Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset"

Kirsti Amanda Oksanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä 3, Kaisa Junninen 4 Suomen ympäristökeskus 1, Metsäntutkimuslaitos 2, Ystävyyden puiston tutkimuskeskus 3, Metsähallitus 4

2 Ennallistamistutkimuksen tarkoitus Eri ennallistamismenetelmien (poltto, muu lahopuun lisääminen) vertailu lajiston palautumisen kannalta. Monissa eliöryhmissä lajien reaktio ennallistamistoimiin näkyy vasta pitkällä viiveellä. Jo olemassa olevien, tarkoituksellisesti tai tahattomasti syntyneiden, melko vanhojen ennallistamiskokeiden hyödyntäminen, jotta saataisiin nopeasti tietoa uusiin metsäluonnon ennallistamishankkeisiin.

3 Tutkimuksen pääteemat Alueiden sijainnin vaikutus (metsämaiseman laatu ja etäisyys lähdealueesta) Lahopuun määrän ja laadun vaikutus Aika häiriöstä/ennallistamistoimenpiteestä (vähintään 5 vuotta häiriöstä) Tutkitaan poltto/palokohteita, tuulenkaatokohteita ja luonnonmetsiä

4 Tutkimuskohteista selvitettiin Lahopuusta riippuvaisia ns. saproksyylilajeja Kääväkkäät (käävät ja indikaattoriorvakat) Lahopuukovakuoriaiset Lahopuusto ja elävä puusto Koealan koko.5 ha

5 Ennallistamishankkeen tutkimusalueet Eniten vanhoja metsiä Pohjois-Karjala Häme Uusimaa/Lounais- Suomi Vähiten vanhoja metsiä Valtakunnanrajat: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/4 Metsäkasvillisuusvyöhykerajat: SYKE Luonnonsuojelualueet: Metsähallitus ja SYKE 24 Luonnonsuojeluohjelma-alueet: SYKE

6 Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääväkäslajien määrä Lajeja/ kohde keskimäärin 8 Polttokohteet Lajeja/ kohde keskimäärin 7 Tuulenkaadot Lounais-Suomi ja Uusimaa Häme Pohjois-Karjala *** *** ** Lounais-Suomi ja Uusimaa Häme Pohjois-Karjala ** Uhanalaiset lajit Silmää ll pidettää v t lajit Uhanalaiset lajit Silmää ll pidettää v t lajit Lajeja/ kohde keskimäärin 6 5 Luonnonmetsät Lounais-Suomi ja Uusimaa Häme Pohjois-Karjala 4 3 ** 2 1 Uhanalaiset lajit Silmää ll pidettää v t lajit

7 Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääväkäslajien määrä Lajeja/ kohde keskimäärin 6 Uhanalaiset lajit Luonnonmetsät Lajeja/ kohde keskimäärin 8 Silmää ll pidettää v t lajit Tuulenkaadot Polttokohteet *** Luonnonmetsät Tuulenkaadot Polttokohteet * Lounais-Suomi ja Uusimaa Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalassa selvästi korkeimmat ja Lounais- Suomessa ja Uudellamaalla pienimmät lajimäärät. Ennallistamiskohteiden lajimäärä luonnonmetsiä selvästi pienempi Hämeessä, mutta ei Pohjois-Karjalassa. Lounais-Suomi ja Uusimaa Häme Pohjois-Karjala

8 La ho pu until avu us m 3/h a Lo un ais -Su om ijauu sim a Hme ä Po hjo is- Ka rjal a * Kuolleen puuston tilavuudessa ei eroja polttoja tuulenkaatokohteissa eri alueiden välillä Luonnonmetsissä Pohjois-Karjalan kohteissa pienin. Lahopuun määrä 1-6 kertainen keskimääräiseen alueelliseen tasoon ( m 3 /ha, VMI) verrattuna. Lahopuun tilavuus 3 m /ha Lounais-Suomi ja Uusimaa Häme Pohjois-Karjala *

9 Vanhan metsän osuus eri etäisyyksillä (.5-1 km) tutkimuskohteista Poltto (n=39) 5 Lounais-Suomi (n=12) A5 A1A2A3A4A5A6A7A8A9A1 Radius of Study Area (m) 5 Häme (n=14) A5 A1A2A3A4A5A6A7A8A9A1 Radius of Study Area (m) 5 Pohjois-Karjala (n=13) A5 A1A2A3A4A5A6A7A8A9A1 Radius of Study Area (m) Vanhat metsät digitoitu Lloyd, S. (ed.) (The last of the last: the old-growth forests of boreal Europe. Taiga Rescue Network. Jokkmokk, Sweden. 67 p. + maps.) mukaan. Tuulenkaato (n=22) 5 Lounais-Suomi (n=7) A5 A1A2A3A4A5A6A7A8A9A1 Radius of Study Area (m) 5 Häme (n=8) A5 A1A2A3A4A5A6A7A8A9A1 Radius of Study Area 5 Pohjois-Karjala (n=7) A5 A1A2A3A4A5A6A7A8A9A1 Radius of Study Area (m) Luonnonmetsä (n=15) 5 Lounais-Suomi (n=5) 5 Häme (n=5) 5 Pohjois-Karjala (n=5) A5 A1A2A3A4A5A6A7A8A9A A5 A1A2A3A4A5A6A7A8A9A A5 A1A2A3A4A5A6A7A8A9A1 Radius of Study Area Radius of study area (m) Radius of Study Area (m)

10 Hierarchical partitioning-menetelmä: eri muuttujien itsenäinen vaikutus lajimääriä selittävissä malleissa

11 Aika häiriöstä: palon jälkeinen lajiston sukkessio Aineistona kaksi v poltettua mäntyvaltaista suometsäsaareketta (luonnon- ja talousmetsä, kumpikin kooltaan n. 1 ha) Patvinsuon kansallispuistossa Pohjois- Karjalassa sijaitsevat lähdealueiden lähellä. Kääpälajisto inventoitiin v ennen polttoja, ja inventoinnit toistettiin polttovuonna 1989 ja sen jälkeen vuosina 199, 1991, 1995, 22 ja 211. Inventoinnit on tehnyt Reijo Penttilä, paitsi 211 inventoinnit tekivät Kaisa Junninen ja Jorma Pennanen.

12 Kääpien lajimäärän kehitys polton jälkeen talous- ja luonnonmetsäsaarekkeella Kääpälajeja Talousmetsä Luonnonmetsä Uhanalaisia kääpälajeja* Talousmetsä Luonnonmetsä * Uhanalaisissa mukana myös silmälläpidettävät lajit. Uhanalaiset Rassi ym. 21 mukaan Inventointivuosi Inventointivuosi Talousmetsäsaareke 13 v. polton jälkeen Luonnonmetsäsaareke 13 v. polton jälkeen

13 Lajistosta Steccherinum collabens = punakarakääpä (NT) Fomitopsis rosea = rusokantokääpä (NT)

14 Johtopäätökset Metsämaiseman laadulla ratkaiseva merkitys lajiston palautumiseen ennallistamiskohteille. Pohjois-Karjalassa, missä luonnontilaisen kaltaisia metsiä eniten, ennallistamisen avulla voidaan tehokkaasti säilyttää vaateliaimpien lahopuulajien elinvoimaisia populaatioita. Lounais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä ennallistamisen keskeisin merkitys silmälläpidettävän lahopuulajiston säilyttäminen ja uhanalaiskehityksen pysäyttäminen. Ennallistaminen kannattaa vaativan lahopuulajiston kannalta kohdentaa kussakin maisemassa mahdollisimman lähelle lähdealueita järeäpuustoisiin, monipuolisen puulajivalikoiman metsiköihin

Samankaltaiset tiedostot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus