hallittu riski Tuttu, tuntematon katsaus 13 Sammutusvesien hallinnassa moni luottaa vielä tuuriin 16 Entistä parempia käyttöohjeita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hallittu riski Tuttu, tuntematon katsaus 13 Sammutusvesien hallinnassa moni luottaa vielä tuuriin 16 Entistä parempia käyttöohjeita"

Transkriptio

1 Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ajankohtaislehti katsaus Tuttu, tuntematon hallittu riski 13 Sammutusvesien hallinnassa moni luottaa vielä tuuriin 16 Entistä parempia käyttöohjeita

2 katsaus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ajankohtaislehti pääkirjoitus Kuva 123rf 14 Ekosuunnittelu-direktiivi laajenee energiaa käyttävistä tuotteista energiaan liittyviin tuotteisiin. Uusina ryhminä mukaan ovat tulossa muun muassa ikkunat, eristemateriaalit, hissit, kaapelit ja vesihanat. 12 Turvallinen Suomi -kolumni Hyvä riskienhallinta toimivan infrastruktuurin osalta sekä eri yritysten välillä on keskeinen osa kansainvälistä kilpailukykyämme, kirjoittaa VTT:n toimialajohtaja Jouko Suokas. Kuva 123rf Kuva Aila Välikoski Muuttuvat riskit Tukes tekee työtään riskiperusteisesti: valvonta kohdistetaan ensisijaisesti sinne, missä riskit ovat suurimmat. Uudet ja muuttuvat riskit pitää osata tunnistaa. Tukesin tuntosarvet ovatkin pystyssä ja riskitutkan säde on laaja: se ulottuu yksittäisestä teknolo giasta globaaleihin kysymyksiin Helsingin Energia ottaa hallintaan uudenlaisia riskejä, kun se etsii ratkaisua bioenergian polttoon. Nanomateriaalien käyttö teollisuudessa lisääntyy, mutta miten tunnistaa riskit, kun aine voi nanomitassa käyttäytyä tavalla, jota ei vielä tunneta. Kaivostoiminnan nopea kasvu, uudet teknologiat, auki jäänyt venttiili, tyyni sää. Tukes Talvivaarassa 15.maaliskuuta toteutuneen riskin jäljillä. Riski tulee latinan sanasta risicare, joka merkitsee karikon kiertämistä. 18 Tukeslainen esittelyssä Oikeudellisissa asioissa tulkintojen on oltava läpi talon samansuuntaisia. Mutta ei yhtenäistäminenkään ole itseisarvo. Erilaisille toimintatavoille on annettava tilaa silloin, kun se on järkevää, sanoo ylitarkastaja, lakimies Sanna-Mari Karjalainen. Moottorikelkkasafarille vasta ajoharjoittelun jälkeen Tukesin ajankohtaislehti Tukes-katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Päätoimittaja Johanna Salomaa-Valkamo Toimitusneuvosto, Tukes: Leena Ahonen, Tuiri Kerttula, Mikko Moisio, Esa Nikunen, Anna Pukander, Jouni Räisänen, Anne Sivula, Urho Säkkinen. Toimitus Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy, toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, ulkoasu Tiina Lautamäki Paino Tammerprint Oy, marraskuu 2012 Kannen kuva 123rf ISSN-L , ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) 5 Sähköä ilmassa Sähköinen liiketoiminta, nettibisnes, sähköinen asiointi ja some ovat tänä päivänä mukana lähes kaikkien organisaatioiden kehityssuunnitelmissa. Sähköinen-sana on tässä yhteydessä tosin hieman harhaanjohtava, koska ytimessä on tieto- ja viestintätekniikan uudenlainen hyödyntäminen erilaisissa yhteiskunnan toiminnoissa. Sähköäkin eri jännite- ja tehotasoilla toki tarvitaan, mutta lähinnä polttoaineen kaltaisena välttämättömyyshyödykkeenä. Sähköinen toiminta ja sähköiset palvelut ovat luonnollisesti näkyvästi esillä myös Tukesin arjessa ja suunnitelmissa. Esimerkiksi strategisella tasolla on menossa virastomme toimintaympäristön muutosanalyysi. Sen tekevät Tukes ja Tukesin neuvottelukunta web-kyselyyn perustuvana laajana verkkopohdintana. Sidosryhmämme ja henkilöstömme ovat osallistuneet kyselyyn kiitettävän aktiivisesti lähes 300 osallistujan voimin. Tulosten analysointi johtopäätöksineen valmistuu vuoden lopulla. Sen jälkeen tehdään tarvittavat kurssintarkistukset strategiaamme ja toimintasuunnitelmiimme. Ulkoisten sidosryhmien näin laaja osallistaminen strategiatyöhömme on ensiarvoisen tärkeää, vaikka mandaattimme ja toimintasääntömme perustuvatkin hyvin vahvasti lainsäädäntöön. Onhan turvallisuuden ja luotettavuuden vaaliminen työtä, joka on tarkoitettu kansalaisten, yritysten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden hyväksi. Sähköinen liiketoiminta ja nettikauppa pelisääntöineen on yksi asiakokonaisuus, jota strategiatyössämme pohdimme. Keskeinen kysymys kuuluu, miten säädöstenmukaisuus varmistetaan modernissa globaalissa nettiliiketoimintaympäristössä. Suomi ja Tukes ovat tässä osa EU:takin isompaa kokonaisuutta. Viranomaisvalvontajärjestelmäthän perustuvat pitkälti perinteisiin kaupankäyntitapoihin, joissa tavarat liikkuvat fyysisten jakeluketjujen kautta valmistajalta asiakkaalle. Maiden rajat ovat ikään kuin portteja, joissa tuotteet tulevat eri sääntelyjärjestelmien ja viranomaisten kontrolliin. Nämä portit ovat myös nettibisneksessä olemassa. Ongelma on karrikoiden se, että aidat porttien ympäriltä ovat kaatuneet. Tarvitaan uusia valvontakonsepteja ja kansainvälisiä yhteistyöjärjestelmiä. Viestintä, neuvonta ja valistus ovat työkalujamme myös uudessa toimintaympäristössä. Yritysten, tai paremminkin yritysverkostojen, omavalvonta on aiempaakin tärkeämpää. Sen toimivuus tulisi varmistaa yhä virtuaalisemmiksi ja dynaamisemmiksi käyvissä jakeluverkostoissa. Tavaroiden ja palveluiden laatu ja luotettavuus tehdään tulevaisuudessakin lopulta aina yrityksissä. Viranomaisvalvonnan mitoittamisessa onkin olennaista, että valvontaverkoston kokonaisuus toimii. Seppo Ahvenainen ylijohtaja Tukes Kuva Mikaela Löfroth Miten säädöstenmukaisuus varmistetaan modernissa globaalissa nettiliiketoimintaympäristössä? Tukes valvoo ja edistää monialaisesti teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaali turvallisuutta. Sen toimialoja ovat muun muassa sähkö ja hissit, kemikaalituotantolaitokset, kaivosasiat, räjähteet, ilotulitteet, painelaitteet, mittauslaitteet, jalo metallituotteet, pelastustoimen laitteet, rakennustuotteet, kuluttajaturvallisuus, kemikaalien tuotevalvonta sekä tuotteiden energia- ja ekologinen tehokkuus. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), PL 66, Helsinki Kalevantie 2, Tampere Valtakatu 2, Rovaniemi 2 Tukes-katsaus Tukes-katsaus 3

