueella ei sijaitse Natura alueita, luonnonsuojelu- tai erämaaalueita eikä luonnonsuojeluohjelma-alueita (mm. harjujensuojeluohjelma, kansallis- tai luonnonpuistojen kehittämisohjelma, lehtojensuojeluohjelma, lintuvesiensuojeluohjelma). Pohjavesialueella ei ole todennäköisesti sellaisia pintavesi- tai maaekosysteemejä, jotka olisivat suoraan riippuvaisia pohjavedestä. 8 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa 8.1. Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Salon kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen valmiussuunnitelma on vuodelta 2001 eli ajalta ennen kuin Salon kaupunki on yhdistynyt ympäryskuntiensa kanssa ( ). Valmiussuunnitelmassa on kerrottu yleisesti vesi- ja viemärilaitoksesta, vaaroista ja riskien arvioinnista sekä toiminnan turvaamisen nykytasosta. Valmiussuunnitelmassa on kerrottu varautumistoimenpiteet eli menettelytapaohjeet erilaisiin kriiseihin, suojaus- ja turvatoimet, tarvittavat tehostustoimenpiteet valmiustavoitteiden saavuttamiseksi sekä erityisresurssien varaaminen. Suunnitelmassa kerrotaan myös poikkeustilanteiden aikaisesta yhteystoiminnasta ja tiedotuksesta sekä koulutuksesta. (Virtanen, 2001). Vaarojen ja riskien arvioinnissa on tunnistettu erilaisia riskejä ja niiden aiheuttajia niin raakaveden hankinnan kannalta, veden käsittelyn ja jakelun suhteen sekä viemäröinnin, purkuvesistöön johtamisen sekä yleisesti koko toiminnan kannalta. Valmiussuunnitelmassa on melko kattavasti toimintaohjeita erilaisten tilanteiden varalle.

51 50 Valmiussuunnitelma olisi hyvä päivittää vastaamaan nykyisen Liikelaitos Salon Veden toimintaa mm. nykyisen kunnan, vedenottamoiden, pohjavesialueiden, kaluston, kulujen jne. osalta Kemikaalionnettomuudet Suomessa tapahtuu joka vuosi tuhansia öljyvahinkoa. Suurin osa niistä on pieniä maaalueella tapahtuvia päästöjä kuten autoista vuotavaa poltto- tai voiteluainetta. Öljy on orgaaninen ympäristömyrkky, jonka pienikin määrä voi pilata hyvin suuren määrän vettä. Öljyn pilaava vaikutus esimerkiksi pohjavedelle on pitkäkestoinen, sillä öljy hajoaa hyvin hitaasti ja lisäksi se mm. tuhoaa kalakantoja ja vaikuttaa eläinten veden- ja lämmöneristyskykyyn heikentävästi. (www.ympäristö.fi). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan, vahvistaa toimialueensa pelastustoimen alueiden öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmat ja antaa myös tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntijaapua sekä mahdollisuuksiensa mukaan muutakin apua öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa. Öljyntorjunnasta maa-alueellaan, sisävesillään sekä rannikollaan vastaa ensisijaisesti alueen pelastustoimi. Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 ja Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta 249/2014). Alueen pelastuslaitoksella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma (myös alusöljyvahinkojen varalta, jos alueellisesti tarpeellinen). Öljyntorjunnan kustannuksista vastaa vahingon aiheuttaja, ja jos aiheuttajaa ei löydetä tai hän on kykenemätön korvaamaan kustannuksia, ne korvataan öljysuojarahastosta. Kyseinen rahasto koostuu öljysuojamaksuista, joita peritään maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetettavasta öljystä. (www.ympäristö.fi, 1673/2009) Pelastuslaitoksen jokainen sammutusauto eli pelastusyksikkö on varustettu imeytysaineella ja varusteilla, joilla pienet määrät öljyä voidaan kerätä talteen. Pelastuslaitos pystyy myös patoamaan ojia tai vesialueita puomeilla öljyn leviämisen estämiseksi. Jos öljyä on valunut maaperään suuria määriä, joudutaan usein turvautumaan kaivinkoneisiin sekä muihin pidempiaikaisiin toimenpiteisiin. Varsinais- Suomen pelastuslaitos tekee yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Suuremmissa öljyvahingoissa SYKE voi ottaa vastuun öljyntorjunnasta. (www.ympäristö.fi, 249/2014). Maa-alueella tai sisävesillä tapahtunut ympäristövahinko ilmoitetaan hätäkeskukselle

52 51 9 Pohjavesialueiden ja suojelutoimenpiteiden huomioiminen kaavoituksessa Kaavoituksella voidaan vaikuttaa pohjavesialueen maankäyttöön tehokkaasti. Maakuntaja yleiskaavalla voidaan määrittää alueelle tulevat toiminnot ja tarkemmilla kaavoilla täsmentää rakentamista ja maankäyttöä koskevia ohjeita. Maankäyttöä ohjataan lisäksi rakennusjärjestyksellä. Vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella kaavoitusta on ohjattava siten, että erityisesti pohjaveden muodostumisalueelle jää mahdollisimman paljon viheraluetta. Koko pohjavesialue olisi hyvä säilyttää ensisijaisesti metsämaana, mutta myös virkistyskäyttötoiminta on mahdollista. Uusia teitä voidaan pohjavesialueelle kaavoittaa vain poikkeustapauksessa, esimerkiksi jos uudella tiellä saavutetaan merkittävää etua myös pohjaveden suojelun kannalta. Uutta teollisuutta, varastointia tai muita riskitoimintoja ei saa osoittaa pohjavesialueille eikä sallia jo olemassa olevien riskitoimintojen laajentamista. Pohjavedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei saa kaavoittaa mitään uusia toimintoja. Näistä periaatteista voidaan poiketa ainoastaan mikäli maaperä- ja pohjavesitutkimukset osoittavat, ettei toimintojen sijoittumisesta aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjavesialueiden kaavoituksessa huomioitavia asioita on listattu taulukossa 24. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, Orvomaa 2008, Hanski ym. 2010) Rakennusjärjestykseen on sisällytettävä tarkat ohjeet, joilla säädellään pohjavesialueelle rakentamista. Rakennusjärjestyksessä on kiinnitettävä huomiota muun muassa jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen, viemäreiden tiiviyteen, polttoöljysäiliöiden suojaukseen ja rakennustoiminnan vaikutukseen pohjaveden pinnan tasoon. Salon kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan Salon seudun maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä. Varsinais-Suomen liiton taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmistelu on edennyt luonnosvaiheeseen. Maakuntahallitus hyväksyi luonnoksen kokouksessaan ja päätti asettaa sen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Maakuntakaavassa (kuva 4) on rajattuna Mustamäen pohjavesialue (sininen katkoviiva pvmerkinnällä). mustamäen pohjavesialue on puoliksi keltaista A-aluetta ja puoliksi vaalenapunaista TP-aluetta. A-alue tarkoittaa taajamatoimintojen aluetta. Taajamatoimintojen alue kattaa valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet ja se sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. TP-alue tarkoittaa työpaikka-aluetta. Työpaikka-alue

53 52 on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue ja se sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Alueen suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. Alueella osittain oleva vihertävä viivasto puolestaan tarkoittaa, että Mustamäen pohjavesialue kuuluu osittain valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristö- tai maisema-alueeseen. Näistä maisema-alueista suunnittelu-määräyksissä todetaan, että suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä, rakentamisen tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen ja, että suunnittelu- ja rakentamistoimenpitein tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Mustamäen pohjavesialue kuuluu sekä Halikon yleiskaavan, että asemakaavan piiriin. Halikon yleiskaavassa on rajattuna pohjavesialue. Pohjavesialueelle on kaavoitettua pientalovaltaista asuinaluetta (AP), teollisuus- ja varastoaluetta (T), ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta (TY), lähivirkistysalueita (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita (PK), julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY), vedenottamon alueelle yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) sekä maa- ja metsätalousaluetta (MT). Mustamäen pohjavesialueella oleva asemakaava on hyvin samansuuntainen kuin alueen yleiskaava ja se toteuttaa yleiskaavassa merkittyjä alueita. Kuva 4. Mustamäen pohjavesialue Salon seudun maakuntakaavassa.

Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm 20.10.2015 Salon kaupunki 1 Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman sisältö 1 Johdanto... 3 2 Suojelusuunnitelman

Lisätiedot

Kaukolan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Kaukolan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Kaukolan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm 20.10.2015 Salon kaupunki 1 Kaukolan pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman sisältö 1 Johdanto... 3 2 Suojelusuunnitelman tavoitteet...

Lisätiedot

Kaukolan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Kaukolan pohjavesialueen suojelusuunnitelma EHDOTUS Salon kaupunki 721/11.00.00.01/2015 Kaukolan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm 28.8.2015 Salon kaupunki 1 Kaukolan pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman sisältö Sisällys

Lisätiedot

Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma Salon kaupunki 721/11.00.00.01/2015 Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm 28.8.2015 Salon kaupunki 1 Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman sisältö Sisällys

Lisätiedot

Kiskon Kirkonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Kiskon Kirkonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma Kiskon Kirkonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm 20.10.2015 Salon kaupunki 1 Kiskon Kirkonkylän pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman sisältö 1 Johdanto... 3 2 Suojelusuunnitelman

Lisätiedot

Kiskon Kirkonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Kiskon Kirkonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma EHDOTUS Salon kaupunki 721/11.00.00.01/2015 Kiskon Kirkonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm 28.8.2015 Salon kaupunki 1 Kiskon Kirkonkylän pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman

Lisätiedot

Isonummen pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Isonummen pohjavesialueen suojelusuunnitelma Isonummen pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm 20.10.2015 Salon kaupunki 1 Isonummen pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman sisältö 1 Johdanto... 3 2 Suojelusuunnitelman tavoitteet...

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla

Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla SOKKA-hanke POSKI-hanke, Kiviaineshuolto Pirkanmaalla nyt ja tulevaisuudessa kuntaseminaari Anne Lindholm, Pirkanmaan

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Selvitetään tarkemmin Hennerin pohjavesialueen soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan ja mahdollisen vedenottamon perustaminen Vedenhankinnan omavaraisuuden

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy HYVINKÄÄN POHJAVESIALUEEN PESTISIDEISTÄ JA LIUOTTIMISTA Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy Esitys Pohjavesialuekuvaus Riskikohteista Pestisidit riesana, uusimmat tulokset

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE

MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE Teknisen lautakunnan valvontajaosto 19 30.03.2011 Kaupunginhallitus 141 12.04.2011 MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE 202/8/86/2010 VALVJAOS 19 Vt.

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi LAIKKO SIMPELE TULILAMPI A TULILAMPI B ÄNKILÄ 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Maa-aineslain mukainen taksa

Maa-aineslain mukainen taksa SODANKYLÄN KUNTA Ymp.ltk 26.9.2013 61 Maa-aineslain mukainen taksa Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin 0400 618 870 PL 60 Telefax (016) 618 102 99601 Sodankylä Y-tunnus 0193169-1 2 Sisältö 1 Yleistä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

13 20.03.2014. Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi

13 20.03.2014. Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi Oulunkaaren ympäristölautakunta 13 20.03.2014 Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi OULYMP 13 ASIA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Utajärven

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3907/11.00.02/2015 73 Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitysehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNTA PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT RAKENNUSLAUTAKUNTA 03.12.2009 34 PIEKSÄMÄEN

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi Laikko Simpele Tulilampi A Tulilampi B Änkilä I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Tammelan kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta sekä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Ylöjärven ympäristölautakunnan 17.12.2013 198 hyväksymä. Suunnitelmaa kohti perusmaksu 300

Ylöjärven ympäristölautakunnan 17.12.2013 198 hyväksymä. Suunnitelmaa kohti perusmaksu 300 1 (5) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET YLÖJÄRVEN KAUPUNGISSA (liite 3 / ymp.ltk 17.12.2013) Ylöjärven ympäristölautakunnan

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

VETELIN KUNTA MAA-AINESMAKSUT

VETELIN KUNTA MAA-AINESMAKSUT VETELIN KUNTA MAA-AINESMAKSUT 2 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMIS- TOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1. YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro 20859 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOSTIMO KOSTAMONPALO LAUTASALMI KIRPPAKANGAS KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Copyright

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 39 22.05.2014. Maa-aineslupa Autoilija Juha Heikkinen

Ympäristölautakunta 39 22.05.2014. Maa-aineslupa Autoilija Juha Heikkinen Ympäristölautakunta 39 22.05.2014 Maa-aineslupa Autoilija Juha Heikkinen YMP 39 Autoilija Juha Heikkinen, Kaivotie 8, 89400 Hyrynsalmi, hakee maa-ainesten ottolupaa Hyrynsalmen kunnan Hyrynsalmen kylässä,

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

PÄÄTÖS MAA-AINESLUVAN RAUETTAMISESTA

PÄÄTÖS MAA-AINESLUVAN RAUETTAMISESTA KEURUUN KAUPUNKI Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Multiantie 1 42700 KEURUU Kokous 29.10.2014 83 Päätös julkipanon 5.11.2014 annetaan jälkeen Dnro 6/11.01.00/2013 PÄÄTÖS MAA-AINESLUVAN RAUETTAMISESTA

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Mäntyharjun kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Juupajoen kunta 2015 2 Sisällys Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 2.1. Pohjaveden syntyminen... 7 2.2. Kartoitus

Lisätiedot

ympäristöluvan valvontaviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä

ympäristöluvan valvontaviranomainen, suojelusuunnitelman seurantaryhmä Etelä-Savo Suojelusuunnitelman seurantaryhmä päivittää toimenpideohjelmaa 1-2 kertaa vuodessa. Seurantaryhmä tarkistaa sekä tarvittaessa täsmentää vastuu- ja valvontavastuutahot, toimenpidesuositukset

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Parikkala Heralampi Likolampi A Likolampi B Niukkala Saaren kk Simpele Suurikangas Särkisalmi I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen

Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen 1/10 1. Asia Maa-aineslain

Lisätiedot

2.1 Suunnitelmaa kohti 350. + ottamisalueen pinta-alan mukaan 170 /ha. sekä lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn

2.1 Suunnitelmaa kohti 350. + ottamisalueen pinta-alan mukaan 170 /ha. sekä lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn NAANTALIN KAUPUNKI MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TAR- 1(5) KASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVON- NASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1.6.2011 alkaen Kaupunginhallitus 26.4.2011 184 1 YLEISTÄ Maa-ainesten

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 (8) KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT YLEISET PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta PALUKSEN MAKU Esiselvitys vanhan maaainesottoalueen maisemoinnista ja käyttömuotojen yhteensovittamisesta Hankealueen sijainti Ulvila-Palus 19 km Pori-Palus 18 km Tampere-Palus 95 km Kartta: www.eniro.fi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Ehdotus Nousiaisten kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettaviksi maksuiksi

Ehdotus Nousiaisten kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettaviksi maksuiksi Maa-ainestaksat Ehdotus Nousiaisten kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettaviksi maksuiksi 1 Yleistä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET VIHDIN KUNNASSA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET VIHDIN KUNNASSA VIHDIN KUNTA Ympa 9.12.2008 Ympa liite 7 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET VIHDIN KUNNASSA 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu Maa-ainesten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE

37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE Teknisen lautakunnan valvontajaosto 37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE 54/8.86/2013 VALVJAOS 37 Ympäristönsuojelusihteeri 13.6.2013 ASIA Päätös maa-aineslain

Lisätiedot