TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kasvatusasiain johtokunta

Transkriptio

1 TURUN JA KAARINAN N YHTEINEN KASVATUSASIAIN JOHTOKUNTA Aika Tiistai kello Paikka Kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A, III kerros, Turku Läsnä Jaana Jaakola puheenjohtaja Mari Holmroos varajäsen Hannu Isolauri varapuheenjohtaja Jukka Laine jäsen Annina Lehtiö-Vainio jäsen Virve Välimäki varajäsen Hannu Hurme sihteeri, yhteisten työmuotojen johtaja Helmi-Riitta Toivari kirkkoneuvoston edustaja Kutsuttuina Mirkka Torppa Poissa Raimo Erkkilä jäsen Hannu Kallio hallintojohtaja Tytti Kankaristo jäsen Anni Laato jäsen Heimo Rinne KN:n puheenjohtaja ASIALISTA 3/ Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 26 Pöytäkirjantarkistajien valinta. 27 listan hyväksyminen. 28 LASTENOHJAAJAN LYHENNETYN TYÖAJAN ANOMUS (SALAINEN) 29 KAHDEN LASTENOHJAAJAN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN JA MÄÄRÄAIKAI- NEN TYÖNTEKIJÄTARVE VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖSSÄ 30 VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖN KERHOJEN MAKSUVAPAUTUKSET KEVÄT- KAUDELLA PÄIVÄHOIDON USKONTOKASVATUSTA JA PÄIVÄHOITOYHTEISTYÖTÄ KOS- KEVAN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 32 KAARINAN SEURAKUNNAN ANOMUS OSA-AIKAISEN LASTENOHJAAJAN PALKKAAMISEKSI

2 KASVATUSASIAIN KESKUKSEN VUOSILOMAT VARSINAISENA LOMA-AIKANA NUORISOSIHTEERI TIINA KARPPISEN OSALLISTUMINEN BIEN-KOKOUKSIIN LIETTUASSA 2015 JA RUOTSISSA OPPILAITOSPAPPI LAURA KAJALAN OSALLISTUMINEN EUROOPAN KORKEA- KOULUPAPPIEN VUOTUISEEN KONFERENSSIIN (CEUC) ALANKOMAIDEN SOESTERBERGISSÄ asiat. 37 Muut mahdolliset asiat. 38 Seuraavan kokouksen ajankohta. 39 Kokouksen päättäminen ja muutoksenhaku. Ennen kokouksen avaamista puheenjohtaja Jaana Jaakola lausui kiitoksensa lauantaina Turun Kristillisellä Opistolla järjestetystä johtokunnan perehdyttämistilaisuudesta. 25 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello todeten sen samalla lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 26 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Pöytäkirjan tarkistajiksi vaalitaan Annina Lehtiö-Vainio ja Raimo Erkkilä. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Annina Lehtiö-Vainio ja Virve Välimäki. 27 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN lista hyväksytään. 28 LASTENOHJAAJAN LYHENNETYN TYÖAJAN ANOMUS (SALAINEN)

3 KAHDEN LASTENOHJAAJAN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN TYÖNTEKI- JÄTARVE VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖSSÄ Varhaiskasvatuksen yksikön lastenohjaajien henkilöstöresurssi on määritelty 46 lastenohjaajan palkkakustannusten laajuiseksi. Tällä henkilöstöresurssilla pystytään jatkamaan nykyistä toimintaa, joka vastaa tarpeisiin kauden ilmoittautumisten perusteella. Uutta toimintaa tai muskarin, päiväkerhojen tai iltapäivätoiminnan jonojen purkamista ei kuitenkaan pystytä 46 lastenohjaajan määrällä huomioimaan. Alustavien tietojen mukaan toimintakaudella varhaiskasvatuksen yksiköltä puuttuu noin 7,3 lastenohjaajan työpanos kokonaisresurssista. Tämä vaje koostuu seuraavista henkilöstömuutoksista varhaiskasvatuksen yksikössä: 1) lapsityön johtaja on saanut kahdelta lastenohjaajalta ilmoituksen eläköitymisestä, 2) yksikössä on täyttämättä työvapaan sijaisuus, ja 3) avoimena on määräaikaisesti 4,3 lastenohjaajan työpanos mm. työajan lyhennysten, osa-aikaeläkkeen, Turun kaupungin ostaman viikkotyön ja paikallisseurakuntien perhetyöhön ostamien viikkotuntien perusteella. On mahdollista, että kauden määräaikainen työntekijätarve vielä lisääntyy kevään aikana. On myös huomioitava, että iltapäivätoimintaan ilmoittautuvien lasten määrä syksyllä 2015 voi aiheuttaa yllättävän tarpeen lastenohjaajien määrän lisäämisestä. Avoimena olevien työsuhteiden osalta on huomionarvoista, että toinen eläköityvistä lastenohjaajista työskentelee Åbo svenska församlingen in toiminnassa työkielenään ruotsi. Yhtymän ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen jatkuvuuden näkökulmasta ja KirVESTES:n kielisäännön linjan mukaan, toisen työsuhteeseen rekrytoitavan lastenohjaajan on siis kyettävä työhön ruotsin kielellä. Lapsityön johtaja esittää, että johtokunta täyttää alkaen kaksi lastenohjaajan työsuhdetta. Työsuhteiden täyttämiseen liittyvä prosessi käynnistetään niin, että lastenohjaajien valinnat on päätettävissä toukokuun alussa olevassa johtokunnan kokouksessa. Lisäksi valintaprosessissa huomioidaan varhaiskasvatuksen yksikön määräaikaisen työntekijätarpeen täyttäminen toimintakaudelle määräaikaisista lastenohjaajista sekä selvitys määräaikaisuuksien perusteista tuodaan esitys johtokunnalle toukokuussa. LAVA Tässä pykälässä käsitellyllä asialla on seuraavia, kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia: lastenohjaajien työsuhteiden ja määräaikaisten työsuhteiden täyttäminen mahdollistaa lasten ja perheiden toiminnan toteuttamisen nykyisen kaltaisena ja siten se edistää lasten osallistumista seurakuntaelämään. Kasvatusasian johtokunta päättää täyttää kaksi lastenohjaajan työsuhdetta ja nimeää lapsityön johtajan käynnistämään siihen liittyvän hakuja valintaprosessin niin, että valintapäätös tehdään toukokuisessa johto-