3 Ajankohtaista Kuva Plugi Kattila tulella, kokki tarkkana! Nordex-kokoukseen osallistui valvontaviranomaisia kaikista Pohjoismaista. Nordexilla on pitkät perinteet: kokouksia on järjestetty 1970-luvulta lähtien. Pohjoismaiden valvontaviranomaiset koolla Tampereella Teksti ja kuva Anne Sivula Tukes isännöi syyskuussa 2012 Tampereella Nordex-kokousta, joka toi yhteen kemikaalien käytön ja räjähteiden turvallisuutta valvovat viranomaiset eri Pohjoismaista. Vuosittain järjestettävässä kokouksessa käytiin läpi maiden ajankohtaisia asioita ja vertailtiin käytäntöjä turvallisuuden edistämisessä. Keskeiseksi aiheeksi nousi Seveso III -direktiivi ja sen toteuttaminen. Direktiivi koskee teollisuuden vaarallisten kemikaalien suuronnettomuusvaaran torjuntaa. Heinäkuussa 2012 annettu uusi direktiivi pitää saattaa voimaan toukokuuhun 2015 mennessä. Sähköliedet ovat eniten sähköpaloja aiheuttavia sähkölaitteita Suomessa, ja useimmiten palon syynä on valvomaton ruuanlaitto. Vuosina 2010 ja 2011 sähköliedestä tai -uunista on syttynyt noin tuhat paloa vuodessa. Tukesin tiedossa ei ole yhtään viallisen lieden tai uunin aiheuttamaa tulipaloa. Paitsi että kokki poistuu keittiöstä ja unohtaa kokkauksensa, myös lemmikkieläimet aiheuttavat vaaratilanteita. Esimerkiksi liedelle jäänyttä ruokaa tavoittelevat kotieläimet ovat kääntäneet lieden kytkimiä. Tai liesi on voinut napsahtaa päälle, kun sen ohi on kuljettu kiireellä tai esimerkiksi raskasta taakkaa kantaen. Kotien sähköpaloturvallisuutta voidaan parantaa merkittävästi erikseen hankittavilla liesiturvalaitteilla. Osa laitteista hälyttää tunnistettuaan liedellä nopeaa lämmönnousua tai savua. Hälytyksen lisäksi useat liesiturvalaitteet katkaisevat liedestä virran ja sammuttavat liedellä syttyneen palon. Edistyneimmät liesiturvalaitteet ilmoittavat hälytyksestä haluttuun matkapuhelimeen. Liesiin liittyvien hälytysten lisäksi liesiturvalaite voidaan antureiden avulla saada hälyttämään esimerkiksi vesivuodosta astianpesukoneen takana. Liesiturvalaite voidaan asentaa niin uuden kuin käytössä olevan lieden yhteyteen. Suomi on onnistunut hyvin direktiivin toteuttamisessa. Kokouksessa kävi ilmi, että muilta mailta on kuitenkin oppimista. Varsinkin Norja on toiminut esimerkillisesti. Se on erittäin hyvin perillä valvomiensa laitosten tilanteista. Aiomme tiivistää Pohjoismaista yhteistyötä ja hakea yhteisiä linjoja EU-vaikuttamiseen, kertoo johtaja Päivi Rantakoski. Ensimmäinen askel on loppuvuodesta Helsingissä järjestettävä yhteiskokous, jonne Tukes kutsuu Pohjoismaiden Sevesoviranomaiset. Kuva Martti Tammisto Ruuanlaittoa ja lieden muuta käyttöä tulee aina valvoa. Vaikka keittiössä olisi teknisesti turvallinen liesi, tai liesi johon on kytketty liesiturvalaite, palovaroitinta ei saa unohtaa. Jokaiseen turvalliseen keittiöön kuuluu myös sammutuspeite, muistuttaa ylitarkastaja Jukka Lepistö Tukesista. Pohjoismaisesta vertailusta uutta tietoa sähkötapaturmien ehkäisemiseksi Kuva Plugi Miten eri Pohjoismaissa kerätään tietoa sähkötapaturmista ja miten sähkötapaturmakuvaukset poikkeavat toisistaan? Mitä sähköturvallisuuden varmistamiseksi ja sähköisten riskien hallitsemiseksi tehdään? Tätä selvittää Tukesissa diplomityötään tekevä Minna Kinnunen. Eri maissa on erilaiset säädökset sähkötapaturmien ilmoittamisesta. Lisäksi aliraportoinnin vuoksi viranomaiset eivät tiedä sähkötapaturmien todellista määrää, Minna Kinnunen sanoo. Hänen työnsä tarkoituksena on löytää uutta tietoa sähkötapaturmien ehkäisyä varten. Työssä ei keskitytä pelkästään ammattilaisiin, vaan aineistona ovat myös maallikoille sattuneet sähkötapaturmat. Työssä on haastateltu muun muassa pohjoismaisia sähköturvallisuusviranomaisia, ja se on saanut rahoitusta Sähköturvallisuuden edistämiskeskukselta. Kelkkasafarille vasta ajoharjoittelun jälkeen Tukes ja kuntien terveystarkastajat ovat selvittäneet yhdessä moottorikelkkapalvelujen turvallisuutta. Projektissa tehtiin runsaat 30 tarkastusta pääosin Lapissa ja Pohjois-Suomessa viime helmi-huhtikuussa. Taustalla ovat moottorikelkkapalveluissa viime vuosina sattuneet henkilövahingot ja onnettomuudet. Palveluja tarjotaan varsinkin turisteille, joilla ei ole aiempaa kokemusta kelkkailusta ja Suomen luonnonoloista. Tarkastuksissa selvitettiin, miten asiakkaat perehdytetään kelkkailuun ja järjestetäänkö heille etukäteen valvottua ajoharjoittelua, kertoo ylitarkastaja Kaarina Kärnä Tukesista. Myös kelkkojen vuokrausta selvitettiin. Kärnän mukaan osa yrittäjistä ei vuokraa turvallisuussyistä kelkkoja ulkomaalaisten omaan käyttöön, osa järjestää heille oppaan retkille. Loppuraportti tarkastusten tuloksista valmistuu loppuvuodesta. Alustavasti voidaan jo sanoa, ettei vakavia turvallisuuspuutteita löytynyt, toki parannettavaa aina on. Parhaiten turvallisuutta kohennetaan asiakkaiden huolellisella perehdyttämisellä ja suunnittelemalla kelkkareitit hyvin, Kärnä sanoo. Terveystarkastajat kävivät läpi moottorikelkkapalvelujen turvallisuutta Tukesin laatiman tarkastuslistan avulla. Lista on tarkoitettu myös palveluntarjoajien tietopaketiksi ja omavalvonnan välineeksi. Kuva Tukes Turvallisesti pallomeressä Sisäleikkipaikkojen turvallisuutta selvitetään Tukesin, kuntien ja aluehallintovirastojen yhteisessä projektissa. Tarkastuksia tehdään ympäri Suomea leikkipaikoissa, joita tarjotaan omana palvelunaan. Ulkopuolelle jäävät siten esimerkiksi kauppojen, ravintoloiden, huoltoasemien ja hotellien leikkitilat. Uuden kuluttajaturvallisuuslain mukaan kaikilta sisäleikkipaikkoilta vaaditaan turvallisuusasiakirja. Projektissa varmistetaan leikkipaikan turvallisuustoimien riittävyys ja poistetaan mahdolliset vaarat ja puutteet. Leikkivälineiden kuntoon suunnataan projektissa erityistä huomiota, samoin leikkitoiminnan ja ikärajoitusten valvonnan järjestämiseen. Tukes vei viestiä Jukolassa Turvallisuutta ja luotettavuutta edistävä viestintä on Tukesin perustehtäviä, ja joskus viestinnässä jalkaudutaan myös erilaisiin tapahtumiin. Viime kesäkuussa Tukesilla oli oma osasto maailman suurimmassa suunnistusviestissä ja Suomen suurimmassa liikuntatapahtumassa, Jukolan Viestissä Vantaalla. Tukes välitti suunnistusväelle turvallisuustietoa muun muassa kesäpihaan ja -harrastuksiin liittyvistä asioista. VAROn käytettävyys paranee Tukesissa on parhaillaan menossa Vaurio- ja onnettomuusrekisteri VAROn kokonaisvaltainen uudistaminen. Tavoitteena on kehittää rekisteriä vastaamaan entistä paremmin sen eri käyttäjäryhmien onnettomuustietoon liittyviä tarpeita. Tarkoitus on parantaa rekisterin käytettävyyttä sekä hyödynnettävyyttä. Esimerkiksi hakutoiminto uudistuu täysin. Rekisteristä voi ensi vaiheessa hakea onnettomuuksia vuodesta 2005 alkaen aina nykypäivään asti. Rekisteri sisältää muun muassa kemikaali-, nestekaasu-, maakaasu-, sähköpalo-, painelaite-, kaivos-, räjähde-, ilotulite- sekä vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä onnettomuuskuvauksia. Lisäksi rekisteristä löytyy hissi- ja sähkötapaturmakuvauksia. Yritykset voivat hyödyntää rekisterissä olevia onnettomuuskuvauksia esimerkiksi sähköturvallisuuskoulutuksissa tai osana kemikaaliriskien tunnistamisprosessiaan. Uusi VARO on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2012 loppuun mennessä. Se korvaa nykyisin käytössä olevan käyttöliittymän ja löytyy vanhasta osoitteesta 4 Tukes-katsaus Tukes-katsaus 5

4 Teemana Muuttuvat riskit Mitä JOS? Tukesin työn yksi olennainen periaate on riskiperusteisuus: koska ihan kaikkea ei voida valvoa ja tutkia, valvonta kohdistetaan ensisijaisesti sinne, missä riskit ovat suurimmat. Mutta riskitkin muuttuvat, uusia syntyy, vanhat näyttäytyvät uusissa yhteyksissä uudenlaisina. Nousevien riskien havaitseminen, arvioiminen ja hallitseminen vaativat jatkuvaa ajan hermolla olemista sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tuttu, tuntematon, hallittu riski Riskiperusteiseen ohjaamiseen on työkaluja ja malleja kuten säännöllisesti tehtävät toimintaympäristön muutosanalyysit kriteerejä ja pelisääntöjä, tuntumaa, kokemusta ja koulutusta. Paljon käydään konferensseissa ja keskustellaan tutkijoiden ja muiden viranomaisten kanssa. Tuntosarvet ovat ylhäällä koko ajan pysyäksemme perillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu oli sitten kyse yksittäisestä teknologiasta tai globaalista kysymyksestä. Avoimuus, aktiivisuus, tiedonvaihto ja yhteistyö ovat erittäin tärkeitä ja laajojen näkemysten hakeminen on keskeinen tavoite, sanoo riskitietoisten päätöksentekoprosessien kehittämistä selvittävä Tukesin yli-insinööri Minna Päivinen. Riski itsessään voi olla uusi tai se voi olla vanha, joka ympäristön tai teknologian muutoksen vuoksi aktivoituu uudelleen. Esimerkiksi tietoturvariskejä on ollut aina, mutta tietoturva-aukkoja ei ole käytetty niin kuin nyt, kun on syntynyt tahto käyttää niitä valtiotason kyberhyökkäykseen, sanoo Tukesissa tutkimuksesta, kehittämisestä ja laadusta vastaavan ryhmän päällikkö Mikko Moisio. Tai mitä tapahtuu, kun vaikkapa energian säästämiseksi kehitetään jokin yksittäinen teknologia, mutta sen toteutukselle ei ollakaan valmiita? Näin kävi led-lampuissa: oli olemassa oleva turvallinen tuote, mutta sitten joku keksi yhdistää sen loistevaloputkeen saadakseen aikaan ekolamppuja. Syntyi tuote, josta voi saada sähköiskun. Moisio muistuttaa, että ongelmallisempaa kuin uuden riskin ja sen vaikutusten tunnistaminen on saada uusi riski hallintaan, luoda siitä kokonaiskäsitys ja viestiä siitä suurentelematta uhkakuvia. Tästä nano on hyvä esimerkki. Nanoteknologian kehitys tuo laajan kategorian uusia asioita, mutta niitä ei pidä niputtaa yhteen. Eikä kaikki nano ole kovin uuttakaan. Nanohiukkasia esiintyy luonnossa, ja niitä on käytetty esimerkiksi maaleissa jo vuosisatoja. Nano-termin käyttö on harhaanjohtavaa, sillä nano ilmaisee kokoa eikä nanoriski siis kerro mitään. Vähän kuin kysyisi, onko pieni kokonsa vuoksi vaarallista, Minna Päivinen sanoo. Entä mitä tekee ihminen? Lisää usein riskin toteutumisen riskiä omalla käyttäytymisellään. Esimerkiksi tiedetään, että huonot sähköliitokset aiheuttavat eniten sähköpaloja. Silti riski realisoituu aina uudestaan, Moisio huomauttaa. n Helsingin Energian Hanasaaren hiilivoimalan tiiliseinän viereen nousi loppukesällä kiiltävä terässiilo uuden ajan airueena. Tarkoituksena on testata, miten fossiilisten polttoaineiden käyttöä voisi vähentää ja tuottaa helsinkiläisille sähköä ja lämpöä hiilineutraalilla bioenergialla. Helsingin Energia etsii ratkaisua bioenergian käyttöön Teksti Martti Tammisto Kuvat Martti Tammisto ja Plugi Pienellä koelaitteistolla testataan nyt, miten puupelletit käyttäytyvät, kun niitä poltetaan yhdessä hiilen kanssa, millä seossuhteella poltto onnistuu, miten ne käyttäytyvät pesässä ja vaikuttavat päästöihin tai tuhkaan. Suomessa on varsin vähän kokemusta pellettien rinnakkaispoltosta hiilen kanssa. Pellettien palamisominaisuudet ovat erilaiset kuin hiilen. Arvioiden mukaan jo 10 prosentin osuus alkaa olla haasteellista: typen oksidien määrä voi nousta, pelletti ei pala stabiilisti ja tuli voi jopa sammua. Biomassan polton tekniset riskit ovat meille uusia. Kun polttomäärät myöhemmin kasvavat, ratkaistavaksi tulevat myös varastointiin ja logistiikkaan liittyvät asiat, johtaja Ari Laine Helsinki Energiasta sanoo. Uusia ovat myös biopolttoaineen hankintaan liittyvät asiat. Hiilen ostamisen osaamme, mutta biomassasta meillä ei ole kokemusta, Laine muistuttaa. Tekniikan lisäksi biomassan polttoon liittyy myös taloudellisia ja poliittisia uhkia. Voimalaitosinvestoinnit tehdään vuoden tähtäimellä. Jos tuki- tai verotuspolitiikalla niiltä nykäistään matto alta, katoaa ainakin osa investoinnin kannattavuudesta. Suomalaisille on itsestään selvää, että metsäbiomassa on uusiutuva polttoaine, mutta Keski-Euroopassa on vahvoja voimia, joiden mukaan vain nopealla vuosisyklillä kiertävä agrobiomassa on uusiutuvaa, Laine muistuttaa. Tarjolla monta tietä Syksyn aikana Hanasaaressa poltetaan pellettejä 500 tonnia, vuonna 2014 Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla määrä on tarkoitus nostaa tonniin. Se tarkoittaa jo 5 7 rekkakuormaa päivässä ja se on kuitenkin vasta alkusoittoa tulevalle. Helsingin kaupunginvaltuusto on ilmoittanut tekevänsä vuonna 2015 päätöksen jatkosta. Vaihtoehtoina ovat Vuosaaressa nyt toimivien maakaasuvoimaloiden rinnalle rakennettava biovoimala tai pellettien osuuden nosto Hanasaaressa ja Salmisaaressa 40 prosenttiin. Jos jälkimmäiseen ratkaisuun päädytään, pitää keskellä kaupunkia toimiviin voimaloihin kuljettaa vuosittain tonnia pieniä hienoksi jauhetusta puusta puristettuja nappeja. Hanasaareen kuljetus voidaan hoitaa ainakin osittain meritse proomuil- Pellettien varastointiin, siirtoon ja jauhamiseen liittyvien riskien minimoimiseksi Hanasaaren koelaitteisto on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi, vt. voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström (oik.) kertoo ylitarkastaja Teuvo Blombergille. 6 Tukes-katsaus Tukes-katsaus 7

5 Teemana Muuttuvat riskit la, Salmisaareen ainoa vaihtoehto on autokuljetus, lisäksi tarvitaan johonkin suhteellisen lähelle puskurivarasto. Tällä hetkellä koko maassa poltetaan vuosittain noin tonnia pellettejä. Ari Laineen mukaan elegantein, mutta kallis ratkaisu on bio-sng, puuta kaasuttamalla tuotettava synteettinen maakaasu, jota voitaisiin käyttää Vuosaaren nykyisissä voimalaitoksissa. Kaasutus voidaan tehdä muualla ja siirtää voimalaan nykyistä maakaasuverkkoa pitkin. Jos ratkaisu on Vuosaaren voimalan kolmannen yksikön rakentaminen, polttoainevaihtoehtoja on enemmän. Vaihtoehtoina voisivat olla myös biohiileksikin sanottu paahdettu biomassa tai tavallinen metsähake. Nano tuo uuden mittakaavan riskien tunnistamiseen Riskit kartoitetaan tarkkaan Kun voimalan tapaisessa laitoksessa tehdään muutoksia, projektiin liittyy aina myös vaaran arviointi, jota varten kootaan mahdollisimman asiantunteva ryhmä analysoimaan mahdolliset riskikohdat. Muutokset käydään läpi myös kemikaalivalvontaan liittyvissä Tukesin määräaikaistarkastuksissa. Silloin katsotaan, että riskin arvioinnit on tehty ja niiden edellyttämiin toimiin on ryhdytty, ylitarkastaja Teuvo Blomberg Tukesista sanoo. Lisäksi tarkastuslaitos tarkastaa voimalan muutostöiden teknisen toteutuksen painelaitesäädösten perusteella. Vaarallisia aineita biopolttoaineen käyttö tuskin tuo lisää, mutta on analysoitava, vaikuttavatko muutokset jo olemassa oleviin järjestelmiin, ja varmistettava, ettei riskiä tule uudesta polttoaineesta suhteessa vanhoihin. Koska voimalaitokset ovat kaupungin suurimpia riskikohteita, tarkastuksiin osallistuvat myös palo- ja työsuojeluviranomaiset. Pellettien varastoinnissa otetaan huomioon puupölyn palo- ja räjähdysriski suhteessa sekä laitoksen omaan toimintaa että naapureihin. Pellettien ympäristöriskit ovat kuitenkin paikallisia esimerkiksi öljyonnettomuuksiin verrattuna. n Näkymätön maailma n Kreikankielinen sana nano tarkoittaa kääpiötä. Nanometri on millimetrin miljoonasosa. n Nanoteknologiaan ladataan suuria odotuksia kaikilla tieteenaloilla lääketieteestä elektroniikkaan. Tuotteisiin haetaan nanoteknologian avulla uusia ominaisuuksia. Lennokkaissa visioissa kannettavat tietokoneet ovat tulevaisuudessa taipuisia kalvoja, ja nanokokoinen lääkeaine sujahtaa suoraan syöpäsoluun. Nanomateriaalien käyttö teollisuudessa on lisääntynyt nopeasti. Esimerkiksi urheiluvälineissä, aurinkorasvoissa ja muissa kosmetiikkatuotteissa ne ovat jo yleisiä. Nanohiukkasten terveys- ja ympäristöhaitoista tiedetään kuitenkin vasta vähän. Teksti Päivi Eskelinen Kuva 123rf -R iskien tunnistaminen on vaikeaa, koska aine voi käyttäytyä nanomitassa tavalla, jota ei tunneta. Vaikutus solutasolla voi vaihdella myös sen mukaan, mitä epäpuhtauksia nanopartikkeliin on kiinnittynyt tai millä aineella se on päällystetty, erikoissuunnittelija Jukka Ahtiainen Tukesista selvittää. Nanomateriaalien teollinen käyttö on virittänyt EU:ssa vilkkaan keskustelun. Keskipisteessä on ollut kaikkia EUjäsenmaita sitova REACH-asetus, joka säätelee kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyjä. Euroopan komission suositus nanomateriaalien määritelmäksi valmistui vuosi sitten. Sen jälkeen on väitelty, pitäisikö nanomateriaalit ottaa erikseen esille REACH-asetuksessa. Esimerkiksi Saksa ajaa asetuksen avaamista ja täydentämistä, ja Tanska on ehdottanut erillistä EU-asetusta nanomateriaaleille. Suomen kanta on, että REACH kattaa myös nanomateriaalit, Ahtiainen kertoo. Ranskan tavoin jotkut jäsenmaat aikovat kartoittaa nanomateriaalien käyttöä kansallisella lainsäädännöllä. Nanomateriaalit aiheuttavat siis suurta huolta, mutta Ahtiainen suosittaa käyttämään tervettä harkintaa. On totta, että tietyissä oloissa moniseinäinen hiilinanoputki muistuttaa terveydelle vaarallista asbestia, mutta kaikki nanomateriaalit eivät aiheuta riskiä. Helposti voi käydä niinkin, että myös terveydelle ja ympäristölle hyödyllisiä nanomateriaaleja säädellään liian raskaasti, hän sanoo. Nanoreg virittää vuoropuhelua Säädöksillä ohjeistamisen rinnalle on noussut ajatus teollisuuden ja viranomaisten yhteisestä, turvallisuutta edistä västä vuoropuhelusta. Se on yksi Nano reg-hankkeen kulmakivistä. Vuosina toteutettavan hankkeen toinen kantava idea on Safe by design. Vakaa, turvallinen toimintaympäristö on viranomaisten ja teollisuuden yhteinen etu. Sitä tarvitaan, jotta uudet sovellukset ja innovaatiot sekä niitä seuraavat investoinnit ovat ylipäätään mahdollisia, Ahtiainen sanoo. Nanoregiin osallistuu viranomaisia, tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä ja yrityskonsortioita useista Euroopan maista. Hanke tähtää riskienhallinnan ja turvallisuusohjeiston kehittämiseen, mahdollisesti myös lainsäädännön uudistamiseen. Yhteistyön tarve on tätäkin laajempi, sillä nanoteknologia on aidosti globaali asia. Nanomateriaalien turvallisuutta on pohdittu muun muassa OECD:ssa EU:n, Kanadan, USA:n, Japanin, Korean ja Kiinan johdolla, mutta tuloksia odotetaan vielä. Turvallisuustietoa tarvittaisiin kuitenkin nopeasti asetusten ja hallinnoinnin pohjaksi, Ahtiainen sanoo. Suomi mukaan nanosellulla Suomesta Nanoregiin osallistuvat kansallisesta REACH-valvonnasta ja -ohjauksesta vastaava Tukes hankkeen kansallisena koordinaattorina, nanoteknologian turvallisuutta tutkiva Työterveyslaitos sekä Stora Enso, UPM ja Kemira yhteisenä Nordic Cellulosa -konsortiona. Suomi vie hankkeeseen kansallisena tutkimustehtävänään suurta kiinnostusta ja lupauksia herättäneen nanofibrilliselluloosan eli nanosellun. Aikomuksena on osoittaa biohajoavan nanosellun turvallisuus kokeellisesti. Se on erittäin tärkeää, jotta nanosellua voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikepakkausten raaka-aineena, Ahtiainen kertoo. n 8 Tukes-katsaus Tukes-katsaus 9

6 Teemana Muuttuvat riskit Mitä Talvivaarassa tapahtui 15.maaliskuuta Taso 5: Yhteiskunta, lainsäädäntö, viranomaistoiminta Taso 4: Laitoksen suunnittelu ja toimivuus Taso 3: Tehtaan johtamisjärjestelmä Rikkivetyä syötetään ylimäärä saostusja virtausmittausongelmien vuoksi Tekniset ongelmat vieneet huomiota ja resursseja turvallisuusasioista Läheltä piti -tilanteiden ja työntekijöiden tekemien havaintojen puutteellinen käsittely Taso 2: Työntekijöiden toiminta Taso 1: Tapahtuma ja olot AcciMap-visualisointi Aki Ijäs, Tukes Kaivostoimialan nopea kasvu ja muutokset teknologiassa Yksi Talvivaara Sotkamo Oy:n työntekijä kuoli tehdasalueen pihalla tehdessään näytekierrosta 15. maaliskuuta. Kuolinsyyksi todettiin korkeat rikkivetypitoisuudet. Tutkinnassa selvisi, että onnettomuuspäivän aamuna kalkkikivilietelinjan venttiili oli jäänyt tehdashallissa auki. Auki jääneestä venttiilistä lattialle valunut liete päätyi lattiakaivoon, josta automaattikäynnisteinen pumppu pumppasi lietteen edelleen ulkona sijaitsevaan esineutraloinnin varastosäiliöön. Varastosäiliöliuoksen ja kalkkikivilietteen reaktio tuotti suuren määrän hiilidioksidia, joka säiliöstä purkautuessaan aiheutti myös säiliön kaasutilassa olleen rikkivedyn purkautumisen ulos. Tyynessä säässä rikkivetypitoisuudet pysyivät korkealla, ja ilman hengityssuojainta ja kaasumittaria näytekierrosta tehnyt työntekijä menehtyi. Kalkkikivilietteen pumppaamista lattiakaivosta varastosäiliöön ei ollut riskien ar vioinneissa tunnistettu vaaratekijäksi. n...ja mitkä tekijät vaikuttivat onnettomuuteen? Rikkivedyn vapautuminen liuoksesta Hönkien purkautuminen ulos säiliöstä ylipaineesta johtuen Tyyni sää Liuotus- ja saostustekniikasta vähän aiempia kokemuksia Kaikkia rikkivetypäästölähteitä ei ole tiedostettu suunnitteluvaiheessa Riskianalyysi ei ole kattava Tuotantotavoitteiden ja turvallisuuden yhteensovittaminen Riittämätön rikkivetyriskin tiedostaminen toiminnan aikana Kalkkilietteen pääsy keräilykaivoon Suuret rikkivetypitoisuudet Viranomaisten valmiudet varmistua uusien tekniikoiden turvallisuudesta Auki jäänyt venttiili Lattiakaivosta yhteys esineutraloinnin varastosäiliöön Venttiilien jumiutuminen ja puutteellinen huolto. Riittämätön tiedotus ja tiedonkulku rikkivetyriskeistä Tiedonkulku vuorojen vaihdossa puutteellista Ei hengityssuojainta Ei henkilökohtaista kaasumittaria Yksintyöskentely Kaivostoiminnan nopea kasvu, uudet teknologiat, auki jäänyt venttiili, tyyni sää. AcciMap-visualisointi kertoo havainnollisesti, miten monet tekijät eri tasoilla vaikuttivat esimerkiksi Talvivaarassa 15.maaliskuuta sattuneeseen kemikaalionnettomuuteen, sanoo ylitarkastaja Aki Ijäs. Alueen puutteellinen eristys Yksi työntekijä menehtyy hengitettyään rikkivetyä Riskin jäljillä Tukesin onnettomuustutkinnassa käytetään yhä useammin onnettomuuteen johtaneista syistä kertovaa AcciMap-analyysityökalua. Syitä tarkastellaan yhteiskunnan, laitoksen suunnittelun ja toimivuuden, tehtaan johtamisjärjestelmien, työntekijöiden toiminnan sekä itse tapahtumien ja olojen tasolla. Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila -K un onnettomuuteen johtaneita tekijöitä tarkastellaan monella tasolla, huomiota ei kiinnitetä ainoastaan siihen viimeiseen, usein tekniseen vikaan, esimerkiksi vuotavaan venttiiliin. Näin myös pystytään turvallisuuden parantamiseksi vaikuttamaan toimintaan laajasti, koska ei päädytä vain korjaamaan teknistä vikaa, sitä rikkimennyttä venttiiliä, sanoo Talvivaaran onnettomuudesta AcciMap-visualisoinnin tehnyt ylitarkastaja Aki Ijäs Tukesin prosessiturvallisuusryhmästä. Esimerkiksi Talvivaaran onnettomuusanalyysistä näkee, kuinka moni asia meni vikaan ja kuinka monesta asiasta turvallisuus olisi pitänyt varmistaa. Toisaalta se kertoo myös, että onneksi monen asian on mentävä vikaan, ennen kuin onnettomuusriski toteutuu, Ijäs huomauttaa. Toiminnanharjoittaja arvioi riskit ja Tukes tarkastaa, onko arvio tehty kunnolla. Jos onnettomuus sattuu, se tutkitaan yhteistyössä. Emme etsi syyllisiä, vaan onnettomuuden syitä ja tietoa opiksi kaikille. Siksi haluamme aktivoida toiminnanharjoittajaa onnettomuustutkintaan, kehotamme tekemään oman selvityksen, ettei vain odotella meidän tuloksiamme. Tukes lisää resursseja laitostarkastuksiin. Kun aiemmin käynnille lähti yksi tarkastaja, nyt isoihin laitoksiin ja vaativimpiin kohteisiin voidaan harkita kahden tarkastajan lähettämistä. Työtä voidaan jakaa, osaamisia ja näkökulmia yhdistää. Toimintamme on riskiperusteista, suurimman riskin kohteisiin kohdistetaan enemmän resursseja. Lupalaitoksen tarkastusväli on viisi vuotta, toimintaperiaateasiakirjalaitoksen kolme vuotta ja turvallisuusselvityslaitoksen vuosi. Voimme tihentää tai harventaa tarkastusvälejä. Jos tarkastuksilla käydään usein, se ei siis välttämättä tarkoita, että laitos olisi huonosti hoidettu, vaan että se on haastava ja ison riskin kohde, Aki Ijäs sanoo. n Elämyksen hinta Mitä hurjempaa, sitä elämyksellisempää. Elämysjahdissaan ihmiset haluavat ottaa riskejä, mutta jos kyse on järjestetystä elämyspalvelusta, turvallisuudesta vastaa aina palvelun tarjoaja, toiminnan harjoittaja. Vaarallista palvelua ei saa tarjota. Tietty riskitaso kuitenkin hyväksytään ja lajin luonne otetaan huomioon. Laskettelussa nilkka voi nuljahtaa, hevosen selästä voi pudota. Mutta niin vaarallista lajia ei saa tarjota kuluttajalle, että siinä epäonnistuminen voi johtaa vammautumiseen tai hengenlähtöön. Viranomainen valvoo turvallisuutta ja pyrkii edistämään sitä, mutta se ei ole vastuussa siitä. Toiminnan harjoittajien käyttöön ja työvälineiksi annetaan tarkastuslistoja, jotta he voivat tehdä myös omavalvontaa. Lisäksi laki määrittelee ne palvelutyypit, joissa on laadittava turvallisuusasiakirja. Elämyspalveluja valvotaan kuluttajaturvallisuuslain nojalla. Laki tuli voimaan tämän vuoden alussa, sitä ennen oli laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuudesta. n Kuva Annikaisa Knuutila 10 Tukes-katsaus Tukes-katsaus 11

7 Kuva VTT Jouko Suokas Toimialajohtaja, VTT Professori Turvallinen Suomi Verkottumisen hyödyt, riskit ja hallinta Tukes selvitti: tuuriin Sammutusjätevesien hallinnassa moni luottaa vielä Me elämme vahvasti verkottuneessa maailmassa. Olemme tottuneet siihen, että erilaiset hyödykkeet ja palvelut ovat koko ajan halutessamme saatavilla. Jos vaikkapa sähkö tai vesi katkeavat lyhyeksikin aikaa, meille aiheutuu runsaasti ongelmia. On monia yhteiskuntia, joissa näin ei ole. Vaikkapa Intiassa sähkön tuotanto ei riitä vastaamaan jatkuvaan kysyntään. Maalaiskylissä on totuttu säännöllisiin useita tunteja kestäviin sähkökatkoihin, joilla varmistetaan suurkaupunkien sähkönsaanti. Toisinaan myrsky voi katkaista sähkön jopa useiksi päiviksi, pahimmillaan yli viikoksi. Itse koin tämän kesämökillämme viime joulun Tapani-myrskyn seurauksena. Satakunnan alueella oli pahimmillaan yli taloutta ilman sähköä. Viisi päivää myöhemmin oli vielä yli 600 taloutta ilman sähköä. Pahiten tämä koetteli maatiloja, joiden oli hankittava aggregaatteja paikalliseen sähkön tuotantoon. Tämä on sikäli hyvä esimerkki, että riskin seurausten ollessa merkittävät, tässä tapauksessa karjatilan tuotannon pysähtyminen ja eläinten terveyden vaarantuminen, on kunkin syytä myös itse varautua seurauksia lievittäviin toimiin. Mieluiten jo etukäteen. Yritykset toimivat vahvan globaaleissa verkostoissa. Niissä logistiikan hallinta on hyvin keskeinen asia. Jonkun alihankkijan tehtaalla sattunut tulipalo tai tsunami voi vaikuttaa komponenttien saatavuuteen ja hintaan. Esimerkiksi Japanin tsunami heijastui tiettyjen elektroniikkateollisuuden komponenttien saatavuuteen välittömästi. Hyvää riskienhallintaa tässä on välttää riippuvuutta yhdestä toimittajasta sekä ylläpitää rinnakkaista tuotantoa usealla mantereella. Useita vesi- ja energialaitoksia ohjataan ja valvotaan etäpisteistä. Silloin luotettava mittaaminen ja tiedon siirto ovat tärkeitä tekijöitä. Keskittämällä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja samalla parantaa valvomohenkilöstön ammattitaitoa, kun useiden ohjattavien laitosten kautta tulee enemmän tapahtumia ja pieniä poikkeamia, jotka kaikki ovat tärkeitä oppimisen lähteitä. Yritykset pyrkivät pitämään varastot mahdollisimman pieninä. Hyvä esimerkki on vaikkapa traktorituotanto, jossa Suolahden tehtaalle tulee joka aamu vuorokauden tuotannossa tarvittavat hytit ja moottorit. Näin voidaan säästää varastointikustannuksissa, mutta onnistuminen edellyttää hyvää tuotannonohjausta koko alihankintaketjussa. Me olemme Suomessa kehittäneet tähän hyvät ratkaisut ja rakentaneet keskinäisen luottamuksen. Tämä ei kuitenkaan ole vielä todellisuutta monessakaan maassa. Hyvä riskienhallinta toimivan infrastruktuurin osalta sekä eri yritysten välillä on keskeinen osa kansainvälistä kilpailukykyämme. Samoin luotettava toimitusvarmuus. Näistä meidän kannattaa jatkossakin huolehtia. Hyvä riskienhallinta on keskeinen osa kansainvälistä kilpailukykyämme. Teollisuuspalojen sammutusjätevesien hallinnassa ja vuotojen rajoittamisessa moni kemikaaleja käyttävä ja varastoiva yritys luottaa edelleen hyvään onneen ja siihen, ettei mitään satu. Siperia myös opettaa: parhaiten sammutusjätevesiin ovat yleensä varautuneet ne, joille on jo joskus sattunut onnettomuus. Teksti Aila Välikoski Kuva Plugi Vain harvalla yrityksellä on tutkittua tietoa siitä, mitä sammutusjätevesille tulipalossa todella tapahtuu. Vain viidennes yrityksistä on tehnyt mallinnuksia sammutusjätevesien kulkeutumisesta ja hallinnasta, useimmat eivät pidä sitä tarpeellisena. Riippuu tietysti käytettävistä kemikaaleista ja toiminnan laa- juudesta, mutta pääsääntönä suosittelemme varautumaan on nettomuuteen mallinnuksella niin, että tositilanteessa pystytään toimimaan tarkoituksenmukaisesti, ylitarkastaja Heikki Penttinen Tukesin prosessiturvallisuusryhmästä toteaa. Sammutusjätevettä kertyy noin puolet sammutukseen käytettävästä vesimäärästä. Kun tulipalossa veteen liukenee yrityksen prosesseissa käytettäviä ja siellä varastoitavia kemikaaleja, voi syntyä vakava ympäristövaara. Yritykset itse pitävät tulipalotilanteissa ongelmallisimpina öljytuotteita, alkoholeja ja erilaisia syövyttäviä aineita. Tukesin sammutusjätevesiä koskevan selvityksen mukaan 75 prosentilla yrityksistä on viemärikartat, joista selviävät viemärien kulku ja lattiakaivojen, sulkuventtii lien ja sadevesiviemärien sijainti. Vaikka kartat ovat olemassa, välttämättä ei silti tiedetä, minne viemärit lopulta johtavat: jätevesilaitokselle, umpikaivoon, sadevesiojaan? Jatkossa kemikaalilaitosten määräaikaistarkastuksissa kysymme muun muassa viemärikarttojen tilannetta, Heikki Penttinen toteaa. Vaihtoiko tieto juuri työpaikkaa? Tukes selvitti yritysten sammutusjätevesien hallintaa vuosina kemikaalikohteissa toteutetulla kyselyllä. Suurimmaksi osaksi kemikaalisäiliöt ovat suoja-altaissa vallitiloissa, eli tämä on melko hyvin järjestyksessä, mutta ei kaikilla. Sitä ei välttämättä kuitenkaan tiedetä, mikä on sammutusjätevesien keräilykapasiteetti eli millaisiin onnettomuuksiin se riittää, Heikki Pent tinen kertoo. Hänen mukaansa yrityksissä on sammutusjätevesiä koskevaa tietoa, mutta sitä ei ole useinkaan viety asiakirjoihin niin, että se hyödyttäisi onnettomuustilanteessa parhaalla tavalla. Tyypillistä on, että tiedot ovat jonkun hallussa, joka voi olla onnettomuuden sattuessa vapaalla tai jo toisessa työpaikassa. Tietojen pitäisi olla sisäisessä pelastussuunnitelmassa. Varauduttava itse, ja harjoiteltava myös Parhaillaan uudistettavat kemikaalien turvallisuussäädökset edellyttävät nykyistä systemaattisempaa varautumista sammutusjätevesien hallintaan. Määräykset tulevat voimaan viimeistään vuonna Ne koskevat takautuvasti myös jo rakennettuja laitoksia. Kyselyllä pyrimme aktivoimaan yrityksiä sammutusjätevesiasioiden kuntoon saattamiseksi, ja otamme ne puheeksi määräaikaistarkastuksissamme. On tärkeää, että asiat dokumentoidaan sisäisessä pelastussuunnitelmassa. Ja sen mukaan on myös harjoiteltava, että tosipaikassa osataan toimia. Oma varautuminen ja osaaminen ovat tässä tärkeitä. Tukes ottaa kyselyn tulokset esiin myös pelastus- ja ympäristöviranomaisten tapaamisissa. Penttisen mukaan monet luottavat varautumisessaan siihen, että palokunta on välittömästi paikalla. Varsinkin pienellä paikkakunnalla pelastajilla voi olla toinen päällekkäinen tehtävä ja apu tulee silloin kauem paa. Tukes keräsi yrityksiltä hyviä käytäntöjä siitä, miten ne ovat varautuneet estämään sam - mutusjätevesien leviämisen. Tiedot löytyvät sammutus jätevesikyselyn yhteenvedosta osoitteesta n 12 Tukes-katsaus Tukes-katsaus 13

8 Kuva Plugi kysymyksiä vastauksia Kuva Tukes Ekosuunnittelu puhuttaa Ekosuunnittelufoorumissa lokakuussa Ismo Grönroos-Saikkala Euroopan komission Energia-pääosastolta valotti ekosuunnitteluasetusten nykytilannetta ja jatkoa ja Tukes kertoi tuotteiden markkinavalvonnasta. Yritysten kokemuksia ekosuunnitteluasetusten toimeenpanosta kuultiin ABB:ltä ja Porkkia Finlandilta. Foorumin järjestivät Tukes ja Teknologiateollisuus ry. Teksti Päivi Eskelinen Rakennus- ja talotekniikan tuotteiden energiatehokkuuden vaatimuksia kiristetään. Syynä on ekosuunnitteludirektiivi, joka laajenee uusiin tuoteryhmiin. Ensiksi mukaan tulevat ikkunat, myöhemmin muun muassa eristemate riaalit, hissit, kaapelit, vesikalusteet ja -hanat, ylitarkastaja Teemu Hartikainen Tukesista luettelee. Alun perin direktiivi koski vain energiaa käyttäviä tuotteita ja kotitalouslaitteita, kuten jääkaappeja ja televisioita, sekä paljon julkista keskustelua virittäneitä hehkulamppuja. Nyt direktiivin nojalla vaatimuksia asetetaan myös energiankulutukseen välillisesti kytkeytyville tuotteille. Direktiivin tavoitteena on, että tuotteen koko elinkaaren ympäristömyötäisyyteen suunnattaisiin huomiota suunnittelusta lähtien. Markkinoille ei saa saattaa tuotteita, jotka esimerkiksi lepo- tai toimintatilassa ylittävät asetuksissa määritellyt energiankulutuksen arvot. Uusi kemikaalilaki keskittää valvontaa Tukesiin Kemikaalilain uudistuksessa kemikaalien valvonnan ja markkinavalvonnan tehtäviä ollaan keskittämässä kunnilta, aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta ja Suomen ympäristökeskukselta Tukesiin. Lisää tehtäviä on tulossa myös biosi dien valvontaan liittyen. Ekosuunnitteludirektiivin laajeneminen energiaa käyttävistä tuotteista energiaan liittyviin tuotteisiin on johtanut siihen, että tulevat asetukset koskettavat suoraan ja välillisesti yhä useampaa suomalaista valmistajaa. Uusina ryhminä esille ovat nousseet muun muassa ikkunat, eristemateriaalit, hissit, kaapelit ja vesihanat. Ekosuunnitteludirektiivi laajenee uusiin tuotteisiin Myös valvontaa tehostetaan. Viime kesänä alkoi kymmenen Euroopan maan Ecopliant-projekti, jossa toteutetaan ja kehitetään yhteisesti ekosuunnitteludirektiivin piiriin kuuluvien tuotteiden markkinavalvontaa. Tukesilla on pitkä kokemus markkinavalvonnasta. Sitä hyödynnetään muun muas sa projektin koulutuksissa, joilla yhtenäistetään eurooppalaisia valvontakäytäntöjä. Projektissa tehdään lisäksi merkittävä määrä tuotetestauksia, joiden tulokset jaetaan kaikille osallistujille, Hartikainen kertoo. Ecopliantissa tehdään myös sähköinen työkalu jäsenmaiden valvontasuunnitel mien ja -tuloksien jakamiseksi. n Lisää ekosuunnitteluvaatimuksista yrityksille Tukesin mielestä kemikaalivalvonnan keskittäminen tehostaa, yhtenäistää ja selkeyttää viranomaistoimintaa sekä tuo taloudellisia hyötyjä. Se myös tukee osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä. Tukes pitää kuitenkin välttämättömänä, että uusien tehtävien hoitamiseen tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit varmistetaan. Se arvioi tarpeeksi kahdeksan henkilötyövuotta. Kemikaalilain uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.syyskuuta 2013 samaan aikaan EU:n uuden biosideja koskevan asetuksen kanssa. n Entistä vaikuttavampaa viestintää kemikaaleista Tukes on aloittanut projektin, jonka tavoitteena on saada aikaan entistä parempaa, vaikuttavampaa ja helppotajuisempaa viestintää kemikaaleista, niiden vaaroista sekä turvallisesta käytöstä. Projektissa etsitään ennakkoluulottomasti uudenlaisia keinoja kemikaaliasioista viestimiseen. Euroopan kemikaalilainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että kemikaaleja käytetään EU:n alueella turvallisesti. Olennainen osa tätä tavoitetta on kemikaaleihin liittyvien riskien ja niiden turvalliseen käyttöön liittyvän tiedon tarjoaminen kaikille, niin kuluttajille kuin toiminnanharjoittajillekin, Tukesin kemikaalituotevalvontayksikön johtaja Esa Nikunen sanoo. Euroopan kemikaalivirasto ECHA kannustaa kansallisia toimijoita tarttumaan viestintähaasteeseen, ja viestinnän merkitystä on korostettu myös kansallisen kemikaaliohjelman ajantasaistamisen yhteydessä. Tukes hakee projektissa hyviä toimintatapoja ja -malleja Pohjoismaista, Euroopasta ja muualta maailmasta ja tutustuu kokemuksiin ja tuloksiin, joita onnistuneissa kuluttajaturvallisuuskampanjoissa on saatu aikaan. Projektissa on tarkoitus verkottua laajasti kotimaisten ja ulkomaisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on saada aikaan suunnitelma jatkuvan ja toistuvan viestinnän kehittämiseksi sekä ehdotuksia yhteishankkeista, -kampanjoista ja viestintäkanavista, jotka sopisivat parhaiten kuluttajaviestintään. Myös kriisitilanteisiin varautuminen otetaan projektissa huomioon, viestintäpäällikkö Johanna Salomaa-Valkamo Tukesista sanoo. n Saanko luvan? Teksti Annikaisa Knuutila Tukesissa käsitellään paljon erilaisia lupia, todistuksia ja ilmoituksia. Käsittelyajat vaihtelevat muutamasta päivästä jopa puoleentoista vuoteen, jos kyseessä on vaikkapa ennakkohyväksymistä edellyttävä kemikaali. Käsittelyaika on se aika, jonka luvan käsittelyprosessi kokonaisuudessaan kestää. Prosessiin liittyy lausuntojen pyytämistä muilta viranomaisilta, hallintolain mukainen kuuleminen ja mahdolliset lisäselvityspyynnöt asiakkaalta. Esimerkiksi laitos- ja kaivosvalvonnassa tuotantolaitoksen luvan tai muutosluvan käsittelyaika on 180 päivää. Tällaisia lupia Tukesissa käsitellään vuosittain noin 60. Todistuksia pätevyysarvioinneista laitosja kaivosvalvontayksikössä annetaan vuosittain noin 1500, niiden käsittelyaika on 20 päivää. Erilaisia vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyviä ilmoituksia käsitellään noin vuodessa, niiden käsittelyaika on 80 päivää. Mikä on lupien käsittelyssä tavoite, Tukesin prosessiturvallisuuden ryhmäpäällikkö Anne-Mari Lähde? Päätavoite on käsitellä luvat mahdollisuuksien mukaan asiakkaan aikataulussa. Siihen päästään parhaiten, kun on määritelty tavoitekäsittelyajat. Asiakkaan aikataulussa pysyminen lisää vaikuttavuutta. Pysytäänkö tavoitteissa? Suhteellisen hyvin, vaikka käsittelyaikatavoitteet ovat paikoitellen erittäin kovat. Jos esimerkiksi rakennetaan kokonaan uusi laitos, toivomme hakemuksen lähettämistä Tukesiin mahdollisimman aikaisin. Toiminnanharjoittajat ottavatkin yleensä yhteyttä jo sijoituspaikkaa valitessaan. Millaista palautetta käsittelyajoista tulee? Useimmiten myöhään hakemuksensa jättäneet toiminnanharjoittajat hoputtavat ja saattavat olla hämmästyneitä, jos hakemuksesta pitää pyytää lausuntoja tai jos vireilläolosta ilmoitetaan paikkakunnan lehdissä hallintolain mukaisesti. Jossain tapauksissa toiminnanharjoittajat ovat tottuneet paljon käsittelyaikojen maksimia nopeampaan palveluun, ja jos siihen esimerkiksi henkilövaihdoksien vuoksi tulee muutoksia, se on voinut närkästyttää. Mikä lisäisi käsittelyn sujuvuutta? Lupien käsittely on nopeampaa, jos hakemuksessa on esitetty kaikki vaadittavat asiat riittävän perusteellisesti. Kannustamme asiakkaita tekemään hakemuksen Tukesille mahdollisimman aikaisin, koska lausunto- ja kuulemiskierros vie aikaa. Tukesissakin meidän täytyy koko ajan kehittää hakemuslomakkeita ja tiedottaa niistä sekä hyödyntää mahdollisimman paljon sähköistä asiointia. n 14 Tukes-katsaus Tukes-katsaus 15

9 Käyttöohjeet paremmiksi Käyttöohje on tärkeä osa tuotteen turvallisuutta. Onnettomuudet ja tapaturmat eivät useinkaan johdu siitä, että tuote itsessään olisi vaarallinen, vaan siitä, että tuotetta ei ole osattu käyttää oikein. Teksti Marketta Tammisto Käyttöohjeiden laadun parantamiseksi Tukes on nyt julkaissut oppaan, joka auttaa yrityksiä kuluttajille tarkoitettujen koneiden, henkilösuojaimien, lelujen ja sähkölaitteiden käyttöohjeiden laatimisessa. Hyvä käyttöohje ehkäisee tapaturmia ja lisää tuotteen käyttöikää. Asianmukaiset käyttöohjeet myös parantavat asiakastyytyväisyyttä ja vahvistavat yrityksen imagoa luotettavana toimijana, sanoo lakimies Suvi Aaltonen Tukesista. Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että kuluttajalle annetaan tarpeelliset tiedot tuotteen turvallisesta käytöstä. Vastuu tästä on ensi sijassa valmistajalla ja maahantuojalla. Valtaosa toiminnanharjoittajista ymmärtää käyttöohjeiden tärkeyden Valpas lukija ilmoitti vaarasta Lukijan huomion oli kiinnittänyt naisille suunnatun Teen sen itse -oppaan vaarallinen sähköasennusohje. Hän ilmoitti asiasta Tukesiin, jossa vaaran olemassaolo todettiin. Tukes otti yhteyden kustantajaan, joka toimikin Tukesin ohjeen mukaan: kirjan myynti keskeytettiin, virheestä julkaistiin turvallisuustiedote kymmenessä suomalaisessa sanomalehdessä sekä kustantajan nettisivuilla ja myynnissä olleisiin kirjoihin lisättiin korjausliuska, jossa varoitettiin noudattamasta vaarallista ohjetta. Tukes ilmoitti virheestä myös Ruotsin viranomaisille, sillä opas oli ruotsalaista alkuperää. ja lain velvoittavuuden. Markkinoilla on kuitenkin myös tuotteita, joista kunnon käyttöohjeet puuttuvat. Joskus puuttuvat suomen- ja ruotsinkieliset käännökset, joita kielilaki Suomessa edellyttää. Joskus ohje voi olla niin huonoa kieltä, että asia ei sen perusteella selviä, tai teksti on niin pientä, että sitä ei pysty lukemaan. Pahimmillaan ohje puuttuu kokonaan, kuvailee Aaltonen tyypillisiä puutteita. Olennaista hyvässä käyttöohjeessa on Aaltosen mukaan helppolukuisuus ja ymmärrettävyys. Oikea sisältö löytyy, kun asettuu käyttäjän asemaan ja miettii, mitä tietoa tavallinen peruskuluttaja tarvitsee ottaessaan käyttöön täysin uuden tuotteen ja käyttääkseen sitä turvallisesti ja oikein. Esimerkiksi kodin elektroniikkatuotteiden asennus- ja käyttöohjeet ovat joskus niin vaikeaselkoisia, että ne eivät aukea kuin ammattilaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi tietoa tuotteesta, jotta hän voi arvioida siihen liittyvät riskit. Siten myös myyjällä on lakiin perustuva velvollisuus perehtyä myytävänä olevien tuotteiden käyttöön ja huolehtia, että kuluttaja on tietoinen erityisesti seikoista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle. Ostajaa voi esimerkiksi neuvoa tuotteen käyttöönotossa ja kehottaa tutustumaan ohjeisiin huolella. Kun kuluttaja havaitsee puutteellisen tai virheellisen käyttöohjeen, ensimmäiseksi siitä kannattaa ilmoittaa liikkeeseen, josta tuote on hankittu. Liike voi sitten ilmoittaa reklamaatiosta eteenpäin maahantuojalle tai valmistajalle, joka voi arvioida tuotteensa puutteellisuutta ja jatkotoimien tarvetta. Ilmoitus on hyvä tehdä myös Tukesiin esimerkiksi netin kautta. Linkki ilmoituslomakkeeseen löytyy Tukesin websivuston etusivulta. n Tuotteiden käyttöohjeet ja turvallista käyttöä koskevat merkinnät -opas löytyy osoitteesta Tietopalvelut, Oppaat. Historiallista Kuvat Gasum Energiapalvelut Oy Kaasu on aina ollut jonkinasteista valtapeliä Silloin ennen Laittamalla poletin mittariin oikein (poletissa lovi) ja vääntämällä pyörää sai näkyville lukeman, kuinka paljon kaasua on maksettu. Ylhäällä näkyi kulutuslukema. Kaupunkikaasu on kuulunut helsinkiläisten elämään jo vuodesta Mahtimiesten vaimot olivat tutustuneet kaasuvaloihin Euroopan isoissa kaupungeissa ja halusivat niitä myös Helsinkiin. Perusteena oli turvattomuus kaduilla, koska muuta valaistusta ei juuri ollut. Kaasulaitos perustettiin yksityisin voimin ja kaasuvalot syttyivät 14. marraskuuta 1860 Helsingissä Ruotsalaisen Teatterin edustalla. Kaasutoiminta siirtyi kaupungin omistukseen vuonna Vuosikymmenien aikana 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella valaistuksen lisäksi kaasu tuli käyttöön kotitalousliesissä ja vedenkeittimissä. Teollisuus alkoi myös käyttää kaupunkikaasua. Kaupunkikaasua valmistettiin aikoinaan kivihiilestä, mutta myös puusta ja turpeesta. Vuosina kaupunkikaasu valmistettiin butaanista. Useimmat muistavat vielä massiiviset butaanisäiliöt Helsingin keskustassa Sörnäisissä. Tänä päivänä maastomerkkeinä ovat kaasukellot Sörnäisissä. Kaasukellot on rakennettu vuosina 1910 ja Maakaasun historia Suomessa ja sittemmin myös kaupunkikaasun korvaajana Helsingissä on sangen kirjava. Maakaasun tuleminen Suomeen oli ennen kaikkea Kekkosen ajan, Neste Oy:n ja Raaden ajan valtapolitiikkaa. Nimenomaan Neste ei halunnut kilpailijaa pääliiketoiminnalleen eli öljylle. Ensimmäisiä kertoja aiheesta keskusteltiin jo vuonna Erilaisten poliittisten vääntöjen jälkeen maakaasua alkoi virrata Suomeen vuonna 1974 tammikuussa luvulla kaupunkikaasu Helsingissä siirtyi kaupungilta Neste-konsernin tytäryhtiölle. Jossakin vaiheessa kaupunkikaasusta oltiin jopa kokonaan luopumassa. Maakaasun tullessa pääkaupunkiseudulle alettiin miettiä kuumeisesti, voitaisiinko kaupunkikaasu korvata maakaasulla. Tämä ratkaisu oli erittäin hankala, koska kaupunkikaasuverkosto oli rakennettu yli sadan vuoden periodilla, eivätkä putkistot ja käyttölaitteet vastanneet nykytekniikkaa. Kaupunkikaasu ei myöskään ollut minkään säännöstön piirissä, ja sitten maakaasun myötä siirryttäisiin noudattamaan sen ajan vaatimusten mukaisia säännöstöjä. Joulusiivouskin kaupan päälle Kaupunkikaasuun liittyy nostalgisia piirteitä. Ikääntyneemmät ihmiset muistavat vielä polettiajan: tietyistä paikoista sai ostaa poletteja, joilla kaasun tulo turvattiin. Kerrotaan sellaistakin, että joulun lähestyessä kaasun käyttäjät tilasivat kaasuliedelle huollon, jolloin kaasuliesi jouduttiin siirtä mään paikoiltaan ja liesinurkkauk sen joulusiivous saatiin ikään kuin kaupan päälle. Vuosien aikana kuitenkin siirryttiin kaupunkikaasusta maakaasuun. Työurani erikoisimpia työtehtäviä lienee ollut mukanaolo kyseisessä muutoksessa. Olen monesti miettinyt, että olisi ollut hyödyllistä edes kirjata tästä asiasta käytyjen puhelujen määrät. Tänä päivänä maakaasun osuus energiantuotannossa putkiston alueella Kaakkois- ja Etelä-Suomessa on merkittävä. Tosin parina viime vuotena tehdyt veropoliittiset ratkaisut ovat heikentäneet maakaasun osuutta polttoaineena. Uudet tuulet ovat kuitenkin puhaltamassa. Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n mahdollisuudet ovat realisoitumassa ja maakaasulla on tulevaisuudessa merkittävä asema energiantuotannossa ja polttoaineena. n Urho Säkkinen ylitarkastaja, Tukes Lähteet: KAASUA! Maakaasu ja Suomi ; kaupunkikaasua koskevat erilliset artikkelit. 16 Tukes-katsaus Tukes-katsaus 17

10 Esittelyssä Sanna-Mari Karjalainen Tukesin lakimies Sanna- Mari Karjalainen on hallintojuridiikan kokenut moniottelija. Juuri nyt hänen työnsä on kuin näköalapaikka, jonka ympärillä toimii uusi, yhtenäisiä toimintalinjojaan hiova Tukes. Siinä työssä tarvitaan juristiakin. Teksti ja kuva Aila Välikoski Kun ylitarkastaja, lakimies Sanna-Mari Karjalainen lähti vuonna 2009 äitiysvapaalle Turvatekniikan keskuksesta, talossa oli työntekijöitä reilu sata ja toimipaikka sijaitsi Helsingin keskustassa. Viime syksynä hän palasi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon, jossa odottivat uudet tehtävät, uudet työtoverit henkilöstöä on nyt yli 200 ja uusi toimipaikka Helsingin Itä-Pasilassa. Myös lakimiehiä on nyt useita Ei silti hirvittänyt yhtään, kun tiesin koko ajan, mitä uudistuksia on menossa. Muutosprosessi elää edelleen konkreettisesti Karjalaisen työpöydällä. Tukesin yhtenäisyyden eteen on tehty valtavasti työtä, ja se jatkuu muun muassa kehittämällä viraston yhtenäisiä toimintatapoja ja menettelyjä. Juridisia töitä riittää esimerkiksi asiakirjapohjien muokkauksesta hallinto- ja julkisuuslakien tulkintojen yhtenäistämiseen. Oikeudellisissa asioissa tulkintojen on oltava läpi talon samansuuntaisia. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei yhtenäistäminenkään ole itseisarvo. Kaikkea ei tarvitse virtaviivaistaa, ja Hallintojuristi lukee lakia näköalapaikalta Uudet viestintäteknologiat tehostavat työtä, kun Tukesissa toimitaan eri toimipisteissä. Toisaalta aika kauhea ajatus on, että kaiket päivät paukuttaisin asiakirjoja pöytäni ääressä, ja välillä vain työtoverin naama ilmestyisi näytölle. Pidän sidosryhmäyhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta kasvokkain työkavereiden kanssa, lakimies Sanna-Mari Karjalainen sanoo. myös erilaisille toimintatavoille on annettava tilaa silloin, kun se on järkevää. Nyt tarvitaan lakimies mukaan Sanna-Mari Karjalaisen työ on monipuolista, sirpaleista, osin hyvin ennalta-arvaamatonta. Hallintojuristi muun muassa valmistelee ja kokoaa Tukesista ministeriöihin lähtevät lausunnot ja tuomioistuimiin lähtevät vastineet, osallistuu Tukesin sisäisiin projekteihin ja työryhmä- ja sidosryhmäyhteistyöhön Suomessa ja EUtasolla, laatii asiakirjoja ja sopimuksia, ottaa kantaa oikeudellisiin kysymyksiin, avustaa muita viranomaisia ja tarvittaessa kaikkia Tukesin ryhmiä. Sähköposti välittää työstettäväksi myös kommentointipyyntöjä asiakirjoista, kuulemiskirjeistä, päätösluonnoksista. Isojakin asioita voi tulla vauhdista vastaan yllättäen, kun valmistelussa huomataan, että tässähän olisi hyvä olla lakimiehenkin mukana. Joskus en ehdi aamulla ottaa takkia päältä, kun joku jo ilmoittaa, että nyt olisi kiireellinen juttu. Merkityksellinen lausuntoasia kuluvana syksynä oli kemikaalilain kokonaisuudistukseen liittyvä Tukesin kannanotto. Kaikki Tukesin yksiköt kommentoivat lakiesitystä ja Sanna-Mari Karjalainen työsti kommentit yhteiseksi lausunnoksi. Ponnistus oli aikoinaan myös uuden kaivoslain valmistelu, ja siinä Karjalainen toimi hallituksen esitystä valmistelleessa työryhmässä. Vuoden 2012 lopulla ajankohtaisia ovat muun muassa EU:n rakennustuoteasetukseen liittyvät asiat. Asetus tulee kokonaisuudessaan voimaan heinäkuussa 2013, ja sen myötä CE-merkintä tulee pakolliseksi rakennustuotteisiin. EU-tason valmistelua yhä enemmän EU:n direktiivi- ja asetusvalmistelu näkyy kasvavasti Sanna-Mari Karjalaisen työssä. Esimerkiksi markkinavalvontaa terävöitetään nyt EU:ssa. Kun EU-tason sääntelyä yhtenäistetään ja tuotedirektiivejä uusitaan, myös Tukes osallistuu valmisteluun ja valmistautuu itse muutoksiin, Karjalainen kertoo. Yhä globaalimmin toimiva maailma ja markkinat lisäävät tarpeita kansainväliseen yhteistyöhön. Sanna-Mari Karjalainen on esimerkiksi osallistunut asiantuntijana Turkissa hankkeeseen, jolla maan hallinnollisia menettelyjä ja lainsäädäntöä kehitettiin mahdolliseen EUkuntoon. Hän toimii European Lawyers Association -yhdistyksessä, jonka jäsenet ovat Isossa-Britanniassa British Councilin ohjelmassa opiskelleita lakimiehiä EU- ja valtionhallinnosta, tuomioistuimista ja yrityksistä. Lakimiesverkostoja ei EU-tasolla ole paljon, ja tämä yhteisö tukee hyvin työtä Tukesissa. Sen kokoontumisten aihealueista nousevat hyvin esiin eri maissa ajankohtaiset juridiikan teemat. Maalaisjärkeä lain raameissa Karjalainen on toiminut Tukesin hallintojuristina 15 vuotta. Se on tehnyt tehtävänsä, hän naurahtaa. En toivottavasti ole se, joka jyrää heti, että ei käy, ja lyö niin sanotusti lakikirjalla päähän. Tukesilla on rajapinta ihmisten ja yritysten arkeen. Työllämme vaikutamme suoraan yritysten toimintaan. Pakostakin joskus on oltava vähän pragmaattinen siinä, mikä on käytännössä toimiva ja järkevä ratkaisu, kunhan se mahtuu lainsäädännön raamiin. Tässä työssä Tukesin asiantuntijoiden näkemysten kunnioitus kasvaa koko ajan. Oman alansa osaajina he ovat vielä lähempänä asiakasta kuin minä. Heiltä tulevia perusteita on syytä kuunnella, ja itse nautin, kun meillä asiantuntijoiden yhteistyö sujuu. n Nimityksiä Tukesissa Tarja Karlemo on nimitetty ylitarkastajaksi Kemikaalituoterekisteri-ryhmään Asta Koivisto on nimitetty tuoteturvallisuusinsinööriksi Kuluttajaturvallisuus-ryhmään. Hanna Korhonen on nimitetty ylitarkastajaksi Teollisuus- ja kuluttajakemikaalit -ryhmään. Kati Kyyrö on nimitetty projektityöntekijäksi Sähkötuotteet-ryhmään Sara Lax on nimitetty turvallisuusinsinööriksi Prosessiturvallisuus-ryhmään. Ossi Leinonen on nimitetty ylitarkastajaksi Kaivokset-ryhmään. Seija Liimatainen on nimitetty laskentasihteeriksi talousryhmään. Eira Luokkanen on nimitetty yli tarkastajaksi Kaivokset-ryhmään. Meeri Myllykangas on nimitetty ylitarkastajaksi Kaivokset-ryhmään Katja Palo on nimitetty ylitarkastajaksi Kaivokset-ryhmään. Sari Penttinen on nimitetty ylitarkastajaksi Biosidit-ryhmään. Maarit Priha on nimitetty ylitarkastajaksi Teollisuus- ja kuluttajakemikaalit -ryhmään Heikki Puhakka on nimitetty ylitarkastajaksi Kaivokset-ryhmään. Eeva-Maija Puheloinen on nimitetty lakimieheksi T&K ja laatu -ryhmään Suvi Raitala on nimitetty ylitarkastajaksi Teollisuus- ja kuluttajakemikaalit -ryhmään. Anne Sivula on nimitetty tiedottajaksi Tiina Suutari on nimitetty ylitarkastajaksi Teollisuus- ja kuluttajakemikaalit -ryhmään Heli Vänskä on nimitetty suunnittelijaksi Sisäiset palvelut -ryhmään. Uusia ja uusittuja julkaisuja Atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus Kaivosturvallisuussäädökset Kasvinsuojeluaineet 2012 Växtskyddsmedel 2012 Suomalaiset jalometallileimat Tukes-yleisesite englanniksi 18 Tukes-katsaus Tukes-katsaus 19

11 painelaitteet pelastustoimen laitteet kemikaalit ilotulitteet kaivokset tekstiilit hissit sähkölaitteet biosidit kosmetiikka rakennustuotteet jalometallituotteet Turvallinen, luotettava ja ekologisesti kestävä yhteiskunta lelut kasvinsuojeluaineet kullanhuuhdonta henkilösuojaimet malminetsintä mittauslaitteet kylpylät Helsinki Opastinsilta 12 B 3. krs PL 66, Helsinki Tampere Kalevantie Tampere vaarallisia aineita käsittelevät laitokset ja varastot öljysäiliöt Rovaniemi Valtakatu Rovaniemi puh (vaihde)

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö. 7.4.2016, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.

Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö. 7.4.2016, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto. Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö 7.4.2016, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Talvivaara 15.3.2012 Taso 5: Yhteiskunta, lainsäädäntö,

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Olosuhdeasioiden koulutuspäivä Kiljava 17.4.2015 Laki ja valvova viranomainen Kuluttajaturvallisuuslaki (voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

Tukesin laajenevat tehtävät ja

Tukesin laajenevat tehtävät ja Tukesin laajenevat tehtävät ja kehitysnäkymiä Seppo Ahvenainen 4.11.2009 PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN (09) 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI TUKESin tehtävät TUKES

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen 28.3.2012 Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Tukesin organisaatiokaavio 28.3.2012 TuKeVa II -seminaari, Suvi Aaltonen 2 Kuluttajaturvallisuusvalvonta

Lisätiedot

Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita

Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen 10.12.2015 Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Oy Woikoski Ab saa harjoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia Oulun täyttölaitoksella.

Oy Woikoski Ab saa harjoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia Oulun täyttölaitoksella. PÄÄTÖS 1 (4) Woikoski Oy Ab Sälpäkuja 6 90620 OULU hakemuksenne 5.3.2015 Lupapäätös Oy Woikoski Ab saa harjoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia Oulun täyttölaitoksella.

Lisätiedot

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011

Lisätiedot

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen. Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740 SASTAMALA.

Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen. Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740 SASTAMALA. PÄÄTÖS 1 (4) Kemira Chemicals Oy PL 7 32741 SASTAMALA Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Turvallisuus ja kemikaalivirasto Simo Lehmusmies Trafin VAK päivä. VAK onnettomuusraportointi tieliikenteessä

Turvallisuus ja kemikaalivirasto Simo Lehmusmies Trafin VAK päivä. VAK onnettomuusraportointi tieliikenteessä Turvallisuus ja kemikaalivirasto Simo Lehmusmies 3.2.2016 Trafin VAK päivä VAK onnettomuusraportointi tieliikenteessä Tukes lyhyesti Ydintehtävät: valvonta ja toimeenpano, viestintä ja kehittäminen Perustettu

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Kupiainen Niina 13.5.2014 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 1/3 Kuntien valvontayksiköissä keskitytään

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Sammutusjätevesikysely

Sammutusjätevesikysely Sammutusjätevesikysely Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kyseli määräaikaistarkastuksillaan vuosina 2010-2011 toiminnanharjoittajien varautumista sammutusjätevesien keräilyyn. Seuraavassa esitetään

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Selvityksiä, osa 1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontajärjestelmän toimivuutta on selvitetty: Valtiontalouden

Lisätiedot

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Viranomaistyöryhmän raportti Tiedotustilaisuus 10.2.2014 Ylijohtaja Tuula Varis Työryhmän tehtävistä ja toiminnasta Laaja toimeksianto, jonka ytimessä viranomaisten

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella PÄÄTÖS 1 (5) Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy PL 9 28101 PORI STEP Oy:n lupahakemus 18.7.2014, täydennykset 29.8.2014 ja 2.9.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Vaarallisten kemikaalien

Lisätiedot

Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin

Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin 1 2 3 Tukes tilastoi sähköpaloiksi vain rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, sähköpalotilastoihin kirjattiin myös rakennuspalovaarat, joissa tuli ei ole

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp Eduskunnan talousvaliokunta 18.3.2016 Sari Rapinoja TEM Hissiturvallisuussäädösten nykytilanne 1) Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje

Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Leena Ahonen Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Espoo, Dipoli 13-14.2.2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos,

Lisätiedot

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen Johtava tutkija Kai Valonen Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva: Poliisi Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Kaisa Vähänen, Pohjois-Pohjanmaan ELY Aluefoorumi 25.5.2016, Hotelli Lasaretti, Oulu Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle Viranomaiseen kannattaa ottaa

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Kysymyksiä ja vastauksia Milloin hypokloriitti hyväksytään aktiiviaineeksi? Biosidivalmistekomitean (BPC) käsittelyyn on työsuunnitelman mukaan tulossa (2016-2017) : Natriumhypokloriitti (2016 joulukuussa)

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax 28.3.2012 Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Kemikaalilaitosten selvitysvelvoite ja tarkastustaajuus Kemikaalien määrä ja luokitus Laajamittainen

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja Digitalisoidaan julkiset palvelut Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja 31.5.2016 2 3 Toimenpide 1: Luodaan ja otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (4) /36/2013. Omya Oy PL KEMI. Lupahakemus Lupa kalsiumkarbonaatin valmistukselle

PÄÄTÖS 1 (4) /36/2013. Omya Oy PL KEMI. Lupahakemus Lupa kalsiumkarbonaatin valmistukselle PÄÄTÖS 1 (4) Omya Oy PL 168 94101 KEMI Lupahakemus 27.2.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Lupa kalsiumkarbonaatin valmistukselle Tuotantolaitos sijaitsee Kemin kaupungin Veitsiluodon tehdasalueella.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot