KIRKKONUMMEN KUNTA- JA PALVELUSTRATEGIAN JALKAUTTAMINEN

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN KUNTA- JA PALVELUSTRATEGIAN JALKAUTTAMINEN Kunnanhallituksen kehittämistyöryhmä Kunnanhallitus

2

3 KIRKKONUMMEN KUNTA- JA PALVELUSTRATEGIAN JALKAUTTAMINEN SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA (näkökulma)... 3 TASAPAINOINEN TALOUS... 6 Kunta- ja palvelustrategian näkökulmat, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla (näkökulma) Tasapainoinen talous (näkökulma) Sitoutunut ja osaava henkilöstö (näkökulma) Uudistuva palveluverkko (näkökulma) Konsernihallinnon hankkeet Sosiaalitoimen hankkeet Terveydenhuollon hankkeet Sivistystoimen hankkeet Yhdyskuntatekniikan hankkeet

4

5 Johdanto Kunnanjohtajan esipuhe Käsillä oleva asiakirja; kunta- ja palvelustrategian jalkauttaminen on osa kehitysprosessia, jolla kunnan strategista johtamista on pyritty kehittämään. Vuonna 2006 alkanut strategiatyö on jatkunut toimialoilla laadittavien toimintasuunnitelmien valmistelun muodossa. Kunnan eri toimielimet ovat laatineet kevään kuluessa kunta- ja palvelustrategisia tavoitteita toteuttavat toimintaohjelmansa, jotka yhdessä vuoden 2008 talousarvion kehyspäätöksen kanssa muodostavat pohjaa varsinaiselle vuoden 2008 talousarviolle ja toimialoittaiselle jatkosuunnittelulle. Liki vuoden kestäneen prosessin aikana on eri toimialoilla kerätty ja jalostettu tietoa, joka ei välttämättä näy tässä asiakirjassa, mutta jota voidaan hyödyntää myöhemmin toimialojen vuosisuunnittelun yhteydessä. Strategiatyön suurena haasteena on toimialoilla ollutkin määritellä ne käytännön toimenpiteet, joilla kriittisiä menestystekijöitä toteutetaan tai jotka ovat edellytyksenä niiden toteutumiselle. Kuntastrategiassamme näkökulmiksi asetettiin talous, henkilöstö, palvelut ja asemamme Helsingin seudulla. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat kuntaamme ja kuntalaisiimme aivan arkielämän tasolla. Palvelustrategian jalkauttamisessa on pureuduttu syvemmälle Kirkkonummen kunnan järjestämiin palveluihin, niiden määrään ja laatuun sekä järjestämistapaan ns. muutospakettien ja kehittämishankkeiden kautta. Toimialoilla tehdyn valmistelutyön aikana muodostettiin ns. kehittämiskorit, joihin toimialat esittivät toteutettavaksi sellaisia hankkeita, jotka ovat strategisten tavoitteidemme mukaisia. Laajan luottamushenkilövalmistelun läpikäyneen palvelustrategiaprosessin lopputuloksiksi on näin jalostunut vuoden 2008 talousarvioon sisällytettävät sitovat tavoitteet, jotka on esitetty tämän raportin alussa omana lukunaan. Kirkkonummella Tarmo Aarnio kunnanjohtaja

6 2 Toimintasuunnitelmien valmistelun yhdentäminen talousarviotyöhön Lähivuosien taloussuunnittelun valmistelu kytkeytyy tavoitteiltaan tiiviisti kuntastrategiaan ja sen tavoitteisiin sekä palvelustrategian toimintasuunnitelmaan. Palvelustrategian toimintasuunnitelma sijoittuu suunnittelujärjestelmässä palvelustrategian ja talousarvion väliin. Tavoitteena on siten sitoa talousarvioprosessi hyväksyttyyn strategiaan konkreettisten kehittämishankkeitten ja muutospakettien kautta. Tulevien vuosien suunnittelun peruslähtökohtana on vuoden 2007 talousarvion toiminnan taso kokonaisuutena. Tämän kokonaisuuden "päälle" muodostetaan toimielimittäin nk. muutospaketit, joihin tulevia resursseja suunnataan. Talouden tervehdyttämisprojektissa ja vuoden 2007 talousarviossa on jo sisällään keskeisiä "muutospaketteja", jotka muodostavat lähtökohtaperustan palvelustrategian jatkovalmistelulle. Tavoitteena on, että muutospakettien kautta päätöksentekijät voivat hahmottaa kunnan kehityksen ja kehittämisen kannalta oleelliset kohdat, joihin tulee kiinnittää huomiota. Muutospakettien käsittelyn ja niiden taloudellisen vaikuttavuuden määrittelyn avulla syksyn talousarvioprosessi voidaan näin toteuttaa "kevennettynä", koska toteutettavaksi aiotut muutospaketit ovat jo tiedossa ja huomioitu kunnan kehysarviossa.

7 3 Kehysarvio 2008 Sitovat tavoitteet vuodelle 2008 Kunnanvaltuusto hyväksyi Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategian Strategioiden toteuttaminen Strategioiden toteuttamiseksi toimielimet laativat toimintasuunnitelman, jossa ne arvioivat oman toimintansa kehittämistä strategioiden linjausten pohjalta. Toimintasuunnitelman keskeisenä sisältönä ovat kuntastrategiassa esitettyjen kriittisten menestystekijöiden vahvistamiseksi esitetyt toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteuttamiseksi esitetyt muutospaketit. Kukin tavoite johdetaan kriittisestä menestystekijästä arviointikriteerin kautta. Arviointikriteeri on kriittiseen menestystekijään liittyvä tekijä tai ominaisuus, johon voi vaikuttaa ja jossa halutaan erityisesti onnistua. Toiminnalliset tavoitteet asetetaan niin, että ne sisältävät selkeän muutoksen tai aikaansaannoksen elementin, jonka etenemistä voidaan seurata ja tarvittaessa myös mitata mittarin tai tunnusluvun avulla. Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto asettavat toimintasuunnitelmissa esitetyt tavoitteet ja muutospaketit tärkeysjärjestykseen kunnan voimavaratkin huomioon ottaen ja tekevät niihin omat tarkistukset ja täsmennykset. Prosessin tuloksena syntyy seuraavan vuoden talousarvion sitovat tavoitteet, jotka otetaan huomioon jo kunnanhallituksen hyväksymässä kehysarviossa. Valmistelu vuonna 2007 Kunnanvaltuusto käsitteli toimielinten laatimia toimintasuunnitelmia seminaarissaan Valtuuston valmistelutoimikunta jatkoi yhdessä kunnanhallituksen kehittämistyöryhmän kanssa seminaarissa syntyneen aineiston käsittelyä ja Käsittelyn tuloksena on asetettu seuraavat sitovat tavoitteet vuoden 2008 talousarvioehdotuksen laatimisen pohjaksi. Tavoitteiden sisältö voi vielä täsmentyä talousarvioehdotuksen käsittelyn aikana. KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA (näkökulma) 1. Tasapuolinen väestönkasvu ja rakenne (päämäärä) a) Kunnan strategioita palveleva, tasapainoinen ja oikea-aikainen maankäytön toteutuminen (kriittinen menestystekijä) Arviointikriteeri: Kunnan kehityskuvan selkeys Tavoite: Kuntastrategian linjausten pohjalta luodaan nykyistä selkeämpi Kirkkonummen kunnan kehityskuva kuntalaisten palvelujen, eheän yhdyskuntarakenteen ja seudullisen yhteistyöverkoston kehittämisen lähtökohdaksi. Selvitetään YTV-täysjäsenyyden vaikutukset kuntalaisten palveluihin sekä jäsenyyden taloudelliset reunaehdot.

8 4 Vastuu: Kunnanhallitus b) Monipuolinen asuntokanta Arviointikriteeri: Päivitetty rakentamisohjelma Tavoite: Kunnanvaltuuston hyväksymä rakentamisohjelma vuosille päivitetään vuosille Asuntotuotannon tavoitteet täsmennetään seudullisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta. Tähän liittyen selvitetään myös erityisryhmien asumispalvelujen tarve ja saatavuus. Rakentamisohjelman toteuttamisen edellyttämän raakamaan hankinta turvataan. Vastuu: Kunnanhallitus 2. Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne a) Toimiva palvelurakenne kuntakeskuksessa ja muissa taajamissa Arviointikriteeri: Kuntakeskuksen kehittämishankkeelle realistinen toteuttamisaikataulu Tavoite: Yhdessä alueen muiden yhteistyökumppaneiden kanssa laaditaan kuntakeskuksen kehittämishankkeelle aikataulu, jossa määritellään miten kunnallistekniikan, asuntojen ja palvelujen rakentaminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti vaiheittain. Vastuu: Yhdyskuntatekniikan lautakunta b) Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoiminta-alueiden kehittäminen Arviointikriteeri: Elinkeinotoimen tehokkuus

9 5 Tavoite: Selvitetään elinkeinotoimen kehittämisyhtiön perustamisen edellytykset yhdessä työssäkäyntialueen muiden intressiryhmien kanssa. Yhtiön tehtävänä on elinkeinoelämän kehittäminen toiminta-alueellaan. Sen lisäksi se toimii tiiviissä yhteistyössä maankäyttösuunnittelun kanssa ja huolehtii kysyntää vastaavien työpaikka-alueiden tarjonnan riittävyydestä ja niiden markkinoinnista. Vastuu: Kunnanhallitus 3. Väestön hyvä elämä a) Ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa Arviointikriteeri Terveellisen elämän toimintamalli lapsille ja nuorille Tavoite: Terveys-, opetus-, liikunta- ja nuorisotoimen yhteishankkeena kehitetään lapsille ja nuorille paremmat mahdollisuudet terveelliseen elämään. Hankkeen kulmakivet muodostavat liikuntaan ja ruokailutottumuksiin liittyvä ennaltaehkäisevä toiminta, toimiva oppilashuolto kouluterveydenhuolto. Vastuu: Sivistyslautakunta (vetovastuu) Terveyslautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta b) Hyvät sekä sisäiset että ulkoiset liikenneyhteydet Arviointikriteeri: Toimiva joukkoliikenne Tavoite: Joukkoliikenteen käytettävyyttä kehitetään niin, että se palvelee mahdollisimman tehokkaasti koulukyydeissä, työmatkoilla ja asiointitarpeissa. Vuonna 2008 YTV:n lippujärjestelmä laajennetaan koskemaan linjaautoliikennettä koko kunnan alueella.

10 6 Vastuu: Yhdyskuntatekniikan lautakunta Arviointikriteeri: Turvallinen, esteetön ja terveyttä edistävä liikkuminen Tavoite: Toteutetaan kattava, turvallisuutta lisäävä ja terveyttä edistävä kevyen liikenteen väylien verkosto kunnan eri taajamiin ja tärkeimpien liikenneväylien yhteyteen yhteistyössä tiehallinnon kanssa. Verkoston toteuttamiseksi laaditaan tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten pohjalta rakentamisohjelma vuosille Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon myös luonnossa liikkumisen tarpeet ja luontopoluston ja kevyen liikenteen väylästön yhteen sovittaminen. Vastuu: Yhdyskuntatekniikan lautakunta TASAPAINOINEN TALOUS 1. Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit a) Toiminnan tuottavuuden lisääminen Arviointikriteeri: Hankintatoimen tehostaminen Tavoite: Hankintaprosessien ohjausta tehostetaan ja hankintaosaamista lisätään tavoitteena säästöjen aikaansaaminen. Keskittämällä hankintoja sopimustoimittajille vähennetään toimittajien määrää. Vastuu: Kunnanhallitus b) Muutoksiin reagoiva toiminnan ohjausjärjestelmä Arviointikriteeri: Kustannustietoisuuden lisääminen Tavoite: Toiminnan seurannassa on käytössä tarvittavat toiminnan laatua, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut kunta-, toimialaja yksikkötasolla.

11 7 Vastuu: Kunnanhallitus SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ 1. Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö a) Työhyvinvointi Arviointikriteeri: Työterveydenhuollon vaikuttavuus Tavoite: Kunnan henkilöstön työterveyshuollon vuonna 2007 käynnistettyä perusterveydenhoitotasoista sairaanhoitoa laajennetaan vaiheittain vuosina Vastuu: Kunnanhallitus 2. Kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus a) Hyvät johtamisjärjestelmät ja -taidot Arviointikriteeri: Uudistunut hallinto vuoden 2009 alusta Tavoite 1 Nykyisen toimintaorganisaation ja vaihtoehtoisten toimintamallien arvioinnin pohjalta laaditaan toimenpideohjelma hallinnon uudistamisesta ja palvelujen kaksikielisyyden turvaamisesta siten, että toimenpiteet voidaan toteuttaa vuoden 2009 alusta. Vastuu: Kunnanhallitus Tavoite 2 Asiantuntijan selvityksen pohjalta arvioidaan sosiaali- ja terveystoimen organisaation yhdistämisen edut ja haitat. Arvioinnin tuloksena syntyy sosiaali- ja terveystoimen toimintamallin kehittämishanke. Vastuu: Kunnanhallitus

12 8 Arviointikriteeri: Uuden kunnantalon käyttöönottoon liittyvä hallinnon toimintatapojen kehittäminen Tavoite: Laaditaan suunnitelma uuteen kunnantaloon sijoitettavien toimintakokonaisuuksien muodostamisesta ja sijoittamisesta sekä sisäisten tukipalvelujen järkiperäistämisestä tavoitteena hallinnon toimintojen tehostaminen asiakaslähtöisesti, kustannus-, ympäristö- ja energiatehokkaasti ja nykyaikaisia apuvälineitä käyttäen. Suunnitelma valmistuu syksyllä Vastuu: Kunnanhallitus Arviointikriteeri: Tuloksellinen rekrytointimenettely Tavoite: Osaavan henkilöstön saanti turvataan uudistamalla kunnan rekrytointimenettelyä. Menettelyn painopistealueita ovat sisäisen rekrytoinnin ja tehtäväkierron kehittäminen, oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen, sijaisten hankinnan varmistaminen, maahanmuuttajien huomioon ottaminen kasvavana voimavarana, ulkoisen rekrytointiprosessin tehostaminen ja työnantajakuvan jatkuva kehittäminen. Uuden rekrytointimenettelyn tavoitetilan kuvaus toimenpideehdotuksineen on valmis alkusyksyyn Vastuu: Kunnanhallitus Arviointikriteeri: Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistava tiedottaminen Tavoite: Osana kuntakuvan kehittämistä laaditaan kunnan viestintästrategia. Rakennetaan ja koulutetaan kunnan koko organisaation viestintätarpeet kattava viestintäorganisaatio, jonka tehtävänä on kunnan ja kuntalaisten, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien välisen tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen parantaminen viestintästrategian linjausten mukaisesti.

13 9 Vastuu: Kunnanhallitus UUDISTUVA PALVELUVERKKO 1. Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut a) Asiakkaan tarpeista lähtevät palvelut Arviointikriteeri: Vetovoimainen lukiokoulutus Tavoite: Vuoden 2008 aikana selvitetään sekä paikallisesta että seudullisesta näkökulmasta kunnan oman lukiorakenteen ja toiminnan kilpailukyvyn näkökulmasta opetuksen sisällön ja resurssien kehittämistarpeita. Vastuu: Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnat Arviointikriteeri: Lastensuojelun palvelutarjonnan riittävyyden varmistaminen Tavoite: Osallistutaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan lasten hyvinvointihankkeeseen ja tehdään toimenpidekartoitus lastensuojelun palvelutarjonnan riittävyyden varmistamiseksi. Vastuu: Sosiaalilautakunta b) Resurssien painotus vaikuttavimpiin palveluihin Arviointikriteeri: Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisääminen Tavoite: Tavoitteena on vuosittain käydä läpi sinä vuonna 40 vuotta (vaihtoehtoisesti 45 vuotta) täyttävät miehet kohderyhmälle kehitetyn seulontamallin avulla, arvioida mallin toimivuus ja arvioinnin perustella luoda pitkän aikavälin toimintamalli.

14 10 Seulonnalla pyritään löytämään piilevät sairaudet varhaisessa vaiheessa sekä opastamaan kohderyhmää siten, että sairastumisriski pienenee. Kohderyhmän suuruus 2007: 330 henkilöä. Vastuu Terveyslautakunta Suunnittelukauden kehittämishankkeet Jorvaksen ja Inkilän yritystoiminta-alueiden kehittämishanke - Kuntatason osaamisen hallintajärjestelmän käyttöönotto - Suun terveydenhuollon toimipaikkaverkoston kehittäminen - Lapsen yhtenäinen oppimispolku, osio: Varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun - Asukaspuistotoiminnan käynnistäminen Veikkolassa - Tasavertainen päivähoito ja monipuolinen palvelutarjonta - Omaisuudesta huolehtiminen (rakennuskannan osalta jo 2008) Kunnallisen päihdehuollon yhteiset tilat - Lapsen yhtenäinen oppimispolku, osio: Yhtenäinen perusopetus - Asukaspuistotoiminnan käynnistäminen Masalassa - Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmisteluprosessi jatkuu niin, että alue on muodostettu viimeistään vuonna 2010 Kehittämishankkeet, joiden käynnistämisestä lautakunnat/johtokunnat päättävät itse - Pientyöryhmämallin kehittäminen terveyskeskuksen vastaanottotoiminnassa - Osastofarmasian käynnistäminen ja lääkehoidon kokonaisarviointi - Ravitsemusterapeutintoiminnan aloittaminen terveyskeskuksessa - Pitkäaikaistyöttömien tilanteen selvittäminen (sosiaalitoimi) - Ruotsinkielisen lasten päivähoidon, esiopetuksen, alkuopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyön lisääminen - Lukiokoulutuksen kehittäminen (yhteinen ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kanssa) - Yhteistoiminnan jatkaminen työpajatoiminnassa (nuorisotoimi) - Nuorisokahvilatoiminnan aloittaminen - Motivoitunut, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö yhdyskuntatekniikan toimialalla - Yhdyskuntatekniikan asiakaspalvelun kehittäminen sähköisin dokumentein

15 11 Toimintasuunnitelmien sisältö Toimintasuunnitelmissa on esitetty - miten toimialan oma palvelustrategia toteuttaa kuntastrategiaa - mitä uusia kehittämishankkeita esitetään toteutettavaksi (muutospaketit) jo hyväksytyn palvelustrategian liiteosan pohjalta. Kehittämishankkeet muodostuvat toimielimittäin konkreettisista ja selvärajaisista hankkeista, jotka voidaan tavoitteiden, toimenpiteiden sekä kustannusten osalta selvästi ja konkreettisesti esittää. Toimintasuunnitelmissa voidaan esittää myös useita toimialoja ja toimintoja kattavia kehittämishankkeita, joiden osalta tulee määritellä isäntä (vastuutoimija) ja partnerit (toteuttajaosapuolet). Näin talousarviokaava ei saa luoda esteitä vaihtoehtojen miettimiselle. Muutospaketeissa esitetään merkittävät uudet toiminnot (tavoitteet, toimenpiteet, kustannukset), merkittävät poikkihallinnolliset hankkeet toiminnoissa tapahtuvat oleelliset muutokset ja muut toiminnalliset järjestelyhankkeet, sekä toimintaa kuvaavat mittarit joilla on toiminnallisia ja taloudellisia sekä myös mahdollisesti hallinnollisia vaikutuksia vuoden 2008 talousarvioon. Toimintasuunnitelmaan on jatkossa liitettävä myös toiminnan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen seurannan mahdollistavat mittarit. Tämä mittareiden kehittämistyö on käynnissä omana talouden vuosisuunnittelujärjestelmään liittyvänä hankkeena. Yksittäiset virkalisäykset ja muut vastaavat yksityiskohtaiset järjestelyt eivät sisälly tässä tarkoitettuihin muutospaketteihin vaan ne esitetään varsinaisen talousarvion yhteydessä. Tarkoituksena on, että tästä toimintatavasta kerätään kokemuksia vuoden 2008 talousarviovalmistelussa, joiden kokemusten pohjalta se mukautetaan osaksi vuotuista suunnittelukäytäntöä. Palvelustrategian toimintasuunnitelman vaikutus kehysarvioon Toimintasuunnitelman tuloksena syntyneet muutospaketit priorisoidaan kehysarvion valmistelun yhteydessä. Edelleen kehysarvion käsittelyn yhteydessä arvioidaan, mitkä kehityspaketeista ovat taloudellisesti toteutettavissa vuonna 2008 ja lähinnä tätä seuraavina vuosina. Jo olemassa olevat hankkeet ja uudet toteutettavaksi aiotut muutospaketit huomioidaan siis kunnan kehysarviossa ja sen rahoituksessa.

16 12 Lautakuntien rooli valmistelutyössä Kukin toimielin on valmistellut omalta osaltaan edellä kuvatun palvelustrategian toimintasuunnitelman. Lautakuntien ehdotukset on sisällytetty tähän raporttiin sellaisenaan eikä niitä ole konsernihallinnossa tasapainotettu. Tavoitteena on, että tästä raportista voidaan kokonaisuudessaan nähdä eri toimialoilla olevat kehittämistarpeet ja paineet. Jalkauttamisen yhteydessä syntynyt asiakirja-aineisto Valmistelun yhteydessä eri toimialoilla syntynyt aineisto on koottu tähän raporttiin. Aineisto muodostuu: o Toimialoittaisista ja toimielinkohtaisista palvelustrategian toimintasuunnitelmista, o Toimintasuunnitelmia toteuttavista muutospaketeista (kehittämishankkeista) ja o Muista toimielinten kannalta keskeisistä ja ajankohtaisista kehittämishankkeista. Em. materiaalin lisäksi eri toimielinten käsittelyssä on syntynyt perustelumateriaalia, jota ei käytännön syistä ole tähän liitetty.

17 13 Raportin rakenne Tässä raportissa on esitetty johdanto-osassa viime vuonna hyväksytty visio, strategiset näkökulmat ja päämäärät sekä kriittiset menestystekijät. Kukin toimielin on näiden pohjalta esittänyt miten se toimialallaan toteuttaa kuntastrategian kriittisiä menestystekijöitä ja palvelustrategian tavoitteita. Lisäksi kunkin toimielimen osalta on kootusti esitetty em. aineiston pohjalta syntyneet muutospaketit ja keskeisimmät kehittämishankkeet. Päämäärät ovat strategisia tavoitteita, joihin organisaatio tähtää pidemmällä aikavälillä. Päämäärät ovat pitemmän aikavälin kehittämisen ydinasioita. Näkökulmat eli painopistealueet määrittävät strategian valtatiet. Näkökulmat ovat BSC -menetelmässä käytettäviä strategisia tarkastelualueita, joiden mukaisesti sekä päämäärät että kriittiset menestystekijät valmistellaan. Kriittiset menestystekijät ovat seikkoja, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin ja välittömimmin organisaation toimintaan. Tarkasteltava toiminto Palvelustrategian kriittisiä menestystekijöitä toteuttavat tavoitteet Tavoitteita toteuttava kehittämishanke ja/ tai konkreettinen muutospaketti, josta on erillinen tarkempi esitys tämä raportin lopussa Muu asian yhteydessä huomioitava seikka tai muu täydentävä näkökohta

18 14 Visio 2016 Visio on valmistelun tuloksena syntynyt kuva halutusta tulevaisuudesta, johon strategian avulla on tarkoitus päästä. Vision tehtävänä on luoda jännite nykypäivän ja tulevaisuuden välille ja sillä saadaan aikaan kestävä pohja kunnassa tehtäville strategisille päätöksille. Visio koostuu muutamasta virkkeestä. Strateginen visio on kartta organisaation tulevaisuuteen ja se on voimassa kunnes sitä muutetaan Visiossa kuvataan sitä Millaiseksi organisaatio aikoo tulla ja Tarpeet, joita tulevaisuudessa tyydytetään VISIO Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan. Yhteenveto Kirkkonummen kunnan tasapainotetusta strategiasta Kuntastrategiaprosessissa käytettiin Balanced Scorecard (BSC) menetelmää soveltuvilta osin. Menetelmän tarkoituksena on helpottaa strategista ajattelua ja päätöksentekoa keskittymällä toiminnan tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin ja olennaisimpiin kysymyksiin. BSC -menetelmällä luotua strategiaa kutsutaan tasapainotetuksi strategiaksi. Kirkkonummen strategiaprosessissa ei aikataulullisista syistä ulotettu tarkastelua tavoitteita toteuttavien mittaristojen määrittelyyn. BSC -menetelmän keskeiset käsitteet ovat seuraavat: Näkökulmat eli painopistealueet määrittävät strategian valtatiet. Näkökulmat ovat BSC -menetelmässä käytettäviä strategisia tarkastelualueita, joiden mukaisesti sekä päämäärät että kriittiset menestystekijät valmistellaan. Päämäärät ovat strategisia tavoitteita, joihin organisaatio tähtää pidemmällä aikavälillä. Päämäärät ovat pitemmän aikavälin kehittämisen ydinasioita. Kriittiset menestystekijät ovat seikkoja, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin ja välittömimmin organisaation toimintaan.

19 15 Kirkkonummen kunnan tasapainotettu strategia (BSC) Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Näkökulmat Uudistuva palveluverkko Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Sitoutunut ja osaava henkilöstö Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Tasapainoinen talous Kehittämishankkeet Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Muutospaketit Helmet Kunta- ja palvelustrategian näkökulmat, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Seuraavassa on esitetty kunnanvaltuuston hyväksymän kunta- ja palvelustrategian näkökulmat, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät. Näistä on johdettu toiminnoittaiset tavoitteet, kehittämishankkeet ja muutospaketit.

20 16 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla Päämäärät Kriittiset menestystekijät 1. Tasapainoinen väestönkasvu ja rakenne Kunnan strategioita palveleva, tasapainoinen ja oikeaaikainen maankäytön toteutuminen 2. Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne 3. Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot Monipuolinen asuntokanta Toimiva palvelurakenne kuntakeskuksessa ja muissa taajamissa Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoimintaalueiden kehittäminen Korkea työllisyysaste Seudullisen yhteistyökulttuurin ja verkostojen kehittäminen kaikilla kuntaorganisaation tasoilla Kaavoitus-, liikenne-, palvelu- ja elinkeinoyhteistyön kehittäminen osana Helsingin seudun työssäkäyntialuetta 4. Väestön hyvä elämä Ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa Hyvinvointia edistävä ja turvallinen ympäristö Hyvät sekä sisäiset että ulkoiset liikenneyhteydet Eheä yhdyskuntarakenne Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Tasapainoinen talous Päämäärät 5. Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Kriittiset menestystekijät Toiminnan tuottavuuden lisääminen Verotuksen tasosta ja veropohjasta huolehtiminen halutun palvelutason ylläpitämiseksi Aktiivinen taksa- ja maksupolitiikka Muutoksiin reagoiva toiminnan ohjausjärjestelmä 6. Investointihuippujen hallinta Omistajapolitiikan selkeyttäminen Maan arvonnoususta saatavan taloudellisen edun suuntaaminen palvelurakentamiseen Investointihuippujen tasaamiseksi harkittu lainarahoituksen käyttö Sitoutunut ja osaava henkilöstö Päämäärät 7. Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö 8. Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen 9. Kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Uudistuva palveluverkko Päämäärät 10. Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut 11. Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Kriittiset menestystekijät Työhyvinvointi Haasteellinen ja palkitseva työ Yhteistoiminnallisuuden varmistaminen Työyhteisöjen tuloksellisuus Osaamisen varmistaminen Riittävät resurssit Hyvät johtamisjärjestelmät ja -taidot Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus Kriittiset menestystekijät Asiakkaan tarpeista lähtevät tarkoituksenmukaiset palvelut Resurssien painotus vaikuttavimpiin palveluihin Palvelujen kaksikielisyys Tehokas ja toimiva palvelujen järjestämistapa Toimintojen kustannus-laatusuhde Hyvä sisäinen työnjako ja palvelujen tuottajien välinen yhteistyö

21 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla 17 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla (näkökulma) Päämäärät 1. Tasapainoinen väestönkasvu ja rakenne Toiminto Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla Kriittiset menestystekijät Kunnan strategioita palveleva, tasapainoinen ja oikea-aikainen maankäytön toteutuminen Monipuolinen asuntokanta Palvelustrategia (tavoitteita) Elinkeinotoimi Oikeanlaisia yritystontteja yritysten tarpeisiin oikeaaikaisesti Yritysten työvoimansaantia tukeva asuntokanta Sosiaalitoimi Viittaukset oman palvelustrategiaan: Sivistystoimi Syrjäytymisvaarassa olevista kuntalaisista tulee nostaa esiin ryhmiä, joille kunnan ja erityisesti sosiaalitoimen on yhteistyössä muiden toimialojen ja tahojen kanssa kehitettävä entistä toimivampia ja vaikutuksiltaan parempia palveluja Erityisen heikosti voiva ryhmä on mielenterveysongelmista ja/tai päihteiden käytöstä kärsivät kuntalaiset, joilla lisäksi on asumisongelmia Avoimessa toiminnassa järjestetään pienten lasten perheille toimintaa, jolla tuetaan vanhemmuutta ja vahvistetaan vanhempien ja lasten sosiaalisia verkostoja. Avoimen toiminnan järjestäminen perustuu laajaan yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa. Asukaspuistojen toimintaa kehittään pitkällä aikavälillä palvelemaan alueen ja koko kunnan kaikenikäisiä asukkaita. Asukaspuiston tilat luovat mahdollisuuksia kunnan, järjestöjen, seurakunnan ja yksityisen sektorin sekä asukkaiden yhteistoimintaan. Kehittämishanke Muutospaketti Kuntakeskuksen kehittämishanke Jorvaksen ja Inkilän yritystoiminta-alueiden kehittämishanke Viestintä Kehittämishankkeet palvelustrategian liitteestä + mahdollisia uusia hankkeita: Vammaisten kuntalaisten palveluasumisen järjestäminen (kohderyhmä: vammaiset nuoret, yhteistyökumppani: Uudenmaan erityishuoltopiiri, Uudenmaan vammaispalvelut Oy ja Kårkulla samkommun) ) Tuettu asuminen päihde- ja mielenterveysongelmaisille Rakentamisohjelmaan (tai nykyisiin toimitiloihin) tulee saada tilat avoimen toiminnan käynnistämiselle. Henkilöstöresurssia toiminnan koordinointiin alueilla on esitettävä em. vuosille. Avoin, perhe- /asukaspuistotoiminta ja sen kehittäminen osana laajempaa moniammatillista verkostoyhteistyötä voidaan kytkeä osaksi Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämiskeskus toimintaa (vrt. perhekeskustoiminta) Muuta huomioitavaa Avoin toiminta, perhekeskukset (=asukaspuistot) tukee kotona lapsia hoitavia vanhempia; sitten kun toiminta vakiintuu, mukaan tulevat kaikenikäiset kuntalaiset; toiminnassa mukana aluksi päivähoito- ja opetustoimi, terveysja sosiaalitoimi, myöhemmin mm. kansalaisopisto, kirjasto, nuorisotoimi, liikuntatoimi, kulttuuritoimi. Asukaspuistolle keksittävä parempi nimi. Yhdyskunta-tekniikka Väestönkasvun hallit- Kirkkonummen kehitys- Voi liittyä myöskin

22 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla 18 seminen ja sen vaikutusten arvioinnin parantaminen Monipuolisen tonttitarjonnan turvaaminen palveluille, asumiselle ja yrityksille kuva 2020 ja 2030 Raakamaan hankinta päämäärään kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot

23 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla 19 Päämäärät 2. Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne Toiminto Konsernihallinto - Elinkeinotoimi Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla Kriittiset menestystekijät Toimiva palvelurakenne kuntakeskuksessa ja muissa taajamissa Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoiminta-alueiden kehittäminen Korkea työllisyysaste Palvelustrategia (tavoitteita) Liiketilojen saatavuuden parantaminen ja sitä kautta erilaisten palveluammattien lisääminen Kehittämishanke Muutospaketti Kuntakeskuksen kehittämishanke Jorvaksen ja Inkilän yritystoiminta- Muuta huomioitavaa alueiden kehittämishanke Sivistystoimi Väestö- ja tilastointihanke Palvelutuotannon tavoitteena on, että päiväkodit ja koulut valmistuvat asuinalueille samaan aikaan, kun ensimmäiset asukkaat muuttavat sinne. Sivistystoimi - Liikuntatoimi Uimahallin liikuntapalvelun lisäys ja kilpailukykyinen hinnoittelu. Etsitään uusia liikuntamuotoja, jotka soveltuvat Kirkkonummen uimahallin toimintoihin. Palkataan ohjaaja. Uimahallin uinninvalvoja/liikunnanohjaajat ohjaavat vesiliikuntaa. Pulpetinpaikat ovat kunnalle myös kilpailutekijä. Liian pienet oppilas- ja asukasennusteet vääristävät niiden perusteella tehtäviä talouspäätöksiä.

24 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla 20 Päämäärät 3. Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja - verkostot Toiminto Konsernihallinto - Elinkeinotoimi Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla Kriittiset menestystekijät Seudullisen yhteistyökulttuurin ja verkostojen kehittäminen kaikilla kuntaorganisaation tasoilla Kaavoitus-, liikenne-, palvelu- ja elinkeinoyhteistyön kehittäminen osana Helsingin seudun työssäkäyntialuetta Palvelustrategia (tavoitteita) Yritysten työvoiman liikkuvuuden parantaminen Elinkeinopalvelujen tason parantaminen Sosiaalitoimi Osa lapsiperheistä elää toimeentulolla, jolla voidaan turvata vain minimielintaso, mikä vähentää perheiden mahdollisuuksia tukea lasten harrastuksia ja koulunkäyntiä. Koulupudokkaat ovat kustannuksiltaan kalleimpia kuntalaisia, mikäli heidän syrjäytymisensä ehkäisemiseen ei kohdenneta riittävästi voimavaroja Terveystoimi Asiakkaan saumaton hoitoketju ulottuu myös erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon tarkentaminen (hoitoketjut, erikoislääkärikonsultaatiot terveyskeskuksessa yms.) Alueellisesta yhteistyöstä etsitään ratkaisuja, jotka parantavat kuntalaisten terveyspalvelujen laatua ja/tai saatavuutta sekä kustannustehokkuutta. Ostopalveluja kilpailutetaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja etsitään mahdollisuuksia yhteisten palvelumuotojen käyttöön erityisesti kuntien raja-alueilla Koulutusyhteistyön kehittäminen lähikuntien ja HUSin kanssa Kehittämishanke Muutospaketti Sisäisen yhteistyön kehittäminen Yhteistyöverkon laajentaminen koko Helsingin seudulle Viestintä Länsi- ja Keski-Uudenmaan Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö (lähtökohtana on lapsiperheiden palvelujen kokonaisvaltainen haltuunotto ja tavoitteena hyvän lapsuuden turvaaminen. Sivistystoimi ja sosiaalitoimi osallistuvat n. 20 kunnan yhteiseen hankkeeseen) Erityisesti lähivuosina esillä vanhuspsykiatria, koska sen toiminta siirtyy Tammiharjusta HYKSsairaanhoitoalueelle. Selvitetään mahdollinen laboratorion fuusio HUSLA- Biin Suun terveydenhuollon yhteispäivystyksen ja erikoishammashoidon palveluiden osto (toiminta Helsingissä, yhteistyössä PKS-kuntien kanssa) Muuta huomioitavaa Sivistystoimi Koulukuljetukset järjestetään jatkossakin ostopalveluna, mutta yhdistellen esim. sosiaalitoimen kuljetuksiin. Yhteistyötä jatketaan myös lähikuntien kanssa Kunnassa tapahtuva nopea rakennemuutos edellyttää muistitiedon, kuva- ja arkistoaineiston tallentamis- Hankintamenettelyn kehittäminen. Kevyen liikenteen liikkumisedellytysten turvaaminen kävelyteillä, hidasteilla yms. (tilahallinnon laatima kartoitus) Museota kehitetään matkailukohteena ja sitä markkinoidaan

25 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla 21 ta sekä asiantuntijatehtäviä Paikalliset kirjastopalvelut järjestetään jatkossakin kunnan omana toimintana. Kirjastopalveluja käytetään vapaasti yli kuntarajojen ja yhteistyötä muiden kuntien kanssa kehitetään aineiston hankinnassa, erityispalveluissa sekä verkkopalveluissa. Kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston toiminta järjestetään omana tuotantona siten, että ne verkottuvat alueellisiin ja valtakunnallisiin hankkeisiin. Näissä hankkeissa rahoitetaan ja kehitetään uusia toimintamalleja kasvavan väestömäärän palveluiden järjestämiseksi Kansalaisopiston ja kuvataidekoulun opetustarjontaa koordinoidaan pajatyöskentelyn ja kesälukukauden osalta Musiikkiopiston toimintaa kehitetään yhteistyössä muiden sivistystoimen toimijoiden kanssa yhteistyössä seudun matkailuyrittäjien kanssa. Uudenmaan Nelli - portaalipalvelu, yleisten ja tieteellisten kirjastojen elektronisten verkkopalveluiden yhteistyöprojekti Kirjasto mukaan pääkaupunkiseudun kirjastotietokantaan. OM, OPH, EU, Työvoimahallinto, liitot rahoittavat alueellisia hankkeita. Hankkeiden määrä ja laatu antaa lisäresursseja toiminnalle. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisen opetussuunnitelman käyttöönotto musiikkiopistossa ja kuvataidekoulussa Kolmannen lukukauden käyttöönotto Sivistystoimi - Nuoristotoimi Nuorten työpajatoiminta toteutetaan jatkossakin yhdessä seutukunnallisesti, suomenkielisellä puolella Espoon koulutuskuntayhtymän ja ruotsinkielisellä puolella SVEPS:n kanssa. Nuorten työpajatoiminnan jatkaminen uusilla yhteistyösopimuksilla Omnian kanssa vuoden 2008 alusta ja Svenska Produktionsskolanin kanssa vuoden 2009 alusta. Omnian sopimuksen tavoitteena työpajoille osallistuvien nuorten opintojen hyväksiluvun lisääminen sekä pajajaksojen opintoviiikoittaminen, matalankynnyksen työpajatoiminnan käynnistäminen ja pajanuorten henkilökohtaisen tavoitesuunnittelun kehittäminen. SVEPS:n pajatoiminnan tavoitteena yhteistyön kehittäminen toisen asteen ruotsinkielisten oppilaitosten kans- Alueelliset, ulkopuolista rahoitusta saavat hankkeet edistävät kasvavan väestömäärän musiikinopetuksen järjestämistä

26 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla 22 Sivistystoimi - Liikuntatoimi Asiakkaalle liikuntapalveluitten saatavuus helpommaksi ja mahdollisuus itse löytää sopiva liikuntaryhmä. sa Uimahallin takana kulkevan joen hyödyntäminen liikuntaalueena. Joen varteen valaistu kävelytie, levähdyspaikkoja, joessa melontamahdollisuus. Merkattu ja mitattu kävelyreitti. Yhteistyötä liikuntatoimen, fysioterapian, kansalaisopiston, yhdistysten ja seurojen kanssa jolla tehdään kunnan liikuntatarjonnasta myös seudullisesti houkuttelevaksi

27 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla 23 Päämäärät 4. Väestön hyvä elämä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla Kriittiset menestystekijät Ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa Hyvinvointia edistävä ja turvallinen ympäristö Hyvät sekä sisäiset että ulkoiset liikenneyhteydet Eheä yhdyskuntarakenne Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Toiminto Konsernihallinto - Elinkeinotoimi Terveystoimi Palvelustrategia (tavoitteita) Siistit, hyvin hoidetut ja hyvät palvelut tarjoavat taajamat Painotetaan toimintoja ja hoitokäytäntöjä, jotka tuottavat suhteellisesti eniten terveyttä ja hyvinvointia Pyritään vähentämään väestöryhmien välisiä terveyseroja. Kehittämishanke Muutospaketti Kuntakeskuksen ja muiden taajamien kehityshankkeet Viestintä Mies 40 tms. ohjelman käynnistäminen. Tarvitsee eri työntekijäryhmien työpanosta (mm. terveydenhoitaja, suuhygienisti) yhteensä n. yhden henkilötyövuoden. Lisäksi tähän ja muuhun toimintaan tarvitaan ravitsemusterapeuttia, ehdotus 0,5 vakanssia Muuta huomioitavaa Sosiaalitoimi Pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen, työuralle rekrytoinnin ja elämänhallinnan turvaamiseen tarvitaan erityiskeinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Pitkäaikaistyöttömien tilanteen selvittäminen (aikuissosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan, työvoimatoimiston, päihdehuollon yht. hanke) Sivistystoimi Kunta tarjoaa tiloja paikalliseen kulttuuritoimintaan ja tukee järjestöjen toimintaa avustuksin ja taiteellista toimintaa apurahoin Paikkakunnalla viihtymistä ja juurtumista edistetään kehittämällä kirjastoja lähiyhteisön kulttuuritaloiksi. Kirjasto välittää tietoa kaikkien kuntalaisten käytettäväksi sekä tukee kuntalaisten kansalaisvalmiuksia mm. edistämällä medialukutaitoa. Kasvavan vanhusväestön lukutarpeiden huomioiminen laitoksissa ja kotipalveluissa Kansalaisopiston toiminta edistää Terveys-, liikunta-, nuorisoja opetustoimen yhteishanke nuorison liikkumisen lisäämiseksi ja paino-ongelmien ehkäisemiseksi. Jatkossa liikuntatoimi ja koulut yhteistyössä järjestävät ja koordinoivat koululaisten liikuntaa jatkuvana toimintana. Mukana voivat olla myös terveys- ja nuorisotoimi. Kunta edesauttaa valokaapelien hankintaa kaikkiin talouksiin sekä joka kodin oman sähköpostiosoitteen käyttöönottoa. Parannetaan taloudellisesti kirjaston mahdollisuuksia (ajantasaiset tietokoneet) Kirkkonummelle laaditaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kulttuuriohjelma, jossa kartoitetaan kulttuuritoimen kehitys kunnassa ja III sektorin kanssa harjoitettavan yhteistoiminnan suuntaviivat Pääkirjaston laajennus (taloussuunnitelmassa suunnittelu v ja toteutus v. 2011). Kunta tarjoaa tiloja vapaaehtoistoiminnan ja järjestöjen käyttöön. Kirjastojen mahdollisuuksia toimia avoimi-

28 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla 24 sosiaalisen pääoman ja aktiivisen kansalaisuuden toteumista Kirkkonummella Musiikkiopiston ja kuvataidekoulun toiminta pystyy vastaamaan laadukkaasti kasvavan väestömäärän musiikin ja kuvataiteen opetuksen tarpeeseen opastaa ITteknologiakehityksen ulkopuolelle jääviä henkilöryhmiä (esim. vanhukset). na oppimisympäristöinä ja kansalaistiedotuskeskuksina parannetaan luomalla langattomat verkkoyhteydet. Yhdistystoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen avustuksilla. Monipuolinen ja lähellä kuntalaisia oleva kurssitarjonta vastaa kysyntään Haetaan ulkopuolista rahoitusta (OM, OPH, EU, Työvoimahallinto, liitot, alueelliset hankkeet) hankkeille ja kehitetään niissä uusia opetusmuotoja Sivistystoimi - Nuoristotoimi Kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Perusnuorisotyö alueellisena nuorisotoimintana, sekä erityisnuorisotyö ja kulttuurinen nuorisotyö toteutetaan jatkossakin pääosin kunnan omana toimintana. Nuorisokahvilatoiminnan aloittaminen Kirkkonummen keskustan alueella vuonna Nuorten osallisuutta ja nuorisotalojen käyttäjädemokratiaa edistetään nuorisotilademokratiaa lisäämällä ja huolehtimalla Kirkkonummen nuorisofoorumin toimintaedellytyksistä ja toiminnan rahoituksesta vuosina Sivistystoimi - Liikuntatoimi Ohjaustoiminnan monimuotoinen kehittäminen eri toimijoin. Kuntalaisia aktivoivia liikuntatapahtumia. Toimintapaikat, järjestötuet, terveyttä edistävä liikuntaa koko väestölle. Liikuntapaikkojen turvallisuuteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään edelleen huomiota. Liikuntatoimen, seurojen, terveyskeskuksen yms. kanssa toteutetaan ohjattua toimintaa mm. non-stop liikuntaryhmiä ja liikuntatapahtumia. Toteutetaan sekä omana että ostopalveluna ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Eri toimijoiden vaikuttamismahdollisuuksia lisätään kaikilla osa-alueilla esim. suunnittelussa.

29 Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla 25 Yhdyskunta-tekniikka Peruspalvelujen tuottamisen turvaaminen ja kunnan omaisuuden arvon säilyttäminen järjestelmällisillä ylläpito- ja korjaustoimenpiteillä Turvata hyvä talousvesi ja minimoida jätevesien vaikutus ympäristöön Omaisuudesta huolehtiminen Vesihuollon kehittäminen koko kunnan alueella Liittyy myöskin päämääriin asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut (10)sekä tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit (11).

30 Tasapainoinen talous (näkökulma) 26 Tasapainoinen talous (näkökulma) Päämäärät 5. Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Toiminto Konsernihallinto Talousyksikkö Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Toiminnan tuottavuuden lisääminen Verotuksen tasosta ja veropohjasta huolehtiminen halutun palvelutason ylläpitämiseksi Aktiivinen taksa- ja maksupolitiikka Muutoksiin reagoiva toiminnan ohjausjärjestelmä Palvelustrategia Kehittämishanke Muuta (tavoitteita) Muutospaketti huomioitavaa Palvelustrategiassa ei ole yleisellä tasolla linjattu keinoja toiminnan tuottavuuden lisäämiseksi. Hankintatoimen kehittäminen poikkihallinnollisen projektin avulla Professori Matti Pohjola esittää valtiovarainministeriölle laatimassaan raportissa Työn tuottavuuden ja siihen vaikuttavat tekijät (maaliskuu 2007) kolme tapaa vaikuttaa työn tuottavuuden tasoon tilanteessa jolloin työpanoksen kasvun vaikutus tuottavuuden kasvuun yhä vähenee: 1) työvoiman laadun parantaminen koulutuksen ja työkokemuksen avulla 2) investoiminen työvälineisiin (koneisiin, laitteisiin, toimiviin toimitiloihin) 3) teknologian kehityksen hyödyntäminen (Pohjolan mukaan tärkein tekijä) Palvelustrategian kohdassa 6.1. Tilaajan ja tuottajan roolit todetaan mm. seuraavaa: Työnjaon selkiyttämiseksi olisi siten toimijoiden roolit järjestettävä niin, että vältetään päällekkäisyyksiä ja eriytetään lähtökohtaisesti tilaajatehtävät ja tuotantotehtävät silloin kun se on toiminnallisesti mielekästä, tarkoituksen mukaista ja mahdollista Entistä vahvempi tarjouspyyntö- ja sopimusosaaminen ovat onnistuneen yhteistyön kulmakiviä Tavoitteena tulevaisuudessa on sopimusohjauksen tehostaminen palvelusopimuksilla sekä sisäisten että ostopalveluja käytettäessä. Tehostamalla hankintamenettelyä voidaan alentaa hankintakustannuksia ja lisätä toiminnan tuotavuutta. Projektin tavoitteet: 1) Kuntatason hankintaohjeiden päivittäminen vastaamaan uutta lain- 2) säädäntöä. Sopimusperusteisten hankintojen määrän lisääminen (ja tavaratoimittajien nykyisen määrän merkittävä vähentäminen). 3) Seudullisen yhteistyön mahdollisuuksien kartoittaminen. 4) Tietotekniikan hyödyntäminen hankintatoimessa (virtuaaliset markkinapaikat)

31 Tasapainoinen talous (näkökulma) 27 Konsernihallinto Elinkeinotoimi Sivistystoimi - Liikuntatoimi Uusia veronmaksukykyisiä yrityksiä ja näiden työntekijöitä Selkeä taksapolitiikka. Kuntakeskuksen kehittämishanke Jorvaksen ja Inkilän yritystoiminta-alueiden kehittämishanke Muiden yritystoimintaalueiden kehittämishankkeet Yritysten hankinta kampanja Viestintä Uimahallin taksarakenteen uudistaminen. Konsernihallinto Talousyksikkö Yhdyskunta-tekniikka Lyhyellä tähtäyksellä tavoitteena on uudistaa kuntakonsernin johtamista tukevan toiminnan ohjausjärjestelmä, joka kattaa suunnittelun, seurannan ja raportoinnin. Järjestelmän sisällön määrittely, johon liittyy myös kunta- ja toimialakohtaisten mittareiden luonti, käynnistetään vuonna Pitkällä aikavälillä toiminnan ohjausjärjestelmää kehitetään siten, että se palvelee hyvin koko konsernin johtamista ja hallinnon tarpeita. Vesihuoltolaitoksen sisäisen toiminnan jäntevöittäminen ja toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen Käynnissä oleva kehittämishanke Uusi vuosisuunnittelujärjestelmä, joka kattaa toiminnan suunnittelun, seurannan ja raportoinnin, on hankittu ja järjestelmän käyttöönottoprojekti on käynnistynyt maaliskuussa Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta. Mittarityöryhmän ensimmäinen osaraportti, kuntatason mittarit, valmistui Toisen, toimialakohtaiset mittarit käsittävän osaraportin laatimista varten työryhmä on saanut lisäaikaa toukokuun loppuun asti. Vesihuoltolaitoksen liikelaitostaminen

32 Tasapainoinen talous (näkökulma) 28 Päämäärät 6. Investointihuippujen hallinta Toiminto Konsernihallinto - Elinkeinotoimi Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Omistajapolitiikan selkeyttäminen Maan arvonnoususta saatavan taloudellisen edun suuntaaminen palvelurakentamiseen Investointihuippujen tasaamiseksi harkittu lainarahoituksen käyttö Palvelustrategia (tavoitteita) Yritysten työvoimansaantia palvelevien hyvät palvelut tarjoavien asuntoalueiden kehittäminen Kehittämishanke Muutospaketti Jorvaksen ja Inkilän yritystoimintaalueiden kehittämishanke Muiden yritystoiminta-alueiden kehittämishankkeet Muuta huomioitavaa Konsernihallinto Talousyksikkö Kuntastrategiassa on kunnan vakavaraisuutta kuvaavalle omavaraisuusasteelle asetettu 60 prosentin vähimmäistaso. Tätä tasoa ei suunnittelukaudella saavuteta. Tarkistettu tavoite Kunta suunnittelee ja toteuttaa seuraavan suunnittelukauden ( ) investointihankkeet siten, että kunnan lainamäärä suunnittelukauden lopussa ei ylitä e/asukas. Sivistystoimi - Liikuntatoimi Ennakoiva toiminta hankinnoissa LVISA-laitteistojen kohdalla. Peilataan muiden kuntien uimahalleja ja niiden korjausinvestointeja.

33 Sitoutunut ja osaava henkilöstö (näkökulma) 29 Sitoutunut ja osaava henkilöstö (näkökulma) Päämäärät 7. Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Toiminto Konsernihallinto - Elinkeinotoimi Konsernihallinto - Henkilöstöhallinto Nuorisotoimi Sivistystoimi - Liikuntatoimi Sitoutunut ja osaava henkilöstö Kriittiset menestystekijät Työhyvinvointi Haasteellinen ja palkitseva työ Yhteistoiminnallisuuden varmistaminen Palvelustrategia (tavoitteita) Tiedonkulku Poikkihallinnollinen yhteistyö Työterveyshuolto sairaanhoidon laajentamisen varmentaminen ja myöhempi edelleen kehittäminen Kehittämishanke Muutospaketti Viestintä Sairaanhoidon laajentaminen työhyvinvoinnin takaamiseksi sairaanhoito mukaan ja varmistetaan sen resurssointi oikeinmitoitetuksi vuonna 2008 ja edelleen kehittäminen Moniammatillinen koulutettu henkilökunta edesauttaa kasvaviin palveluhaasteisiin vastaamisessa. Työhyvinvoinnista huolehtiminen työn kuormitusta jakamalla. Riittävien henkilöstöresurssien varmistaminen. Nuorisotoimen säännöllisten työpaikkakokousten toteuttaminen Henkilöstön työnohjauksen mahdollistaminen. Nuorisotyöntekijöiden palkkauksellisen aseman parantaminen suhteessa muihin kasvatusalan työntekijöihin. Yhteistyötä koulujen kanssa lisätään nuorten vapaaajan toiminnan toteuttamisen osalta (kouluajan ulkopuolinen toiminta) Tehtävän- ja vastuukuvauksien tarkistus. Koulutukseen ohjaaminen. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Riittävien henkilöstöresurssien järjestäminen. Muuta huomioitavaa

34 Sitoutunut ja osaava henkilöstö (näkökulma) 30 Säännöllisten työpaikkakokousten järjestäminen

35 Sitoutunut ja osaava henkilöstö (näkökulma) 31 Päämäärät 8. Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen Toiminto Sitoutunut ja osaava henkilöstö Kriittiset menestystekijät Työyhteisöjen tuloksellisuus Osaamisen varmistaminen Riittävät resurssit Palvelustrategia (tavoitteita) Kehittämishanke Muutospaketti Muuta huomioitavaa Konsernihallinto Konsernihallinto - Elinkeinotoimi Konsernihallinto - Henkilöstöhallinto Terveystoimi Kunnan toimintojen ja palvelutuotannon kehittäminen Kunnan toimintojen kehittäminen v alusta (uusi kunnantalo) Tiedonkulku Viestintä Osaamiskartoitus ja henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma Työryhmä on olemassa, joka selvittää ja pohtii näitä asioita. Teemoina ovat osaamiskartoitus, henkilökohtaisen koulutusja kehittämissuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on olla perusterveydenhuollon haluttu työpaikka alueella. Osaamisen hallintajärjestelmän käyttöönottoon tarvittava projekti ja resurssit. Haetaan sähköistä järjestelmää, jolla hallitaan osaamiseen ja esimiestyöhön liittyvää kokonaisuutta mm. esimiesalaiskeskustelujen yhteydessä. Työaika-autonomian käyttöönotto sairaala- ja laitospalveluissa Ei voida toteuttaa virastotyönä vaan edellyttää oman laaja-alaisen kehittämishankkeen muodostamista Sivistystoimi Nuoristotoimi Sivistystoimi - Henkilöstön saatavuuden parantaminen (imago, työsuhdeasunnot, soluasunnot nuorille, päivähoito ) Henkilöstörakenteen kehittäminen tulevaisuuden toimintatapoja vastaaviksi Toiminnan jatkuva kehittäminen sekä hallinnollisesti, rakenteellisesti että sisällöllisesti. Eri tuottamistavoissa kiinnitetään erityisesti huomiota palveluiden laatuun ja jatkuvuuteen. Panostetaan suunnitteluun, ohjeistamiseen, yhteistyöprosessien kehittämiseen. Sivistystoimen kehittämishanke (fuusio) Toiminnan ja toimintamuotojen uudistaminen. Henkilöstön ura- ja tehtäväkierron kehittäminen. Ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen mahdollistaminen nuorisotoimen henkilöstölle Eri toimintojen ja tapojen Palkkatason nostaminen aloitettava henkilöstöryhmistä, joista kunnassa on pulaa.

36 Sitoutunut ja osaava henkilöstö (näkökulma) 32 tatoimi Yhdyskunta-tekniikka Motivoitunut, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö tuottamaan palveluja uudistaminen. Kohdennettu koulutus. Henkilöstön ura- ja tehtäväkierto. Luodaan sijaisverkosto. Motivoitunut, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Liittyy myöskin päämäärään 7: Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvin voiva henkilöstö

37 Sitoutunut ja osaava henkilöstö (näkökulma) 33 Päämäärät 9. Kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Toiminto Konsernihallinto Konsernihallinto Konsernihallinto - Elinkeinotoimi Konsernihallinto - henkilöstöhallinto Sitoutunut ja osaava henkilöstö Kriittiset menestystekijät Hyvät johtamisjärjestelmät ja -taidot Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus Palvelustrategia (tavoitteita) Kehittämishanke Muutospaketti Ajanmukainen johtamisjärjestelmä Strategisen johtamisen ja ja kuntaorgani- hallinnon uudistaminen v. saation toimintamalli 2009 alusta Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollinen integraatio Tiedonkulku Kuntaimago Johtamisen kehittäminen: Esimiesten keskitetty kehittäminen ja luottamushenkilöiden keskitetty kehittäminen. Kunnassa on nyt jo koulutuskoordinaatioryhmä joka jatkossakin toimii koordinaatioryhmänä koulutuksen järjestämisen ryhmänä poikkihallinnollisesti (koordinoi toimialojen koulutussuunnitelmia). Koko kunnan rekrytointipolitiikan kehittäminen ja uudelleen arviointi: kunnan on panostettava palkkaan tietyissä ammattiryhmissä, kuntakuva, päätöksenteon organisointi, sijaisvälitys, uudelleensijoittaminen, oppisopimuskoulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollinen integraatio Viestintä Vuoden 2007 lopussa käynnistetään projekti, kunnan rekrytointikokonaisuuden uudistamiseksi (koko toimintatapaa uudistetaan). luodaan tavoitetila, joka vastaa tulevaisuuden vaatimuksia rekrytoinnin osalta. Tavoitetilan muodostamiseen käytetään, ulkopuolista kumppania. ostetaan sähköinen järjestelmä Sivistystoimi Sivistystoimen kehittämishanke (fuusio) Muuta huomioitavaa Valtuustokauden vaihteeseen ajoittuvat mahdolliset muutokset (Kriittiset menestystekijät 9,10,11) Vuoden 2007 talousarvion linjausten mukaisesti Useat tukevat kriittiset menestystekijät Henkilöstöstrategian painotukset huomioiden Sivistystoimi - Nuorisotoimi Sivistystoimi - Liikuntatoimi Nykyisen henkilökunnan työhyvinvoinnista huolehtiminen, sekä uuden moniammatillisesti koulutetun henkilökunnan rekrytointiin panostaminen yhdessä nuorisoalan oppilaitosten kanssa. Esimiestoiminnan kehittäminen Henkilöstön rekry-