4 kunnan kokouksessa. Toisen työsuhteeseen valittavista lastenohjaajista on pystyttävä työskentelemään ruotsin kielellä. Hakuprosessissa on huomioitava yksikön määräaikaisen työpanoksen tarve toimintakaudella ja esitettävä henkilöitä määräaikaisiin työsuhteisiin kevään aikana vahvistuvan tarpeen perusteella. Yhteinen kirkkoneuvosto, Mirkka Torppa Valmistelija Mirkka Torppa , mirkka.torppa@evl.fi 30 VARHAISKASVATUKSEN YKSIKÖN KERHOJEN MAKSUVAPAUTUKSET KEVÄTKAUDELLA 2015 Maksuvapautustyöryhmä esittää kasvatusasiain johtokunnalle seuraavien iltapäivätoimintaa koskevien maksuvapautuksien myöntämistä. Työryhmän pöytäkirja ja hakemukset ovat nähtävillä kokouksessa. Maksuvapautusanomuksia saapui määräaikaan mennessä 15 jotka koskevat kevään 2015 iltapäiväkerhomaksuja. 1. JH:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammi-toukokuulta % niiltä kuukausilta jolloin perhe ei saa toimeentulotukea. 2. TP:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta helmi-toukokuulta % niiltä kuukausilta jolloin perhe ei saa toimeentulotukea. 3. AM:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta %. 4. ER:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta %. 5. MH:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta % niiltä kuukausilta jolloin perhe ei saa toimeentulotukea. 6. NF:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta %. 7. JK:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammi-toukokuulta %. 8. LJ:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammi-toukokuulta % niiltä kuukausilta jolloin perhe ei saa toimeentulotukea. 9. EA:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta % niiltä kuukausilta jolloin perhe ei saa toimeentulotukea. 10. BÖ:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta % niiltä kuukausilta jolloin perhe ei saa toimeentulotukea. 11. SK:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta %.

5 KA:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta %. 13. PL:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammi-toukokuulta %. 14. AA:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta % niiltä kuukausilta jolloin perhe ei saa toimeentulotukea. 15. AY:n maksuvapautus iltapäivätoiminnan maksusta tammitoukokuulta %. LAVA Tässä pykälässä käsitellyllä asialla on seuraavia, kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia: kerhojen maksuvapautukset edistävät lasten osallistumista iltapäivätoimintaan huolimatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Kasvatusasiain johtokunta päättää myöntää maksuvapautukset maksuvapautustyöryhmän esityksen mukaan. Tarja Rautiainen, Mirkka Torppa, anojat. vaatimus mahdollinen. Valmistelija Mirkka Torppa, , mirkka.torppa@evl.fi 31 PÄIVÄHOIDON USKONTOKASVATUSTA JA PÄIVÄHOITOYHTEISTYÖTÄ KOSKEVAN TYÖ- RYHMÄN RAPORTTI Kasvatusasiain johtokunta kiinnitti huomiota ( ) päivähoitoyhteistyön merkitykseen ja uskontokasvatukseen liittyvän yhteistyön tärkeyteen tilanteessa, jossa kasvatusasian keskuksessa ei pystytty resursoimaan yhteistyöhön riittävästi lastenohjaajien työpanosta ja paikallisseurakuntien aktiivisuus päivähoitoyhteistyössä on vaihtelevaa. Johtokunta antoi lapsityön johtajan tehtäväksi kutsua koolle päivähoitoyhteistyötä ja päivähoidon uskontokasvatuksen tukemista pohtivan ryhmän. Johtokunta näki keskeiseksi pohtia: 1) Miksi päivähoidon uskontokasvatuksen tukeminen on tärkeää? 2) Aikaisemman toiminnan arviointi ja hyvien uskontokasvatukseen liittyvien käytäntöjen kartoitus. 3) Toimintatavan hahmottaminen: miten tukea päivähoidon uskontokasvatusta kattavasti Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä (tietyn kaikille päiväkodeille tarjottavan minimitason hahmottelu ja seurakuntakohtaisten syventävien toimintojen kirjaaminen esimerkkeinä) 4) Tarvittava henkilöstöresurssi uskontokasvatuksen tukemisessa ja edistämisessä, 5) Paikallisseurakuntien ja kasvatusasian keskuksen roolit ja yhteistyö toiminnassa. Moniammatillinen työryhmä kokoontui kaudella kuusi kertaa. Liite 1 31/2015 = raportti

6 Työryhmän yleislinjana tuli esiin, että kaupunkien alueella on hyviä malleja päivähoidon ja seurakuntien yhteistyöstä. Yhteistyö on kuitenkin alueellisesti hyvin vaihtelevaa ja siihen vaikuttaa monesti myös seurakunnan työntekijöiden asenteet. Hyvin järjesteltynä ja vastuita jakaen yhteistyö voi kuitenkin toimia ja huolimatta suuresta päivähoitoyksiköiden määrästä jokainen lapsiryhmä voi tulla vuosittain kohdatuksi. Päivähoidon työntekijöiden keskeinen odotus on lapsilähtöinen ja kiinnostava toteutustapa sekä työntekijälle suunnattu tuki tai lisämateriaali lapsiryhmän arkeen sekä koulutukset. Työryhmässä käydyn keskustelun pohjalta tuli selkeästi esiin päivähoidon avoimuus ja halu yhteistyöhön seurakuntien kanssa. Tämän avoimuuden ja positiivisuuden kuuleminen on tärkeää tilanteessa, kun uhkana on perusopetuksessa painottuva negatiivissävytteinen keskustelu uskonnonopetuksesta. Seurakuntatyön näkökulmasta päivähoitoyhteistyöhön ja päivähoidon uskontokasvatukseen panostamisessa on nyt kriittinen hetki, kun uhkana voidaan nähdä varhaiskasvatukseen siirtyvä negatiivissävytteinen tulkinta uskontokasvatuksesta, päivähoidon henkilöstön arkuus uskontokasvatuksen toteutuksessa ja varhaiskasvatuslain (2015) sisällön mahdolliset muutokset. Lähivuosien voidaan arvioida olevan hyvin merkityksellisiä yhteistyön vakiinnuttamisessa seurakuntayhtymän alueen päivähoitoyksiköihin ja innostavan sekä päivähoitoa kiinnostavien työtapojen juurruttamisessa. Valtaosa seurakuntaan kuuluvista alle kouluikäisistä jäsenistä osallistuu kunnalliseen päivähoitoon. Näiden perheiden kutsuminen seurakuntien ilta/viikonlopputilaisuuksiin on usein haasteellista mm. harrastusten ja pitkien päiväkotipäivien vuoksi. Tästä näkökulmasta päiväkodissa hoitoajalla tapahtuva kohtaaminen olisi tärkeää. Sillä voidaan myös luoda siltoja kotien kristilliseen kasvatukseen ja mahdollisuutena myös on, että päiväkotien kirkkotilaisuuksia voidaan tehdä koko perheelle suunnatuiksi. Suuren lapsimäärän ja työn merkityksellisyyden vuoksi päivähoitoyhteistyön tulisi olla kasvatusasian keskuksessa toiminnallinen päälinja samaan tapaan kuin päiväkerhot, perhetyö ja iltapäivätoiminta. Uudenlainen toimintamalli uskontokasvatuksen tukemisessa LÄHTÖKOHTIA SEURAKUNTA-PÄIVÄHOITOYHTEISTYÖHÖN 1. Vasun mukainen toimintalinja: Kasvatus lapsiryhmässä perustuu varhaiskasvatuksen uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon ja esiopetuksen katsomukseen ja etiikkaan. Toteutusvastuu on päivähoidon henkilöstöllä. Seurakunnat tukevat ja kouluttavat päivähoidon henkilöstöä kasvatustehtävässään. 2. Suomalainen kulttuuri- ja juhlaperintö: Aiheeseen liittyvät mm. joulu- ja kevätjuhlat päivähoidossa, suomalainen uskonnollisuus ja paikallinen uskonnollinen kulttuuri. Suvivirsi ja jouluvirsi osana juh-

7 laa ovat suomalaista kulttuuriperintöä ja voivat olla kaikille lapsille yhteistä toimintaa. Suomalaisen kulttuurin näkökulmasta yhdessä käsiteltävää ainesta voivat myös olla tieto juhlapyhien (esim. joulu, pääsiäinen, helatorstai, pyhäinpäivä) merkityksestä ja tieto uskonnollisista tavoista (esim. eri uskontojen juhlat tai rukouksen tavat). Yhteiset tutustumisretket erilaisiin kirkkotiloihin ovat ohjaavien asiakirjojen mukaista lapsiryhmän lasten uskontoihin tutustumista ja suomalaista tai paikallista kulttuuriperintöä. Paikallisen uskonnollisuuden erityispiirteet (esim. tuomiokirkko, Koroinen ja Kuusisto ja niihin soveltuva aineisto lapsiryhmille kirkkohistorian näkökulmasta) 3. Omaan uskontoon tutustuminen: Uskonnolliset tilaisuudet (jouluhartaudet, kevätkirkot jne.) ovat mahdollisia omaan uskontoon tutustumisen tavoitteen näkökulmasta. Lapsen uskonto on tärkeää ottaa puheeksi lapsen vasu-keskustelussa. Kun kyseessä on omaan uskontoon tutustuminen, se on yhteistä kyseisen uskontoryhmän lapsille. 4. Koulutusyhteistyö ja työhyvinvointi: Työntekijöiden tukeminen uskontoon liittyvissä kasvatustehtävissään varhaiskasvatuksen viikkotyön arjessa materiaalien ja koulutusten avulla. Virkistyksen ja ilon tarjoaminen työntekijöille ja lapsiryhmille (retket ja tilaisuudet). Kriisiapu ja asiantuntijuus päivähoidon arjessa (kuolemat, onnettomuudet). 5. Yhteistyön näkökulmat: Seurakunnan/yhtymän työntekijöiden kumppanuus ja yhteydenpito työntekijöiden, päivähoitoyksiköiden ja päivähoitoalueiden kanssa. Johtotason jatkuva yhteistyö. 6. Uskonto saa näkyä. Seurakuntien työntekijöiden tärkeänä tehtävänä on lisätä uskontomyönteisyyttä ja myös muiden uskontojen tuntemisen merkitystä. Yhteistyön kannalta on tärkeää, että lasten uskonnot ja uskontojen tavat sekä juhlat voivat tulla luontevasti esiin lapsiryhmän arjessa. Seurakuntien työntekijöillä on uskontoihin liittyvä asiantuntijarooli. Päivähoidon työntekijät kaipaavat asiassa tukea ja tietoja. LAPSIRYHMIEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TAVOITTAMINEN PÄIVÄHOI- DOSSA Perustaso: 1. Tieto ja työntekijöiden tuki. Jokainen päiväkoti saa seurakuntayhtymästä kuukausittaisen aineiston uskontoon liittyvistä ajankohtaisasioista ja niiden toteuttamisesta lapsiryhmässä. Aineisto laaditaan ns. kolmen vuoden kierron perusteella ja siinä huomioidaan eriikäiset lapset. Lisäksi verkkosivulta löytyy täydentävää aineistoa kasvatustyön tueksi päivähoidossa. Laaditaan lapsiryhmille suunnattua materiaalia uskontokasvatuksen tavoitteisiin ja paikalliseen kirkolliseen elämään liittyen. Yleisesitteen Onks enkeleitä olemas päivitys.

8 Koulutukset. Laaditaan koulutussuunnitelma uskonnon ja etiikan sisällöt varhaiskasvatuksessa. Sen perusteella vuodessa järjestetään neljä uskontoon liittyvää koulutusta (aamu tai koko päivä), joita tarjotaan koko päivähoidon henkilöstölle. Toteutuspaikkoina huomioidaan Turku ja Kaarina. Näkökulmina ovat ev.lut. uskonnon mukainen uskontokasvatus sekä ajankohtaiset päivähoidon uskontokasvatukseen liittyvät teemat (esim. monikulttuurisuus) 3. Kohtaaminen ja vierailut. Jokaisen päiväkodin lapsiryhmä kohdataan ainakin kahdesti vuodessa srk:n/yhtymän työntekijän toimesta: päiväkodeissa vierailee paikallisseurakunnan työntekijöitä (esim. pappi) ja lastenohjaajia (työparit; musiikki, nukketeatteri, kerronta). Jokaiselle perhepäivähoidon lapsiryhmälle tarjotaan vuosittain osallistumismahdollisuus seurakunnan/yhtymän järjestämään tilaisuuteen. 4. Uskonnollisen moninaisuuden näkökulmat. Laaditaan ja tarjotaan kaikille päivähoidon työntekijöille tietopaketti Uskonnollinen moninaisuus päivähoidossa, joka on ytimekäs tietopaketti eri uskonnoista ja uskonnollisista tavoista päivähoidon näkökulmasta. Tämän rinnalle luodaan koulutusmalli. Täydentävä taso: 1. Lisäkoulutus. Tarjotaan yhteisesti päivähoidon työntekijöille täydennys- ja lisäkoulutusta esim. lapsilähtöisissä uskontokasvatuksen menetelmissä tai ajankohtaisissa uskonnollisissa kysymyksissä. Koulutuksissa huomioidaan Turun kristillisen opiston asiantuntijuus aiheissa. 2. Tilaisuudet. Paikallisseurakunta toteuttaa kotikirkkoon, kirkkovuoteen tai paikalliseen kirkolliseen elämään liittyviä tilaisuuksia tai tempauksia, joihin kutsutaan päivähoidon lapsiryhmiä 3. Yhteiset tapahtumat. Tarjotaan yhteisesti lapsiryhmille suunnattuja vierailuita paikalliseen kirkolliseen elämään liittyen (esim. tuomiokirkko, Koroinen, Kuusiston linnanrauniot) tai kirkkovuoteen/ajankohtaisaiheisiin liittyen (nukketeatteri). Laaditaan valmiita aineistoja myös päivähoidon itsenäisen tutustumisen tueksi merkittävimpiin paikkoihin. Huolehditaan, että kirkkotiloissa on lapsiryhmien vierailua varten tutustumisaineistoa ja kohtaamisvalmius. Toteutuspaikkoina huomioidaan Turku ja Kaarina. EDELLYTYKSIÄ PÄIVÄHOITOYHTEISTYÖN JA USKONTOKASVA- TUKSEN TUKEMISELLE Tällä hetkellä kasvatusasian keskuksessa ei ole lainkaan työntekijäresurssia päivähoitoyhteistyön toteuttamiseen. Päivähoitoon osallistuu valtaosa 2-6-vuotiaiden lasten ikäluokista. Turun ja Kaarinan kaupunkien alueella on noin 250 päiväkotia tai perhepäivähoidon isompaa yksikköä. Yhteistyön näkökulmasta työmäärä on valtava ja edellyttää riittävää resursointia. Toteutuakseen tämä edellyttää resurssien ja paikallisseurakuntien ja kasvatusasiainkeskuksen välisen yhteistyön kehittämistä.

9 Koordinoiva työntekijä (lapsityönohjaaja/hanketyöntekijä): Määräaikainen virka 5 vuotta. Asian edistäminen ja vakiinnuttaminen edellyttää todellista panostamista, varhaiskasvatuksen yksikön kuormittuneessa nykytilanteessa ei ole mahdollista yhdistää nykyisten lapsityönohjaajien tehtävään. Vastuulla päivähoitoyhteistyön kehittäminen, toteutus ja arviointi. Materiaalin tuottaminen: kuukausittainen materiaali päiväkodeille, ideapankin kokoaminen ja verkkoaineisto. Koulutussuunnittelu ja kouluttaminen. Uskontokasvatus-tiimin perustaminen johon kuulu paikallisseurakuntien päivähoitoyhteistyötä tekeviä. Työn tuki ja koulutus. Lapsiryhmille suunnattujen yhteisten tilaisuuksien toteutus. Lastenohjaajien työn tukeminen ja ohjaus. Seurakuntien sisäinen tiedotus, koulutus ja aihealueen tuki. Verkostoyhteistyön ja kumppanuuksien edistäminen ja vahvistaminen. 2. Kahdeksan kokoaikaisesti uskontokasvatuksen tehtävissä toimivaa lastenohjaajaa. Tarkoittaa neljän uuden työsuhteisen lastenohjaajan palkkaamista. Neljän verran voidaan supistaa olemassa olevaa toimintaa. (Muussa tapauksessa olemassa olevaa toimintaa päiväkerhot, muskarit, ip, perhekerho johon on jonoa, joudutaan lakkauttamaan.) Työskentelyperiaatteena yleensä työpari (mahdollistaa esim. muskarin, draaman, nukketeatterin jne. toteutuksen ja tapa ei peruuta sovittua vierailua esim. sairaustapauksissa). Seurakunnan koosta riippuen suunnataan esimerkiksi 2h 30h lastenohjaajan viikkotyötuntia päivähoitoyhteistyön toteuttamiseen. (Esim. Maaria 30h, Mikael 30h, Henrik 20h, Kaarina 20h, Katariina 20h, Martti 20h, Tuomiokirkko 4h, Piikkiö 4h, Åbo svenska 2h, Paattinen 2h = 156h/viikko = 4,07 lastenohjaajaa viikossa. Yhteensä kahdeksan lastenohjaajan kokoaikainen työpanos vuodessa (neljä työparia) Pyrkimyksenä on, että työpari vahvistaa uskontokasvatuksen sisältöjä päivähoidossa ja innostaa työntekijöitä aiheen itsenäiseen toteutukseen lapsiryhmässä. Näkökulmina ovat uudenlaiset ja lapsilähtöiset uskontokasvatuksen menetelmät ja niiden kautta tapahtuva kohtaaminen. Vieraileva työpari myös jättää ryhmään toimintaideoita tai muuta materiaalia työntekijöiden tueksi aiheen itsenäiseksi jatkokäsittelemiseksi. Toiminta ei korvaa seurakuntien työntekijöiden vierailuita päivähoitoon tai juhla-aikojen tapahtumia, vaan laajentaa sekä rikastuttaa päivähoitoyhteistyön arkea ja ikäluokkien kohtaamista. Tarkoituksena on liittää lastenohjaajien vierailut päivähoidon arkeen, ei juhla-aikoihin, sekä tavoittaa kaikki seurakuntien alueella toimivat päiväkodit.

10 Paikallisseurakuntien työntekijät Seurakunnille ehdotetaan, että ne nimeävät työntekijän, jonka työtehtävään kuulu alueen päivähoitoon liittyvät yhteydet ja kirkkotilaisuuksien toteuttaminen yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Nimetty henkilö osallistuu laajempaan seurakuntien päivähoitoseurakunta verkostoon (mm. ajankohtaiset asiat, osaaminen ja yhteiset hankkeet) Paikallisseurakunta kartoittaa alueellaan olevat päiväkodit, ja nimeää työntekijänsä (papin/perhetyöntekijän) päiväkotiin liittyväksi yhteyshenkilöksi kirkkotilaisuuksia, juhla-aikojen tilaisuuksia, kriisejä, kuolemantapauksia tai papin vierailupyyntöjä varten. Toiveena on, että koulutyön tapaan päiväkodilla olisi oma nimetty pappi joka voi vierailla muutaman kerran vuodessa kirkkovuoden/ilon mutta myös surun tilanteissa. LAVA Tässä pykälässä käsitellyllä asialla on seuraavia, kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia: päivähoitoyhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen edistää lasten oikeuksia uskonnolliseen tietoon ja pohdintaan. Se myös edistää mahdollisuutta tutustua omaan kristilliseen uskoon ja osallistua seurakunnan toimintaan. Kun päivähoitoon osallistuu valtaosa kirkkoon kuuluvista alle kouluikäisistä seurakuntalaisista, on päivähoitoyhteistyössä kyseessä hyvin merkittävä osallisuuteen, osallistumiseen ja oikeuksiin liittyvä päätös. Kasvatusasiain johtokunta esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle: 1) Päivähoidon uskontokasvatukseen liittyvä yhteistyö vakiinnutetaan kasvatusasian keskuksen varhaiskasvatuksen toimintamuodoksi. Samalla paikallisseurakuntia kannustetaan aiheen vakavasti ottamiseen paikallisseurakunnille esitettyjen toiveiden osalta. 2) Vuoden 2016 henkilöstömäärärahoissa huomioidaan kasvatusasiain keskuksessa määräaikaisen lapsityönohjaajan viran perustaminen ( ) ja neljän uuden lastenohjaajan työsuhteen perustaminen toiminnan vakiinnuttamiseksi. 3) Kasvatusasiain keskukseen perustetaan päiväkotiyhteistyötä tekevien työryhmä (seurakuntien ja yhtymän työntekijät) ja moniammatillinen yhteistyöryhmä kaupunkien varhaiskasvatuksen edustajien kanssa. 4) Vastuu päivähoitoyhteistyöstä jakautuu tulevaisuudessa sekä kasvatusasiain keskukselle että paikallisseurakunnille: lapsiryhmissä vierailevat sekä lastenohjaajat että papit/perhetyöntekijät, mutta heidän roolinsa ovat erilaiset. Työalueen kehittäminen, ohjaus ja tukeminen tapahtuu kasvatusasiain keskuksesta asiantuntijaperusteisesti (lapsityönohjaaja). Yhteinen kirkkoneuvosto, kirkkoherrat, Mirkka Torppa

11 Valmistelija Mirkka Torppa , 32 KAARINAN SEURAKUNNAN ANOMUS OSA-AIKAISEN LASTENOHJAAJAN PALKKAAMISEKSI Kaarinan seurakuntaneuvosto on 21/ päättänyt esittää yhteiselle kasvatusasiain johtokunnalle, että lastenohjaaja Tiina Lindstedt palkataan edelleen hoitamaan Kaarinan seurakunnan osa-aikaista lapsityöntekijän tehtävää välisellä ajalla 15 h/vko työajalla. Tiina Lindstedt säilyy kasvatusasiain keskuksen työntekijänä. Liite 1 32/2015 LAVA Tässä pykälässä käsitellyllä asialla on seuraavia, kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia: Lastenohjaajien osittainen sijoittaminen seurakuntien työntekijöiksi edesauttaa varhaiskasvatuksen toteuttamista paikallisseurakuntatasolla ja kehittää tiiviimpiä yhteyksiä yhtymätoimintojen ja paikallisseurakuntien välillä. Viime kädessä tällaiset ratkaisut koituvat paikallistasolla lasten ja perheiden parhaaksi. Kasvatusasiain johtokunta päättää hyväksyä Kaarinan seurakunnan esityksen lastenohjaaja Tiina Lindstedtin palkkaamisesta Kaarinan seurakunnan osa-aikaiseen lapsityöntekijän tehtävään ajalle Lindstedtin viikkotuntimäärä Kaarinassa on 15 tuntia ja hän säilyy kasvatusasiainkeskuksen työntekijänä. Kaarinan seurakuntaneuvosto. vaatimus mahdollinen. Valmistelija Hannu Hurme, , hannu.hurme@evl.fi 33 KASVATUSASIAIN KESKUKSEN VUOSILOMAT VARSINAISENA LOMA-AIKANA kasvatusasiain keskuksen vuosilomiksi varsinaisena loma-aikana on esitetty oheisessa liitteessä. Liite 1 33/2015 Kasvatustoimen johtajan sijaisena ajalla: toimii Marja Ruusu, toimii Tiina Karppinen, toimii Kari Kanala.

12 LAVA Tässä pykälässä käsitellyllä asialla ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteisen kirkkoneuvoston hyväksyttäviksi kasvatusasiain keskuksen vuosilomat varsinaisena lomaaikana liitteen 1 33/2015 mukaisina. Kasvatustoimen johtajan sijaisena ajalla toimii Marja Ruusu, ajalla toimii Tiina Karppinen, ajalla toimii Kari Kanala. Yhteinen kirkkoneuvosto. Valmistelija Hannu Hurme, , hannu.hurme@evl.fi 34 NUORISOSIHTEERI TIINA KARPPISEN OSALLISTUMINEN BIEN-KOKOUKSIIN LIETTUASSA 2015 JA RUOTSISSA 2016 BIEN, Baltic Intercultural and Ecumenical Network toiminta, käynnistyi vuosituhannen alussa saksalaispastori Frank Engelbrechtin aloitteesta. Frankin alkuperäinen idea oli pyhiinvaellus, jossa joukko Itämeren maiden nuoria vaeltaisi Itämeren ympäri. Kööpenhaminassa tammikuussa 2000 pidetyssä kokouksessa ajatus pyhiinvaelluksesta muuttui Itämeren maiden eri kaupungeissa pidettäväksi kokousten sarjaksi. Kun Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vuosikymmenten mittainen kansainvälinen ystävyystoiminta Saksalaisen Oberhausenin kanssa samaan aikaan oli hiljalleen hiipumassa, nähtiin Frankin idea mahdollisuutena uusien sukupolvien kansainväliseen ystävyystoimintaan, maailmanpoliittisesti avoimeksi muuttuneen Itämeren ympäristössä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä oli alusta asti vahvasti toiminnassa mukana. Budjettiin varattiin rahat viiden vuoden projektille. Turku toimi isäntänä useammalle suunnittelukokoukselle ja vuonna 2009 BI- EN-konferenssi järjestettiin Kunstenniemen leirikeskuksessa. Varsinaisen projektiajan päätyttyä BIEN-toimintaa jatkettiin kasvatusasiain keskuksen koordinoimana, kunnes yhteydet BIENiin siirtyivät seurakuntien vastuulle. Nyt seurakunnista on tullut toive, että kasvatusasiainkeskus voisi uudelleen toimia toiminnan koordinaattorina. Nuorisosihteeri Tiina Karppinen on ollut halukas ottamaan tämän tehtävän vastuulleen. Vuonna 2014 BIEN-konferenssi järjestettiin Koppelsbergissä, Saksassa. Tänä vuonna ei varsinaista BIEN-konferenssia järjestetä. Sen sijaan keskitytään verkoston kehittämiseen ja aktivoimiseen. Frankin viestin mukaan: We decided that there will be no big bien festival this year. Instead we want to continue to further develop our ecumenical and intercultural Baltic Sea network and refresh it. Nämä tapaamiset järjestetään

