Vastaanottaja: Hankeraportti 2011 Opetushallitus PL 380

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaanottaja: Hankeraportti 2011 Opetushallitus PL 380"

Transkriptio

1 Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi: Mäntsälän kunta Puhelinnumero (vaihde): Lähiosoite: Heikinkuja 4 Postinumero ja -toimipaikka: Mäntsälä Koulutuksen järjestäjän tyyppi: Kunta Yhdyshenkilö: Janne Mäkinen Puhelinnumero (suora): Asema: opetuspäällikkö Sähköpostiosoite: Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Aika Koulutuksen järjestäjän nimi Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema

2 2. Hankeraportti 1. Hankeoppilaitos Riihenmäen koulu 2. Hankkeen yhteyshenkilö/koordinaattori ja yhteystiedot Saija Hellström, Hankkeen nimi Maailmankansalaisen hyvä elämä 4. Hanke kohdistuu x Vuosiluokat 7 9; tarkenna jos tarpeen: 5. Hankkeen tarkoitus 1. Hankkeen tavoitteena on kehittää pysyvä malli oppiainerajat ylittävään ilmiöpohjaiseen projektityöskentelyyn, joka toteutuu normaalin jaksottaisen lukujärjestyksen sisällä. Mallissa eri oppiaineiden opettajat antavat omasta oppiaineestaan sovitun määrän tunteja projektin käyttöön. Sovittuja oppiaineita tässä pilottivaiheessa ovat uskonto, terveystieto, kuvataide, biologia/maantiede, kotitalous ja kielet. Tämän mallin avulla toteutetaan joka vuosi 7. luokkalaisille teemaprojekti jostain koulussa yhdessä sovitusta aiheesta. Riihenmäen koulun painopisteitä ovat kansainvälisyys ja yrittäjyys. Näihin painopisteisiin maailmankansalaisuus sopii erinomaisesti. 2. Vahvistaa oppilaiden osallisuuden kokemusta ottamalla oppilaat aktiivisiksi toimijoiksi projektin suunnitteluun 3. Saada oppilaille kokemus aktiivisesta ja aidosta kohtaamisesta kumppanuusluokkien oppilaiden kanssa järjestämällä oppilaille mahdollisuus säännöllisesti keskustella esim. Skypenettipuhelimen välityksellä. 6. Oppilaiden tai opiskelijoiden osaamistavoitteet Tavoitteena on, että oppilas - pohtii maailmankansalaisuutta ja hyvää elämää lähtien liikkeelle omasta elämästään ja laajentaen siitä Mäntsälään, Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan - hahmottaa maailmankansalaisuuden käsitettä ja sisältöä vertaillen hyvää elämää ja sen edellytyksiä eri maissa ja erilaisissa ympäristöissä tai yhteiskunnissa monipuolisesti eri oppiaineiden

3 näkökulma huomioiden - oppii ryhmätyöskentelytaitoja - tulee tietoiseksi oppiaineiden välisistä yhteyksistä ja asiasisältöjen linkittymisestä toisiinsa - rohkaistuu kommunikoimaan vieraalla kielellä reaaliaikaisessa yhteydessä projektikumppaneiden kanssa - oppii etsimään ja arvioimaan tietoa monipuolisesti ja tuottamaan tietoa mielenkiintoisessa muodossa käyttäen monipuolisesti taitojaan ja vahvuuksiaan 7. Hankkeen ja osaamistavoitteiden arviointi: - hankkeen toteuttamisen aikana käytiin useita arviointikeskusteluja. Onnistumisia ja oivalluksia: - Koulun toimintakulttuurin muutos: - Hankkeesta on muodostunut kokonaisvaltainen, koulun toimintakulttuuria muokkaava prosessi, jossa oppilaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet on otettu todesta jo heti suunnittelun alusta lähtien. Tämä on ehkä hankkeen suurin saavutus. - opettajien tiimityöskentelyn lisääntyminen kehittää opetusta kokonaisvaltaiseen suuntaan - Teemaviikko: - työskentelymalli oli aivan uudenlainen lähestymistapa teemapäiviin tai teemaviikoihin. Aiemmin opettajat olivat useimmiten täysin ilman oppilaita suunnitelleet teemapäivätyöskentelyn, joka koostui esim. kuudesta eri rastista, joita oppilaat kiertävät tiukan aikataulun mukaan. Havahduimme siihen, että tällainen teemapäivätehdas jää oppilaiden mieleen helposti päivänä, jolloin heidän ei tarvitse tehdä mitään. Samalla oppilaat eivät myöskään tule tietoiseksi niistä tavoitteista, joita opettajat ovat teemapäivälle asettaneet. - kävimme myös keskustelua siitä, mitä teemaviikolla tavoitellaan. Osa opettajista koki, että teemaviikosta tulee vain hengailua ja täyttä kaaosta. Kävimme hyvän keskustelun siitä, että onko tärkeää se, että oppilaat toteuttavat opettajan laatimaa kaavaa, vai se, että oppilas ottaa itse vastuun oman työskentelynsä sisällöstä, tavoitteista, toteuttamisesta ja lopuksi arvioinnista. Jos hankkeemme tavoitteena on saada oppilaat aktiivisiksi toimijoiksi omassa elämässään ja siis myös koulussa, on heille annettava mahdollisuus tehdä se. Tämä ei kuitenkaan ole asia, joka opitaan hetkessä, vaan vaatii pitkäjänteistä koulun toimintakulttuurin muutosta. Hankkeen aikana totesimme kuitenkin, että tämä

4 on linja, jolle haluamme lähteä. Tulevaisuuden koulun on löydettävä keinot valmistaa oppilaita niillä taidoilla, joita he tarvitsevat elämässään. - - Maailmankansalaisen kompetenssit ja koulu: - Hankkeen aikana päädyimme seuraaviin näkökulmiin, jotka ovat olennaisia maailmankansalaisen kompetensseja määriteltäessä. - oppilas on aktiivinen toimija omassa ympäristössään. Tämän pitää toteutua siis jo koulussa. - oppilas pääsee aitoon kontaktiin eri puolilla maailmaa asuvien samanikäisten nuorten kanssa ja huomaa tulevansa ymmärretyksi - oppilas jakaa ja peilaa omaa elämäänsä suhteessa erilaisiin kulttuureihin, maihin ja elinoloihin - oppilas löytää keinoja toimia toisten hyväksi lähellä ja kaukana (järjestöt, hyväntekeväisyys) - nuori havaitsee ja ottaa käyttöön omat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä kautta yhteiskunnallisiin asioihin ja tulevaisuuteen - Opetussuunnitelman näkökulmasta: - tavoitteissa päästävä siihen, että taidot painottuvat eikä ulkoa opittu tieto. Tavoitteet pitää myös kertoa tai luoda yhdessä oppilaiden kanssa, jotta oppilaat tietävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja työskentelyn jälkeen on arvioitava, toteutuivatko tavoitteet - oppiaineiden välinen yhteistyö auttaa oppilasta hahmottamaan maailmaa paremmin kokonaisuutena. Ilmiöpohjaisen ja aineenopetukseen keskittyvät opiskelun välille kannattaa etsiä mielekkäitä kokonaisuuksia, joissa näkökulmat laajenevat myös koulun ulkopuolelle - kansainvälinen yhteistyö tekee oman maailmankansalaisuuden pohdinnasta aktiivisen osan omaa elämää. Tämän voisi tuoda mukaan tavoitteisiin. - oppilaiden aktiviisuus ja vaikutusmahdollisuudet saatava todeksi jo koulussa ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - aktiivinen kansalaisuus opitaan koulussa, eikä se toteudu muuten, kuin että opetus muuttuu opettajajohtoisuudesta oppilaskeskeisemmäksi. - - Oppimispäiväkirjat: - oppilaiden kirjoittamat oppimispäiväkirjat ja mielipidekirjoitukset osoittavat oppimista ja omakohtaista pohdintaa Koulussa tekemämme harjoitukset ja keskustelut avasivat silmäni. Kun piti valita kortteja, joita haluaisi omistaa tai olla. Valitsin itselleni kesämökin rantasaunalla ja toimivan kännykän. Mutta sitten pitikin valita sellaisia kortteja, jotka sopisivat kehitysmaassa asuvalle. No, eihän kännykällä tee mitään siellä, kun todennäköisesti ei ole kenttääkään,

5 saati sitten kesämökillä. Jos tansanialaiselle antaisi kännykän, hän todennäköisesti palvelisi sinua koko lopun ikäänsä. Suomalainen sanoisi vain, että En mä mitään tollasella vanhalla kännykällä tee! Meille se on paljon enemmän, mikä suomalaiselle on vähän. Eli seuraavalla kerralla kun huutaa äidilleen, että miksi en saanut uutta kännykkää, pitänee miettiä sitä, siltä kantilta, mitä se jollekin toiselle on. Tyttö 15-v Olisin mieluummin köyhä, jolla on paljon annettavaa, kuin rikas, jolla on paljon menetettävää. Poika 15-v Nyt kun mietin, ei ole mitään ärsyttävämpää, kuin että sinut luokitellaan ennen kuin sinuun on tutustuttu. Kaikki, jotka luulevat, että ne jotka on hyviä koulussa ovat nörttejä. Tai että maahanmuuttajat = ongelmia. Jokainen on oma persoonansa, niin miten kaikki, jotka täyttävät jonkun luokittelun kriteerit, olisivat samanlaisia. I rest my case. Poika 15-v Haasteita ja ongelmia: - Hankkeen aikataulu: - puolen vuoden projekti on koulun arjessa tällä aikataulutuksella todella hektinen. Se ei toteudu lukuvuoden suunnittelurytmissä, jolloin uusi projekti tulee tavallaan jo valmiiksi suunniteltuun lisänä. Lukuvuoden suunnittelurytmi olisi parempi, eli haku keväällä, suunnitelmat valmiiksi kevään aikana ja toteutus alkaa lukuvuoden alkaessa ja päättyy lukuvuoden päättyessä. Näin erilaiset hankkeet tukisivat koulun kehittämistä kokonaisuutena - koulun tietotekniikka: - 7. luokan oppilailla ei edelleenkään (12.10.) tunnuksia koulun koneille - tiedostojen siirtäminen oppimisympäristöön ei onnistu - tietokoneiden määrä koulussa ja yhteisten tuntien sovittaminen yhteistyökumppaneiden kanssa - vain 4 koneessa tällä hetkellä on asennettuna Skype

6 - lukujärjestykseen sidottu opiskelu: - Projektin eteneminen on hieman fragmentaarista, sillä lukuisat muut opettajan tehtävät imevät herkästi mennessään. - jokaiselle Maasu-ryhmälle kannattaisi ottaa heti oma koordinaatio-opettaja, joka ottaisi selvän kunkin jakson alkuun mennessä ryhmän lukujärjestyksestä ja laatisi MAASU-lukkarin jakson ajaksi. - Yhteistyökoulun kanssa varattavat Skype ja etwinning-tunnit eivät välttämättä ole mahdollisia MAASUlaisten tuntien aikana, eikä kyseisen aineen opettajalla ole etwinning kokemusta, osaamista tai halukkuutta. - oppiaineiden välinen yhteistyö - oppiaineiden välinen yhteistyö vaatii opettajilta entistä enemmän yhteissuunnittelua ja sitä koetaan olevan liian vähän. 8. Hankkeen toteuttamistapa ja/tai keskeiset työtavat Suunnittelu: - Projektityöryhmä piti neljä suunnitteluiltapäivää, joiden aikana projektin suunnitelmat tarkentuivat Hyvä elämä -koko koulun teema lukuvuonna hanke laajeni koskemaan koko koulua pitäen sisällään seuraavia toimintoja 7. luokat: Oppiaineiden välinen yhteistyö ja ilmiökeskeinen oppiminen: Maailmankansalaisen hyvä elämä teemaa toteutettiin 7. luokkien kanssa usean eri oppiaineen yhteistyönä. - hanke sai aikaan sen, että koulumme opettajat tulivat tietoisiksi siitä, mitä eri oppiaineissa opiskellaan ja miten. Huomasimme myös, että jaksojärjestelmässä projektin sijoittaminen eri oppiaineiden tunneille vaatii paljon koordinointia ja miettimistä. Kansainvälinen yhteistyö: - kansainvälistä yhteistyötä tehtiin etwinning-sivuston sekä nettilehden kautta yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka ovat Espanjasta, Ranskasta, Turkista ja Kreikasta - atk-tuen ongelmien takia emme saaneet vielä Skype-yhteyttä toimimaan - 9. luokan teemaviikon aikana tehdään yhteistyötä norjalaisen Risil Skolen oppilaiden kanssa pohtien omaa tulevaisuutta ja hyvää elämää Projektin päätös: teemaviikko - luokkatasotiimit yhdessä oppilaiden kanssa valmistelivat teemaviikon ohjelman hyvä elämä:

7 - 9. luokat: Hyvä elämä ja tulevaisuus - 8. luokat: OMA HYVÄ, TOISEN HYVÄ - - Yhteinen leipämme näyttely. 9. Työnjako Projektityöryhmä (suluissa oppiaine): Saija Hellström (uskonto, elämänkatsomustieto ja yrittäjyys) - hankkeen kokonaiskoordinointi Taina Björmström (biologia, maantieto, terveystieto) Riikka Hankonen (kotitalous) Timo Parkkinen (liikunta, terveystieto) Laura Hari (saksa, espanja, ruotsi) Mari Mäkitalo-Aho (kuvataide) Projektityöryhmä - suunnittelee hankkeen aikana projektin mallin käytännön toteutuksen - käy läpi opetussuunnitelmiaan omien aineiden- ja aihekokonaisuuksien näkökulmasta, poimien opetussuunnitelmasta ne kokonaisuudet, joita projektin aikana käsitellään - tekee taustatyötä projektin teeman syventämiseksi ja materiaalin keräämiseksi oppilaiden toteutusta varten. Tämä tietopankki kootaan projektin sivuille. - hankkii yhteistyössä oppilaiden kanssa kumppaniluokat etwinnig-sivuston avulla - koordinoi hankkeen kokonaisetenemistä koulun tasolla Opettajat ja oppilaat: osallistuivat hankkeen suunnitteluun valmistelivat aktiivisesti teemaviikkoa - pohtivat maailmankansalaisuutta eri aineiden oppitunneilla

8 10. Aikataulu Maaliskuu 2011: Suunnitteluiltapäivä 1 (projekriryhmä) 3h (6 opettajaa) -projektimallin suunnittelu - aiheen kartoittaminen ja opetussisältöihin perehtyminen ja eri aineiden kokonaisuuksien hahmottaminen yhdistävän teeman kautta, kunkin opettajan tekemän pohjatyön perusteella - jo tässä vaiheessa huomasimme, että olemme lähdössä tekemään jotain sellaista, joka muuttaa koulumme toimintakulttuuria. Jokaisella projektityöryhmän opettajalla oli jo valmiina kymmeniä tehtäviä, monisteita tai työskentelyjä, joita he olisivat voineet suoraan antaa oppilaille tehtäväksi. Totesimme kuitenkin, että näin toimien oppilaat helposti toteuttavat mekaanisesti opettajan antamat tehtävät hahmottamatta lopulta kuitenkaan kokonaisuutta. Siksi palasimme siihen, että aloitamme työskentelyn yhdessä oppilaiden kanssa hankkeen teeman pohtimisella ja sen jälkeen työtapojen ja oppilaita itseään kiinnostavien sisältöjen valinnalla. - teeman käsitteiden avaaminen ja materiaalin kerääminen oppilaita varten etwinning-seminaari Budapestissa (Saija Hellström osallistui, oph-kustantaa, ei hankerahoista) - yhteistyökumppanien haku ja kontaktien luominen - perehtyminen etwinnig-portaaliin - seminaari avasi monia näkökulmia kansainväliseen yhteistyöhön. Solmimme yhteistyösuhteita yhteistyökumppanikouluihin. Huhtikuu-toukokuu 2011: Koko koulun suunnittelupäivä keväällä 2011: - lukuvuoden teemaksi valittiin HYVÄ ELÄMÄ ja painopisteeksi jokaisella luokka-asteella kansainvälisyys tai hyvinvointi ja aktiivinen kansalaisuus - jälleen huomasimme, että hankkeemme laajenee selkeästi alkuperäistä suunnitelmaa laajemmalle. Siksi päätimme, että toteutamme hanketta koko lukuvuoden kestävänä kokonaisuutena ja käytännössä siis koko koulun voimin. - koulumme toimintamalliksi sovittiin ns. luokkatasotiimimalli, jossa koulun teeman ja erilaisten aihekokonaisuuksien käsitteleminen teemaviikolla on kunkin luokkatason opettajien vastuulla. Sovimme myös, että tulevana lukuvuonna järjestämme 2 teemaviikkoa, joiden aikana vuoden teemaa maailmankansalaisen hyvä elämä käsitellään. Kukin luokkatasotiimi valmistelee oman teemaviikkonsa kokonaisuuden. Näin oppilaiden osallisuus teemaviikkojen suunnittelussa mahdollistui, kun esimerkiksi luokanvalvojantunteja voitiin käyttää teemaviikon suunnitteluun.

9 Elokuu Suunnitteluiltapäivä 2 (Projektiryhmä 3h) - Projektiryhmä viimeisteli käytännön toteutuksen, kun lukujärjestykset olivat selvillä - projektiryhmän jokaisen opettajan vastuulla oli yhden 7. luokan työskentelyn koordinointi. 7. luokkien työskentelyssä pyrittiin siihen, että teemaa käsitellään pitkin vuotta eri oppiaineiden tunneilla. -käytännössä huomasimme, että tällaisen hankkeen toteuttaminen viisijaksojärjestelmässä aiheutti ongelmia, kun esimerkiksi joitain aineita opetetaan vain kevään viimeisessä jaksossa. Projekti osoitti sen, että tarvittaisiin entistä enemmän opettajien yhteissuunnitteluaikaa, jossa voitaisiin keskustella toteutettavan hankkeen etenemisestä ja niistä sisällöistä, missä hankkeessa kukin ryhmä on menossa. Elo-syyskuu Projektin aloitus: - jokainen projektiryhmän opettaja aloitti oman luokkansa kanssa projektin ideoinnin ja suunnittelun. Oppilaat itse saivat vaikuttaa siihen, mitä haluavat projektin aikana toteuttaa. - Yhteistyökumppanien kanssa sovittiin seuraavista teemoista: o Syys Oppilaiden tutustuttaminen Twinspaceen o Loka Koulun ja kotikunnan esittely o Marras Ajankohtaisia ongelmia: liikenne, ympäristön saastuminen... jne o Joulu Joulun vietto: traditiot ja tavat o Tammi Ajankohtaiset asiat: kulutus, talouskriisi... jne o Helmi Maastamuutto/maahanmuutto: integraatio, monikulttuurisuus Mäntsälässä, koulussa, Suomessa (eri projektimaissa) o Maalis-huhti Sosiaalinen transformaatio, uudet teknologiat: internet, sosiaaliset verkostot o Touko Ihmisoikeudet Suomessa (jokainen projektimaa tekee omastaan) o Teemojen ajankohdat eivät ole sitovia, vaan kiinnostavia teemoja voithyvin käsitellä tunneilla jo etukäteen etwinnig-koulutus etwinnig-lähettiläs Sari Auramo oli kouluttamassa opettajia etwinning-portaalin käyttöön. Kouluttajina olivat myös 4 koulumme 7. luokan oppilasta, jotka ovat Sarin kanssa tehneet useita etwinning-projekteja ja voittaneet Euroopan parhaan projektin palkinnon vuonna 2010.

10 - Koulutuksessa käytiin hyvää keskustelua siitä, miten aito kohtaaminen tekee kielten opiskelusta mielekkäämpää. Oppilaiden viesti oli selkeä: Kaikista eniten oppi ja kivointa oli se, kun sai olla Skype-yhteydessä kumppanikoulun oppilaiden kanssa. Teemaviikko - luokkatasotiimit yhdessä oppilaiden kanssa valmistelivat teemaviikon ohjelman hyvä elämä: - 9. luokat: Hyvä elämä ja tulevaisuus Oppilaat suunnittelivat ja toteuttavat luokanvalvojan tunneilla teemaviikolle omaan elämäänsä ja tulevaisuuteen liittyviä työpajoja, joita he itse ovat toteuttamassa: - vierailu Manga-kahvilaan - kulttuuriretki Tallinnaan. Oppilaat hakeneet retkeä varten hommarahaa - hemmottelupäivä: oppilaat tekevät toisilleen - toimittajantyöhön tutustuminen tekemällä lehtijuttuja teemaviikosta - eri kulttuurien tavat ja ruoat työpaja - oman biisin tekeminen - chillauspäivä: katsotaan elokuvia ja syödään itse tehtyä naposteltavaa. Haettu Hommarahaa. - näytelmä liittyen mielenterveyteen ja syömishäiriöihin. Haettu Hommarahaa. - hiljainen huone. Oppilaat sisustavat huoneen, johon voi mennä rauhoittumaan. - maratonjumppapäivä: päivän aikana tutustutaan eri jumppalajeihin ja tansseihin eri kulttuureista - suomalaisen perinneruoan päivä: oppilaat tekevät ja esittelevät suomalaisia perinneruokia luokat: OMA HYVÄ, TOISEN HYVÄ 8. luokat toteuttavat erilaisia omaan hyvään tähtääviä työpajoja teemoina esim. tanssi, draama, musiikki, ruoka jne. Näiden työpajojen tuotoksia viedään ulos koulusta esim. lauluhetki vanhuksille, tanssiesitys keskustassa, pienoisnäytelmä päiväkodissa. Tempauksista mahdollisesti saadut tuotot lahjoitetaan UNICEFILLE. - Yhteinen leipämme näyttely. Viikon ajan eri ryhmät leipovat ruokailuun suomalaisia ja kansainvälisiä leipiä kaikkien maisteltavaksi. Koulussa tuoksuu lämmin leipä. - Teemaviikolla kaikki koulun oppilaat osallistuvat UNICEF:n taksvärkkikeräykseen, jonka aiheena on Afrikan lapset kouluun. UNICEF-kerholaiset ovat valmistelleet aamunavauksissa, tempauksissa Halloween päivänä nenäillen (kansainvlinen nenäpäivä) ja teematunnein koulun muut oppilaat tietoisiksi mihin päivätyöllä tehdyt rahat menevät Hankkeen toteutumista oppiaineittain: Oppilaanohjaus:

11 - oppilaat tekivät opon tunneilla hyvä elämä ja tulevaisuus töitä, joiden kautta pohtivat omaa elämäänsä osana yhteiskuntaa ja maailmaa tänään ja 10 vuoden ja 20 vuoden päästä. Kielet - oppilaat aloittivat tekemällä oman itsen esittelyjä englanniksi etwinning-sivustoa varten. Tekstiin yhdistetään tekstiin kuvaamataidon tunnille piirretty tai otettu omakuva. - Oman kodin ja huoneen esittely: valokuvia + teksti ruotsiksi ja englanniksi. - La buena vida -seinätyö parin kanssa, hyvään elämään kuuluvia asioita espanjaksi - 9.-luokan espanja: oman itsen ja barcelonalaisen Mireian vertailu (video) - 9. luokan espanja: Kuvaamataidossa tehtyjen Hyvä elämä -sarjakuvien kääntäminen tai uudestaan tekstittäminen espanjaksi - 8.-luokan saksa: Seinätyö Eine nette Familie eli mukava saksalainen mielikuvitusperhe. - Netti: mitä teen netissä, mitä pelaan etc., skype-yhteys partnereihin - Koulun esittely videovideokameralla englanniksi ja tulkkaus espanjaksi/saksaksi. - joulusanakirja, joka käännetään yhteistyökumppanien kanssa eri kielille (suomi, ruotsi, saksa, kreikka, espanja, turkki) -joulunviettotapojen vertailu kumppaneiden kanssa - Koulun esittely videokameralla englanniksi. Videon avainsanatekstitys ruotsiksi omaan käyttöön. Pyydämme kommentteja ja oman koulun esittelyä etwinning-partnereilta. - joulusanakirja: piirros/kuva: suomi, ruotsi, englanti, espanja, turkki, Uskonto: 7. luokan maailmanuskontojen kurssi: - hankkeen ideointi ja käsitekarttojen tekoa. Jokaisen uskonnon kohdalla mietimme, miten hyvä elämä näkyy. Miten eri uskontojen ajatukset hyvästä elämästä voivat olla ihmisiä ja kulttuureja yhdistäviä. Oppilaat vertailevat yhteistyökumppanien kanssa hyvän elämän määritelmiä - Käsitekartat sanoista maailmankansalainen ja hyvä elämä : näistä tehtiin Wordlesanapilviä (http://www.wordle.net/show/wrdl/ /hyv%c3%a4_el%c3%a4m%c3%a4) - (http://www.wordle.net/show/wrdl/ /9c_hyv%c3%a4_el%c3%a4m%c3%a4) 9. luokka etiikka:

12 - arvokortit: oppilaat saavat viisi korttia, joissa on erilaisia arvoja. Heidän pitää vaihtaa kortteja toistensa kanssa niin kauan, että ovat tyytyväisiä kortteihinsa. Tämän jälkeen pienissä ryhmissä perustelevat valintansa. Sen jälkeen vaihdetaan tilannetta: Kuvittele, että asuisitkin köyhässä kehitysmaassa Afrikassa. Mieti ja vaihda kortteja niin, että olet niihin tyytyväinen. Mikä muuttui? Miksi elämän edellytykset eivät nouse esille Suomessa (esim. puhdas vesi, puolueeton oikeuslaitos? - koko kurssin aikana käsitellessämme eri aiheita käänsimme ajattelutavan välillä afrikkalaiseksi, amerikkalaiseksi, aasialaiseksi. Miten abortti, seurustelu, seksi, päihteet ja alkoholi näyttäytyvät kun yrittää asettua jonkun toisen asemaan. - Ihmisarvon päivään liittyviä Hesarin juttuja luettiin ja niistä kirjoitettiin mielipidekirjoituksia. Kotitalous - Jokainen 7-luokkalainen kirjoitti esseen aiheena: Unelmaperheeni tulevaisuudessa. Esseiden pohjalta pohdittiin haaveiden ja lapsuuden kodin merkitystä unelmien luomisessa ja miten unelmat voisi saavuttaa. Osa jatkoi työtä kuvaamataidon tunneilla piirtämällä unelmaperheen. Osa esseistä käännetään englanniksi ja jaetaan etwinnigissä. - Hyvän ja terveellisen ruoan merkitystä hyvän elämän perustana mottoina hyvä ruoka parempi mieli, puoli kiloa kasviksia päivässä ja syödään yhdessä. Ruoan riittävyyttä kaikille maailmassa opiskellaan Heurekan Bon Apetit opetusaineistoa hyödyntäen. - Kotitalousopetuksessa kevään aikana aiheina ovat puhtaus ja raha - ympäristö ja kuluttajakasvatuksen keinoin teemme vertailevaa tutkimusta miten muissa maissa kierrätetään ja miten kotitalouksien tulot ja menot jakautuvat maailmassa. Kuvataide: - asetelma itselle tärkeistä esineistä - valitaan musiikkikappale, joka kuvaa hyvää tai huonoa elämää ja tehdään siitä työ. - hyvän ja huonon elämän symbolit - kotoa tuodun valokuvan ja muistelutyömetodin avulla työ, jonka aiheena on hyvä hetki. - European teens - valokuvatyöskentely

13 3. Talousraportti Osallistuminen työseminaariin : Matkakulut: juna Mlä-Hki-Mlä 3hlöä (3x 19 ) 19 Osallistuminen loppuseminaarin lokakuussa 19 Matkakulut: juna Mlä-Hki-Mlä 3hlöä (3x 19 ) Mahdolliset sijaiskulut hankkeen seminaareista yhteensä 3 hlöä 3 päivää ja teemapäivän koordinaattorin sijaiskulut kaikkien henkilöstökulujen sivukulut (sijaiset ja 545 suunnittelukulut) Hankkeesta aiheutuvat muut lisäkulut yhteensä* 3008 Yhteensä 4222 * Hankkeesta aiheutuvien muiden lisäkulujen erittely Suunnittelukulut 6höä x 14h yhteensä 84 tuntia á 31 /h sivukuluineen (25 /h) Suunnitteluryhmän työskentely 3 iltapäivää x 3h x 6 hlöä yhteensä 54 tuntia Yhteistyökoulujen haku, yhteydenpito, teemapäivän käytännön järjestelyt Yhteensä 32 tuntia Saija Hellström 26h Timo Parkkinen 12h Mari Mäkitalo-Aho 12h Rikka Hankonen 12h 2150

14 Mari Mäkitalo-Aho 12h Laura Hari 12h Suunnittelupalaverin tarjoilut 12 Maailmankansalaisen hyvä elämäteemapäivän kulut oppilaiden suunnitteleman teemapäivän tarvikkeita ja ruokakulttuuripäivän kuluja 846

15 11. Konkreettiset tuotokset - European Teens-valokuvakokonaisuus: Aki-Pekka Sinikosken valokuvanäyttelyn Finnish teens innoittamana oppilaat kuvasivat toisiaan keskellä omaa arkeaan itselle tärkeissä paikoissa tai tavallisissa ympäristöissä. Nämä kuvat jaettiin etwinning-sivuston kautta ja vertailtiin eri maiden kuvia. - oma kuva piirtäen tai valokuvaten - Maailmankansalaisen hyvä elämä seinä, johon vuoden aikana kerätään eri oppiaineisiin liittyviä töitä teemaan liittyen - opettajien ja oppilaiden pitämät aamunavaukset aiheesta hyvä elämä - hyvän elämän symbolit- näyttely koulun käytävillä - yhteistyö etwinning-kumppanien kanssa saatiin alkuun, vaikkakin kunnan atk-tuen ruuhkautuminen hidasti projektin etenemistä, koska - teemaviikon suunnittelu saatiin alkuun. Oppilaat saivat tehtyä Homma raha-anomuksia teemaviikon työskentelyjen toteuttamiseksi 12. Hankkeen toteuttamiseen sitoutuneet muut yhteistyökumppanit - UNICEF-kouluna UNICEFIN tuki hankkeen aikana Teemaviikon yhteistyökumppanina: - Risil Skole, Vestby, Norja. Yhteistyökoulut etwinning-yhteistyössä: - COLLEGE CAMILLE CHEVALIER, Chalon-sur-Saône, Ranska - Deutsche Schule Athen, Ateena, Kreikka - Tevfik İleri Anadolu Lisesi, Rize, Turkki - IES. JOSÉ RODRIGO BOTET, Manises-Valencia, SPAIN

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Mäntsälän kunta Lähiosoite Heikinkuja 4 Postinumero ja -toimipaikka 04600 Mäntsälä

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Mäntsälän kunta Lähiosoite Heikinkuja 4 Postinumero ja -toimipaikka 04600 Mäntsälä Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Mäntsälän kunta Lähiosoite Heikinkuja 4 Postinumero ja -toimipaikka 04600 Mäntsälä Puhelinnumero (vaihde) 019-2645 000

Lisätiedot

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu. Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Tampereella

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu. Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Tampereella Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu Puhelinnumero (vaihde) Lähiosoite Pispalanharju 47 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012

Selvitys Yanzu-verkostossa mukana olevan koulun Kiina-toiminnasta lv. 2011 2012 Vastaanottaja: Yanzu-hanke / koordinaattori Minna Koskinen Vaskivuoren lukio Virtatie 4, 01600 Vantaa minna.koskinen@eduvantaa.fi Raportti on toimitettava koordinaattorille viimeistään perjantaiksi 18.5.2012.

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie 4

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie 4 Vastaanottaja: Hankesuunnitelmalomake 2011 Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Lapinlahden kunta Lähiosoite Asematie

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

RUUSUVUOREN VALINNAISAINEET

RUUSUVUOREN VALINNAISAINEET RUUSUVUOREN VALINNAISAINEET 6. LUOKKA Info 5. luokkalaisille Valinnaisainetarjoitin aukeaa 26.3. klo 18.00 6. luokan valinnaisaineet Liikunta Tekstiilityö Mediataito Kotitalous LIIKUNTAKURSSI Sekä tytöt

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja

Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015. Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja Havukosken koulun yhteishakuilta 24.11.2015 Saija Tikkanen Oppilaanohjaaja PÄÄTTÖARVIOINTI Opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättöarvosanan tulee perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot