Vastaanottaja: Hankeraportti 2011 Opetushallitus PL 380

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaanottaja: Hankeraportti 2011 Opetushallitus PL 380"

Transkriptio

1 Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi: Mäntsälän kunta Puhelinnumero (vaihde): Lähiosoite: Heikinkuja 4 Postinumero ja -toimipaikka: Mäntsälä Koulutuksen järjestäjän tyyppi: Kunta Yhdyshenkilö: Janne Mäkinen Puhelinnumero (suora): Asema: opetuspäällikkö Sähköpostiosoite: Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Aika Koulutuksen järjestäjän nimi Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema

2 2. Hankeraportti 1. Hankeoppilaitos Riihenmäen koulu 2. Hankkeen yhteyshenkilö/koordinaattori ja yhteystiedot Saija Hellström, Hankkeen nimi Maailmankansalaisen hyvä elämä 4. Hanke kohdistuu x Vuosiluokat 7 9; tarkenna jos tarpeen: 5. Hankkeen tarkoitus 1. Hankkeen tavoitteena on kehittää pysyvä malli oppiainerajat ylittävään ilmiöpohjaiseen projektityöskentelyyn, joka toteutuu normaalin jaksottaisen lukujärjestyksen sisällä. Mallissa eri oppiaineiden opettajat antavat omasta oppiaineestaan sovitun määrän tunteja projektin käyttöön. Sovittuja oppiaineita tässä pilottivaiheessa ovat uskonto, terveystieto, kuvataide, biologia/maantiede, kotitalous ja kielet. Tämän mallin avulla toteutetaan joka vuosi 7. luokkalaisille teemaprojekti jostain koulussa yhdessä sovitusta aiheesta. Riihenmäen koulun painopisteitä ovat kansainvälisyys ja yrittäjyys. Näihin painopisteisiin maailmankansalaisuus sopii erinomaisesti. 2. Vahvistaa oppilaiden osallisuuden kokemusta ottamalla oppilaat aktiivisiksi toimijoiksi projektin suunnitteluun 3. Saada oppilaille kokemus aktiivisesta ja aidosta kohtaamisesta kumppanuusluokkien oppilaiden kanssa järjestämällä oppilaille mahdollisuus säännöllisesti keskustella esim. Skypenettipuhelimen välityksellä. 6. Oppilaiden tai opiskelijoiden osaamistavoitteet Tavoitteena on, että oppilas - pohtii maailmankansalaisuutta ja hyvää elämää lähtien liikkeelle omasta elämästään ja laajentaen siitä Mäntsälään, Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan - hahmottaa maailmankansalaisuuden käsitettä ja sisältöä vertaillen hyvää elämää ja sen edellytyksiä eri maissa ja erilaisissa ympäristöissä tai yhteiskunnissa monipuolisesti eri oppiaineiden

3 näkökulma huomioiden - oppii ryhmätyöskentelytaitoja - tulee tietoiseksi oppiaineiden välisistä yhteyksistä ja asiasisältöjen linkittymisestä toisiinsa - rohkaistuu kommunikoimaan vieraalla kielellä reaaliaikaisessa yhteydessä projektikumppaneiden kanssa - oppii etsimään ja arvioimaan tietoa monipuolisesti ja tuottamaan tietoa mielenkiintoisessa muodossa käyttäen monipuolisesti taitojaan ja vahvuuksiaan 7. Hankkeen ja osaamistavoitteiden arviointi: - hankkeen toteuttamisen aikana käytiin useita arviointikeskusteluja. Onnistumisia ja oivalluksia: - Koulun toimintakulttuurin muutos: - Hankkeesta on muodostunut kokonaisvaltainen, koulun toimintakulttuuria muokkaava prosessi, jossa oppilaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet on otettu todesta jo heti suunnittelun alusta lähtien. Tämä on ehkä hankkeen suurin saavutus. - opettajien tiimityöskentelyn lisääntyminen kehittää opetusta kokonaisvaltaiseen suuntaan - Teemaviikko: - työskentelymalli oli aivan uudenlainen lähestymistapa teemapäiviin tai teemaviikoihin. Aiemmin opettajat olivat useimmiten täysin ilman oppilaita suunnitelleet teemapäivätyöskentelyn, joka koostui esim. kuudesta eri rastista, joita oppilaat kiertävät tiukan aikataulun mukaan. Havahduimme siihen, että tällainen teemapäivätehdas jää oppilaiden mieleen helposti päivänä, jolloin heidän ei tarvitse tehdä mitään. Samalla oppilaat eivät myöskään tule tietoiseksi niistä tavoitteista, joita opettajat ovat teemapäivälle asettaneet. - kävimme myös keskustelua siitä, mitä teemaviikolla tavoitellaan. Osa opettajista koki, että teemaviikosta tulee vain hengailua ja täyttä kaaosta. Kävimme hyvän keskustelun siitä, että onko tärkeää se, että oppilaat toteuttavat opettajan laatimaa kaavaa, vai se, että oppilas ottaa itse vastuun oman työskentelynsä sisällöstä, tavoitteista, toteuttamisesta ja lopuksi arvioinnista. Jos hankkeemme tavoitteena on saada oppilaat aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään ja siis myös koulussa, on heille annettava mahdollisuus tehdä se. Tämä ei kuitenkaan ole asia, joka opitaan hetkessä, vaan vaatii pitkäjänteistä koulun toimintakulttuurin muutosta. Hankkeen aikana totesimme kuitenkin, että tämä

4 on linja, jolle haluamme lähteä. Tulevaisuuden koulun on löydettävä keinot valmistaa oppilaita niillä taidoilla, joita he tarvitsevat elämässään. - - Maailmankansalaisen kompetenssit ja koulu: - Hankkeen aikana päädyimme seuraaviin näkökulmiin, jotka ovat olennaisia maailmankansalaisen kompetensseja määriteltäessä. - oppilas on aktiivinen toimija omassa ympäristössään. Tämän pitää toteutua siis jo koulussa. - oppilas pääsee aitoon kontaktiin eri puolilla maailmaa asuvien samanikäisten nuorten kanssa ja huomaa tulevansa ymmärretyksi - oppilas jakaa ja peilaa omaa elämäänsä suhteessa erilaisiin kulttuureihin, maihin ja elinoloihin - oppilas löytää keinoja toimia toisten hyväksi lähellä ja kaukana (järjestöt, hyväntekeväisyys) - nuori havaitsee ja ottaa käyttöön omat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä kautta yhteiskunnallisiin asioihin ja tulevaisuuteen - Opetussuunnitelman näkökulmasta: - tavoitteissa päästävä siihen, että taidot painottuvat eikä ulkoa opittu tieto. Tavoitteet pitää myös kertoa tai luoda yhdessä oppilaiden kanssa, jotta oppilaat tietävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja työskentelyn jälkeen on arvioitava, toteutuivatko tavoitteet - oppiaineiden välinen yhteistyö auttaa oppilasta hahmottamaan maailmaa paremmin kokonaisuutena. Ilmiöpohjaisen ja aineenopetukseen keskittyvät opiskelun välille kannattaa etsiä mielekkäitä kokonaisuuksia, joissa näkökulmat laajenevat myös koulun ulkopuolelle - kansainvälinen yhteistyö tekee oman maailmankansalaisuuden pohdinnasta aktiivisen osan omaa elämää. Tämän voisi tuoda mukaan tavoitteisiin. - oppilaiden aktiviisuus ja vaikutusmahdollisuudet saatava todeksi jo koulussa ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - aktiivinen kansalaisuus opitaan koulussa, eikä se toteudu muuten, kuin että opetus muuttuu opettajajohtoisuudesta oppilaskeskeisemmäksi. - - Oppimispäiväkirjat: - oppilaiden kirjoittamat oppimispäiväkirjat ja mielipidekirjoitukset osoittavat oppimista ja omakohtaista pohdintaa Koulussa tekemämme harjoitukset ja keskustelut avasivat silmäni. Kun piti valita kortteja, joita haluaisi omistaa tai olla. Valitsin itselleni kesämökin rantasaunalla ja toimivan kännykän. Mutta sitten pitikin valita sellaisia kortteja, jotka sopisivat kehitysmaassa asuvalle. No, eihän kännykällä tee mitään siellä, kun todennäköisesti ei ole kenttääkään,

5 saati sitten kesämökillä. Jos tansanialaiselle antaisi kännykän, hän todennäköisesti palvelisi sinua koko lopun ikäänsä. Suomalainen sanoisi vain, että En mä mitään tollasella vanhalla kännykällä tee! Meille se on paljon enemmän, mikä suomalaiselle on vähän. Eli seuraavalla kerralla kun huutaa äidilleen, että miksi en saanut uutta kännykkää, pitänee miettiä sitä, siltä kantilta, mitä se jollekin toiselle on. Tyttö 15-v Olisin mieluummin köyhä, jolla on paljon annettavaa, kuin rikas, jolla on paljon menetettävää. Poika 15-v Nyt kun mietin, ei ole mitään ärsyttävämpää, kuin että sinut luokitellaan ennen kuin sinuun on tutustuttu. Kaikki, jotka luulevat, että ne jotka on hyviä koulussa ovat nörttejä. Tai että maahanmuuttajat = ongelmia. Jokainen on oma persoonansa, niin miten kaikki, jotka täyttävät jonkun luokittelun kriteerit, olisivat samanlaisia. I rest my case. Poika 15-v Haasteita ja ongelmia: - Hankkeen aikataulu: - puolen vuoden projekti on koulun arjessa tällä aikataulutuksella todella hektinen. Se ei toteudu lukuvuoden suunnittelurytmissä, jolloin uusi projekti tulee tavallaan jo valmiiksi suunniteltuun lisänä. Lukuvuoden suunnittelurytmi olisi parempi, eli haku keväällä, suunnitelmat valmiiksi kevään aikana ja toteutus alkaa lukuvuoden alkaessa ja päättyy lukuvuoden päättyessä. Näin erilaiset hankkeet tukisivat koulun kehittämistä kokonaisuutena - koulun tietotekniikka: - 7. luokan oppilailla ei edelleenkään (12.10.) tunnuksia koulun koneille - tiedostojen siirtäminen oppimisympäristöön ei onnistu - tietokoneiden määrä koulussa ja yhteisten tuntien sovittaminen yhteistyökumppaneiden kanssa - vain 4 koneessa tällä hetkellä on asennettuna Skype

6 - lukujärjestykseen sidottu opiskelu: - Projektin eteneminen on hieman fragmentaarista, sillä lukuisat muut opettajan tehtävät imevät herkästi mennessään. - jokaiselle Maasu-ryhmälle kannattaisi ottaa heti oma koordinaatio-opettaja, joka ottaisi selvän kunkin jakson alkuun mennessä ryhmän lukujärjestyksestä ja laatisi MAASU-lukkarin jakson ajaksi. - Yhteistyökoulun kanssa varattavat Skype ja etwinning-tunnit eivät välttämättä ole mahdollisia MAASUlaisten tuntien aikana, eikä kyseisen aineen opettajalla ole etwinning kokemusta, osaamista tai halukkuutta. - oppiaineiden välinen yhteistyö - oppiaineiden välinen yhteistyö vaatii opettajilta entistä enemmän yhteissuunnittelua ja sitä koetaan olevan liian vähän. 8. Hankkeen toteuttamistapa ja/tai keskeiset työtavat Suunnittelu: - Projektityöryhmä piti neljä suunnitteluiltapäivää, joiden aikana projektin suunnitelmat tarkentuivat Hyvä elämä -koko koulun teema lukuvuonna hanke laajeni koskemaan koko koulua pitäen sisällään seuraavia toimintoja 7. luokat: Oppiaineiden välinen yhteistyö ja ilmiökeskeinen oppiminen: Maailmankansalaisen hyvä elämä teemaa toteutettiin 7. luokkien kanssa usean eri oppiaineen yhteistyönä. - hanke sai aikaan sen, että koulumme opettajat tulivat tietoisiksi siitä, mitä eri oppiaineissa opiskellaan ja miten. Huomasimme myös, että jaksojärjestelmässä projektin sijoittaminen eri oppiaineiden tunneille vaatii paljon koordinointia ja miettimistä. Kansainvälinen yhteistyö: - kansainvälistä yhteistyötä tehtiin etwinning-sivuston sekä nettilehden kautta yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka ovat Espanjasta, Ranskasta, Turkista ja Kreikasta - atk-tuen ongelmien takia emme saaneet vielä Skype-yhteyttä toimimaan - 9. luokan teemaviikon aikana tehdään yhteistyötä norjalaisen Risil Skolen oppilaiden kanssa pohtien omaa tulevaisuutta ja hyvää elämää Projektin päätös: teemaviikko - luokkatasotiimit yhdessä oppilaiden kanssa valmistelivat teemaviikon ohjelman hyvä elämä:

7 - 9. luokat: Hyvä elämä ja tulevaisuus - 8. luokat: OMA HYVÄ, TOISEN HYVÄ - - Yhteinen leipämme näyttely. 9. Työnjako Projektityöryhmä (suluissa oppiaine): Saija Hellström (uskonto, elämänkatsomustieto ja yrittäjyys) - hankkeen kokonaiskoordinointi Taina Björmström (biologia, maantieto, terveystieto) Riikka Hankonen (kotitalous) Timo Parkkinen (liikunta, terveystieto) Laura Hari (saksa, espanja, ruotsi) Mari Mäkitalo-Aho (kuvataide) Projektityöryhmä - suunnittelee hankkeen aikana projektin mallin käytännön toteutuksen - käy läpi opetussuunnitelmiaan omien aineiden- ja aihekokonaisuuksien näkökulmasta, poimien opetussuunnitelmasta ne kokonaisuudet, joita projektin aikana käsitellään - tekee taustatyötä projektin teeman syventämiseksi ja materiaalin keräämiseksi oppilaiden toteutusta varten. Tämä tietopankki kootaan projektin sivuille. - hankkii yhteistyössä oppilaiden kanssa kumppaniluokat etwinnig-sivuston avulla - koordinoi hankkeen kokonaisetenemistä koulun tasolla Opettajat ja oppilaat: osallistuivat hankkeen suunnitteluun valmistelivat aktiivisesti teemaviikkoa - pohtivat maailmankansalaisuutta eri aineiden oppitunneilla

8 10. Aikataulu Maaliskuu 2011: Suunnitteluiltapäivä 1 (projekriryhmä) 3h (6 opettajaa) -projektimallin suunnittelu - aiheen kartoittaminen ja opetussisältöihin perehtyminen ja eri aineiden kokonaisuuksien hahmottaminen yhdistävän teeman kautta, kunkin opettajan tekemän pohjatyön perusteella - jo tässä vaiheessa huomasimme, että olemme lähdössä tekemään jotain sellaista, joka muuttaa koulumme toimintakulttuuria. Jokaisella projektityöryhmän opettajalla oli jo valmiina kymmeniä tehtäviä, monisteita tai työskentelyjä, joita he olisivat voineet suoraan antaa oppilaille tehtäväksi. Totesimme kuitenkin, että näin toimien oppilaat helposti toteuttavat mekaanisesti opettajan antamat tehtävät hahmottamatta lopulta kuitenkaan kokonaisuutta. Siksi palasimme siihen, että aloitamme työskentelyn yhdessä oppilaiden kanssa hankkeen teeman pohtimisella ja sen jälkeen työtapojen ja oppilaita itseään kiinnostavien sisältöjen valinnalla. - teeman käsitteiden avaaminen ja materiaalin kerääminen oppilaita varten etwinning-seminaari Budapestissa (Saija Hellström osallistui, oph-kustantaa, ei hankerahoista) - yhteistyökumppanien haku ja kontaktien luominen - perehtyminen etwinnig-portaaliin - seminaari avasi monia näkökulmia kansainväliseen yhteistyöhön. Solmimme yhteistyösuhteita yhteistyökumppanikouluihin. Huhtikuu-toukokuu 2011: Koko koulun suunnittelupäivä keväällä 2011: - lukuvuoden teemaksi valittiin HYVÄ ELÄMÄ ja painopisteeksi jokaisella luokka-asteella kansainvälisyys tai hyvinvointi ja aktiivinen kansalaisuus - jälleen huomasimme, että hankkeemme laajenee selkeästi alkuperäistä suunnitelmaa laajemmalle. Siksi päätimme, että toteutamme hanketta koko lukuvuoden kestävänä kokonaisuutena ja käytännössä siis koko koulun voimin. - koulumme toimintamalliksi sovittiin ns. luokkatasotiimimalli, jossa koulun teeman ja erilaisten aihekokonaisuuksien käsitteleminen teemaviikolla on kunkin luokkatason opettajien vastuulla. Sovimme myös, että tulevana lukuvuonna järjestämme 2 teemaviikkoa, joiden aikana vuoden teemaa maailmankansalaisen hyvä elämä käsitellään. Kukin luokkatasotiimi valmistelee oman teemaviikkonsa kokonaisuuden. Näin oppilaiden osallisuus teemaviikkojen suunnittelussa mahdollistui, kun esimerkiksi luokanvalvojantunteja voitiin käyttää teemaviikon suunnitteluun.

9 Elokuu Suunnitteluiltapäivä 2 (Projektiryhmä 3h) - Projektiryhmä viimeisteli käytännön toteutuksen, kun lukujärjestykset olivat selvillä - projektiryhmän jokaisen opettajan vastuulla oli yhden 7. luokan työskentelyn koordinointi. 7. luokkien työskentelyssä pyrittiin siihen, että teemaa käsitellään pitkin vuotta eri oppiaineiden tunneilla. -käytännössä huomasimme, että tällaisen hankkeen toteuttaminen viisijaksojärjestelmässä aiheutti ongelmia, kun esimerkiksi joitain aineita opetetaan vain kevään viimeisessä jaksossa. Projekti osoitti sen, että tarvittaisiin entistä enemmän opettajien yhteissuunnitteluaikaa, jossa voitaisiin keskustella toteutettavan hankkeen etenemisestä ja niistä sisällöistä, missä hankkeessa kukin ryhmä on menossa. Elo-syyskuu Projektin aloitus: - jokainen projektiryhmän opettaja aloitti oman luokkansa kanssa projektin ideoinnin ja suunnittelun. Oppilaat itse saivat vaikuttaa siihen, mitä haluavat projektin aikana toteuttaa. - Yhteistyökumppanien kanssa sovittiin seuraavista teemoista: o Syys Oppilaiden tutustuttaminen Twinspaceen o Loka Koulun ja kotikunnan esittely o Marras Ajankohtaisia ongelmia: liikenne, ympäristön saastuminen... jne o Joulu Joulun vietto: traditiot ja tavat o Tammi Ajankohtaiset asiat: kulutus, talouskriisi... jne o Helmi Maastamuutto/maahanmuutto: integraatio, monikulttuurisuus Mäntsälässä, koulussa, Suomessa (eri projektimaissa) o Maalis-huhti Sosiaalinen transformaatio, uudet teknologiat: internet, sosiaaliset verkostot o Touko Ihmisoikeudet Suomessa (jokainen projektimaa tekee omastaan) o Teemojen ajankohdat eivät ole sitovia, vaan kiinnostavia teemoja voithyvin käsitellä tunneilla jo etukäteen etwinnig-koulutus etwinnig-lähettiläs Sari Auramo oli kouluttamassa opettajia etwinning-portaalin käyttöön. Kouluttajina olivat myös 4 koulumme 7. luokan oppilasta, jotka ovat Sarin kanssa tehneet useita etwinning-projekteja ja voittaneet Euroopan parhaan projektin palkinnon vuonna 2010.

10 - Koulutuksessa käytiin hyvää keskustelua siitä, miten aito kohtaaminen tekee kielten opiskelusta mielekkäämpää. Oppilaiden viesti oli selkeä: Kaikista eniten oppi ja kivointa oli se, kun sai olla Skype-yhteydessä kumppanikoulun oppilaiden kanssa. Teemaviikko - luokkatasotiimit yhdessä oppilaiden kanssa valmistelivat teemaviikon ohjelman hyvä elämä: - 9. luokat: Hyvä elämä ja tulevaisuus Oppilaat suunnittelivat ja toteuttavat luokanvalvojan tunneilla teemaviikolle omaan elämäänsä ja tulevaisuuteen liittyviä työpajoja, joita he itse ovat toteuttamassa: - vierailu Manga-kahvilaan - kulttuuriretki Tallinnaan. Oppilaat hakeneet retkeä varten hommarahaa - hemmottelupäivä: oppilaat tekevät toisilleen - toimittajantyöhön tutustuminen tekemällä lehtijuttuja teemaviikosta - eri kulttuurien tavat ja ruoat työpaja - oman biisin tekeminen - chillauspäivä: katsotaan elokuvia ja syödään itse tehtyä naposteltavaa. Haettu Hommarahaa. - näytelmä liittyen mielenterveyteen ja syömishäiriöihin. Haettu Hommarahaa. - hiljainen huone. Oppilaat sisustavat huoneen, johon voi mennä rauhoittumaan. - maratonjumppapäivä: päivän aikana tutustutaan eri jumppalajeihin ja tansseihin eri kulttuureista - suomalaisen perinneruoan päivä: oppilaat tekevät ja esittelevät suomalaisia perinneruokia luokat: OMA HYVÄ, TOISEN HYVÄ 8. luokat toteuttavat erilaisia omaan hyvään tähtääviä työpajoja teemoina esim. tanssi, draama, musiikki, ruoka jne. Näiden työpajojen tuotoksia viedään ulos koulusta esim. lauluhetki vanhuksille, tanssiesitys keskustassa, pienoisnäytelmä päiväkodissa. Tempauksista mahdollisesti saadut tuotot lahjoitetaan UNICEFILLE. - Yhteinen leipämme näyttely. Viikon ajan eri ryhmät leipovat ruokailuun suomalaisia ja kansainvälisiä leipiä kaikkien maisteltavaksi. Koulussa tuoksuu lämmin leipä. - Teemaviikolla kaikki koulun oppilaat osallistuvat UNICEF:n taksvärkkikeräykseen, jonka aiheena on Afrikan lapset kouluun. UNICEF-kerholaiset ovat valmistelleet aamunavauksissa, tempauksissa Halloween päivänä nenäillen (kansainvlinen nenäpäivä) ja teematunnein koulun muut oppilaat tietoisiksi mihin päivätyöllä tehdyt rahat menevät Hankkeen toteutumista oppiaineittain: Oppilaanohjaus:

11 - oppilaat tekivät opon tunneilla hyvä elämä ja tulevaisuus töitä, joiden kautta pohtivat omaa elämäänsä osana yhteiskuntaa ja maailmaa tänään ja 10 vuoden ja 20 vuoden päästä. Kielet - oppilaat aloittivat tekemällä oman itsen esittelyjä englanniksi etwinning-sivustoa varten. Tekstiin yhdistetään tekstiin kuvaamataidon tunnille piirretty tai otettu omakuva. - Oman kodin ja huoneen esittely: valokuvia + teksti ruotsiksi ja englanniksi. - La buena vida -seinätyö parin kanssa, hyvään elämään kuuluvia asioita espanjaksi - 9.-luokan espanja: oman itsen ja barcelonalaisen Mireian vertailu (video) - 9. luokan espanja: Kuvaamataidossa tehtyjen Hyvä elämä -sarjakuvien kääntäminen tai uudestaan tekstittäminen espanjaksi - 8.-luokan saksa: Seinätyö Eine nette Familie eli mukava saksalainen mielikuvitusperhe. - Netti: mitä teen netissä, mitä pelaan etc., skype-yhteys partnereihin - Koulun esittely videovideokameralla englanniksi ja tulkkaus espanjaksi/saksaksi. - joulusanakirja, joka käännetään yhteistyökumppanien kanssa eri kielille (suomi, ruotsi, saksa, kreikka, espanja, turkki) -joulunviettotapojen vertailu kumppaneiden kanssa - Koulun esittely videokameralla englanniksi. Videon avainsanatekstitys ruotsiksi omaan käyttöön. Pyydämme kommentteja ja oman koulun esittelyä etwinning-partnereilta. - joulusanakirja: piirros/kuva: suomi, ruotsi, englanti, espanja, turkki, Uskonto: 7. luokan maailmanuskontojen kurssi: - hankkeen ideointi ja käsitekarttojen tekoa. Jokaisen uskonnon kohdalla mietimme, miten hyvä elämä näkyy. Miten eri uskontojen ajatukset hyvästä elämästä voivat olla ihmisiä ja kulttuureja yhdistäviä. Oppilaat vertailevat yhteistyökumppanien kanssa hyvän elämän määritelmiä - Käsitekartat sanoista maailmankansalainen ja hyvä elämä : näistä tehtiin Wordlesanapilviä (http://www.wordle.net/show/wrdl/ /hyv%c3%a4_el%c3%a4m%c3%a4) - (http://www.wordle.net/show/wrdl/ /9c_hyv%c3%a4_el%c3%a4m%c3%a4) 9. luokka etiikka:

12 - arvokortit: oppilaat saavat viisi korttia, joissa on erilaisia arvoja. Heidän pitää vaihtaa kortteja toistensa kanssa niin kauan, että ovat tyytyväisiä kortteihinsa. Tämän jälkeen pienissä ryhmissä perustelevat valintansa. Sen jälkeen vaihdetaan tilannetta: Kuvittele, että asuisitkin köyhässä kehitysmaassa Afrikassa. Mieti ja vaihda kortteja niin, että olet niihin tyytyväinen. Mikä muuttui? Miksi elämän edellytykset eivät nouse esille Suomessa (esim. puhdas vesi, puolueeton oikeuslaitos? - koko kurssin aikana käsitellessämme eri aiheita käänsimme ajattelutavan välillä afrikkalaiseksi, amerikkalaiseksi, aasialaiseksi. Miten abortti, seurustelu, seksi, päihteet ja alkoholi näyttäytyvät kun yrittää asettua jonkun toisen asemaan. - Ihmisarvon päivään liittyviä Hesarin juttuja luettiin ja niistä kirjoitettiin mielipidekirjoituksia. Kotitalous - Jokainen 7-luokkalainen kirjoitti esseen aiheena: Unelmaperheeni tulevaisuudessa. Esseiden pohjalta pohdittiin haaveiden ja lapsuuden kodin merkitystä unelmien luomisessa ja miten unelmat voisi saavuttaa. Osa jatkoi työtä kuvaamataidon tunneilla piirtämällä unelmaperheen. Osa esseistä käännetään englanniksi ja jaetaan etwinnigissä. - Hyvän ja terveellisen ruoan merkitystä hyvän elämän perustana mottoina hyvä ruoka parempi mieli, puoli kiloa kasviksia päivässä ja syödään yhdessä. Ruoan riittävyyttä kaikille maailmassa opiskellaan Heurekan Bon Apetit opetusaineistoa hyödyntäen. - Kotitalousopetuksessa kevään aikana aiheina ovat puhtaus ja raha - ympäristö ja kuluttajakasvatuksen keinoin teemme vertailevaa tutkimusta miten muissa maissa kierrätetään ja miten kotitalouksien tulot ja menot jakautuvat maailmassa. Kuvataide: - asetelma itselle tärkeistä esineistä - valitaan musiikkikappale, joka kuvaa hyvää tai huonoa elämää ja tehdään siitä työ. - hyvän ja huonon elämän symbolit - kotoa tuodun valokuvan ja muistelutyömetodin avulla työ, jonka aiheena on hyvä hetki. - European teens - valokuvatyöskentely

13 3. Talousraportti Osallistuminen työseminaariin : Matkakulut: juna Mlä-Hki-Mlä 3hlöä (3x 19 ) 19 Osallistuminen loppuseminaarin lokakuussa 19 Matkakulut: juna Mlä-Hki-Mlä 3hlöä (3x 19 ) Mahdolliset sijaiskulut hankkeen seminaareista yhteensä 3 hlöä 3 päivää ja teemapäivän koordinaattorin sijaiskulut kaikkien henkilöstökulujen sivukulut (sijaiset ja 545 suunnittelukulut) Hankkeesta aiheutuvat muut lisäkulut yhteensä* 3008 Yhteensä 4222 * Hankkeesta aiheutuvien muiden lisäkulujen erittely Suunnittelukulut 6höä x 14h yhteensä 84 tuntia á 31 /h sivukuluineen (25 /h) Suunnitteluryhmän työskentely 3 iltapäivää x 3h x 6 hlöä yhteensä 54 tuntia Yhteistyökoulujen haku, yhteydenpito, teemapäivän käytännön järjestelyt Yhteensä 32 tuntia Saija Hellström 26h Timo Parkkinen 12h Mari Mäkitalo-Aho 12h Rikka Hankonen 12h 2150

14 Mari Mäkitalo-Aho 12h Laura Hari 12h Suunnittelupalaverin tarjoilut 12 Maailmankansalaisen hyvä elämäteemapäivän kulut oppilaiden suunnitteleman teemapäivän tarvikkeita ja ruokakulttuuripäivän kuluja 846

15 11. Konkreettiset tuotokset - European Teens-valokuvakokonaisuus: Aki-Pekka Sinikosken valokuvanäyttelyn Finnish teens innoittamana oppilaat kuvasivat toisiaan keskellä omaa arkeaan itselle tärkeissä paikoissa tai tavallisissa ympäristöissä. Nämä kuvat jaettiin etwinning-sivuston kautta ja vertailtiin eri maiden kuvia. - oma kuva piirtäen tai valokuvaten - Maailmankansalaisen hyvä elämä seinä, johon vuoden aikana kerätään eri oppiaineisiin liittyviä töitä teemaan liittyen - opettajien ja oppilaiden pitämät aamunavaukset aiheesta hyvä elämä - hyvän elämän symbolit- näyttely koulun käytävillä - yhteistyö etwinning-kumppanien kanssa saatiin alkuun, vaikkakin kunnan atk-tuen ruuhkautuminen hidasti projektin etenemistä, koska - teemaviikon suunnittelu saatiin alkuun. Oppilaat saivat tehtyä Homma raha-anomuksia teemaviikon työskentelyjen toteuttamiseksi 12. Hankkeen toteuttamiseen sitoutuneet muut yhteistyökumppanit - UNICEF-kouluna UNICEFIN tuki hankkeen aikana Teemaviikon yhteistyökumppanina: - Risil Skole, Vestby, Norja. Yhteistyökoulut etwinning-yhteistyössä: - COLLEGE CAMILLE CHEVALIER, Chalon-sur-Saône, Ranska - Deutsche Schule Athen, Ateena, Kreikka - Tevfik İleri Anadolu Lisesi, Rize, Turkki - IES. JOSÉ RODRIGO BOTET, Manises-Valencia, SPAIN

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012 Vastaanottaja: Yanzu-hanke / koordinaattori Minna Koskinen Vaskivuoren lukio Virtatie 4, 01600 Vantaa minna.koskinen@eduvantaa.fi Raportti on toimitettava koordinaattorille viimeistään perjantaiksi 18.5.2012.

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016 - Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

VALINNAISAINEOPAS 7. luokka

VALINNAISAINEOPAS 7. luokka VALINNAISAINEOPAS 7. luokka RIIHENMÄEN KOULU 2017 2018 RIIHENMÄEN KOULUN ARVOT: ILO-LUOVUUS VÄLITTÄMINEN-VASTUULLISUUS KANNUSTUS-YHTEISHENKI OHJEITA VALINNAISAINEEN VALINTAAN: Seuraavilla sivuilla on esitelty

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

Valinnaisaineopas 2015 seitsemännelle luokalle

Valinnaisaineopas 2015 seitsemännelle luokalle 1 Valinnaisaineopas 2015 seitsemännelle luokalle Hyvä kuudesluokkalainen! Sinulla on nyt mahdollisuus päättää oman koulutyösi sisällöstä. Saat valita kiinnostuksesi mukaan yhden lyhyen valinnan seitsemännelle

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus Eheyttävä luonnontieteiden opetus Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Anu Hartikainen-Ahia, Ilpo Jäppinen, Tuula Keinonen, Sirpa Kärkkäinen ja Kari Sormunen 1.

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot