Vastaanottaja: Hankeraportti 2011 Opetushallitus PL 380
|
|
- Iivari Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi: Mäntsälän kunta Puhelinnumero (vaihde): Lähiosoite: Heikinkuja 4 Postinumero ja -toimipaikka: Mäntsälä Koulutuksen järjestäjän tyyppi: Kunta Yhdyshenkilö: Janne Mäkinen Puhelinnumero (suora): Asema: opetuspäällikkö Sähköpostiosoite: janne.makinen@mantsala.fi Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Aika Koulutuksen järjestäjän nimi Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema
2 2. Hankeraportti 1. Hankeoppilaitos Riihenmäen koulu 2. Hankkeen yhteyshenkilö/koordinaattori ja yhteystiedot Saija Hellström, Hankkeen nimi Maailmankansalaisen hyvä elämä 4. Hanke kohdistuu x Vuosiluokat 7 9; tarkenna jos tarpeen: 5. Hankkeen tarkoitus 1. Hankkeen tavoitteena on kehittää pysyvä malli oppiainerajat ylittävään ilmiöpohjaiseen projektityöskentelyyn, joka toteutuu normaalin jaksottaisen lukujärjestyksen sisällä. Mallissa eri oppiaineiden opettajat antavat omasta oppiaineestaan sovitun määrän tunteja projektin käyttöön. Sovittuja oppiaineita tässä pilottivaiheessa ovat uskonto, terveystieto, kuvataide, biologia/maantiede, kotitalous ja kielet. Tämän mallin avulla toteutetaan joka vuosi 7. luokkalaisille teemaprojekti jostain koulussa yhdessä sovitusta aiheesta. Riihenmäen koulun painopisteitä ovat kansainvälisyys ja yrittäjyys. Näihin painopisteisiin maailmankansalaisuus sopii erinomaisesti. 2. Vahvistaa oppilaiden osallisuuden kokemusta ottamalla oppilaat aktiivisiksi toimijoiksi projektin suunnitteluun 3. Saada oppilaille kokemus aktiivisesta ja aidosta kohtaamisesta kumppanuusluokkien oppilaiden kanssa järjestämällä oppilaille mahdollisuus säännöllisesti keskustella esim. Skypenettipuhelimen välityksellä. 6. Oppilaiden tai opiskelijoiden osaamistavoitteet Tavoitteena on, että oppilas - pohtii maailmankansalaisuutta ja hyvää elämää lähtien liikkeelle omasta elämästään ja laajentaen siitä Mäntsälään, Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan - hahmottaa maailmankansalaisuuden käsitettä ja sisältöä vertaillen hyvää elämää ja sen edellytyksiä eri maissa ja erilaisissa ympäristöissä tai yhteiskunnissa monipuolisesti eri oppiaineiden
3 näkökulma huomioiden - oppii ryhmätyöskentelytaitoja - tulee tietoiseksi oppiaineiden välisistä yhteyksistä ja asiasisältöjen linkittymisestä toisiinsa - rohkaistuu kommunikoimaan vieraalla kielellä reaaliaikaisessa yhteydessä projektikumppaneiden kanssa - oppii etsimään ja arvioimaan tietoa monipuolisesti ja tuottamaan tietoa mielenkiintoisessa muodossa käyttäen monipuolisesti taitojaan ja vahvuuksiaan 7. Hankkeen ja osaamistavoitteiden arviointi: - hankkeen toteuttamisen aikana käytiin useita arviointikeskusteluja. Onnistumisia ja oivalluksia: - Koulun toimintakulttuurin muutos: - Hankkeesta on muodostunut kokonaisvaltainen, koulun toimintakulttuuria muokkaava prosessi, jossa oppilaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet on otettu todesta jo heti suunnittelun alusta lähtien. Tämä on ehkä hankkeen suurin saavutus. - opettajien tiimityöskentelyn lisääntyminen kehittää opetusta kokonaisvaltaiseen suuntaan - Teemaviikko: - työskentelymalli oli aivan uudenlainen lähestymistapa teemapäiviin tai teemaviikoihin. Aiemmin opettajat olivat useimmiten täysin ilman oppilaita suunnitelleet teemapäivätyöskentelyn, joka koostui esim. kuudesta eri rastista, joita oppilaat kiertävät tiukan aikataulun mukaan. Havahduimme siihen, että tällainen teemapäivätehdas jää oppilaiden mieleen helposti päivänä, jolloin heidän ei tarvitse tehdä mitään. Samalla oppilaat eivät myöskään tule tietoiseksi niistä tavoitteista, joita opettajat ovat teemapäivälle asettaneet. - kävimme myös keskustelua siitä, mitä teemaviikolla tavoitellaan. Osa opettajista koki, että teemaviikosta tulee vain hengailua ja täyttä kaaosta. Kävimme hyvän keskustelun siitä, että onko tärkeää se, että oppilaat toteuttavat opettajan laatimaa kaavaa, vai se, että oppilas ottaa itse vastuun oman työskentelynsä sisällöstä, tavoitteista, toteuttamisesta ja lopuksi arvioinnista. Jos hankkeemme tavoitteena on saada oppilaat aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään ja siis myös koulussa, on heille annettava mahdollisuus tehdä se. Tämä ei kuitenkaan ole asia, joka opitaan hetkessä, vaan vaatii pitkäjänteistä koulun toimintakulttuurin muutosta. Hankkeen aikana totesimme kuitenkin, että tämä
4 on linja, jolle haluamme lähteä. Tulevaisuuden koulun on löydettävä keinot valmistaa oppilaita niillä taidoilla, joita he tarvitsevat elämässään. - - Maailmankansalaisen kompetenssit ja koulu: - Hankkeen aikana päädyimme seuraaviin näkökulmiin, jotka ovat olennaisia maailmankansalaisen kompetensseja määriteltäessä. - oppilas on aktiivinen toimija omassa ympäristössään. Tämän pitää toteutua siis jo koulussa. - oppilas pääsee aitoon kontaktiin eri puolilla maailmaa asuvien samanikäisten nuorten kanssa ja huomaa tulevansa ymmärretyksi - oppilas jakaa ja peilaa omaa elämäänsä suhteessa erilaisiin kulttuureihin, maihin ja elinoloihin - oppilas löytää keinoja toimia toisten hyväksi lähellä ja kaukana (järjestöt, hyväntekeväisyys) - nuori havaitsee ja ottaa käyttöön omat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä kautta yhteiskunnallisiin asioihin ja tulevaisuuteen - Opetussuunnitelman näkökulmasta: - tavoitteissa päästävä siihen, että taidot painottuvat eikä ulkoa opittu tieto. Tavoitteet pitää myös kertoa tai luoda yhdessä oppilaiden kanssa, jotta oppilaat tietävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja työskentelyn jälkeen on arvioitava, toteutuivatko tavoitteet - oppiaineiden välinen yhteistyö auttaa oppilasta hahmottamaan maailmaa paremmin kokonaisuutena. Ilmiöpohjaisen ja aineenopetukseen keskittyvät opiskelun välille kannattaa etsiä mielekkäitä kokonaisuuksia, joissa näkökulmat laajenevat myös koulun ulkopuolelle - kansainvälinen yhteistyö tekee oman maailmankansalaisuuden pohdinnasta aktiivisen osan omaa elämää. Tämän voisi tuoda mukaan tavoitteisiin. - oppilaiden aktiviisuus ja vaikutusmahdollisuudet saatava todeksi jo koulussa ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - aktiivinen kansalaisuus opitaan koulussa, eikä se toteudu muuten, kuin että opetus muuttuu opettajajohtoisuudesta oppilaskeskeisemmäksi. - - Oppimispäiväkirjat: - oppilaiden kirjoittamat oppimispäiväkirjat ja mielipidekirjoitukset osoittavat oppimista ja omakohtaista pohdintaa Koulussa tekemämme harjoitukset ja keskustelut avasivat silmäni. Kun piti valita kortteja, joita haluaisi omistaa tai olla. Valitsin itselleni kesämökin rantasaunalla ja toimivan kännykän. Mutta sitten pitikin valita sellaisia kortteja, jotka sopisivat kehitysmaassa asuvalle. No, eihän kännykällä tee mitään siellä, kun todennäköisesti ei ole kenttääkään,
5 saati sitten kesämökillä. Jos tansanialaiselle antaisi kännykän, hän todennäköisesti palvelisi sinua koko lopun ikäänsä. Suomalainen sanoisi vain, että En mä mitään tollasella vanhalla kännykällä tee! Meille se on paljon enemmän, mikä suomalaiselle on vähän. Eli seuraavalla kerralla kun huutaa äidilleen, että miksi en saanut uutta kännykkää, pitänee miettiä sitä, siltä kantilta, mitä se jollekin toiselle on. Tyttö 15-v Olisin mieluummin köyhä, jolla on paljon annettavaa, kuin rikas, jolla on paljon menetettävää. Poika 15-v Nyt kun mietin, ei ole mitään ärsyttävämpää, kuin että sinut luokitellaan ennen kuin sinuun on tutustuttu. Kaikki, jotka luulevat, että ne jotka on hyviä koulussa ovat nörttejä. Tai että maahanmuuttajat = ongelmia. Jokainen on oma persoonansa, niin miten kaikki, jotka täyttävät jonkun luokittelun kriteerit, olisivat samanlaisia. I rest my case. Poika 15-v Haasteita ja ongelmia: - Hankkeen aikataulu: - puolen vuoden projekti on koulun arjessa tällä aikataulutuksella todella hektinen. Se ei toteudu lukuvuoden suunnittelurytmissä, jolloin uusi projekti tulee tavallaan jo valmiiksi suunniteltuun lisänä. Lukuvuoden suunnittelurytmi olisi parempi, eli haku keväällä, suunnitelmat valmiiksi kevään aikana ja toteutus alkaa lukuvuoden alkaessa ja päättyy lukuvuoden päättyessä. Näin erilaiset hankkeet tukisivat koulun kehittämistä kokonaisuutena - koulun tietotekniikka: - 7. luokan oppilailla ei edelleenkään (12.10.) tunnuksia koulun koneille - tiedostojen siirtäminen oppimisympäristöön ei onnistu - tietokoneiden määrä koulussa ja yhteisten tuntien sovittaminen yhteistyökumppaneiden kanssa - vain 4 koneessa tällä hetkellä on asennettuna Skype
6 - lukujärjestykseen sidottu opiskelu: - Projektin eteneminen on hieman fragmentaarista, sillä lukuisat muut opettajan tehtävät imevät herkästi mennessään. - jokaiselle Maasu-ryhmälle kannattaisi ottaa heti oma koordinaatio-opettaja, joka ottaisi selvän kunkin jakson alkuun mennessä ryhmän lukujärjestyksestä ja laatisi MAASU-lukkarin jakson ajaksi. - Yhteistyökoulun kanssa varattavat Skype ja etwinning-tunnit eivät välttämättä ole mahdollisia MAASUlaisten tuntien aikana, eikä kyseisen aineen opettajalla ole etwinning kokemusta, osaamista tai halukkuutta. - oppiaineiden välinen yhteistyö - oppiaineiden välinen yhteistyö vaatii opettajilta entistä enemmän yhteissuunnittelua ja sitä koetaan olevan liian vähän. 8. Hankkeen toteuttamistapa ja/tai keskeiset työtavat Suunnittelu: - Projektityöryhmä piti neljä suunnitteluiltapäivää, joiden aikana projektin suunnitelmat tarkentuivat Hyvä elämä -koko koulun teema lukuvuonna hanke laajeni koskemaan koko koulua pitäen sisällään seuraavia toimintoja 7. luokat: Oppiaineiden välinen yhteistyö ja ilmiökeskeinen oppiminen: Maailmankansalaisen hyvä elämä teemaa toteutettiin 7. luokkien kanssa usean eri oppiaineen yhteistyönä. - hanke sai aikaan sen, että koulumme opettajat tulivat tietoisiksi siitä, mitä eri oppiaineissa opiskellaan ja miten. Huomasimme myös, että jaksojärjestelmässä projektin sijoittaminen eri oppiaineiden tunneille vaatii paljon koordinointia ja miettimistä. Kansainvälinen yhteistyö: - kansainvälistä yhteistyötä tehtiin etwinning-sivuston sekä nettilehden kautta yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka ovat Espanjasta, Ranskasta, Turkista ja Kreikasta - atk-tuen ongelmien takia emme saaneet vielä Skype-yhteyttä toimimaan - 9. luokan teemaviikon aikana tehdään yhteistyötä norjalaisen Risil Skolen oppilaiden kanssa pohtien omaa tulevaisuutta ja hyvää elämää Projektin päätös: teemaviikko - luokkatasotiimit yhdessä oppilaiden kanssa valmistelivat teemaviikon ohjelman hyvä elämä:
7 - 9. luokat: Hyvä elämä ja tulevaisuus - 8. luokat: OMA HYVÄ, TOISEN HYVÄ - - Yhteinen leipämme näyttely. 9. Työnjako Projektityöryhmä (suluissa oppiaine): Saija Hellström (uskonto, elämänkatsomustieto ja yrittäjyys) - hankkeen kokonaiskoordinointi Taina Björmström (biologia, maantieto, terveystieto) Riikka Hankonen (kotitalous) Timo Parkkinen (liikunta, terveystieto) Laura Hari (saksa, espanja, ruotsi) Mari Mäkitalo-Aho (kuvataide) Projektityöryhmä - suunnittelee hankkeen aikana projektin mallin käytännön toteutuksen - käy läpi opetussuunnitelmiaan omien aineiden- ja aihekokonaisuuksien näkökulmasta, poimien opetussuunnitelmasta ne kokonaisuudet, joita projektin aikana käsitellään - tekee taustatyötä projektin teeman syventämiseksi ja materiaalin keräämiseksi oppilaiden toteutusta varten. Tämä tietopankki kootaan projektin sivuille. - hankkii yhteistyössä oppilaiden kanssa kumppaniluokat etwinnig-sivuston avulla - koordinoi hankkeen kokonaisetenemistä koulun tasolla Opettajat ja oppilaat: osallistuivat hankkeen suunnitteluun valmistelivat aktiivisesti teemaviikkoa - pohtivat maailmankansalaisuutta eri aineiden oppitunneilla
8 10. Aikataulu Maaliskuu 2011: Suunnitteluiltapäivä 1 (projekriryhmä) 3h (6 opettajaa) -projektimallin suunnittelu - aiheen kartoittaminen ja opetussisältöihin perehtyminen ja eri aineiden kokonaisuuksien hahmottaminen yhdistävän teeman kautta, kunkin opettajan tekemän pohjatyön perusteella - jo tässä vaiheessa huomasimme, että olemme lähdössä tekemään jotain sellaista, joka muuttaa koulumme toimintakulttuuria. Jokaisella projektityöryhmän opettajalla oli jo valmiina kymmeniä tehtäviä, monisteita tai työskentelyjä, joita he olisivat voineet suoraan antaa oppilaille tehtäväksi. Totesimme kuitenkin, että näin toimien oppilaat helposti toteuttavat mekaanisesti opettajan antamat tehtävät hahmottamatta lopulta kuitenkaan kokonaisuutta. Siksi palasimme siihen, että aloitamme työskentelyn yhdessä oppilaiden kanssa hankkeen teeman pohtimisella ja sen jälkeen työtapojen ja oppilaita itseään kiinnostavien sisältöjen valinnalla. - teeman käsitteiden avaaminen ja materiaalin kerääminen oppilaita varten etwinning-seminaari Budapestissa (Saija Hellström osallistui, oph-kustantaa, ei hankerahoista) - yhteistyökumppanien haku ja kontaktien luominen - perehtyminen etwinnig-portaaliin - seminaari avasi monia näkökulmia kansainväliseen yhteistyöhön. Solmimme yhteistyösuhteita yhteistyökumppanikouluihin. Huhtikuu-toukokuu 2011: Koko koulun suunnittelupäivä keväällä 2011: - lukuvuoden teemaksi valittiin HYVÄ ELÄMÄ ja painopisteeksi jokaisella luokka-asteella kansainvälisyys tai hyvinvointi ja aktiivinen kansalaisuus - jälleen huomasimme, että hankkeemme laajenee selkeästi alkuperäistä suunnitelmaa laajemmalle. Siksi päätimme, että toteutamme hanketta koko lukuvuoden kestävänä kokonaisuutena ja käytännössä siis koko koulun voimin. - koulumme toimintamalliksi sovittiin ns. luokkatasotiimimalli, jossa koulun teeman ja erilaisten aihekokonaisuuksien käsitteleminen teemaviikolla on kunkin luokkatason opettajien vastuulla. Sovimme myös, että tulevana lukuvuonna järjestämme 2 teemaviikkoa, joiden aikana vuoden teemaa maailmankansalaisen hyvä elämä käsitellään. Kukin luokkatasotiimi valmistelee oman teemaviikkonsa kokonaisuuden. Näin oppilaiden osallisuus teemaviikkojen suunnittelussa mahdollistui, kun esimerkiksi luokanvalvojantunteja voitiin käyttää teemaviikon suunnitteluun.
9 Elokuu Suunnitteluiltapäivä 2 (Projektiryhmä 3h) - Projektiryhmä viimeisteli käytännön toteutuksen, kun lukujärjestykset olivat selvillä - projektiryhmän jokaisen opettajan vastuulla oli yhden 7. luokan työskentelyn koordinointi. 7. luokkien työskentelyssä pyrittiin siihen, että teemaa käsitellään pitkin vuotta eri oppiaineiden tunneilla. -käytännössä huomasimme, että tällaisen hankkeen toteuttaminen viisijaksojärjestelmässä aiheutti ongelmia, kun esimerkiksi joitain aineita opetetaan vain kevään viimeisessä jaksossa. Projekti osoitti sen, että tarvittaisiin entistä enemmän opettajien yhteissuunnitteluaikaa, jossa voitaisiin keskustella toteutettavan hankkeen etenemisestä ja niistä sisällöistä, missä hankkeessa kukin ryhmä on menossa. Elo-syyskuu Projektin aloitus: - jokainen projektiryhmän opettaja aloitti oman luokkansa kanssa projektin ideoinnin ja suunnittelun. Oppilaat itse saivat vaikuttaa siihen, mitä haluavat projektin aikana toteuttaa. - Yhteistyökumppanien kanssa sovittiin seuraavista teemoista: o Syys Oppilaiden tutustuttaminen Twinspaceen o Loka Koulun ja kotikunnan esittely o Marras Ajankohtaisia ongelmia: liikenne, ympäristön saastuminen... jne o Joulu Joulun vietto: traditiot ja tavat o Tammi Ajankohtaiset asiat: kulutus, talouskriisi... jne o Helmi Maastamuutto/maahanmuutto: integraatio, monikulttuurisuus Mäntsälässä, koulussa, Suomessa (eri projektimaissa) o Maalis-huhti Sosiaalinen transformaatio, uudet teknologiat: internet, sosiaaliset verkostot o Touko Ihmisoikeudet Suomessa (jokainen projektimaa tekee omastaan) o Teemojen ajankohdat eivät ole sitovia, vaan kiinnostavia teemoja voithyvin käsitellä tunneilla jo etukäteen etwinnig-koulutus etwinnig-lähettiläs Sari Auramo oli kouluttamassa opettajia etwinning-portaalin käyttöön. Kouluttajina olivat myös 4 koulumme 7. luokan oppilasta, jotka ovat Sarin kanssa tehneet useita etwinning-projekteja ja voittaneet Euroopan parhaan projektin palkinnon vuonna 2010.
10 - Koulutuksessa käytiin hyvää keskustelua siitä, miten aito kohtaaminen tekee kielten opiskelusta mielekkäämpää. Oppilaiden viesti oli selkeä: Kaikista eniten oppi ja kivointa oli se, kun sai olla Skype-yhteydessä kumppanikoulun oppilaiden kanssa. Teemaviikko - luokkatasotiimit yhdessä oppilaiden kanssa valmistelivat teemaviikon ohjelman hyvä elämä: - 9. luokat: Hyvä elämä ja tulevaisuus Oppilaat suunnittelivat ja toteuttavat luokanvalvojan tunneilla teemaviikolle omaan elämäänsä ja tulevaisuuteen liittyviä työpajoja, joita he itse ovat toteuttamassa: - vierailu Manga-kahvilaan - kulttuuriretki Tallinnaan. Oppilaat hakeneet retkeä varten hommarahaa - hemmottelupäivä: oppilaat tekevät toisilleen - toimittajantyöhön tutustuminen tekemällä lehtijuttuja teemaviikosta - eri kulttuurien tavat ja ruoat työpaja - oman biisin tekeminen - chillauspäivä: katsotaan elokuvia ja syödään itse tehtyä naposteltavaa. Haettu Hommarahaa. - näytelmä liittyen mielenterveyteen ja syömishäiriöihin. Haettu Hommarahaa. - hiljainen huone. Oppilaat sisustavat huoneen, johon voi mennä rauhoittumaan. - maratonjumppapäivä: päivän aikana tutustutaan eri jumppalajeihin ja tansseihin eri kulttuureista - suomalaisen perinneruoan päivä: oppilaat tekevät ja esittelevät suomalaisia perinneruokia luokat: OMA HYVÄ, TOISEN HYVÄ 8. luokat toteuttavat erilaisia omaan hyvään tähtääviä työpajoja teemoina esim. tanssi, draama, musiikki, ruoka jne. Näiden työpajojen tuotoksia viedään ulos koulusta esim. lauluhetki vanhuksille, tanssiesitys keskustassa, pienoisnäytelmä päiväkodissa. Tempauksista mahdollisesti saadut tuotot lahjoitetaan UNICEFILLE. - Yhteinen leipämme näyttely. Viikon ajan eri ryhmät leipovat ruokailuun suomalaisia ja kansainvälisiä leipiä kaikkien maisteltavaksi. Koulussa tuoksuu lämmin leipä. - Teemaviikolla kaikki koulun oppilaat osallistuvat UNICEF:n taksvärkkikeräykseen, jonka aiheena on Afrikan lapset kouluun. UNICEF-kerholaiset ovat valmistelleet aamunavauksissa, tempauksissa Halloween päivänä nenäillen (kansainvlinen nenäpäivä) ja teematunnein koulun muut oppilaat tietoisiksi mihin päivätyöllä tehdyt rahat menevät Hankkeen toteutumista oppiaineittain: Oppilaanohjaus:
11 - oppilaat tekivät opon tunneilla hyvä elämä ja tulevaisuus töitä, joiden kautta pohtivat omaa elämäänsä osana yhteiskuntaa ja maailmaa tänään ja 10 vuoden ja 20 vuoden päästä. Kielet - oppilaat aloittivat tekemällä oman itsen esittelyjä englanniksi etwinning-sivustoa varten. Tekstiin yhdistetään tekstiin kuvaamataidon tunnille piirretty tai otettu omakuva. - Oman kodin ja huoneen esittely: valokuvia + teksti ruotsiksi ja englanniksi. - La buena vida -seinätyö parin kanssa, hyvään elämään kuuluvia asioita espanjaksi - 9.-luokan espanja: oman itsen ja barcelonalaisen Mireian vertailu (video) - 9. luokan espanja: Kuvaamataidossa tehtyjen Hyvä elämä -sarjakuvien kääntäminen tai uudestaan tekstittäminen espanjaksi - 8.-luokan saksa: Seinätyö Eine nette Familie eli mukava saksalainen mielikuvitusperhe. - Netti: mitä teen netissä, mitä pelaan etc., skype-yhteys partnereihin - Koulun esittely videovideokameralla englanniksi ja tulkkaus espanjaksi/saksaksi. - joulusanakirja, joka käännetään yhteistyökumppanien kanssa eri kielille (suomi, ruotsi, saksa, kreikka, espanja, turkki) -joulunviettotapojen vertailu kumppaneiden kanssa - Koulun esittely videokameralla englanniksi. Videon avainsanatekstitys ruotsiksi omaan käyttöön. Pyydämme kommentteja ja oman koulun esittelyä etwinning-partnereilta. - joulusanakirja: piirros/kuva: suomi, ruotsi, englanti, espanja, turkki, Uskonto: 7. luokan maailmanuskontojen kurssi: - hankkeen ideointi ja käsitekarttojen tekoa. Jokaisen uskonnon kohdalla mietimme, miten hyvä elämä näkyy. Miten eri uskontojen ajatukset hyvästä elämästä voivat olla ihmisiä ja kulttuureja yhdistäviä. Oppilaat vertailevat yhteistyökumppanien kanssa hyvän elämän määritelmiä - Käsitekartat sanoista maailmankansalainen ja hyvä elämä : näistä tehtiin Wordlesanapilviä ( - ( 9. luokka etiikka:
12 - arvokortit: oppilaat saavat viisi korttia, joissa on erilaisia arvoja. Heidän pitää vaihtaa kortteja toistensa kanssa niin kauan, että ovat tyytyväisiä kortteihinsa. Tämän jälkeen pienissä ryhmissä perustelevat valintansa. Sen jälkeen vaihdetaan tilannetta: Kuvittele, että asuisitkin köyhässä kehitysmaassa Afrikassa. Mieti ja vaihda kortteja niin, että olet niihin tyytyväinen. Mikä muuttui? Miksi elämän edellytykset eivät nouse esille Suomessa (esim. puhdas vesi, puolueeton oikeuslaitos? - koko kurssin aikana käsitellessämme eri aiheita käänsimme ajattelutavan välillä afrikkalaiseksi, amerikkalaiseksi, aasialaiseksi. Miten abortti, seurustelu, seksi, päihteet ja alkoholi näyttäytyvät kun yrittää asettua jonkun toisen asemaan. - Ihmisarvon päivään liittyviä Hesarin juttuja luettiin ja niistä kirjoitettiin mielipidekirjoituksia. Kotitalous - Jokainen 7-luokkalainen kirjoitti esseen aiheena: Unelmaperheeni tulevaisuudessa. Esseiden pohjalta pohdittiin haaveiden ja lapsuuden kodin merkitystä unelmien luomisessa ja miten unelmat voisi saavuttaa. Osa jatkoi työtä kuvaamataidon tunneilla piirtämällä unelmaperheen. Osa esseistä käännetään englanniksi ja jaetaan etwinnigissä. - Hyvän ja terveellisen ruoan merkitystä hyvän elämän perustana mottoina hyvä ruoka parempi mieli, puoli kiloa kasviksia päivässä ja syödään yhdessä. Ruoan riittävyyttä kaikille maailmassa opiskellaan Heurekan Bon Apetit opetusaineistoa hyödyntäen. - Kotitalousopetuksessa kevään aikana aiheina ovat puhtaus ja raha - ympäristö ja kuluttajakasvatuksen keinoin teemme vertailevaa tutkimusta miten muissa maissa kierrätetään ja miten kotitalouksien tulot ja menot jakautuvat maailmassa. Kuvataide: - asetelma itselle tärkeistä esineistä - valitaan musiikkikappale, joka kuvaa hyvää tai huonoa elämää ja tehdään siitä työ. - hyvän ja huonon elämän symbolit - kotoa tuodun valokuvan ja muistelutyömetodin avulla työ, jonka aiheena on hyvä hetki. - European teens - valokuvatyöskentely
13 3. Talousraportti Osallistuminen työseminaariin : Matkakulut: juna Mlä-Hki-Mlä 3hlöä (3x 19 ) 19 Osallistuminen loppuseminaarin lokakuussa 19 Matkakulut: juna Mlä-Hki-Mlä 3hlöä (3x 19 ) Mahdolliset sijaiskulut hankkeen seminaareista yhteensä 3 hlöä 3 päivää ja teemapäivän koordinaattorin sijaiskulut kaikkien henkilöstökulujen sivukulut (sijaiset ja 545 suunnittelukulut) Hankkeesta aiheutuvat muut lisäkulut yhteensä* 3008 Yhteensä 4222 * Hankkeesta aiheutuvien muiden lisäkulujen erittely Suunnittelukulut 6höä x 14h yhteensä 84 tuntia á 31 /h sivukuluineen (25 /h) Suunnitteluryhmän työskentely 3 iltapäivää x 3h x 6 hlöä yhteensä 54 tuntia Yhteistyökoulujen haku, yhteydenpito, teemapäivän käytännön järjestelyt Yhteensä 32 tuntia Saija Hellström 26h Timo Parkkinen 12h Mari Mäkitalo-Aho 12h Rikka Hankonen 12h 2150
14 Mari Mäkitalo-Aho 12h Laura Hari 12h Suunnittelupalaverin tarjoilut 12 Maailmankansalaisen hyvä elämäteemapäivän kulut oppilaiden suunnitteleman teemapäivän tarvikkeita ja ruokakulttuuripäivän kuluja 846
15 11. Konkreettiset tuotokset - European Teens-valokuvakokonaisuus: Aki-Pekka Sinikosken valokuvanäyttelyn Finnish teens innoittamana oppilaat kuvasivat toisiaan keskellä omaa arkeaan itselle tärkeissä paikoissa tai tavallisissa ympäristöissä. Nämä kuvat jaettiin etwinning-sivuston kautta ja vertailtiin eri maiden kuvia. - oma kuva piirtäen tai valokuvaten - Maailmankansalaisen hyvä elämä seinä, johon vuoden aikana kerätään eri oppiaineisiin liittyviä töitä teemaan liittyen - opettajien ja oppilaiden pitämät aamunavaukset aiheesta hyvä elämä - hyvän elämän symbolit- näyttely koulun käytävillä - yhteistyö etwinning-kumppanien kanssa saatiin alkuun, vaikkakin kunnan atk-tuen ruuhkautuminen hidasti projektin etenemistä, koska - teemaviikon suunnittelu saatiin alkuun. Oppilaat saivat tehtyä Homma raha-anomuksia teemaviikon työskentelyjen toteuttamiseksi 12. Hankkeen toteuttamiseen sitoutuneet muut yhteistyökumppanit - UNICEF-kouluna UNICEFIN tuki hankkeen aikana Teemaviikon yhteistyökumppanina: - Risil Skole, Vestby, Norja. Yhteistyökoulut etwinning-yhteistyössä: - COLLEGE CAMILLE CHEVALIER, Chalon-sur-Saône, Ranska - Deutsche Schule Athen, Ateena, Kreikka - Tevfik İleri Anadolu Lisesi, Rize, Turkki - IES. JOSÉ RODRIGO BOTET, Manises-Valencia, SPAIN
1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Mäntsälän kunta Lähiosoite Heikinkuja 4 Postinumero ja -toimipaikka 04600 Mäntsälä
Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Mäntsälän kunta Lähiosoite Heikinkuja 4 Postinumero ja -toimipaikka 04600 Mäntsälä Puhelinnumero (vaihde) 019-2645 000
Lisätiedot1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu. Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Tampereella
Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu Puhelinnumero (vaihde) Lähiosoite Pispalanharju 47 Postinumero ja -toimipaikka
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotIlmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto
Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotVALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017
VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotKARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA
KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin
LisätiedotYhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.
Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
Lisätiedotoppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.
etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotKirkonkylän yhtenäiskoulu. 7lk. Info
Kirkonkylän yhtenäiskoulu 7lk. Info Ohjelma Klo 12.45 Klo 13.10 Info (Yleistä, Valinnaisaineet) Luokkiin (Luokanohjaajat) 19.10.2018 Alatunniste tähän 4 Yleistä 19.10.2018 Alatunniste tähän 5 YHTENÄISEN
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotKaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%
Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,
LisätiedotKansainvälisyyden toimintaohjelma kaikille, Agenda 2030.
Kansainvälisyyden toimintaohjelma kaikille, Agenda 2030. Miten globaalikompetenssi istuu uusien opetussuunnitelmien tavoitteisiin? 19.9.2017 Opetushallitus Tiina Sarisalmi, perusopetus Heidi Meltovuo,
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotOulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotArviointi koulun arjessa
Arviointi koulun arjessa Työpaja 1 klo 9.00-9.50 Työpaja 2 klo 10.00-10.50 Työpaja 3 klo 11.00-11.50 Annamari Kajasto, opetusneuvos Erja Vitikka, opetusneuvos Tampere-talo 19.4.2018 Arviointi koulun arjessa
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
Lisätiedot1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie 4
Vastaanottaja: Hankesuunnitelmalomake 2011 Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie
LisätiedotSelvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012
Vastaanottaja: Yanzu-hanke / koordinaattori Minna Koskinen Vaskivuoren lukio Virtatie 4, 01600 Vantaa minna.koskinen@eduvantaa.fi Raportti on toimitettava koordinaattorille viimeistään perjantaiksi 18.5.2012.
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotMonialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,
LisätiedotAjatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla
Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotTIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014
TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet
LisätiedotOPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 6.luokka Johdanto Uuden opetussuunnitelman mukaisesti Veromäen koulussa opiskellaan valinnaisaineita alakoulun neljänneltä luokalta alkaen. Valinnaisten opintojen opiskelu
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotLUKUVUOSI LIIKUNTA (4.-6.-luokat) MUSIIKKI (4.-6.-luokat)
Haminan koulu 4.-6.-luokkien VALINNAISAINEOPAS lv. 2017-2018 LUKUVUOSI 2017-2018 Uudessa opetussuunnitelmassa 1.8.2016 alkaen valinnaisaineita opetetaan neljännellä vuosiluokalla yksi 45 min. viikkotunti.
LisätiedotMONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat
LisätiedotJoensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla
LisätiedotOriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto
Oriveden kielipolku ja Kikatus kielihankkeiden verkosto Tiina Sarisalmi Kielenopetuksen varhentamis- ja kehittämishankkeiden aloitusseminaari 15.5.2017 Helsinki Tekeminen ja toteutus Oriveden kielipolku
LisätiedotKÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus
KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen
LisätiedotAarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1
Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset 1.8.2018- LIITE 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 9.4.18 ylimääräisessä kokouksessaan, että varhennettu kieli aloitetaan kaikissa Espoon kouluissa
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 9.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotLiikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa
Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F
LisätiedotPostinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)
Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666
Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotYRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA
YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana
LisätiedotHakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20
Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite
LisätiedotRajattomasti kestävä kehitys
Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
LisätiedotErityislinjan opiskelijoiden huoltajille
Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten
LisätiedotOpas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu
Saarnilaakson koulu Opas valinnaisuuteen Sisällysluettelo 1. Valinnaisuus perusopetuksessa... 2 2. Valinnaiset aineet... 3 3. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit... 3 4. Arviointi... 4 Valinnaiset
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotVuosaaren koulujen yhdistyminen
Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu
LisätiedotKESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE
Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun
LisätiedotTIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen
TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
LisätiedotKESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE
Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2019 2020 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotTERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013
TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta
LisätiedotTeknologiaa kouluun -projekti
Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena
LisätiedotTämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.
JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotHei! Arviointityöryhmä toivottaa kaikille mukavaa kevättä, kesäloma häämöttää jo kuuden viikon päässä
Hei! Tässä arviointityöryhmän kokoamia ohjeita alakoulun lukuvuosiarviointia varten. Alussa on arviointiasteikko ja arviointilausekkeet luokittain lukuvuosiarviointia varten. Seuraavilla sivuilla ovat
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotSTEP 1 Tilaa ajattelulle
Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotKenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa
etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotSärmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.
Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotOPPIMISEN ARVIOINTI. Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017
OPPIMISEN ARVIOINTI Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017 1 OPPIMISEN ARVIOINNIN KOKONAISUUS PL 22 Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan
LisätiedotJATKAISINKO LUKIOSSA?
JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset
LisätiedotGalactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista
Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotSEINÄJOEN LYSEO. VALINNAISAINEET lk oppilaille
SEINÄJOEN LYSEO VALINNAISAINEET 2019 8.lk oppilaille Malli HELMI-sivusta, johon oppilas merkitsee 18.1. valintansa. Ennen sitä valinnat merkitään lomakkeeseen, joka jaetaan 16.1. oppilaille ja joka palautetaan
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotSUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014
SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelma Turussa
Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään
LisätiedotKulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa
Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotYläkoulun valinnaiset opinnot
Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.
Lisätiedot