13 Liettuassa ja helmikuussa 2016 Ruotsissa. BIEN-toiminta ei koskaan ole ollut mikään suurten massojen liike. Mutta kun konferensseihin ja niihin liittyviin purjehduksiin on kokoontunut kaikista Itämeren maista yhteensä noin nuorta aikuista, voidaan niitä kuitenkin pitää nuorison merkittävänä ekumeenisena kohtaamispaikkana. Perustajajäsenenä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän on luontevaa olla mukana kehittämässä toimintaa edelleen ja kasvatusasiain keskuksen toimia sen koordinaattorina. BIEN-toimintaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa Kirkkoneuvoston päätöksen mukaan kirkkoneuvosto hyväksyy kaikki ulkomaanmatkat. LAVA Tässä pykälässä käsitellyllä asialla ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että nuorisosihteeri Tiina Karppinen saa virkatehtävinään osallistua BI- EN-kokouksiin Liettuassa marraskuussa 2015 ja Ruotsissa helmikuussa Matkojen kulukorvaukset maksetaan KirVESTES:n mukaisina. Matkakulut ja kulukorvaukset maksetaan kasvatusasiain keskuksen kustannuspaikalta 31570, erityisnuorisotyö. Yhteinen kirkkoneuvosto. Valmistelija Hannu Hurme, , hannu.hurme@evl.fi 35 OPPILAITOSPAPPI LAURA KAJALAN OSALLISTUMINEN EUROOPAN KORKEAKOULUPAPPI- EN VUOTUISEEN KONFERENSSIIN (CEUC) ALANKOMAIDEN SOESTERBERGISSÄ Oppilaitospappi Laura Kajala on pyytänyt mahdollisuutta edustaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän oppilaitostyön tiimiä Alankomaiden Soesterbergissä pidettävässä Euroopan korkeakoulupappien vuotuisessa konferenssiin (CEUC). Konferenssin hinta on lennot + KirVESTES:n mukaiset kulukorvaukset. Konferenssi on budjetoitu kasvatusasiainkeskuksen vuoden 2015 muihin koulutuspalveluihin (kp 31561). CEUC on ekumeeninen kristillinen organisaatio, jonka tavoitteena on yhteyden luominen ja kokemusten vaihtaminen Euroopan yliopistopappien kesken. Vuoden 2015 konferenssin teemoina ja työpajoina ovat muun muassa uskonto ja sekulaari ympäristö, uskon ja hengellisyyden

14 muuttuvat muodot, pappeus pluralistisessa ja kansainvälisessä yliopistotyössä sekä mindfullnesin yhdistäminen korkeakoulupappien toimintaan. Lisää tietoa CEUC:n toiminnasta ja konferenssista löytyy sivuilta LAVA Tässä pykälässä käsitellyllä asialla ei ole kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että oppilaitospappi Laura Kajala saa virkatehtävänään osallistua Alankomaiden Soesterbergissä pidettävään Euroopan korkeakoulupappien vuotuiseen konferenssiin (CEUC). Matkan kulukorvaukset maksetaan KirVESTES:n mukaisina. Matkakulut ja kulukorvaukset maksetaan kasvatusasiain keskuksen kustannuspaikalta 31561, kasvatusasiain keskus. Yhteinen kirkkoneuvosto. 36 ILMOITUSASIAT Keskushallinto Valmistelija Hannu Hurme, , hannu.hurme@evl.fi Työmarkkinalaitos A2/2015 Asiat: 1) Kirkon työmarkkinalaitoksen koulutustilaisuuksia vuonna 2015 ja 2) Muutoksia luottamusmieskursseihin. Työmarkkinalaitos A3/2015 Sisältö: Uusi yhdenvertaisuuslaki ja siihen liittyviä muita lakimuutoksia. Kirkkohallitus n:ro 4/2015 Sisältö: Yhdenvertaisuuslaki uudistui. Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Laki ei velvoita kirkon, seurakuntien tai seurakuntayhtymien viranomaisia laatimaan suunnitelmaa tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Se voi kuitenkin olla hyvä apuväline edistämistoimenpiteiden toteuttamiseen.

15 Kirkkoneuvosto 50/ Johtoryhmän asettaminen vuosiksi Johtoryhmään valittiin: kirkkoneuvoston puheenjohtaja, tuomiorovasti Heimo Rinne pj, hallintojohtaja Hannu Kallio vpj. ja siht., yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, talousjohtaja Irma Hokka, kiinteistöjohtaja Seppo Kosola, kirkkoherra Merja Hermonen, kirkkoneuvoston edustaja Pentti Korhonen ja kirkkoneuvoston edustaja Juha Nappu. 53/ Toimintakertomuksen laatiminen vuodelta Kertomusta valmistelemaan asetettiin toimikunta: Hallintojohtaja Hannu Kallio pj, tiedotuspäällikkö Paula Heino, talousjohtaja Irma Hokka, kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme, tiedottaja Mervi Sipilä-Koski, kirkkoherra Björn Öhman ja hallintosihteeri Heli-Maarit Makkonen. 66/ Lapsivaikutusten arviointia seuranneen toimikunnan raportti vuosilta ja uuden toimikunnan nimeäminen vuosille Toimikuntaan nimettiin kasvatuksen teologi Kari Kanala pj., diakoniasihteeri Sari Niemelä vpj., kirkkoneuvoston edustaja Mirjo Kanervavuori, kiinteistötoimiston edustaja Antti Lehtikankare. Toimikunnan täydentäminen annettiin Kari Kanalan tehtäväksi mennessä, siten että siihen tulee edellä mainittujen lisäksi kasvatusasiainkeskuksesta nuorisosihteeri ja lapsityönohjaaja, perheneuvoja, seurakuntien nuorisotyöntekijöiden edustaja ja kaksi seurakuntien nuorten edustajaa. Taloustoimisto Kirje no 6/ Vapaiden varojen rahastojen tilitykset. Tileillä rahaa: Yhteisen nuorisotyön rahasto 143,58, Yhteisen lapsityön rahasto 407,33 ja Kansainvälisen seurakuntatyön rahasto 556,80. Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvosto 30/ Lapsiasian henkilöiden valinta vaalikaudeksi. Valittiin lapsi- ja perhetyön pappi Antti Ijäs ja Laura Langh-Lagerlöf. pöytäkirjat Yhteisten työmuotojen johtaja 1/ Päivi Sillanpään palkkaaminen vt. lapsityönohjaajaksi. Palkkaan nuorisotyönohjaaja Päivi Sillanpää vt. lapsityönohjaajaksi ajalle (jatkoa). Vaativuusryhmä lapsityönohjaajat 502/80 mukaan. Kasvatustoimen johtaja 20/ Palkaton vapaa. Nuorisosihteeri Jani Käsmä on anonut palkatonta vapaata ja Myönnetään.

16 / Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Susanna Grillo on anonut palkatonta vapaata (5+2). Myönnetään. 22/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Tea Merilä-Koskinen on anonut palkatonta vapaata Myönnetään. 23/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Leena Kinnari on anonut palkatonta vapaata kuntoutusta varten ajalle Sekä lisäksi palkatonta vapaata Myönnetään. 24/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Seija Lehtinen on anonut palkatonta vapaata ajalle Myönnetään. 25/ Palkallinen vapaa. Lastenohjaaja Merja Forsman on anonut palkallista vapaata Kirkon alat ry:n hallituksen seminaaria varten. Myönnetään. 26/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Johanna Salomaa on anonut palkatonta vapaata ajalle ja (4+1). Myönnetään. 27/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Eija Suvanto on anonut palkatonta vapaata ajalle ja (4+1). Myönnetään. 28/ Palkaton vapaa. Lastenohjaaja Tea Merilä-Koskinen on anonut lyhennetyn työviikon (34 h/vk) palauttamista normaaliksi työviikoksi (38.15 t/vk) lähtien. Myönnetään. 29/ Palkaton vapaa. Nuorisosihteeri Tiina Karppinen on anonut palkatonta vapaata ja Myönnetään. LAVA Tässä pykälässä käsitellyllä asialla on seuraavia, kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 :ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia. Lapsivaikutusten seuraamisen työryhmän nimeäminen ja Piikkiön seurakunnan ilmoitus lapsiasiain henkilöiden valinnasta vaalikauden ajaksi edistävät lasten oikeuksien huomioimista yhtymän ja Piikkiön seurakunnan hallinnossa. Kasvatusasiain johtokunta merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Ei ilmoitusta. Valmistelija Hannu Hurme , hannu.hurme@evl.fi 37 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Tällaisia asioita ei ollut.

17 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Kasvatusasiain johtokunnan seuraava kokous pidetään keskiviikkona kello kirkkoneuvoston kokoushuoneessa, Eerikinkatu 3 A, III kerros. Johtokunta merkitsee kokousajan tietoonsa saatetuksi. Johtokunnan kokoukseen osallistuvat. Valmistelija Hannu Hurme , hannu.hurme@evl.fi 39 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA MUUTOKSENHAKU Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muutoksenhaku liitteenä 1 39/2015. Kokouksen puolesta: Jaana Jaakola puheenjohtaja Hannu Hurme sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytään: Annina Lehtiö-Vainio Virve Välimäki Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskuksessa 5. kerroksessa osoitteessa Eerikinkatu 3 A, klo , josta on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululla klo Hannu Hurme