RAUTAVAARAN KUNTA. Talousarvio 2014 ja Taloussuunnitelma Kunnanhallitus nro 17/ Kunnanvaltuusto nro 7/16.12.

Transkriptio

1 RAUTAVAARAN KUNTA Talousarvio 214 ja Taloussuunnitelma Kunnanhallitus nro 17/ Kunnanvaltuusto nro 7/

2

3 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kunnanjohtajan katsaus vuodelle RAUTAVAARA-SAVOTTA: Kuntastrategia Yleisperustelut ja kunnan talous 1 3. Talousarvion sitovuus Alijäämän kattaminen Henkilöstösuunniteirna 2 6. Käyttötalousosa Kunnanhallitus 21 Hallintopalvelut Elinkeinolautakunta 23 Elinkeinopalvelut Perusturvalautakunta 26 Sosiaalitoimi 26 Perusterveydenhuolto 31 Erikoissairaanhoito Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 39 Vesi- ja viemärilaitos Tytäryhtiöille asetettavat tavoitteet Investointiosa Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa 49 LIITTEET: : - 3: - 4: : Investointiohjelma Rautavaaran kunnan Henkilöstösuunnitelma (Helsu) Rautavaaran kunnan Hankesalkku vuosille Puitelain 9 :n mukainen analyysi Rautavaaran kunnasta Rautavaaran kunnan verotulot Kunnan valtionosuusrahoitus 214

4

5 RAUTAVAARAN KUNTA Kunnanhallitus VUODEN 214 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Khall 3 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa nro 7/ :ssä Rautavaaran kunnan talousarvion vuodelle 214 ja taloussuunnitel man vuosille Asiakirja nimettiin itsenäisen kunnan peruspalvelut turvaavaksi ja kehityshakuiseksi budjetiksi (Unto III), jossa kun nan vakaa talous luo perustan kaikelle muulle kehitystyölle. Painopistealueina eli keihäänkärkinä: kuntatalous, ikääntyminen, työ voima ja tuottavuus. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion, saattaa kun nanhallitus sen täytäntöönpano-ohjein lautakuntien ja muiden viran omaisten noudatettavaksi. Kunnanhallitus, lautakunta tai johtokunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousar vioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston pää töksiä vastaavaksi ja päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Urakkasopimukset niiden investointihankkeiden osalta, joiden koko naisurakkasumma on enemmän kuin 1. euroa, on alistettava aina kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murlo, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite numerotta: - kunnan vuoden 214 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. hyväksyä vuoden 214 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet liitteen mukaisena. 2. toimittaa vuoden 214 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet kaikille hallintokunnille, kunnan konsernihallinnolle ja muille kunnan viranomai sille ehdottomasti noudatettavaksi. 3. ilmoittaa kaikille kunnan palvelutuotannossa työskenteleville, että kunnanhallitus tulee käyttämään otto-oikeutta (KuntaL 51) kaikkiin hallintokuntien tekemiin päätöksiin, jotka lisäävät käyttötalouskustan nuksia vuoden 214 talousarvioon. Toteuttam isvastu u: - kunnanhallitus, jory, hakut sekä kaikki kunnan edustajat konsernihallinnossa Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

6

7 1 Kunnanhallitus nro 1/ Kaikki lautakunnat Tytäryhtiöt: Rautavaaran Vuokratalot Oy ja Kiinteistö Oy Rautavaaran Virastotalo Osastopäälliköt Vastuuhenkilöt RAUTAVAARAN KUNNAN VUODEN 214 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO OHJEET Kunnanhallitus antaa vuoden 214 talousarviosta seuraavat täytäntöön pan -ohjeet: 1. YLEISTÄ Määrärahoja käytetään hallintosäännön, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden ja kunnanhallituksen antamien muiden ohjeiden mukaisesti. Toimielimien ja tulosalueiden vastuuhenkilöiden sekä koko henkilöstön tulee toimissaan noudattaa säästäväisyyttä ja taloudelli suutta. Tulojen perinnästä ja tilityksien laatimisesta on huolehdittava tilivuoden aikana. Menotositteet on varustettava ennen maksatusta täydellisin tilimerkinnöin sekä vastaanotto- ja hyväksymismerkinnöin. Vastaanottaiana ia hyväksyjänä ei voi ol la sama henkilö. Meno ja tulo on kirjattava aina oikealle tilikohdalle, ostolaskuis sa ei saa käyttää palkkatilejä. Tulosalueiden määrärahoja ei saa ylittää eikä siirtää toiselle tulosalueelle ilman valtuuston päätöstä. Valtuustolta on haettava ylitys- tai siirtopäätös heti kun tar ve on ilmennyt. 2. MÄÄRÄRAHOJEN SITOVUUS Toimielin on talousarviossa valtuustoon nähden sidottu valtuuston myöntämään määrärahaan tulosaluetasolla. Määrärahat ovat sitovia bruttomääräisinä. Määräraha saadaan käyttää vain talousarviovuoden menoihin eikä määrärahaa saa käyttää muuhun kuin talousarviossa määrättyyn tarkoitukseen. Käyttötarkoi tukset ilmenevät sekä talousarvion määrärahojen nimikkeistä että määrärahojen perusteluista. Investointiosa on sitova valtuustoon nähden hankkeittain. Vastuuhenkilöiden tulee seurata vastuualueensa menojen ja tulojen toteutumista. Lautakunnat ja tulosalueiden vastuuhenkilöt ovat vastuussa tulosalueen tuloarvi on sekä talousarviossa vahvistettujen tavoitteiden toteutumisesta.

8 2 3. KÄYTTÖSUUNNITELMAT Valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta toimielimet hyväksyvät käyttösuun nitelmansa. Niitä laadittaessa on toiminta suhteutettava annettuihin taloudellisiin resursseihin. Mikäli talousarviovuoden aikana havaitaan määrärahojen riittämät tömyys, tulee toiminta sopeuttaa määrärahoihin ensisijaisesti toimintoja tehosta maila. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat tulosalueen määrärahat ja tuloarviot tu losyksiköille osamäärärahoiksi sekä asettavat samalla valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset ja yksityiskohtaiset tavoitteet tulosyksiköit täin. Tavoitteiden asettelussa tulee ottaa huomioon toimintojen kehittäminen. Talousarvio ei anna oikeutta määrärahan käyttöön, määrärahan käyttäminen va rattuun tarkoitukseen vaatii aina asianomaisen viranomaisen päätöksen. Ennen kuin talousarviossa oleva määräraha käytetään, siitä on asianomaisen viran omaisen (lautakunnan/viranhaltijan) tehtävä asianmukainen päätös. 4. HANKINNAT Suuremmista hankinnoista on pyydettävä tarjous vähintään kolmelta (3) toimitta jalta. Hankinnassa voidaan käyttää myös erillistä hankintayksikköä hankintasopi musten mukaisesti. Hankinnoissa on noudatettava sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjeen määräyksiä ja hankintalakia. Hankinnoissa kuten muissakin menoissa on noudatettava erityistä säästäväi syyttä. Hankinta on suoritettava kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoeh don mukaan. Tarjouspyyntöjen valmistelijoiden ja esittelijöiden tulee kiinnittää huomiota myös tarjouspyyntöjen asiasisältöön ja tarjousten vertailtavuuteen. Mitä yhteisesti han kittavista tavaroista ja palveluista on sovittu Koillis-Savon kuntien hankintatoimi kunnassa, ne ovat tulosalueita sitovia päätöksiä. Yhteyshenkilö hankintatoimi kuntaan on talous- ja kehittämisjohtaja. 5. HENKILÖSTÖMENOT Palkkaukseen ja sosiaaliturvamenoihin varattuja määrärahoja ei saa käyttää mui hin tarkoituksiin. Kunkin avoimeksi tulevan viran/toimen kohdalla selvitetään aina ensin mahdol lisuus tehtävien hoitamiseksi jo olemassa olevalla henkilökunnalla. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kunnanhallitukselta haetaan lupa viran/toimen täyttärniseen. Lupa haetaan toistaiseksi voimassaolevien virka-/työsuhteiden täyttämiseen. Määräaikaisten ja tilapäisten virkojen/toimien täyttämiseen ei täyttölupaa haeta. Sijaisuudet tulee ensisijaisesti hoitaa sisäisin iäriestelvin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, sijainen voidaan palkata. Sijaisten palkkaamisessa tulee noudattaa talousarvioon varattuja määrärahoja.

9 3 6. TAKSOJEN TARKISTUKSET JA TULOJEN KANTO SEKÄ PERINTÄ Hallintokuntien on huolehdittava siitä, että taksojen tarkistukset valmistellaan ja esitetään päätettäväksi vuosittain hyvissä ajoin ennen seuraavan varaihoitovuo den talousarvion hyväksymistä. Kunkin toimielimen ja tulosalueen on huolehdittava tulojen perinnästä ja tilitysten laadinnasta. Lautakuntien tulee seurata kaikkia erääntyneitä saataviaan hallintosäännön mu kaisesti ja ryhtyä kahden (2) karhukirjeen jälkeen asiassa ulosottotoimenpitei sun, johon liittyvät käytännön toimenpiteet hoidetaan yhdessä talous- ja kehittä misjohtajan kanssa. Kunnanhallitukselle on kerran vuodessa annettava selvitys erääntyneistä saata vista. Epävarmoien saatavien poistamisesta kirianpidosta päättää talous- ja kehittä misjohtaja tulosyksiköitten yksilöityjen esitysten pohjalta. Epävarmoilla saatavilla tarkoitetaan saatavia, joita on jo peritty karhukirjeellä ja perintätoimenpitein, eikä perintä ole tuottanut tulosta ja velallinen on jatkuvasti maksukyvytön. Kunkin tu losyksikön on seurattava omia kirjanpidosta poistettuja saataviaan jatkuvasti ja ryhdyttävä välittömästi perintätoimenpiteisiin kun velallisen taloudellisessa tilan teessa tapahtuu muutoksia (velallinen menee töihin, saa veronpalautuksia, saa perinnön tms.) Mikäli saatava on poistettava kokonaan (esim. velallisen kuoleman johdosta ja pesään ei jäänyt muuta kuin velkaa), siitä tekee päätöksen kunnanhallitus tu losyksiköltä tulleen yksilöidyn esityksen pohjalta. 7. MENOJEN SUORITTAMINEN Menot kirjataan asianmukaisen menotositteen perusteella. Tositteesta on käytä vä ilmi menon peruste. Meno on kirjattava aina oikealle menokohdalleen. Erityi sen tarkkaavainen on oltava alueilla, joissa meno vaikuttaa valtakunnalliseen valtionosuuspohjaan. Tarvittaessa lasku jaetaan useampaan menokohtaan. Va rastosta käyttöön otettava tavara kirjataan menoksi käyttökohteeseen ja oikais taan vastaavalla summalla varaston kyseistä menokohtaa. Tosite on varustetta va ALV-merkinnällä. Hallintokunnat ovat itse vastuussa alv-merkintöistä: alv koodi ja alv-summa oltava oikein. Kierrossa olevat laskut on käsiteltävä viipymättä, jotta yliaikakorolta vältytään. Aina ennen laskun maksamista on varmistuttava, että toimittaja on merkitty en nakkoperintärekisteriin ja hänellä on YEL-vakuutus.

10 8. INVESTOINNIT 4 Investointimenoiksi kirjataan yli tilikauden vaikuttavat hyödykkeet, joiden hankin tameno on 1. tai sitä suurempi. Investointimenoiksi kirjataan myös hyö dykkeet, joiden erillinen hankintameno on alle 1., mutta jotka ovat osa hyödykeryhmää, jonka yhteisarvo ylittää aktivointirajan esim. ensikertainen ka lustaminen. 1. euron aktivointirajaa tarkasteltaessa hintaan sisältyy ALV ja rahoitusosuudet/avustukset. Alle 1. euron hankintoihin on tullut varata määrärahat käyttötalouspuolelle, johon ne kirjataan. 1 nvestointikohteille osoitetaan kaikki investoinnista aiheutuneet todelliset kulut sisältäen asennukset ja rahdit. Koulutusmenoja ei saa sisällyttää investointi menoihin. lnvestoinneille ei osoiteta sisäisiä laskuja, vaan kulut kohdistetaan suoraan in vestointikohteelle jo hankintavaiheessa tai vaihtoehtoisesti suoritetaan menojen oikaisu. Kukin investoinneista vastuussa oleva tulosalueen vastuuhenkilö ilmoittaa kir janpitäjälle välittömästi hyödykkeen käyttöönotosta, koska poistosuunnitelman mukaiset poistot aloitetaan käyttöönottohetkeä seuraavan kuukauden alusta. Ennen poistojen aloittamista on kaikki hankkeen kustannukset oltava kirjanpi dossa. Keskeneräisistä hankkeista ei tehdä poistoja. 9. RAPORTOINTI Hallintotoimi valmistelee kunnanhallitukselle talousarvion toteutumaraportin 3.6. ja tilanteen mukaan. Hallintokunnat antavat omalle lautakunnalle vastaavat tulosalue- ja tulosyksikkö tasoiset toteutumaraportit. Lisäksi kunnanhallitus antaa tarvittaessa talousarvion toimeenpanoon liittyviä täydentäviä ohjeita. Rautavaaralla RAUTAVAARAN KUNNANHALLITUS Unto Murto kunnanjohtaja zianne Tervo talous- ja kehittämisjohtaja

11 . KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 214 ( ) 3 Tulevaisuus näyttäytyy helposti pakkojen ja uhkien määrittämänä. Sitä ei kuitenkaan ole meille annettu, vaan sitä tehdään joka päivä. Tulevaisuus ei ole pelkkiä uhkia, vaan se tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uhkien välttäminen ovat kuntamme päätöksenteon suuria haasteita nyt kun maahan tehdään uutta kunnallishallinnon perustuslakia. Uusi kunnallishallinnon perustuslaki koostuu neljästä (4) laista ja se etenee seuraavasti: 1. Kuntarakennelaki voimaan , korvaa kuntajakolain kuntien ilmoitukset selvitysalu eista mennessä. Kuntien yhdistymisselvitykset ja esitykset mennessä, selvitys-alueesta poikkeamista tulee kunnan hakea, koskee selvitysaluetta, ei selvitysvelvollisuutta. Kuntajaon muutokset voimaan , kuitenkin viimeistään Uudet kunnat Uusi kuntalaki voimaan : valtion ja kuntien tehtävät 3. Uusi valtionosuuslaki voimaan : valtionosuusjärjestelmä uudistetaan 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (SoTe) voimaan 215. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä kootaan kuntien kantoja sosiaali- ja terveyspal velujen järjestämisehdotuksista (Sote-järjestämislain väliraportista), joissa järjestämisvastuu ja sen laajuus porrastettaisiin vähintään 2.:n tai 5.:n asukkaan väestö-pohjan pe rusteella. Uuden kuntarakennelain mukaan (laki voimassa alkaen) on kaikkien maamme kuntien ilmoitettava valtiovarainministeriölle klo 16. mennessä, minkä kuntien kanssa lähdetään tavoittelemaan niin sanotun vahvan peruskunnan kriteereitä ja neuvottelemaan paremmin luontaiseen asiointi- ja työssäkäyntialueeseen soveltuvasta kuntajaosta. Rautavaaran kunnassa valmisteluja tehdään maltilla, mutta määrätietoisesti. Kuntalaisten elintärkeiden palvelujen turvaaminen ja tehokas, yhdenvertainen järjestäminen on ykkösasia tiukentuvan kuntatalouden oloissa. Samalla on kunnioitettava perustuslain takaamaa kunta laisten itsehallintoa. Rautavaaran kunnanvaltuusto päätti kokouksessa nro 6/ yksimielisesti ilmoittaa valtiovarainministeriölle, koska kunnassa ei ole todellista liitoshalukkuutta, on selvitysvelvolli suus perusteltua toteuttaa palveluyhteistyöselvityksenä. Tällöin toteutettavasta selvityksestä jää konkreettista hyötyä jatkotoimenpiteitä varten. Soveltuvia kuntia palveluyhteistyöselvityk sen tekemiseen olisivat KYSTERIn Koillis-Savon palveluyksikön kunnat Juankoski ia Kaavi sekä naapurikunnat Lapinlahti ja Siiliniärvi. Noin vuoden sisällä selviää monia osatekijöitä, jotka paljolti määrittävät erikokoisten kuntien tulevaisuuden vaihtoehtoja: kuntien uusi valtionosuusjärjestelmä, kuntalain uudistaminen, mitä tehtäviä kunnilta mahdollisesti puretaan, miten verotuloja tasataan, mihin päädytään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuussa. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa nro 8/ :ssä 36 Rautavaaran kun nan strategisen vision: Rautavaaran kunta on itsenäinen, eri tahojen kanssa yhteistyötä tekevä, taloudelliset ja luontaiset resurssit huomioon ottava, riittävän peruspalvelujen tason tarjoava, henkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva kunta. Kuntastrategia on kunnan johtamisen työkalu, jossa määritellään kunnan toiminnan keskeiset painopisteet, joihin kehittämistyössä panostetaan ja kohdennetaan taloudellisia voimavaroja. Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä kes keisenä strategisena painopistealueena. Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjäntei sesti ja pidättyvästi siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan vakaa talous luo perustan kaikelle muulle kehitystyölle.

12 RAUTAVAARA-SAVOTTA: Kuntastrategia 225 laadinta käynnistyi seminaarilla, joka pidettiin Metsäkartanolla. Elinvoimaisen kunnan rakentamisen painopisteiksi (keihäänkärjet) valittiin: 4 1. Kunnan talous: terve kuntatalous, työvoima ja tuottavuus 2. Elinkeinot ja työllisyys: elinkeinopoliittinen ohjelma (Elpo) ja kunnan työllisyysstrategia 3. Perusturva: sosiaali- ja terveystoimi (PARAS-hanke), ikääntyminen 4. Perusturva: sivistystoimi/koulutus, osaaminen, vapaa-aika: kulttuuri ja liikunta 5. Tekninen toimi: asuminen, infrastruktuuri ja ympäristö RAUTAVAARA-SAVOTTA jatkuu Uuden Kuntastrategia 225-agendan laadintatyötä tehdään USO2-verkostohankkeen työpajojen avulla. Tavoitteena turvata kuntalaisille hyvät kuntapal velut: saatavuus ja saavutettavuus ( PARAS-lait päättyivät ). Huomioon otetaan palvelujen tuotannossa ja käytössä elämänkaarinäkökulma ja ennakoitavuus sekä pitkien etäisyyksien vaatimukset. Palvelutarpeen (ikärakenteen muutos) ja palvelutarjonnan muutokset (eläköityminen) tulee kyetä ennakoimaan tasapainoisen ja hallittavan kehityksen turvaamiseksi (KYSTERIn SoTe eheytyksen toteuttaminen ). Talousarviossa hyväksytään palveluittain kriittiset menestystekijät (asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava), niiden arviointikriteerit ja tavoitetasot talousarvio vuodelle. Tällä tavalla talousarvio toteuttaa vuositasolla suoraan valtuuston valitsemaa kunta strategiaa ja etenemistä vision suuntaan ja valittuja kriittisiä menestystekijöitä. Ennakoinnissa kunnassa toteutetaan kunnanvaltuuston :ssä 15 hyväksymää Rau tavaaran kunnan ikääntymispoliittisen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuo teen 215. Asiakirja uudistetaan perusturvalautakunnan ja kuntaan perustetunvan husneuvoston toimesta (vanhuspalvelulaki voimaan ). RAUTAVAARA-SAVOTAssa kunnanhallitus hyväksyi kokouksessa nro 9/ :ssä 162 Rautavaaran kunnan tietohallintostrategian. VISIO 225: Rautavaaran kunta on edelläkävijänä hyödyntämässä uusinta koeteltua ICT-tekno logiaa Pohjois-Savon ja Euroopan Unionin alueella. Kunnan tietohallintostrategia on kunnan iohtamisen työkalu niin luottamushenkilöille kuin viranhaltijoille ja työntekijöille. Olemme mukana Suomen kuntaliiton Vaikuttavat lähipalvelut- hankkeessa vv ja sieltä saatavaa aineistoa hyödynnetään kunnan kehittämistyössä kunnanjohtajan ja opera tiivisen johtoryhmän toimesta. Kyseessä on pitkien etäisyyksien kuntien jatkohankkeesta, kunnalle yksi keino Lex-Rautavaaran toteuttamiseen. Kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 17/ :ssä 232, että kunta on mukana USO2-hankkeessa (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen). Tavoitteena on, että kunnalle laaditaan Erillisohjelma, jolla turvataan lähipalvelut myös pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa (tarkemmin näistä kunnan Hankesalkku, liite 3). Kunnan peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa. Kehittämiskohteina on uusien palvelutuotantotapojen ja yrittäjyy den edellytysten luominen ja edelleen kehittäminen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö. Lähipalvelujen kehittämiseksi talousarvio sisältää määrärahat viiden (5) lähihoitajan toimen perustamisen sosiaalitoimeen. Hallintokunnan palveluohjaajan toimen perustaminen ai kaistettiin vuodelle 213 vahvistamaan kotihoitoa ja omaishoitoa sekä vammais- ja vanhus huollon kokonaisuutta. Palveluohjaajan palkkaamisella varaudumme myös vanhuspalvelulain sisältämiin uusiin velvoitteisiin.

13 5 Käsitykseni on vankka: vanhustenhoidon sekä erikoissairaanhoidon kustannusten nou su, joka johtuu osittain lääketieteen kehityksestä tulee minimoida perustasolla riittävällä hen kilökunnalla. Vanhustenhoidon osalta suuri kysymys on se, miten laajoiksi vanhusten subjek tiiviset oikeudet kasvatetaan ja kuinka olemattomaksi oma- ja etenkin omaisvastuu häivyte tään. Puheet ja teot eivät varmasti kohtaa, koska kustannuseroja ja kunnan taloudellista asemaa ei selitä kunnan maantieteellinen sijainti, poliittinen rakenne, verokertymä tai käytettävissä olevien tulojen määrä asukasta kohti. Väestön ikärakenteella ja kunnan pinta-alalla on jonkun verran merkitystä, mutta ratkaisevinta on se toimintakulttuuri, joka kunnassa vallitsee. Ja sen määrittää ensisijassa kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. Tärkeistä asioista yksi ylitse muiden Rautavaaran kunnalle on edelleen Pohjois-Savon sai raanhoitopiirin KYSTERIn perusterveydenhuollon liikelaitoksen/kuopion yliopistollinen sairaala toiminnan kehittäminen vv Rautavaaran kunta kuuluu Koillis-Savon palvelualueeseen/palveluyksikköön yhdessä Juan kosken kaupungin ja Kaavin kunnan kanssa. KYSTERIin siirtyi kuntien ja kuntayh tymien palkkalistoilta yhteensä 437 työntekijää, laitospaikkoja KYSTERIssä on noin 25. Rautavaaran kunnasta siirtyi 11 työntekijää vanhoina työntekijöinä. KYSTERI on yksi palvelualue Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän neljästä palvelualueesta. Se toimii liikelaitoksena, ja sen omia päätöksentekoelimiä ovat tilaajatoimikunta ja johtokunta. Tilaajatoimikunnan jäsenet on nimetty kuntien luottamushen kilöistä kuluvan kunnallisvaalikauden ajaksi. Rautavaaran kunnasta Mikko Korhonen ja varalla Matti Matikainen w Tilaajatoimikunnan keskeisenä tehtävänä on palvelujen järjestämisvastuusta huolehtiminen sekä kuntalaisten että kuntapäättäjien näkökulmasta. Johtokunta nimettiin samaksi ajaksi. Johtokunnan keskeinen tehtävä on tehokkaasta palvelujen tuotannosta vastaaminen. KYSTERIn johtokunnassa ei ole kunnalla edustusta vv Palvelujen järjestämisessä oleellista on turvata lähipalvelut ja keskittää ne palvelut, joissa suuremmalla organisaatiokokonaisuudella on saavutettavissa kustannustehokkuutta. Näitä tunnistettuja keskitettyjä palveluita ovat tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto mukaan lukien rekrytointi. Näitä edelleen keskittämällä ja kehittämällä sekä kilpailuttamalla voidaan tulevai suudessa kustannustaakkaa keventää. Vuoden 214 tärkein tavoite on jatkaa uuden toimintatavan ja KYSTERIn organisaatiokulttuu rin edelleen kehittämistä ja toiminnan vakiinnuttamista. KYSTERIn SoTe-eheysryhmän ohjausryhmä käynnisti perjantaina , Pohjois-Sa von shp:ssä toimeenpanohankkeen. Valtakunnallinen SoTe-uudistuksen ohjeistus asettaa reunaehdot. Ulkopuolisena asiantuntija toimii VTM Seppo Tuomola. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueita on viisi. Erityisvastuualueiden rooli ja teh tävät tarkennetaan jatkotyössä niin, että kuntien asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu. Tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden (SoTe-alueiden) määrä ja tarkempi rakenne määritellään sen jälkeen, kun kuntarakenteen keskeiset ratkaisut ovat selvillä. Valtakunnallisesti SOTE-uudistus on vielä hakusessa. Pitäisin kuitenkin realistisena, että uusi lainsäädäntökin tulee mahdollistamaan KYSTERIn, oli sitten omistajahallinto mikä tahansa. Kaikki, mitä KYSTERIssä nyt kaavaillaan, on hallitusohjelman ja hallituksen ministerityöryh män linjausten mukaisia. Se, mistä ei ole selvyyttä on sh -piirien asema, mutta oli se mikä tahansa, KYSTERIn toiminnallinen ja muukin sisäinen järjestely vastaa tiedossa olevia kansallisia linjanvetoja.

14 Kun kuitenkin kaikki (oppositiokin) näyttävät olevan sitä mieltä, että integraatiota tarvitaan niin sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon välillä kuin perusterveyden-huollon ja erikoissai raanhoidon kesken, on KYSTERIiIIä hyvät (itse asiassa tällä hetkellä maan parhaat) mahdollisuudet toteuttaa nuo integraatiotavoitteet. Rautavaaran kunnanvaltuusto antoi oman lausuntonsa sosiaali- ja terveyden huollon järjestämislain (SoTe-lain) valmisteluryhmän väliraportista. Kunnan kanta on selkeä: Sote-alueen järjestäminen tulee perustua vähintään koko Pohjois-Savon väestöpohjalle. Maakunnallisella sote-järjestäm isvastuussa olevalla kuntayhtymällä turvataan alueella tasa vertaiset ja tasapuoliset vähintään nykyisen tasoiset erikoissairaanhoidon palvelut. Maakunnan kattava kokonaisuus rationalisoi sote-palvelujen järjestämistä ja edistää kustan nustehokkuutta. Näin vahvistettaisiin erityisesti erikoissairaanhoidosta erillään toimivaa perusterveydenhuoltoa. Maakunnallinen järjestämisvastuu mahdollistaisi ja edistäisi myös yritysten ja yhdistysten kumppanuutta palvelutuotannossa ja tukipalvelujen rationalisointia. Maakunnallinen ratkaisu turvaisi laajan väestöpohjan lisäksi järjestämisvastuussa olevan organisaation palvelurakennetyöryhmän esittämät muut kantokykyvaatimukset (talouden kestävyys ja vakaus, riittävä osaaminen, ammattihenkilöstön riittävyys ja saatavuus, tarvittava infrastruktuuri). Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluidenkuntayhtymässä (POSOTE) jäsenyhteisöjen äänivalta määräytyisi asukasluvun perusteella. Nykyinen perustason alue Pohjois-Savon sairaan hoitopiirin perusterveydenhuollon Liikelaitos KYSTERI (kunnat Pielavesi, Keitele, Vesanto, Tervo, Juankoski, Kaavi, Rautavaara, Leppävirta) jatkaisi palvelun tuotantoalueena. Yksittäinen kunta ei voisi yksin äänivallallaan päättää kuntayhtymän asioista. Maakunnan tilanteessa tämä kaksiportainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallin toteuttamiseksi sairaanhoitopiirirakenteen purkautuessa paras vaihtoehto on muodostaa so siaali- ja terveydenhuollon järjestämistä varten Pohjois-Savon maakunnan kattava vapaaeh toinen kuntayhtymä. Sen väestöpohja voisi olla n asukasta riippuen ERVA ratkaisusta. Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluidenkuntayhtymässä jäsenyhteisöjen äänivalta määräytyisi esim. asukasluvun perusteella. Kuitenkaan mikään yksittäinen kunta ei voisi yksin äänivallallaan päättää kuntayhtymän asioita. Kuopion ajama ISANTA/VASTUUKUN TAMALLI hylätään. Maakunnallisella SoTe-järjestämisvastuussa olevalla kuntayhtymällä turvattaisiin maakunnan alueella tasavertaisesti ja tasapuolisesti vähintään nykyisen tason mukaisesti erikoissairaan hoidon palvelut sekä KYS:n sairaalan menossa olevat yli 2 miljoonan rakentamiskustan nukset. Samalla vahvistettaisiin nykyisin riittämättömästi toimivia peruspalveluja, erityisesti tällä het kellä erikoissairaanhoidosta erillään toimivaa perusterveydenhuoltoa. Lisäksi voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaista työnjakoa ja hoidon porrastusta sekä palve lutoiminnan alueellista sijoittelua saman järjestäjäorganisaation päätännässä ja ohjauksessa olevassa sosiaalitoimessa, terveyskeskustoiminnassa ja erikois-sairaanhoidossa. Maakunnallisella ratkaisulla myös turvataan laajan väestöpohjan lisäksi järjestämisvastuussa olevan organisaation Palvelurakennetyöryhmän esittämät muut kantokykyvaatim ukset eli ta louden kestävyys ja vakaus, riittävä osaaminen, ammattihenkilöstön riittävyys ja saatavuus sekä tarvittava infrastruktuuri. Lisäksi voidaan merkittävästi vähentää palvelujärjestelmän sisäistä laskutustoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta ja vähentää epätarkoituksen mukaista kilpailua työvoimasta. Maakunnallisella kuntayhtymämallilla varmistetaan sekä terveydenhuollon vertikaalisen integroitumisen toteuttaminen että myös horisontaalisesti pitkäaikaishoidon, palveluasumisen 6

15 ja kotihoidon sekä sosiaalitoimen erityispalvelujen tarkoituksenmukainen integroituminen terveyspalvelujen kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudeksi. 7 Päämäärän mukaiset tavoitteet ja keinot sekä toimenpiteet näkyvät myös jokaisen hallintokunnan kohdalla. Useilla kunnan elinkeinoelämän kehittämisprojekteilla (Hankesalkku vv ) pyrimme laajentamaan kunnan verotulopohjaa. Avainsanat ovat mielestäni yhteinen tahtotila (consensus), luottamus, luova jännite eli avoin keskustelu (työ- ja toimin tamuotoja kehitetään valtuustokaudella arvioinnin pohjalta/itsearviointi). Valtioneuvoston asetusta kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/27 eli Puitelaki 9): vuosikatetta, tuloveroprosenttia, lainamäärää, taseen kattamatonta ali jäämää, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta seurantaa jatketaan määrätietoisesti ja niistä raportoidaan päättäjiä jatkuvasti. Kuntalain 65 :n 3. momentin mukainen alijäämään kattamisvelvoite on kunnossa. Tarkemman analyysin Rautavaaran kunnan talouden tunnusluvuista esitän liitteessä 4. Kunnan talouteen vaikuttava tärkein tekijä on kunnan asukasmäärän lisääminen. Se vaikuttaa suoraan kunnan saamiin valtionosuuksiin, verotuloihin, palveluihin ja kunnan yritystoimintaan. Rautavaaran kunnan kehitystä haittaava tekijä on asukasmäärän pieneneminen, joka suu rimmalta osalta johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuudesta. Rautavaaran kunnan kehit tämistyön panostukset tulee jatkossa suunnata aktiivisen elinkeinopolitiikan ohella kaavoituk seen ja kiinnostavien asuinalueiden suunnitteluun ja kehittämiseen (Palvelutalo Lepola, moni toimipuisto ja tori) lapsiperheiden saamiseksi kuntaan. Tämä talousarvio on laadittu 1.8 asukkaan pohjalle. Uusissa kaavoitusratkaisussa (Hiekkahäikän ranta-asemakaava) huomioidaan bioenergia. Bioenergian mahdollisuuksien avulla voimme luoda uusia työpaikkoja esim. teemalla: RAUTAVAARA ELAA METSISTA ( kunnan 54 työpaikasta maa- ja metsätalou dessa 96 työpaikkaa). Rautavaaran kunnan vuoden 214 talousarvion/hankesalkkuun on varattu määräraha LAAJAKAISTA KAIKILLE-hankkeen toteuttamiseen (periaatepäätös tehty kunnanvaltuustossa nro 4/ ). Hankkeen toteutusaika ja hanketta toteu tetaan yhdessä Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) kanssa. Kunta liittyi osuuskunnan jäseneksi vuonna 211. Tavoitteena Rautavaaran kunnassa toteuttaa valtioneuvoston tekemä periaate päätös: vuoteen 215 loppuun mennessä kaikilla Suomen asukkailla on 1 Mbit/s enintään 2 km etäisyydellä. Laajakaista kaikille 215 tavoitteiden toteutuminen on erityisen tärkeää har vaan asuttujen seutujen asukkaille ja yrityksille - kyseessä ovat tavoitteet, jotka vaikuttavat suoraan alueiden elinkelpoisuuteen tulevaisuudessa. Myös harvaan asutuilla seudulla tietoliikenneyhteyksien tulee olla toimintavarmoja ja nopeita sekä kohtuuhintaisia käyttäjille. Kaikki mahdolliset keinot on käytettävä, että käyttäjät saisivat mahdollisuuden nopeiden tietoliikenneyhteyksien käyttöön kohtuulliseen hintaan. Jäsenten omistama Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) perustettiin vuonna 21 rakentamaan ja ylläpitämään valokuituverkkoa Rautavaaran ja tarvittaessa lähikuntien alu eella. Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta kunnassa voidaan tarjota mahdollisuus huippunopeaan 1 Mb/s kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymä hintaan. Runkoverkko on suunniteltu Rautavaaralla siten, että kaikki vakituisessa asuin käytössä olevat kiinteistöt saadaan valtion tuen piiriin eli max. kahden (2) kilometrin päähän runkoverkosta. Samalle alueelle sijoittuu merkittävä osa kunnan vapaa-ajan asutuksesta. Kunta on jaettu viiteen (5) hankealueeseen ja rakentaminen pyritään saamaan koko kunnan osalta päätökseen Verkkoon liittyjät sitoutuvat maksamaan 1 euron osuus kuntamaksun + 15 euron sisäpuoliset työt + 51 euron kuukausimaksun kahden (2) vuoden ajan. Hintaan sisältyy liittymän rakentaminen, verkon ylläpito ja palvelut.